Autoalan toimialakatsaus, syksy 2016

Transkriptio

1 Edunvalvonta on joukkuelaji TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Autoalan toimialakatsaus, syksy 216 4/216 ENSIREKISTERÖINNIT 2 KÄYTETTYNÄ MAAHANTUODUT AUTOT 2 TALOUDELLINEN KEHITYS 3 LIIKEVAIHTO JA MÄÄRÄ 4 KANNATTAVUUS JA VAKAVARAISUUS 4 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT 5 LÄHIAIKOJEN NÄKYMÄT 6 AUTOKAUPAN PIRISTYMINEN PARANTAA ALAN TYÖLLISYYTTÄ TIIVISTELMÄ Viime vuoden heinäkuussa alkanut romutuskampanja antoi piristysruiskeen uusien autojen myynnille ja kauppa on jatkunut melko vilkkaana myös tämän vuoden puolella. Uusia henkilöautoja ensirekisteröidään tänä vuonna noin 8. Samaten hyötyajoneuvojen myynti on lisääntynyt. Tänä vuonna pakettiautoja ensirekisteröidään 3, kuorma-autoja 3 2 ja linja-autoja 54 kappaletta. Kasvu jatkuu myös ensi vuonna, muttei ole enää yhtä voimakasta. Lisääntynyt automyynti on piristänyt myös korjaamotoimintaa. Tästä syystä alan työllisten määrä on lisääntynyt tänä vuonna ja kasvaa myös ensi vuonna. Alalla työskentelee tällä hetkellä noin Sekä työttömien että lomautettujen kormaamotyöntekijöiden määrä on laskenut viimeisen vuoden aikana. Alan pääluottamusmiesten näkymät työllisyydestä, automyynnistä sekä huolto- ja korjaamotoiminnasta ovat kokonaisuutena optimistiset. Viidesosa luottamusmiehistä arvioi työllisyyden paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. Kolme prosenttia arvioi työllisyyden heikkenevän. 77 prosenttia arvioi työllisyyden pysyvän ennallaan. KUVIO 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina 27 2 ja ennusteet vuosille 216 ja 217 KUVIO 2. Autoalan työlliset vuosina 27 2 ja ennusteet vuosille 216 ja Lähteet: Trafi, ennusteet Metalliliiton tutkimusyksikkö 16E 17E henkilöä Lähde: AKL, ennusteet Metalliliiton tutkimusyksikkö 16E 17E

2 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KASVUSSA ALKUVUONNA Kaikkien ajoneuvolajien ensirekisteröinnit ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Henkilöautoja on rekisteröity tammi-lokakuussa 827. Tämä on lähes 1 (+ ) enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Alueellisesti rekisteröinnit kasvoivat eniten Pirkanmaalla (+2 ) ja Pohjois-Karjalassa (+19 ). Vaatimattominta kasvu oli Kainuussa (+3 ), Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (kaikissa +6 ). Henkilöautoista kolmannes rekisteröitiin yrityksen tai yhteisön käyttöön. Pakettiautoja on alkuvuoden aikana rekisteröity 16 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, yhteensä kappaletta. Pakettiautoista yli 9 prosenttia rekisteröidään yritysten käyttöön. Uusien kuorma-autojen ensirekisteröinnit ovat kasvaneet alkuvuoden aikana 22 prosenttia. Kuorma-autoja rekisteröitiin lokakuun loppuun mennessä kappaletta, joka on lähes 9 enemmän, kuin koko vuoden 2 rekisteröintimäärä. Linja-autoja on rekisteröity seitsemän prosenttia viime vuotta enemmän. Linja-autokaupassa voi esiintyä suuria vuosittaisia heilahteluja. Euroopassa autokauppa on jatkanut kasvuaan. Henkilöautoja on rekisteröity tammi-syyskuun aikana,6 miljoonaa kappaletta, joka on kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Hyötyajoneuvoja Euroopassa rekisteröitiin alkuvuonna 1,8 miljoonaa kappaletta. Määrä on prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. KÄYTETTYNÄ MAAHANTUOTUJEN AUTOJEN MÄÄRÄ MYÖS KASVUSSA Suomeen tuotiin viime vuonna yli 26 käytettyä autoa, joista henkilöautoja oli lähes 22 (kuvio 4). Tämän vuoden syyskuuhun mennessä maahantuotujen autojen määrä oli 16 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Kasvua on kaikissa autoluokissa. Kasvuun on osaltaan vaikuttanut vaihtoautovarastojen pienentyminen. Auto-liikkeillä on pulaa uudehkoista vaihtoautoista, joten ne ovat alkuvuonna tuoneet maahan käytettyjä autoja enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Tänä vuonna maahantuotujen henkilöautojen keski-ikä on noin kahdeksan vuotta. Varsinkin käytettyjen kuorma-autojen maahantuontia voi pitää merkittävänä. Käytettyjä kuorma-autoja tuotiin viime vuonna lähes 2 1 kappaletta ja uusia rekisteröitiin 2 7. Alkuvuonna käytettyjen kuorma-autojen tuonti on kasvanut kuusi prosenttia. Vaikka käytettynä maahantuodut kuorma-autot ovat jossain määrin pois kotimaan myynnistä, on niillä kuitenkin positiivinen vaikutus huolto- ja korjaamotoiminnan työllisyyteen. Käytettyjä linja-autoja on viime vuosina tuotu maahan keskimäärin 33 vuodessa. Tänä vuonna kyseinen taso on saavutettu jo syyskuun lopussa. Henkilöautoista reilu puolet tuodaan maahan KUVIO 3. Kaupallisten autojen ensirekisteröinnit vuosina 27 2 ja ennusteet vuosille 216 ja KUVIO 4. Käytettynä maahantuodut autot vuosina Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot * syyskuun loppuun mennessä Lähde: Trafi Ennen vuotta 1991 Lähde: Trafi 7 Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot Lähde: Tilastokeskus, ennusteet Metalliliiton tutkimusyksikkö * KUVIO 5. Suomen henkilöautokanta rekisteröintivuosittain Sisältää matkailu- ja maastoautot (yhtensä autoa) 16E 17E Saksasta. Muita merkittäviä tuontimaita ovat Ruotsi (osuus ) ja Viro (9 ). Hyötyajoneuvoissa suurin osuus on myös Saksalla (35 ). Tätä seuraavat Ruotsi (21 ), Norja ( ), Viro (7 ) ja Tanska (5 ) METALLI LIITTO 216

