Autoalan suhdannekatsaus, kevät 2016

Transkriptio

1 Edunvalvonta on joukkuelaji TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Autoalan suhdannekatsaus, kevät 1 /1 AUTOALALLA PIENTÄ PIRISTYMISTÄ TYÖLLISYYS PARANEE TÄNÄ VUONNA AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT Uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuonna kaikkiaan Se on noin 5 autoa vähemmän kuin mitä myynti oli keskimäärin ennen vuonna alkanutta taloustaantumaa. Myöskin tänä vuonna henkilöautomyynti kasvaa hieman. Ennustamme, että tämän vuoden aikana tullaan myymään hieman yli uutta autoa. Tämä määrä ei riitä uusimaan autokantaamme, vaan se edelleen vanhenee. AUTOALAN TYÖLLISYYS Vuonna moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllistivät noin 7 henkeä. Työttömien määrä kasvoi myös viime vuoden aikana. Kasvu on kuitenkin hidastunut ja joillakin alueilla työttömien määrä on vähentynyt viime vuodesta. Tänä vuonna alan työllisten määrä tulee olemaan hieman suurempi kuin viime vuonna. HUOLLON JA KORJAUSTOIMINNAN NÄKYMÄT Vanheneva autokanta kaipaa tietenkin enemmän huoltoja korjaamopalveluita, mutta se ei riitä parantamaan alan kannattavuutta. Kuuden viime vuoden aikana autoalalta on jäänyt myymättä yhteensä noin 19 uutta autoa verrattuna taantumaa edeltävään aikaan. Se on pois aktiivisesta huoltokannasta. Viime vuoden lopun myynnin kasvu parantaa hieman huoltotoiminnan työllisyysnäkymiä tälle vuodelle. ANSIOKEHITYS Viime vuonna autoalan reaaliansiot nousivat kaikissa henkilöstöryhmissä vähintään, prosenttia. Vuoteen sisältyi kaksi sopimuskorotusta, joiden yhteisvaikutus oli vajaan prosentin. Tänä vuonna ansiokehitys on varsin maltillista. Ansioita voivat nostaa vain paikallisesti sovitut korotukset, työn vaativuuden nousu tai provisiopalkkiot. KUVIO 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina 1e KUVIO. Autoalan työlliset vuosina 1e e e Lähteet: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS kevät 1 1

2 KEHITYS VUOSINA SEKÄ ALKUVUONNA 1 Autoalan suhdannekatsaus on osa Metalliliiton yritys- ja toimialakohtaista seurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Tärkeimmät käyttäjä- ja kohderyhmät ovat liiton hallinto ja toimisto sekä luottamusmiehet. Katsausta voidaan käyttää osana Murikan järjestämää yritystoimintaan liittyvää koulutusta. Katsauksessa tarkastellaan autoalan kehitystä vuosina keskeisten tunnuslukujen avulla sekä luodaan katsaus vuoden 1 tilanteeseen ja lähiajan näkymiin. Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavia tilinpäätöslukuja ei vielä ole viime vuodelta saatavissa, joten arvioita vuoden alan kannattavuudesta tai vakaavaraisuudesta ei ole mahdollista tehdä. Sen sijaan vuoden arviot löytyvät syksyllä julkistetusta toimialakatsauksesta. Autojen myynnin kehitys Vuonna rekisteröitiin kaikkiaan 1 19 uutta henkilöautoa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin kaksi prosenttia. Viime vuoden lopulla autokauppa vilkastui romutuspalkkion ansiosta. Vuosina eli ennen vuonna alkanutta taloustaantumaa, henkilöautoja rekisteröitiin keskimäärin vuosittain noin 5 autoa. Tästä määrästä jäätiin siis noin. Alan yleinen arvio on, että autokannan uusiminen edellyttäisi suurin piirtein noin 5 auton vuosimyyntiä. Henkilöautojen ensirekisteröintien määrä on tänä vuonna kasvanut,7 prosenttia viime vuodesta. Vuoden alusta maaliskuun loppuun mennessä on rekisteröity uutta henkilöautoa. Alkuvuoden ensirekisteröineissä näkyy romutuspalkkion aikaan saama viime vuoden lopun autokaupan kasvu, erityisesti tammi- ja KUVIO 3. Henkilöautojen ensirekisteröinnit kuukausittain vuosina ja 1 sekä keskimäärin vuosina helmikuun ensirekisteröinneissä. Vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana rekisteröitiin lähes viidennes (1 ) enemmän uusia autoja kuin vuonna. Maaliskuussa 1 rekisteröintimäärä kasvoi viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuviossa 3 on esitetty kuukausittaiset ensirekisteröinnit viime vuodelta ja tämän vuoden kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Lisäksi kuviossa on vertailun vuoksi keskimääräiset rekisteröinnit vuosilta. Kuvio 1 etusivulla havainnollistaa vuoden 9 henkilöautomyynnin rajua pudotusta ja sen jälkeistä kahden seuraavan vuoden kasvua. Viime vuonna kasvua oli reilu kaksi prosenttia. Tänä vuonna myynti jatkaa kasvuaan. Autoalan Keskusliitto ry:n antaman ennusteen mukaan tänä vuonna tullaan myymään noin uutta henkilöautoa. Me arvioimme, että tänä vuonna rekisteröidään noin 1 uutta henkilöautoa. Kokonaisuudessaan kaikkien kaupallisten ajoneuvojen myynti on alemmalla tasolla kuin mitä se on ollut keskimäärin -luvulla (Kuvio ). Viime vuonna rekisteröitiin noin kuusi prosenttia enemmän kaupallisia ajoneuvoja kuin vuonna. Pakettiautojen ensirekisteröintien määrä kasvoi viime vuonna lähes kahdeksan prosenttia. Kuorma-autojen rekisteröinnit kasvoivat kuusi prosenttia. Linja-autojen ensirekisteröinnit laskivat prosenttia vuodesta. Vuonna ensirekisteröitiin 31 pakettiautoa. Tänä vuonna tammi-maaliskuussa pakettiautoja on rekisteröity noin 1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona, yhteensä 3 31 kappaletta. Pakettiautoista lähes 9 prosenttia ensirekisteröidään yritykselle tai yhteisölle. Pakettiautojen ensirekisteröinnit ovat kasvaneet kahden vuoden ajan, mutta taso on prosenttia alhaisempi kuin vuosien vuosikeskiarvo. Tämä tarkoittaa lähes 3 autoa. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa on rekisteröity kuorma-autoja yhteensä noin 37 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna. Rekisteröintimäärät vaihtelevat huomattavasti eri kuukausina mutta alkuvuonna myynti on kasvanut selvästi joka kuukausi. KUVIO. Kaupallisten ajoneuvojen ensirekisteröinnit vuosina 1e Viimeinen havainto 3/1 Lähde: Tilastokeskus vuosien keskiarvo Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot e Lähde: Tilastokeskus, Metalliliitton tutkimusyksikkö METALLI LIITTO 1

3 Vuosina ja 9 rekisteröitiin lähes linjaautoa. Sen jälkeen myynti väheni selvästi, mutta vuonna rekisteröitiin ennätykselliset 9 uutta linja-autoa. Viime vuonna myynti supistui 5 autoon. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa linja-autojen ensirekisteröinnit ovat vähentyneet lähes viidenneksen (1 ) viime vuodesta. Euroopan kehitys Euroopassa automyynti laski vuosikaudet voimakkaasti vuoden jälkeen. Vuonna automyynti kääntyi kasvuun. Ennen taantuman alkamista vuonna 7 EUmaissa rekisteröitiin 1 miljoonaa henkilöautoa, mikä oli 1, miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna uusi henkilöautoja myytiin noin miljoonaa. Euroopan automyynti kasvoi viime vuonna lähes 1 