Kokoelmien arviointi seutukirjastossa. Jyväskylä

Transkriptio

1 Kokoelmien arviointi seutukirjastossa Jyväskylä

2 Lähtökohtia Kirjastoverkko, Yhteisluettelo Nettiaika, E-kirjat ja muu digitaalinen kehitys OKM laatusuositus IFLA Guidelines for collection development policy Kirjastojärjestelmä ja formaatti vaihtuvat Seutuyhteistyö, yhteinen kokoelma ja varausjono Kirjastotilojen ahtaus ja tarve uudistaa Aikaisemmat tutkimukset ja muiden kirjastojen kokoelmapolitiikkatekstit 2

3 KOKOELMAPROSESSI tarjonta Kirjastolaki Kirjastopolitiikka 2015 Seutukirjaston tavoitteet ja strategia tarjonta KYSYNTÄ RESURSSIT KOKOELMA- POLITIIKKA ASIAKASPALVELU tiedontarpeet hankintaehdotus kirjat ym. hankintaehdotus musiikki.htx MÄÄRÄRAHAT hankintasopimukset kustannusvertailu seuranta AINEISTON VALINTA hankinta- ja poistotavoitteet, 3

4 KOKOELMA POLITIIKKA KARTOITUS ARVIOINTI 4

5 Kokoelma Omistajuus vs. saatavuus ownership vs. access Kirjaston palvelutarjontaa Aineellinen resurssi ja henkinen sisältö jolla on vaikutuksia Vaikutukset tulevat vasta pitkän ajan kuluttua sosiaalisina taloudellisina käyttäytymisessä näkyvinä ilmiöinä Vaikutus on sivistyksellistä käytännöllisiä taitoja parantavaa elämänhallintaa lisäävää esteettistä viihteellistä 5

6 Pitkä häntä nähtävänä Asiakaslähtöinen kirjastotyö vaatii laadukkaita ja monipuolisia kokoelmia hyvin toimivaa näyttöluetteloa Vapaasti silmäiltävät ja selattavat (browsing) kokoelmat antavat mahdollisuuden yllättäviin elämyksiin ja sattumanvaraisiin (serendipity) löytöihin huomaa jotain mitä ei tiedä olevan, mitä ei osaa kysyä ja hakea eikä tiedä tarvitsevansa tarpeita ei ole aina helppo ilmaista ja usein ne ovat alitajuisia 6

7 Arviointi -> > tavoitteet Asiakaskunnan tarpeet Toiminnalliset tavoitteet ja arvot Realistiset mutta haastavat Konkreettiset Mitattavat ja määrältään rajalliset 7

8 Kokoelmapolitiikan tehtävä kuvailla kokoelmien hallinnan ja kehittämisen käytäntöä systemaattisella tavalla, joka heijastaa kirjaston palveleman yhteisön tarpeita (Kortelainen 2007) Kokoelmapolitiikka (collection development policy) on suunnitelma kokoelman kehittämiseksi Edellyttää kartoitusta ja arviointia Onnistunut kokoelman evaluointi on kokoelmapolitiikan edellytys. (Evans 2005, Valkonen 2005). 8

9 Kokoelmapolitiikka ilmaisee tavoitteita, jotka ovat mahdollisia toteuttaa voi toimia talousarvion perusteluna tilivelvollisuutena heikkouksien korjaamiseksi ja vahvuuksien säilyttämiseksi liittyy muihin ohjaaviin teksteihin kansalliset ja alueelliset strategiat kirjaston toimintasuunnitelma voi olla yleinen tai ajallisesti rajattu 9

10 Joensuun seutukirjasto 7 kirjastoa, 11 lähikirjastoa, l 5 kirjastoautoa Perustettu 2006 kaupunkia ja maaseutua, asukasta Etäisyys Joensuusta km Asukkaita 2008 Asukkaita 2009 Joensuu Eno Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Yhteensä Kuntaliitosten jälkeen Kuntaliitos Joensuuhun 2009 Kuntaliitos Joensuuhun 2009 Jokunen-tietokantayhteistyö Kohti Pohjois-Karjalan kirjastoa 10

