ÄLYKKÄÄT PÖYTÄKIRJAT - PROJEKTIKOKOUKSISSA SYNTYVÄN TIEDON HALLINNAN TEHOSTAMINEN RAKENTEISEN DOKUMENTINHALLINNAN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄLYKKÄÄT PÖYTÄKIRJAT - PROJEKTIKOKOUKSISSA SYNTYVÄN TIEDON HALLINNAN TEHOSTAMINEN RAKENTEISEN DOKUMENTINHALLINNAN AVULLA"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Heidi Pehu-Lehtonen ÄLYKKÄÄT PÖYTÄKIRJAT - PROJEKTIKOKOUKSISSA SYNTYVÄN TIEDON HALLINNAN TEHOSTAMINEN RAKENTEISEN DOKUMENTINHALLINNAN AVULLA Diplomityö Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen Työn ohjaaja DI Erik Rosenlew, Inforbis Oy

2 Työn nimi: Älykkäät pöytäkirjat - projektikokouksissa syntyvän tiedon hallinnan tehostaminen rakenteisen dokumentinhallinnan avulla Päivämäärä: Sivumäärä: 69 Valvoja: Ohjaaja: Professori Pirkko Oittinen DI Erik Rosenlew, Inforbis Oy Osasto, professuuri: Automaatio- ja systeemitekniikan osasto, AS-75 Viestintätekniikka Pääaine: Sivuaineet: Viestintä yritystoiminnassa Teollisuustalous, Vuorovaikutteinen digitaalinen media Tiivistelmä: Tässä työssä käsiteltiin viestintää projekteissa ja yhtä sen erikoistapausta eli projektikokouksia. Projektikokoukset ovat suurissa projekteissa projektin osapuolten pääasiallinen virallinen viestintäkanava. Lähes kaikki projektiin liittyvät päätökset tehdään kokouksissa ja siksi kokouksissa syntyvä tieto on erittäin tärkeää ja sen tulisi olla helposti saatavilla. Projektikokouksista laaditaan pöytäkirjoja, joihin kirjatut päätökset ovat osapuolten välisten sopimusten mukaan sitovia. Pöytäkirja nykyisessä muodossaan on tavallinen paperidokumentti, jonka muoto on melko vapaa ja sisältö täysin järjestämätön. Tässä työssä tutkittiin projektipöytäkirjan muuttamista älykkääseen muotoon, jotta sen sisältö olisi helpommin ja monipuolisemmin käytettävissä. Älykäs dokumentti on sellainen, johon on lisätty tietoa sen sisällöstä ja ympäristöstä. Työn tärkeimmät tavoitteet olivat projektissa tapahtuvan viestinnän kartoittaminen, projektikokousprosessin kartoittaminen ja ymmärtäminen, projektikokouksissa syntyvän tiedon luokittelu ja projektipöytäkirjojen käyttömahdollisuuksien selvittäminen esimerkkisovelluksen avulla. Työssä analysoitiin joukko vanhoja pöytäkirjoja ja tämän dokumenttianalyysin pohjalta laadittiin rakennemalli älykkäälle pöytäkirjalle. Mallia testattiin käyttäjillä, jotka ovat projektinhallintaa työnään tekeviä henkilöitä. Tutkimusta varten tehtiin esimerkkitoteutus, johon kuului joukko rakenteiseen muotoon syötettyjä pöytäkirjoja sekä hakuohjelma. Tulosten perusteella pohdittiin älykkään pöytäkirjan hyödyllisyyttä projektin hallinnan apuvälineenä ja esitettiin jatkokehitysajatuksia älykkäälle pöytäkirjajärjestelmälle. Avainsanat: projektinhallinta, informaation hallinta, rakenteiset dokumentit, projektikokoukset, älykäs pöytäkirja, dokumenttianalyysi, tietämyksen hallinta

3 1 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Projektinhallinta on alue, jolla tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Projekteille asetetut vaatimukset kasvavat, aikataulut kiristyvät ja projektiorganisaatioiden koko kasvaa. Lisäksi kannattavuusvaatimukset asettavat projekteille suuria haasteita sekä investointi- että käyttökustannusten vähentämiseksi. Uudet tekniset informaation hallintamahdollisuudet eivät välttämättä ole pelkästään hyödyllisiä projektinhallinnan apuvälineitä. Ne aiheuttavat osittain myös sen, että projektien oletetaan sujuvan entistä nopeammin ja sujuvammin. Lisäksi viestintäkanavavaihtoehdot, posti, sähköposti, puhelin, kokoukset, Internet jne., aiheuttavat sen, että informaatiota on tarjolla huomattavan paljon, mutta toisaalta sen hallinta ja löytäminen on vaikeaa. Teknisen kehityksen mukanaan tuomat vaatimukset ihmisten työskentelytapojen uudistamiseksi kuitenkin synnyttävät muutosvastarintaa. Vanhoista työskentelytavoista ei haluta luopua ja siksi hyväkin informaation hallintajärjestelmä saattaa jäädä käyttämättä tai sitä käytetään niin, ettei siitä saada mahdollisimman suurta hyötyä. Projektinhallinnan vaatimusten kasvaessa informaation hallintajärjestelmien kehittäminen ja käyttö on kuitenkin välttämätöntä. Informaation hallinta onkin asia, jonka ottaminen osaksi kaikkiin työvaiheisiin tulisi olla jokaisen projektiorganisaation tavoitteena. Ei voida olettaa, että kun informaatio tuodaan tietokoneella kaikkien saataville, sitä automaattisesti hyödynnettäisiin. Kaikkia käytäntöjä, johtamista ja muita työskentelytapoja tulisi kehittää informaatiolähtöisemmiksi. Tietämyksenhallinta on lähtökohta paremmalle viestinnälle ja sitä kautta tehokkaammin läpiviedyille projekteille. Ihmisten osaamisen ja tietämyksen kartoittaminen sekä kehittäminen ovat välttämättömiä osa-alueita tietämyksenhallinnassa. Vielä tärkeämpää on kuitenkin tarpeiden kartoitus: mitä tehdään ja voitaisiinko se tehdä tehokkaammin paremmilla välineillä. Tarpeiden perusteella voidaan rakentaa järjestelmiä, jotka ovat oikeasti hyödyllisiä. Tarpeiden kartoitus on tärkeää, sillä jos tehtyjen järjestelmien koetaan olevan hyviä ja riittävän helppokäyttöisiä apuvälineitä, niitä myös käytetään. Kaikessa projektinhallinnassa, erityisesti kuitenkin sellaisissa projekteissa, joissa on paljon osapuolia, erittäin tärkeä viestintäkanava ovat projektikokoukset. Yritysten asiakasprojekteissa, kuten esimerkiksi rakennus- tai tuotekehitysprojekteissa, projektikokoukset ja niistä tehtävät pöytäkirjadokumentit ovat projektin osapuolten pääasiallinen virallinen viestintäkanava. Projektikokouksissa myös syntyy hyvin paljon informaatiota ja tietämystä, joiden jakelu kuitenkin on monella tapaa ongelmallista. Ensinnäkin projektikokouksissa käsitellään hyvin suurta asiamäärää, jolloin oleellisen informaation löytäminen on vaikeaa. Toiseksi projektikokouksia pidetään pitkän projektin aikana jopa useita satoja ja useiden eri osapuolten kanssa. Näin suuressa määrässä kokouksia syntyy paljon informaatiota. Samaa asiaa saatetaan käsitellä useissa kokouksissa ja siitä saatetaan