3 AUTOALAN TALOUDELLINEN KEHITYS Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan alalla toimi noin 1 5 yritystä. Huolto- ja korjaustoiminnassa yrityksiä on lähes 5 8 (Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2). Toimipaikkoja alalla on yli 9, joista noin 7 4 työllistää enintään neljä. Liikevaihdon ja määrän kehitystä lukuun ottamatta, taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tilinpäätöstiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa sekä huolto- ja korjaamotoimintaa harjoittavista yrityksistä. Viimeisimmät käytettävissä olevat tilinpäätöstiedot ovat vuodelta 2. Balance Conculting analysoi vuosittain noin 5 autokaupan ja 8 huolto- ja korjaamoalan yritystä. Luvut eivät sisällä joidenkin konserniyritysten tekemää tukkukauppaa tai maahantuontia (esimerkiksi Delta ja Veho). MOOTTORIAJONEUVOJEN HUOLTO JA KORJAUS Toimialan suurimmat yritykset vuonna 2 Liikevaihto, Milj. euroa Liikevaihdon muutos, Henkilöstö Nettotulos- Omavaraisuusaste, Raskone Oy 6,3-3,3 49-3,9 16 Assistor Oy Ab 31,1 6,5 182,5 35 Atoy Power Oy 18,6 6 7,2 36 Autoklinikka-yhtiöt Oy 17,5 24,1 83 9,5 46 VAK Huoltopalvelut Oy 16, ,7 1 Incar Oy,6 31,9 77 6,6 24 Helsingin Uuttera konserni,3 9, ,3 95 Raskaspari Oy 1, ,7 74 HF-Autohuolto Oy 9,6 8,3 69 8, 66 Tammer Diesel Oy 9,2-1,6 77 5,4 73 Kiviniityn Auto- ja Maatalouskonehuolto Oy 9,2 9,6 37 2,1 16 Semaster Oy 8,6-2,3 9 7,6 16 Suomen Autohuolto Oy 8,5,2 6 1,3 25 Jonasson Oy 7,3-7,3 4,8 44 MOOTTORIAJONEUVOJEN VÄHITTÄISKAUPPA Toimialan suurimmat yritykset vuonna 2 Liikevaihto, Milj. euroa Liikevaihdon muutos, Henkilöstö Nettotulos- Omavaraisuusaste, Delta Auto Oy 48-2, ,8 1 VV-Autotalot Oy 382, ,5 Veljekset Laakkonen Oy 36-2, Veho Autotalot Oy 323-2, ,5 69 Autokeskus Oy 3, Käyttöauto Oy 31,5 549,5 6 Autotalo Laakkonen Oy 298-7,6 63,4 Kamux Suomi Oy ,3 23 5,3 26 Rinta-Joupin Autoliike Oy , ,9 61 Metroauto konserni 231 -, Länsiauto konserni 229 7, ,7 54 Wetteri Yhtiöt konserni 27 3,1 422,2 Jarmo Rinta-Jouppi Oy 198 1,9 2 4,3 69 E. Hartikainen Oy 168 -, ,4 74 Bilia Oy Ab 162-2, ,1 6 AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 216 3

4 LIIKEVAIHDON JA MÄÄRÄN KEHITYS Tilastokeskus kerää kuukausittain tietoja moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan sekä huolto- ja korjaamotoiminnan liikevaihdosta ja määrästä (kuviot 6 ja 7). Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihto- ja määräindeksi seuraavat melko tarkkaan autojen myynnin kehitystä, eikä hinnan muutoksilla ole kovin suurta vaikutusta. Vuoden 2 huhtikuussa toteutettu autoveromuutos, jossa vero muuttui päästöperusteiseksi, näkyy alkuvuoden 2 voimakkaana liikevaihdon kasvuna ja sen jälkeisenä pudotuksena. Vuoden 216 tammi-elokuussa kaupan liikevaihto on kasvanut 1 prosenttia. Huolto- ja korjaamotoiminnassa liikevaihto palautui melko nopeasti vuoden 29 taantumaa edeltäneelle tasolle ja liikevaihto on sen jälkeenkin ollut trendinomaisessa kasvussa. Huolto- ja korjaamotoiminnan määrä vastaavasti on selvästi taantumaa alemmalla tasolla. Liikevaihdon positiivista kehitystä vuosina 21 2 selittää hintojen nousu. Kyseisenä aikana hinnat nousivat keskimäärin neljä prosenttia vuodessa. Huolto- ja korjaustoiminnan määrän lasku ei tästä syystä vaikuttanut niin voimakkaasti alan liikevaihtoon. Määrän lasku heikensi alan työllisyyttä. Vuodesta 2 hintojen nousu on ollut paljon maltillisempaa. Vuoden 2 keväästä huolto- ja korjaustoiminnan liikevaihto ja määrä ovat kasvaneet samaa tahtia. Kasvun taustalla on autokaupan piristyminen. Tammiheinäkuussa 216 huollon ja korjauksen liikevaihto ja määrä ovat kasvaneet noin kahdeksan prosenttia. KANNATTAVUUS JA VAKAVARAISUUS Yritysten kannattavuuden tunnuslukuna käytetään tässä toimialakatsauksessa nettotulosprosenttia, joka kertoo yrityksen varsinaisen toiminnan tuloksen rahoituskulujen ja verojen jälkeen. Pidemmällä ajanjaksolla nettotulosprosentin on oltava nollaa suurempi, jotta yrityksen toiminta olisi kannattavaa. Huolto- ja korjaustoiminnan nettotulosprosentti kasvoi viime vuonna, mutta on yhä alemmalla tasolla kuin ennen taantumaa (kuvio 8). Kannattavuus ei kuitenkaan heikentynyt dramaattisesti, vaikka korjaamotoiminnan määrä väheni voimakkaasti taantumassa. Kannattavuutta ylläpidettiin muun muassa hintoja nostamalla ja henkilöstöä vähentämällä. Toivottavaa olisi, että korjaamotoimissa meneillään oleva kasvu myös parantaisi alan yritysten kannattavuutta. Vähittäiskaupan mediaaniyrityksen kannattavuus on ollut huolto- ja korjaustoimintaa alemmalla tasolla koko seurantajakson ajan. Tämä johtuu pääasiassa toimialojen erilaisesta luonteesta. Verotus on viime vuosina ohjannut autokauppaa pienempiin, vähäpäästöisiin henkilöautoihin. Näissä autoissa kaupan katteet ovat pienemmät ja kilpailu varsin kovaa. Huomioitavaa on myös se, että merkkiliikkeiden huolto- ja korjaamotoiminta sisältyy niiden lukuihin. KUVIO 6. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihtoja määräindeksit, trendisarjat, 21= KUVIO 7. Moottoriajoneuvojen huollon ja korjauksen liikevaihtoja määräindeksit, trendisarjat, 21= Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 1 1 Määräindeksi Liikevaihto Määräindeksi Liikevaihto KUVIO 8. Mediaaniyritysten nettotulosprosentit vuoisina 27 2, Lähde: Balance Consulting Huolto ja korjaus 9 1 Vähittäiskauppa METALLI LIITTO 216