prosenttia. Automyynniltään suurimmissa maissa kasvu oli Saksassa,9, Isossa Britanniassa,3, Ranskassa,, Italiassa, ja Espanjassa,9 prosenttia. Pohjoismaista Ruotsissa myytiin,5, Tanskassa 1 ja Norjassa lähes viisi prosenttia enemmän henkilöautoja kuin edellisenä vuonna. Euroopassa uusien henkilöautojen kokonaismyynti ylsi tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin 3, miljoonaan, mikä on prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Myynti kasvoi lähes kaikissa EU-maissa. Eniten se kasvoi Italiassa, 1 prosenttia. Ranskassa kasvua oli ja Isossa-Britanniassa ja Saksassa noin 5 prosenttia. Myynti laski ainoastaan Alankomaissa ja Kreikassa, molemmissa yli 1 prosenttia. Euroopassa raskaita kuorma-autoja myytiin viime vuonna 5, prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämän vuoden tammi-helmikuussa raskaiden kuorma-autojen myynti on lähtenyt selkeään kasvuun. Niitä on myyty noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Ranskaa lukuun ottamatta kaikissa suurissa EU-maissa myynti on kasvanut. Isossa-Britanniassa kasvuluvut ovat suurimmat (55 ), Espanjassa 1 Italiassa ja Saksassa prosenttia. Ranskassa laskua on ollut 1 prosenttia. Euroopan myyntitilastojen lähteenä on käytetty ACEA European Automobile manufuctures Assosiation KUVIO 5. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihdon ja määrän kehitys, trendisarjat, indeksi (1=1) AUTOALAN TALOUDELLINEN KEHITYS Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitystä lukuun ottamatta muita taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukuja ei viime vuoden osalta ole vielä saatavissa, joten tässä katsauksessa on mukana vain liikevaihto- ja määräindeksit. Tilastokeskuksen kerääminen tietojen mukaan sekä autojen vähittäiskaupan että huoltoja korjaamotoiminnan liikevaihdot kasvoivat tasaisesti koko -luvun alun aina vuoden 7 lopulle asti. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan myynti alkoi laskea talvella ja oli huonoimmillaan talvella 9. Kesän jälkeen myynti alkoi jälleen kasvaa ja kiihtyi sen jälkeen ja ohitti vuoden lopulla vuoden alun tason (Kuvio 5). Huhtikuussa toteutunut autoveromuutos aiheutti alkuvuoden kasvupiikin ja sen jälkeen liikevaihto romahti. Tämän jälkeen automyynnin liikevaihto on kasvanut tasaisesti ja kasvu kiihtyi viime syksynä. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa liikevaihdon ja myyntimäärän muutokset ovat samansuuntaisia, eikä hinnoissa ole ollut suuria muutoksia. Huollon ja korjauksen liikevaihto palautui taantumaa edeltäneelle tasolle varsin nopeasti (Kuvio ). Sen sijaan huoltojen määrä on edelleen selvästi taantumaa alemmalla tasolla. Tämä on näkynyt alan työllisyyden heikkenemisenä ja työttömien määrän kasvuna. Hintojen nousu on syynä siihen, ettei huoltoja korjaustoiminnan liikevaihto ole supistunut määrän rinnalla. Vuodesta 5 moottoriajoneuvojen huollon ja korjauksen hinnat ovat nousseet prosenttia. Vuodesta 1 hinnat nousivat lähes prosenttia. Viime vuonna huoltohinnat nousivat,5 prosenttia. Huollon ja korjauksen hinnat ovat nousseet vuodesta 5 lähes kaksi kertaa enemmän kuin elinkustannukset. Huollon ja korjauksen liikevaihto ja määrä ovat olleet lievässä kasvussa viime vuoden alkupuolelta lähtien. KUVIO. Moottoriajoneuvojen huollon ja korjauksen liikevaihdon ja määrän kehitys, trendisarjat, indeksi (1=1) Määrä, trendi Liikevaihto, trendi Määrä Liikevaihto Määrä Liikevaihto 7 9 Viimeinen havainto 1/1 Lähde: Tilastokeskus Viimeinen havainto 1/1 Lähde: Tilastokeskus 1 1 AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 1 3