4 2 jopa päättää usealla eri tavalla, mikä on projektin läpiviennin kannalta ongelmallinen tilanne. Projekteissa pidetään myös paljon pieniä neuvotteluja, joista ei välttämättä tehdä virallisia pöytäkirjoja, mutta joiden päätöksiä osapuolten kuitenkin odotetaan noudattavan. Älykkääksi dokumentiksi kutsutaan dokumenttia, johon on lisätty tietämystä sen omasta sisällöstä ja ympäristöstä. Älykkään dokumentin määritelmään kuuluu myös, että se voidaan käyttäjän antamien käskyjen perusteella muuntaa moniin eri muotoihin. Älykkäitä dokumentteja voidaan tehdä järjestämällä dokumentin sisältö rakenteiseen muotoon jollain siihen soveltuvalla kielellä. Älykkäät projektipöytäkirjat ovat siis rakenteiseen muotoon luokiteltuja projektikokousten pöytäkirjadokumentteja. Pöytäkirjojen rakenteinen ja älykäs hallinta ei ole projektinhallinnassa uusi ajatus. Käytännössä sen toteuttaminen aikaisemmin on kuitenkin ollut vaikeaa, koska siihen soveltuvia käytännönläheisiä teknisiä apuvälineitä ei ole ollut olemassa. Projektikokousten pöytäkirjoja laativat henkilöt ovat tekniseltä osaamiseltaan hyvin vaihtelevan tasoisia, eikä näiden henkilöiden voida olettaa käyttävän vaikeita järjestelmiä jokapäiväisessä työssään, kuten pöytäkirjojen laatimisessa. Projektipöytäkirjojen ollessa rakenteisessa muodossa, projektikokouksissa syntyvää tietoa voidaan helpommin hakea. Sitä voidaan myös kohdistaa tietyille projektin kapeille osaalueille ja siten projektipöytäkirjoja voitaisiin tehokkaammin käyttää projektinhallinnan välineinä. Tämän työn aiheena on selvittää rakenteisen projektipöytäkirjan soveltuvuutta ratkaisuna aikaisemmin esitettyihin ongelmakohtiin. Tässä työssä tutkitaan projekteissa tapahtuvaa viestintää ja projektikokouksia yhtenä viestinnän erikoistapauksena. Materiaalia aikaisemmista projektikokouksiin liittyvistä tutkimusta ei tämän tutkimuksen aikana ole ollut saatavilla, joten tutkimus pohjautuu materiaaliin, joka liittyy projekteissa tapahtuvaan viestintään, tietämyksenhallintaan sekä projekteissa kulkevaan informaatioon. 1.2 Työn tavoitteet Työssä tutustutaan projekteissa tapahtuvaan viestintään ja tiedon syntymiseen. Sitä kautta tutkitaan projektikokouksissa syntyvää tietoa ja sen hallinnan mahdollisuuksia ja ongelmia. Työn pääasialliset tavoitteet ovat projektissa tapahtuvan viestinnän kartoittaminen, projektikokousprosessin kartoittaminen ja ymmärtäminen, projektikokouksissa syntyvän tiedon luokittelu ja projektipöytäkirjojen käyttömahdollisuuksien selvittäminen esimerkkisovelluksen avulla.

5 3 Edellä mainittuihin kohtiin liittyen työn tavoitteena on kehittää rakenteinen projektipöytäkirjamalli, jonka avulla projektipöytäkirjat voidaan kirjoittaa älykkääseen muotoon. Mallin vaatimuksena on toisaalta riittävä yksinkertaisuus, jotta se säilyisi helppokäyttöisenä, toisaalta taas kattavuus, jotta siitä saataisiin riittävää hyötyä. Malli rakennetaan luokitellun tiedon avulla. Työn tavoitteena on myös tehdä Jaakko Pöyry Oy:n käyttöön soveltuva dokumentin rakennekuvaus (Document Type Definition, DTD). Malliin perustuen tehdään esimerkkisovellus, jolla mallin hyödyllisyyttä projektinhallinnan apuvälineenä voidaan analysoida. Tavoitteena on selvittää rakenteisen projektipöytäkirjasovelluksen jatkokehitystä varten ehdotetun mallin toimivuutta sekä mahdollisia parannusideoita. Tämän työn tavoitteena ei ole kehittää lopullista toimivaa ratkaisua vaan ainoastaan esimerkkisovellus, jonka avulla voidaan testata ajatusta projektipöytäkirjojen rakenteisesta toteutuksesta. 1.3 Työn rajaukset Projektikokouksiin ja niiden pöytäkirjoihin tutustutaan Jaakko Pöyry Oy:n asiakasprojektien avulla. Tutkittavaa materiaalia on paljon ja se on sisällöltään monipuolista. Ei voida kuitenkaan olettaa, että tässä työssä tehdyt ratkaisut olisivat yleispäteviä kaikkia mahdollisia projekteja ajatellen. Rakenteinen pöytäkirjamalli suunnitellaan Inforbis Oy:n ja Jaakko Pöyry Oy:n tarpeita ajatellen. Siitä pyritään tekemään mahdollisimman joustava, mutta se ei välttämättä ole sellainen, että se soveltuisi käyttöön, jossa kokoustai dokumentinhallintakäytännöt ovat hyvin erilaisia kuin Inforbis Oy:ssä tai Jaakko Pöyry Oy:ssä. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät myös muut kuin tavalliset tekstimuotoiset pöytäkirjat. Esimerkiksi videoneuvotteluista tehdyt videopöytäkirjat tai nauhoitettujen kokousten äänimuotoiset pöytäkirjat eivät kuulu tämän työn piiriin. Tehtävän rakenteisen pöytäkirjamallin teknisten ratkaisujen teoriaa ei käsitellä yksityiskohtaisesti. Toteutuksessa käytetyistä teknisistä ratkaisuista käsitellään lyhyesti niitä, jotka oleellisesti vaikuttavat toteutukseen. Tämän työn ymmärtäminen vaatii jonkinverran tietämystä rakenteisen dokumentinhallinnan perusteista. Esimerkkisovelluksen ymmärtäminen taas vaatii lisäksi perustietämystä ohjelmoinnin peruskäsitteistä sekä olioohjelmoinnista. 1.4 Työn rakenne Työ jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa (luku 3) määritellään työssä käytettävä projektinhallinnan peruskäsitteistö kirjallisuuden perusteella. Ensimmäisen osan tarkoitus on selvittää lukijalle ympäristö ja tarpeet, joihin tämä työ liittyy. Toisessa osassa (luku 4) käsitellään viestintää projekteissa kirjallisuuden avulla. Tarkoituksena on luoda riittävä ymmärrys viestinnästä projekteissa, jotta voidaan tarkastella projektikokouksia yhtenä projektin viestintäkanavana. Kolmannessa osassa (luku 5) tarkastellaan projektikokouksia ja niissä syntyvää tietoa sekä projektipöytäkirjoja. Neljännessä osassa