5 Yritysten vakavaraisuutta tarkastellaan omavaraisuusasteella. Tunnusluku kertoo, miten suuren osan oma pääoma muodostaa yrityksen koko pääomasta eli taseesta ja se kuvaa yrityksen kykyä selviytyä pitkällä aikavälillä sitoumuksistaan. Omavaraisuusaste on hyvä, jos se on yli 4 prosenttia, tyydyttävä, jos se on välillä 2 4 prosenttia ja heikko, kun tunnusluku on alle 2 prosenttia. Kannattavuuden laskusta huolimatta, alan yritysten vakavaraisuus on pysytellyt melko hyvällä tasolla (kuvio 9). Vähittäiskaupan mediaaniyrityksen omavaraisuusaste on ollut koko ajan yli 4 prosenttia. Korjaamotoiminnan mediaaniyrityksen omavaraisuusaste laski vuosina 21 2 tyydyttävälle tasolle mutta on nyt parantunut kahden vuoden ajan. Molempien toimialojen mediaaniyrityksen vakavaraisuus parani viime vuonna ja oli hyvällä, yli 4 prosentin tasolla. KUVIO 9. Mediaaniyritysten omavaraisuusasteet vuosina 27 2, Huolto ja korjaus 8 9 Lähde: Balance Consulting 1 Vähittäiskauppa TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT Työ- ja elinkeinoministeriön uuden ammattiluokituksen takia, emme saa tarkkaa tietoa autoalan työttömien toimihenkilöiden määrästä. Tästä syystä esittelemme vain työntekijäammateissa työskentelevien työttömyysluvut (kuviot 1 ). Vuodesta 2 jatkunut työttömien työnhakijoiden määrän kasvu on päättynyt tämän vuoden aikana. Syyskuussa 216 oli autokorjaamoalalla 4 72 työtöntä työnhakijaa. Tämä on neljä prosenttia vähemmän kuin 2 syyskuussa. Lomautettujen määrä on vuodessa laskenut 2 prosenttia. Syyskuussa 216 lomautettuja oli 22. Alueellisesti työttömien määrä on kasvanut ainoastaan Kaakkois-Suomessa (+6 ), Varsinais-Suomessa (+5 ) ja Pohjanmaalla (+8 ). Muilla alueilla työttömien määrä on laskenut vuoden aikana. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Kainuussa (-22 ), Etelä-Savossa (- ) ja Keski-Suomessa (- ). KUVIO 1. Autokorjaamoalan työttömät työnhakijat ja lomautetut syyskuussa vuosina henkilöä 7 8 Työttömät työnhakijat 9 1 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Lomautetut KUVIO. Autokorjaamoalan työttömät työnhakijat syyskuussa vuosina 2 ja 216 Autonasentaja, huoltokorjaamo Automaalari Autopeltiseppä Huoltokorjaamotyöntekijä Asentaja, raskas autokalusto Autosähköasentaja Syyskuu 216 yht henkilöä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Syyskuu 2 yht henkilöä KUVIO. Autokorjaamoalan työttömien työnhakijijoiden lukumäärät alueittain syyskuussa 216 sekä vuosimuutokset KOKO MAA (4 72) Uusimaa (926) Varsinais-Suomi (39) Satakunta (6) Häme (249) Pirkanma (394) Kaakkois-Suomi (362) Etelä-Savo (1) Pohjois-Savo (179) Pohjois-Karjala (186) Keski-Suomi (24) Etelä-Pohjanmaa (4) Pohjanmaa (7) Pohjois-Pohjanmaa (379) Kainuu (5) Lappi (191) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 216 5