11 Asiakkaan arjessa yhteistyöss ssä yli rajojen Seutukirjaston toimintasuunnitelman tavoitteet on jaettu kolmeen ryhmään: Askelia kohti asiakasta Laadukkaat ja tuoreet kokoelmat Innovatiivinen yhteistyö Kokoelmatyössä Hyöty seutuyhteistyöstä, varausjonosta ja kuljetuksista Itsenäiset hankinnat, vastuu oman kokoelman hoidosta Joensuu: määrärahojen jako, hallinto, tilastot ym. 11

12 Tilastovertailu 2009 Joensuun seutu Itä-Suomi Pohjois- Karjala Koko maa Kokoelmat / Asukasluku 9,33 9,29 10,18 7,56 Kirja-aineisto / Asukasluku 8,37 8,4 9,15 6,81 Musiikkiäänitteet / Asukasluku 0,53 0,51 0,55 0,42 Kuvatallenteet / Asukasluku 0,16 0,16 0,2 0,15 Hankinta / (Asukasluku / 1000) 435,84 441,29 451,97 396,49 Kirja-aineistot 371,83 374,03 382,45 334,12 Musiikkiäänitteet 64,02 67,26 69,52 62,37 Kuvatallenteet 15,17 21,67 19,44 20,34 Kokonaislainaus / Asukasluku 23,09 19,68 22,3 18,65 Kirja-aineistot 17,52 14,67 16,52 13,76, Musiikkiäänitteet 1,77 1,37 1,61 1,47 Kuvatallenteet 1,37 1,44 1,59 1,53 Lainauskierto = Lainaus / Kokoelmat 2,47 2,11 2,19 2,46 Kirja-aineistot 2,09 1,75 1,81 2,02 Musiikkiäänitteet 3,34 2,69 2,95 3,53 Kuvatallenteet 8,71 8,75 7,9 10,08 12

13 Vertailu 2009 Kirjasto Asukasluku Lainaus Lainaus/ asukas Hankinnat Hankinta / asukas Kokoelma Kokoelma / asukas Poistot/ kokoelma Kierto Hämeenlinna , ,0 6,9 % 2,89 Joensuun seutu , ,1 7,5 % 2,59 Jyväskylä , ,3 7,7 % 3,14 Kouvola , ,7 10,3 % 2,10 Kuopio+ Karttula , ,7 11,9 % 3,34 Mikkelin seutu , ,0 8,1 % 2,03 Oulu , ,2 9,0 % 3,73 Rovaniemi , ,6 5,9 % 2,42 Seinäjoki , ,1 5,1 % 2,17 13

14 Työn n eteneminen Koulutus TYT joulukuussa 2007, raportti ALOITUS 2008 työryhmät, tehostettu kokoelmatyö, poistot, varastot, käsikirjastot KARTOITUS : tilastot 2008 kirjastoille arvioitaviksi, yhteenvedot, keskustelut 2010: tilastot 2009 kirjastoille arvioitaviksi, yhteenvedot, keskustelut ARVIOINTI 2010 Hanke Mikkelin kanssa, yhteiset työpajat Kootaan kirjastojen ja osastojen arvioinnit raportiksi RAPORTTI valmis maaliskuussa 2011 Kokoelmapolitiikka 2011 tehty joulukuussa 2010 Kirjastoittain ja osastoittain hankinnan ja kokoelmatyön konkreettisia tavoitteita vuodelle 2011 Esite asiakkaille ja työohjeet henkilökunnalle

15 Menetelmät Tilastot Itsearviointi Vertaisarviointi Kyselyt Perusarviointi Kokonaisarviointi tai osiin jaettuna Jatkuva arviointi Tilastojen seuranta ja erilliset arvioinnin kohteet vuosittain Kriteerejä Saatavuus (määrä, laatu), uusiutuvuus (hankinta/poistot, ikä), löytyvyys, nopeus (hankinta, varaukset), taloudellisuus (aineisto, tilat, työaika) 15

16 Mittareita Kokoelma Niteet yhteensä / asukkaat kirjastot osastot aikuisten lasten aineistolajit luokat, kielet Lainaus Lainaus yhteensä / asukkaat kirjastot osastot aikuisten lasten aineistolajit luokat, kielet Kierto Lainaus / kokoelma kirjastot osastot aikuisten lasten aineistolajit luokat, kielet Hankinta Niteet yhteensä % / kokoelma kirjastot osastot / poistot aineistolajit luokat, kielet / as. / alle 15- vuotiaat Poistot Niteet yhteensä % / kokoelma kirjastot osastot aikuisten lasten aineistolajit luokat, kielet 16