6 (luvut 6, 7 ja 8) esitellään edellisissä luvuissa tapahtuneen tarkastelun perusteella rakennettu esimerkkisovellus, jolla voidaan hallita älykkäitä projektipöytäkirjoja. Lisäksi tutkitaan sen käytön mahdollisuuksia projektinhallinnassa käyttäjätestien avulla, tarkastellaan testeistä saatuja tuloksia ja tulosten pohjalta pohditaan sen jatkokehitystä projektikokouksissa syntyvän informaation hallintajärjestelmäksi. Työssä käytetyt tutkimusmenetelmät määritellään erikseen luvussa 2. 4

7 5 2 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MENETELMÄT 2.1 Kirjallisuuskatsaus Työn kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kahta muun työn kannalta tärkeää osa-aluetta: projektinhallinnan peruskäsitteitä sekä viestintäprosessia ja tiedon syntymistä projektissa. Projektinhallinnan peruskäsitteiden tunteminen on välttämätöntä, jotta projektipöytäkirjojen käyttömahdollisuuksia voitaisiin ymmärtää. Viestintäprosessia ja tiedon syntymistä projekteissa taas tarkastellaan, koska projektikokousprosessi on yksi viestintäprosessin erikoistapaus. Viestintäprosessin ja projekteissa syntyvän tiedon luokitteluun ja mallinnukseen käytetään lähteessä /12/ esiteltyä tehdasprosessin ja tehtaassa syntyvän tiedon matriisimuotoista luokittelumallia. Mallin viitekehys ja muutamia esimerkkikysymyksiä jokaiseen lokeroon on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Projektin viestintäprosessin luokitteluun käytetty malli /12/ Prosessitaso Informaatiotaso Tietämystaso Asiatieto Keitä prosessiin osallistuu? Mitä välineitä prosessissa käytetään? Mitä informaatiota prosessissa syntyy? Mitä tietoa prosessissa syntyy? Kuka tarvitsee tietoa? Toiminnallinen tieto Strateginen tieto Mitä prosessissa tapahtuu? Mitkä ovat prosessin vaiheet? Miksi prosessia tarvitaan? Miten prosessin tavoitteet aiotaan saavuttaa? Miten informaatio syntyy? Mikä on informaation tarkoitus? Miten tarkoitus saavutetaan? Miten tietämys syntyy? Miksi tietämystä tarvitaan? Miten tieto pitäisi esittää? Matriisin vaakariveillä tieto luokitellaan kolmeen osa-alueeseen: asiatietoon, toiminnalliseen tietoon ja strategiseen tietoon. Asiatiedolla tarkoitetaan sitä, mitä asioista tiedetään, toiminnallisella tiedolla sitä, miten asiat toimivat ja strategisella tiedolla sitä, miksi asiat toimivat tietyllä tavalla /12/. Pystyriveillä taas kuvataan projektissa tapahtuvan viestinnän ja siinä syntyvän tiedon kolme ulottuvuutta: itse viestintäprosessi, prosessissa kulkeva informaatio sekä siitä syntyvä tietämys. Informaation ja tietämyksen käsitteitä käsitellään erikseen luvussa 4.2.

8 6 Viestintäprosessista luodun matriisimallin perusteella valitaan ne projekteissa tapahtuvan viestinnän osa-alueet, jotka ovat tärkeitä projektikokousprosessin kannalta. Näitä tarkastellaan erikseen luvuissa Tiedon kartoitus Tiedon kartoitus tässä työssä tehdään käyttötapaus (use case) tutkimuksena analysoimalla vanhoja projektipöytäkirjoja. Tällainen dokumenttianalyysi on eräs yleisimmistä tavoista selvittää ja mallintaa dokumentin rakennetta /19/. Analysoitavia pöytäkirjoja on 300 kappaletta. Kaikki pöytäkirjat ovat yhdestä suuresta Jaakko Pöyry Oy:n vuosina 1999 ja 2000 tekemästä asiakasprojektista, jossa rakennettiin paperitehdas Portugaliin. Pöytäkirjamateriaali kattaa kaikki kyseisen projektin arkistoidut pöytäkirjat. Yhden projektin kaikkien pöytäkirjojen valitsemiseen dokumenttianalyysin materiaaliksi on päädytty, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva tyypillisen asiakasprojektin kulusta. Toisaalta useamman kuin yhden projektin kaikkien pöytäkirjojen analysointi tämän työn puitteissa ei ole mahdollista. Tutkitusta pöytäkirjamateriaalista selvitetään asiakasprojekteissa esiintyvät erilaiset kokoustyypit, niiden tyypilliset asialistat sekä kokouksissa esiintyvät tietotyypit. Tieto kartoitetaan sekä jaetaan luokkiin ja näiden perusteella luodaan yleinen rakenteinen malli, jota voidaan käyttää kaikille pöytäkirjatyypeille. Tutkimuksessa apuna käytetään lähteessä /24/ olevaa kysymyslistaa, jonka tarkoituksena on minkä tahansa prosessin ymmärtäminen ja parantaminen. Tässä prosessina on projektikokousprosessi sekä erityisesti projektikokouksissa oleva tiedon syntymis- ja hallintaprosessi. Kysymykset voidaan jakaa viiteen pääluokkaan, jotka kysymyksineen sovellettuna projektikokousprosessiin ovat: Tarkoitus: Paikka/Tilaisuus: Yhteys/Tilanne: Ihmiset: Minkälaista tietoa projektikokouksissa syntyy? Miksi kokouksissa syntyvää tai käsiteltävää tietoa tarvitaan? Millaista muuta tietoa voisi tai pitäisi käsitellä? Minkälaisia projektikokouksia pidetään? Miksi tietynlaisia kokouksia pidetään? Tarvitaanko muunlaisia kokouksia? Minkälaisessa yhteydessä/tilanteessa projektikokouksissa syntyvää tietoa käytetään? Miksi juuri silloin? Onko muita yhteyksiä, joissa tietoa voisi tarvita? Ketkä käyttävät projektikokouksissa syntynyttä tietoa? Miksi juuri nämä henkilöt käyttävät tietoa?