6 LÄHIAIKOJEN NÄKYMÄT Autoalan näkymät ovat useamman vuoden synkkyyden jälkeen hieman valoisammat. Viime vuoden romutuspalkkiosta käynnistynyt autokaupan kasvu on jatkunut tänäkin vuonna, ja kasvun odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Kehityksen ja näkymien taustalla ovat autoveromuutokset, Suomen talouden ja työllisyyden kasvu, työttömyysasteen lasku sekä yksityisen kulutuksen ja käytettävissä olevien tulojen kasvu. Edellä mainitut seikat eivät pelkästään selitä autokaupan piristymistä, vaan taustalla on myös patoutunutta kysyntää. Heikossa taloustilanteessa yksityishenkilöt ovat lykänneet auton hankintaa myöhäisemmäksi ja nyt tämä paine alkaa purkautua. Yksityishenkilöiden rekisteröimien henkilöautojen määrä onkin kasvanut 16 prosenttia alkuvuoden aikana. Yritysten tekemät rekisteröinnit ovat kasvaneet neljä prosenttia. Kasvusta huolimatta ensirekisteröintien määrä on yhä selvästi alemmalla tasolla kuin vuonna 2 tai taantumaa edeltäneenä vuonna 28. Alan pääluottamusmiehille lokakuussa tehty kysely tukee osaltaan alan hyviä työllisyysnäkymiä. Kyselyyn saatiin vastausta. Valtaosa luottamusmiehistä arvioi työpaikkansa työllisyyden, automyynnin sekä huoltoja korjaamotoiminnan pysyvän vähintään ennallaan seuraavan kuuden kuukauden aikana (Kuvio ). Hyvin harva vastaaja arvioi supistumista työllisyydessä tai huolto- ja korjaamotoiminnassa, autokaupan osalta ei yksikään vastaaja. Alueellisesti on pieniä eroja, mutta kaikilla alueilla odotetaan kokonaisuutena työllisyyden ja myynnin kasvua. Viime vuodet ovat olleet alan kannattavuudelle varsin hankalia. Kannattavuutta on parannettu toimipaikkoja vähentämällä, toimintaa tehostamalla ja myös henkilöstöä vähentämällä. Myös uusia liiketoimintamalleja haetaan. Asiakkaille tarjotaan laajempia palvelukokonaisuuksia. Huoltosopimukseen voidaan sisällyttää jopa polttoaineet kiinteäksi sovitulla kuukausimaksulla. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa auton kunnon reaaliaikaisen seurannan ja huollot voidaan ajoittaa periaatteessa automaattisesti. Myös auton paikkatietojen hyödyntäminen palvelujen tuottamiseen olisi mahdollista joko satelliittien tai mobiiliverkon kautta, mutta tässä ollaan jo yksityisyyden suojan kannalta aralla alueella. KUVIO. Luottamusmiesten arviot toimipaikan näkymistä, lokakuu Kasvaa Henkilöstön määrä Pysyy ennallaan Automyynti Lähde: Metalliliiton autoalan tiedustelu, lokakuu 216 Vähenee Huolto ja korjaustoiminta Hybridi- ja sähköautojen (sekä muita vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen) yleistyminen lisäävät alan työntekijöiden ammattitaitovaatimuksia ja vaativat uudenlaisia laitteita huoltotoimintaan. Tällä hetkellä Suomen lataushybridi- ja sähköautokanta on vielä melko pieni, noin 2 2 henkilöautoa, mutta määrä kasvaa jatkuvasti. Tulevaisuus voi tuoda alalle täysin uudenlaisia haasteita. Automaattisesti, ilman kuljettajaa liikkuvia autoja on koekäytössä monilla valmistajilla (ts. autonominen- tai robottiauto). Robottiautot voivat yleistyessään mullistaa koko auton omistamisen ja käyttämisen konseptin. Tällä hetkellä henkilöautot ovat pääosin pysäköitynä, joko kotona tai työpaikalla. Laaja robottiautokanta poistaisi monien kohdalla oman auton tarpeen. Matkapuhelimella voisi tilata auton kotiovelle muutamassa minuutissa, ajaa asioille tai työpaikalle ja päästää auton matkoihinsa toisten käytettäväksi. Tästä veloitettaisiin kiinteä kuukausimaksu tai käytön mukaan. Robottiautojen tekniikka alkaa olla valmista. Suurimmat esteet näiden käytölle ovat lainsäädännössä ja ihmisten asenteissa. Tosin talviolosuhteet ovat robottiautoille varsin hankalat. Tämä heikentää robottiautojen käyttömahdollisuuksia Suomen kaltaisissa, oikean talven maissa Jukka Saviluoto, vastaava tutkija 6 METALLI LIITTO 216

7 Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa: Toimipaikat henkilöstön suuruusluokittain Toimipaikkoja yhteensä Henkilöstön suuruusluokka ei tiedossa MANNER-SUOMI yhteensä Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Savo-Karjala Vaasa Keski-Suomi Oulu Lappi AHVENANMAA - ÅLAND Moottoriajoneuvojen huolot ja korjaus (pl. renkaat): Toimipaikat henkilöstön suuruusluokittain Toimipaikkoja yhteensä Henkilöstön suuruusluokka ei tiedossa MANNER-SUOMI yhteensä Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Savo-Karjala Vaasa Keski-Suomi Oulu Lappi AHVENANMAA - ÅLAND Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri, päivitetty.1 AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 216 7

8