Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]"

Transkriptio

1 Markku Kajalo Tihkukastelulaitteisto (pumppu, suodattimet, lannoitteen annostelija, runkolinjat, jakoputkistot, tihkukasteluletkut ym.) Investointikustannus (4 ha:n mansikka-ala) hankintahinta (HH) veroton hankintahinta (vhh) jäännösarvo (JA) 2760 korkokanta (%) 0,05 poistoaika (v) 10 ANNUITEETTI 0,12950 jäännösarvon diskonttaus (JAd) 1694 (vhh-jad)*annui [ /v] 1568 vakuutus, säilytys ja kunnossapito 2,5 % jha:sta 345 kust. yht. [ /v] 1913 mansikan viljelypinta-ala (ha) 4 kust. yht. [ /ha/v] MANSIKKA (1 ha) Muuttuvat ja kiinteät kustannukset tihkukastelun osalta Kotimainen paakkutaimi (25000 kpl/ha) PERUSTAMISVUOSI (1. vuosi) MUUTTUVAT KUSTANNUKSET määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] h, kg, m3] /ha, /kg] Muovinlevityskoneen vuokra (samalla asennetaan myös tihkukasteluletku), huomioidaan vain tihkukasteluletkun asennuksen osuus Tihkukasteluvesi (ei vesijohtoverkostosta) 80 Yht. 155 Konetyö (traktorityö) Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulaitteiston asennus (arvioidaan tihkukastelulaitteiston asennuksen osuus) 4 5,2 21 Pumpun pyöritys (tihkukastelu) 25 5,2 130 Yht. 151 Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

2 teiston asennus (arvioidaan tihkukastelulaitteiston asennuksen osuus) 17 16,1 274 Tihkukasteluun liittyvät työt 15 16,1 242 Yht. 515 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET YHT. 821 KIINTEÄT KUSTANNUKSET Traktori 29 7,5 219 Kippiperävaunu 2 7,2 14 Yleiskustannukset (huolto ym.) 150 KIINTEÄT KUSTANNUKSET YHT. 383 MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) 1204 Perustamiskustannusten korko (1,25 v) 0, PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHT MANSIKKA (1 ha) Muuttuvat ja kiinteät kustannukset tihkukastelun osalta Kotimainen paakkutaimi viljelyvuoden kustannukset määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] MUUTTUVAT KUSTANNUKSET h, kg, m3] /ha, /kg] Tihkukasteluvesi (ei vesijohtoverkostosta) 80 Tihkukastelulannoite (vähenetty rakeisen lannoitteen hinta ja levityskustannus) 225 Yht. 305 Konetyö (traktorityö) Pumpun pyöritys (tihkukastelu) 25 5,2 130 Yht. 130 Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) Tihkukasteluun liittyvät työt 15 16,1 242 Yht. 242 Liikepääoman korko (20 %) 0, MUUTTUVAT KUSTANNUKSET YHT. 683 KIINTEÄT KUSTANNUKSET Traktori 25 7,5 188 Yleiskustannukset (huolto ym.) 150 KIINTEÄT KUSTANNUKSET YHT. 338 Lisätään perustamiskustannusten keskimääräinen korko MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUSTANNUK- SET YHTEENSÄ (tihkukastelun osalta)

3 MANSIKKA (1 ha) Muuttuvat ja kiinteät kustannukset tihkukastelun osalta Kotimainen paakkutaimi 5. viljelyvuoden kustannukset määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] MUUTTUVAT KUSTANNUKSET h, kg, m3] /ha, /kg] Tihkukasteluvesi (ei vesijohtoverkostosta) 80 Tihkukastelulannoite (vähennetty rakeisen lannoitteen hinta ja levityskustannus) 225 Yht. 305 Konetyö (traktorityö) Pumpun pyöritys (tihkukastelu) 25 5,2 130 Muovin ym. poistaminen (huomioidaan tihkukastelulaitteiston osuus) 3 5,2 16 Yht. 146 Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) Tihkukasteluun liittyvät työt 15 16,1 242 Muovin ym. poistaminen (huomioidaan tihkukastelulaitteiston osuus) 6 16,1 97 Yht. 338 Liikepääoman korko (20 %) 0, MUUTTUVAT KUSTANNUKSET YHT. 797 KIINTEÄT KUSTANNUKSET Traktori 28 7,5 211 Kippiperävaunu Yleiskustannukset (huolto ym.) 150 KIINTEÄT KUSTANNUKSET YHT. 383 Lisätään perustamiskustannusten keskimääräinen korko MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUSTANNUK- SET YHTEENSÄ (tihkukastelun osalta) Kiinteät kustannukset Traktori hankintahinta (HH) veroton hankintahinta (vhh) jäännösarvo (JA), 43 % jha:sta korkokanta (%) 0,05