9 7 Kuka muu voisi tarvita tietoa? Menetelmä: Miten projektikokouksissa syntynyt tieto on saatavilla? Miksi juuri tällä tavalla? Voisiko tiedon esittää jollain vaihtoehtoisella tavalla? Tulokset tiedon kartoittamisesta esitetään luvuissa ja rakenteisen projektipöytäkirjan malli luvussa Tiedon käyttötarpeet Projekteissa työskentelevien henkilöiden tiedonkäyttötarpeiden kartoittamiseen käytetään kahta menetelmää: haastattelut sekä työhön tutustuminen. Haastatteluissa kysytään sekä Jaakko Pöyry Oy:n edustajien että asiakkaiden näkemyksiä projektipöytäkirjojen nykyisestä käytöstä, käytön ongelmista ja tarpeista, joita projektipöytäkirjojen käytölle projektinhallinnassa olisi. Haastateltavia henkilöitä on yhteensä kymmenen. Haastattelujen ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua se, etteivät kaikki haastateltavat osaa kertoa todellisista tarpeistaan. Tämän takia haastattelujen lisäksi käytetään lähteissä /3, 29/ esiteltyä työhön tutustumis- menetelmää. Menetelmän ajatuksena on työn seuraaminen sekä kysymyksien esittäminen sen tekijöille ja sitä kautta varsinaisten tarpeiden kartoittaminen. Menetelmässä työtä opetellaan sen verran, että selviää, mitä voi tehdä paremmin. Haastattelujen ja tutustumismenetelmän perusteella valitaan tärkeimmät tarpeet, joiden perusteella selvitetään luvussa 6.2 esitellyn rakenteisen pöytäkirjamallin mahdollisuuksia sekä hyödyllisyyttä. Tarpeet ja niihin liittyvät ongelmat on esitellään luvuissa Tiedon käyttömahdollisuudet Tiedon käyttömahdollisuuksia tässä työssä tutkitaan aiemmin esiintulleiden tarpeiden perusteella. Koska kyseessä on täysin uuden käyttömahdollisuuden tutkiminen, käytetään lähteessä /10/ esiteltyä skenaariomenetelmää. Skenaariomenetelmässä testikäyttäjille esitellään erilaisia käyttömahdollisuuksia ja käyttäjät saavat sanoa mielipiteensä tutkittavan ohjelman, systeemin tai rakenteen soveltuvuudesta kyseiseen skenaarioon. Menetelmä soveltuu etenkin tapauksiin, joissa halutaan tutkia uuden informaatiosysteemin vaikutusta joko organisaatioon, yksilöön tai yhteiskuntaan. Tutkimusta varten syötetään 30 vanhaa projektipöytäkirjaa rakenteiseen muotoon XML (extensible Markup Language) - kielellä. Pöytäkirjat valitaan siten, että niissä esiintyy kaikkia dokumenttianalyysin tuloksena saatuja tietotyyppejä mahdollisimman kattavasti. Myös kaikki kokoustyypit ovat edustettuina. Syöttämiseen käytetään XML Spy ohjelmaa. Pöytäkirjojen käsittelyä varten luodaan Jaakko Pöyry Oy:n tarkoituksiin soveltuva dokumentin rakennekuvaus (Document Type Definition, DTD). DTD tehdään siten, että se noudattaa työssä tehtyä rakenteista pöytäkirjamallia.

10 8 Käyttömahdollisuuksien tutkimista varten tehdään ohjelma, jolla voidaan tehdä hakuja XML-muotoisista pöytäkirjoista. Ohjelman toteutus- ja käyttöperiaatteet esitellään luvussa 6.4. Skenaariotutkimus tehdään käyttäjätutkimuksena kuudelle henkilölle. Testikäyttäjät ovat sekä projektinhallinnan että tuotekehityksen parissa työskenteleviä henkilöitä. Testikäyttäjien määräksi on valittu kuusi, koska siten testeihin saadaan edustaja kaikista Jaakko Pöyry Oy:n erityyppisistä projekteista. Toisaalta, koska tutkitaan vasta mahdollisuuksia ja testihenkilöiltä vaaditaan osaamista projektinhallinnan alalta, ei ole perusteltua tehdä testejä useampien henkilöiden kanssa. Skenaarioina käytetään aikaisemmin kartoitettuja tarpeita ja niihin liittyviä esimerkkitilanteita. Rakenteiseen muotoon syötetyistä pöytäkirjoista tehdään ohjatussa tilaisuudessa hakuja ja testihenkilöt kertovat samalla, miten tehtyjen hakujen tuloksia voitaisiin projektinhallinnassa hyödyntää ja miten hyödyllisiksi he saadut tulokset kokevat kartoitettuja tarpeita ajatellen. Hyödyllisyyttä arvioidaan asteikolla: erittäin hyödyllinen melko hyödyllinen jonkin verran hyödyllinen ei lainkaan hyödyllinen. Skenaariotutkimuksen lisäksi käyttäjät saavat tehdä vapaita hakuja ja esittää parannusehdotuksia. Tulokset esitellään luvuissa