17 Kokemuksia Keskustelut, ryhmätyö, paneutuminen kokoelmien kehittämiseen Paljon poistotöitä, varastojen ja käsikirjastojen selvittelyä, siirtoja, hankintatavoitteita Ajansäästö myöhemmin Yhteiskäytön vaikutukset alkavat näkyä Pienten kirjastojen hankinta muuttunut, hankintamäärät ja rahat riittävät paremmin Kokoelmien nuortuminen alkanut Ongelmina aikuisten kirjojen suuret kokoelmat ja pienten aineistoryhmien pirstoutuminen 17

18 Kansallinen taso Yleisten kirjastojen laatusuositus / OKM Asiakaslähtöinen kokonaisuus, prosessit, saatavuus, sisältöjen esittely Ei valmiita ratkaisuja tai toimintamalleja Henkilöstö tekee kirjaston Uudet kokoelmien laatusuositukset 1. Ajantasaisuus ja uusiutuminen Uutuushankinta kirjaa / 1000 as 1 lasten- ja nuortenkirja / alle 15-v. / vuosi Poistot 8 % 40 % korkeintaan viisi vuotta vanhaa 2. Seudullinen kokoelma- ja hankintayhteistyö 18

19 Kansallinen taso Yleisten kirjastojen neuvosto Linjauksia kokoelmatyölle kokoelman toimittaminen tuoreeksi ja kiinnostavaksi koko maan kokoelmat tarjolle yhteisluetteloiden kautta kokoelman käytettävyyden parantaminen osana kirjaston tilasuunnittelua 19

20 Seudullinen taso Joensuun seutukirjasto 2006: Toiminnan laatua ja arviointia kehitetään sopimuskuntien yhteistyönä erillisen arviointisuunnitelman mukaan. Arviointisuunnitelman mukaan ensimmäinen arvioitava kokonaisuus on seutukirjaston aineistokokoelma Kokoelmien yhteiskäytön vaikutukset Hankintaan Poistoihin Varastointiin 20

21 Paikallinen taso Alueen ja asiakastarpeiden muutokset Väestön määrä ja ikä, koulut, harrastukset jne. Kokoelman hallinnan suunnittelu Uudet aineistolajit, ajankäyttö kokoelmatyöhön, verkkokirjaston vaikutus jne. Vahvuudet, heikkoudet Tilojen parantaminen Ahtaus, aineistojen esittely Määrärahojen oikea suuntaaminen Käytön seuranta, hankinnan painopisteet jne. 21

22 ITE Itsearviointi Perustuu tietoon, joka koostuu kokemuksista havainnoista tunteista toimintaa kuvaavasta aineistosta ja mittauksista 22

23 ITSEARVIOINTI työyhteisön jäsenet ovat mukana arvioimassa, ottamassa kantaa ja kehittämässä oman yhteisönsä toimintaa yhdessä sovitaan kehittämisen kohteista ja parannuskeinoista hyvän laadun sisältö tarkennetaan viime kädessä itse omien asiakkaitten, toimintaympäristön ja resurssien näkökulmasta otetaan huomioon toimintaan kohdistuvat yleiset vaatimukset, kuten kansalliset laatusuositukset, politiikkaohjelmat ja lainsäädäntö luodaan omaan työyhteisöön soveltuvat realistiset käytännöt edetään pienin askelin omien voimavarojen puitteissa 23

24 Itsearvioinnin tekstit Esimerkki Enon kirjasto Aikuisten tietokirjallisuus Tietokirjallisuuden osuus on varsin korkea, kiertoluvuissa on parantamisen varaa paljonkin. Koko kiertoluku-käsite on ongelmallinen, koska se asettaa kaikki kirjat samalle viivalle. Kirjan koko, luettavuus, käyttötapa voi olla hyvin erilainen. Myös väestörakenne ja opiskelupaikkojen määrä vaikuttaa Kokoelman käyttöastetta on syytä pyrkiä kohottamaan houkuttelevammalla esillepanolla, näyttelytoiminnan tehostamisella, tekemällä löytöjä asiakkaiden puolesta, ja osaltaan poistoilla. Myös hyllyjärjestyksen poikkeamista luokitusjärjestyksestä olisi syytä kokeilla, esim. kirjailijoiden elämäkerrat tuotantonsa yhteyteen. Kokonaisuutena kirjasto voisi tuoda esiin myös niitä kirjoja, joita kustantajat, kirjakauppa ja media eivät mainosta. Pyrkimyksenä on siis kokoelman laajempi ja syvempi käyttö. 24

25 Itsearvioinnin esimerkki Pääkirjaston aikuistenosaston vieraskielinen kaunokirjallisuus Maahanmuuttaja-projekti tehtiin 2010, näiden kokemusten perusteella on mahdollista tehdä tavoitteita ei-eurooppalaisille kielille. Saksan- ja ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden kierto on huono (0.96 ja 1.3). Molemmissa on liikaa vanhaa kirjallisuutta ja aivan viime vuosina hankittu uutta ehkä liian vähän (2009 ruotsi 30 nidettä ja saksa 9 nidettä). Poistoja on kyllä tehty monta kertaa, mutta ei riittävästi. Suurista kielistä venäjän ja englannin kierrot ovat parhaat ja niitä hankitaan vuosittain eniten (2009 venäjä 68 nidettä ja englanti 156 nidettä). Näissä kahdessa kielessä oli myös suurimmat poistot. Muita kieliä oli 2009 hankittu vain 1 5 nidettä (eesti, espanja, ranska, tanska, unkari). Englannista joudutaan jatkuvasti tekemään poistoja. Lainatuinta on scifi- ja fantasiakirjallisuus, joista tulee säännöllisesti myös hankintaehdotuksia. Venäjästä on tarjolla lähinnä uutta kirjallisuutta ja sitä on hankittu myös muista kielistä venäjäksi käännettyä aika paljon. Venäläisen kirjallisuuden klassikkojen saatavuus alkukielellä olisi tarkistettava ja tehtävä täydennyshankintaa. Espanjan ja italiankielistä kirjallisuutta on toivottu toisinaan lisää, nimeämättä mitään tiettyjä teoksia. Italiankielistä kirjallisuutta ei ole juuri ollut tarjolla Kirjossa eikä BTJ-häftet -luettelossakaan. Sitä on 2008 tilattu Akateemisen kirjakaupan kautta, 2009 hankinnat 0 nidettä. Espanjaa hankittiin nidettä ja ranskaa kolme, kuitenkin espanjalla oli lainaa ja ranskalla 366 lainaa. Italian kielessäkin oli 113 lainaa, vaikka kokoelma on suurimmaksi osaksi 1980-luvun kirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden kokoelmatyöhön voisi muodostaa tiimejä esim. vieraskielisen kirjallisuuden valintaan ja poistoihin. Myös eri genrejen valintaan tarvittaisiin erityistä 25

26 Uusiutuminen Kokoelman ajantasaisuuteen vaikuttavat uutuushankinnan lisäksi poistomäärät. Kansainvälisen suosituksen mukaan vuosittaiset kirjahankinnat ja poistot ovat vähintään 8 % kirjakokoelmista. Ikärakenteeltaan tasapainoisessa kokoelmassa uusiutuvuudesta voidaan huolehtia pitämällä hankinnat ja poistot samansuuruisina. Ikärakenteeltaan vanhaa kokoelmaa on pyrittävä uudistamaan reilummilla poistoilla ja suuremmalla uutuushankinnalla. Vuonna 2009 koko maassa hankintojen suhteellinen osuus kokoelmien kokonaismäärästä oli keskimäärin 5,3 % poistojen suhteellinen osuus kokoelmien kokonaismäärästä oli keskimäärin 6,4 %. 26

27 Poistot / kokoelma Seutukirjasto % % % Kaunokirjallisuu 4,28 8,16 s Tietokirjallisuus 4,23 9,61 Lastenkirjallisuu 7,55 6,17 s Kirjat yhteensä 5,31 8,03 7,18 27

28 Hankinta / kokoelma Kaunokirjallisuu s Tietokirjallisuus Hankinta / kokoelma % % % % Eno Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Joensuu yhteensä Pääkirjasto koko seutukirjasto 4,6 % kirjat 4,3 %, dvd 17,4 %, musiikin cd 7,8 % 28

29 Hankinta / suositus Kirjat 2009 suositus hankinta / asukasta Lastenkirjat hankinta / alle 15-vuotiaat 0,78 1 Muut kuin kirjat hankinta / asukasta

30 Esimerkkitaulukko Aikuisten tietokirjallisuus Pääkirjasto PKA Aikuistenosasto 2009 suomenkielinen Pääluokka Niteitä Lainattu Kierto Poistettu Hankittu , , , , , , , , , , Yhteensä , Esimerkit Luokka Kierto Luokka Kierto Luokka Kierto 04 2, , , , , , , , , , , , , , , ,10 30

31 Kokoelmat ja lainat / asukkaat 2009 Eno Liperi Joensuu Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Seutukirjasto Asukkaita N L N L N L N L N L N L N L N L Kauno kirjallisuus 2,20 2,94 1,67 3,72 1,76 3,24 2,90 5,14 2,76 4,05 2,64 3,85 1,46 5,80 1,81 4,84 Tieto kirjallisuus 2,86 2,39 1,67 2,80 2,15 2,51 2,90 2,99 2,82 2,68 2,35 2,56 2,08 6,37 2,19 4,62 Lasten kirjallisuus 2,77 4,35 2,15 9,07 2,24 5,11 2,00 4,35 2,29 0,50 2,68 4,50 1,71 6,19 2,00 6,10 Musiikki äänitteet CD Elokuva tallenteet DVD 0,26 0,27 0,16 0,56 0,17 0,22 0,18 0,52 0,19 0,37 0,26 0,42 0,53 2,94 0,37 1,75 0,08 0,60 0,13 1,63 0,11 0,92 0,06 0,83 0,09 0,65 0,10 1,09 0,03 1,03 0,07 1,04 N = Niteet L = Lainat 31

32 Kirjakokoelman kierto 2008 ja ,01 2,01 1, ,01 Eno Jns Ko Li Ou Po Py Seutu Seutu tavoite ,12 3,41 2,71 1,58 1,59 1,46 1,77 2, ,2 3,5 2,82 1,83 1,61 1,46 1,75 2,62 2,7 32

33 Tilastoesimerkki Joensuun kaunokirjallisuus JOENSUU 2008 Asukkaita Niteitä Lainattu Kierto Hankittu Poistettu Pääkirjasto , Lähikirjastot , Yhteensä , / as 1,46 / as 5,74 / as 0,08 Poistettu / kokoelma 5 % Hankittu / kokoelma 5 % 33

34 Tilastoesimerkki Pääkirjaston aikuistenosasto suomenkielinen kertomakirjallisuus alaluokittain 84 Alaluokittain Niteitä Lainattu Kierto kotimainen ja ,26 suom.-ugril , , , , , , ,96 muut ,87 Yhteensä ,55 34

35 Tilastoesimerkki Pääkirjaston aikuistenosaston kaunokirjallisuus, genreluokat 2009 Genreluokittain Niteitä Lainattu Kierto 84.DEK ,52 84.ERÄ ,30 84.FAN ,30 84.HUU ,95 84.IS ,18 84.JÄN ,87 84.KAU ,95 84.NA ,18 84.NOV ,96 84.SE ,88 84.SOT ,84 84.USK ,53 Yhteensä ,90 35

36 Kokoelmien ja lainauksen jakautuminen Niteet tietok kauno lasten ki mus elok Kokoelma yhteensä Lainaus yhteensä tietok kauno lasten ki mus. ään. elokuvat tietok kauno lasten mus elok Lainaus tietok kauno lasten mus elok Ympyrä

37 Kokoelmat ja lainat / asukkaat Kokoelmat 2009 / asukkaat Lainat 2009 / asukkaat Kauno Tieto Lasten Kauno Tieto Lasten Musiikki CD Elokuvat DVD Musiikki CD Elokuvat DVD 37

38 Kokoelmien ikä Aikuisten kertomakirjallisuus PKA laji kieli Julkaisuaika Nimekkeet ki fin % % yli 30 v vanhaa % luku % Yhteensä % 38

39 Kokoelmien ikä syyskuu vuotta vanhaa % Eno ENOA Uimaharju ENOU A Kontiolahti KOA Lehmo LEA Liperi LIPA Viinijärvi LIVA Ylämylly LIYA Outokumpu OA Polvijärvi POA Pyhäselkä PYA Reijola REA Joensuu Pääkirjasto PKA Karsikko KAA Kiihtelysvaara KIA Niinivaara NIA Rantakylä RAA Tuupovaara TPA

40 Kokoelmien ikä maaliskuu 2011 nimekkeitä Julkaisuvuod et vuotta Muutos vanhaa % % ENOA > 24 2 ENOUA > 20 2 KOA > 29 2 LEA > 30 1 LIPA > 24 2 LIVA > 23 2 LIYA > 33 2 OA > 19 1 POA > 27 4 PYA > 21 1 REA > 25 1 PKA > 26 1 KAA > 12 0 KIA > 18 1 NIA > 14 1 RAA > 18 0 TPA >

41 Kokoelmien iän i n muutos Aikuisten suomenkielisen kertomakirjallisuuden nimekkeet julkaisuvuosien mukaan nimekehaku , ja Kirjasto Osasto Yli 30 vuotta vanhaa % Yli 30 vuotta vanhaa % Yli 30 vuotta vanhaa % ja luku % luvulla julkaistut % luvulla julkaistut % luvulla julkaistut % Joensuu PKA Eno ENOA Kontiolahti KOA Liperi LIPA Outokumpu OA Polvijärvi POA Pyhäselkä PYA Keskiarvo

42 Arvioinnin tuloksia Seutukirjasto tarvitsee yhteistä kokoelmapolitiikkaa, jotta hankintoja, poistoja ja varastointia osataan suunnata yhteistyöstä hyötyen, kustannustehokkaasti ja kirjastotiloja kehittäen Aikuisten kirjakokoelmat ovat kriittisin osa ja tärkein kehittämiskohde: kokoelmat ovat suhteellisesti liian suuria, eivät uusiudu tarpeeksi, lainaus ei kasva ja kierto on paikoitellen heikkoa Varsinkin tietokirjojen karsintaa tulee tehdä enemmän Kokoelmien esittelyä ja sisältöjen avaamista tarvitaan lisää Varastointia ei keskitetä kokonaan pääkirjastolle, mutta kirjastot voivat varastoida aikaisempaa vähemmän Vanhojen kirjojen varausmaksusta luovutaan Pääkirjastolle keskitetään sellaista hankintaa, jota ei tarvita pysyvästi pienempien kirjastojen kokoelmiin 42

43 Seutukokoelman SWOT VAHVUUDET SUURET KOKOELMAT JA SUURI KÄYTTÖ Laaja nimekehankinta VARAUKSET JA KULJETUKSET TOIMIVAT ASIAKASLÄHTÖISYYS MAHDOLLISUUDET YHTEISKÄYTÖN LISÄÄMINEN ESITTELYT JA NÄYTTELYT UUSIUTUMINEN JA UUDET KÄYTTÄJÄT UHKAT MÄÄRÄRAHAT, AUKIOLOT, HENKILÖKUNTA PIENENEVÄT KOKOELMAT YKSIPUOLISTUVAT LAATU HEIKKENEE, KÄYTTÖ LASKEE HEIKKOUDET Liian suuret kokoelmat Ahtaus, vaikea löytyvyys, epäviihtyisyys Kokoelmatyöhön menee paljon aikaa 43

44 Seutukirjaston kokoelmapolitiikka 2011 Ensimmäinen yhteinen suunnitelma kokoelmien kehittämiselle 1. Hankinta ja aineistoraha Yleistavoitteita Kirjastokohtaiset tavoitteet 2. Kokoelmatyö Yleistavoitteita Kirjastokohtaiset tavoitteet 44

45 Arvioinnin jatkaminen Vuosittain seurattavat taulukot Uusiutuminen, lainauksen ja hankinnan kehitys, kierto, vanhat aineistolajit Kirjastokohtainen seuranta tavoitteiden toteutumisesta Vuosittain tarkemman arvioinnin kohteet 45

46 Tärkeimmät t oppaat Kirjastojen arviointi ja osaamisen jakaminen seutuyhteistyönä / Terttu Kortelainen (PARKKI) Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet / Raine Wilen, Terttu Kortelainen Yhteisöllisyys ja asiakkuus yleisen kirjaston kokoelmassa / Noora Valkonen. Pro gradu

47 Joensuun kaupunginkirjasto Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto Joensuun pääkirjastorakennus