Nurmiviljelyn konetyöt

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmiviljelyn konetyöt"

Maija Mäki
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Nurmiviljelyn konetyöt Omilla vai urakoitsijan koneilla? Juha Kilpeläinen Karelia AMK

2 Työ vai jälki omaksi?

3 Koneurakoinnin käyttö - EU-ajan yleistynyt voimakkaasti - Toimivimpia koneyhteistyön muotoja, ei epäselvyyttä huoltovastuista yms. - Tavoitteena kustannusten alentaminen - Tilojen kasvaessa kustannushyöty pienentynyt - Koneiden kasvaessa toiminta-alue laajentunut - Osa työajasta kuluu tien päällä

- Tavoitteena kustannusten alentaminen - Tilojen kasvaessa kustannushyöty

4 Omien koneiden käytön edut Viljelyteknologiset edut - Tarkka työn ajoitus mahdollista - Varmuus työn toteutuksesta omissa käsissä Työmäärään ja laatuun liittyvät edut - Riippumattomuus muiden aikatauluista - Monipuolistaa työtä Taloudelliset edut - Mahdollistaa tarvittaessa pääoman keruun - mahdollisesti edullinen/ edullisin vaihtoehto - Mahdollista työllistää itsensä/ oma vetokone

aikatauluista - Monipuolistaa työtä Taloudelliset edut - Mahdollistaa tarvittaessa pääoman

5 Riittääkö työpäivä omienkoneiden käyttämiseen? TTS:n suosituksen maksimityöajalle - Tutkimusten mukaan tapaturmariski: - kasvaa eksponentiaalisesti, kun työpäivä > 9 h - 2 kertainen, kun viikkotyöaika 50 h - 16 tunnin työskentelyn jälkeen 3 kertainen - Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta työviikon ei tulisi ylittää tuntia - Tilapäisissä työruuhkissa työmäärän ei tulisi ylittää 12 tuntia päivää kohden

työpäivä > 9 h - 2 kertainen, kun viikkotyöaika 50 h - 16 tunnin työskentelyn jälkeen 3 kertainen -

6 Koneurakoinnin käytön edut Taloudelliset edut - Ei sido pääomia konekantaan - Usein edullinen/edullisin vaihtoehto Viljelyteknologiset edut - Yleensä uusin teknologia käytettävissä - Menetelmävaihdokset helpompia - Konetyön ammattitaito korkea - Erikoiskoneiden/ajettavien koneiden käyttömahdollisuus Työmäärään ja laatuun liittyvät edut - Vähentää omaa työkuormaa - Helpottaa sesonkityövoiman rekrytointia - Rakentaa sosiaalista verkostoa

- Konetyön ammattitaito korkea - Erikoiskoneiden/ajettavien koneiden käyttömahdollisuus Työmäärään ja laatuun

7 Urakointimuotoisen toiminnan taloudelliset edut ja haitat + Riittävä vuosityömäärä tehokkaaseen toimintaan + Koneketjujen muodostaminen helpompaa + Pidemmät työpäivät/vuorotyö + Mahdollista jatkaa sesonkia: + pienilmastoerojen avulla + Eri tuotantosuuntien tarpeiden avulla - markkinointikustannukset - aikaa menetetään siirtymisiin - riski työolosuhteista (kivet yms.) - korkea koneiden luotettavuustasovaatimus

sesonkia: + pienilmastoerojen avulla + Eri tuotantosuuntien tarpeiden avulla -

8 Erikoiskoneiden käyttö

9 Erikoiskoneiden edut ja haasteet traktorilla vedettäviin verrattuna + Erinomainen ergonomia + Korkea työn laatu erikoisominaisuuksien ansiosta + Suuri työteho sesonkiaikaan - Suomen sesongit usein liian lyhyitä - Akselipaino liiallinen Suomen olosuhteisiin - Jäännösarvoriski

ansiosta + Suuri työteho sesonkiaikaan - Suomen sesongit usein liian

10 Vertailulaskelmia Omien koneiden kannattavuutta vertailtiin suorien konekustannusten avulla seuraavasti: - Verrokkina TTS:n urakointikyselyn keskimääräiset urakkataksat vuodelta Kakkosverrokkina 20 % valtakunnan keskiarvoa suurempi urakkataksa - Omien koneiden omakustannushinta laskettiin TTS-kone ohjelman oletuslähtöarvoilla - Oman traktorin vuosikäytöksi oletettiin 600 h/v - Toinen omakustannushinta laskettiin ilman traktorin pääomakuluja - Kuljetusten etäisyydeksi oletettiin 5 km

urakkataksa - Omien koneiden omakustannushinta laskettiin TTS-kone ohjelman oletuslähtöarvoilla - Oman traktorin

11 Keskimääräisiä urakointitaksoja 2014 Kyntö kylvömuokkaus kylvölannoitus KS-ruiskutus Pintalannoitus Nurmen niitto Nurmen karhotus Nurmen korjuu ajosilppurilla Nurmen korjuu noukinvaunulla Paalaus ja käärintä tarvikkeineen Säilörehun tiivistys laakasiiloon Lietteen multtauslevitys 62 /ha 32 /ha 58 /ha 18 /ha 16 /ha 38 /ha 23 /ha 84 /ha (+ siirtoajo 63 /h/traktori) 115 /ha 16 /paali 55 /h 102 /h

noukinvaunulla Paalaus ja käärintä tarvikkeineen Säilörehun tiivistys laakasiiloon Lietteen

12 Kyntökustannus /ha Kyntö 4-siipisellä paluuauralla vetokoneena 90 kw traktori Vuosittain kynnettävä ala, ha 4-siipinen 4-siipinen (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%

50 100 150 200 250 300 Vuosittain kynnettävä ala, ha

13 Kustannus /ha 40 KS-ruiskutus 1200 l ruisku ja 90 kw traktori Vuosittain ruiskutettava ala, ha 1200 l ruisku 1200 l (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%

14 Muokkauskustannus /ha Kylvömuokkaus 5,0 m äes ja 90 kw traktori Vuosittain muoakattava ala, ha 5,0 m äes äes (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%

200 250 300 350 Vuosittain muoakattava ala, ha 5,0 m

15 levityskustannus /m3 Lietteen levitys oma 14 m3 vaunu letkulevityksellä 5 km etäisyydelle 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4, Vuosittain levitettävä määrä, m3 14 m3 vaunu 14 m3 vaunu (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%

1000 1500 2000 2500 3000 3500 Vuosittain levitettävä määrä, m3

16 Korjuu ja kuljetuskustannus /ha Säilörehun korjuu Noukinvaunu 50 m3 5 km ajomatkalla vs. urakoijan ajosilppuriketju 3 traktorilla Vuosittain korjattava ala, ha 50 m3 noukinvaunu 50 m3 vaunu (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%

urakoijan ajosilppuriketju 3 traktorilla 250 230 210 190 170 150 130 110

17 Suorien konekustannusten perusteella: - Uudistustyöt kannattaisi useimmiten ostaa useimmiten urakointina - Lietevaunun hankinta on perusteltua, kun lietettä on >>3000 m3/v - Oman noukinvaunun hankinta voi kannattaa jo noin 2*60 ha vuosittaisella käyttömäärällä (ajosilppuriketjuun verrattuna)

perusteltua, kun lietettä on >>3000 m3/v - Oman noukinvaunun hankinta

18 Välilliset konekustannukset Ajallisuuskustannus - laskelmat eivät huomioi työn oikea-aikaista tekemistä - Erityisesti lypsykarjalla merkitys on huomattava - Rehun D-arvon pieneneminen aiheuttaa lisääntyneitä väkirehukustannuksia Rehun teko sateella - Kuormien määrä kasvaa urakointikustannus voi nousta - Säilöntäainekustannus kasvaa - Säilyvyysriski kasvaa

D-arvon pieneneminen aiheuttaa lisääntyneitä väkirehukustannuksia Rehun teko sateella -

19 Laskelma esikuivatun SR:n korjuuseen käytettävissä olevasta ajasta 1. korjuussa - Tutkittiin vuosien säähavaintoaineiston pohjalta - Oletukset - Korjuu alkaa, kun D-arvo on 69, lämpösumma Korjuu loppuu, kun D-arvo on 65, lämpösumma korjuupäivänä pouta, 0 mm sadetta - edellisen päivän sade alle 10 mm, - 4 edellisen päivän sadesumma alle 40 mm

alkaa, kun D-arvo on 69, lämpösumma 256 - Korjuu loppuu, kun D-arvo on 65, lämpösumma 394 -

20 Esikuivatun SR:n korjuuseen käytettävissä oleva aika PK:ssa 1. korjuun aikana 18 Korjuupäiviä keskimäärin 7,0 ± 3,

21 Esikuivatun SR:n korjuuseen käytettävissä oleva aika 1. korjuussa löyhemmin kriteerein - Oletukset - Korjuu alkaa, kun D-arvo on 69, lämpösumma Korjuu loppuu, kun D-arvo on 65, lämpösumma korjuupäivänä sallitaan 2 mm sade, - edellisen päivän sade alle 10 mm, - 4 edellisen päivän sadesumma alle 40 mm - Korjuupäiviä 9,8 ±2,6

22 Urakoitsijan näkökulmasta,.. Jos ajosilppuriketjun päivätyösaavutus on 30 ha/pv: - Tiukoin kriteerein ehditään korjata keskimäärin 7,0 x 30 ha =210 ha. Kahdessa korjuussa 420 ha/v - Löysennetyin kriteerein ehditään korjata 9,8 x 30 ha = 294 ha. Kahdessa korjuussa 588 ha/v - Sääriskin ottaminen lisää alaa = 168 ha/v - -> kokonaisurakassa huomattava liikevaihdon lisäys - Ajosilppurin kustannukseen riski vaikuttaa noin 15 /ha

23 Asiakkaan näkökulmasta,.. Edellä mainittu riskin lisääminen: - 30% rehusta korjataan sadepäivinä - Lisääntynyt säilöntäainekulutus tai kuljetuskustannus voi peittää helposti säästöt - Korjuukauden venyttäminen alentaa D-arvoa omilla koneilla ongelma pienempi: vain osa rehusta vanhaa - Laaturehun tavoittelussa omat koneet voivat olla kannattava vaihtoehto - riittääkö kuitenkaan työaika omien koneiden käyttöön?

24 Yhteenvetoa - Yksiselitteistä ratkaisua konekysymykseen ei ole - Ilmeisimmin seuraava logiikka tuo edullisimman vaihtoehdon: - Koneketjuja vaativat työt urakointina - Urakoitsijalla traktorivetoiset uudehkot työkoneet - Urakoitsija saavuttaa kustannuskilpailukyvyn ympärivuotisella vetokoneiden käytöllä - Omia koneita halajavalla käytetyt koneet pienempi pääomakulu

Samankaltaiset tiedostot

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,