11 9 3 PROJEKTINHALLINNAN PERUSKÄSITTEITÄ 3.1 Projekti Sanalle projekti löytyy kirjallisuudesta useita määritelmiä. Tässä työssä käytetään ISO standardissa /13/ olevaa määritelmää, jonka mukaan Projekti on ainutkertainen prosessi, joka käsittää joukon koordinoituja, ohjattuja ja valvottuja tehtäviä, joilla on alku- ja loppupäivämäärät ja jonka tuloksena syntyy ainutlaatuinen tuote tai palvelu. Projekti ei siis määritelmänsä mukaisesti voi toistua samanlaisena. Projekteista saatua oppia voidaan kuitenkin hyödyntää tulevissa projekteissa tehokkaan tiedonhallinnan avulla. Projektin määritelmää voidaan vielä täsmentää seuraavien, Project Management Body of Knowledge 2000:ssa /28/ mainittujen, kohtien avulla: projektin suorittavat aina ihmiset, projektin resurssit ovat rajatut ja projektiin kuuluu selkeä jako: suunnittelu-toteutus-valvonta. 3.2 Projektin elinkaari Kuten projekti, myös sen elinkaari voidaan määritellä monella eri tavalla. Tässä työssä käytetään Jaakko Pöyry Oy:n ohjeistuksen /14/ mukaista määritelmää, jossa projektin voidaan ajatella jakautuvan seuraavaan neljään vaiheeseen: kehitys, toteutus, tuotanto ja rationalisointi eli uusinta. Työssä käytetty projektin elinkaarimalli on esitetty kuvassa 1. Projektin elinkaari alkaa liikeideasta. Kehitysvaiheessa liikeidean soveltuvuutta toteutettavaksi tutkitaan esimerkiksi kannattavuusselvitysten avulla. Kehitysvaihe voidaan edelleen jakaa kolmeen vaiheeseen: ideointi, esiselvitys ja esisuunnittelu. Jokaisessa vaiheessa tehdään kannattavuusselvitys ja idea etenee seuraavaan vaiheeseen vain, jos se todetaan kannattavaksi jollain määritellyllä kriteerillä. Tyypillistä kullekin vaiheelle on, että sen lopussa on useita ideoita tai suunnitelmia, joista vain parhaat etenevät seuraavaan vaiheeseen. Kehitysvaiheen tavoitteena on siis tehdä kattava selvitys siitä, kannattaako tiettyä liikeideaa lähteä toteuttamaan. Esisuunnitteluvaiheessa käynnistetään jo varsinaisen toteutuksen valmistelu, esimerkiksi laatimalla alustava ehdotus projektin pääaikatauluksi sekä alustava projektisuunnitelma. Ajatuksena tässä on edelleen selvittää projektin kannat-

12 10 tavuutta, mutta myös nopeuttaa toteutusvaiheen käynnistymistä. Mikäli liikeidea on tarpeeksi hyvä, kehitysvaiheen lopuksi tehdään investointipäätös ja varsinainen projekti alkaa. /14, 30/ Kuva 1. Projektin elinkaari /14/ Toteutusvaiheessa projektin aikataulun mukaiset vaiheet toteutetaan. Toteutusvaiheeseen kuuluvat esimerkiksi varsinaisen projektisuunnitelman yksityiskohtainen laatiminen, tarvittavat hankinnat, tekninen tai muu tuotteeseen liittyvä toteutus ja testaus. Lisäksi toteutusvaiheeseen kuuluvat projektin hallintaprosessit kuten muutosten ja riskien hallinta, kommunikaation hallinta, kustannusvalvonta ja henkilöstön hallinta. Projektin hallintaprosessit esitellään tarkemmin luvussa 3.5. Toteutusvaiheen päätteeksi projektin tuote luovutetaan asiakkaalle. /2, 13, 14/ Tuotantovaiheessa projektin tuotetta kehitetään edelleen. Tuote on siis käytössä, mutta jos tarvetta ilmenee, tuotteeseen voidaan vielä tehdä muutoksia ja sen toimintaa voidaan parantaa. Tuotantovaiheen alkuun kuuluu myös tuotteen käyttöönotto ja siihen liittyvät prosessit. Käyttöönoton jälkeen varsinainen projekti päättyy. Projektin elinkaaren voidaan kuitenkin ajatella jatkuvan, sillä esimerkiksi kokonaiskannattavuuteen ja kunnossapitoon liittyvät tukitoiminnot ja jatkokehitys usein jatkuvat myös tästä eteenpäin. /13, 14/ Rationalisointi- eli uusintavaiheen aikana projektin tuote on edelleen tuotannossa. Kysynnän ja tarjonnan tuleva kehitys markkina-alueittain ja tuotteittain sekä tuotteen hintataso vaikuttavat siihen, milloin sen tuotanto kuitenkin lakkautetaan ja projektin elinkaari saadaan päätökseen. /14/

13 Projektityypit Vaikka tässä työssä pyritään saamaan aikaan sellaisia ratkaisuja, jotka soveltuvat kaikentyyppisille projekteille, on kuitenkin syytä jakaa projektit luokkiin, koska tiedontarve erilaisissa projekteissa saattaa olla varsin erilainen. Tätä tarkoitusta varten on lähteessä /30/ esitelty malli, jossa projektit jaetaan neljään ryhmään niiden tavoitteiden ja toimintatapojen mukaisesti. Malli soveltuu hyvin tähän työhön, sillä pääasialliset tiedontarpeet projektin aikana liittyvät juuri projektin tavoitteisiin ja projektin toimintatapoihin. Tämä tavoite-toiminta matriisi on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Tavoite-toiminta matriisi /30/ Tavoite-toiminta matriisin avulla projektit voidaan jakaa neljään ryhmään /26, 30/: Ryhmä 1: Ryhmän projekteissa sekä tavoite että toimintatavat ovat hyvin määriteltyjä. Esimerkiksi monet rakennusprojektit kuuluvat tähän ryhmään. Ryhmän projekteille tyypillistä on, että vastaavanlaisia projekteja on tehty aikaisemminkin ja vanhoista projekteista saatu tieto on hyödynnettävissä. Koska toiminta on selkeää ja hyvin suunniteltua, tärkeintä tietoa projektin etenemisen kannalta ovat aikataulut ja edistymisraportit. Ryhmä 2: Tämän ryhmän projekteissa tavoitteet ovat selkeät, mutta toimintatavat eivät ole. Tyypillinen esimerkki ryhmän projektista on tuotekehitysprojekti. Tärkeää tietoa ovat erityisesti tehdyt toimenpiteitä koskevat päätökset sekä oppimisen kannalta toimenpiteiden seuraukset.