4 poistoaika (v) 7 ANNUITEETTI 0,17282 jäännösarvon diskonttaus (JAd) (vhh-jad)*annui [ /v] 3948 vakuutus ja säilytys 1,75 % jha:sta 576 kust. yht. [ /v] 4524 käyttöaika [h/v] 600 kustannukset [ /h] 7,5 Traktorin käyttökustannus [ /h] (polttoaine, voiteluaine, kunnossapito) kw, 600 h/v 5,2 Kippiperävaunu (6 t) hankintahinta (HH) 6448 veroton hankintahinta (vhh) 5200 jäännösarvo (JA) 1040 korkokanta [%] 0,05 poistoaika [v] 10 ANNUITEETTI 0,12950 jäännösarvon diskonttaus (JAd) 638 (vhh-jad)*annui [ /v] 591 vakuutus, säilytys ja kunnossapito 2,5 % jha:sta 130 kust. yht. [ /v] 721 käyttömäärä [h/v] 100 kustannukset [ /h] 7,2 Tihkukastelulaitteiston poistoaika laskelmassa on 10 v. Mansikkaa viljellään 10 vuodessa kaksi kertaa viiden vuoden periodi. Sadonkorjuuvuosia on 8 kpl. Tihkukastelulaitteistosta aiheutuneet kustannukset kymmenen vuoden aikana ( /ha) Tihkukastelulaitteiston investointikustannukset ( /ha/v) 478 Viljelyn keskimääräiset kustannukset tihkukastelun osalta ( /ha/v) 1130 Kustannukset yhteensä ( /ha/v) 1609 Kustannukset yht. (investointi kuoletetaan 8 satov. aikana), /v 2011 Mansikan kauppakelpoinen sato esim. (kg/ha) 5000

5 Tihkukastelun kustannus ( /kg) 0,40 Mansikan tuottajahinta --> 4,00 /kg (ilman tihkukas- APUTAULUKKO telua) ja 4,40 /kg (sisältää tihkukastelun kustannukset) Satotaso Yht. Kust. Yht. ( /kg) (kg/ha) ( /ha) ( /ha) ( /ha) 4, , Kuinka suuri on oltava mansikan kauppakelpoisen sadon lisäyksen (kg/ha), jotta investointi tihkukasteluun olisi kannattava?? Lähtösatotaso 5000 kg/ha. Mansikan tuottajahinta ( /kg) 4,00 Vähennetään tihkukastelun kustannukset ( /kg) 0,40 Vähennetään poiminta-, pakkaus-, kuljetus-, markkinointikust. yms. ( /kg) 1,85 Mansikasta saatava hinta edellä mainittujen kustannusten jälkeen ( /kg) 1,75 Sadonlisäyksen on tällöin oltava vähintään (kg/ha) 1150 (tuotantotoimintaan sidotut lyhytaikaiset menot saadaan katettua, työlle saadaan asianmukainen palkka ja pääomalle asianmukainen korko. Lisäksi investoinnit saadaan kuoletettua). APUTAULUKKO Mansikasta saatava hinta tihkukastelun, poiminta-, Kust. Tarvitt. sadonlis. kg/ha, pakkaus-, kuljetus-, markkinointikust. yms. jälk. ( /kg) ( /ha/v) jotta kust. saadaan katet. 1, Jos sadonlisäys tihkukastelun ansiosta on esim kg/ha saadaan tuottoa?? Lähtösatotaso on 5000 kg. APUTAULUKKO Mansikasta saatava hinta tihkukastelun, poiminta-, Sadonlis. Yht. pakkaus-, kuljetus-, markkinointikust. yms. jälk. ( /kg) (kg/ha) ( /ha) 1, , Erotus = tuotto ( /ha) kustannusten jälkeen 436 Laskelmaan on saatu taustatietoja mm. seuraavista lähteistä:

6 Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, Marjaosaamiskeskus Luonnonvarakeskus Matala V Mansikan viljely. Puutarhaliiton julkaisuja nro 340: 335 s. Maatalouskalenteri ProAgria Keskusten Liitto. 245 s. Suojala T. & et.al Puutarhakasvien tihkukastelu ja kastelulannoitus avomaalla: Viljely, teknologia ja talous. Maa- ja elintarviketalous 46: 134 s. Yara Suomi Oy Avagro Oy

7

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) TUOTOT (tuet v 2013) määrä [kpl, h, kg,

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) TUOTOT, perustaminen ja 1. sadonkorjuuv.) PERUSTAMISKUSTANNUKSET 14974

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) TUOTOT, perustaminen ja 1. sadonkorjuuv.) PERUSTAMISKUSTANNUKSET 14974 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen A+-taimi (perustaminen ja 1. sadonkorjuuvuosi) VAIHTOEHTO III, istutuskoneen poistoaika 10

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO II Viljelyperiodi 10 vuotta, 3. viljelyvuotena saadaan 1. sato. Kasvuston perustaminen

Lisätiedot

VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen

VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 2: Ei tihkukastelua + muovikatetta, tuotantokustannus 12,14 /kg, satotaso 1315 kg/ha

Lisätiedot

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO V Kasvuston perustaminen kaksivuotisilla paljasjuurisilla ostotaimilla. Viljelyperiodi

Lisätiedot

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastolanttu Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,774 /kg 1 ha (C2 ja C2 pohjoinen) Taimet ostetaan taimitarhalta

Lisätiedot

26731 26731 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

26731 26731 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto II. Keräkaalin viljely ilman biohajoavaa muovikatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Kausihuonelaskelma

Kausihuonelaskelma Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus

Lisätiedot

24414 24414 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

24414 24414 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastoporkkana Vaihtoehto II. Jaettu lannoitus (perustamislannoitus + 2 lisälannoitusta) 1 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Emotaimien kasvatus emotaimimaalla, 0,25 ha (taimet 10 ha:lle) ja juurrutuspellon (0,5 ha) valmistaminen pistokkaiden istuttamista varten 1 vuosi

Emotaimien kasvatus emotaimimaalla, 0,25 ha (taimet 10 ha:lle) ja juurrutuspellon (0,5 ha) valmistaminen pistokkaiden istuttamista varten 1 vuosi Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO III Emotaimimaan (astiataimet) kasvatus 0,25 ha (pistokkaat 10 ha:lle), pistokkaiden juurruttaminen

Lisätiedot

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastoporkkana Kauppakelpoinen sato 10665 kg/0,3 ha, tuotantokustannus 0,822 /kg 0,30 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h,

Lisätiedot

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely harsokatteessa Kauppakelpoinen sato 17775 kg/0,5 ha, tuotantokustannus 0,542

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma 32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 62/05 Dnro 3635/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 62/05 Dnro 3635/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 62/05 Dnro 3635/01/2005 30.8.2005 Voimassaolo 7.9.2005-toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom. ja

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa

Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous) INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous) 25.5.2007 Mitä tietoja laskentaan tarvitaan Investoinnista aiheutuneet investointikustannukset Investoinnin pitoaika Investoinnin

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016 REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Rehuviljaa kg 0,110 4000 440 Tuotot yhteensä 1023 Oma siemen kg 0,270 164 44 Ostosiemen

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017 Kannattavuus on avainasia Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9 milj. euroa 150 työntekijää Viljatilan johtaminen/kannattavuus

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Koneurakoinnin mahdollisuudet Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

InnoNauta päätösseminaarit

InnoNauta päätösseminaarit InnoNauta hankkeiden päätösseminaari Tuotantokustannuslaskelmien tuloksia emolehmätiloilta Johanna Lindvall, Farmiluotsi Tavoitteena kannattavuuden parantaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena naudanlihantuotannon

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Jussi Tuomisto, Petla Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Millä mittareilla mitataan ja mitä on otettava huomioon kannattavuutta mitattaessa? Taustaa Maatilan taloutta voidaan kuvata erilaisin termein:

Lisätiedot

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Investointipäätöksenteko

Investointipäätöksenteko Investointipäätöksenteko Ekstralaskuesimerkkejä Laskentatoimen Perusteet, Syksy 2015 Katja Kolehmainen KTT, Apulaisprofessori Neppi Oy valmistaa neppejä ja nappeja. Käsityöpiireissä se on tunnettu laadukkaista

Lisätiedot

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Investoinnin takaisinmaksuaika

Investoinnin takaisinmaksuaika Investoinnin takaisinmaksuaika Takaisinmaksuaika on aika, jona investointi maksaa hintansa takaisin eli nettotuottoja kertyy perushankintamenon verran Investointi voidaan tehdä, jos takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto Maitotilojen talous vuonna 2016 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2007-2016 70 Lehmämäärä, lehmiä/tila 60 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Yhteenveto 5.2.2014 Global Research & Data Services Kyselyn tarkoitus Tämän kyselyn

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto 1/3 Tausta: Bioenergian käyttömäärät kasvavat kuljetusmatkat pidentyvät

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

Sähköiset ohjausyksiköt

Sähköiset ohjausyksiköt Sähköiset ohjausyksiköt Ohjausyksiköt toimivat jatkuvalla 12 voltin jännitteellä traktoreissa, kylvö-, istutus- ja korjuukoneissa, ruiskuissa, jne. Yksiköissä automaattinen tai manuaalinen määrän säätö,

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Näkökulmia luomupuutarhatuotannon

Näkökulmia luomupuutarhatuotannon Näkökulmia luomupuutarhatuotannon kannattavuuteen Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 9.10.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Sisältö: Havaintoja neuvojan näkökulmasta luomupuutarhayritysten kannattavuuteen

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Tuotantokustannusten laskeminen, miten, miksi? Keinoja kustannusten alentamiseen Siemenviljelyn kannattavuus Siemenviljan tuottajaksi siirtyminen

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto Maitotilojen talous vuonna 2011 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 25.4.2012 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä 2002-2011 45 Lehmämäärä, lehmiä/tila 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila 15 10

Lisätiedot

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Kertausta Talousmatematiikan perusteista Ensimmäinen välikoe luokittelu 1. asteen yhtälö 1. asteen epäyhtälö 2. asteen yhtälö 2. asteen epäyhtälö Prosentti Määritelmä "b on p a a:sta." b = p 100 a p% =

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Maitotilojen talous vuonna 2013 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2004-2013 50 Lehmämäärä, lehmiä/tila 45 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija,

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot