Autoalan toimialakatsaus 2014

Transkriptio

1 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 5/1 Autoalan toimialakatsaus 1 AUTOALAN MATALASUHDANTEELLE EI NÄY LOPPUA TIIVISTELMÄ Uusia henkilöautoja tullaan rekisteröimään tänä vuonna noin Se on hieman enemmän kuin viime vuonna, jolloin autoja rekisteröitiin 55. Tämä määrä on noin 3 autoa vähemmän kuin mitä myytiin keskimäärin ennen vuonna alkanutta taloustaantumaa. Todennäköisesti ensi vuosi on hyvin samanlainen kuin tämä vuosikin. Ennakoitu rekisteröintimäärä ei riitä uusimaan meidän autokantaamme, vaan autokanta edelleen vanhenee. Vanheneva autokanta kaipaa enemmän huolto- ja korjaamopalveluita, mutta se ei riitä parantamaan alan kannattavuutta eikä työllisyyttä. Viimeisen viiden vuoden aikana autoalalta on jäänyt myymättä yhteensä noin 1 uutta autoa, verrattuna taantumaa edeltävään aikaan. Se on pois aktiivisesta huoltokannasta. Viime vuosien myynnin väheneminen on ollut syynä alan kannattavuuden heikkenemiselle. Tämä vuosi on ollut edelleen vaikea. Talous kasvaa edelleen erittäin hitaasti ja palkansaajien ostovoima heikkenee. Yleisen epävarmuuden seurauksena uusien autojen myyntimäärät pysyvät alhaisella tasolla. Autoliikkeiden ja huoltopaikkojen rakenne on viritetty niin, että uusia autoja myydään vuosittain noin Mikäli nykyiseltä tasolta ei nousta, alalla meneillään oleva rakennemuutos ja uudelleenjärjestelyt vauhdittuvat. Moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllistävät tänä vuonna noin 3 henkeä. Työllisyys on heikentynyt viimeisen vuoden aikana. Autoalan pääluottamusmiehille suunnatun kyselyn mukaan alan toimipisteistä on irtisanottu viimeisen kolme vuoden aikana yli henkeä. Heikko työllisyystilanne jatkuu myös ensi vuonna. Matalista sopimuskorotuksista ja noin 1,5 prosentin inflaatiosta johtuen alan reaaliansiot laskevat. Niitä voivat nostaa vain paikallisesti sovitut korotukset tai provisiopalkkiot. KUVIO 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina ja ennusteet vuosille 1 ja 15 KUVIO. Kaupallisten autojen ensirekisteröinnit kuukausittain vuosina ja ennuste vuodelle E 15E Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot E Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 1 1

2 KEHITYS VUOSINA 1 Autoalan toimialakatsaus on osa Metalliliiton yritys- ja toimialakohtaista seurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Tärkeimmät käyttäjä- ja kohderyhmät ovat liiton hallinto, toimisto sekä luottamusmiehet. Katsausta voidaan käyttää osana Murikan järjestämää yritystoimintaan liittyvää koulutusta. Katsauksessa tarkastellaan autoalan kehitystä vuosina keskeisten taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä luodaan katsaus vuoden 1 tilanteeseen ja lähiajan näkymiin. Autoalan työllisyystilanteen arvioinnissa hyödynnetään tietoja, joita on saatu alan luottamusmiehille suunnatulla sähköpostikyselyllä. Kysely suoritettiin elosyyskuussa 1. Kysely lähetettiin 37 luottamusmiehelle, joista vastasi eli vastausprosentti oli. Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Tarkasteltavien yritysten määrä on ollut vuosina noin 3 7. Vähiten tarkasteltavia yrityksiä oli vuonna, jolloin niitä oli 95 ja eniten vuonna 1, jolloin niitä oli. Tämän vuoden marraskuussa on analysoitu 517 yrityksen tilinpäätökset. Aineistoa voidaan pitää riittävän edustavana antamaan luotettava kuva alan taloudellisesta kehityksestä. AUTOJEN MYYNNIN KEHITYS Kaikkiaan uusia henkilöautoja on ensirekisteröity tämän vuoden tammi-lokakuussa Henkilöautokauppa on sujunut hieman paremmin kuin viime vuoden tammilokakuussa. Tänä vuonna on rekisteröity,1 prosenttia enemmän autoja kuin