14 12 Ryhmä 3: Toimenpiteet on hyvin määritelty mutta tavoite ei ole. Esimerkiksi useat konsultointiprojektit kuuluvat tähän ryhmään. Tärkeää on pyrkiä selvittämään projektin todellinen tavoite. Tärkeää tietoa ovat mahdolliset muutokset tavoitteissa ja muutosten aiheuttamat uudet toimenpiteet. Ryhmä 4: Ryhmän projekteissa sekä tavoitteet että toimintatavat on huonosti määritelty. Esimerkiksi tutkimusprojektit kuuluvat usein tähän ryhmään. Tässä ryhmässä on tärkeää tiedottaa, mitä on tehty, mitä siitä on seurannut ja mitä seuraavaksi pitää tehdä. Todellisuudessa suuret projektit ovat usean ylläesitellyn projektityypin kombinaatioita. Vastaavasti siis myös tiedon tarve voi olla yhdistelmä useamman projektityypin eri tarpeista. Tiedon tarpeen määrä ja kiireellisyys kasvavat mentäessä tavoite-toiminta matriisissa ylös ja oikealle. Vastaavasti kasvavat myös riskien määrä ja projektin epäonnistumisen todennäköisyys. /2, 26, 30/ 3.4 Projektin osapuolet Luvussa 4 tarkastellaan viestintää ja tiedontarvetta projekteissa. Tarkastelun pohjana on ISO standardin /13/ mukainen jaottelu tyypillisen projektin osapuolista. Tämä on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Projektin osapuolet /13/ Projektin asiakkaaksi tai omistajaksi kutsutaan osapuolta, joka ostaa tai rahoittaa projektin. Projektilla on aina asiakas, joko yrityksen sisäinen henkilö tai osasto tai ulkoinen yritys. Asiakkuuden voidaan myös ajatella jakautuvan usealle tasolle /2/. Tarkastellaan esimerkkiä, jossa asiakasyritys ostaa projektin tuotteena paperitehtaan. Tällöin asiakkaita voidaan ajatella olevan projektin rahoittaneen yrityksen lisäksi ainakin tulevan tehtaan

15 13 työntekijät sekä tehtaan tuottaman paperin ostajat. Toisaalta näitä osapuolia voidaan myös ajatella erillisinä käyttäjinä, jotka eivät varsinaisesti ole projektin asiakkaita. Projektin suunnittelussa ja hallinnassa asiakkaan tarpeiden tulisi olla etusijalla ja siis myös projektin viestinnän suunnittelun on lähdettävä asiakkaan näkökulmasta. Pääkonsultti on osapuoli, joka hoitaa suurimman osan kommunikaatiosta projektin osapuolten välillä. Pääkonsultti siis tavallaan tarjoaa rajapinnan asiakkaan ja muiden osapuolten välille. Kaikissa projekteissa ei ole pääkonsulttia ja asiakkaasta riippuen pääkonsultin rooli vaihtelee projektin kaikkien asioiden hoitamisesta yksittäisten asioiden konsultointiin. Kirjallisuudessa pääkonsulttia kutsutaan myös usein suorittavaksi organisaatioksi, jolla tarkoitetaan sitä projektin osapuolta, joka tekee suurimman osan projektiin liittyvästä työstä ja koordinoinnista /2, 28/. Pääkonsultin lisäksi projektissa voi olla yksi tai useampi muu konsultti. Käytännössä jokainen näistä hoitaa tiettyä kapeaa erikoisalaa. Etenkin suurissa projekteissa voi olla useita konsultteja. /2, 13/ Toimittaja ja urakoitsija voivat olla kaksi eri osapuolta tai yksi osapuoli voi edustaa näitä molempia. Toimittajan tehtävänä on toimittaa projektissa tarvittavia erillisiä osia, komponentteja, palveluita tai raaka-aineita. Projektin koosta riippuen ulkopuolisia toimittajia on useimmiten enemmän kuin yksi ja jokaisella on melko pieni oma erikoisalansa. Urakoitsijan tehtävä projektissa on hoitaa projektiin liittyvä rakennustyö tai osa siitä. /2, 13, 26/ Viranomaisten tehtävänä projektissa on valvoa, että projektissa noudatetaan erilaisia lakeja ja määräyksiä, esimerkiksi ympäristö- ja työsuojeluvaatimuksia Viranomaiset myös myöntävät projektiin liittyvät luvat, esimerkiksi rakennus- ja poikkeusluvat. /13, 26/ Projektin muita osapuolia voivat olla esimerkiksi rahoittajat, yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yhteistyöyritykset tai tiedotusvälineet. Projektin koosta riippuen näiden määrä vaihtelee. /2, 13/ 3.5 Projektin hallintaprosessit Tässä työssä käytetään termistä projektinhallinta Project Management Body of Knowledge 2000:n /28/ mukaista määritelmää, jonka mukaan Projektinhallinta on tietojen, taitojen, työkalujen sekä tekniikoiden käyttämistä projektin tehtäviin siten, että pyritään saavuttamaan projektin tavoitteet ja saavuttamaan tai ylittämään osapuolten tarpeet tai odotukset. Käytännössä projektin osapuolten kaikkien tarpeiden saavuttaminen tai ylittäminen vaatii tasapainottamista toisilleen ristiriitaisten tai kilpailevien vaatimusten välillä. Merkittävimmät projektiin kohdistuvat vaatimukset ovat seuraavat /2/:

16 14 projektin tavoitteet eli sen laajuus, aika ja kustannukset, projektin osapuolten toisistaan eroavat edut sekä asiakkaan tiedostetut vaatimukset ja tiedostamattomat vaatimukset projektin tuotteelle. Projektinhallinta voidaan edelleen lähteestä riippuen luokitella yhdeksään tai kymmeneen tietämysalueeseen tai hallintaprosessiin. Joissakin lähteissä laitteistoresurssien hallinta lasketaan erilliseksi hallintaprosessiksi kun taas toisissa se katsotaan osaksi hankintojen hallintaa. Pääpiirteissään kuitenkin käytetyissä lähteissä noudatettiin seuraavissa kappaleissa esiteltyä luokittelua. /2, 13, 26, 28, 30/ Projektin eheyden hallintaan kuuluvat ne toimenpiteet, joilla varmistetaan projektin kunnollinen koordinointi. Esimerkiksi projektin organisointi ja avainhenkilöiden valinta, projektisuunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen, sekä näiden toimenpiteiden valvonta ja raportointi kuuluvat projektin eheyden hallintaan. Projektin laajuudella tarkoitetaan käytännössä projektin tuotetta, sen tarkoitusta ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Projektin laajuuden hallintaan siis kuuluvat esimerkiksi laajuuden määrittely ja varmennus sekä mahdollisten laajuuteen liittyvien muutosten hallinta. Projektin aikataulujen hallintaan kuuluvat aikataulujen laatiminen, tehtävien järjestäminen siten, että ne voidaan aikatauluttaa sekä aikataulujen valvonnan kautta projektin edistymisestä raportoiminen. Aikataulujen hallintaa ovat myös mahdollisten aikataulumuutosten ennakoiminen sekä niiden aiheuttamien vaikutusten analysointi ja liityntöjen selvittäminen projektin muihin osapuoliin, aikatauluihin tai kustannuksiin. Kustannusten hallinta projektissa tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan projektin suorittamiseen budjetin mukaisesti. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kustannusarvioiden laatiminen, niiden valvominen ja niistä raportoiminen. Projektin laadunvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että projekti täyttää ne tavoitteet tai vaatimukset, jotka sille on määritelty. Laadun hallintaan siis kuuluvat esimerkiksi laatusuunnittelu, laadun varmistaminen ja laadunvalvonta. Laadun hallinta ei kuitenkaan ole yksittäinen prosessi vaan osa kaikkia muita hallintaprosesseja. Henkilöstöresurssien hallinnalla tarkoitetaan projektissa työskentelevien henkilöiden tietojen ja taitojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti. Laitteistoresurssien hallinta taas käsittää ne toimenpiteeet, joita tarvitaan riittävien työkalujen hankintaan ja ylläpitoon. Varsinainen laitteiden, ohjelmien ja muiden työkalujen hankinta voidaan katsoa kuuluvan hankintojen hallintaan, mutta niiden koordinointi ja ylläpito kuuluvat laitteistoresurssien hallintaan.

17 15 Viestintä projekteissa on alue, johon vasta viime aikoina projektien laajuuksien kasvaessa on kiinnitetty enemmän huomiota. Projektin viestinnän hallinnalla tarkoitetaan viestinnän suunnittelua ja valvontaa, viestinnän koordinointia sekä projektin tiedonhallintaa. Viestinnästä projekteissa sekä sen hallinnasta kerrotaan enemmän luvussa 4. Projektin riskien hallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan projektin riskien tunnistamista ja analysointia varten sekä toimenpiteitä, joilla riskeiltä suojaudutaan tai joihin ryhdytään riskien toteutuessa. Koska muutokset useimmiten seuraavat riskien toteutumisesta, katsotaan myös muutosten hallinnan kuuluvan osaksi riskien hallintaa. Hankintojen hallinta käsittää ne toimenpiteet, joilla varmistetaan ulkopuolisilta toimittajilta tulevien raaka-aineiden, komponenttien ja palveluiden saanti. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hankintojen suunnittelu, toimittajien kanssa neuvottelu, sopimusneuvotteluiden täytäntöönpanon valvonta ja raportointi sekä tilausmuutosten käsittely ja hallinta.

18 16 4 VIESTINTÄ PROJEKTEISSA 4.1 Viestintäprosessi Projekteissa tapahtuvaa viestintää ja tiedon syntymistä voidaan kuvata taulukossa 2 esitetyn matriisin avulla. Matriisin viitekehys on lähteestä /12/ ja se esiteltiin tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 2. Projektissa syntyvän tiedon ulottuvuudet /7, 12, 25, 26, 31/ Viestintäprosessi Informaatio Tietämys Asiatieto, faktat (mitä asioista tiedetään) Projektin osapuolet Peruskäsitteet Osapuolten väliset yhteydet Viestinnässä käytetyt välineet Dokumentit Keskustelut Kokoukset Informaatiojärjestelmät Informaation määrä Tiedon lähteet Viestinnän sisältö Tiedon kohderyhmät Toiminnallinen tieto (miten asiat toimivat) Strateginen tieto (miksi asiat toimivat näin) Informaation hankinta Esitettävän informaation valinta Informaation muokkaus Sopivien kokonaisuuksien koostaminen Viestinnän tarkoitus Viestinnän muoto ja välineet Tulevaisuuden suunnitelmat, skenaariot Viestinnän hallinta Informaation kulku Osapuolten vuorovaikutus Aikaisempi viestintä Informaation tarkoitus Päätökset Perustelut Viestinnän kohdistaminen Projektin tavoitteet Asiatiedolla tarkoitetaan perusasioita, jotka prosessista tiedetään. Asiatietoa projektin viestintäprosessista ovat esimerkiksi projektin osapuolet sekä yhteydet heidän välillään. Toiminnallista tietoa ovat viestintäprosessin vaiheet ja strategista tietoa viestinnän

19 17 tarkoitus sekä tarkoitusta tukevat keinot, kuten viestinnän hallinta ja muoto sekä viestinnän hallinnassa käytetyt menetelmät. Seuraavalla tasolla on projektin viestintäprosessissa kulkeva informaatio. Projekteissa virallinen informaatio kulkee pääasiallisesti dokumenteissa ja kokouksissa /27/. Epävirallista informaatiota taas ovat esimerkiksi kahden osapuolen väliset keskustelut tai sähköpostiviestit /27/. Asiatietoa ovat lisäksi informaation hallinnassa käytetyt menetelmät. Toiminnallista tietoa ovat informaation syntymiseen liittyvät asiat, esimerkiksi projektin osapuolten väliset yhteydet ja aikaisempi viestintä, sekä informaation kulku ja elinkaari projektissa. Strategista tietoa on informaation tarkoitus. Informaation olemassaolon pääasiallinen tarkoitus on tietämyksen tarjoaminen. Projektin viestintäprosessin seuraava taso on tietämys, joka informaatiosta syntyy. Tällä tasolla asiatietoa ovat tiedon lähteet, viestinnän sisältö ja viestinnän kohderyhmät. Toiminnallista tietoa ovat tietämyksen syntyyn liittyvät toiminnot, eli viestinnän kohdistaminen sekä viestintäprosessiin liittyvät päätökset perusteluineen. Strategista tietoa projektin viestintäprosessin tietämystasolla on projektin tarkoitus. Projektin kokousprosessia ajatellen taulukon 2 alueista tärkeää on tuntea projektin osapuolet, projektin osapuolien välinen viestintä ja sen tarkoitus sekä informaation kulku projektin eri vaiheissa. Projektin osapuolet esiteltiin kohdassa 3.4. Kohdassa 4.3 tarkastellaan projektin viestintäprosessin tärkeitä osa-alueita. Kohdassa 4.4 tarkastellaan erikseen projektin viestinnän hallintaa yhtenä projektin hallintaprosessina sekä tutustutaan yhteen projektin viestinnän hallinnassa käytettyyn tekniikkaan. Pöytäkirjan käyttöön ja asemaan projektin viestinnän välineenä tutustutaan kohdassa Tieto ja informaatio sekä niiden hallinta Peruskäsitteitä Kirjallisuudesta voidaan käsitteelle tieto löytää useita määritelmiä. Platonin klassisen tietoteorian mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Lähteessä /9/ tietämys on määritelty siten, että siihen kuuluvat: 1) Alan tosiasiat, alan harjoittajien yleisesti hyväksymät tiedot, jotka on kirjattu oppikirjoihin ja ammattijulkaisuihin ja jotka muodostavat alan professorien luentojen perustan. 2) Heuristinen tieto, kokemuksen ja hyvän arvostelukyvyn tuottama alan tieto. Tämän työn kannalta oleellista on erottaa toisistaan käsitteet data, informaatio ja tieto. Työssä käytetään määritelmiä lähteestä /20/. Informaatio voidaan jakaa alaluokkiin. Näitä luokkia ovat ei-kielellinen informaatio, eli fysikaalisen tai henkisen maailman järjestyneisyys, informaatiota kantavat merkit tai merkkijonot, eli data sekä kielellinen informaatio. Kielellinen informaatio jakautuu edelleen syntaktiseen, semanttiseen ja prag-

20 18 maattiseen informaatioon. Syntaktisella informaatiolla tarkoitetaan informaation rakennetta, eli siinä esiintyvien merkkien esiintymistiheyttä. Semanttinen informaatio ilmaisee väitelauseen ilmaisuvoimaa tai sisältöä. Pragmaattisella informaatiolla taas tarkoitetaan lauseen sisällöllistä merkityksellisyyttä kielen käyttäjälle. Tieto tai tietämys on informaation suppeampi erikoistapaus, johon liittyy perusteltavuus, totuudenmukaisuus sekä jonkinlainen ymmärrys. Kuva 4. Informaatiohierarkia viestintäprosessissa /25/ Kuvassa 4 on esitetty informaatiohierarkia viestinnässä. Datan, informaation ja tietämyksen lisäksi informaatiohierarkiaan kuuluu viisaus. Viisaus on filosofinen käsite, jonka määrittely ei kuulu tämän työn aihepiiriin Informaation hallinta Edellisessä luvussa esitettyjen määritelmien perusteella informaationhallinta voidaan ajatella prosessiksi, jossa sisääntulona on järjestämätön informaatio tai data ja ulostulona tietoa tai tietämystä. Informaationhallinnan tarkoituksena siis on järjestää informaatio tai data saataville siten, että se muuttuu tiedoksi tai tietämykseksi sitä hakevalle, selaavalle ja lukevalle henkilölle. Aiemmin määriteltyjen käsitteiden mukaan informaationhallinta ei ole sama asia kuin datanhallinta, siis esimerkiksi pelkkä tietokone ei ole informaation hallintajärjestelmä, koska se osaa käsitellä ainoastaan dataa. Sen sijaan, kun ihminen syöttää tai käsittelee informaatiota tietokoneen avulla, voidaan jo puhua informaation hallintajärjestelmästä. Informaation hallintaprosessin perusajatus on esitetty kuvassa 5. Informaation hallintaa ei kuitenkaan voida ajatella pelkästään joukoksi yksittäisiä toimenpiteitä, joita informaation hallintaan koulutetut ihmiset informaatiolle tekevät. Yritysten suuntaukset kohti verkottuneita yhteisöjä, uudet tietotekniset ratkaisut ja informaation kasvava määrä aiheuttavat sen, että informaatiota työkseen käsittelevien ihmisten määrä kasvaa. Siksi informaation hallinta yrityksessä pitää ennemminkin nähdä toimenpiteinä,

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA

Lisätiedot

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa

Lisätiedot

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 27.4.2016 Päivän ohjelma 12:00 Avaus / Pekka Äikäs 12:30 Johdon katsaus / Kati Kettunen 12:45 Funidata Oy / Jorma Hänninen ja Mika Peura 13:45 Kahvi 14:15 Aallon käyttöönottoprojekti

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

T Testiraportti - järjestelmätestaus

T Testiraportti - järjestelmätestaus T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Raportoinnin hyödyntäminen ja tiedon tuottamisen tulevaisuus Kimmo Järvinen

Raportoinnin hyödyntäminen ja tiedon tuottamisen tulevaisuus Kimmo Järvinen Raportoinnin hyödyntäminen ja tiedon tuottamisen tulevaisuus Kimmo Järvinen Kiekun raportointi Kieku-raportointi, missä mennään ja mihin mennään? - Kehittämisen viitekehys Roolit Suhde muuhun kehittämiseen

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys Arvona sopii hyvin teemoihin, on looginen Tiedetään mitä asukkaat tarvitsevat Ei keksimällä Helposti

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Sisäasiainministeriön hallinnonalan Kieku-tietojärjestelmähanke Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Kieku-info 23.9.2011 Sirpa Joensuu, projektipäällikkö Lähtötilanne

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari OTM - Katsaus sisältöön Sidosryhmäseminaari 24.10.2013 Projektiryhmän esittely Katja Arstio, Helsingin yliopisto Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto Tuomas Naakka, Helsingin yliopisto Inka Paukku, Aalto

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Henkilöstöviisari. Digitaalinen ratkaisu jatkuvan vuorovaikutuksen luomiseen henkilöstön kanssa

Henkilöstöviisari. Digitaalinen ratkaisu jatkuvan vuorovaikutuksen luomiseen henkilöstön kanssa Henkilöstöviisari Digitaalinen ratkaisu jatkuvan vuorovaikutuksen luomiseen henkilöstön kanssa Mikä on Henkilöstöviisari? Pilvialustalle rakennettu organisaation inhimillisen pääoman johtamisen digitaalinen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot