Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat"

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 4/2011 (631) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija, MMM Reetta Palva, TTS Urakointihinnat ovat kyselyn perusteella nousseet kahden vuoden takaisesta keskimäärin 5 10 %. Taksojen suuri hajonta ja vastaajien vaihtuvuus aiheuttavat joidenkin töiden keskihinnoissa muutoksia, jotka eivät välttämättä kuvaa yleistä kehitystä. Hintojen vaihtelu on hyvä pitää mielessä, kun arvioi ja laskee omaa urakointiveloitustaan. Tilasto antaa suuntaa markkinoiden hintatasosta, mutta työn hinnoittelun tulee perustua omiin tavoitteisiin ja lähtökohtiin. Kustannuslaskenta on hinnoittelun pohja. Tässä tiedotteessa on esitellään yleisiä konekustannuslaskennan periaatteita. Urakointimäärä ja koneiden käyttöaste ovat ratkaisevia urakointihinnan muodostamiselle, sillä useimmiten pääomakuluista aiheutuu suuri osa kustannuksista. Konekapasiteetin hyödyntäminen tehokkaasti edellyttää hyvää työn organisointia ja oman työketjun tarkastelua varsinaisen tuottavan työn ja erilaisiin tukitöihin kuluvan ajan osalta. Ajettavat levitysvaunut ovat yleistyneet lietteen levityksessä. Kyselyn yhteensä 86 lieteurakoitsijasta yhdeksällä oli käytössä ajettavalla levitysvaunu, jolla lanta levitettiin sijoittamalla. Vuosittain urakoitava määrä ajettavilla levitysvaunuilla oli keskimäärin kuutiometriä. Lähes kaikki ilmoittivat, että urakointimäärää olisi vielä mahdollista lisätä. Kuva: Sakari Alasuutari TTS tutkimus seuraa toteutuneita koneurakointihintoja joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Vuoden 2011 alussa kyselylomakkeita lähetettiin postitse kappaletta. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti TTS:n internet-sivuilla olleen linkin kautta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 693 koneurakointia tehnyttä yrittäjää, joista 289 vastasi sähköisesti. Netin kautta vastanneista 28 urakoitsijaa eivät olleet postituslistalla, vaan olivat saaneet tiedon kyselystä muuta kaut- ta. Lähetetyn kyselyn palautumisprosentti oli siten noin 43 % (665 kpl). Kyselyllä kertyi hintatietoja kaikkiaan noin urakoidusta työstä. Urakointihintojen kehityksessä vaihteluja Urakointihinnat nousivat kyselyjaksolla ( ) keskimäärin 5 10 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisellä jaksolla ( ). Esimerkiksi viljan kui- vauksessa tuntiveloitukset nousivat varsin maltillisesti. Myös leikkuupuinnissa hinnat ovat nousseet hyvin vähän. Joissakin töissä hintojen nousu on ollut reippaampaa, kuten lannan levityksen tuntiveloituksissa tai säilörehun paalauksen tai käärinnän paaliveloituksissa. Traktorityön tuntitaksat nousivat noin kuusi prosenttia ja lumitöiden taksa vajaat 10 prosenttia. Koska kyselyyn vastaajat vaihtuvat jonkin verran vuosittain ja joissakin töissä hinta perustuu hyvinkin

2 Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vastauksia v. 2010, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3 4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h ,8 39,9 36,2 11 Kyntö, sarka-aura 5 8 siip ja kaksoisaura 4 5 /h ,8 48,6 43,7 12 siip. Kyntö, sarka-aura /ha ,7 56,3 54,7 9 Kyntö, kaksoisaura /ha ,8 51,0 50,0 13 Kultivointi /h ,6 49,2 44,8 9 Kultivointi /ha ,9 39,2 35,5 7 Lautasäestys /h ,3 58,1 50,5 17 Lautasäestys, 3 m /h ,4 50,0 49,6 7 Lautasäestys, yli 3 m /h ,7 61,2 51,0 10 Lautasäestys /ha ,5 33,6 29,8 32 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h ,6 41,6 33,6 5 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h ,6 52,5 42,1 8 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha ,0 30,9 23,4 14 Rikkaäestys e/h ,5 4 Rikkaäestys /ha ,0 5 Uudisraivausjyrsintä, raivaus /h ,5 114,8 88,2 4 Kivien keräys (kaikki) /h ,8 69,1 64,4 24 Kivien keräys 4 m ja alle /h ,3 61,4 57,97 6 Kivien keräys yli 4 m /h ,6 75,7 70,64 16 Kivien keräys /ha 150,0 81,00 1 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen levitys, syysviljat ja nurmi /h ,5 37,5 37,1 4 Lannoitteen levitys, syysviljat ja nurmi /ha ,9 13,2 13,6 16 Lannoitteen levitys, 12 m ja alle /ha ,5 12,0 14,0 2 Lannoitteen levitys, yli 12 m /ha ,9 14,0 13,6 10 Lietteen levitys (kaikki) /h ,6 64,9 49,2 44 Lietteen levitys (kaikki) /m 3 2,1 2,4 2,29 2,17 1,94 41 Lietelannan levitys, hajalevitys /h ,8 56,9 50,7 8 Lietelannan levitys, hajalevitys /m 3 1,8 2,3 2,1 2,0 1,9 9 Lietelannan levitys letkulevitin /h , ,7 14 Lietelannan levitys letkulevitin /m 3 1,7 2,5 2,1 2,0 2,0 3 Lietelannan levitys, sijoitus /h ,7 87,8 19 Lietelannan levitys, sijoitus /m 3 2,2 2,6 2,41 2,53 27 Lannan siirtoajo e/h ,9 8 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä e/m 3 /km 0,25 0,32 0,29 0,25 7 Kuivalannan levitys (kaikki) /h ,0 58,5 49,6 23 Kuivalannan levitys alle 12 m3 /h ,2 54,6 41,1 5 Kuivalannan levitys 12 m3 ja yli /h ,3 64,2 57,6 18 Kuivalannan levitys (kaikki) /m 3 2,1 2,6 2,3 2,3 2,9 9 Kalkin levitys /t 4,9 6,8 5,9 5,1 4,8 20 Kylvö Kylvölannoitus /h ,8 48,6 41,0 17 Kylvölannoitus, työlev cm /h ,9 44,4 38,1 14 kylvölannoitus 400 cm /h ,5 59,3 2 Kylvölannoitus, työlev cm /ha ,7 48,5 42,7 33 Kylvölannoitus 400 cm /ha ,8 53,0 47,4 17 Kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha ,3 57,5 42,5 4 Kylvölannoitus /ha ,5 49,9 44,0 55 Suorakylvö (kaikki) /h ,4 62,7 63,6 4 Suorakylvö 300 cm ja alle /h ,2 59,8 59,3 3 Suorakylvö /ha 56,5 72,1 64,3 62,5 60,6 84 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha ,6 62,5 60,4 59 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha ,1 62,6 61,0 25 Piensiementen kylvö /ha ,0 34,8 47,7 5 Sokerijuurikkaan kylvö /ha ,7 100,3 114,0 3 Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /h ,4 39,3 36,1 27 Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /ha ,8 15,1 13,6 127 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h ,1 37,9 32,6 13 Hintataulukon tulkinta Oheisessa taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Taulukossa hintoja on tarkasteltu vaihteluna, joka on laskettu periaatteella keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2008 ja 2006 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. Joitain aikaisempia jaotteluja on tarkennettu, jolloin vanha hinta on edellisvuosien kohdalta listauksesta poistettu. pieneen määrään ilmoitettuja hintoja, keskimääräisten hintojen muutokset eivät aina kuvaa todellisesta hintojen kehityksestä. Hintojen korotuspaineet eivät olleet ehkä yhtä suuret, kun polttoaineen hinta laski vuoden 2008 nousupiikin jälkeen. Kevyen polttoöljyn hinta (alv 0%) oli vuonna 2010 keskimäärin 64 senttiä/litra, kun vuoden 2008 kesällä hinta oli 84 senttiä. Hinta on keväällä 2011 jälleen noussut vuoden 2008 tasolle. Koneiden hinnat nousivat Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan vuodesta 2008 vuoteen 2009 keskimäärin yhdeksän prosenttia, mutta vuonna 2009 hintojen nousu pysähtyi kokonaan ja joissakin koneryhmissä hinnat jopa hieman laskivat. Vuonna 2010 koneiden hinnat nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Liikevaihto kasvaa edelleen Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin euroa, edellisessä kyselyssä noin euroa. Keskiarvoa nostavat paljon urakoivien isot liikevaihdot ja niiden entistä suurempi osuus urakoitsijoista. Lähes 13 prosentilla liikevaihto oli euroa tai enemmän, kun viime kyselyssä vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia. Urakoinnin tyypillistä liikevaihtoa voi kuvata myös keskiluvulla, eli kaikkien liikevaihtojen 2

3 Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vastauksia v. 2010, kpl Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h ,9 42,5 47,4 13 Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen /ha ,6 15,8 14,9 10 Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluruiskutus /ha 18,8 0 Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto (kaikki) /h ,7 34,0 29,1 13 Heinän niitto alle 260 cm /h ,8 31,9 29,1 10 Heinän niitto yli 260 cm /h ,5 37,5 3 Heinän niitto /ha ,0 35,8 34,2 3 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /h ,5 59,8 46,1 37 Heinän ja säilörehun niittom cm /h ,0 40,3 37,3 7 Heinän ja säilörehun niittom cm /h ,1 55,0 47,0 22 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /h ,0 94,6 85,0 6 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha ,0 35,1 32,4 59 Heinän ja säilörehun niittom. alle 260 cm /ha ,3 35,2 29,0 4 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,8 34,5 31,1 8 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,1 35,3 33,5 30 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /ha ,1 34,8 31,1 16 Karhotus ja karhojen yhdistäminen (kaikki) /h ,7 53,8 44,7 17 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, 6 m ja alle /h ,7 36,5 7 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 6 m /h ,0 71,2 10 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /ha ,3 20,1 17,3 27 Heinän pöyhintä /ha 23,0 22,5 2 Kovapaalaus /paali 0,24 0,28 0,26 0,25 0,2 13 Kanttipaalaus /paali 8,0 11,6 9,8 7,0 4 Heinän ja oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali 3,3 7,3 5,3 6,2 5,2 4 Heinän ja oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 5,7 6,8 6,2 6,0 5,8 21 Ruokohelpin pyöröpaalaus /paali 4,9 8,0 6,5 5,4 3 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,5 9,9 8,7 7,6 6,8 28 Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 3,4 4,0 3,7 3,7 3,3 16 Säilörehun käärintä, muovilla /paali 6,4 8,6 7,5 6,7 6,6 11 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali 10,2 13,9 12,0 10,3 9,2 3 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 10,5 12,6 11,6 12,1 11,5 23 naru) Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 14,0 16,0 15,0 13,8 13,4 24 naru + muovi) SR niitto + paalaus + käärintä (sis. /paali ,2 15,3 15,0 7 verkko+muovi) Säilörehupaalien kuormaus ja ajo pellolta /h ,5 54,4 36,4 5 Säilörehupaalien siirtely pellolla /paali 0,7 2,6 1,7 3 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h ,5 101,0 82,2 10 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha ,5 101,9 92,5 11 Säilörehun korjuu silppurivaunulla /h ,4 85,7 3 Säilörehun korjuu hinattavalla tarkkuussilppurilla /h ,0 76,7 5 Säilörehun korjuu hinattavalla tarkkuussilppurilla /ha ,6 90,6 65,8 7 Säilörehun korjuu ajosilppurilla /ha ,3 100,0 73,8 4 Ajosilppuri, koko ketju (niitto, karhotus, /ha ,5 160,3 170,4 2 silppuri, kuljetus, tiivistys) Kokoviljan korjuu ajosilppurilla /ha ,0 3 Säilörehun siirtoajo /h ,2 54,0 43,4 10 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h ,5 42,0 36,7 6 Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h ,0 74,9 74,9 14 Puinti, työleveys cm /h ,8 96,0 94,4 18 Puinti, työleveys cm /h ,7 112,7 106,0 41 Puinti, työleveys cm /h ,3 138, Puinti (kaikki) /ha ,7 93,4 87,5 120 Puinti, työleveys alle 320 cm /ha ,6 88,5 83,5 19 Puinti, työleveys cm /ha ,7 90,7 87,2 18 Puinti, työleveys cm /ha ,1 96,4 88,5 37 Puinti, työleveys cm /ha ,5 92,6 91,3 25 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha ,3 100,7 85,0 10 keskimmäisellä luvulla, joka oli euroa. Luku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle euroa ja puolella yli sen. Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 2. Noin joka viidennellä vastanneista urakoinnin osuus tilan liikevaihdosta oli yli puolet ja seitsemällä prosentilla yli 90 %, jolloin urakointi on selkeästi yrityksen pääelinkeino. Säilörehun korjuu-urakoinnista Taustakysymyksissä oli muutamia säilörehunkorjuuseen liittyviä erityiskysymyksiä, joihin vastasi kaikkiaan 157 urakoitsijaa. Vastanneista suurin osa urakoi säilörehun pyöröpaalauskorjuussa, jossa koko korjuuketjua tai osana ketjua urakoi 54 prosenttia vastanneista. Silppuri- tai noukinvaunu-korjuuketjussa urakoi vastaavasti 27 prosenttia vastanneista. Loput 19 prosenttia urakoivat niittoa tai karhottamista mainitsematta itse korjuumenetelmää. Rehunkorjuu-urakoitsijoista 42 prosentilla oli asiakkaina yksinomaan lypsykarjatiloja. Molempia sekä lypsyettä lihakarjatiloja oli 50 prosentilla, ja ainoastaan lihakarjatiloja (emo- tai loppukasvatustiloja) oli kahdeksalla prosentilla urakoitsijoista. Yhdellä rehunkorjuu-urakoitsijalla oli keskimäärin 7,3 asiakasta. Tyypillisin asiakasmäärä on neljä tilaa, ja noin 20 prosentilla asiakkaita on 15 tai enemmän. Urakoitsijoilta kysyttiin säilörehun korjuuketjun vastuiden sopimisesta asiakkaan ja urakoitsijan kesken säilörehun laatuun liittyen. Kysymykseen vastattiin vapaasanaisesti, joten vastaukset vaihtelivat paljon sen osalta, mitä tekijöitä kukin on katsonut osaltaan laatuun vaikuttavan. Käytännössä laatu syntyy työtä tehdessä ja sillä, että jokainen vastaa oman työnsä laadusta. Monet vastasivatkin vastuiden jakautuvan asiakkaan ja urakoitsijan välisen työnjaon kautta. Läheskään kaikki eivät vastanneet vastuukysymyksiin (n. 60 % vastasi). Asiakkaan vastuulla mainittiin useimmiten olevan korjuuajan määrittämisen (55 % vastanneista). Asiakkaan vastuun itse rehun laadusta tavalla tai toisella mainitsi neljännes vastanneista. Useimmiten asiakkaan vastuu rehun laadusta tuli esille silppuri- tai noukinvaunuketjuissa, joissa siilotyöskentely oli pääosin asiakkaan vastuulla. Moni mainitsi asiakkaiden vastuuseen kuu- 3