4 AUTOALAN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Autoalan työllisyys Moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllistivät vuonna noin 7 henkeä. Työllisten määrä nousi tasaisesti vuosituhannen alusta ollen vuonna 7 noin 5 henkeä. Kahtena seuraavana vuonna työllisten määrä vähentyi, mutta lähti uudelleen nousuun vuonna 1. Viime vuonna työllisten määrä väheni. Tänä vuonna työllisten määrä kasvaa hieman. Yritysrekisterin vuositilaston mukaan noin /3 henkilöstöstä työskentelee huollossa ja korjaustoiminnassa. Työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston muuttuneen ammattiluokituksen takia emme enää saa luotettavaa tietoa autoalan toimihenkilöiden työttömyydestä. Sen vuoksi esittelemme vain työntekijäammateissa työskentelevien työttömyysluvut. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan autokorjaamoalan työttömien määrä väheni tasaisesti vuoden loppua kohden. Sen jälkeen työttömyys kasvoi ja eniten työttömiä oli vuoden 9 joulukuun lopussa, jolloin heitä oli 3 7. Sen jälkeen työttömyys laski kahden vuoden ajan. Vuodesta autokorjaamoalan työttömien määrä on tasaisesti kasvanut. Alalla oli viime helmikuun lopussa 3 työtöntä työnhakijaa eli 17 enemmän kuin vuoden helmikuun lopulla (Kuvio 7). Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut kaikissa ammattiryhmissä. Määrällisesti eniten on kasvanut työttömien autonasentajien määrä. Työttömien raskaan kaluston asentajien määrä on kasvanut suhteellisesti eniten, lähes prosenttia (Kuvio ). Alueellisesti työttömien työnhakijoiden määrä on vuodessa kasvanut eniten Satakunnassa (Kuvio 9). Siellä työnhakijoiden määrä kasvoi lähes 7 prosenttia. Eniten työnhakijoita oli Uudellamaalla, jossa oli helmikuun lopussa 1 työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden määrä laski viidellä alueella. Lapissa työnhakijoiden määrä laski suhteellisesti eniten, lähes kuusi prosenttia. Arvio työllisyyskehityksestä 1 Alan työllisyyskehitys on selvästi heikentynyt vuodesta lähtien. Arvioimme, että uusien autojen myynnin lievä kasvu parantaa alan työllisyyttä hieman tänä vuonna. AKL:n tuoreen suhdannebarometrin mukaan 1 prosenttia alan yrityksistä pitää todennäköisenä, että he joutuvat vähentämään työvoimaansa tänä vuonna joko irtisanomalla, lomauttamalla tai osa-aikaistamalla. Seitsemän prosenttia yrityksistä arvioi lisäävänsä työvoimaa tänä vuonna. Valtaosalla yrityksistä työllisyyden arvioidaan pysyvän ennallaan. KUVIO 7. Autoalan työttömät työnhakijat kuukausittain vuosina 1, viimeinen havainto / henkilöä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö KUVIO. Autoalan työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin helmikuun lopussa vuosina ja 1 Autonasentaja, huoltokorjaamo Autopeltiseppä Automaalari Huoltokorjaamo-työntekijä Asentaja, raskas autokalusto Autosähköasentaja Helmikuu 1 yht. 3 henkilöä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Helmikuu yht. henkilöä KUVIO 9. Autoalan työttömien työnhakijoiden lukumäärät helmikuussa alueittain (suluissa)sekä määrän muutos helmikuu 1, Satakunta () Pohjanmaa () Pohjois-Savo (17) Etelä-Pohjanmaa () Varsinais-Suomi (99) Uusimaa (1) Pohjois-Pohjanmaa (391) Pirkanmaa () Kaakkois-Suomi (37) Keski-Suomi (1) Pohjois-Karjala (9) Etelä-Savo (179) Häme (91) Kainuu (7) Lappi (1) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö METALLI LIITTO 1

5 AUTOALAN PALKKAKEHITYS Työntekijöiden perustuntiansioiden kehitys Autokorjaamotyöntekijöiden keskimääräinen tuntiansio aika-, urakka- ja palkkiotyössä oli vuoden neljännellä neljänneksellä 175 senttiä tunnissa. Kuviossa 1 on esitetty perustuntiansioiden nimellis- ja reaalimuutokset vuodesta vuoteen, kunkin vuoden neljänneltä neljännekseltä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kun käytännön tuntipalkkoja verrataan palkkatilastoon, kannattaa vertailu tehdä perustuntiansioon. Nämä tuntipalkat eivät sisällä vuorotyö-, olosuhde- ja työajan tasaamislisiä. Perustuntiansiokehitys poikkeaa siten virallisissa tilastoissa esitetyistä ansiokehitysluvuista. Autokorjaamotyöntekijöiden reaaliansiot laskivat vuosina yhteensä,9 prosenttia. Viime vuonna nimellisansiot nousivat 3, ja reaaliansiot hintojen laskun myötä,1 prosenttia. Viime vuonna työntekijöiden määrä palkkatilastossa laski neljä prosenttia. Lisäksi urakkapalkkojen osuus sekä palkkaryhmä A:n työntekijöiden määrä ja tehdyt työtunnit kasvoivat. Viime vuoden palkkatilastoihin sisältyy kaksi yleiskorotusta, joiden yhteenlaskettu vaikutus on noin yksi prosentti. Toimihenkilöiden ansiokehitys Autoalan Keskusliitto ry: jäsenryitysten palveluksessa olevien toimihenkilöiden edellinen palkkoja koskeva tiedustelu tehtiin vuonna poikkeuksellisesti syyskuussa. Tämän jälkeen on toteutettu kaksi yleiskorotusta, jotka ovat korottaneet palkkoja yhteensä noin yhden prosentin. Viime vuoden palkkatiedustelu toteutettiin marraskuussa. Keskiansiot ovat säännöllisen työajan ansioita. Niihin sisältyvät rahapalkan lisäksi vuorotyölisät, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksetut korotukset ja luontoisedut. Provisiot ja vastaavat harvemmin kuin kuukausittain maksetut erät ovat mukana kuukausikeskimäärinä. Lisäja ylityökorvaukset eivät sisälly keskiansioihin. Vuonna konttorihenkilöstön säännöllisen työajan keskiansio oli 9 euroa kuukaudessa. Kuviossa on esitetty säännöllisen työajan nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta 5 vuoteen. Nimellisansiot kasvoivat, ja reaaliansiot, prosenttia vuodesta Vuonna myyntihenkilöstön säännöllisen työajan keskiansio oli 57 euroa kuukaudessa. Kuviossa on esitetty säännöllisen työajan nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta 5 vuoteen. Nimellisansiot kasvoivat 1 ja reaaliansiot 1, prosenttia vuodesta. Autokaupan kehitys vaikuttaa voimakkaasti myyntihenkilöstön ansiokehitykseen, koska yleisesti heidän palkkansa on sidottu myyntiprovisioihin. Viime syksyn myynnin kasvu vaikutti myyntihenkilöstön ansiokehitykseen. KUVIO 1. Autokorjaamotyöntekijöiden perustuntiansioiden vuosimuutokset, kunkin vuoden neljäs neljännes KUVIO. Konttorihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset Nimellismuutos, Reaalimuutos, 1 KUVIO. Myyntihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset Nimellismuutos, Reaalimuutos, 1 Nimellismuutos, Reaalimuutos, * Vuoden tieto tammikuulta ja vuoden tieto syyskuulta AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 1 5

6 Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön säännöllisen työajan keskiansio oli 7 euroa kuukaudessa. Kuviossa on kuvattu nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta 5 vuoteen. Nimellisansiot kasvoivat 3,9 ja reaaliansiot, prosenttia vuodesta. Reaaliansiot kasvoivat viime vuonna lähes yhtä paljon kuin vuonna 7. AUTOALAN LÄHIAJAN NÄKYMÄT Viimeisen seitsemän vuoden aikana henkilöautoja on rekisteröity selvästi vähemmän kuin ennen taantuman alkamista vuonna. Vuonna päästiin jo auton myyntimäärään, mutta sen jälkeen uusien autojen kauppa jälleen supistui. Viimeiset kolme vuotta autokauppa on kasvanut, joskin vähän mutta tasaisesti. Tänä vuonna AKL:n arvion mukaan uusia henkilöautoja tullaan rekisteröimään noin. Meidän ennusteemme on hieman varovaisempi. Arvioimme, että uusia autoja tullaan rekisteröimään noin 1. Viime syksyn romutuskampanja kasvatti kuluttajien uuden auton ostoaikeita, joka näkyi rekisteröintien kasvuna. Alkuvuodesta ostoaikeet ovat jälleen kääntyneet laskuun, joten myynnin kasvu tuskin jatkuu yhtä vahvana tänä vuonna. Tuorein tieto alan näkymistä on Metalliliiton tutkimusyksikön pääluottamusmiehiltä sähköpostikyselyllä saatu arvio. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran loka-marraskuussa 9 ja se on toistettu sen jälkeen vuosittain. Kysely lähettiin maaliskuun lopussa 75 autoalan pääluottamusmiehelle, joista vastasi kyselyymme. Kyselyn vastuksia on painotettu toimipaikan henkilöstömäärällä. Kyselyn perusteella alan lähiaikojen näkymät ovat hieman parantumassa. Vastaajista kolmannes arvioi toimipaikan automyynnin kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Ainoastaan prosentti vastaajista katsoi automyynnin supistuvan. Vastaajista 7 prosenttia arvioi toimipaikan huoltoja korjaustoiminnan määrän kasvavan ja neljä prosenttia vähenevän. Lähes neljännes vastaajista katsoi työllisyyden paranevan ja neljä KUVIO. Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset Nimellismuutos, Reaalimuutos, * Vuoden tieto tammikuulta ja vuoden tieto syyskuulta prosenttia arvio työllisyyden heikkenevän seuraavan kuuden kuukauden aikana. Noin 7 prosenttia vastaajista arvioi työllisyyden pysyvän ennallaan. Arviot ovat tässä kyselyssä selvästi myönteisempiä vuosikausiin. AKL:n tekemän suhdannebarometrin mukaan yli neljännes (7 ) autokauppiaista uskoo, että korjaamon työtarjonta vähenee kuluvana vuonna. Näkemys on selvästi myönteisempi kuin viime vuonna, jolloin reilusti yli puolet ( ) uskoi töiden vähenemiseen. Myös korjaamojen kannattavuus kokonaisuutena on paranemassa, sillä reilu kolmannes (3 ) uskoo korjaamon kannattavuuden paranevan ja lähes neljäsosa (3 ) heikkenevän. Tulevaisuudessa alalla tullaan näkemään uudenlaisia liiketoimintamalleja. Verkossa tapahtuva myynti tulee olemaan yhä vahvemmin automyynnissä mukana. Aikaisemmin jälkimarkkinointiin on verkossa tarjottu palvelua, joka etsii asiakkaalle parhaan huoltotarjouksen. Nyt myös uusien autojen ostamiseen tarjotaan vastaavaa verkkopalvelua. Ne kilpailuttavat kuluttajan toimeksiannosta autoliikkeitä uuden auton hankinnassa. Jälkimarkkinointi tulee silti edelleenkin olemaan tärkeää, sillä se on ollut viime vuosina autokaupan kannattavin alue Jukka Saviluoto, vastaava tutkija METALLI LIITTO 1