viime vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana. Kuvio 1 raportin kannessa havainnollistaa henkilöautomyynnin kehitystä viimeisen kymmen vuoden ajalta. Hyvien vuosien jälkeen taloudellinen taantuma iski rajusti autokauppaan vuonna 9. Sen jälkeen kauppa lähti elpymään. Vuonna uusia henkilöautoja rekisteröitiin reilut, mutta viime vuonna päästiin vain hieman yli ajoneuvon myyntimäärään. Tämän vuoden myynti yltänee hieman yli 15 ajoneuvoon. Määrät ovat taantuman seurauksena merkittävästi pienemmät kuin finanssikriisiä edeltävinä vuosina. Tammi-lokakuussa henkilöautoja myytin noin 75 prosenttia siitä mitä on keskimäärin myyty samana ajanjaksona ennen kriisin alkua vuosina. Keskeinen syy vaimeaan kysyntään on heikko taloustilanne. Koska näköpiirissä ei ole nopeaa talouden elpymistä, niin vaarana on autokaupan pysyminen nykyisellä alhaisella tasolla myös ensi vuonna. Autoalan Keskusliiton ennusteen mukaan uusia henkilöautoja tullaan rekisteröimään suurin piirtein saman verran kuin tänäkin vuonna. Meidän ennusteemme on hyvin samansuuntainen. Merkittävää kasvua ei tule tapahtumaan. Autoalan luottamusmiehille tehdyssä kyselyssä vain kahdeksan prosenttia vastaajista arvioi myynnin kasvavan. Sen sijaan myynnin edelleen supistumiseen uskoi noin kolmannes kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä. Myös kaupallisten ajoneuvojen myynti on laskenut hieman verrattuna aikaisempiin vuosiin ja on tämän vuoden tammi-lokakuussa ollut suurin piirtein samalla tasolla kuin viime vuoden vastaavana aikana (kuvio. raportin kannessa). Pakettiautojen myynti on samalla tasolla kuin viime vuonna, mutta tänä vuonna tammi lokakuussa pakettiautoja on myyty noin prosenttia siitä mitä keskimäärin on myyty -luvulla vastaavana ajanjaksona. Kuorma-autojen myynti näytti elpymisen merkkejä vuonna, mutta laski jälleen noin viisi prosenttia vuonna. Tänä vuonna myynti on edelleen pudonnut eli laskua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon on ollut peräti 1 prosenttia. Tämän vuoden myynti on vain noin 5 prosenttia vuosituhannen keskiarvoon verrattuna. Tänä vuonna raskaiden kuorma-autojen myynti on hieman piristynyt Euroopassa. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana niiden myynti on kasvanut kolmella prosentilla. Suurista EU-maista Espanjassa on myyty 7, Saksassa 1 ja Italiassa prosenttia enemmän raskaita kuorma-autoja kuin viime vuonna samaan aikaan. Ranskassa sen sijaan myynnissä on ollut laskua kahdeksan ja Isossa-Britanniassa peräti prosenttia. Vielä vuonna 9 ja linja-autoja myytiin enemmän kuin minään aikaisempana vuonna -luvulla eli lähes bussia. Vuonna jäätiin 39 autoon ja viime vuonna busseja myytiin 3. Tänä vuonna myynti on kasvanut merkittävästi ja uusia linja-autoja tullaan myymään enemmän kuin kertaakaan -luvulla. Tammi-lokakuussa on rekisteröity jo bussia. Määrä on yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Euroopassa uusien henkilöautojen kokonaismyynti on kasvanut jo peräkkäisen kuukauden ajan. Tammisyyskuussa on myyty hieman yli 9,5 miljoonaa henkilöautoa. Kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli kuusi prosenttia. Suurista EU-maista entinen kasvoivat Espanjan (+ 17, ) ja Ison Britannian (+9,1 ) myyntimäärät. Italiassa rekisteröitiin 3,, Saksassa,9 ja Ranskassa,1 prosenttia enemmän uusia henkilöautoja kuin viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Ruotsissa kasvua oli 15 ja Tanskassa 5 prosenttia. Euroopan myyntitilastojen lähteenä on ACEA, European Automobile manufuctures Assosiation ( METALLI LIITTO 1

