Autoalan toimialakatsaus 2013

Transkriptio

1 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 5/13 Autoalan toimialakatsaus 13 AUTOKANTA VANHENEE JÄLKIMARKKINOINTI KANNATTELEE AUTOALAA LUKIJALLE Autoalan toimialakatsaus on osa Metalliliiton yritys- ja toimialakohtaista seurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Tärkeimmät käyttäjä- ja kohderyhmät ovat liiton hallinto ja toimisto sekä luottamusmiehet. Katsausta voidaan käyttää osana Murikan järjestämää yritystoimintaan liittyvää koulutusta. Katsauksessa tarkastellaan autoalan kehitystä vuosina keskeisten taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä luodaan katsaus vuoden 13 tilanteeseen ja lähiajan näkymiin. Autoalan työllisyystilanteen arvioinnissa hyödynnetään tietoja, joita on saatu alan luottamusmiehille suunnatulla sähköpostikyselyllä. Kysely suoritettiin elo-syyskuussa 13. Kysely lähetettiin 5 luottamusmiehelle, joista 13 vastasi eli vastausprosentti oli 5,. Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Tarkasteltavien yritysten määrä on ollut vuosina noin 7. Vähiten tarkasteltavia yrityksiä oli vuonna, jolloin niitä oli ja eniten vuonna 9, jolloin niitä oli 75. Tämän vuoden marraskuussa on analysoitu 517 yrityksen tilinpäätökset. Aineistoa voidaan pitää riittävän edustavana antamaan luotettava kuva alan taloudellisesta kehityksestä. Kuvioissa tunnusluvuista esitetään mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Kvartiilien laskemista varten kyseinen tunnusluku on asetettu järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Alakvartiili osoittaa, että 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on alakvartiilia pienempi ja 75 prosentilla tätä suurempi. Yläkvartiili osoittaa, että KUVIO 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina 3 ja ennuste vuodelle 13 KUVIO. Kaupallisten autojen ensirekisteröinnit kuukausittain vuosina 3 ja ennuste vuodelle Lähde: Tilastokeskus, Metalliliitto 9 13E 1 1 Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot E Lähde: Tilastokeskus, Metalliliitto linja-autot kuormaautot pakettiautot 3 5 AUTOALAN 7 9 TOIMIALAKATSAUS e 13 1

2 75 prosentilla yrityksistä tunnusluku on yläkvartiilia pienempi ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on keskimmäinen havainto, jolloin 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on pienempi kuin mediaani ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on siis keskiluku ja kvartiilit kuvaavat hajontaa. Annettujen tunnuslukujen avulla voidaan muodostaa neljä luokkaa, joiden perusteella yksittäisen yrityksen tunnusluku voidaan arvioida suhteessa koko toimialan tilanteeseen. Jos yrityksen tunnusluku on pienempi kuin alakvartiili, sitä voidaan pitää huonona. Jos tunnusluku on välillä alakvartiili-mediaani, voidaan sitä pitää välttävänä. Jos tunnusluku on välillä mediaani-yläkvartiili, voidaan sitä pitää kohtuullisena ja jos tunnusluku on suurempi kuin yläkvartiili, voidaan sitä pitää hyvänä. Nyt julkaistava Autoalan toimialakatsaus on järjestyksessään kahdestoista. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. KEHITYS VUOSINA 13 AUTOJEN MYYNNIN KEHITYS Kaikkiaan uusia henkilöautoja on ensirekisteröity tämän vuoden tammi-lokakuussa 9 ajoneuvoa. Vähennystä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on noin kahdeksan prosenttia. Henkilöautomyynti laski merkittävästi tämän vuoden alussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Merkittävän osan pudotuksesta selittää viime vuoden huhtikuun alussa voimaan tullut autoveron muutos. Sen seurauksena autojen hinnat nousivat ja kysyntäpiikki ajoittui maaliskuulle. Tämän lisäksi vaimeaan kysyntään on myös vaikuttanut taloustilanteen heikkeneminen. Taloudellinen taantuma iski rajusti autokauppaan vuonna 9. Sen jälkeen kauppa lähti elpymään. Vuonna uusia henkilöautoja rekisteröitiin reilut, mutta viime vuonna päästiin