4 Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vastauksia v. 2010, kpl Viljan kuivaus alle 120 hl /h ,8 27,2 20,2 18 Viljan kuivaus hl /h ,3 30,4 26,6 64 Viljan kuivaus hl /h ,5 39,2 34,1 29 Viljan kuivaus hl /h ,4 53,5 42,2 41 Viljan kuivaus hl /h ,3 76,4 74,7 4 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h ,0 3 Viljan varastointi, yli 5 kk /m 3 2,7 6,8 4,7 5,5 5,4 11 Viljan varastointi, yli 5 kk /tonni 3,5 13,4 8,4 9,1 6,8 7 Viljan lajittelu /t ,0 20,9 22,2 18 Viljan lajittelu /h ,4 5 Viljan peittaus (ei sis. peittausainetta) /t ,0 4 Sokerijuurikkaan nosto (kaikki) /ha ,4 264,4 244,5 5 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus /h ,5 54,2 64,7 5 Haketus, pienhakkuri /h ,5 43,4 47,3 5 Haketus, tehohakkuri /h 130,0 103,8 0 Haketus /m 3 3,5 4,3 3,9 3,9 3,3 13 Hakkuutyö, harvesteri /m ,7 11,8 10,5 6 Hakkuutyö moottorisahalla /h 27,0 27,1 0 Hakkuutyö, harvesteri /h ,5 56,0 43,8 4 Energiapuun korjuu /h ,7 45,9 37,2 14 Pilkkeiden teko /h ,8 36,4 30,2 18 Puun siirtoajo /m ,4 5,0 5,1 20 Puun siirtoajo /h ,4 39,4 34,8 41 Sirkkelisahaus /h ,1 41,7 37,5 24 Puutavaran höyläys /m 0,17 0,25 0,21 3 Viherkesannon niitto alle 260 cm /h ,1 41,8 35,0 12 Viherkesannon niitto yli cm /h ,0 47,7 38,2 9 Viherkesannon niitto yli 300 cm /h ,3 46,5 39,8 3 Viherkesannon niitto /ha ,1 33,0 27,8 8 Tienvarsien niitto (kaikki) /h ,8 42,0 37,7 44 Tienvarsien niitto (kaikki) /km 8,0 12,7 10,3 3 Tienvarsien niitto, niittokone /h ,6 44,7 38,7 7 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h ,0 44,7 38,7 28 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h ,9 44,7 38,7 9 Vesakoiden murskaus /h ,2 46,3 41,0 22 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt + muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h ,1 36,8 30,4 4 Traktorityö kuljettajineen kw /h ,9 40,4 34,7 43 Traktorityö kuljettajineen kw /h ,6 43,7 9 Traktorikaivuri /h ,0 38,9 33,8 29 Kaivuri alle 10 tn /h ,1 43,9 39,2 20 Kaivuri tn /h ,8 44,5 40,9 49 Kaivuri yli 20 tn /h ,8 45,3 47,0 10 Kuljetustyö, kaikki /h ,9 46,1 37,5 80 Maan ja soran ajo /h ,1 43,8 64 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h ,3 47,0 12 Kuorma-autokuljetus /h ,0 57,1 3 Lumen ajo /h ,9 8 Lumen ajo /m 3 2,2 4,0 3,1 2,4 2,1 9 Kuormaustyö (kaikki) /h ,4 41,5 22 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h ,4 14 Kuormaustyö, kurottaja /h ,7 9 Pienkuormaintyöt /h ,3 3 Lumityö (kaikki) /h ,1 42,1 35,6 346 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h ,7 45,4 37,1 141 Lumen linkous / takalana /h ,6 134 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h ,1 32 Tien lanaus /h ,1 38,6 35,4 41 Hiekoitus ilman soraa /h ,1 45,7 38,8 23 Hiekoitus (sis sora) /h ,0 56,8 43,4 4 luvan pellon kunnon ja kivien merkkauksen. Urakoitsijan vastuulle kuuluvia työn laatuun liittyviä tekijöitä eritteli noin 40 prosenttia vastaajista. Paalausketjussa urakoivilla työn laatuun kuului useimmiten paalimuovien säilyminen ehjinä käärinnän tai siirron jälkeen. Säilyvyys, hapon annostelun riittävyys ja paalien tiukkuus sekä hyvä työnlaatu olivat myös mainittuja seikkoja. Muissa koneketjuissa erityisesti karhottamisessa pidettiin tärkeänä rehun puhtaana pysymistä karhotuksessa. Siilotyöurakointia tekevistä osa määritteli vastaavansa laadusta säilyvyyden tai ph:n kautta. Työn laatuun liittyvä vastuu on tietenkin myös aikataulussa pysyminen, jonka mainitsi reilu viidennes vastanneista. Konerikot olivat myös urakoitsijan vastuulla olevia seikkoja. Useimmiten säilörehun laadusta saatiin palautetta vain viljelijän antaman aistinvaraisen arvion kautta (57 %). Minkäänlaista tietoa rehun laadusta ei saa tai kysy 15 % vastanneista. Näistä suurin osa korjasi rehua paaliin. Reilut 30 % vastanneista ilmoittaa, että rehuanalyysien tuloksia tarkastellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Rehuanalyysien tuloksista katsotaan yleensä sekä rehun ruokinnallinen että säilönnällinen arvo, alle viidennes kertoo katsottavan vain kuiva-ainetta ja d-arvoa. Säilörehun laatu on koko viljely- ja korjuuketjun summa, joten korjuuurakoitsija ei vastaa laadusta yksin. Korjuun työmenetelmät vaikuttavat laatuun kuitenkin varsin ratkaisevasti, joten olisi hyvä määritellä laatuvaatimukset ennen työn aloittamista mahdollisimman tarkasti kaikkien työhön osallistuvien osapuolien osalta. Määrittelyt tulisi tehdä helposti mitattavissa tai havaittavissa olevien tekijöiden kautta, ja välttää epätäsmällisiä ilmauksia kuten pyritään tekemään tai tarpeen mukaan. Kirjallinen sopiminen hieman lisääntynyt Maatalousurakoinnista kirjallisia sopimuksia ilmoittaa tekevänsä 7,5 prosenttia vastanneista, mikä on vähän useampi kuin edellisessä kyselyssä (6 %). Kirjallisen sopimisen tärkeä merkitys on siinä, että työn tekemiseen vaikuttavat yksityiskohdat käydään yhdessä läpi. Työmenetelmien, koneiden ja kohteen ominaisuuksien sekä halutun laadun järjestelmällinen tarkastelu 4

5 Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vastauksia v. 2010, kpl Harjaus /h ,3 49,8 48,1 14 Harjaus, avoharja /h ,8 44,5 45,37 4 Harjaus, keräävä harja /h ,3 50,9 50,9 7 Polanteen poisto /h ,3 55,0 45,3 4 Lokakaivojen tyhjennys /h ,0 37,9 35,0 3 Lokakaivojen tyhjennys /talous ,2 55,0 42,1 4 Salaojien huuhtelu /h 36,0 74,5 55,3 4 Räjäytystyöt (ei sis. räjähdettä) /h ,4 4 Turpeen nosto /m 3 0,8 2,1 1,4 4 Turpeen nosto, pelkkä traktori /m 3 0,4 1,7 1,1 4 Hiihtolatujen kunnossapito, latukone /h ,3 3 Urakoitsijan työpanoksen osuus (ilman sotua) /h 8,6 20,4 14,5 13,6 12,4 424 Palkatun kuljettajan työpanoksen osuus (ilman sotua) /h 8,9 16,3 12,6 11,5 10,5 166 vähentää huomiotta jäävien seikkojen ja mahdollisten yllättävien tilanteiden todennäköisyyttä. Molempien osapuolien on helpompi toimia ja todennäköisimmin työssä saavutetaan tavoiteltu lopputulos. Sopimusten teko auttaa myös työn hinnoittelussa. Urakoitsijan kannattaa laatia selkeä hinnasto, jossa erotellaan esimerkiksi peltotyön perushinta, työmaalle siirtymisen hinta, kuljetuksen hinnat, odotteluajan hinta ja olosuhteiden vaikutukset hintaan. Hinnoittelulla voidaan osaltaan ohjata asiakasta luomaan edellytykset työn joutumiselle, josta viime kädessä hyötyvät kaikki. Tärkeintä on, että hinnasta sovitaan aina etukäteen ja siten että asiakas ymmärtää miten kokonaishinta muodostuu. Kaluston ja sen erityisominaisuuksien kuvauksen avulla urakoitsija voi perustella työn hinnoittelua. Asiakkaan on helpompi hyväksyä korkeampi hinta, jos urakoitsijan pystyy perustelemaan oman menetelmänsä hyödyt. Vaikka hinnasta sopiminen asiakkaan kanssa onkin myös usein mainittu vaikeaksi, hinta ei välttämättä aina kuitenkaan ole kynnyskysymys. Tehtyjen kyselyjen mukaan urakoinnin käytön tärkeimmiksi perusteiksi ilmoitetaan oman työkuorman vähentäminen eikä niinkään kustannusten vähentäminen. Myös urakoinnilla saavutettavaa parempaa työnlaatua arvostetaan. Taulukko 3. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä sekä vastaajien osuus, joilla olisi mahdollisuus lisätä urakointia, ja näiden keskimääräiset urakointimäärät. Työ keskimäärin /urakoitsija Vastannut voivansa lisätä % ura- keskimäärin/urakoitsija koitsi- joista voisi lisätä määrä nyt määrä, jolla Kylvölannoitus ha 93 ha ha 95 ha Suorakylvö 117 ha 123 ha ha 123 ha Lautasäestys 78 ha 75 ha ha 103 ha Kylvömuokkaus 70 ha 62 ha ha 112 ha Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen 208 ha 175 ha ha 117 ha kaikki Kasvinsuojeluruiskutus ilmaavusteinen 575 ha 449 ha ha 164 ha Lietteen levitys, kaikki m m m m 3 Lietteen sijoituslevitys m m m m 3 Kuivalannan levitys m m m m 3 Säilörehun, heinän ja oljen paalaus paalia paalia paalia paalia Karhotus 430 ha 260 ha ha 251 ha Säilörehun korjuu noukin- tai 420 ha 243 ha ha 200 ha silppurivaunulla Puinti 96 ha 85 ha ha 72 ha Viljan kuivaus 270 tn 320 tn Lumityöt 277 h 257 h h 200 h Taulukko 2. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuonna Liikevaihto, euroa % urakoitsijoista alle , , , , , , ja yli 12,8 Töiden tilaaminen myöhään vaikeuttaa toimintaa Mahdollisista urakointityöhön liittyvistä ongelmista kertoi aikaisempien vuosien tapaan reilu viidennes vastaajista, ja edelleen suurin haaste liittyy töiden ajoittamiseen ja tilausten myöhäiseen tuloon. Noin 32 % vastaajista ilmoitti ainakin osan maatila-asiakkaista tilaavan urakoitsijan vasta työn tekemistä edeltävänä päivänä. Vähintään kuukautta ennen työn tekemistä tilaukset ilmoitti saavansa noin 20 % urakoitsijoista. Jos asiakas ei koe työn tilaamista viimetipassa ongelmaksi, jää urakoitsijalle vaihtoehdoksi aktivoitua itse töiden ajoituksen kartoittamisen suhteen. Asiakkaille kannattaa soitella sesongin alkupuolella ja tiedustella töitten tulevia ajankohtia. Satunnaisten asiakkaiden tilaukset ovat hankalia, kun tilaus tulee esimerkiksi asiakkaan nähdessä urakoitsijan työssään pellolla ja tulee tekemään tilausta lennosta. Ensisijaisesti tulee pitää kiinni jo sovituista töistä, eikä urakoitsijan tarvitse kokea velvollisuutta ryhtyä urakoimaan väliinkiilaajille, jos aikataulut ovat tiukat. Kannattaa myös panostaa asiakashallintaan kirjaamalla järjestelmällisesti ylös tiedot asiakkaiden tilaamista töistä, töiden toteutumisesta, niihin käytetystä ajasta ja työolosuhteista. Toteutuneen tiedon pohjalta on helpompi suunnitella uutta kautta, vaikka olosuhteet ovatkin aina hieman erilaiset. Hinnoitteluperusteet Hinnoitteluperusteena peltotöissä on keskimäärin hieman useammin hehtaarihinnoittelu kuin tuntihinnoittelu, mutta hinnoittelu vaihtelee töittäin erittäin paljon. Esimerkiksi kasvinsuojeluruiskutuksissa hehtaarihinnoittelu on selvästi yleisin tapa, kun taas kylvössä ja puinnissa käytetään yleisesti molem- 5

6 Taustatietoja Tilan päätuotantosuunta tai urakoinnin jälkeen toiseksi tärkein tulonlähde oli suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista kasvinviljely (56 %). Kotieläintuotantoa oli alle kolmasosalla (30 %). Metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin 6 prosenttia ja muun yritystoiminnan 9 prosenttia vastanneista. Muu yritystoiminnan muotona ilmoitettiin useimmiten (29 %) jonkin alan urakointityöt, jolloin maataloustuotantoa ei todennäköisesti harjoiteta lainkaan tai hyvin vähän. Muista aloista melko yleistä oli maatalouskoneiden korjaustoiminta. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin euroa, mediaani euroa. Urakointiin käytettiin keskimäärin 78 työpäivää. Yli 200 työpäivää käytti noin kahdeksan prosenttia tiloista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 22 prosenttia vastaajista, ja seitsemällä prosentilla oli useampi kuin yksi palkattu henkilö. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,8 henkilöä/urakoitsija, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut noin 32 prosenttia vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet) olivat useimmiten hankittuja koneita (12 %), mutta myös maatalouskoneita oli hankkinut moni, noin 10 % vastaajista. Muita urakointiin hankittuja koneista olivat maanrakennuskoneet ja erilaiset metsään liittyvät koneet. Liikevaihto urakointiin koneita hankkineilla oli selvästi keskimääräistä suurempi, noin euroa. Kahdella kolmesta urakoitsijasta asiakkaina on myös muita kuin maatiloja. Noin 10 prosentilla vastaajista kaikki asiakkaat ovat muita kuin maatiloja, kuten yrityksiä, yhteisöjä tai yksityisiä talouksia. Lähes puolella vastanneista vakioasiakkaiden osuus on yli 90 %. Valtaosa ei myöskään markkinoi urakointipalveluitaan erikseen. Lehti-ilmoittelua ilmoitti käyttävänsä 10 %, sähköisiä hakupalveluita noin 8 % ja konerenkaan tai muun urakointivälittäjän kautta työstä ilmoitti reilut kaksi prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Pari prosenttia ilmoitti ottavansa asiakkaisiin yhteyttä ja tarjoavansa työtä tai osallistumalla tarjouskilpailuihin. Urakoitsija tekee keskimäärin 3,8 eri urakointityötä. Useimmiten tarjotaan 1 5 eri urakointityötä, mutta muutama prosentti urakoi jopa eri työtä. Lumityöt ovat yleisin koneurakoinnin muoto, jota on ilmoittanut tekevänsä 52 % kyselyyn vastanneista. Maataloustöistä yleisimpiä ovat puinti, viljakuivaus, kasvinsuojeluruiskutukset ja pyöröpaalaus. Keskimääräinen toimintaetäisyys urakoinnissa oli 37 kilometriä, ja vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 56 kilometriin. Sijaiskone tai -työntekijä oli tiedossa reilulla puolella vastaajista. Erillinen vastuuvakuutus urakointia varten oli 48 prosentilla vastaajista. pia. Lannanlevitys hinnoitellaan joko tunti- tai kuutioperusteisesti, ja molemmat ovat yleisiä. Säilörehun paalaustöissä tuntihinnoittelu on vähäistä ja valtaosa hinnoittelee työn paalikohtaisesti. Urakoitsija saa työlleen korvauksen varmimmin tuntiperusteista taksaa käyttämällä, jolloin katetta saadaan koko kuluneelle työajalle. Asiakkaan kannalta selkein on esimerkiksi hehtaari-, kuutio- tai paalikohtainen hinta, jolloin hän tietää jo työtä sovittaessa ainakin melko tarkasti, mitä työ tulee maksamaan. Urakoitsijan kannalta ongelmana on, että asiakkaiden olosuhteet vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi lohkokoko, peltojen ja peltoteiden kunto, sadon määrä sekä asiakkaan työketjut vaikuttavat työn tekemiseen kuluvaan aikaan. Hinnoitteluun voidaan ottaa mukaan olosuhteiden vaikutus, jolloin myös asiakas voi konkreettisesti arvioida, millä toimenpiteillä toimintaympäristössä hän voi itse vaikuttaa työkustannuksiin. Yksi vaihtoehto on yhdistelmähinta, jossa pohjana on tietty perushinta, joka voi olla esimerkiksi hehtaari- tai tuntihinta, ja sen lisäksi laskutetaan muista tehdyistä yksiköistä, hehtaareista tai vaikkapa paalatuista paaleista. Etuna tässä hinnoittelutavassa on, että se palkitsee asiakasta hyvistä järjestelyistä ja olosuhteista, ja hinta mukailee kulloisiakin työolosuhteita ilman erillisiä hintaneuvotteluja. Tuntitaksa pysyy kuitenkin hyväksyttävissä rajoissa. Perushinnan tulisi olla suhteellisen matala, jotta olosuhteiden vaikutukset työn tekemiseen ja voidaan riittävästi huomioida. Yhdistelmähinta voi olla edelleen olosuhteiden mukaan porrastettu. Lisäksi mukana voi olla vaikkapa aloitushinta tai hinta per alkava lohko työstä riippuen. KONEKUSTANNUSTEN LAS- KENTA HINNOITTELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja hankintahinnan (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huolto- ja kunnossapitokuluja. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna (taulukko 5). Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti ja rakennusten vuotta. Rahoitustilanne on usein sellainen, että konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa, esimerkiksi pankkitalletuksena. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 9). Annuiteet- 6

7 Taulukko 4. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta - Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko-% / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 210 ( /m²) Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi kylmän varastotilan rakennuskustannus* 210 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM rakentamisohjekustannus 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 45 /v (- 10% sopimusale =40,50 /v) Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw Vahinkovakuutus, josta vähennetty 20 % alennuksia Vakuutukset yht. /v Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat voivat olla korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, jotka määräytyvät koneurakoinnin palkkasumman perusteella (Esimerkissä /v). Vastuu- ja oikeusturvavakuutus esim. noin 260 /v 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw Polttoaineen kulutus, l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Moottoripolttoöljyn hinta toukokuu 2011 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 103,6 (84,2) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta keväällä 2011, 10w - 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 2,77 (2,25) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * = 900 /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 3,6 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 56,72 % ja vakinaisilla 69,44 % palkasta. Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 13,6 /h (tilasto) 13,6 /h (tilasto) Palkan sivukulut ,41 /h 56,72 % 9,44 /h 69,44 % Palkkakustannus yht. 21,31 /h 23,04 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton. Taulukko 5. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2011 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw Hankintahinta, (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo, 45 % verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 7,1 7,6 8,5 9,7 12,3 14,2 15,9 20,4 25,9 /h (käyttö 1000 h/v) 4,3 4,6 5,1 5,8 7,4 8,5 9,5 12,2 15,5 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 23 % 7

8 Taulukko 6. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset. Laskelman avulla voi esimerkiksi verrata oman, hankittavaksi suunnitellun koneen pääomakustannuksia siihen, mitä vastaava vuokrakone tai työn teettäminen urakoitsijalla maksaisi. Koneen keskimääräinen hinta perustuu eri lähteistä kerättyihin hintoihin keväällä 2011 ja edustaa kokoluokassaan normaalisti varustettua työkonetta. Korko on laskettu annuiteettiperiaatteella arvonlisäverottomista hinnoista kahdella poistoajalla. Esimerkkikorkona on käytetty 5 %. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muuttuvia kustannuksia. Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v Koneen eskim. hinta alv 23 % alv 0 % Aurat Sarka-aura, 3-teräinen Sarka-aura, 4-teräinen Sarka-aura, 5-ter. puolihin Sarka-aura, 6-ter. puolihin Sarka-aura, 7-ter. puolihin Sarka-aura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 3-teräinen Kaksoisaura, 4-teräinen Kaksoisaura, 5-teräinen Kaksoisaura, 5-ter. puolihin Kaksoisaura, 6-ter. puolihin Kaksoisaura, 7-ter. puolihin Kaksoisaura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 9-ter. puolihin Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite Pintaäes 7 m ja yli, hinattava Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m Kylvömuokkausäes hinatt. 4 4,9 m Kylvömuokkausäes hinatt. 5 6 m Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m Rikkaäes, 5 m Lapiorullaäes, nostolaite 3 4 m Lapiorullaäes, hinattava 4 5 m Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m Lautasäes, nostolaite 3 4m Lautasäes, hinattava 3 4 m Lautasäes, hinattava, 4,5 6 m Lautasäes, hinattava, yli 6 m Lautasmuokkain, nostolaite 3 4 m Lautasmuokkain, nostolaite 4,5 6 m Lautasmuokkain, hinattava 3 4 m Lautasmuokkain, hinattava 4,5 6 m Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m Kultivaattori alle 3,5 m, nostol Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol Kultivaattori alle 5,0 m, hin Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin Kelajyrsin alle 2,2 m Kelajyrsin 2,2 m ja yli Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle Vaakatasojyrsin 2,5 3 m Vaakatasojyrsin 3 4 m Vaakatasojyrsin 4 5 m Vaakatasojyrsin 5 m ja yli Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet - Keskipakolevitin, nostol Keskipakolevitin, hinattava Puhallinlevitin, nostolaite Puhallinlevitin, hinattava Lietelannan levitysvaunu alle 8 m Lietalannan levitysvaunu 8 10 m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu yli 20 m Letkulevitin 12 m Letkulevitin 16 m Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv. 23 % alv 0 % Letkulevitin yli 16 m Multain, vannas, 3 6 m Multain, vannas, yli 6 m Imu-painevaunu 4 8 m Imu-painevaunu yli 8 m Lietesekoitin, tr.käytt Lietepumppu, teho 7,5 11 kw Lietepumppu, tr.käytt Paineletkulevitysjärjestelmä, peruskokoonpano Kiinteän lannan levitysvaunu, alle 10 m Kiinteän lannan levitysvaunu m Kiinteän lannan levitysvaunu m Kiinteän lannan levitysvaunu yli 20 m Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava Suorakylvökone, 3 m Suorakylvökone, 4 m Suorakylvökone, 6 m Suorakylvökone, 8 m Peltojyrä 3 4 m, nostolaite Peltojyrä 4 6 m, hinattava Peltojyrä yli 6 m, hinattava Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliautomaatti Perunanistutuskone, 2-rivinen, autom., lannoitusyks. Perunanistutuskone, 4-rivinen, autom., lannoitusyks. Perunan multain 2-rivinen Perunan multain 4-rivinen Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /10-12m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12 16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12 16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, hinatt., yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m Lautasniittokone 2,4 m Lautasniittokone 3,2 m Lautasniittokone, yli 3,2 m Niittomurskain, nostolaite 2,4 2,8 m Niittomurskain, hinattava 2,8 3,4 m Niittomurskain, hinattava yli 3,4 m Etuniittolaite Kelasilppuri Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli Tarkkuussilppurivaunu Silppuava noukinvaunu, alle 40 m Silppuava noukinvaunu, 40 m 3 ja yli

9 Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv. 23 % alv 0 % Haravapöyhin 3 4,5 m Haravapöyhin 4,5 6 m Haravapöyhin yli 6 m Karhotin, alle 5 m Karhotin, 5 m ja yli Kelapöyhin Kovapaalain Pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) Suurkanttipaalain Pyöröp. käärintälaite hinattava Pyöröpaalin tuubikäärin Suurkanttip. käärintälaite Hapotinlaitteisto (normaali) Paalipihdit Pyöröpaalin halkaisija Pyöröpaalin purkain Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitteinen Viljankäsittelykoneet Valssimylly, sähkökäytt. 3 5 kw Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäyttöinen, yli 50 kw Vasaramylly, sähkökäytt. 7,5 kw Vasaramylly, sähkökäytt kw Viljalietso, sähkökäyttöinen Imupainelietso, traktorikäyttöinen Viljanlajitin Peittauskone Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m Perunannostokoneet Elevaattorikone Korjuukone, nostolaite Korjuukone, hinattava 1-riv., säil.nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, säiliöön nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, peräv.nostava Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t Perävaunu, kantavuus 8 10 t Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv. 23 % alv 0 % Perävaunu, kantavuus yli t Perävaunu, kantavuus yli 15 t Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m Puutarhakoneet Ruohonleikkuri Puutarhajyrsin Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 10 hv) Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 18 hv) Metsätyövälineet Moottorisaha Raivaussaha Juontokoura Juontovintturi Kourakuormain (maatilakuormain) Metsäperävaunu Hakkuulaite (pienpuun) kaato-kasauslaite karsinta-katkontalaite kaato-karsinta-katkontalaite Sekalaiset Takalevy Etukuormain sorakauhalla Maatilakaivuri Kivipoimuri karhottimella Lumilinko, yhteen suuntaan ajettava Lumilinko, kahteen suuntaan ajettava Alueaura Hiekoitin, nostol Polttopuiden hydraulihalkaisija, traktorikäyttöinen Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäyttöinen Klapikone Klapikone kuljettimella Hakkuri (ilman syöttölaitetta) Hakkuri (syöttölaitteella) Takanostolaitekiinnitteinen piennarmurskain Kesantomurskain alle 2,5 m Kesantomurskain yli 2,5 m tikerroin on kerroin, jolla konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi euron konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x = 1295 / vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x = vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 4. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 5. Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvitta- vista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta. Taulukossa 4 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista poltto- ja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan 9

10 VILJANKUIVAUKSEN KUSTANNUS- LASKELMAT Taulukossa 8 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustannuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Kuivurien hankintahinnat on selvitetty laskemalla rakennuspiirustusten ja kuivurivalmistajilta saatujen tietojen sekä muiden hinnastojen ja laskelmien avulla kullekin kokoluokalle rakennuskustannukset. Laskelmassa on huomioitu kokoluokkaan soveltuva automatiikka. Laskelmien kuivuri ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Pakettikuivaamotyyppisen, mutta suuremtavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökohtana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Yrittäjällä ei tosin ole palkkasopimusta ja usein palkaksi luetaan se, mikä "jää yli". Kyselyssä tiedusteltiin myös urakoitsijan oman ja palkatun työntekijän tuntihintaa. Omalle työlle ilmoitettiin laskettavan palkkaa 13,5 euroa/ tunti, mikä on 1,1 euroa (8,7%) kahden vuoden takaista enemmän. Palkkatyövoimalle työtunnin hinnaksi ilmoitettiin 11,7 euroa, korotusta 1,2 euroa/tunti. Urakointi edellyttää usein todellista ammattitaitoa, jolloin hinnoittelussa pitäisi huomioida että työn arvo, palkka, vastaa työn vaativuutta. Urakoitsija ottaa vastuun asiakkaan töistä, ja siitä ammattitaidosta asiakkaan pitää olla valmis maksamaan. TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUS- TANNUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 4 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 5 on esimerkki traktorin ja taulukossa 7 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero. Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 6. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä "könttäsummana", ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. Taulukko 7. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2011 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Leikkuuleveys, cm alle 320 cm cm cm cm cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m Puimurivakuutus, /v Polttoaineen kulutus l/h Voiteluaineen kulutus kg/h 0,1 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v Peruskustannukset /h (käyttö 100 h/v) /h (käyttö 150 h/v) HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,4 1,2 1,0 0,8 0,7 0,7 Työnmenekki hyvät olos., h/ha 1,2 1,0 0,9 0,7 0,6 0,6 10

11 Taulukko 8. Esimerkki viljankuivauksen pääomakustannusten laskennasta. Viljan alkukosteus 28 %. Kuivurin tilavuus, m Varastosiilojen tilavuus, m Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) Öljynkulutus l/h Sähkönkulutus, kwh/h Lämmityspolttoöljyn hinta kevät 2011: 103,6 snt/l, (84,2 snt/l, alv 0%) Sähkön keskihinta kevät 2011 (sis. perus+siirto+kwh hinnan +verot): 12,68 snt/kwh, (10,3 snt/kwh, alv 0%). Viljankuivaamon pääomakustannukset (kuivuri, varastosiilot, rakennus) Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta rakenteet, koneisto, Korko, /v Poisto - rakenteet, /v (25 v.) koneisto, /v (15 v.) Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v Käyttö 400 h/v Viljankuivurin pääomakustannukset (vain kuivurikoneisto ja välittömät rakenteet) Kuivurin hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta rakenteet, koneisto, Korko, /v Poisto, /v - rakenteet, /v koneisto, /v Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v Kuivurin peruskustannukset (ilman varastosiiloja) Yhteensä /v Kuivurin peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v ,8 35,9 37,2 38,3 51,4 59,9 - Käyttö 400 h/v ,4 26,9 27,9 28,8 38,6 44,9 Siirrettävä viljankuivaamo Kuivurin tilavuus, m Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) Öljynkulutus l/h Sähkönkulutus, kwh/h Siirrettävän viljankuivaamon pääomakustannukset Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - koneisto, Korko, /v Poisto - koneisto, /v (15 v.) Säilytys, /v Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v Käyttö 400 h/v HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten polttoaine, sähkö ja työpalkat kokonaiskustannusten selvittämiseksi. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 23 %. 11

12 Hinta 12,30 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2011 milla pyörösiiloilla toteutetun ratkaisun investointikustannus on noin 90 prosenttia perinteisestä. Kuivurikoneiston sijoittaminen pyörösiilon sisälle ja varastosiilot suurina erillisinä pyörösiiloina pudottaa investointikustannusta 70 prosenttiin perinteisestä, ja vielä hieman säästöä saadaan säänkestävän kuivurikoneiston jättämisellä täysin ilman suojarakenteita. Erilaisia rakennusvaihtoehtoja ja kuivausteknologiaa yleisesti on esitelty Tieto tuottamaan -oppaassa Viljasadon käsittely ja käyttö (nro 108). Viljan kuivauksen kustannuksia käsitellään myös TTS:n maataloustiedotteessa 4/2006 (589). Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, mm. polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat toukokuussa 2011 kevyen polttoöljyn hinta 84,2 senttiä/litra (Öljy- ja kaasualan keskusliitto) ja sähkön hinta 10,3 senttiä/ kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Arvonlisävero konekustannuksissa Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja -vuokrauksessa verokanta on 23 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös Taulukko 9. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti Vuosia , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,11017 Esimerkki: maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on 0, Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: 0,1295 x = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v. TTS-Kone ja TTS-Manager avuksi TTS-Kone -konekustannusten laskentaohjelma on kätevä apuväline kustannusten laskentaan. Se sisältää traktorin, työkoneen, leikkuupuimurin ja viljankuivauksen kustannusten laskennan. Ohjelmassa voidaan tehdä vertailulaskelmia, joissa voidaan tarkastella yksittäisten tekijöiden, esimerkiksi käyttömäärän, vaikutusta kustannuksiin. TTS-Kone on täysin uudistettu keväällä Ohjelman käytettävyys on uudistamisen myötä parantunut ja yksittäisten laskelmien samoin kuin koneketjulaskelmien hallinta on entistä helpompaa. TTS-Kone on suunniteltu erityisesti koneurakoitsijan kustannuslaskennan ja hinnoittelun työkaluksi, ja ohjelman ominaisuuksia kehitettiin urakoinnin näkökulmasta. TTS-Manager on suunnittelutyökalu maatilojen kokonaistyömäärän laskemiseen. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti tuotannon laajentamisen vaikutusten arviointiin: miten tuotantotoimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat maatilan työmääriin ja niiden ajoittumisiin. TTS-Managerilla voidaan tarkastella myös yksittäisten työvaiheiden työnmenekkejä, mm. työmenetelmän, koneiden, olosuhteiden, peltopinta-alan vaikutusta niihin. Urakointityössä ohjelmalla voi tutkia esimerkiksi kuljetusmatkojen ja ajonopeuksien vaikutusta työnmenekkiin. Ohjelmat saa ostaa TTS:n verkkokaupasta osoitteesta TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2015 (661) Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Säilörehun paalausta ja käärintää tehdään edelleen paljon erillisillä

Lisätiedot

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2013 (645) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Oikea hinnoittelu on edellytys kannattavalle

Lisätiedot

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Koneurakoinnin mahdollisuudet Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä

Lisätiedot

MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU

MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU TTS - Työtehoseura Rajamäki PL 5, 05201 Rajamäki 6. helmikuuta 2015 MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU Arvoisa vastaanottaja Keräämme jälleen maatalouskoneurakoinnin sekä maatiloilla tehtävän

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Kuva: Kaija Laaksonen MMM Reetta Palva, TTS Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Kyselyn mukaan yleisimpien maatalouden urakointitöiden taksat nousivat vuosina 2015-2016 noin prosentin

Lisätiedot

MAATALOUS JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU

MAATALOUS JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU TTS Työtehoseura Rajamäki PL 5, 05201 Rajamäki 11. tammikuuta 2013 MAATALOUS JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU Arvoisa vastaanottaja Keräämme jälleen maatalouskoneurakoinnin sekä maatiloilla tehtävän

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,

Lisätiedot

Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta. TTS Työtehoseura Reetta Palva

Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta. TTS Työtehoseura Reetta Palva Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta TTS Työtehoseura Reetta Palva Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä Uus-Urakka-hanke Uudellamaalla (Jatko

Lisätiedot

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg] Markku Kajalo 01.11.2017 Tihkukastelulaitteisto (pumppu, suodattimet, lannoitteen annostelija, runkolinjat, jakoputkistot, tihkukasteluletkut ym.) Investointikustannus (4 ha:n mansikka-ala) hankintahinta

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Varmista säilörehun laatu

Varmista säilörehun laatu Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla

Lisätiedot

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma 32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä 31.12.2008 materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen.

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä 31.12.2008 materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen. SHV-TUTKINTO KIRJANPIDON KOE B-OSA TILINPÄÄTÖSTEHTÄVÄ 27.5.2009 1. Laadi tilikartta ohessa olevaa tilikartta-lomaketta käyttäen. Tehtävässä käyttävien tilien nimien ja ryhmittelyn tulee vastata virallisen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 62/05 Dnro 3635/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 62/05 Dnro 3635/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 62/05 Dnro 3635/01/2005 30.8.2005 Voimassaolo 7.9.2005-toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom. ja

Lisätiedot

InnoNauta päätösseminaarit

InnoNauta päätösseminaarit InnoNauta hankkeiden päätösseminaari Tuotantokustannuslaskelmien tuloksia emolehmätiloilta Johanna Lindvall, Farmiluotsi Tavoitteena kannattavuuden parantaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena naudanlihantuotannon

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO V Kasvuston perustaminen kaksivuotisilla paljasjuurisilla ostotaimilla. Viljelyperiodi

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus

Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016 Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 Rajamäki janne.karttunen@tts.fi

Lisätiedot

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes. 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes. 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö Koneyrittäjien liitto energia-, maarakennusja metsäalan koneyrittäjien järjestö perustettu

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013 Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suunnittelu-ja päätöksentekokehikko Maidontuottaja tekee kolmenlaisia päätöksiä:

Lisätiedot

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO II Viljelyperiodi 10 vuotta, 3. viljelyvuotena saadaan 1. sato. Kasvuston perustaminen

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

26731 26731 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

26731 26731 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto II. Keräkaalin viljely ilman biohajoavaa muovikatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Tuotantokustannusten laskeminen, miten, miksi? Keinoja kustannusten alentamiseen Siemenviljelyn kannattavuus Siemenviljan tuottajaksi siirtyminen

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

24414 24414 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

24414 24414 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastoporkkana Vaihtoehto II. Jaettu lannoitus (perustamislannoitus + 2 lisälannoitusta) 1 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan:

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan: Esityksen rakenne Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia Janne Helin MTT Taloustutkimus 8/2/21 Kuinka arvioida lannan kuljettamisen kannattavuutta Esimerkki Aurajoki & sikatilat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt vuoden 2016 jätetaksan 15.12.2015 sekä määrännyt sen tulemaan voimaan 1.1.2016 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) TUOTOT (tuet v 2013) määrä [kpl, h, kg,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

LIETELANNAN LEVITYSTAVAN JA AJANKOHDAN OPTIMOINTI KARJATILALLA Taloudelliset vaikutukset

LIETELANNAN LEVITYSTAVAN JA AJANKOHDAN OPTIMOINTI KARJATILALLA Taloudelliset vaikutukset LIETELANNAN LEVITYSTAVAN JA AJANKOHDAN OPTIMOINTI KARJATILALLA Taloudelliset vaikutukset Sauli Vasalampi Opinnäytetyö Huhtikuu 2009 Luonnonvarainstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Kausihuonelaskelma

Kausihuonelaskelma Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / kunnanhallitus Y-tunnus 0166507-1 Poikkitie

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Yhteisten kirjastopalvelujen kustannuslaskenta

Yhteisten kirjastopalvelujen kustannuslaskenta Yhteisten kirjastopalvelujen kustannuslaskenta Teoriaa ja käytännön esimerkkejä Seutukirjastokokous 27. lokakuuta 2005 Taustaksi Verkostomainen yhteistyö vaatii taustaksi tietoa prosesseista ja kustannuksista

Lisätiedot

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute Puunkorjuu talvella Antti Asikainen Metla, Joensuu Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen ja teollisuuspuun korjuuketjut Metsähake teollisuuspuu

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

Vaalan kunta. Vaalantie 14 91700 VAALA

Vaalan kunta. Vaalantie 14 91700 VAALA Vaalan kunta Tekniset palvelut Vaalantie 14 91700 VAALA Tarjouspyyntö Vaalan Palvelutalosäätiön, Vaalan Vanhustentaloyhdistys ry:n, Kiinteistö Oy Vaalahakan, As Oy Vaalan Uitonkartanon ja Kiinteistö Oy

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Tuoreviljan taloudellisuus

Tuoreviljan taloudellisuus Tuoreviljapäivät 23.1. 2017 Seinäjoki ja 24.1.2017 Joensuu Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto ja Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto -hankkeet Toteuttajat: A-tuottajat & Luke Tuoreviljan

Lisätiedot

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 Lämpöyrittäjien kommenttipuheenvuoro alan riskeistä, SeAmk työturvallisuusseminaari 10.11.2008, Asko Sippola Tervanpoltto ennen ja nyt "Se kuuluusa Kuurtanehen

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Metsäteiden talvikunnossapito

Metsäteiden talvikunnossapito Metsäteiden talvikunnossapito Kalvosarja pohjautuu Tuomas Villmanin Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007 tekemään opinnäytetyöhön. Yhteyshenkilö: Antti Korpilahti Valokuvat: Tuomas Villman Piirrokset:

Lisätiedot

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus Luomumallasohraa 2017 Lohkon sato 2330 kg/ha 2 Luomukasvintuotannon

Lisätiedot