3 AUTOALAN TALOUDELLINEN KEHITYS Liikevaihdon kehitystä lukuun ottamatta muiden taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Viimeisimmät tilinpäätöstiedot, jotka meillä on käytettävissä, ovat vuodelta. Raporttia kirjoitettaessa oli käytettävissä noin 5 yrityksen tilinpäätöstiedot. Balance Conculting analysoi vuosittain noin 5 5 autoalan yritystä. Muissa kuvioissa, paitsi liikevaihtokuvaajassa, tunnusluvuista esitetään mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Kvartiilien laskemista varten kyseinen tunnusluku on asetettu järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Alakvartiili osoittaa, että 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on alakvartiilia pienempi ja 75 prosentilla tätä suurempi. Yläkvartiili osoittaa, että 75 prosentilla yrityksistä tunnusluku on yläkvartiilia pienempi ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on keskimmäinen havainto, jolloin 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on pienempi kuin mediaani ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on siis keskiarvoluku ja kvartiilit kuvaavat hajontaa. Annettujen tunnuslukujen avulla voidaan muodostaa neljä luokkaa, joiden perusteella yksittäisen yrityksen tunnusluku voidaan arvioida suhteessa koko toimialan tilanteeseen. Jos yrityksen tunnusluku on pienempi kuin alakvartiili, sitä voidaan pitää huonona. Jos tunnusluku on välillä alakvartiili-mediaani, voidaan sitä pitää välttävänä. Jos tunnusluku on välillä mediaani-yläkvartiili, voidaan sitä pitää kohtuullisena ja jos tunnusluku on suurempi kuin yläkvartiili, voidaan sitä pitää hyvänä. Liikevaihdon kehitys Tilastokeskuksen kerääminen tietojen mukaan sekä autojen vähittäiskaupan että huolto- ja korjaamotoiminnan liikevaihdot kasvoivat tasaisesti aina vuoden alkuvuoteen asti (kuvio 3). Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan myynti alkoi laskea talvella ja oli huonoimmillaan talvella 9. Myynti alkoi jälleen kasvaa kesän 9 jälkeen ja saavutti viime vuonna vuoden alun tason. Tänä vuonna kasvu on pysähtynyt. Kuviosta 3 ilmenee myös, että huollon ja korjaustoiminnan liikevaihdon supistuminen alkoi myöhemmin kuin vähittäiskaupan ja se oli selvästi vähäisempää. Kesäkuussa 1 ylitettiin taantumaa edeltävä taso. Vuonna kasvu alkoi hiipua, mutta lähti uudelleen kasvuun viime vuoden alussa. Tänä vuonna kasvu on pysähtynyt. Huollon ja korjaustoiminnan liikevaihto on noussut jo lähes 3 prosenttia taantuman pohjalukemista ja ylittää noin kymmenellä prosentilla taantumaa edeltävän huipputason. Kannattavuus Yritysten kannattavuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa nettotulosprosenttia (kuvio ) ja sijoitetun pääoman tuottoprosenttia (kuvio 5). Ne kuvaavat yrityksen varsinaisen toiminnan kannattavuutta. Vuosikymmenen alussa alan kannattavuus kehittyi suotuisasti ja huipputaso saavutettiin vuonna. Mediaaniyrityksen nettotulosprosentti nousi kahteen prosenttiin, jota voidaan alalla pitää hyvänä. Sen jälkeen kannattavuus laski tasaisesti ollen kuitenkin mediaaniyrityksessä vielä vuonna kohtuullisella tasolla. Vuonna 7 alakvartiilin yritys sukelsi miinuksen puolelle ja pysyi negatiivisena aina vuoteen 9 asti. Vuonna se kävisi plussan puolella, mutta vajosi jälleen miinukselle vuonna ja pysyi miinuksella myös viime vuonna. Tämä tarkoittaa, että yli 5 prosentilla on jatkuvasti vaikeuksia tehdä positiivista tulosta. Pitkään jatkuessa tämä merkitsee ongelmia eli todennäköisesti menoja supistetaan. Yrityksiä saneerataan, myydään tai lopetetaan. Myös mediaaniyrityksen kannattavuuskehitys laski merkittävästi vuodesta, mutta kääntyi kasvuun vuonna 1. Vuonna mediaaniyrityksen nettotulos kääntyi jälleen laskuun ollen kuitenkin vielä kohtuullisella tasolla. Tällä tasolle se pysytteli myös viime vuonna. Yläkvartiiliyrityksen nettotulos nousi vuonna 1 lähes neljään prosenttiin ja on sen jälkeen hieman hiipunut, mutta on pysytellyt silti erinomaisella tasolla. KUVIO 3. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja kausitasoitettu, indeksi 1= Viimeinen havainto 7/1 Lähde: Tilastokeskus 9 1 Vähittäiskauppa Huolto ja korjaus KUVIO. Nettotulosprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina, Lähde: Balance Consulting Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 1 3

