Nurmenviljelyn konekustannukset sekä pellon olosuhteiden vaikutus maan korkoon. Juha Kilpeläinen Karelia AMK
|
|
- Petri Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nurmenviljelyn konekustannukset sekä pellon olosuhteiden vaikutus maan korkoon Juha Kilpeläinen Karelia AMK
2
3 Konekustannus muodostuu: Kiinteistä kustannuksista - Korko - Poisto - Vakuutus - Säilytys Muuttuvista kustannuksista - Polttoaine - Huoltotarvikkeet - Palkkakustannukset Ajallisuuskustannuksista - Sadon määrämenetykset - Laatumenetykset Muista välilisistä kustannuksista - Säilönnän vaikeutuminen - Ruokinnan vaikeutuminen - Ruokinnan aikainen pilaantuminen
4 Kustannustarkastelu tehokkaan esimerkkitilan avulla päätuotantosuunta maidontuotanto kg/v Tilan tiedot: - peltoa 75 ha - Säilörehua 60 ha - Suojavilja 15 ha - lietettä 2000 m3/v - Traktorit 2 kpl 100 kw 600 h/v - Omat koneet nurmelle - Yhteiskoneet viljalle - poistoaika 20 v Koneet - Keskikokoinen noukinvaunu säilörehun korjuussa - niitto 3,5 m niittomurskaimella - karhotus rulettiharavalla - Liete 16 m3 perusvaunulla - 4 siipinen paluuaura (½ omistus) - Äes 5 m joustopiikki (½ omistus) - kylvökone 3 m jyräkombi (½ omistus) - KS-ruisku 12 m 900 l (½ omistus) - Puimuri 3,6 m (½ omistus) - Vaunukuivuri (½ omistus)
5 Muodostuvat peltoviljelyn työ- ja konekustannukset esimerkkitilalla h/v /h YHT Kyntö Äestys Kylvö KS-ruiskutus puinti Kuivaus Lannoitus Niittomurskain Karhotus noukinvaunukorjuu levitys etuk Lietteen ajo lietepumppu YHT josta traktorikustannusta josta kuljettajan palkkavaatimusta 9607 On noin: 12 snt/maito-kg 837 /ha
6 Konekustannusten ongelma - Koneet suunnitellaan keskeisten maatalousmaiden olosuhteisiin - Suunnittelun perustana on noin 10 vuoden tehokas käyttö - Suomen tiloilla vastaavan käyttömäärän saavuttaminen koneen elinkaaressa vaikeaa - Osa koneesta jää käyttämättä Mutta mikä neuvoksi? - Lisätäänkö käyttövuosia vai vuosittaista käyttömäärää, vai molempia??
7 Koneen tekninen kesto - Koneita ei suunnitella kestämään ikuisesti vaan, jokin taloudellisesti mielekäs aika tekninen kestoikä - Tavoitteena on, että kone olisi käytössä koko teknisen kestoiän - Aika ja tekninen kehitys voi vanhentaa koneen, ennen kuin tekninen kesto saavutetaan - Suurella käyttöasteella tekninen kestoikä on saavutettavissa tällöin korostuu kuitenkin koneen luotettavuus - Koneen luotettavuus heikkenee koneen elinkaaren loppupuolella tällöin käyttöasteen olisi oltava matalampi - Optimitilanteessa koneita käytetään uutena tehokkaasti ja elinkaaren lopulla säästeliäästi - Muistettava on, että koneen ylikuormitus heikentää koneen luotettavuutta ja lyhentää teknistä kestoikää
8 Koneen tekninen kesto Miten näihin käyttömääriin päästään suomessa??
9 Kustannusten alentamisen keinovalikoimaa ja niiden riskejä - Pienemmät ja halvemmat koneet? - A) jäännösarvo heikko, - B) isommat työvoimakustannukset - Käyttömäärän lisääminen tuotantoa laajentamalla - A) etäisyydet kasvavat, - B) oma työaika käy vähiin - Käyttömäärän lisääminen koneyhteistyön keinoin - A) sopivan kumppanin löytyminen - B) henkilökemiariski - Koneista luopuminen ja urakoinnin käyttö - A) liian vähän urakoitsijoita ei toimivia markkinoita Usein mahdollisuudet ovat riskejä suuremmat
10
11 Konekapasiteetin optimaalinen mitoitus - Konekapasiteetin valinta on tasapainoilua suurten kiinteiden kustannusten ja mahdollista satomenetysten välillä - Ylikapasitetti johtaa automaattisesti korkeisiin kustannuksiin - Alikapasiteetti johtaa työn vääräaikaiseen tekemiseen jolloin muodostuu ns. ajallisuuskustannuksia - Kun tuotteen hinta laskee, suurempi ajallisuuskustannusten hyväksyminen on mielekästä
12 kustannus /ha Koneen käyttömäärän vaikutus kone- ja ajallisuuskustannuksiin Muuttuvat kust. Kiinteät kust. Ajallisuus kust. yhteensä Käyttöpinta-ala ha/vuosi/kone
13 Niittokustannus esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien)
14 korjuu+ajallisuuskustannus /ha Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä 260 Paalain-käärin Noukinvaunu Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu korjuuala ha/kone/v
15 korjuu+ajallisuuskustannus /ha Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 4 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 4.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä 260 Paalain-käärin Noukinvaunu Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu korjuuala ha/kone/v
16 Esimerkki karhotuksen vaikutuksesta noukinvaunun korjuukustannukseen Ilman karhotusta 3-karhoa yhdistettynä Ajonopeus, km/h 12 6 Korjuuleveys, m 3 9 Työnmenekki min/ha 52,5 38,1 Korjuukustannus /ha (min) Optimikorjuuala ha/v Säästö on noin 30 /ha ja karhotuskustannus on luokkaa /ha. Karhotus parantaa myös vaunun silpun pituutta Etu sitä suurempi, mitä heikompi sato
17 Yhteenveto esimerkkitapauksista - kustannuserot ovat pienet, kun mitoitus tehty oikein - Menetelmää merkittävämpää on koko koneketjun katkoton toimivuus - Noukinvaunu on kustannustehokkain vaihtoehto, jos kuljetusmatka on lyhyt - Ajosilppuriketju on kilpailukykyinen vasta, kun sesonkeja kesässä on riittävän monta (=käyttöaikaa riittävästi). Miten saavutetaan? - Hinattava tarkkussilppuri pärjää kustannusvertailussa, sillä sesonkikoneisiin sitoutuva pääoma on pieni - Jos sesonkeja onnistutaan lisäämään kahdesta neljään, optimikorjuukustannusta on mahdollista alentaa 15-30% menetelmästä riippuen
18 Hajanaisen tilusrakenteen aiheuttamat haasteet - Maatalouskone on parhaimmillaan peltomaastossa - Tiellä ajettaessa peltokone ei tienaa - Pääosa kustannuksesta on kiinteitä tietunti on lähes yhtä kallis kuin työtunti - Autokalusto voittaa tiekuljetuksissa traktorin kustannusten osalta selvästi - Etäisten lohkojen viljelyn mielekkyyttä kannattaa pohtia konekustannukset kasvavat ja mahdollinen maan korko kutistuu
19
20 Pellon etäisyyden vaikutus maan korkoon Mikä on maan korko? - Maankorko on erotus, taloudellinen ylijäämä, joka saadaan vähentämällä kokonaistuotoksen arvosta muut kuin maasta aiheutuvat tuotantokustannukset - Käytännössä se on siis korvaus peltomaan luovuttamisesta elinkeinotoimintaa varten - Kun omistaja on muu kuin viljelijä, maksettua vuokraa voidaan pitää maan korkona
21 Pellon etäisyyden vaikutus maan korkoon - Pellon etäisyyttä tilakeskuksesta tutkittiin laskentamallin avulla - Mallin oletukset: - jatkuvassa nurmiviljelyssä 5 v kierrolla - lohko lannoitetaan lietteellä 30 tn/ha ja keinolannoitteella - kaikkien työvaiheiden takia lohkolle on mentävä erikseen - satotaso MJ/ha 2 korjuussa - Sadon arvo 1,4 snt/mj - korjuumenetelmänä noukinvaunu - Vain traktorin kustannus otetaan huomioon kuljetuksessa
22 Maan korko eri etäisyyksillä Pellon etäisyys on 0,5-20 km ja koko 10 ha
23 Maan korko eri etäisyyksillä Kuten edellä, mutta liikennetraktorinopeudet
24 Maan korko eri etäisyyksillä Tilanne, jossa lietteen kuljetusta ei tarvita
25 Yhteenvetona edellisistä - Erotukseksi jäävä maan korko heikkenee noin: - 13 /ha jokaista etäisyyskilometriä kohti - 11 /ha/km, jos käytettävissä on liikennetraktori - 9 /ha/km, jos lohko ei ole lietteenajokierrossa - Mikäli kuljetukset tehdään autokalustolla, tilannetta voidaan hieman parantaa
26 Jokamiesluokan ajosilppurissa peruskone ei seiso 10 kk/v
27 Paalien korjuu esim. MPH-paalivaunu nopeuttaa paalien keruuta
28 Puskutyhjennysvaunu pienentää kuljetuskustannusta Kuvat: Urakointiuutiset.fi ja Agrimarket.fi
29 Vai kasvaako ja/tai pieneneekö lietevaunut? 29
30 Rekkakaluston hyödyntäminen Kuvan lähde: Mattilan koneasema 30
31
Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy
Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,
LisätiedotNurmiviljelyn konetyöt
Nurmiviljelyn konetyöt Omilla vai urakoitsijan koneilla? Juha Kilpeläinen Karelia AMK Työ vai jälki omaksi? Koneurakoinnin käyttö - EU-ajan yleistynyt voimakkaasti - Toimivimpia koneyhteistyön muotoja,
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotVarmista säilörehun laatu
Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotUrakointihintakyselyn tuloksia
Urakointihintakyselyn tuloksia 4.4.2019 / Koneurakoinnin After Work / Reetta Palva Vastaajat postinumeroalueittain Urakointihintakysely 89 43 52 52 53 34 11 48 35 35 Kysely maatalouskone- tai muuta koneurakointia
LisätiedotEsikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus
Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016 Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 Rajamäki janne.karttunen@tts.fi
LisätiedotVaihtoehtoja pellon käyttöön
Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,
LisätiedotSokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016
Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas
LisätiedotIhmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]
Markku Kajalo 01.11.2017 Tihkukastelulaitteisto (pumppu, suodattimet, lannoitteen annostelija, runkolinjat, jakoputkistot, tihkukasteluletkut ym.) Investointikustannus (4 ha:n mansikka-ala) hankintahinta
LisätiedotMiten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK
Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK Näkemyksiä kasvintuotannon energiankulutukseen - Kasvintuotanto on energian tuotantoprosessi - auringon energiaa varastoidaan
LisätiedotIstutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159
Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotEsimerkkejä energian säästöstä maatiloilla
Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon
LisätiedotSelvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot
Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotMaidontuotannon kannattavuus
Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKoneurakoinnin mahdollisuudet
Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä
LisätiedotKotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotViitasaaren biokaasulaitos
Viitasaaren biokaasulaitos Paljonko tuotantopotentiaalia Paljonko tuotantopotentiaalia Valittiin viljelykasvit joiden korvaajana ja viljelykierrossa peltobiomassan tuotanto voisi olla sopivaa Haettiin
LisätiedotKonetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat
TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 4/2011 (631) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija, MMM Reetta Palva, TTS Urakointihinnat ovat kyselyn perusteella
LisätiedotKonekustannukset kuntoon
Konekustannukset kuntoon Tulosta maidosta hankkeen teemapäivä 22.11.2017, Kitee Eerikki Kaila TTS Työtehoseura eerikki.kaila@tts.fi Kuvat: Janne Karttunen Konekapasiteetista Sisältöä Konekapasiteetin määrittely
LisätiedotRehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa
Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa Janne Räisänen 1, Pasi Eskelinen 2, Jarkko Partanen 2 1. Savonia-amk, PL 1000, 78211 Varkaus, etunimi.sukunimi@savonia.fi 2. Savonia-amk,
LisätiedotNurmisiementuotannon kannattavuus
Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKonetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat
TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2015 (661) Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Säilörehun paalausta ja käärintää tehdään edelleen paljon erillisillä
LisätiedotNurmiviljelyn kustannusten muodostuminen
Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
LisätiedotInnoNauta päätösseminaarit
InnoNauta hankkeiden päätösseminaari Tuotantokustannuslaskelmien tuloksia emolehmätiloilta Johanna Lindvall, Farmiluotsi Tavoitteena kannattavuuden parantaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena naudanlihantuotannon
LisätiedotPeltoviljely Muuruveden koulutilalla
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä
LisätiedotKasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK
Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen
LisätiedotVuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi
Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan
LisätiedotSokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2018
Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2018 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. volyymibonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis.
LisätiedotSokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017
Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)
LisätiedotKokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala
Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa
LisätiedotMiten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä
Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen
LisätiedotUrakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta. TTS Työtehoseura Reetta Palva
Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta TTS Työtehoseura Reetta Palva Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä Uus-Urakka-hanke Uudellamaalla (Jatko
LisätiedotTalouden asioita 2012. Hiusalan pt. Heli Kiviaho
Talouden asioita 2012 Hiusalan pt Heli Kiviaho 1 4 2 5 ja kaiken takana on 1 KATETUOTTOLASKENTA, KATETUOTTOHINNOITTELU 4 2 5 Katetuottolaskenta mitä? Katetuottolaskenta on yleinen yrityksen kannattavuutta
LisätiedotMaitoyrittäjät Koneseminaari Lempäälä
Maitoyrittäjät Koneseminaari Lempäälä 4.12.2017 KONEYHTYMÄN KOKEMUKSET MIKAEL ÅSVIK&MATS BROÄNDA ÅSBRO MJÖLK Åsbro Mjölk öb Perustettu 1999 Neljä omistajaa 370 lehmää + nuorkarjaa 350 ha omaa/vuokrattua
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotKumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa
Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo
LisätiedotVetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?
Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja
LisätiedotViljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala
Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotYmpäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.
Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.2012 Perheviljelmä Varsinais-Suomessa, rantaradan varrella, n.
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotSiemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014
Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Tuotantokustannusten laskeminen, miten, miksi? Keinoja kustannusten alentamiseen Siemenviljelyn kannattavuus Siemenviljan tuottajaksi siirtyminen
LisätiedotMaatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi
Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotPellon käytön strategiset valinnat
Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotViljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
Lisätiedot19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519
LisätiedotNurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä
Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15
LisätiedotRatkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014. 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio.
Harjoitukset 2 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio. a) Mikä on kysynnän hintajousto 12 :n ja 6 :n välillä?
Lisätiedot20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [
LisätiedotMaitotilojen talouden benchmark-työkalut
Maitotilojen talouden benchmark-työkalut Iisalmi 9.4.2019 olli.niskanen@luke.fi Selvityshenkilö Reijo Karhisen raportista: Miten parhaiten hyödynnämme tutkimusta, koulutusta ja neuvontaa ruuantuotannon
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotOman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?
Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotKonetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat
TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2013 (645) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Oikea hinnoittelu on edellytys kannattavalle
LisätiedotMaan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
Lisätiedot27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000
LisätiedotBiopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja
Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotLuomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen.
Luomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen. Spv tehty vuonna 2008, jolloin tuotantosuunta vaihtui viljatilasta emolehmätilaksi. Rotuina puhtaita herefordeja ja anguksia sekä näiden risteytyksiä. Vuodesta 2011 eteenpäin
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotEnergiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos
Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2
LisätiedotViljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto
Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotKokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotMarkku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo
Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO II Viljelyperiodi 10 vuotta, 3. viljelyvuotena saadaan 1. sato. Kasvuston perustaminen
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotSiementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen
Siementuotanto ja -markkinat Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen Pakkaamo Kasvinjalostus Siementuotanto Siemenjakelu Siementuotantoketjussa jokainen toimija on riippuvainen
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotTutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen
Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Krister Hildén
Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotKoneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi?
Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi? Antti Suokannas Kasvintuotannon tutkimus, Kasvinviljelyteknologia Vakola, Vihti 14.11.2013 Yleistä taustaa Rehua on vaikea
LisätiedotSuonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427
Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien
Lisätiedot