vain hieman yli 1 ajoneuvon myyntimäärään. Tämän vuoden myynti jää vielä viime vuodestakin ja yltänee hieman yli ajoneuvoon. Määrät ovat taantuman seurauksena merkittävästi pienemmät kuin finanssikriisiä edeltävinä vuosina. Tammi-lokakuussa myytiin henkilöautoja noin 75 prosenttia siitä mitä on keskimäärin myyty samana ajanjaksona ennen kriisin alkua vuosina. Myös kaupallisten ajoneuvojen myynti on laskenut verrattuna viime vuoden tammi-lokakuuhun. Pakettiautojen myynti on romahtanut noin prosentilla. Tänä vuonna tammi-lokakuussa pakettiautoja on myyty noin 7 prosenttia siitä mitä keskimäärin on myyty -luvulla vastaavana ajanjaksona. Kuorma-autojen myynti näytti elpymisen merkkejä vuonna, mutta laski jälleen noin viisi prosenttia viime vuonna. Tänä vuonna myynti on edelleen hieman laskenut eli laskua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon on ollut reilu prosentti. Se on noin prosenttia vuosituhannen keskiarvoon verrattuna. Tänä vuonna taloustilanteen heikentymisestä johtuen, myös Euroopan kuorma-automyynti on vähentynyt. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana myynti on vähentynyt yli kuudella prosentilla. Suurista EU-maista Ranskassa laskua on ollut kahdeksan prosenttia, ja Saksassa lähes yhdeksän prosenttia. Iso-Britannian myynti on sen sijaan kasvanut noin kuusi prosenttia. Vielä vuonna 9 ja linja-autoja myytiin enemmän kuin minään aikaisempana vuonna -luvulla eli lähes bussia. Vuonna jäätiin 39 autoon, mutta tänä vuonna myynti kasvoi merkittävästi. Busseja myytiin viime vuonna 535, mikä on lähes 35 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tänä vuonna jäädään selvästi viime vuoden luvuista. Tammi-lokakuussa on rekisteröity 3 prosenttia vähemmän linja-autoja verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tällä hetkellä linja-autojen myynti on noin 75 prosenttia vuosien keskiarvosta. Euroopassa uusien henkilöautojen kokonaismyynti ylsi tammi-syyskuussa hieman yli yhdeksään miljoonaan autoon, mutta oli 3,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden myynti. Automyynti on laskenut jo viiden vuoden ajan. Viime vuonna autoja myytiin noin seitsemän prosenttia vähemmän kuin. Myynti on laskenut kaikissa muissa suurissa EUmaissa paitsi Isossa-Britanniassa. Siellä myynti kasvoi yli prosenttia. Ensirekisteröinti väheni Ranskassa,5, Espanjassa 1, ja Saksassa,5 prosenttia. Pohjoismaista Ruotsin myynti laski viisi, mutta Tanskan kasvoi viisi ja Norjan 1,5 prosenttia. Euroopan myyntitilastojen lähteenä on ACEA European Automobile manufuctures Assosiation ( AUTOALAN TALOUDELLINEN KEHITYS Liikevaihdon kehitystä lukuun ottamatta muiden taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Viimeisimmät tilinpäätöstiedot, jotka meillä on käytettävissä, ovat vuodelta. Raporttia kirjoitettaessa oli käytettävissä noin 5 yrityksen tilinpäätöstiedot. Balance Conculting analysoi vuosittain noin 5 5 autoalan yritystä. Liikevaihdon kehitys Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan sekä autojen vähittäiskaupan että huolto- ja korjaamotoiminnan liikevaihdot kasvoivat tasaisesti koko -luvun alun aina vuoden alkuvuoteen asti. Moottoriajoneuvojen METALLI LIITTO 13

3 vähittäiskaupan myynti alkoi laskea talvella ja oli huonoimmillaan talvella 9. Myynti alkoi jälleen kasvaa kesän 9 jälkeen ja saavutti viime vuonna vuoden alun tason. Tänä vuonna kasvu on jälleen hiipunut. Kuviosta 3 ilmenee myös, että huollon ja korjaustoiminnan liikevaihdon supistuminen alkoi myöhemmin kuin vähittäiskaupan ja se oli selvästi vähäisempää. Kesäkuussa ylitettiin taantumaa edeltävä taso. Sen jälkeen kehitys on ollut varsin myönteistä. Huollon ja korjaustoiminnan liikevaihto on noussut jo prosenttia taantuman pohjalukemista ja ylittää 17 prosentilla taantumaa edeltävän huipputason. Kannattavuus Yritysten kannattavuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa nettotulosprosenttia ja sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Ne kuvaavat yrityksen varsinaisen toiminnan kannattavuutta. Vuosikymmenen alussa alan kannattavuus kehittyi suotuisasti ja huipputaso saavutettiin vuonna 3. Mediaaniyrityksen nettotulosprosentti nousi kahteen prosenttiin, jota voidaan alalla pitää hyvänä. Sen jälkeen kannattavuus laski tasaisesti ollen kuitenkin mediaaniyrityksessä vielä vuonna kohtuullisella tasolla. Vuonna 7 alakvartiilin yritys sukelsi miinuksen puolelle ja pysyi negatiivisena aina vuoteen 9 asti. Se meni miinukselle myös viime vuonna. Myös mediaaniyrityksen kannattavuuskehitys laski merkittävästi vuodesta, mutta kääntyi kasvuun vuonna. Viime vuonna mediaaniyrityksen nettotulos kääntyi jälleen laskuun ollen kuitenkin vielä kohtuullisella tasolla. Yläkvartiiliyrityksen nettotulos nousi vuonna lähes neljään prosenttiin ja on sen jälkeen pysynyt sillä erinomaisella tasolla (kuvio ). Myös sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna vuodesta 3 alkanut aleneva trendikehitys kääntyi vuonna selvään nousuun (kuvio 5). Tuolloin mediaaniyrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti kohosi jo lähelle 1 prosenttia ja yläkvartiiliyritys nousi noin prosentin tasolta erittäin hyvälle lähes 3 prosentin tasolle. Myös alakvartiiliyrityksen kehityssuunta muuttui positiiviseksi. Viime vuosina kehitys on ollut laskeva. Mediaaniyrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti laski viime vuonna prosentin tasolle. Taso ei sinällään vielä ole huono, mutta kehityssuunta on huolestuttava. Vuosien ja positiivisen kannattavuuskehityksen jälkeen viime vuosi on ollut ja tämä vuosi tulee olemaan autokaupan kannattavuuden näkökulmasta erittäin haasteellinen. Taustalla ovat sekä autoveromuutokset että myös Euroopan talouskriisi, joiden seurauksena uusien autojen myynti jää kauaksi -luvun alun keskimääräisistä myyntimääristä. Tämä johtaa todennäköisesti myös alalla rakennemuutoksiin. Osa kannattamattomista yrityksistä poistuu ja jäljelle jää paremmin kannattavat yritykset. Yritykset myös yrittävät tehostaa KUVIO 3. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja kausitasoitettu, indeksi =, viimeinen havainto / KUVIO. Nettotulosprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina 3, % Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus 5 Lähde:Tilastokeskus 3 5 Lähde: Balance Consulting 7 KUVIO 5. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina 3, % Lähde: Balance Consulting Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa 13 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili toimintaansa, esimerkiksi vähentämällä henkilökuntaansa ja keskittämällä toimintaansa harvempiin toimipisteisiin. Mikäli myyntimäärät eivät käänny ensi vuonna positiivisempaan suuntaan, se tulee heijastumaan myös kannattavuuskehitykseen. Sillä kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle KORJAUS KAUPPA AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 13 3

4 tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Myynnin kasvu loisi pohjaa positiiviselle työllisyyskehitykselle, kun taas menojen karsimisella saattaisi olla negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Vakavaraisuus Vakavaraisuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa omavaraisuusastetta. Omavaraisuusaste kuvaa oman pääoman osuutta koko pääomasta. Toimialan yritysten omavaraisuus on ollut hyvällä tasolla koko -luvun (kuvio ). Tasot sekä mediaaniyrityksessä että yläkvartiiliyrityksessä ovat pysyneet hyvin vakaina. Viime vuonna yritysten vakavaraisuus on parantunut. Noin puolella yrityksistä omavaraisuusaste ylittää prosentin tason, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä. Alakvartiiliyrityskin yltää prosentin tasolle. AUTOALAN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Autoalan työllisyys Moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllisti vuonna noin 7 henkeä. Työllisten määrä nousi tasaisesti vuosituhannen alusta ollen vuonna 7 noin 5. Kahtena seuraavana vuonna työllisten määrä laski, mutta lähti uudelleen nousuun vuonna ja oli viime vuonna hieman yli 7. Tänä vuonna työllisyys jälleen heikkenee. Yritysrekisterin vuositilaston mukaan noin kaksi kolmasosaa henkilöstöstä työskentelee huollossa ja korjaustoiminnassa. KUVIO. Omavaraisuusaste moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina 3, % Lähde: Balance Consulting KUVIO 7. Autoalan henkilöstömäärä vuosina 3 ja ennuste vuodelle 13 Henkilöä Lähde: Autoalan tiedotuskeskus, ennuste Metalliliitto 7 9 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili 13E Työntekijäteh Työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan autoalan työttömyys väheni tasaisesti vuoden 7 loppuun asti. Sen jälkeen työttömyys kasvoi aina vuoden 9 lopulle asti. Eniten työttömiä oli vuoden 9 joulukuun lopussa, jolloin heitä oli 37 (kuvio 7). Kahden seuraavan vuoden aikana työttömyys alalla laski, mutta viime vuoden aikana kääntyi jälleen nousuun. Alalla oli viime vuoden lopulla 3 93 työtöntä, joista työntekijätehtävissä toimineita oli reilut 3 (kuvio ). Tämän vuoden syyskuussa autoalalla oli työtöntä eli noin 5 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työntekijäammateissa työskenteleviä oli työttömänä vuoden 13 syyskuun lopussa 53 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toimihenkilöiden työttömyys kasvoi 55 henkilöllä. Työttömänä olevien autonasentajien työttömyys on kasvanut eniten eli lähes kolmella sadalla. Suhteellisesti eniten kasvoi työttömien autotarvikemyyjien, automaalarien ja autopeltiseppien määrät eli yli prosenttia (kuvio 9 sivulla 5). Alueellisesti työllisyys heikkeni eniten Etelä-Savossa (3 %) ja Uudellamaalla ( %) sekä Etelä-Pohjanmaalla (3 %). Ainoa alue, missä työttömyys väheni, oli Kainuu. KUVIO. Autoalan työttömät työnhakijat joulukuun lopussa vuosina 3 sekä syyskuun lopussa vuonna 13 Henkilöä Työntekijätehtävissä toimivat 5 7 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Arvio työllisyyskehityksestä 13 9 Varaosa- ja automyyjät 9/ Ala oli selvästi elpymässä ja työllisyyskehitys jatkui positiivisena aina vuoden lopulle asti. Tutkimusyksikön tänä syksynä autoalan pääluottamusmiehille suunnatun kyselyn mukaan alan työllisyysnäkymät ovat selvästi heikentyneet. Kyselyyn vastanneiden luottamusmiesten toimipisteistä on tämän vuoden aikana lomautettu 9 asentajaa ja 7 toimihenkilöä eli yhteensä 1 henkilöä. Tämä on noin kolme prosenttia kyselyyn vastanneiden Varaosa- ja a Työntekijäteh METALLI LIITTO 13

5 toimipisteiden kokonaishenkilömäärästä. Vastaajien mukaan tämän vuoden aikana on myös irtisanottu 7 henkeä, joista työntekijöitä on 7 ja toimihenkilöitä. Irtisanottujen asentajien määrä on lähes kaksinkertainen viime vuoden kyselyn tulokseen verrattuna. Toimihenkilöitä irtisanottiin saman verran kuin viime vuonnakin. Irtisanottujen kokonaismäärä vastaa noin kahta prosenttia kyselyyn vastanneiden toimipisteiden henkilöstömäärästä. Kyselyssä tiedusteltiin myös käydäänkö tällä hetkellä työpaikallasi neuvotteluja tai keskusteluja henkilöstön lomautuksista tai irtisanomisista. Neljässä työpaikassa käydään lomautuskeskusteluja tai -neuvotteluja. Lomautusneuvottelut koskevat (39) työntekijää ja (1) toimihenkilöä. Seitsemässä yrityksessä tai toimipisteessä käydään keskusteluja tai neuvotteluja irtisanomisista ja ne koskevat (9) työntekijää ja 1 (1) toimihenkilöä. Suluissa on esitetty viime vuoden kyselyn vastaavat luvut. Työllisyyden heikkenemiseen uskoo neljännes vastaajista. Niitä, jotka uskovat työllisyyden heikkenemiseen, on 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin niitä, jotka uskovat työllisyyden paranemiseen. Suuremmissa yrityksissä arviot ovat vielä hieman negatiivisempia. Yli hengen toimipisteiden luottamusmiehistä 33 prosenttia uskoo työllisyyden heikkenevän. Kaiken kaikkiaan arvio on hieman positiivisempi kuin viime vuoden kyselyssä, mutta selvästi negatiivisempi kuin vuosina ja. AUTOALAN PALKKAKEHITYS Työntekijöiden ansiokehitys Autokorjaamoalan työntekijöiden ansiokehitys on esitetty kuviossa. Ansiomuutokset on laskettu kunkin vuoden toisen neljänneksen tiedoista. Pahimpana talouden taantumavuonna 9 reaaliansiot nousivat, prosenttia. Vuonna sen sijaan reaaaliansiot laskivat viisi prosenttia. Viime vuoden toiselta neljännekseltä tämän vuoden toiselle neljännekselle reaaliansiot nousivat 1, prosenttia. KUVIO 9. Autoalan työttömät työnhakijat ammateittain syyskuussa vuosina ja 13 Autonasentaja (huoltokorjaamo) Autopeltiseppä Autonmaalari Autotarvikemyyjät Automyyjät Huoltokorjaamon työntekijät Raskaan autokaluston asentaja Ajoneuvojen sähköasentaja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Syyskuu 13 yht henkilöä Syyskuu yht. 3 7 henkilöä KUVIO. Autokorjaamoalan työntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset 3 13, kunkin vuoden. neljännes KUVIO. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: KONTTORIHENKILÖSTÖN säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, (lokakuu-lokakuu) Syyskuu 3 Syyskuu 3 13 Toimihenkilöiden ansiokehitys Kuviossa on esitetty konttorihenkilöstön nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta 3 vuoteen, muutos kunkin vuoden lokakuuhun edellisvuoden lokakuusta. Konttorihenkilöstön ansiot kehittyivät varsin myönteisesti vuosina 3 7. Parhaimmillaan vuonna 7 reaaliansiot nousivat, prosenttia. Vuosina konttorihenkilöstön reaaliansiokehitys on ollut negatiivista AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 13 5

6 Myyntihenkilöstön ansiokehitys on esitetty kuviossa. Ansiokehityksessä on ollut suurta vaihtelua tarkastelujakson aikana, nimellisansiokehitys on ollut negatiivista kahtena vuonna ja reaaliansiokehitys kolmena vuonna. Vuonna 9 reaaliansansiot laskivat peräti 9, prosenttia mitä selittää vuoden syksyllä alkanut finanssikriisi. Vuoden lopulla ja vuoden 9 aikana uusien autojen myynti romahti ja vaikutti myyntiprovisiohin sidottuun ansiokehitykseen. Vuonna reaaliansiot kasvoivat kaksi prosenttia. Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön ansiokehitys vuosina 3 on esitetty kuviossa 13. Myös heidän ansiokehityksessään on ollut suurta vaihtelua tarkastelujakson aikana. Neljänä vuonna nimellisansiot ovat nousseet vähintään viisi prosenttia ja parhaimpina vuosina 3 ja 7 yli prosenttia. Tarkastelujakson aikana reaaliansiokehitys on ollut negatiivista kahtena vuotena. Vuonna reaaliansiokehitys jäi,1 prosenttiin. KUVIO. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: MYYNTIHENKILÖSTÖN säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, (lokakuu-lokakuu) KUVIO 13. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUHENKILÖSTÖN säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, (lokakuu-lokakuu) AUTOALAN LÄHIAJAN NÄKYMÄT Vaikka uusien autojen myynti lähtikin vuonna kasvuun, niin viime vuonna se jälleen laski ja tulee tänä vuonna vielä alenemaan viime vuodesta. Tämän vuoden aikana tullaan myymään hieman yli uutta henkilöautoa. Se on noin henkilöautoa vähemmän kuin viime vuonna ja jää noin 35 vuosien keskiarvosta. Autoalan myynnin negatiiviseen kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea heikko talouskehitys. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on varsin heikolla tasolla. Kotitalouksien ostoaikeet ovat olleet sekä viime että tänä vuonna merkittävästi alemmalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Vuonna kuluttajista 1 prosentilla oli aikomus hankkia uusi auto seuraavan kuukauden aikana. Tämän vuoden lokakuussa osuus oli enää noin 1 prosenttia. Tilanne on suurin piirtein samanlainen kuin viime vuonna samaan aikaan. Kaksi vuotta sitten kaupallisten ajoneuvojen myynnin viriäminen loi toivoa positiivisemmasta tulevaisuudesta, mutta viime ja tämän vuoden aikana myönteinen kehitys on jälleen pysähtynyt. Kuorma-autoja tullaan myymään tänä vuonna noin 3 1 autoa, mikä on silti lähes 1 3 autoa vähemmän kuin keskimäärin -luvulla. Huollon ja korjaamotoiminnan volyymista ja sen kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Paras meillä käytettävissä oleva tieto on Metalliliiton tutkimusyksikön pääluottamusmiehiltä sähköisellä kyselyllä saatu arvio. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran loka-marraskuussa 9 ja on toistettu sen jälkeen vuosittain. Tänä syksynä se lähettiin reilulle 5 autoalan pääluottamusmiehelle, joista 13 vastasi kyselyymme. Luotettavamman kuvan saamiseksi vastaajien vastaukset painotettiin yksiköiden henkilöstömäärällä. Kyselyn mukaan 1 prosenttia vastaajista arvioi huoltojen määrän kasvavan ja 1 prosenttia niiden vähenevän. Hieman positiivisemmin huolto- ja korjaustoiminnan kehitysnäkymiin uskoo 1 hengen yksiköiden luottamusmiehet. Heistä lähes kolmannes uskoo niiden kasvavan. Arviot olivat tässä kyselyssä selvästi positiivisemmat kuin viime vuoden kyselyssä. Ne ovat kuitenkin pessimistisemmät kuin vuosina 9 ja. Niiden määrä, jotka uskoivat huoltomäärien kasvuun, on vuodessa noussut yhdeksästä prosenttista 1 prosenttiin. Uusien autojen myynnin lasku on heikentänyt alan työllisyyttä. Kehitys näkyy sekä virallisissa työttömyysluvuissa että autoalan luottamushenkilöiden antamissa kyselyvastauksissa. Mikäli ensi vuodelle ennustettu myynnin aleneminen toteutuu, se luo edelleen haasteita myös korjaamotoiminnan työllisyydelle. Toisaalta autokannan vanheneminen lisää huollon ja korjausten tarvetta. Eri asia on se, näkyykö tämän työmäärän kasvu merkkiliikkeiden korjaamoilla. Autokaupan aleneva kannattavuuskehitys kääntyi taantuman jälkeen positiiviseen suuntaan, mutta on 9 METALLI LIITTO 13

7 jälleen heikentynyt. Kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Tämän vuoden myynnin väheneminen on ollut syynä kannattavuuden heikkenemiselle. Myös ensi vuosi tulee olemaan varsin haastava. Talouskriisi ei näytä nopeasti hellittävän ja sitä seuraavan yleisen epävarmuuden seurauksena uusien autojen myyntimäärät pysyvät ennallaan tai nousevat korkeintaan hieman. Pitkään jatkuvalla heikolla myynnin kehityksellä on tietenkin vaikutuksia myös kannattavuuden kehittymiseen. Alalla tullaan tekemään rakenteellisia muutoksia ja uudelleen järjestelyjä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnan keskittämistä harvempiin toimipisteisiin. Jälkimarkkinointi tulee olemaan tärkeässä roolissa niin tänä vuonna kuin ensi vuonnakin. Yhteiskunnassa on menossa myös merkittävä arvomuutos. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa asuvat nuoremmat ikäluokat eivät enää pidä auton ostamista samalla tavalla tavoiteltavana kuin vanhemmat ikäluokat ovat pitäneet. Tämä näkyy selvästi uusien autojen ostajien ikärakenteessa tapahtuneessa muutoksessa. Tyypillinen uuden auton ostaja on yli 5-vuotias mieshenkilö. Pessimistisistä näkymistä huolimatta autoalalla on menossa merkittävä teknologinen murros. Liikenne muodostaa merkittävän osan kasvihuonepäästöistä, minkä vuoksi liikennettä koskevia päästörajoituksia ollaan jatkuvasti tiukentamassa. Muutos koskee sekä henkilöautoja että kaupallisia ajoneuvoja. Lähes jokainen merkittävä autonvalmistaja on kehittelemässä uutta teknologiaa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Uudet tekniikat kuten hybridit, polttokennot, biopolttoaineet, sähköautot jne. tulevat lisäämään merkittävästi henkilöstön osaamis- ja koulutustarvetta. Tästä syystä alan on pidettävä kiinni osaavasta henkilökunnastaan ja panostettava entistä enemmän koulutukseen...13 Jouko Reijonen, tutkija AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 13 7