ÄLYKKÄÄT PÖYTÄKIRJAT - PROJEKTIKOKOUKSISSA SYNTYVÄN TIEDON HALLINNAN TEHOSTAMINEN RAKENTEISEN DOKUMENTINHALLINNAN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄLYKKÄÄT PÖYTÄKIRJAT - PROJEKTIKOKOUKSISSA SYNTYVÄN TIEDON HALLINNAN TEHOSTAMINEN RAKENTEISEN DOKUMENTINHALLINNAN AVULLA"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Heidi Pehu-Lehtonen ÄLYKKÄÄT PÖYTÄKIRJAT - PROJEKTIKOKOUKSISSA SYNTYVÄN TIEDON HALLINNAN TEHOSTAMINEN RAKENTEISEN DOKUMENTINHALLINNAN AVULLA Diplomityö Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen Työn ohjaaja DI Erik Rosenlew, Inforbis Oy

2 Työn nimi: Älykkäät pöytäkirjat - projektikokouksissa syntyvän tiedon hallinnan tehostaminen rakenteisen dokumentinhallinnan avulla Päivämäärä: Sivumäärä: 69 Valvoja: Ohjaaja: Professori Pirkko Oittinen DI Erik Rosenlew, Inforbis Oy Osasto, professuuri: Automaatio- ja systeemitekniikan osasto, AS-75 Viestintätekniikka Pääaine: Sivuaineet: Viestintä yritystoiminnassa Teollisuustalous, Vuorovaikutteinen digitaalinen media Tiivistelmä: Tässä työssä käsiteltiin viestintää projekteissa ja yhtä sen erikoistapausta eli projektikokouksia. Projektikokoukset ovat suurissa projekteissa projektin osapuolten pääasiallinen virallinen viestintäkanava. Lähes kaikki projektiin liittyvät päätökset tehdään kokouksissa ja siksi kokouksissa syntyvä tieto on erittäin tärkeää ja sen tulisi olla helposti saatavilla. Projektikokouksista laaditaan pöytäkirjoja, joihin kirjatut päätökset ovat osapuolten välisten sopimusten mukaan sitovia. Pöytäkirja nykyisessä muodossaan on tavallinen paperidokumentti, jonka muoto on melko vapaa ja sisältö täysin järjestämätön. Tässä työssä tutkittiin projektipöytäkirjan muuttamista älykkääseen muotoon, jotta sen sisältö olisi helpommin ja monipuolisemmin käytettävissä. Älykäs dokumentti on sellainen, johon on lisätty tietoa sen sisällöstä ja ympäristöstä. Työn tärkeimmät tavoitteet olivat projektissa tapahtuvan viestinnän kartoittaminen, projektikokousprosessin kartoittaminen ja ymmärtäminen, projektikokouksissa syntyvän tiedon luokittelu ja projektipöytäkirjojen käyttömahdollisuuksien selvittäminen esimerkkisovelluksen avulla. Työssä analysoitiin joukko vanhoja pöytäkirjoja ja tämän dokumenttianalyysin pohjalta laadittiin rakennemalli älykkäälle pöytäkirjalle. Mallia testattiin käyttäjillä, jotka ovat projektinhallintaa työnään tekeviä henkilöitä. Tutkimusta varten tehtiin esimerkkitoteutus, johon kuului joukko rakenteiseen muotoon syötettyjä pöytäkirjoja sekä hakuohjelma. Tulosten perusteella pohdittiin älykkään pöytäkirjan hyödyllisyyttä projektin hallinnan apuvälineenä ja esitettiin jatkokehitysajatuksia älykkäälle pöytäkirjajärjestelmälle. Avainsanat: projektinhallinta, informaation hallinta, rakenteiset dokumentit, projektikokoukset, älykäs pöytäkirja, dokumenttianalyysi, tietämyksen hallinta

3 1 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Projektinhallinta on alue, jolla tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Projekteille asetetut vaatimukset kasvavat, aikataulut kiristyvät ja projektiorganisaatioiden koko kasvaa. Lisäksi kannattavuusvaatimukset asettavat projekteille suuria haasteita sekä investointi- että käyttökustannusten vähentämiseksi. Uudet tekniset informaation hallintamahdollisuudet eivät välttämättä ole pelkästään hyödyllisiä projektinhallinnan apuvälineitä. Ne aiheuttavat osittain myös sen, että projektien oletetaan sujuvan entistä nopeammin ja sujuvammin. Lisäksi viestintäkanavavaihtoehdot, posti, sähköposti, puhelin, kokoukset, Internet jne., aiheuttavat sen, että informaatiota on tarjolla huomattavan paljon, mutta toisaalta sen hallinta ja löytäminen on vaikeaa. Teknisen kehityksen mukanaan tuomat vaatimukset ihmisten työskentelytapojen uudistamiseksi kuitenkin synnyttävät muutosvastarintaa. Vanhoista työskentelytavoista ei haluta luopua ja siksi hyväkin informaation hallintajärjestelmä saattaa jäädä käyttämättä tai sitä käytetään niin, ettei siitä saada mahdollisimman suurta hyötyä. Projektinhallinnan vaatimusten kasvaessa informaation hallintajärjestelmien kehittäminen ja käyttö on kuitenkin välttämätöntä. Informaation hallinta onkin asia, jonka ottaminen osaksi kaikkiin työvaiheisiin tulisi olla jokaisen projektiorganisaation tavoitteena. Ei voida olettaa, että kun informaatio tuodaan tietokoneella kaikkien saataville, sitä automaattisesti hyödynnettäisiin. Kaikkia käytäntöjä, johtamista ja muita työskentelytapoja tulisi kehittää informaatiolähtöisemmiksi. Tietämyksenhallinta on lähtökohta paremmalle viestinnälle ja sitä kautta tehokkaammin läpiviedyille projekteille. Ihmisten osaamisen ja tietämyksen kartoittaminen sekä kehittäminen ovat välttämättömiä osa-alueita tietämyksenhallinnassa. Vielä tärkeämpää on kuitenkin tarpeiden kartoitus: mitä tehdään ja voitaisiinko se tehdä tehokkaammin paremmilla välineillä. Tarpeiden perusteella voidaan rakentaa järjestelmiä, jotka ovat oikeasti hyödyllisiä. Tarpeiden kartoitus on tärkeää, sillä jos tehtyjen järjestelmien koetaan olevan hyviä ja riittävän helppokäyttöisiä apuvälineitä, niitä myös käytetään. Kaikessa projektinhallinnassa, erityisesti kuitenkin sellaisissa projekteissa, joissa on paljon osapuolia, erittäin tärkeä viestintäkanava ovat projektikokoukset. Yritysten asiakasprojekteissa, kuten esimerkiksi rakennus- tai tuotekehitysprojekteissa, projektikokoukset ja niistä tehtävät pöytäkirjadokumentit ovat projektin osapuolten pääasiallinen virallinen viestintäkanava. Projektikokouksissa myös syntyy hyvin paljon informaatiota ja tietämystä, joiden jakelu kuitenkin on monella tapaa ongelmallista. Ensinnäkin projektikokouksissa käsitellään hyvin suurta asiamäärää, jolloin oleellisen informaation löytäminen on vaikeaa. Toiseksi projektikokouksia pidetään pitkän projektin aikana jopa useita satoja ja useiden eri osapuolten kanssa. Näin suuressa määrässä kokouksia syntyy paljon informaatiota. Samaa asiaa saatetaan käsitellä useissa kokouksissa ja siitä saatetaan

4 2 jopa päättää usealla eri tavalla, mikä on projektin läpiviennin kannalta ongelmallinen tilanne. Projekteissa pidetään myös paljon pieniä neuvotteluja, joista ei välttämättä tehdä virallisia pöytäkirjoja, mutta joiden päätöksiä osapuolten kuitenkin odotetaan noudattavan. Älykkääksi dokumentiksi kutsutaan dokumenttia, johon on lisätty tietämystä sen omasta sisällöstä ja ympäristöstä. Älykkään dokumentin määritelmään kuuluu myös, että se voidaan käyttäjän antamien käskyjen perusteella muuntaa moniin eri muotoihin. Älykkäitä dokumentteja voidaan tehdä järjestämällä dokumentin sisältö rakenteiseen muotoon jollain siihen soveltuvalla kielellä. Älykkäät projektipöytäkirjat ovat siis rakenteiseen muotoon luokiteltuja projektikokousten pöytäkirjadokumentteja. Pöytäkirjojen rakenteinen ja älykäs hallinta ei ole projektinhallinnassa uusi ajatus. Käytännössä sen toteuttaminen aikaisemmin on kuitenkin ollut vaikeaa, koska siihen soveltuvia käytännönläheisiä teknisiä apuvälineitä ei ole ollut olemassa. Projektikokousten pöytäkirjoja laativat henkilöt ovat tekniseltä osaamiseltaan hyvin vaihtelevan tasoisia, eikä näiden henkilöiden voida olettaa käyttävän vaikeita järjestelmiä jokapäiväisessä työssään, kuten pöytäkirjojen laatimisessa. Projektipöytäkirjojen ollessa rakenteisessa muodossa, projektikokouksissa syntyvää tietoa voidaan helpommin hakea. Sitä voidaan myös kohdistaa tietyille projektin kapeille osaalueille ja siten projektipöytäkirjoja voitaisiin tehokkaammin käyttää projektinhallinnan välineinä. Tämän työn aiheena on selvittää rakenteisen projektipöytäkirjan soveltuvuutta ratkaisuna aikaisemmin esitettyihin ongelmakohtiin. Tässä työssä tutkitaan projekteissa tapahtuvaa viestintää ja projektikokouksia yhtenä viestinnän erikoistapauksena. Materiaalia aikaisemmista projektikokouksiin liittyvistä tutkimusta ei tämän tutkimuksen aikana ole ollut saatavilla, joten tutkimus pohjautuu materiaaliin, joka liittyy projekteissa tapahtuvaan viestintään, tietämyksenhallintaan sekä projekteissa kulkevaan informaatioon. 1.2 Työn tavoitteet Työssä tutustutaan projekteissa tapahtuvaan viestintään ja tiedon syntymiseen. Sitä kautta tutkitaan projektikokouksissa syntyvää tietoa ja sen hallinnan mahdollisuuksia ja ongelmia. Työn pääasialliset tavoitteet ovat projektissa tapahtuvan viestinnän kartoittaminen, projektikokousprosessin kartoittaminen ja ymmärtäminen, projektikokouksissa syntyvän tiedon luokittelu ja projektipöytäkirjojen käyttömahdollisuuksien selvittäminen esimerkkisovelluksen avulla.

5 3 Edellä mainittuihin kohtiin liittyen työn tavoitteena on kehittää rakenteinen projektipöytäkirjamalli, jonka avulla projektipöytäkirjat voidaan kirjoittaa älykkääseen muotoon. Mallin vaatimuksena on toisaalta riittävä yksinkertaisuus, jotta se säilyisi helppokäyttöisenä, toisaalta taas kattavuus, jotta siitä saataisiin riittävää hyötyä. Malli rakennetaan luokitellun tiedon avulla. Työn tavoitteena on myös tehdä Jaakko Pöyry Oy:n käyttöön soveltuva dokumentin rakennekuvaus (Document Type Definition, DTD). Malliin perustuen tehdään esimerkkisovellus, jolla mallin hyödyllisyyttä projektinhallinnan apuvälineenä voidaan analysoida. Tavoitteena on selvittää rakenteisen projektipöytäkirjasovelluksen jatkokehitystä varten ehdotetun mallin toimivuutta sekä mahdollisia parannusideoita. Tämän työn tavoitteena ei ole kehittää lopullista toimivaa ratkaisua vaan ainoastaan esimerkkisovellus, jonka avulla voidaan testata ajatusta projektipöytäkirjojen rakenteisesta toteutuksesta. 1.3 Työn rajaukset Projektikokouksiin ja niiden pöytäkirjoihin tutustutaan Jaakko Pöyry Oy:n asiakasprojektien avulla. Tutkittavaa materiaalia on paljon ja se on sisällöltään monipuolista. Ei voida kuitenkaan olettaa, että tässä työssä tehdyt ratkaisut olisivat yleispäteviä kaikkia mahdollisia projekteja ajatellen. Rakenteinen pöytäkirjamalli suunnitellaan Inforbis Oy:n ja Jaakko Pöyry Oy:n tarpeita ajatellen. Siitä pyritään tekemään mahdollisimman joustava, mutta se ei välttämättä ole sellainen, että se soveltuisi käyttöön, jossa kokoustai dokumentinhallintakäytännöt ovat hyvin erilaisia kuin Inforbis Oy:ssä tai Jaakko Pöyry Oy:ssä. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät myös muut kuin tavalliset tekstimuotoiset pöytäkirjat. Esimerkiksi videoneuvotteluista tehdyt videopöytäkirjat tai nauhoitettujen kokousten äänimuotoiset pöytäkirjat eivät kuulu tämän työn piiriin. Tehtävän rakenteisen pöytäkirjamallin teknisten ratkaisujen teoriaa ei käsitellä yksityiskohtaisesti. Toteutuksessa käytetyistä teknisistä ratkaisuista käsitellään lyhyesti niitä, jotka oleellisesti vaikuttavat toteutukseen. Tämän työn ymmärtäminen vaatii jonkinverran tietämystä rakenteisen dokumentinhallinnan perusteista. Esimerkkisovelluksen ymmärtäminen taas vaatii lisäksi perustietämystä ohjelmoinnin peruskäsitteistä sekä olioohjelmoinnista. 1.4 Työn rakenne Työ jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa (luku 3) määritellään työssä käytettävä projektinhallinnan peruskäsitteistö kirjallisuuden perusteella. Ensimmäisen osan tarkoitus on selvittää lukijalle ympäristö ja tarpeet, joihin tämä työ liittyy. Toisessa osassa (luku 4) käsitellään viestintää projekteissa kirjallisuuden avulla. Tarkoituksena on luoda riittävä ymmärrys viestinnästä projekteissa, jotta voidaan tarkastella projektikokouksia yhtenä projektin viestintäkanavana. Kolmannessa osassa (luku 5) tarkastellaan projektikokouksia ja niissä syntyvää tietoa sekä projektipöytäkirjoja. Neljännessä osassa

6 (luvut 6, 7 ja 8) esitellään edellisissä luvuissa tapahtuneen tarkastelun perusteella rakennettu esimerkkisovellus, jolla voidaan hallita älykkäitä projektipöytäkirjoja. Lisäksi tutkitaan sen käytön mahdollisuuksia projektinhallinnassa käyttäjätestien avulla, tarkastellaan testeistä saatuja tuloksia ja tulosten pohjalta pohditaan sen jatkokehitystä projektikokouksissa syntyvän informaation hallintajärjestelmäksi. Työssä käytetyt tutkimusmenetelmät määritellään erikseen luvussa 2. 4

7 5 2 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MENETELMÄT 2.1 Kirjallisuuskatsaus Työn kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kahta muun työn kannalta tärkeää osa-aluetta: projektinhallinnan peruskäsitteitä sekä viestintäprosessia ja tiedon syntymistä projektissa. Projektinhallinnan peruskäsitteiden tunteminen on välttämätöntä, jotta projektipöytäkirjojen käyttömahdollisuuksia voitaisiin ymmärtää. Viestintäprosessia ja tiedon syntymistä projekteissa taas tarkastellaan, koska projektikokousprosessi on yksi viestintäprosessin erikoistapaus. Viestintäprosessin ja projekteissa syntyvän tiedon luokitteluun ja mallinnukseen käytetään lähteessä /12/ esiteltyä tehdasprosessin ja tehtaassa syntyvän tiedon matriisimuotoista luokittelumallia. Mallin viitekehys ja muutamia esimerkkikysymyksiä jokaiseen lokeroon on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Projektin viestintäprosessin luokitteluun käytetty malli /12/ Prosessitaso Informaatiotaso Tietämystaso Asiatieto Keitä prosessiin osallistuu? Mitä välineitä prosessissa käytetään? Mitä informaatiota prosessissa syntyy? Mitä tietoa prosessissa syntyy? Kuka tarvitsee tietoa? Toiminnallinen tieto Strateginen tieto Mitä prosessissa tapahtuu? Mitkä ovat prosessin vaiheet? Miksi prosessia tarvitaan? Miten prosessin tavoitteet aiotaan saavuttaa? Miten informaatio syntyy? Mikä on informaation tarkoitus? Miten tarkoitus saavutetaan? Miten tietämys syntyy? Miksi tietämystä tarvitaan? Miten tieto pitäisi esittää? Matriisin vaakariveillä tieto luokitellaan kolmeen osa-alueeseen: asiatietoon, toiminnalliseen tietoon ja strategiseen tietoon. Asiatiedolla tarkoitetaan sitä, mitä asioista tiedetään, toiminnallisella tiedolla sitä, miten asiat toimivat ja strategisella tiedolla sitä, miksi asiat toimivat tietyllä tavalla /12/. Pystyriveillä taas kuvataan projektissa tapahtuvan viestinnän ja siinä syntyvän tiedon kolme ulottuvuutta: itse viestintäprosessi, prosessissa kulkeva informaatio sekä siitä syntyvä tietämys. Informaation ja tietämyksen käsitteitä käsitellään erikseen luvussa 4.2.

8 6 Viestintäprosessista luodun matriisimallin perusteella valitaan ne projekteissa tapahtuvan viestinnän osa-alueet, jotka ovat tärkeitä projektikokousprosessin kannalta. Näitä tarkastellaan erikseen luvuissa Tiedon kartoitus Tiedon kartoitus tässä työssä tehdään käyttötapaus (use case) tutkimuksena analysoimalla vanhoja projektipöytäkirjoja. Tällainen dokumenttianalyysi on eräs yleisimmistä tavoista selvittää ja mallintaa dokumentin rakennetta /19/. Analysoitavia pöytäkirjoja on 300 kappaletta. Kaikki pöytäkirjat ovat yhdestä suuresta Jaakko Pöyry Oy:n vuosina 1999 ja 2000 tekemästä asiakasprojektista, jossa rakennettiin paperitehdas Portugaliin. Pöytäkirjamateriaali kattaa kaikki kyseisen projektin arkistoidut pöytäkirjat. Yhden projektin kaikkien pöytäkirjojen valitsemiseen dokumenttianalyysin materiaaliksi on päädytty, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva tyypillisen asiakasprojektin kulusta. Toisaalta useamman kuin yhden projektin kaikkien pöytäkirjojen analysointi tämän työn puitteissa ei ole mahdollista. Tutkitusta pöytäkirjamateriaalista selvitetään asiakasprojekteissa esiintyvät erilaiset kokoustyypit, niiden tyypilliset asialistat sekä kokouksissa esiintyvät tietotyypit. Tieto kartoitetaan sekä jaetaan luokkiin ja näiden perusteella luodaan yleinen rakenteinen malli, jota voidaan käyttää kaikille pöytäkirjatyypeille. Tutkimuksessa apuna käytetään lähteessä /24/ olevaa kysymyslistaa, jonka tarkoituksena on minkä tahansa prosessin ymmärtäminen ja parantaminen. Tässä prosessina on projektikokousprosessi sekä erityisesti projektikokouksissa oleva tiedon syntymis- ja hallintaprosessi. Kysymykset voidaan jakaa viiteen pääluokkaan, jotka kysymyksineen sovellettuna projektikokousprosessiin ovat: Tarkoitus: Paikka/Tilaisuus: Yhteys/Tilanne: Ihmiset: Minkälaista tietoa projektikokouksissa syntyy? Miksi kokouksissa syntyvää tai käsiteltävää tietoa tarvitaan? Millaista muuta tietoa voisi tai pitäisi käsitellä? Minkälaisia projektikokouksia pidetään? Miksi tietynlaisia kokouksia pidetään? Tarvitaanko muunlaisia kokouksia? Minkälaisessa yhteydessä/tilanteessa projektikokouksissa syntyvää tietoa käytetään? Miksi juuri silloin? Onko muita yhteyksiä, joissa tietoa voisi tarvita? Ketkä käyttävät projektikokouksissa syntynyttä tietoa? Miksi juuri nämä henkilöt käyttävät tietoa?

