Säilörehunkorjuu laajentuvalla karjatilalla

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655) Säilörehunkorjuu laajentuvalla karjatilalla Markku Lätti TTS, Veli-Matti Tuure TTS, Pasi Eskelinen Savonia AMK ja Janne Räisänen Savonia AMK Kuva 1. Sääolosuhteet rajoittavat säilörehun optimaalista korjuuaikaa, minkä takia korjuuketjun on oltava tehokas. Kuljetuskapasiteettia on oltava niin paljon, että korjuukone ei joudu odottamaan yhtään, ja lisäksi sen on oltava riittävän suurta, jotta maantiellä vietettyä aikaa saadaan minimoitua. Myöskään siilolle/aumalle ei saa muodostua pullonkaulaa, joten rehun levitykseen ja tiivistämiseen pitää saada tarpeeksi tehokas kone. Kuva: Markku Lätti Laajentuvien karjatilojen karkearehun tuotantoon ei aina ole saatavissa peltoa lähialueilta. Tämä merkitsee pidempiä välimatkoja ja kasvaneita siirtymä- ja kuljetusaikoja. Kasvanut viljelyala merkitsee myös suoraa työmäärän kasvua. Lisäksi sääolosuhteiden puolesta korjuuseen sopiva aika asettaa haasteita laadukkaan säilörehun tuotannolle. Kahden robotin kokoluokan lypsykarjatilalla säilörehun niittokertainen korjuuaika voi suotuisissa olosuhteissa vaihdella yhdellä koneketjulla 2 3 päivästä lähes kahteen viikkoon riippuen korjuuketjusta, ajonopeuksista, välimatkoista ja työvoiman määrästä. Työmäärän hallinta, töiden organisointi ja korjuulogistiikka ovatkin kehittyvien maatilojen suuria haasteita. Investoinnit kalustoon, työntekijöiden/työvuorojen lisääminen ja urakoinnin osuuden lisääminen ovat keinoja rehunkorjuun järjestämiseksi laajentuvilla tiloilla. Kahden lypsyrobotin kokoluokassa voi jo harkita korjuustrategian muutoksia eikä pyrkiäkään tekemään kaikkea rehua samanlaisena. Lisäksi etälohkoilla harkittavaksi tulee rehujen varastointi korjuualueelle ja kuljetus/uudelleenvarastointi korjuukauden ulkopuolella tilakeskukseen. Myös kahden eri korjuuketjun rinnakkainen käyttö voi tulla harkittavaksi vaihtoehdoksi. Nurmikasvien lajikevalinnoilla ja lannoituksella voidaan porrastaa korjuuta tilan eri viljelysalueilla. Karjatilan laajentaessa toimintaansa kasvupaine kohdistuu eläinmäärän lisäksi myös peltoalaan. Laajentavien karjatilojen haasteena ja yhtenä suurimmista kehittämisen jarruista onkin pellon saatavuus ja tilusrakenne jo monella alueella. Kasvava karjakoko tarvitsee suuremman peltoalan rehuntuotantoon ja lannan levittämiseen. Käytännössä tällöin myös keskimääräiset siirtymis- ja kuljetusetäisyydet peltolohkoille kasvavat. Tilojen kehittyminen on usein alueellista, jolloin ke- hittyvillä alueilla peltoa ei juuri ole saatavilla tai sen hinta on korkea. Vähemmän kehittyvillä alueilla pellon saatavuus on parempi, sillä kilpailua vapautuvista pelloista on vähemmän. Peltoa voikin toisinaan olla tarjolla laajentavan tilan tarpeisiin vain useiden kilometrien tai kymmenien kilometrien päässä, jolloin siirtymisten ja kuljetusten osuus työajasta voi nousta merkittäväksi. Pellon etäisyydestä aiheutuu ylimääräisiä viljelykustannuksia, joten kustannushaittoja on pystyttävä kompensoimaan esimerkiksi tehokkaammilla viljelymenetelmillä tai koneketjuilla tai korkeammat viljelykustannukset on hyväksyttävä. Korkeammat viljelykustannukset voivat sinällään olla hyväksyttäviä, jos tuotettava rehu saadaan hyödynnettyä kannattavasti maatilalla. Kaukana tilakeskuksesta olevien peltojen hankinnan kannattavuus ja vaikutukset työmäärään on laskettava aina tapauskohtaisesti. Tässä tiedotteessa on tuotu esille esimerkinomaisesti yhden robotin TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655)

2 27,7 ha (12,7 km) 43,2 ha (2,8 km) 9,5 ha (,3 km) PÄÄTILA Tilojen välimatka pää lasta 1 km, 25 km tai 5 Kuva 2. Periaatekuva kahden robotin kokoluokkaan laajentuneen maitotilamallin tiluksista peltorypäskokoineen ja -etäisyyksineen. Kahden robo n maito la - Pää la 8,4 ha; lakeskuksessa (punainen suorakaide) eläimet, lantavarastot ja pää lan peltojen rehuvarastot - Kaksi 4,2 ha:n sivu laa; sivutilojen lakeskuksissa (sininen suorakaide) lantavarastot ja sivu lojen peltojen rehuvarastot 12,5 ha (,6 km) 27,7 ha (2,5 km) 12,5 ha (,6 km) 27,7 ha (2,5 km) SIVUTILA 1 SIVUTILA 2 kokoluokasta kahden robotin kokoluokkaan laajentamisen vaikutuksia maidontuotantotilan työmäärään etenkin peltotöiden siirtymien ja kuljetusten työmäärään kun laajentamisen vaatima lisäpeltoala hankitaan joko yhden kilometrin, 25 km tai 5 km etäisyydeltä ja säilörehunkorjuu tapahtuu erilaisilla korjuuketjuilla. Lisäksi tiedotteessa on esitelty työvoiman tarve säilörehun eri korjuuketjuilla sekä eri logistiikkavaihtoehtoja ja niiden kustannukset. Siirtymä- ja kuljetusajan määrittäminen Siirtymien ja kuljetusten vaatiman työmäärän määrittämiseen liittyy useita haasteita. Ensinnäkin maatilalla voi olla kymmeniä peltolohkoja eikä niiden maantie-etäisyyksistä ole olemassa valmiiksi koottua tietoa linnuntie-etäisyyksistä kylläkin. Toiseksi etäisyyden lisäksi työmäärään siirtymiin ja kuljetuksiin kuluvan aikaan vaikuttaa oleellisesti ajonopeus, joka puolestaan riippuu paitsi ajoneuvosta myös tien laadusta ja kunnosta. Näiden lisäksi kuljetusten ja erityisesti siirtymien työmäärälaskelmiin on tehtävä olettamuksia siitä, kuinka lähekkäin oleville peltolohkoille ja lohkojen välillä liikutaan eri töiden aikana lohkoja kun käsitellään useiden peltotöiden aikana lohkoryppäinä, eikä jokaiselle lohkolle siirrytä tilakeskuksen kautta. Vielä edellisten lisäksi on otettava huomioon tarkasteltavan peltolohkon tai -alueen koko, tehollisen työpäivän pituus (voi riippua korjuutöissä mm. kosteusolosuhteista) ja työkoneen kapasiteetti, jotka vaikuttavat sekä tilakeskuksen ja pellon välisten siirtymien lukumäärään että pellolta tai pellolle suuntautuvien kuljetusten lukumäärään. Esimerkiksi kyntötyössä suurella peltoalueella ja jo keskikokoisella kalustolla urakka voi olla niin suuri, että työtä ei saada tehdyksi yhden työpäivän aikana. Perävaunukoko puolestaan vaikuttaa suoraan satotason ja kuormamäärien kautta kuljetuksen tarpeeseen sadonkorjuutöissä. Kaiken lisäksi vielä sääolosuhteet ja erilaiset häiriöt voivat sotkea suunniteltuja peltotöitä, jolloin joudutaan tekemään ns. ylimääräisiä siirtymiä. Siirtymien ja kuljetusten työmäärää selvitettiin mallinnuksella Rekka rehulogistiikan kehittäminen karjatiloilla -hankkeessa, jota koordinoi Savonia AMK. Siirtymis- ja kuljetustöiden mallinnus tehtiin Työtehoseuran toimesta osana laajentavan lypsykarjatilan kokonaistyömäärän mallinnusta. Mallin avulla simuloitiin erilaisten yksittäisten tekijöiden, kuten peltolohkojen etäisyyksien, työmenetelmien, käytetyn kaluston, ajonopeuden sekä kuormakokojen, vaikutusta siirtymiin ja kuljetuksiin tarvittavan ajan määrään. Tilamalli Kahden robotin tilamallin maatila on tuotantoaan laajentanut tila, jolla on 14 lehmää ja 132 nuorkarjaan kuuluvaa eläintä. Se on muodostunut yhden robotin tilamallin päätilasta (8,4 ha) ja kahdesta sivutilasta (á 4,2 ha) (kuva 2). Sivutilojen tilakeskukset sijaitsevat eri tarkasteluvaihtoehdoissa 1 km:n, 25 km:n ja 5 km:n maantie-etäisyydellä päätilan tilakeskuksesta. Säilörehunurmea laajentaneella tilalla on 128,6 ha ja viljaa nurmien viiden vuoden viljelykierron uudistamistarpeen verran eli 32,2 ha. Säilörehusatona mallissa käytettiin kg/ha (kuiva-aine 3 %), viljasatona 4 kg/ha ja lantamääränä 4 9 m 3 vuodessa. Molemmilla sivutiloilla on kaksi käyttökuntoista 3 m 3 säilörehusiiloa ja yksi 65 m 3 lietelantasäiliö, joita päätila hyödyntää. Sivutiloilla ei ole eläimiä eli ne ovat ns. kylmiä tiloja. Työmäärälaskelmat tehtiin TTS-Managerohjelmalla. Näitä laskelmia täydennettiin peltotöiden siirtymiin, kuljetuksiin ja pellolla tapahtuviin valmisteluihin liittyvällä erillisellä taulukkolaskentapohjaisella laskelmalla. Näitä laskelmia varten kahden robotin mallitilalle määritettiin tilusrakenne (lohkomäärä, lohkojen etäisyydet) Pohjois-Savossa sijaitsevien 6 8 ha:n ja 3 4 ha:n maitotilojen tilusrakenteiden perusteella vuoden 2 TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655)

3 Kuva 3. Malleissa käytetty ajosilppuriketju: Etu- + hinattava niittomurskain 2,8 m + 3,2 m; hinattava karhotin 12,5 m; ajettava tarkkuussilppuri (ajonopeus 4 km/h); 2 x 21,3 m 3 säilörehuvaunua x 3 m 3 säilörehuvaunua kuljetusmatkoista riippuen. Kuva: Kaija Laaksonen Kuva 4. Malleissa käytetty tarkkuussilppuriketju: Niittomurskain hinattava 3,2 m; hinattava karhotin 6,5 m; hinattava tarkkuussilppuri (ajonopeus 8 km/h); 2 5 x 21,3 m 3 säilörehuvaunua kuljetusmatkoista riippuen. Kuva: Kaija Laaksonen Kuva 5. Malleissa käytetty noukinvaunuketju: Niittomurskain hinattava 3,2 m; hinattava karhotin 6,5 m; noukinvaunu 32 m 3 (ajonopeus 8 km/h). Kuva: Kaija Laaksonen Kuva 6. Malleissa käytetty pyöröpaalausketju: Niittomurskain hinattava 3,2 m; hinattava karhotin 6,5 m; pyöröpaalain (ajonopeus 6 km/h); kuljetus käärintäpaikalle (niitto- tai karhotustraktoria voidaan käyttää paalien kuljetukseen käärintäpaikalle, ellei samanaikaisesti työssä); erillinen käärintälaite. Kuva: Kaija Laaksonen 212 Peltolohkorekisterin tiedoista. Lohkojen määräksi mallissa saatiin 66 kpl ja keskikooksi 2,44 ha. Mallin lohkot rypästettiin maantie-etäisyyksien perusteella kolmeen eri alueeseen (<,5 km, 1,1 5,2 km ja > km) ja näille määritettiin lohkojen pinta-aloilla painotetut keskietäisyydet siirtymis- ja kuljetusaikojen laskentaa varten (kuva 2). Kahden robotin maitotilan kokonaistyönmenekki laskettiin erikseen neljällä eri säilörehun korjuuketjulla: ajosilppuriin, tarkkuussilppuriin, noukinvaunuun ja pyöröpaalaimeen perustuvilla työketjuilla (kuvat 3 6). Tilamallin kokonaistyönmenekit säilörehun eri korjuuketjuvaihtoehdoilla on esitetty kuvassa 7. 1 robo n lamalli Perusmalli (sivu lat 1 km) Etämalli (sivu lat 25 km) Etämalli (sivu lat 5 km) Tarkkuussilppuri Noukinvaunu Pyöröpaalain Tarkkuussilppuri Noukinvaunu Pyöröpaalain Tarkkuussilppuri Noukinvaunu Pyöröpaalain Tarkkuussilppuri Noukinvaunu Pyöröpaalain Eläintyöt Vars.peltotyöt Siirtymiset Kuljetukset Valmistelut Suunn. & joht. Muut työt Kuva 7. Kahden robotin kokoluokkaan laajentuneen maitotilamallin kokonaistyömäärät h/vuosi 1 km, 25 km ja 5 km sivutilaetäisyyksillä ja erilaisilla säilörehunkorjuuvaihtoehdoilla. Vertailuna ylinnä yhden robotin maitotilamallin kokonaistyömäärä erilaisilla säilörehunkorjuuketjuilla h/v TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655) 3

4 1 robo n lamalli Tarkkuussilppuri Noukinvaunu Pyöröpaalain Perusmalli (sivu lat 1 km) Tarkkuussilppuri Noukinvaunu Pyöröpaalain Vars.peltotyöt Etämalli (sivu lat 25 km) Tarkkuussilppuri Noukinvaunu Pyöröpaalain Tarkkuussilppuri + pyöröpaalain Siirtymiset Kuljetukset Valmistelut Etämalli (sivu lat 5 km) Tarkkuussilppuri Noukinvaunu Pyöröpaalain Tarkkuussilppuri + pyöröpaalain h/v Kuva 8. Säilörehun tuotantotöiden kokonaistyömäärä (h/vuosi) erilaisissa korjuuketjuvaihtoehdoissa kahden robotin maitotilalla, jolla laajennuksen jälkeen päätilan (8,4 ha) lisäksi kaksi sivutilaa (á 4,2 ha) 1 km:n, 25 km:n tai 5 km:n etäisyydellä päätilasta. Sivutilojen yhteyteen varastoidun rehun talviaikainen kuljetusaika sisältyy kuvan aikoihin. Tarkkuussilppuri + pyöröpaalain -ketjussa päätilan säilörehuala (64,3 ha) korjataan hinattavalla tarkkuussilppurilla ja varastoidaan tilakeskuksessa sijaitseviin laakasiiloihin ja sivutilojen säilörehuala (64,3 ha) korjataan pyöröpaaleihin ja kuljetetaan sesongin ulkopuolella rekkakuljetuksella tilakeskukseen. Vertailuna ylinnä yhden robotin maitotilamallin säilörehun tuotantotöiden kokonaistyömäärä erilaisilla säilörehunkorjuuketjuilla. Laajennuksen vaikutuksia työmäärään Tässä rakennettujen mallien ja niissä käytettyjen koneketjujen (kuvat 3 6) mukaan säilörehun tuotannossa päästään pienimpään kokonaistyönmenekkiin käytettäessä noukinvaunuun tai ajosilppuriin perustuvaa korjuuketjua (kuva 8) korjuukoneen ajonopeuksien ja kuljetusvaunujen koon ollessa kuvien 3 6 mukaisia. Erot eri korjuuketjujen välillä kaikissa malleissa ovat kuitenkin marginaalisia, ainoastaan tarkkuussilppuriketjun kokonaistyömäärä erottuu suurempana muista ketjuista. Tässä esitetty kokonaistyönmenekki sisältää korjuuketjun (kuvat 3 6) töiden lisäksi kuljetusten ja siirtymien vaatiman ajan, siilotyöskentelyn ajan sekä nurmen perustamiseen ja keinolannoitukseen kuluvan ajan. Tarkastelussa kannattaa muistaa, että 25 km:n ja 5 km:n etäisyydellä olevien sivutilojen rehu korjataan malleissa sivutiloille (korjuun aikaiset kuljetusmatkat,5 2,5 km), josta rehu sitten kuljetetaan talviaikaan rekkakuljetuksena päätilalle. Suurin peltotyön (sis. siilotyöskentelyn) työnmenekki on pyöröpaalaukseen perustuvaa korjuuketjua käytettäessä (kuva 8), mutta siirtymis- ja kuljetustyö huomioiden säilörehuntuotannon kokonaistyönmenekki on pyöröpaalainketjulla lähes samaa luokkaa ajosilppuri- ja noukinvaunukorjuuketjujen kanssa ja selvästi pienempi kuin tarkkuussilppuriketjulla. On kuitenkin huomattava, että noukinvaunukorjuuseen ja pyöröpaalaukseen perustuvissa korjuuketjuissa selvitään kyllä vähemmällä työvoimalla, mutta vastaavasti korjuu venyy pidemmälle aikavälille, mikä voi vaikuttaa rehun laatuun kasvuasteen ja sääolosuhteiden kautta. Vastaavasti ajosilppurityöketjussa rehu tulee korjatuksi edellä mainittuja työketjuja lyhyemmässä ajassa, mutta työvoiman tarve on vastaavasti suurempi. Kevätsadon D-arvo (hyvä D-arvo 68 7) voi laskea hyvissä korjuuolosuhteissa puoli prosenttia päivässä. Rehun tasalaatuisuus onkin jopa tärkeämpää kuin D-arvon optimointi. Tehokkaalla kalustolla/koneketjuilla voidaan saada korjattua suuret määrät rehua nopeasti ja myös oikea-aikaisesti. Pyöröpaalausketjussa paalien korjuuaikainen kuljetus varastopaikalle voidaan siirtää lähes kokonaisuudessaan sesonkiajan ulkopuolella tehtäväksi, mikä nopeuttaa itse korjuuta tai vähentää työvoiman tarvetta. Paalit varastoidaankin yleisesti pellon laidassa, josta ne noudetaan pitkin ruokintakautta tai sitten paalit kuljetetaan sesonkikauden jälkeen talouskeskuksen yhteydessä olevalle varastopaikalle. Tässä mallinnetulla ajosilppuriketjulla, korjuualalla ja muilla mallin oletuksilla (mm. korjuuajonopeus, tehollinen korjuuaika/ vrk) yhden sadon korjuu (kuormaus) kestää 4 päivää (á h tehollinen korjuuaika/pv) + korjuun alkamista edeltävä niitto/karhotus. Tarkkuussilppurilla pellolla tapahtuvaan kuormaukseen kuluu vastaavasti 6 päivää ja noukinvaunulla 5 päivää. Noukinvaunutyöketju onkin tehokas korjuuketju lyhyillä kuljetusetäisyyksillä. Kuljetusmatkan kasvaessa työsaavutus kuitenkin heikkenee nopeasti, sillä kuljetus ja kuorman purku katkaisevat tällöin korjuuvaiheen pidemmäksi aikaa. Tässä mallinnuksessa noukinvaunukorjuuseen kuluu aikaa kokonaisuudessaan 14 päivää (sis. kuljetuksen mallin etäisyyksillä korjuuaikaisiin varastopaikkoihin ja kuorman (á 32 m 3 ) purun). Jos käytettäisiin 4 m 3 noukinvaunua, korjuuseen kuluisi 12 päivää, ja 5 m 3 vaunulla päivää. Jos käytössä olisi kaksi samanlaista noukinvaunuketjua, edellä esitetyt ajat puolittuisivat. Pyöröpaalaus ja käärintä saadaan tehtyä 7 8 päivässä. Kahden robotin malleissa säilörehun kuormauksen vaatima aika kahdella korjuukerralla on ajosilppurilla 8 h/v (ajonopeus 4 km/h), tarkkuussilppurilla 116 /v (ajonopeus 8 km/h), noukinvaunulla 95 h/v (ajonopeus 8 km/h) ja pyöröpaalaimella 145 h/v (ajonopeus 6 km/h). 4 TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655)

5 h/v m 3 (22 kg/m 3 ) 21 m 3 (3 kg/m 3 ) 21/3 m 3 (23 kg/m 3 ) 21/3 m 3 (3 kg/m 3 ) 3 m 3 (23 kg/m 3 ) 3 m 3 (3 kg/m 3 ) 32 m 3 (23 kg/m 3 ) 32 m 3 (3 kg/m 3 ) 4 m 3 (23 kg/m 3 ) 4 m 3 (3 kg/m 3 ) 5 m 3 (23 kg/m 3 ) 5 m 3 (3 kg/m 3 ) 16 paalia/kuorma 5 km, 4 km/h 5 km, 3 km/h 25 km, 4 km/h 25 km, 3 km/h Säilörehuvaunujen koko m3 (DIN) Kuva 9. Ajonopeuden, sivutilojen etäisyyden, säilörehukuormakoon ja rehun tuorekuutiopainon vaikutus korjuun aikaisiin siirtymis- ja kuljetusaikoihin traktoreilla säilörehuntuotannossa (128 ha, josta puolet etälohkoja). Kuvan ajat eivät sisällä etätilojen yhteyteen varastoidun rehun korjuuajan ulkopuolella tapahtuvan rekkakuljetuksen vaatimaa aikaa talouskeskukseen. On hyvä myös muistaa, että ellei ajo- ja tarkkuussilppuriketjujen kuljetuskapasiteettia saada optimoitua, kokonaistyöaika kasvaa joko kuormausyksikön tai kuljetusyksiköiden odotusaikojen verran. Kuormien kuljetuksen varastopaikalle vaatima aika on ajosilppuriketjussa 153 h/v ja tarkkuussilppuriketjussa 189 h/v. Lisäksi täytyy muistaa, että ajosilppuriketjussa kuormaus sitoo yhden kuljetusyksikön kulkemaan koko ajan ajosilppurin rinnalla, mikä pitää ottaa huomioon työmäärälaskelmissa. Kuvissa 7 ja 8 tuon kuljetusyksikön osuus ajosilppuriketjujen kohdalla kahden robotin malleissa on peltotyöstä 8 h/v ja yhden robotin mallissa 4 h/v. Kaksi korjuumenetelmää käytössä Tarkkuussilppuri + pyöröpaalain -mallissa (kotipellot tarkkuussilppurilla ja etäpellot pyöröpaalaimella) säilörehutöiden määrä sivutilalta 25 km:n etäisyydeltä on kokonaisuudessaan 42 h/vuosi (5 km:n etäisyydeltä 55 h/vuosi) pienempi verrattuna siihen, että kaikki korjuu tapahtuisi hinattavaan tarkkuussilppuriin perustuvalla korjuuketjulla. Varsinaista korjuutyötä on 39 tuntia enemmän ja siirtymisiä 4 tuntia enemmän kun taas kuljetustyötä on kaikkiaan 85 tuntia vähemmän (5 km:n etäisyydeltä siirtymisiä 7 tuntia enemmän ja kuljetustyötä 2 tuntia vähemmän). Korjuusesongin ulkopuolisen paalien rekkakuljetuksen osuus kaikesta säilörehutöiden kuljetuksista sekamallissa on 38 tuntia (5 km:n etäisyydeltä 76 tuntia), kun se siilorehun sesongin ulkopuolisessa siilorehun siirrossa, jos kaikki säilörehu tehtäisiin tarkkuussilppurilla, taas olisi 55 tuntia (5 km:n etäisyydeltä 1 tuntia). Kuljetustöiden määrä riippuu kuljetuskalustosta, joka on kuvattu kuvissa 3 5. korjuuketjuun verrattuna työmäärä tarkkuussilppuri + pyöröpaalain -ketjussa on kokonaisuudessaan 38 tuntia suurempi (5 km:n etäisyydeltä 24 tuntia suurempi). Varsinaista korjuutyötä on 82 tuntia enemmän ja siirtymisiä 6 tuntia (5 km:n etäisyydeltä 9 tuntia) kun taas kuljetustyötä on vähemmän kaikkiaan 5 tuntia (5 km:n etäisyydeltä 66 tuntia). 25 km:n ja 5 km:n tarkkuussilppuri + pyöröpaalain -malleissa säilörehupaalit siirretään sivutiloilta talviaikaan rekkakuljetuksena (45 paalia (á 75 kg) /kuorma) sivutiloilta päätilalle. Lisäksi on huomioitava lastaus- ja purkutöiden sekä levitys- ja painatustöiden vaikutus. Jos etätiloilta siirrettävä siilo-/aumarehu levitetään ja tiivistetään uudelleen, työmäärä kasvaa noin 8 h/v. Sekamallissa työaikaa vähentävänä tekijänä on siirtorehun levityksen ja tiivistyksen puuttuminen, kuten myös siilon/auman peittämiset ja avaamiset sekä suunnittelu. Muuttuvia tekijöitä Mallien työnkäyttölukuja tarkastellessa kannattaa huomata, että mallien säilörehutyöt sisältävät vain yhden levitys- ja painatuskoneen siilolla. Jos rehua tehdään kahteen siiloon/aumaan kerralla, ajo-, tarkkuussilppuri- ja noukinvaunuketjuissa kuvien 7 ja 8 aikoihin täytyy lisätä toisen levitys- ja painatuskoneen vaatima aika 137 h/vuosi (levitys 51 h + tiivistys 86 h). Lisäksi kannattaa muistaa, että 25 km:n ja 5 km:n etämalleissa säilörehu siirretään talviaikaan rekkakuljetuksena (kuorma-auto 15 m 3 + perävaunu 15 m 3 á kg; siilo-/ aumarehun kuutiopaino 75 kg/m 3 ) sivutiloilta päätilalle. Kuvien 7 ja 8 ajat eivät sisällä etäsivutilojen (25 km ja 5 km) korjuuajan ulkopuolisia rehun lastaus- ja purkutöitä. Ne eivät myöskään sisällä rehun uudelleen levityksen ja painatuksen aikoja. Samoin paalit kuljetetaan sivutiloilta rekalla talouskeskukseen 45 paalin kuormissa. Omilta lohkoilta paalit kuljetetaan traktorin perävaunussa 16 paalin kuormissa. TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655) 5

6 Jos etäsivutilojen siilo-/aumarehu siirretään talviaikaan rekkakuljetuksen asemesta traktorikuljetuksena (á 2 m 3 vaunu), kuljetustöitä tulee 25 km etäisyydeltä lisää 42 tuntia vuodessa ja 5 km etäisyydeltä 14 tuntia vuodessa. Jos etäsivutilojen paalit siirretään rekkakuljetuksen asemesta traktorikuljetuksena (á 16 paalia), kuljetustöitä tulee 25 km etäisyydeltä lisää 132 tuntia vuodessa ja 5 km etäisyydeltä 255 tuntia vuodessa. Nämä luvut eivät sisälly kuviin 7 ja 8. Lietteen siirto sivutiloille 25 km ja 5 km etäisyyksille tehdään malleissa puoliperävaunurekalla (á 32 m 3, kuljetusnopeus 6 km/h). Jos siirto tehdään levitysvaunulla (á 14 m 3, kuljetusnopeus 4 km/h), niin kuljetustöitä kuvan 7 arvoihin tulee 25 km sivutilamallissa lisää 155 tuntia ja 5 km sivutilamallissa 3 tuntia vuodessa. Siirtymien ja kuljetusten työmäärä Mallin lähtötiedoilla siirtymien ja kuljetusten suhteellinen osuus säilörehun tuotantotöistä on yhden kilometrin sivutilaetäisyydellä ajosilppuri- ja tarkkuussilppuriketjussa 27 %, noukinvaunuketjussa 22 % ja pyöröpaalainketjussa 11 %. 25 kilometrin sivutilaetäisyydellä vastaavat luvut ovat 32 %, 34 %, 28 % ja 18 %. Jos kotipellot korjataan tarkkuussilppurilla ja sivutilojen pellot pyöröpaalainketjulla, siirtymien ja kuljetusten osuus on 26 %. 5 kilometrin sivutilaetäisyydellä vastaavat luvut ovat 39 %, 4 %, 35 %, 26 % ja 31 %. Kuvassa 9 on esitetty esimerkinomaisesti, miten lohkojen etäisyys, ajonopeus, kuormakoko ja rehun tuorekuutiopaino kuormassa vaikuttavat kuljetusten ja siirtymien työmäärään mallin peltoalalla ja lohkorakenteella. Kuvan ajat sisältävät sekä sivutilojen lohkojen että kotilohkojen vaatimat siirtymis- ja kuljetusajat pois lukien korjuuajan ulkopuolella tapahtuva rehun rekkakuljetuksen sivutilojen varastoista. Ajat eivät sisällä varsinaisia pellolla tehtävien töiden (uudistus, lannoitus, korjuu) aikoja (ajosilppuriketju 516 h/v, tarkkuussilppuriketju 559 h/v ja noukinvaunuketju 546 h/v). Sivutilojen satojen korjuuaikainen varastointi tapahtuu,5 ja 2,5 km päässä pelloilta sivutilojen tilakeskuksissa, kotipeltojen satojen korjuuaikainen varastointi taas päätilalla (siirtymien ja kuljetusten keskinopeus <1 km:n matkalla 12 km/h, 1 5 km:n matkalla 2 km/h ja >5 km:n matkalla 3 tai 4 km/h). Sivutiloilta rehun talviaikainen kuljetus päätilalle tehdään rekalla. Rekkakuljetuksen (3 m 3 /22 5 kg) ajat (5 km matkalla 111 tuntia/v ja 25 km matkalla 55 tuntia/v, keskiajonopeus 6 km/h) eivät sisälly kuvan 9 aikoihin. Myöskään rekan lastaus- ja purkutyöt eivät sisälly kuvan aikoihin. Siirtymä- ja kuljetusaikojen säästämiskeinoja Maatila voi säästää pitkien etäisyyksien päässä oleville lohkoille siirtymiin ja kuljetuksiin kuluvaa aikaa suurentamalla ajonopeutta ja kuormakokoa, vähentämällä kuljetuksen tarvetta esimerkiksi tiiviimmillä kuormilla tai lantapuolella separoimalla lietelanta ja tehostamalla erityisesti aikaa vievimpien muokkaustöiden työmenetelmiä. Lisäksi kiireisimpien sadonkorjuutöiden aikana kuljetuksiin kuluvan ajan määrää voidaan vähentää tehokkaasti sijoittamalla rehuvarastot lähelle tuotantoalueita. Kuljetukset ajoittuvat tässä tapauksessa kahteen vaiheeseen: sadonkorjuuaikaan ja myöhempään ruokintakauden aikaan, joten kuljetusten vaatima työmäärä ei välttämättä pienene, vaan se jakautuu pidemmälle ajalle. Varastoitaessa rehu tuotantoalueelle esimerkiksi aumaan sen paikka on harkittava tarkoin eri sääolosuhteet huomioiden. Kaukokuljetusta ajatellen rekan on päästävä mieluiten varaston viereen, josta lastaus onnistuu sujuvimmin. Lisäksi lastatun rekan pitää päästä kuorman kanssa pois pellolta rikkomatta liikaa pellon pintaa, jos varasto on sijoitettu pellolle. Mikäli auman paikka on hyvä ja kantava, on mahdollista käyttää suurempia kuormakokoja. 25 Säilörehun 1. sadon korjuu Säilörehun 2. sadon korjuu Havaintoja kahdessakymmenessä vuodessa (kpl) Poutapäiviä korjuujaksolla (pv/sato) Kuva. Sään puolesta sopivien korjuupäivien esiintyminen säilörehun ensimmäisen ja toisen sadonkorjuun aikaan Pohjois-Savon sääasemilta (11 kpl) kerättyjen sademäärätietojen mukaan vuosilta TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655)

7 Taulukko 1. Tarvittavien kuljetusyksiköiden (traktori + perävaunu) määrä tarkkuussilppuri- (karhoväli 6 m) ja ajosilppurityöketjuissa (karhoväli 12,5 m) erilaisilla kuljetusetäisyyksillä ja ajonopeuksilla. Tuoresatotaso 6 kg/ha/korjuukerta. Tarkkuussilppuriketjussa tarvitaan taulukon lukujen lisäksi yksi perävaunu korjuukoneen yhteyteen tai yksi kuljetusyksikkö lisää kulkemaan korjuukoneen rinnalla. Tarvittavien kuljetusyksiköiden määrä riippuu lisäksi rehun kuutiopainosta (tässä käytetty 23 kg/m 3 ), joka voi vaihdella huomattavasti. Tarkkuussilppuriketju; kuljetusvaunun koko 21 m 3, tuoresatotaso 6 kg/ha Etäisyys, km Ajonopeus, km/h Tarkkuussilppuriketju; kuljetusvaunun koko 3 m 3, tuoresatotaso 6 kg/ha Etäisyys, km Ajonopeus, km/h ketju; kuljetusvaunun koko 3 m 3, tuoresatotaso 6 kg/ha Etäisyys, km Ajonopeus, km/h ketju; kuljetusvaunun koko 4 m 3, tuoresatotaso 6 kg/ha Etäisyys, km Ajonopeus, km/h Kuljetusten tehostamisen ajonopeutta kasvattamalla voi toteuttaa esimerkiksi siirtymällä pitkillä kuljetusmatkoilla traktorikuljetuksista rekkakuljetuksiin. Luonnollisesti teiden kunto ja ajo-olosuhteet vaikuttavat siirtymä- ja kuljetusaikoihin. Pelto- ja yksityisteiden kunnosta huolehtiminen vähentää osaltaan siirtymiin ja kuljetuksiin kuluvaa aikaa, kun ajonopeutta ei tarvitse rajoittaa tien huonon kunnon takia. Kuormakoon lisäksi kuormien kuutiopainoilla on merkittävä vaikutus kuormien määrään ja sitä kautta kuljetuskapasiteettiin ja kuljetusten vaatimaan kokonaisaikaan. Tuorekuutiopainoissa on havaittu suuria vaihteluja (karkeasti 4 kg/ m 3 ) ja niihin vaikuttaa kuiva-aineen lisäksi merkittävästi silpun pituus (NurmiArtturihanke). Lyhyt silppu lisää kuormien tiivistymistä, jolloin tuorekuutiopainot nousevat ja kuormia tulee hehtaaria kohden vähemmän. Lyhyt silppu onkin suositeltavaa sekä eläinten ruokinnan että korjuuaikaisen kuljetuksen ja rehun varastossa tiivistymisen kannalta. Työvoiman ja kuljetuskapasiteetin tarve erilaisissa säilörehun korjuuketjuissa Edellä kuvattu siirtymisiin ja kuljetuksiin tarvittavan ajan mallintaminen ei vielä kerro sitä, kuinka suuri kuljetuskapasiteetti tarvitaan erilaisiin kuljetuksiin. Kuljetusyksiköiden oikean määrän selvittäminen on kuitenkin tarpeen erityisesti sadonkorjuutöissä työketjun sujuvuuden varmistamiseksi. Peltolohkojen etäisyyksien kasvaessa myös kuljetuksiin ja siirtymiin kuluva aika tavallisesti kasvaa, vaikka pidemmillä kuljetusmatkoilla keskimääräinen ajonopeus yleensä nousee. Sadonkorjuutöissä kasvava etäisyys merkitsee myös kuljetuskapasiteetin kasvavaa tarvetta; kuljetusyksiköitä tarvitaan useampia, kun matka kasvaa, jotta korjuukone voi työskennellä yhtäjaksoisesti. Esimerkiksi tehokkaassa tarkkuussilppurityöketjussa, jossa korjuukone kerää 6 metrin leveydeltä niitetyn kasvuston, mallinnuksessa käytetyllä satotasolla ja tilamallin peltolohkojen keskietäisyydellä, noin 3 kilometrin kuljetusmatkalla, kuljetusyksiköitä (á 21 m 3 ) tarvitaan kolme (joista yksi korjuuyksikön yhteydessä), ellei kuljetusten keskinopeutta voida nostaa vähintään 35 kilometriin tunnissa, jolloin pärjätään kahdella kuljetusyksiköllä (taulukko 1). Jos käytössä on 3 m 3 kuljetusyksiköitä, niin kuljetusnopeuden ollessa vähintään 3 km/h pärjätään kahdella kuljetusyksiköllä (joista toinen korjuuyksikön yhteydessä). Kuljetusyksiköiden lisäksi työketjuun tarvi- TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655) 7

8 8 Yhden robo n lakokoluokka Kahden robo n lakokoluokka Säilörehun korjuuketjussa tarvi ava henkilömäärä, hlöä karholeveys 3,2 m karholeveys 6 m karholeveys 6 m karholeveys 8 m karholeveys 12,5 m pyöröpaalain noukinvaunu tarkkuussilppuri 1 ajosilppuri karholeveys 6 m Säilörehun korjuuala, ha [Numero eto symbolin sisällä = Peltolohkojen keskietäisyys, km] Kuva 11. Säilörehun korjuuketjuissa (pyöröpaalain, noukinvaunu, tarkkuussilppuri ja ajosilppuri) tarvittava henkilömäärä ja työsaavutus (ha) erilaisilla keskimääräisillä kuljetusetäisyyksillä (km) ensimmäisen sadon korjuussa, kun käytettävissä on 6,6 työpäivää (Laine 1996). Kuljetuksissa keskimääräisinä ajonopeuksina on käytetty 2 km/h (enintään 5 km:n matkat) ja 4 km/h (yli 5 km matkat), ajosilppurin ajonopeutena 4 km/h, tarkkuussilppurin ja noukinvaunun ajonopeutena 8 km/h ja pyöröpaalaimen ajonopeutena 6 km/h, korjuukerran tuoresatotasona 6 kg/ha ja perävaunukokoina 32 m 3 (noukinvaunu), 3 m 3 (tarkkuussilppuriketju) ja 4 m 3 (ajosilppuriketju). Yhden (7 lehmää + nuorkarja) ja kahden lypsyrobotin (14 lehmää + nuorkarja) karjan tarvitsema säilörehuala (harmaat alueet, ei laidunnusta) on laskettu eläinten rehunkulutuksen sekä säilörehun valtakunnallisen keskisadon (Tike 214) pienimmän (13 27 kg/ha) ja suurimman arvon (19 42 kg/ha) perusteella. Mustilla pystyviivoilla on esitetty tässä mallinnuksessa käytetyn satotason (21 2 kg/ha) mukaan laskettu tarvittava säilörehuala. taan tarkkuussilppuriyksikkö sekä laakasiilolle rehua tasaava ja tiivistävä yksikkö (yhteensä siis 3 6 työkoneyksikköä teiden kunnosta ja siten ajonopeudesta riippuen). Tässä tilamallissa korjuuaikaisen pisimmän kuljetusmatkan (12,7 km) lohkoille tarvittaisiin mallin oletuksilla tarkkuussilppuriketjussa 4 ja ajosilppuriketjussa 5 kuljetusyksikköä. Keskimäärin sään puolesta sopivia korjuupäiviä ensimmäisen säilörehusadon korjuuseen Pohjois-Savossa on vuosittain 5,2 vrk (keskihajonta 2,3 vrk) ja toisen säilörehusadon korjuuseen 8,5 vrk (keskihajonta 3,8 vrk) (kuva ). Kriteerinä tässä on käytetty sitä, että työvuorokauden sademäärä on enintään,1 mm ja työpäivää edeltävän vuorokauden sade alle 2,6 mm. Tämän kriteerin mukaan ensimmäinen säilörehusato saataisiin mallin koneketjuilla sään puolesta korjattua 14 lehmän karjalle kokonaisuudessaan kuivana ainoastaan ajosilppurilla. Toisen sadon korjuu täysin kuivana onnistuisi myös tarkkuussilppurilla ja pyöröpaalaimella. Noukinvaunukorjuussa mallien oletuksilla sääriski tulee liian suureksi tässä karjakokoluokassa, ellei korjuuseen saada toista noukinvaunua tai osaa sadosta korjata samaan aikaan toisella menetelmällä. Säilörehukasvuston korjuukauden ajankohdat, jolloin sato on ollut kasvuston suhteen korjuukelpoinen, määritettiin tehoisan lämpötilan summaan perustuen. Säilörehun ensimmäisen sadon korjuukausi Pohjois- Savossa on keskimäärin 12 vrk mittainen ja toisen sadon korjuukausi keskimäärin 18 vrk mittainen, jolta ne sään puolesta sopivat korjuupäivät sitten pitäisi löytää. Säädatan mukaan keskimäärin 44 % päivistä on sopivia korjuuseen ensimmäisen korjuukauden aikana ja toisen korjuukauden aikana 47 % päivistä. Etelä-Suomessa kahden robotin tilakokoluokassa säilörehun korjuun aikaikkuna (esikuivatun säilörehun kevätkorjuuseen sääriskin suhteen 7 %:n todennäköisyydellä soveltuvien päivien lukumäärä Jokioisten sääaineiston perusteella 6,6 päivää; Laine 1996) rajaa käytännössä työketjuvaihtoehdot tarkkuussilppuriin tai ajosilppuriin mallien kuljetusnopeusoletuksilla (keskinopeus 1-5 km:n matkalla 2 km/h ja >5 km:n matkalla 4 km/h), ellei korjuukoneiden lukumäärää työketjussa lisätä (kuva 11). Tarkkuussilppurityöketjulta edellytetään tällöin korjuuta 6 metrin leveydeltä (karhotus tai karhonsiirtäjä). Käytännössä sekä tarkkuussilppuri- että ajosilppurityöketjuun tarvitaan tämän kokoluokan tilan rehunkorjuuseen vähintään 4 5 työntekijää peltolohkojen keskietäisyydestä, ajonopeudesta (tiestön kunnosta) ja kuljetuskapasiteetista (perävaunujen tilavuudesta) riippuen. 8 TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655)

9 REHULOGISTIIKKAA Pyöröpaalauksen siirrot ja kuljetukset Säilörehun pyöröpaalauksella on useita käytännöllisiä etuja. Muovitetut paalit on helppo säilyttää pellon reunalla, ja niitä voidaan siirtää vuodenajasta riippumatta. Logistisesti merkittävä tekijä on pyöröpaalin tiiviys. Paalin tilavuuspaino (kg/m 3 ) on aina merkittävästi korkeampi kuin muilla säilörehunkorjuumenetelmillä. Pyöröpaaleja voidaan myös käsitellä kappaletavaran tavoin ja siirtoon soveltuvia kuljetusratkaisuja on paljon. Pyöröpaalien kuljetukseen on käytössä useita menetelmiä. Yksi pyöröpaalauksen eduista onkin se, että tilakohtaisia ratkaisuja voi hyödyntää tilanteen mukaan. Suuressa mittakaavassa kustannusten ja työajan hallintaan on syytä kiinnittää tarkkaa huomiota. Kuljetusmenetelmät vaihtelevat 1 5 paalin kuljetuksen välillä. Traktorilla pellolta tilalle tapahtuva 1 3 paalin kuljetus jätetään tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tieliikenteessä paalien siirrossa on käytettävä turvallisiksi luokiteltuja paalien sidonta- tai lukitusmenetelmiä. Sen vuoksi eri siirtoratkaisuihin liittyy kuorman kiinnitys- ja irrotusaikoja, jotka vaihtelevat paljon tilannekohtaisesti. Erityisesti paalien kuljetukseen rakennetuissa vaunuissa on usein kiinteät kuorman lukitusratkaisut (kuva 12). Paalinkuljetusvaunuilla voidaan saavuttaa suurempia siirtotehoja (kpl/h), mutta niiden käyttö muuhun kuin paalien kuljetukseen voi olla rajallista. Traktorikäyttöisten vaunujen lisäksi rekka-autourakoitsijoilla on tarjolla paalien siirtoon sopivaa kalustoa. Monissa rekkaautoissa on valmiina tavarakuormain, joka voidaan varustaa paalien käsittelyyn sopivalla kouralla (kuva 13). Vaunuissa voi olla kiinteät laidat, jolloin kuormaa ei tarvitse sitoa. Osaavalla kuormaajalla paalikohtainen käsittelyaika on lyhyt, varsinkin jos paalit on aseteltu oikein nosturia varten. Kuormaauton etu suuren kuormakoon lisäksi on korkeampi ajonopeus. REKKA-hankkeen tutkimissa kuljetuksissa keskimääräinen kuljetusnopeus on ollut 54 6 km/h. Siirrettäessä paalit rekka-autolla täytyy huomioida, että paalit on ensin siirrettävä riittävän suuriin pinoihin hyvän tien viereen. Rekka-autoon mahtuu kantavuuden rajoissa 3 5 paalia, jolloin paalikasojen kannattaa olla tiiviisti pakattuja. Yli paalin kasaan tarvitaan paaleja yli 4 ha alueelta, jolloin yksittäisten paalien siirto välivarastoon voi vaatia keräysvaiheessa normaalia enemmän aikaa. Kuva 12. Paalinsiirtovaunuissa paalit lukittuvat kuljetuksen ajaksi eikä niiden sitomiseen kulu aikaa. Kuva: Pasi Eskelinen Kuva 13. Paalien kuormaus rekka-auton tavaranosturilla vaatii suunnittelua jo paalien keruuvaiheessa. Hyvin järjestelty välivarasto auttaa pitämään muovitetut paalit ehjinä. Kuva: Janne Räisänen Paalinsiirron kustannusvertailut Seuraavissa esimerkeissä vertaillaan eri pyöröpaalikorjuumenetelmien vaikutusta säilörehun korjuun hintaan ( /tn). Tulokset on laskettu REKKA-hankkeen laskureilla ja aputaulukoilla. Laskelmien lähtökohtana ha peltokokonaisuus, joka sijaitsee 1 19 km päässä tilakeskuksesta. Laskelmassa käytetyt arvot on saatu REKKA-hankkeen mittauksissa. Työtuntihintana on käytetty urakoitsijoilta saatuja hintoja ja TTS:n urakointihintakyselyn 213 tuloksia. Traktorikuljetuksissa siirtonopeutena on käytetty 35 km/h ja rekkakuljetuksissa 55 km/h. Satotasona on käytetty tonnia/ha. Kustannuksissa ei ole huomioitu paalauksen muovikustannuksia eikä laakasiilon muovi- ja pääomakustannuksia. Menetelmien välisenä perusoletuk- TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655) 9

10 sena on, että säilörehu on karhotettu kaikille korjuumenetelmille. Toisin sanoen niiton ja karhotuksen kustannusta ei ole laskettu. Kustannukseen kuuluu säilörehun korjuu ja siirto tilan varastoon. Tässä vertailussa paalaus toteutetaan yhdistelmäpaalaimella, jonka jälkeen siirtotraktori kerää paalit suoraan vaunuun. Paalausteho on 35 paalia/h ja paalit ovat massaltaan 75 kg. Tuntituotos on 26,25 tn/h ja paalainyhdistelmän tuntiveloitus on 15 /h. Rehunkorjuukustannusten tonnihinnaksi tulee 5,71 /tn. Paalinsiirto 18 tonnin vaunulla ERT (Tempo) on traktorikäyttöinen pyöröpaalien siirtovaunu, jossa on hydraulisesti puristavat laidat (kuva 14). Kuljetusmenetelmän kuormakapasiteetti on 24 paalia/kuorma ja kantavuus 18 tn. Keräystraktorin ja vaunun tuntikustannus on 55 /h. Kuorman lastausaikana on käytetty 24 minuuttia ja tyhjennysaikana pinoon 24 minuuttia/kuorma. Vaunun irrotus ja kiinnitys lastaus- ja purkupaikoilla vie molemmissa 1 minuutin. Pyöröpaalit MPH-paalivaunulla MPH-paalivaunu on keräävä paalivaunu, jonka kapasiteetti on paalia. Paalauksen tonnikustannus on sama kuin edellisessä menetelmässä. Siirtokaluston tuntikustannus on 6 /h johtuen kalliimmasta vaunusta. Paalit kerätään MPH-vaunulla ja siirtotraktorilla pellolta (kuva 15). Ne kuljetetaan suoraan Kuva 14. ERT-paalinsiirtovaunu, jossa hydraulisesti lukittuvat laidat. Kuva: Urakointiuutiset Kuva 15. MPH -vaunu täyttyy tiiviisti ja on nopeasti valmis siirtokuljetukseen. Kuva: Pasi Eskelinen Kuva 16. Rekka-auton tehokas ja ulottuva kuormain nopeuttaa lastausta ja purkua traktorikäyttöiseen etukuormaimeen verrattuna. Korkeiden laitojen ansiosta kuormaa ei tarvitse sitoa. Kuva: Janne Räisänen TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655)

11 /tn km MPH 35 ERT 35 km/h nopea ERT 35 km/h hidas Rekka 55 Kuva 17. Pyöröpaalatun säilörehun siirtokustannus eri menetelmillä 1 25 km etäisyyksillä. Lähtöarvot kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2. Pyöröpaalien kuljetusmenetelmien lähtöarvot. Siirtonopeus km/h Paalien määrä/ kuorma Kuorman massa kg Täyttöaika s/ paali Tyhjennysaika s/paali Vaunun kustannus /h MPH 35 km/h ERT 35 km/h nopea ERT 35 km/h hidas Rekka 55 km/h Aputraktorin hinta /h tilakeskukseen, jossa kuorma puretaan maahan. Paalit nostellaan varastopinoon erillisellä traktorilla (4 /h). Työnmenekit tässä menetelmässä: Keräys + lastaus 8 minuuttia, kuormien tyhjennys 2 minuuttia ja paalien kasaus minuuttia /kuorma. Pyöröpaalien kuljetus rekka-autolla Pyöröpaalien siirrossa rekalla -laskentaesimerkin korjuu suoritetaan yhdistelmäpaalaimella samoin kuin aiemmissa esimerkeissä. Pyöröpaalien keräyksen ja kasauksen kustannus varastoalueelle tien viereen on 5 /h ja tuntiteho 5 paalia tunnissa. Paalit siirretään kantojen siirtoon rakennetulla rekalla, jonka vaunuihin mahtuu 44 paalia. Pyöröpaalauksen ja paalien keruun kustannus on yhteensä 2 /h. Sen perusteella korjuukustannus on 7,62 /tn. Rekka-auton tuntikustannus /h. Yhden paalin lastausaika on 3 s ja purkuaika 3 s. Paalien kuormaus tapahtuu yleensä rekan omalla tavarakuormaimella (kuva 16). Kuormaimen käyttöönotto ja kuljetusasentoon laittaminen vie yhteensä 3 minuuttia sekä täyttö- että purkupaikalla. Paalinkuljetusten kustannus- ja työaikavertailu Pyöröpaalien kuljetusmenetelmien vertailussa on useita vertailtavia tekijöitä, joilla on suuri merkitys kokonaisaikaan ja sitä kautta aiheutuviin kustannuksiin. Nämä vertailut ovat tehty tapauskohtaisilla esimerkkiarvoilla eivätkä siten ole menetelmien välisiä paremmuusvertailuja. Vertailutekijöistä ulkopuolelle jää myös paljon laadullisia tekijöitä, kuten käärintämuovien rikkoontumisherkkyys eri menetelmien välillä ja paalainmallien aiheuttamat erot. Jokaisen tilan tulee tarkastella muuttujia omista lähtökohdistaan. Paalinkuljetuksista aiheutuvista logistisista kustannuksista tärkeimpiä ovat paalin paino, paalinsiirtovaunun koko, siirtonopeus, siirtomatka sekä lastaus- ja tyhjennysnopeudet. Lisäksi satotasolla on merkitystä sadon kokonaiskustannuksiin, vaikkei sillä ole suoranaista vaikutusta tonnikohtaiseen kuljetushintaan. Paalin painoon vaikuttaa paalaimen ominaisuuksien lisäksi rehun laatu. Erot paalien kuutiomassassa vaikuttavat suoraan kuljetusten tehokkuuteen, mikäli vaunun kantavuus sallii painavampien paalien siirron täysinä kuormina. Kuljetusetäisyyden kasvaessa siirtovaunun koko, siirtonopeus ja siirtomatka vaikuttavat suoraan kuljetuksessa käytettävään aikaan. Lastaus- ja tyhjennysnopeudet ovat enemmät tapauskohtaisia, ja niihin voi vaikuttaa merkittävästi kokonaissuunnittelulla. Kuormaustraktorin ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus kuormausaikoihin, sillä toistuva 3 sekunnin ero paalien käsittelyssä vaikuttaa kokonaiskustannuksiin huomattavasti. Asiaa havainnollistaa kuva 17, jossa ERT-vaunun siirtokustannuksia on kuvattu kahdella käyrällä. ERT nopea kuvaa lastausta, jossa paalikohtainen kuormausaika on 1 minuutti. ERT hidas -käyrä kuvaa tilannetta, jossa paalikohtainen kuormausaika on 1 minuutti 3 sekuntia. Kuvatulla erolla on suuri merkitys eri menetelmien vertailussa 1 5 km välillä. Paaliliikenteen suunnitte- lulla ja purkupaikkojen järjestelyillä voidaan vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin. Myös paalien kuormaus- ja purkuratkaisuilla on suuri merkitys. Hyvän ja tehokkaan kuormauslaitteen hinta on myös huomioitava kustannuksissa. Kuvassa 17 esitetyn esimerkin mukaisesti jokainen paalien siirtoon vaikuttava tekijä voi muuttaa kuvattua kustannuskäyrää tilakohtaisesti. Laskelmien perustana on REKKA-hankkeen rehunkuljetusajan laskuri. Lähtöarvot ovat taulukossa 2. Noukinvaunukorjuun siirrot ja kuljetukset Noukinvaunun keskeisin ominaisuus on se, että yksi henkilö voi hoitaa korjuun ja kuljetuksen. Rehusiilon tiivistäminen jää toiselle henkilölle, mutta kokonaisuudessaan työntekijöiden ja koneiden määrä on alhainen verrattuna muihin korjuumenetelmiin. Lyhyillä siirtoetäisyyksillä noukinvaunun korjuuteho on hyvä, mutta etäisyyden kasvaessa työsaavutus pienenee. Noukinvaunujen teho ja koko on viime vuosien aikana kasvanut ja vaunujen kokoluokat vaihtelevat 3 5 DIN m 3 välillä. Rehumassan tiiviys on kasvanut, sillä nykyisissä vaunuissa on lähes poikkeuksetta roottorisulloja. Keskimääräinen tilavuuspaino näissä laskelmissa on 23 kg/m 3, mutta käytännössä tilavuuspaino vaihtelee rehun kuiva-ainepitoisuuden, silpun pituuden ja vaunun teknisten ominaisuuksien vuoksi välillä kg/m 3, tapauskohtaisesti jopa enemmän. TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655) 11

12 Kuva 18. Säilörehun korjuu noukinvaunulla on yhden kuljettajan työtä. Kuva: Pasi Eskelinen /m siirtoetäisyys, km Noukinvaunu 3 m3 Noukinvaunu 4 m3 Noukinvaunu 5 m3 Kuva 19. Noukinvaunusäilörehun korjuuhinta kolmella erikokoisella noukinvaunulla ja taulukon 3 lähtöarvoilla. Korjuuaika, h Kuorma 7 tn, 3 m3 Kuorma tn, 4 m3 Kuorma 12 tn, 5 m3 Kuva 2. Noukinvaunusäilörehun korjuuaika kolmella eri kokoisella noukinvaunulla, taulukon 3 lähtöarvoilla ja ha korjuualalla. Tulokset: REKKAhankkeen rehunkorjuumenetelmien vertailulaskuri Siirtoetäisyys, km Taulukko 3. Säilörehun noukinvaunukorjuu kolmella erikokoisella noukinvaunulla, laskennan lähtötiedot Noukinvaunu 3 m 3 Noukinvaunu 4 m 3 Noukinvaunu 5 m 3 Siirtonopeus, km/h Täyttöaika, min 7 12 Purkuaika, min Kuorman massa, tn 7 12 Kuutiopaino, kg/m Tuntikustannus, /h TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655)

13 Kuva 21. Suuri rehunsiirtovaunu mahdollistaa ajosilppurikorjuun kauempaa tilakeskuksesta vähemmillä siirtoyksiköillä. Kuva: Pasi Eskelinen Noukinvaunulla korjattaessa rehu säilötään laakasiiloon tai aumaan (Kuva 18). Vertailukohtana käytetään yleensä tarkkuus- tai ajosilppurikorjuuta, joiden tuottama säilörehu varastoidaan vastaavalla tavalla. Noukinvaunulla korjattu rehu on yleensä hieman pidempisilppuista, mikä vaikuttaa käsittelyyn ja tilakohtaisiin ruokintaratkaisuihin. Yleisesti ottaen näiden menetelmien välillä korjattu rehu on vertailukelpoista. Säilörehun korjuun hinta ei poikkea eri vaunukokojen osalta paljonkaan lyhyillä kuljetusmatkoilla. Kuvan 19 esimerkissä ja taulukon 3 esimerkkiarvoilla saadaan lähes samanlaisen korjuukustannukset 3, 4 ja 5 m 3 korjuuvaunuilla, vaikka tuntihinnat poikkeavat toisistaan huomattavasti. On kuitenkin huomattava, että pienimmän ja suurimman vaunun käytössä tarvitaan eri kokoluokan traktorit. 5 m 3 tilavuuden noukinvaunu vaatii yli 25 hv tehoisen traktorin, ja yleensä kyseiset koneet ovat 5 km/h luokiteltuja liikennetraktoreita. 3 m 3 vaunuja voi käyttää 15 hv kokoluokan traktoreilla, joita on yleisemmin käytössä maatiloilla. Lähemmässä muuttujien tarkastelussa tilakohtaiset tekijät voivat tuoda jollekin kokoluokalle lisähyötyä, joten mitään tiettyä noukinvaunua ei voi kustannussyistä nostaa yleisellä tasolla muiden edelle. Tarkasteltaessa noukinvaunun siirtoaikoja eri kokoluokkien ja siirtomatkojen välillä on nähtävissä selkeitä eroja, jotka kuvaavat rehunsiirtoa muillakin menetelmillä. Suurella vaunulla siirtokertoja tulee vähemmän ja kuljetusaika pienenee. Esimerkiksi 15 km siirtomatkalla ha rehunkorjuuseen tarvitaan 3 m 3 vaunulla työaikaa 14,4 h, kun 5 m 3 vaunulla vain 9,1 h eli 37 % vähemmän (kuva 2). Siirtokustannus on 5 km etäisyydellä lähes kaikilla vaunuilla sama, mutta työajansäästö suuremmalla vaunulla on ha korjuualalla 1,9 h eli 31 %. Nopealla korjuuajalla on vaikutus mm. urakoitsijan työhön, jolloin korjuuaikana ehditään korjaamaan suurempi sato. Lisäksi laatutekijät voivat nousta suuremmilla korjuualoilla isompaa vaunua puoltaviksi tekijöiksi. Toisaalta pienemmän vaunun ja traktorin kokonaismassa jää alhaisemmaksi. Lopputuloksiin vaikuttaa jälleen tilakohtaiset tekijät kuten pyöröpaalauksessakin. Noukinvaunun korjuuteho rajoittuu edellisten laskelmien perusteella normaalisti 25 ha välille korjuukertaa kohden. Lyhyillä kuljetusmatkoilla noukinvaunu on tehokas, mutta siirtomatkan kasvaessa vaunun koko vaikuttaa sekä nopeuteen että kannattavuuteen. Kannattavuustekijät riippuvat täysin laskurissa käytetyistä lähtöarvoista. Silppurikorjuun siirrot ja kuljetukset Silppurikorjuussa käsitellään säilörehunkorjuuta pääasiassa ajosilppurikorjuun näkökulmasta. Suurimmat traktorikäyttöiset tarkkuussilppurit voidaan laskelmissa käsitellä pienenä ajosilppurina ja korjuuketjut ovat rinnastettavissa toisiinsa. Vertailua helpottaa, jos tarkkuussilppurilla täytetään erillistä, silppuriyksikön vierellä ajettavaa traktorin ja perävaunun yhdistelmää eikä perävaunun irrotus- ja kiinnitysaikoja tarvitse huomioida laskelmissa. n tuntikustannus on korjuuketjun korkein, usein jopa moninkertainen muihin koneisiin verrattuna. Korjuuketjun kannattavuuden kannalta on tärkeintä pitää ajosilppurin työteho (tn/h) mahdollisimman korkeana. Laskelmissa käsitellään kaikkien koneiden kustannuksia tuntikustannuksina, vaikka yleinen urakoitsijoiden laskutusperuste on hehtaarikustannus. Peruslähtökohtana tuntikustannus suosii hyviä peltoja lähellä tilakeskusta, jolloin ajosilppuri voi päästä suurimpiin työsaavutuksiin. Ajosilppureiden tehoon vaikuttaa suoraan koneiden moottoriteho, mutta säilörehun laatu ja karhotustulos ovat merkittäviä työtehoon vaikuttavia tekijöitä. Leveältä työleveydeltä tehty karho (12 15 m) mahdollistaa helpon liikkumisen siirtotrak- TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655) 13

14 Kuva 22. n maltillinen ajonopeus helpottaa kuorman täyttöä, sillä sivulla ajavalla traktorilla on enemmän aikaa reagoida täytössä tapahtuviin poikkeuksiin. Myös kuorman täyttö maksimikuorman saamiseksi onnistuu paremmin hitaalla vauhdilla. Kuva: Veli-Matti Tuure. toreille mutta pitää myös ajosilppurin nopeuden kohtuullisena (4 8 km/h). Rehunsiirron onnistuminen on kokonaistyönsaavutuksen kannalta tärkeää. kykenee korjaamaan 3 8 tonnia säilörehua tunnissa, mutta saman määrän kuljettaminen vaatii tilanteen mukaisen siirtokaluston. Lyhyillä siirtomatkoilla kuljetus on kohtuullisen helppo järjestää. Yhden kilometrin siirtoon kuluu 3 km/h nopeudella kaksi minuuttia suuntaansa. Siirtoon ja tyhjennykseen kuluu tällöin 5 8 minuuttia. Lyhyellä matkalla voidaan toimia kahdella siirtovaunulla lähes kaikissa olosuhteissa. toimii edullisimmin kahdella siirtovaunulla. Jokaisen lisävaunun käyttöönotto aiheuttaa lisää kustannuksia. Vaunukoon kasvattaminen pidentää mahdollista siirtomatkaa, sillä kuorman täytön kestoajan kasvaessa toinen siirtoyksikkö ehtii viedä kuormansa yhä kauemmas (kuva 21). Rehunsiirron tehokkuuteen vaikuttaa ajomatkan ja rehuvaunun tilavuuden lisäksi siirtonopeus ja silppurin teho. 5 km/h traktoriluokitus mahdollistaa korkeat siirtonopeudet, mikäli tiestön kunto on riittävän hyvä. Rehuvaunun kokoa ei voi kasvattaa rajattomiin, ja suurin traktorikäyttöinen kokoluokka on noin 3 tn kokonaismassa (n. 5 m 3 ), jolloin kolmelle akselille kohdistuu kullekin noin tn paino. Kuormien painoa voidaan lisätä tiivistämällä kuormaa. Nykyisin käytössä on hydraulisesti kuormaa puristavia vaunuja, jolloin kuorman tiiviys Taulukko 4. korjuuvertailun lähtötiedot, jossa muuttuvina tekijöinä ovat kuormakoko ja siirtonopeus. Rehun kustannukseen vaikuttaa lähtötekijöistä johtuen tarvittava siirtotraktorien määrä eri korjuuketjuissa. tiivistävillä vaunuilla tn vaunulla Siirtonopeus, km/h täyttöaika, min 15 purkuaika, min 2 2 Kuorman massa, tn 15 kuutiopaino, kg/m vaunun tuntikustannus, /h Siilon tiivistäminen /tn 4 4 kasvaa jopa 5 %. REKKA-hankkeessa kyseisten vaunujen ominaisuuksia mitattiin MTT Maaningan koeasemalla vuoden 213 rehunkorjuussa. Kuormien massat kasvoivat tiivistämällä 35 5 % (kuva 23). Päästäessä 5 % tiivistämisasteeseen kuormamäärästä kolmannes vähenee siirtoajosta ja kaksi siirtoyksikköä voi tehdä kolmen työn. Toisaalta tiivistävä vaunu on kalliimpi eikä yhden siirtoyksikön vähentäminen ole suoraan verrannollinen kustannus. Verrattaessa korjuuketjuja tuntikustannusten perusteella eri rehunsiirtoratkaisujen välillä vaunujen tiivistävyydellä ei ole suurta merkitystä tuntikustannuserolla. Samoin pelkällä ajonopeuden suurentamisella ei päästä suuriin kustannuseroihin 5 /h kustannuserolla (kuvat 24 ja 25). Tekijöiden yhteisvaikutus ja siten saatu siirtoyksiköiden vähennys tuo säästöt paremmin esille. Lisäksi tärkeä tekijä on korjuusilppurin teho. Silppurin tehon ollessa 6 tn/h on 6 /h hintaisen siirtoyksikön vaikutus tonnihintaan 1. Silppurikorjuun kustannuksia kuvaavissa kuvioissa korjuuvaunuja on enimmillään käytössä viisi. Kun siirtoteho ei enää riitä (noin km), silppurin teho alkaa laskea ja samalla korjuukustannus nousee jyrkemmin. Lyhyilläkin matkoilla on kokonaiskustannuksen kannalta tärkeää, että silppuri saa työskennellä maksimiteholla. Siirtotraktoreiden osuus tonnikohtaisesti vertaillusta kustannuksesta on suhteessa pieni. 14 TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655)

15 Kustannus / tn vaunu 4. vaunu vaunu Kuva 23. Siirtonopeuden ja vaunun tilavuuden vaikutus ajosilppurikorjatun säilörehun tonnikustannukseen ja kuljetusvaunutarpeeseen. Ero kustannuksesta selittyy useamman tekijän yhteisvaikutuksesta taulukon 4 mukaisesti. 3. vaunu 4. vaunu Ajos. Tiivist Siirtomatka, km Kustannus / tn 25 Kuva 24. Kuormakokojen tn ja 15 tn kustannusero /tn tuntikustannuksen ollessa kalliimpi 15 tn vaunulla vaunu 4. vaunu 5. vaunu 3. vaunu 4. vaunu 5. vaunu tn vaunu 15 tn vaunu Siirtomatka, km Kustannus / tn 25 Kuva 25. Rehunkorjuukustannusten ero 35 ja 45 km/h siirtonopeuksilla ja vastaavilla 65 /h ja 7 /h siirtovaunun kustannuksilla, max. 5 vaunua vaunu 3. vaunu 3. vaunu 5. vaunu 4. vaunu 5. vaunu 35 km/h 45 km/h Siirtomatka, km Korjuukustannuksia laskettaessa on huomattava, että muuttujavariaatioita on useita. Tilakohtaisesti tuloksiin voi tulla merkittäviä painotuksia. yksikön tuntihinnan laskennassa tulisi olla käytettävissä esim. edellisen vuoden käyttötunnit ja korjatut hehtaarit. Yleisen keskiarvon sijaan tulisi käyttää esimerkiksi 1 km, 5 km ja km keskimääräisiä korjuutehoja. korjuun esitetyissä laskelmissa on käytetty oletuksena, että 6 tn tuntiteholla siilojen tiivistyksessä tarvitaan kaksi traktoria. Tonnikohtainen tiivistyskustannus, 4 /tn, on johdettu 6 /h -hinnasta. Juuri siilotyöskentelyssä on eniten tilakohtaisia vaihtoehtoja toteutettaviin menetelmiin ja tuntikohtaiseen hintavaihteluun. Kannattaa huomioida Mallinnuksiin liittyy lukuisa määrä olettamia, ja näihin olettamiin on aina suhtauduttava kriittisesti, kun tuloksia verrataan yksittäisten tilojen tilanteeseen. Muun muassa korjuukoneen ajonopeudella on suuri vaikutus työtehoon, ja se voi vaihdella tilojen ja peltolohkojen välillä paljonkin. Tässä tiedotteessa kuvattu mallinnus ei anna TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655) 15

16 Hinta 15,5 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 214 Kuva 26. Korjuuketjun kuljetuskapasiteetti on pyrittävä mitoittamaan niin, että korjuukoneen ei tarvitse odotella yhtään. Kuva: Markku Lätti. vastauksia esim. eri korjuumenetelmien tai korjuuajan jatkumisen vaikutuksesta rehun laatuun. Mallinnuksessa olettamana käytetty valmiin säilörehun talviaikainen kuljetus rekalla suuremmassa erässä etätiloilta tilakeskukseen vaatii vielä lisätutkimusta ja tarkempaa laskentaa. Lisäksi säilörehuntuotantoalan kasvu kaksinkertaiseksi tarkoittaa useimmiten korjuumenetelmien kehittämistä sekä lisäinvestointeja tai urakoinnin lisäämistä. Siten täysin saman korjuuketjun vertaileminen yhden ja kahden lypsyrobotin vaihtoehdossa kuvastaa harvoin todellista kehitystilannetta. Tilamallit toimivat kuitenkin yksittäisen tilan laskennan lähtökohtana ja vertailutietona. Sään ja rehun laatutekijöiden vuoksi säilörehun korjuu olisi tehtävä maitotiloilla maksimissaan 3 4 päivässä. Etäpeltojen korjuustrategiassa työvoiman määrä vaikuttaa valittuun koneketjuun. Mikäli työntekijöitä ei varmuudella ole riittävästi, korjuu on ulkoistettava osittain tai kokonaan urakoitsijoille. Etäpeltoja voi käsitellä erikseen tai koko korjuualan käsittelyn voi yhdistää. Vaikka rehunkorjuu ulkoistettaisiinkin, kokonaisuuden järjestelyissä on vielä paljon tehtävää tilan omistajillekin. Lopuksi kannattaa huomioida, että säilörehunkorjuuaikaan kymmenien kilometrien päässä oleville etäpelloille ei kannata ajaa jokaisella koneella päivittäin erikseen, vaan kannattavampaa on järjestää yhteiskuljetus päivittäin korjuu- ja varastointialueelle/-alueelta, jos se vain konekaluston säilytyksen kannalta on mahdollista. Siinä säästetään sekä aikaa että kustannuksia. REKKA-projekti Savonia AMK:n ja TTS Työtehoseuran REKKA-hankkeen tavoitteena oli selvittää voimakkaasti laajentavien karjatilojen lisäpellon hankinnan taloudellista kannattavuutta ja tuotannon järjestämisen organisatorisia ja logistisia vaihtoehtoja sekä tätä kautta edesauttaa hallitun laajentamisen edellytyksiä. Tavoitetta varten hankkeessa luotiin tilamallinnus yhden lypsyrobotin maitotilan laajentamisesta (tai tuotannon laajentamisesta) kahden lypsyrobotin kokoluokkaan. Erityisessä tarkastelussa verrattiin kolmella alueella sijaitsevia lisäpeltoja 1 km, 25 km ja 5 km etäisyydellä talouskeskuksesta. Laskelmissa tarkasteltiin työmäärää, säilörehunkorjuun vaihtoehtoja ja kannattavuutta tuotantokustannuslaskelmilla. Työn taustoittamiseksi tehtiin tilakohtaisia mittauksia säilörehunkorjuutöissä ja -kuljetuksissa. Tausta-aineistoina työnkäytön mallinnuksessa käytettiin Pohjois-Savon peltolohkorekisteriaineistoa ja säädataa Ilmatieteen laitoksen sääasemilta. Hankkeen aikana luotiin työkaluiksi viljelijöiden ja neuvojien käyttöön laskureita, joilla voi suunnitella tilatasolla säilörehu- ja lantalogistiikkaa sekä kalustovalintoja. Koko hankkeen tulokset löytyvät keskitetysti osoitteesta Hanke toteutettiin vuosina , ja sitä rahoitti Pohjois-Savon ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. TTS TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), 521 Rajamäki, puh. (9) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI-521 Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 16 TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 4/214 (655)