4 Myös sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna vuodesta 3 alkanut aleneva trendikehitys kääntyi vuonna 1 selvään nousuun. Tuolloin mediaaniyrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti kohosi jo lähelle 1 prosenttia ja yläkvartiiliyritys nousi noin prosentin tasolta erittäin hyvälle lähes 3 prosentin tasolle. Myös alakvartiiliyrityksen kehityssuunta muuttui positiiviseksi. Viime vuosina kehitys on ollut laskeva ja putosi nollaan viime vuonna. Mediaaniyrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti on laskenut 1 prosentin tasolle. Taso ei sinällään vielä ole huono, mutta kehityssuunta on huolestuttava. Vuosien 1 ja positiivisen kannattavuuskehityksen jälkeen viime vuodet ja tämä vuosi mukaan lukien ovat olleet autokaupan kannattavuuden näkökulmasta erittäin haasteellisia. Taustalla ovat sekä autoveromuutokset että myös Euroopan talouskriisi, joiden seurauksena uusien autojen myynti jää kauaksi -luvun alun keskimääräisistä myyntimääristä. Tämä johtaa todennäköisesti myös alalla rakennemuutoksiin. Osa kannattamattomista yrityksistä poistuu ja jäljelle jää paremmin kannattavat yritykset. Yritykset myös yrittävät tehostaa toimintaansa, esimerkiksi vähentämällä henkilökuntaansa, keskittämällä toimintaansa harvempiin toimipisteisiin jne. Mikäli myyntimäärät eivät käänny ensi vuonna positiivisempaan suuntaan autokaupalla on edessään neljäs vaikea vuosi ja se tulee heijastumaan myös kannattavuuskehitykseen. Sillä kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Myynnin kasvu loisi pohjaa positiiviselle työllisyyskehitykselle, kun taas menojen karsimisella saattaisi olla negatiivisia työllisyysvaikutuksia. KUVIO 5. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina, KUVIO. Omavaraisuusaste moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina, Lähde: Balance Consulting Lähde: Balance Consulting Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Vakavaraisuus Vakavaraisuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa omavaraisuusastetta (kuvio ). Omavaraisuusaste kuvaa oman pääoman osuutta koko pääomasta. Toimialan yritysten omavaraisuus on ollut hyvällä tasolla koko -luvun. Tasot sekä mediaaniyrityksessä että yläkvartiiliyrityksessä ovat pysyneet hyvin vakaina. Viime vuonna vakavaraisuudet ovat parantuneet. Yli puolella yrityksistä omavaraisuusaste ylittää prosentin tason, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä. Alakvartiiliyrityskin yltää prosentin tasolle. Tämä tarkoittaa, että myös alakvartiiliyrityksellä on vielä jonkin verran puskuria jäljellä kattaa heikosta kannattavuudesta johtuvat tappiot. Tosin tämä tilanne ei voi jatkua pitkään. METALLI LIITTO 1

5 AUTOALAN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Autoalan työllisyys Moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllistävät vuonna 1 noin 33 henkeä (kuvio 7). Työllisten määrä nousi tasaisesti vuosituhannen alusta ollen vuonna noin. Kahtena seuraavana vuonna työllisten määrä vähentyi, mutta lähti uudelleen nousuun vuonna 1 ja oli viime vuonna hieman alle. Tänä vuonna työllisyys jälleen heikkenee. Yritysrekisterin vuositilaston mukaan noin /3 henkilöstöstä työskentelee huollossa ja korjaustoiminnassa. KUVIO 7. Autoalan työlliset vuosina ja ennuste vuodelle henkilöä Huolto ja korjaus Kauppa Työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan autoalan työttömyys väheni tasaisesti vuoden 7 loppuun asti. Sen jälkeen työttömyys kasvoi aina vuoden 9 lopulle asti. Eniten työttömiä oli vuoden 9 joulukuun lopussa, jolloin heitä oli 37. Kahden seuraavan vuoden aikana työttömyys alalla laski, mutta viimeisten vuosien aikana se on jälleen kääntynyt kasvuun. Työ- ja elinkeinoministeriön muuttuneen ammattiluokituksen takia, emme enää saa luotettavaa tietoa autoalan toimihenkilöiden työttömyydestä. Sen vuoksi esittelemme vain työntekijäammateissa työskentelevien työttömyysluvut (kuvio ). Tämän vuoden syyskuussa autoalalla oli työntekijäammateissa 3 1 työtöntä eli 37 henkilöä ( prosenttia) enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Määrällisesti työttömänä olevien autonasentajien työttömyys on kasvanut eniten eli yli kolmella sadalla. Suhteellisesti eniten kasvoi työttömien autosähköasentajien määrä eli noin 19 prosentilla. Alueellisesti työttömyys heikkeni eniten Keski- Suomessa (7), Uusimaa (), Pohjois-Savo () ja Pirkanmaa (19 ). Ainoa alue, missä työttömyys hieman väheni, oli Pohjois-Pohjanmaa (-1) Arvio työllisyyskehityksestä 1 Ala oli selvästi elpymässä ja työllisyyskehitys jatkui positiivisena aina vuoden lopulle asti. Tutkimusyksikön tänä syksynä autoalan pääluottamusmiehille suunnatun kyselyn mukaan alan työllisyysnäkymät ovat selvästi heikentyneet. Kyselyyn vastanneiden luottamusmiesten toimipisteistä on sekä irtisanottu että lomautettu henkilökuntaa tämän vuoden aikana. Kyselyn osallistuneista toimipisteestä :ssa on lomautettu työntekijöitä ja yhdeksässä toimihenkilöitä. Toimipisteissä on tämän vuoden aikana lomautettu 95 asentajaa ja 55 toimihenkilöä eli yhteensä 15 henkilöä. Tämä on noin kolme prosenttia kyselyyn vastanneiden toimipisteiden kokonaishenkilömäärästä. Viime vuoden kyselyssä oli lomautettu alkuvuoden aikana 9 asentajaa ja 7 toimihenkilöä. Kyselyn osallistuneista toimipisteistä tämän vuoden 5 7 Lähde: AKL, ennuste Metalliliitto KUVIO. Autokorjaamoalan työttömät työnhakijat syyskuussa vuosina ja 1 ammateittain Autonasentaja, huoltokorjaamo Automaalari Huoltokorjaamotyöntekijä Asentaja, raskas autokalusto Autosähköasentaja 9 1 Syyskuu 1 yht. 3 1 henkilöä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 1e Syyskuu yht. 3 7 henkilöä aikana on irtisanottu henkeä: 37 työntekijää ja 3 toimihenkilöä. Irtisanottujen määrä vastaa noin yhtä prosenttia kyselyyn vastanneiden toimipisteiden henkilömäärästä. Viime vuoden kyselyssä oli irtisanottu 7 asentajaa ja toimihenkilöä. Kolmessatoista yrityksessä tai toimipisteessä käydään keskusteluja tai neuvotteluja työntekijöiden ja seitsemässä toimihenkilöiden irtisanomisista. Irtisanomisneuvottelut tai keskustelut koskisivat 337 työntekijää ja 3 toimihenkilöä. Viime vuoden kyselyssä vastaavat luvut olivat asentajaa ja 1 toimihenkilöä. Yhteismäärä on noin seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneiden työpaikkojen kokonaishenkilömäärästä. Työllisyyden heikkenemiseen uskoo kolmannes vastaajista. Niitä, jotka uskovat työllisyyden heikkenemiseen on prosenttiyksikköä enemmän kuin niitä, jotka uskovat työllisyyden paranemiseen. Pessimistisimmät arviot ovat 1 hengen yrityksissä. Niiden yritysten vastaajista lähes puolet uskoo työllisyyden heikkenevän. Kaiken kaikkiaan arviot ovat negatiivisempia kuin viime vuoden kyselyssä ja huomattavasti pessimistisempiä kuin vuosina 1 ja. AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 1 5

6 AUTOALAN PALKKAKEHITYS Työntekijöiden ansiokehitys Autokorjaamojen reaaliansiot kehittyivät varsin tasaisesti -luvun alussa (kuvio 9). Vuosina 5 kasvu oli,5 3,7 prosenttia. Vuonna ne laskivat 1, ja seuraavana vuonna,1 prosenttia. Vuoden 7 toiselta neljännekseltä vuoden 1 toiselle neljännekselle reaaliansioiden vuosimuutos vaihteli,3 ja, prosentin välillä. Pahimpana talouden taantumavuonna 9 reaaliansiot nousivat, prosenttia. Vuoden 1 toiselta neljännekseltä vuoden toiselle neljännekselle reaaliansiot sen sijaan laskivat 5 prosenttia. Myös nimellisesti tuntiansiot laskivat 1,7 prosenttia. Reaaliansioiden pudotus tuona ajanjaksona selittyy siis sekä nimellisansioiden putoamisella että hintojen nousulla. Vuosina ja reaaliansiot nousivat. Viime vuoden toiselta neljännekseltä tämän vuoden toiselle neljännekselle reaaliansiot jälleen laskivat 1,5 prosentilla. Toimihenkilöiden ansiokehitys Koska emme saa toimihenkilöiden vuoden toisen neljänneksen ansiokehitystietoja, joudumme tyytymään viime vuoden ja sitä edeltävien vuosien lokakuun tietoihin. Tämän vuoden lokakuun tietoja ei vielä ole saatavilla. Kuviossa 1 on esitetty konttorihenkilöstön nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta vuoteen, kunkin vuoden lokakuuhun edellisen vuoden lokakuusta. Sen mukaan autoalan konttorihenkilöstön nimellis- ja reaaliansiot kehittyivät varsin myönteisesti vuodesta vuoteen 7. Parhaimmillaan reaaliansiot nousivat, prosenttia vuonna 7. Seuraavana vuonna heidän reaaliansionsa laskivat yhden prosentin. Samoin kuin korjaamotyöntekijöillä, myös konttoritoimihenkilöiden reaaliansiot nousivat vuonna 9 enemmän kuin nimellisansiot. Sen jälkeen vuosina 1 reaaliansiot konttoritoimihenkilöillä ovat laskeneet. Vuonna 1 pudotusta oli,9 prosenttia ja vuonna reilu prosentti. Viime vuonna heidän reaaliansionsa sen sijaan jälleen nousivat,9 prosenttia. Myyntihenkilöstön ansiot kehittyivät tarkastelujakson alussa varsin hitaasti (kuvio ). Ennen vuotta 1 heidän reaaliansionsa nousivat vain vuosina (,9 prosenttia), 5 (,1 prosenttia) ja 7 (1, prosenttia). Sen sijaan vuonna ne laskivat lähes kolme prosenttia,, ja 9 peräti 9, prosenttia. Syynä vuoden 9 laskuun oli autojen myynnin pudotus finanssikriisin pahimpina vuosina eli syksyllä ja erityisesti koko vuonna 9. Tämä heijastui myyntihenkilöstön ansiokehitykseen, koska yleisesti heidän palkkansa on sidottu myyntiprovisioihin. Vuoden 1 jälkeen heidän reaaliansionsa ovat nousseet. Vuonna 1 ne kasvoivat,1 prosenttia ja sen jälkeen,5 prosenttia vuodessa. KUVIO 9. Autokorjaamoalan työntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset 1, kunkin vuoden. neljännes Lähteet: AKL, Tilastokeskus 5 7 Lähteet: AKL, Tilastokeskus Nimellismuutos, Reaalimuutos, 9 1 KUVIO 1. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: KONTTORIHENKILÖSTÖN säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, (lokakuu-lokakuu) Lähteet: AKL, Tilastokeskus KUVIO. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: MYYNTIHENKILÖSTÖN säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, (lokakuu-lokakuu) 9 1 Nimellismuutos, Reaalimuutos, 9 1 Nimellismuutos, Reaalimuutos, METALLI LIITTO 1

7 KUVIO. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUHENKILÖSTÖN säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, (lokakuu-lokakuu) Lähteet: AKL, Tilastokesku Nimellismuutos, Reaalimuutos, 9 Kuviossa on kuvattu varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta viime vuoden lokakuun loppuun. Heidän ansiokehityksessään on ollut suurta vaihtelua tarkastelujakson aikana. Kolmena vuonna nimellisansiot ovat nousseet yli 5 prosenttia ja parhaimpana vuonna 7 yli 7 prosenttia. Kuviosta ilmenee myös se, että korkea nimellisansiokehitys ei välttämättä merkitse korkeaa reaaliansiokehitystä. Esimerkiksi vuonna 5 prosentin nimellisansiokehitys tuotti 1, prosentin nousun reaaliansioissa. Varaosahenkilöstön nimellisansiot putosivat vuonna 9,3 prosenttia, mutta reaaliansiot kasvoivat,7 prosenttia. Seuraavana vuonna sen sijaan heidän nimellisansionsa kasvoivat 3,1 prosenttia ja reaaliansiot,5 prosenttia. Vaikka vuonna nimellisansiot nousivatkin,7 prosenttia, niin siitä huolimatta reaaliansiot laskivat 1,7 prosenttia. Viime vuonna heidän reaaliansionsa kohosivat,1 prosenttia. AUTOALAN LÄHIAJAN NÄKYMÄT Vaikka uusien autojen myynti lähti taantuman jälkeen vuonna kasvuun, niin viime vuosina se on laskenut tasaisesti. Tämän vuoden aikana tullaan myymään hieman yli 15 uutta henkilöautoa. Se on vain hieman enemmän kuin viime vuonna, mutta jää noin 35 vuosien keskiarvosta. Pitkään jatkunut alentunut myynti näkyy autojen keski-iän nousuna. Autokannan keski-ikä on kasvanut viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana lähes prosentin vuosivauhdilla. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli vuoden lopussa, vuotta. Romutettavan auton keski-ikä on Suomessa yli vuotta, kun se EU:ssa keskimäärin on 15 vuotta. Romutusikä on viime vuosikymmenen aikana kasvanut lähes kahdella vuodella. Autojen keskiikä alkaa lyhentyä vasta kun uusia autojen vuosittaiset rekisteröintimäärät ylittävät Autoalan myynnin negatiiviseen kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea heikko talouskehitys. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on varsin heikolla tasolla. Kotitalouksien autonostoaikeet ovat trendinomaisesti laskeneet viimeisten vuosien aikana. Vuonna 1 1 prosentilla kuluttajista oli aikomus hankkia uusi auto seuraavan kuukauden aikana. Tämän vuoden lokakuussa osuus oli enää noin 15 prosenttia. Tilanne on jopa heikentynyt viime vuodesta. Kaksi vuotta sitten kaupallisten ajoneuvojen myynnin viriäminen loi toivoa positiivisemmasta tulevaisuudesta, mutta viime ja tämän vuoden aikana myönteinen kehitys on jälleen pysähtynyt. Kuorma-autoja tullaan myymään tänä vuonna noin, mikä on silti lähes 1 7 autoa vähemmän kuin keskimäärin -luvulla. Huollon ja korjaamotoiminnan volyymista ja sen kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Paras meillä käytettävissä oleva tieto on Metalliliiton tutkimusyksikön pääluottamusmiehiltä sähköpostikyselyllä saatu arvio. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran loka-marraskuussa 9 ja toistettu sen jälkeen vuosittain. Tänä syksynä se lähetettiin 37 autoalan pääluottamusmiehelle, joista vastasi kyselyymme. Luotettavamman kuvan saamiseksi vastaajien vastaukset painotettiin yksiköiden henkilöstömäärällä. Kyselyn mukaan prosenttia vastaajista arvioi huoltojen määrän kasvavan ja prosenttia niiden vähenevän. Hieman positiivisemmin huolto- ja korjaustoiminnan kehitysnäkymiin uskoo 1 hengen yksiköiden luottamusmiehet. Heistä lähes kolmannes uskoo niiden kasvavan. Toisaalta tässä ryhmässä on eniten myös niitä, jotka uskovat huollon vähenemiseen. Arviot olivat tässä kyselyssä selvästi negatiivisemmat kuin viime vuoden kyselyssä. Niiden määrä, jotka uskoivat huoltomäärien kasvuun, on vuodessa pudonnut 1 prosenttista prosenttiin. Uusien autojen myynnin lasku on heikentänyt alan työllisyyttä. Kehitys näkyy sekä virallisissa työttömyysluvuissa että autoalan luottamushenkilöiden kyselyssä antamissa vastauksissa. Kyselyyn vastanneiden toimipisteistä on irtisanottu viimeisen vuoden aikana ja viimeisen kolmen vuoden aikana 3 henkeä. Mikäli ensi vuodelle ennustettu myynnin aleneminen toteutuu, se luo edelleen haasteita myös korjaamotoiminnan työllisyydelle. Toisaalta autokannan vanheneminen lisää huollon ja korjausten tarvetta. Eri asia on se, näkyykö tämän työmäärän kasvu merkkiliikkeiden korjaamoilla. Autokaupan aleneva kannattavuuskehitys kääntyi taantuman jälkeen positiiviseen suuntaan, mutta on jälleen heikentynyt. Kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Viime vuosien myynnin väheneminen on ollut syynä kannattavuuden heikkenemiselle. Talouskriisi ei näytä nopeasti hellittävän ja sitä seuraavan yleisen epävarmuuden seurauksena uusien autojen myyntimäärät pysyvät ennallaan tai nousevat korkeintaan hieman. Pitkään jatkuvalla heikolla myynnin kehityksellä AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 1 7

8 on tietenkin vaikutuksia myös kannattavuuden kehittymiseen. Autoliikkeiden ja huoltopaikkojen rakenne on viritetty niin, että uusia autoja myydään vuosittain noin Mikäli nykyiseltä noin 15 tasolta ei nousta, alalla meneillään olevaa rakennemuutos ja uudelleen järjestelyt vauhdittuvat. AKL:n keväällä julkaistun suhdannebarometrin mukaan 3 prosenttia autokauppiaista pitää todennäköisenä, että he joutuvat sopeuttamaan toimintaansa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yritysfuusioita tai toiminnan keskittämistä harvempiin toimipisteisiin. Tässä yhteydessä todennäköisesti myös henkilöstöä vähennetään. Sopeuttamistoimenpiteiden aloittaminen näkyy myös autoalan luottamusmieskyselyn tuloksissa. Kyselyn mukaan joko lomautuksia tai irtisanomisia koskevien ytneuvottelujen kohteena on tänä syksynä yli henkeä. Myös verkossa tapahtuva myynti tulee olemaan yhä vahvemmin automyynnissä mukana, tämä voi tarkoittaa, että myynnin vaatimien isojen lattianeliöiden tarve vähenee. Jälkimarkkinointi tulee edelleen olemaan tärkeässä roolissa, sillä se on tällä hetkellä autokaupan kannattavin alue. Heikkenevä kannattavuus pakottaa myös yritykset etsimään uudenlaisia toimintamalleja kuten monimerkkihuoltoja ja huoltotarjouksia vanhemmille ajoneuvoille. Asiakastyytyväisyyden ja kannattavuuden parantamiseksi monet liikkeet tavoittelevat ohuempia työorganisaatioratkaisuja. Yhteiskunnassa on menossa myös merkittävä arvomuutos. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa asuvat nuoremmat ikäluokat eivät enää pidä uuden auton ostamista samalla tavalla tavoiteltavana kuin vanhemmat ikäluokat ovat pitäneet. Tämä näkyy selvästi uusien autojen ostajien ikärakenteessa tapahtuneessa muutoksessa. Tyypillinen uuden auton ostaja on yli 5-vuotias mieshenkilö. Toisaalta uudenlaisia autonomistamiseen ja käyttämiseen liittyviä malleja kehitellään. Esimerkiksi maailmalla on yleistynyt Car sharing -malli, missä autoa ei omisteta vaan sen voi vuokrata käyttönsä tarvittaessa. Nähtäväksi jää, yleistyvätkö kyseiset mallit myös harvaan asutussa Suomessa. Vaikka alalla onkin käynnissä rakenteellisia muutoksia, niin osaavasta henkilökunnasta olisi pidettävä kiinni. Liikenne muodostaa merkittävän osan kasvihuonepäästöistä, minkä vuoksi liikennettä koskevia päästörajoituksia ollaan jatkuvasti tiukentamassa. Muutos koskee sekä henkilöautoja että kaupallisia ajoneuvoja. Lähes jokainen merkittävä autonvalmistaja on kehittelemässä uutta teknologiaa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Uudet tekniikat kuten hybridit, polttokennot, biopolttoaineet ja sähköautot tulevat lisäämään merkittävästi henkilöstön osaamis- ja koulutustarvetta. Tästä syystä alan on panostettava entistä enemmän henkilöstönsä koulutukseen Jouko Reijonen, tutkija METALLI LIITTO 1