9 7 Kuka muu voisi tarvita tietoa? Menetelmä: Miten projektikokouksissa syntynyt tieto on saatavilla? Miksi juuri tällä tavalla? Voisiko tiedon esittää jollain vaihtoehtoisella tavalla? Tulokset tiedon kartoittamisesta esitetään luvuissa ja rakenteisen projektipöytäkirjan malli luvussa Tiedon käyttötarpeet Projekteissa työskentelevien henkilöiden tiedonkäyttötarpeiden kartoittamiseen käytetään kahta menetelmää: haastattelut sekä työhön tutustuminen. Haastatteluissa kysytään sekä Jaakko Pöyry Oy:n edustajien että asiakkaiden näkemyksiä projektipöytäkirjojen nykyisestä käytöstä, käytön ongelmista ja tarpeista, joita projektipöytäkirjojen käytölle projektinhallinnassa olisi. Haastateltavia henkilöitä on yhteensä kymmenen. Haastattelujen ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua se, etteivät kaikki haastateltavat osaa kertoa todellisista tarpeistaan. Tämän takia haastattelujen lisäksi käytetään lähteissä /3, 29/ esiteltyä työhön tutustumis- menetelmää. Menetelmän ajatuksena on työn seuraaminen sekä kysymyksien esittäminen sen tekijöille ja sitä kautta varsinaisten tarpeiden kartoittaminen. Menetelmässä työtä opetellaan sen verran, että selviää, mitä voi tehdä paremmin. Haastattelujen ja tutustumismenetelmän perusteella valitaan tärkeimmät tarpeet, joiden perusteella selvitetään luvussa 6.2 esitellyn rakenteisen pöytäkirjamallin mahdollisuuksia sekä hyödyllisyyttä. Tarpeet ja niihin liittyvät ongelmat on esitellään luvuissa Tiedon käyttömahdollisuudet Tiedon käyttömahdollisuuksia tässä työssä tutkitaan aiemmin esiintulleiden tarpeiden perusteella. Koska kyseessä on täysin uuden käyttömahdollisuuden tutkiminen, käytetään lähteessä /10/ esiteltyä skenaariomenetelmää. Skenaariomenetelmässä testikäyttäjille esitellään erilaisia käyttömahdollisuuksia ja käyttäjät saavat sanoa mielipiteensä tutkittavan ohjelman, systeemin tai rakenteen soveltuvuudesta kyseiseen skenaarioon. Menetelmä soveltuu etenkin tapauksiin, joissa halutaan tutkia uuden informaatiosysteemin vaikutusta joko organisaatioon, yksilöön tai yhteiskuntaan. Tutkimusta varten syötetään 30 vanhaa projektipöytäkirjaa rakenteiseen muotoon XML (extensible Markup Language) - kielellä. Pöytäkirjat valitaan siten, että niissä esiintyy kaikkia dokumenttianalyysin tuloksena saatuja tietotyyppejä mahdollisimman kattavasti. Myös kaikki kokoustyypit ovat edustettuina. Syöttämiseen käytetään XML Spy ohjelmaa. Pöytäkirjojen käsittelyä varten luodaan Jaakko Pöyry Oy:n tarkoituksiin soveltuva dokumentin rakennekuvaus (Document Type Definition, DTD). DTD tehdään siten, että se noudattaa työssä tehtyä rakenteista pöytäkirjamallia.

10 8 Käyttömahdollisuuksien tutkimista varten tehdään ohjelma, jolla voidaan tehdä hakuja XML-muotoisista pöytäkirjoista. Ohjelman toteutus- ja käyttöperiaatteet esitellään luvussa 6.4. Skenaariotutkimus tehdään käyttäjätutkimuksena kuudelle henkilölle. Testikäyttäjät ovat sekä projektinhallinnan että tuotekehityksen parissa työskenteleviä henkilöitä. Testikäyttäjien määräksi on valittu kuusi, koska siten testeihin saadaan edustaja kaikista Jaakko Pöyry Oy:n erityyppisistä projekteista. Toisaalta, koska tutkitaan vasta mahdollisuuksia ja testihenkilöiltä vaaditaan osaamista projektinhallinnan alalta, ei ole perusteltua tehdä testejä useampien henkilöiden kanssa. Skenaarioina käytetään aikaisemmin kartoitettuja tarpeita ja niihin liittyviä esimerkkitilanteita. Rakenteiseen muotoon syötetyistä pöytäkirjoista tehdään ohjatussa tilaisuudessa hakuja ja testihenkilöt kertovat samalla, miten tehtyjen hakujen tuloksia voitaisiin projektinhallinnassa hyödyntää ja miten hyödyllisiksi he saadut tulokset kokevat kartoitettuja tarpeita ajatellen. Hyödyllisyyttä arvioidaan asteikolla: erittäin hyödyllinen melko hyödyllinen jonkin verran hyödyllinen ei lainkaan hyödyllinen. Skenaariotutkimuksen lisäksi käyttäjät saavat tehdä vapaita hakuja ja esittää parannusehdotuksia. Tulokset esitellään luvuissa

11 9 3 PROJEKTINHALLINNAN PERUSKÄSITTEITÄ 3.1 Projekti Sanalle projekti löytyy kirjallisuudesta useita määritelmiä. Tässä työssä käytetään ISO standardissa /13/ olevaa määritelmää, jonka mukaan Projekti on ainutkertainen prosessi, joka käsittää joukon koordinoituja, ohjattuja ja valvottuja tehtäviä, joilla on alku- ja loppupäivämäärät ja jonka tuloksena syntyy ainutlaatuinen tuote tai palvelu. Projekti ei siis määritelmänsä mukaisesti voi toistua samanlaisena. Projekteista saatua oppia voidaan kuitenkin hyödyntää tulevissa projekteissa tehokkaan tiedonhallinnan avulla. Projektin määritelmää voidaan vielä täsmentää seuraavien, Project Management Body of Knowledge 2000:ssa /28/ mainittujen, kohtien avulla: projektin suorittavat aina ihmiset, projektin resurssit ovat rajatut ja projektiin kuuluu selkeä jako: suunnittelu-toteutus-valvonta. 3.2 Projektin elinkaari Kuten projekti, myös sen elinkaari voidaan määritellä monella eri tavalla. Tässä työssä käytetään Jaakko Pöyry Oy:n ohjeistuksen /14/ mukaista määritelmää, jossa projektin voidaan ajatella jakautuvan seuraavaan neljään vaiheeseen: kehitys, toteutus, tuotanto ja rationalisointi eli uusinta. Työssä käytetty projektin elinkaarimalli on esitetty kuvassa 1. Projektin elinkaari alkaa liikeideasta. Kehitysvaiheessa liikeidean soveltuvuutta toteutettavaksi tutkitaan esimerkiksi kannattavuusselvitysten avulla. Kehitysvaihe voidaan edelleen jakaa kolmeen vaiheeseen: ideointi, esiselvitys ja esisuunnittelu. Jokaisessa vaiheessa tehdään kannattavuusselvitys ja idea etenee seuraavaan vaiheeseen vain, jos se todetaan kannattavaksi jollain määritellyllä kriteerillä. Tyypillistä kullekin vaiheelle on, että sen lopussa on useita ideoita tai suunnitelmia, joista vain parhaat etenevät seuraavaan vaiheeseen. Kehitysvaiheen tavoitteena on siis tehdä kattava selvitys siitä, kannattaako tiettyä liikeideaa lähteä toteuttamaan. Esisuunnitteluvaiheessa käynnistetään jo varsinaisen toteutuksen valmistelu, esimerkiksi laatimalla alustava ehdotus projektin pääaikatauluksi sekä alustava projektisuunnitelma. Ajatuksena tässä on edelleen selvittää projektin kannat-

12 10 tavuutta, mutta myös nopeuttaa toteutusvaiheen käynnistymistä. Mikäli liikeidea on tarpeeksi hyvä, kehitysvaiheen lopuksi tehdään investointipäätös ja varsinainen projekti alkaa. /14, 30/ Kuva 1. Projektin elinkaari /14/ Toteutusvaiheessa projektin aikataulun mukaiset vaiheet toteutetaan. Toteutusvaiheeseen kuuluvat esimerkiksi varsinaisen projektisuunnitelman yksityiskohtainen laatiminen, tarvittavat hankinnat, tekninen tai muu tuotteeseen liittyvä toteutus ja testaus. Lisäksi toteutusvaiheeseen kuuluvat projektin hallintaprosessit kuten muutosten ja riskien hallinta, kommunikaation hallinta, kustannusvalvonta ja henkilöstön hallinta. Projektin hallintaprosessit esitellään tarkemmin luvussa 3.5. Toteutusvaiheen päätteeksi projektin tuote luovutetaan asiakkaalle. /2, 13, 14/ Tuotantovaiheessa projektin tuotetta kehitetään edelleen. Tuote on siis käytössä, mutta jos tarvetta ilmenee, tuotteeseen voidaan vielä tehdä muutoksia ja sen toimintaa voidaan parantaa. Tuotantovaiheen alkuun kuuluu myös tuotteen käyttöönotto ja siihen liittyvät prosessit. Käyttöönoton jälkeen varsinainen projekti päättyy. Projektin elinkaaren voidaan kuitenkin ajatella jatkuvan, sillä esimerkiksi kokonaiskannattavuuteen ja kunnossapitoon liittyvät tukitoiminnot ja jatkokehitys usein jatkuvat myös tästä eteenpäin. /13, 14/ Rationalisointi- eli uusintavaiheen aikana projektin tuote on edelleen tuotannossa. Kysynnän ja tarjonnan tuleva kehitys markkina-alueittain ja tuotteittain sekä tuotteen hintataso vaikuttavat siihen, milloin sen tuotanto kuitenkin lakkautetaan ja projektin elinkaari saadaan päätökseen. /14/

13 Projektityypit Vaikka tässä työssä pyritään saamaan aikaan sellaisia ratkaisuja, jotka soveltuvat kaikentyyppisille projekteille, on kuitenkin syytä jakaa projektit luokkiin, koska tiedontarve erilaisissa projekteissa saattaa olla varsin erilainen. Tätä tarkoitusta varten on lähteessä /30/ esitelty malli, jossa projektit jaetaan neljään ryhmään niiden tavoitteiden ja toimintatapojen mukaisesti. Malli soveltuu hyvin tähän työhön, sillä pääasialliset tiedontarpeet projektin aikana liittyvät juuri projektin tavoitteisiin ja projektin toimintatapoihin. Tämä tavoite-toiminta matriisi on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Tavoite-toiminta matriisi /30/ Tavoite-toiminta matriisin avulla projektit voidaan jakaa neljään ryhmään /26, 30/: Ryhmä 1: Ryhmän projekteissa sekä tavoite että toimintatavat ovat hyvin määriteltyjä. Esimerkiksi monet rakennusprojektit kuuluvat tähän ryhmään. Ryhmän projekteille tyypillistä on, että vastaavanlaisia projekteja on tehty aikaisemminkin ja vanhoista projekteista saatu tieto on hyödynnettävissä. Koska toiminta on selkeää ja hyvin suunniteltua, tärkeintä tietoa projektin etenemisen kannalta ovat aikataulut ja edistymisraportit. Ryhmä 2: Tämän ryhmän projekteissa tavoitteet ovat selkeät, mutta toimintatavat eivät ole. Tyypillinen esimerkki ryhmän projektista on tuotekehitysprojekti. Tärkeää tietoa ovat erityisesti tehdyt toimenpiteitä koskevat päätökset sekä oppimisen kannalta toimenpiteiden seuraukset.

14 12 Ryhmä 3: Toimenpiteet on hyvin määritelty mutta tavoite ei ole. Esimerkiksi useat konsultointiprojektit kuuluvat tähän ryhmään. Tärkeää on pyrkiä selvittämään projektin todellinen tavoite. Tärkeää tietoa ovat mahdolliset muutokset tavoitteissa ja muutosten aiheuttamat uudet toimenpiteet. Ryhmä 4: Ryhmän projekteissa sekä tavoitteet että toimintatavat on huonosti määritelty. Esimerkiksi tutkimusprojektit kuuluvat usein tähän ryhmään. Tässä ryhmässä on tärkeää tiedottaa, mitä on tehty, mitä siitä on seurannut ja mitä seuraavaksi pitää tehdä. Todellisuudessa suuret projektit ovat usean ylläesitellyn projektityypin kombinaatioita. Vastaavasti siis myös tiedon tarve voi olla yhdistelmä useamman projektityypin eri tarpeista. Tiedon tarpeen määrä ja kiireellisyys kasvavat mentäessä tavoite-toiminta matriisissa ylös ja oikealle. Vastaavasti kasvavat myös riskien määrä ja projektin epäonnistumisen todennäköisyys. /2, 26, 30/ 3.4 Projektin osapuolet Luvussa 4 tarkastellaan viestintää ja tiedontarvetta projekteissa. Tarkastelun pohjana on ISO standardin /13/ mukainen jaottelu tyypillisen projektin osapuolista. Tämä on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Projektin osapuolet /13/ Projektin asiakkaaksi tai omistajaksi kutsutaan osapuolta, joka ostaa tai rahoittaa projektin. Projektilla on aina asiakas, joko yrityksen sisäinen henkilö tai osasto tai ulkoinen yritys. Asiakkuuden voidaan myös ajatella jakautuvan usealle tasolle /2/. Tarkastellaan esimerkkiä, jossa asiakasyritys ostaa projektin tuotteena paperitehtaan. Tällöin asiakkaita voidaan ajatella olevan projektin rahoittaneen yrityksen lisäksi ainakin tulevan tehtaan

15 13 työntekijät sekä tehtaan tuottaman paperin ostajat. Toisaalta näitä osapuolia voidaan myös ajatella erillisinä käyttäjinä, jotka eivät varsinaisesti ole projektin asiakkaita. Projektin suunnittelussa ja hallinnassa asiakkaan tarpeiden tulisi olla etusijalla ja siis myös projektin viestinnän suunnittelun on lähdettävä asiakkaan näkökulmasta. Pääkonsultti on osapuoli, joka hoitaa suurimman osan kommunikaatiosta projektin osapuolten välillä. Pääkonsultti siis tavallaan tarjoaa rajapinnan asiakkaan ja muiden osapuolten välille. Kaikissa projekteissa ei ole pääkonsulttia ja asiakkaasta riippuen pääkonsultin rooli vaihtelee projektin kaikkien asioiden hoitamisesta yksittäisten asioiden konsultointiin. Kirjallisuudessa pääkonsulttia kutsutaan myös usein suorittavaksi organisaatioksi, jolla tarkoitetaan sitä projektin osapuolta, joka tekee suurimman osan projektiin liittyvästä työstä ja koordinoinnista /2, 28/. Pääkonsultin lisäksi projektissa voi olla yksi tai useampi muu konsultti. Käytännössä jokainen näistä hoitaa tiettyä kapeaa erikoisalaa. Etenkin suurissa projekteissa voi olla useita konsultteja. /2, 13/ Toimittaja ja urakoitsija voivat olla kaksi eri osapuolta tai yksi osapuoli voi edustaa näitä molempia. Toimittajan tehtävänä on toimittaa projektissa tarvittavia erillisiä osia, komponentteja, palveluita tai raaka-aineita. Projektin koosta riippuen ulkopuolisia toimittajia on useimmiten enemmän kuin yksi ja jokaisella on melko pieni oma erikoisalansa. Urakoitsijan tehtävä projektissa on hoitaa projektiin liittyvä rakennustyö tai osa siitä. /2, 13, 26/ Viranomaisten tehtävänä projektissa on valvoa, että projektissa noudatetaan erilaisia lakeja ja määräyksiä, esimerkiksi ympäristö- ja työsuojeluvaatimuksia Viranomaiset myös myöntävät projektiin liittyvät luvat, esimerkiksi rakennus- ja poikkeusluvat. /13, 26/ Projektin muita osapuolia voivat olla esimerkiksi rahoittajat, yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yhteistyöyritykset tai tiedotusvälineet. Projektin koosta riippuen näiden määrä vaihtelee. /2, 13/ 3.5 Projektin hallintaprosessit Tässä työssä käytetään termistä projektinhallinta Project Management Body of Knowledge 2000:n /28/ mukaista määritelmää, jonka mukaan Projektinhallinta on tietojen, taitojen, työkalujen sekä tekniikoiden käyttämistä projektin tehtäviin siten, että pyritään saavuttamaan projektin tavoitteet ja saavuttamaan tai ylittämään osapuolten tarpeet tai odotukset. Käytännössä projektin osapuolten kaikkien tarpeiden saavuttaminen tai ylittäminen vaatii tasapainottamista toisilleen ristiriitaisten tai kilpailevien vaatimusten välillä. Merkittävimmät projektiin kohdistuvat vaatimukset ovat seuraavat /2/:

16 14 projektin tavoitteet eli sen laajuus, aika ja kustannukset, projektin osapuolten toisistaan eroavat edut sekä asiakkaan tiedostetut vaatimukset ja tiedostamattomat vaatimukset projektin tuotteelle. Projektinhallinta voidaan edelleen lähteestä riippuen luokitella yhdeksään tai kymmeneen tietämysalueeseen tai hallintaprosessiin. Joissakin lähteissä laitteistoresurssien hallinta lasketaan erilliseksi hallintaprosessiksi kun taas toisissa se katsotaan osaksi hankintojen hallintaa. Pääpiirteissään kuitenkin käytetyissä lähteissä noudatettiin seuraavissa kappaleissa esiteltyä luokittelua. /2, 13, 26, 28, 30/ Projektin eheyden hallintaan kuuluvat ne toimenpiteet, joilla varmistetaan projektin kunnollinen koordinointi. Esimerkiksi projektin organisointi ja avainhenkilöiden valinta, projektisuunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen, sekä näiden toimenpiteiden valvonta ja raportointi kuuluvat projektin eheyden hallintaan. Projektin laajuudella tarkoitetaan käytännössä projektin tuotetta, sen tarkoitusta ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Projektin laajuuden hallintaan siis kuuluvat esimerkiksi laajuuden määrittely ja varmennus sekä mahdollisten laajuuteen liittyvien muutosten hallinta. Projektin aikataulujen hallintaan kuuluvat aikataulujen laatiminen, tehtävien järjestäminen siten, että ne voidaan aikatauluttaa sekä aikataulujen valvonnan kautta projektin edistymisestä raportoiminen. Aikataulujen hallintaa ovat myös mahdollisten aikataulumuutosten ennakoiminen sekä niiden aiheuttamien vaikutusten analysointi ja liityntöjen selvittäminen projektin muihin osapuoliin, aikatauluihin tai kustannuksiin. Kustannusten hallinta projektissa tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan projektin suorittamiseen budjetin mukaisesti. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kustannusarvioiden laatiminen, niiden valvominen ja niistä raportoiminen. Projektin laadunvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että projekti täyttää ne tavoitteet tai vaatimukset, jotka sille on määritelty. Laadun hallintaan siis kuuluvat esimerkiksi laatusuunnittelu, laadun varmistaminen ja laadunvalvonta. Laadun hallinta ei kuitenkaan ole yksittäinen prosessi vaan osa kaikkia muita hallintaprosesseja. Henkilöstöresurssien hallinnalla tarkoitetaan projektissa työskentelevien henkilöiden tietojen ja taitojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti. Laitteistoresurssien hallinta taas käsittää ne toimenpiteeet, joita tarvitaan riittävien työkalujen hankintaan ja ylläpitoon. Varsinainen laitteiden, ohjelmien ja muiden työkalujen hankinta voidaan katsoa kuuluvan hankintojen hallintaan, mutta niiden koordinointi ja ylläpito kuuluvat laitteistoresurssien hallintaan.

17 15 Viestintä projekteissa on alue, johon vasta viime aikoina projektien laajuuksien kasvaessa on kiinnitetty enemmän huomiota. Projektin viestinnän hallinnalla tarkoitetaan viestinnän suunnittelua ja valvontaa, viestinnän koordinointia sekä projektin tiedonhallintaa. Viestinnästä projekteissa sekä sen hallinnasta kerrotaan enemmän luvussa 4. Projektin riskien hallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan projektin riskien tunnistamista ja analysointia varten sekä toimenpiteitä, joilla riskeiltä suojaudutaan tai joihin ryhdytään riskien toteutuessa. Koska muutokset useimmiten seuraavat riskien toteutumisesta, katsotaan myös muutosten hallinnan kuuluvan osaksi riskien hallintaa. Hankintojen hallinta käsittää ne toimenpiteet, joilla varmistetaan ulkopuolisilta toimittajilta tulevien raaka-aineiden, komponenttien ja palveluiden saanti. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hankintojen suunnittelu, toimittajien kanssa neuvottelu, sopimusneuvotteluiden täytäntöönpanon valvonta ja raportointi sekä tilausmuutosten käsittely ja hallinta.

18 16 4 VIESTINTÄ PROJEKTEISSA 4.1 Viestintäprosessi Projekteissa tapahtuvaa viestintää ja tiedon syntymistä voidaan kuvata taulukossa 2 esitetyn matriisin avulla. Matriisin viitekehys on lähteestä /12/ ja se esiteltiin tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 2. Projektissa syntyvän tiedon ulottuvuudet /7, 12, 25, 26, 31/ Viestintäprosessi Informaatio Tietämys Asiatieto, faktat (mitä asioista tiedetään) Projektin osapuolet Peruskäsitteet Osapuolten väliset yhteydet Viestinnässä käytetyt välineet Dokumentit Keskustelut Kokoukset Informaatiojärjestelmät Informaation määrä Tiedon lähteet Viestinnän sisältö Tiedon kohderyhmät Toiminnallinen tieto (miten asiat toimivat) Strateginen tieto (miksi asiat toimivat näin) Informaation hankinta Esitettävän informaation valinta Informaation muokkaus Sopivien kokonaisuuksien koostaminen Viestinnän tarkoitus Viestinnän muoto ja välineet Tulevaisuuden suunnitelmat, skenaariot Viestinnän hallinta Informaation kulku Osapuolten vuorovaikutus Aikaisempi viestintä Informaation tarkoitus Päätökset Perustelut Viestinnän kohdistaminen Projektin tavoitteet Asiatiedolla tarkoitetaan perusasioita, jotka prosessista tiedetään. Asiatietoa projektin viestintäprosessista ovat esimerkiksi projektin osapuolet sekä yhteydet heidän välillään. Toiminnallista tietoa ovat viestintäprosessin vaiheet ja strategista tietoa viestinnän

19 17 tarkoitus sekä tarkoitusta tukevat keinot, kuten viestinnän hallinta ja muoto sekä viestinnän hallinnassa käytetyt menetelmät. Seuraavalla tasolla on projektin viestintäprosessissa kulkeva informaatio. Projekteissa virallinen informaatio kulkee pääasiallisesti dokumenteissa ja kokouksissa /27/. Epävirallista informaatiota taas ovat esimerkiksi kahden osapuolen väliset keskustelut tai sähköpostiviestit /27/. Asiatietoa ovat lisäksi informaation hallinnassa käytetyt menetelmät. Toiminnallista tietoa ovat informaation syntymiseen liittyvät asiat, esimerkiksi projektin osapuolten väliset yhteydet ja aikaisempi viestintä, sekä informaation kulku ja elinkaari projektissa. Strategista tietoa on informaation tarkoitus. Informaation olemassaolon pääasiallinen tarkoitus on tietämyksen tarjoaminen. Projektin viestintäprosessin seuraava taso on tietämys, joka informaatiosta syntyy. Tällä tasolla asiatietoa ovat tiedon lähteet, viestinnän sisältö ja viestinnän kohderyhmät. Toiminnallista tietoa ovat tietämyksen syntyyn liittyvät toiminnot, eli viestinnän kohdistaminen sekä viestintäprosessiin liittyvät päätökset perusteluineen. Strategista tietoa projektin viestintäprosessin tietämystasolla on projektin tarkoitus. Projektin kokousprosessia ajatellen taulukon 2 alueista tärkeää on tuntea projektin osapuolet, projektin osapuolien välinen viestintä ja sen tarkoitus sekä informaation kulku projektin eri vaiheissa. Projektin osapuolet esiteltiin kohdassa 3.4. Kohdassa 4.3 tarkastellaan projektin viestintäprosessin tärkeitä osa-alueita. Kohdassa 4.4 tarkastellaan erikseen projektin viestinnän hallintaa yhtenä projektin hallintaprosessina sekä tutustutaan yhteen projektin viestinnän hallinnassa käytettyyn tekniikkaan. Pöytäkirjan käyttöön ja asemaan projektin viestinnän välineenä tutustutaan kohdassa Tieto ja informaatio sekä niiden hallinta Peruskäsitteitä Kirjallisuudesta voidaan käsitteelle tieto löytää useita määritelmiä. Platonin klassisen tietoteorian mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Lähteessä /9/ tietämys on määritelty siten, että siihen kuuluvat: 1) Alan tosiasiat, alan harjoittajien yleisesti hyväksymät tiedot, jotka on kirjattu oppikirjoihin ja ammattijulkaisuihin ja jotka muodostavat alan professorien luentojen perustan. 2) Heuristinen tieto, kokemuksen ja hyvän arvostelukyvyn tuottama alan tieto. Tämän työn kannalta oleellista on erottaa toisistaan käsitteet data, informaatio ja tieto. Työssä käytetään määritelmiä lähteestä /20/. Informaatio voidaan jakaa alaluokkiin. Näitä luokkia ovat ei-kielellinen informaatio, eli fysikaalisen tai henkisen maailman järjestyneisyys, informaatiota kantavat merkit tai merkkijonot, eli data sekä kielellinen informaatio. Kielellinen informaatio jakautuu edelleen syntaktiseen, semanttiseen ja prag-

20 18 maattiseen informaatioon. Syntaktisella informaatiolla tarkoitetaan informaation rakennetta, eli siinä esiintyvien merkkien esiintymistiheyttä. Semanttinen informaatio ilmaisee väitelauseen ilmaisuvoimaa tai sisältöä. Pragmaattisella informaatiolla taas tarkoitetaan lauseen sisällöllistä merkityksellisyyttä kielen käyttäjälle. Tieto tai tietämys on informaation suppeampi erikoistapaus, johon liittyy perusteltavuus, totuudenmukaisuus sekä jonkinlainen ymmärrys. Kuva 4. Informaatiohierarkia viestintäprosessissa /25/ Kuvassa 4 on esitetty informaatiohierarkia viestinnässä. Datan, informaation ja tietämyksen lisäksi informaatiohierarkiaan kuuluu viisaus. Viisaus on filosofinen käsite, jonka määrittely ei kuulu tämän työn aihepiiriin Informaation hallinta Edellisessä luvussa esitettyjen määritelmien perusteella informaationhallinta voidaan ajatella prosessiksi, jossa sisääntulona on järjestämätön informaatio tai data ja ulostulona tietoa tai tietämystä. Informaationhallinnan tarkoituksena siis on järjestää informaatio tai data saataville siten, että se muuttuu tiedoksi tai tietämykseksi sitä hakevalle, selaavalle ja lukevalle henkilölle. Aiemmin määriteltyjen käsitteiden mukaan informaationhallinta ei ole sama asia kuin datanhallinta, siis esimerkiksi pelkkä tietokone ei ole informaation hallintajärjestelmä, koska se osaa käsitellä ainoastaan dataa. Sen sijaan, kun ihminen syöttää tai käsittelee informaatiota tietokoneen avulla, voidaan jo puhua informaation hallintajärjestelmästä. Informaation hallintaprosessin perusajatus on esitetty kuvassa 5. Informaation hallintaa ei kuitenkaan voida ajatella pelkästään joukoksi yksittäisiä toimenpiteitä, joita informaation hallintaan koulutetut ihmiset informaatiolle tekevät. Yritysten suuntaukset kohti verkottuneita yhteisöjä, uudet tietotekniset ratkaisut ja informaation kasvava määrä aiheuttavat sen, että informaatiota työkseen käsittelevien ihmisten määrä kasvaa. Siksi informaation hallinta yrityksessä pitää ennemminkin nähdä toimenpiteinä,

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA RISTO PELIN PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA (seitsemäs painos) PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla,

Lisätiedot

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta Knowledge Management (KM) eli tiedon/tietämyksen hallinta Jaakko Anttila/10.2.2002 http://koti.welho.com/janttil4/index.html Tietämyksenhallinta voidaan kuvata toiminnan organisoimiseksi ja parantamiseksi

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Test World Oy. Ohjelmistoprojekti 2004 T-76.115

Test World Oy. Ohjelmistoprojekti 2004 T-76.115 Test World Oy Ohjelmistoprojekti 2004 T-76.115 TW QMD JA 13.9.2004 Page 1(5) 1. Yritys Test World Oy on suomalainen yksityinen vuonna 1991 perustettu yritys. Sen toimialana on autojen ja renkaiden testaus

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet LADEC:n Kohti teollista internetiä -tilaisuus 3.3.2015 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1 Hankesuunnitelma YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma - Sisältö Tausta Hankkeen tavoitteet, hyödyt, riskit ja laadunvarmistus Arkkitehtuurit Kustannukset Organisaatio

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveydenhuollon ATK päivät 24.-25.5.2011 Sibelius Talo, Lahti

Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveydenhuollon ATK päivät 24.-25.5.2011 Sibelius Talo, Lahti Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon Terveydenhuollon ATK päivät 24.-25.5.2011 Sibelius Talo, Lahti Innofactor Oyj: Suomen johtava Microsoft ratkaisutoimittaja

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN Korjausrakennushankkeen osapuolten aikainen osallistaminen; Case Joensuun Kirkkokatu Professori

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot