Nurmenviljelyn konekustannukset sekä pellon olosuhteiden vaikutus maan korkoon. Juha Kilpeläinen Karelia AMK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmenviljelyn konekustannukset sekä pellon olosuhteiden vaikutus maan korkoon. Juha Kilpeläinen Karelia AMK"

Transkriptio

1 Nurmenviljelyn konekustannukset sekä pellon olosuhteiden vaikutus maan korkoon Juha Kilpeläinen Karelia AMK

2

3 Konekustannus muodostuu: Kiinteistä kustannuksista - Korko - Poisto - Vakuutus - Säilytys Muuttuvista kustannuksista - Polttoaine - Huoltotarvikkeet - Palkkakustannukset Ajallisuuskustannuksista - Sadon määrämenetykset - Laatumenetykset Muista välilisistä kustannuksista - Säilönnän vaikeutuminen - Ruokinnan vaikeutuminen - Ruokinnan aikainen pilaantuminen

4 Kustannustarkastelu tehokkaan esimerkkitilan avulla päätuotantosuunta maidontuotanto kg/v Tilan tiedot: - peltoa 75 ha - Säilörehua 60 ha - Suojavilja 15 ha - lietettä 2000 m3/v - Traktorit 2 kpl 100 kw 600 h/v - Omat koneet nurmelle - Yhteiskoneet viljalle - poistoaika 20 v Koneet - Keskikokoinen noukinvaunu säilörehun korjuussa - niitto 3,5 m niittomurskaimella - karhotus rulettiharavalla - Liete 16 m3 perusvaunulla - 4 siipinen paluuaura (½ omistus) - Äes 5 m joustopiikki (½ omistus) - kylvökone 3 m jyräkombi (½ omistus) - KS-ruisku 12 m 900 l (½ omistus) - Puimuri 3,6 m (½ omistus) - Vaunukuivuri (½ omistus)

5 Muodostuvat peltoviljelyn työ- ja konekustannukset esimerkkitilalla h/v /h YHT Kyntö Äestys Kylvö KS-ruiskutus puinti Kuivaus Lannoitus Niittomurskain Karhotus noukinvaunukorjuu levitys etuk Lietteen ajo lietepumppu YHT josta traktorikustannusta josta kuljettajan palkkavaatimusta 9607 On noin: 12 snt/maito-kg 837 /ha

6 Konekustannusten ongelma - Koneet suunnitellaan keskeisten maatalousmaiden olosuhteisiin - Suunnittelun perustana on noin 10 vuoden tehokas käyttö - Suomen tiloilla vastaavan käyttömäärän saavuttaminen koneen elinkaaressa vaikeaa - Osa koneesta jää käyttämättä Mutta mikä neuvoksi? - Lisätäänkö käyttövuosia vai vuosittaista käyttömäärää, vai molempia??

7 Koneen tekninen kesto - Koneita ei suunnitella kestämään ikuisesti vaan, jokin taloudellisesti mielekäs aika tekninen kestoikä - Tavoitteena on, että kone olisi käytössä koko teknisen kestoiän - Aika ja tekninen kehitys voi vanhentaa koneen, ennen kuin tekninen kesto saavutetaan - Suurella käyttöasteella tekninen kestoikä on saavutettavissa tällöin korostuu kuitenkin koneen luotettavuus - Koneen luotettavuus heikkenee koneen elinkaaren loppupuolella tällöin käyttöasteen olisi oltava matalampi - Optimitilanteessa koneita käytetään uutena tehokkaasti ja elinkaaren lopulla säästeliäästi - Muistettava on, että koneen ylikuormitus heikentää koneen luotettavuutta ja lyhentää teknistä kestoikää

8 Koneen tekninen kesto Miten näihin käyttömääriin päästään suomessa??

9 Kustannusten alentamisen keinovalikoimaa ja niiden riskejä - Pienemmät ja halvemmat koneet? - A) jäännösarvo heikko, - B) isommat työvoimakustannukset - Käyttömäärän lisääminen tuotantoa laajentamalla - A) etäisyydet kasvavat, - B) oma työaika käy vähiin - Käyttömäärän lisääminen koneyhteistyön keinoin - A) sopivan kumppanin löytyminen - B) henkilökemiariski - Koneista luopuminen ja urakoinnin käyttö - A) liian vähän urakoitsijoita ei toimivia markkinoita Usein mahdollisuudet ovat riskejä suuremmat

10

11 Konekapasiteetin optimaalinen mitoitus - Konekapasiteetin valinta on tasapainoilua suurten kiinteiden kustannusten ja mahdollista satomenetysten välillä - Ylikapasitetti johtaa automaattisesti korkeisiin kustannuksiin - Alikapasiteetti johtaa työn vääräaikaiseen tekemiseen jolloin muodostuu ns. ajallisuuskustannuksia - Kun tuotteen hinta laskee, suurempi ajallisuuskustannusten hyväksyminen on mielekästä

12 kustannus /ha Koneen käyttömäärän vaikutus kone- ja ajallisuuskustannuksiin Muuttuvat kust. Kiinteät kust. Ajallisuus kust. yhteensä Käyttöpinta-ala ha/vuosi/kone

13 Niittokustannus esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien)

14 korjuu+ajallisuuskustannus /ha Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä 260 Paalain-käärin Noukinvaunu Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu korjuuala ha/kone/v

15 korjuu+ajallisuuskustannus /ha Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 4 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 4.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä 260 Paalain-käärin Noukinvaunu Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu korjuuala ha/kone/v

16 Esimerkki karhotuksen vaikutuksesta noukinvaunun korjuukustannukseen Ilman karhotusta 3-karhoa yhdistettynä Ajonopeus, km/h 12 6 Korjuuleveys, m 3 9 Työnmenekki min/ha 52,5 38,1 Korjuukustannus /ha (min) Optimikorjuuala ha/v Säästö on noin 30 /ha ja karhotuskustannus on luokkaa /ha. Karhotus parantaa myös vaunun silpun pituutta Etu sitä suurempi, mitä heikompi sato

17 Yhteenveto esimerkkitapauksista - kustannuserot ovat pienet, kun mitoitus tehty oikein - Menetelmää merkittävämpää on koko koneketjun katkoton toimivuus - Noukinvaunu on kustannustehokkain vaihtoehto, jos kuljetusmatka on lyhyt - Ajosilppuriketju on kilpailukykyinen vasta, kun sesonkeja kesässä on riittävän monta (=käyttöaikaa riittävästi). Miten saavutetaan? - Hinattava tarkkussilppuri pärjää kustannusvertailussa, sillä sesonkikoneisiin sitoutuva pääoma on pieni - Jos sesonkeja onnistutaan lisäämään kahdesta neljään, optimikorjuukustannusta on mahdollista alentaa 15-30% menetelmästä riippuen

18 Hajanaisen tilusrakenteen aiheuttamat haasteet - Maatalouskone on parhaimmillaan peltomaastossa - Tiellä ajettaessa peltokone ei tienaa - Pääosa kustannuksesta on kiinteitä tietunti on lähes yhtä kallis kuin työtunti - Autokalusto voittaa tiekuljetuksissa traktorin kustannusten osalta selvästi - Etäisten lohkojen viljelyn mielekkyyttä kannattaa pohtia konekustannukset kasvavat ja mahdollinen maan korko kutistuu

19

20 Pellon etäisyyden vaikutus maan korkoon Mikä on maan korko? - Maankorko on erotus, taloudellinen ylijäämä, joka saadaan vähentämällä kokonaistuotoksen arvosta muut kuin maasta aiheutuvat tuotantokustannukset - Käytännössä se on siis korvaus peltomaan luovuttamisesta elinkeinotoimintaa varten - Kun omistaja on muu kuin viljelijä, maksettua vuokraa voidaan pitää maan korkona

21 Pellon etäisyyden vaikutus maan korkoon - Pellon etäisyyttä tilakeskuksesta tutkittiin laskentamallin avulla - Mallin oletukset: - jatkuvassa nurmiviljelyssä 5 v kierrolla - lohko lannoitetaan lietteellä 30 tn/ha ja keinolannoitteella - kaikkien työvaiheiden takia lohkolle on mentävä erikseen - satotaso MJ/ha 2 korjuussa - Sadon arvo 1,4 snt/mj - korjuumenetelmänä noukinvaunu - Vain traktorin kustannus otetaan huomioon kuljetuksessa

22 Maan korko eri etäisyyksillä Pellon etäisyys on 0,5-20 km ja koko 10 ha

23 Maan korko eri etäisyyksillä Kuten edellä, mutta liikennetraktorinopeudet

24 Maan korko eri etäisyyksillä Tilanne, jossa lietteen kuljetusta ei tarvita

25 Yhteenvetona edellisistä - Erotukseksi jäävä maan korko heikkenee noin: - 13 /ha jokaista etäisyyskilometriä kohti - 11 /ha/km, jos käytettävissä on liikennetraktori - 9 /ha/km, jos lohko ei ole lietteenajokierrossa - Mikäli kuljetukset tehdään autokalustolla, tilannetta voidaan hieman parantaa

26 Jokamiesluokan ajosilppurissa peruskone ei seiso 10 kk/v

27 Paalien korjuu esim. MPH-paalivaunu nopeuttaa paalien keruuta

28 Puskutyhjennysvaunu pienentää kuljetuskustannusta Kuvat: Urakointiuutiset.fi ja Agrimarket.fi

29 Vai kasvaako ja/tai pieneneekö lietevaunut? 29

30 Rekkakaluston hyödyntäminen Kuvan lähde: Mattilan koneasema 30

31

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,

Lisätiedot

Nurmiviljelyn konetyöt

Nurmiviljelyn konetyöt Nurmiviljelyn konetyöt Omilla vai urakoitsijan koneilla? Juha Kilpeläinen Karelia AMK Työ vai jälki omaksi? Koneurakoinnin käyttö - EU-ajan yleistynyt voimakkaasti - Toimivimpia koneyhteistyön muotoja,

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Varmista säilörehun laatu

Varmista säilörehun laatu Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Urakointihintakyselyn tuloksia

Urakointihintakyselyn tuloksia Urakointihintakyselyn tuloksia 4.4.2019 / Koneurakoinnin After Work / Reetta Palva Vastaajat postinumeroalueittain Urakointihintakysely 89 43 52 52 53 34 11 48 35 35 Kysely maatalouskone- tai muuta koneurakointia

Lisätiedot

Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus

Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016 Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 Rajamäki janne.karttunen@tts.fi

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg] Markku Kajalo 01.11.2017 Tihkukastelulaitteisto (pumppu, suodattimet, lannoitteen annostelija, runkolinjat, jakoputkistot, tihkukasteluletkut ym.) Investointikustannus (4 ha:n mansikka-ala) hankintahinta

Lisätiedot

Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK

Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK Näkemyksiä kasvintuotannon energiankulutukseen - Kasvintuotanto on energian tuotantoprosessi - auringon energiaa varastoidaan

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Koneurakoinnin mahdollisuudet Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Viitasaaren biokaasulaitos

Viitasaaren biokaasulaitos Viitasaaren biokaasulaitos Paljonko tuotantopotentiaalia Paljonko tuotantopotentiaalia Valittiin viljelykasvit joiden korvaajana ja viljelykierrossa peltobiomassan tuotanto voisi olla sopivaa Haettiin

Lisätiedot

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 4/2011 (631) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija, MMM Reetta Palva, TTS Urakointihinnat ovat kyselyn perusteella

Lisätiedot

Konekustannukset kuntoon

Konekustannukset kuntoon Konekustannukset kuntoon Tulosta maidosta hankkeen teemapäivä 22.11.2017, Kitee Eerikki Kaila TTS Työtehoseura eerikki.kaila@tts.fi Kuvat: Janne Karttunen Konekapasiteetista Sisältöä Konekapasiteetin määrittely

Lisätiedot

Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa

Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa Janne Räisänen 1, Pasi Eskelinen 2, Jarkko Partanen 2 1. Savonia-amk, PL 1000, 78211 Varkaus, etunimi.sukunimi@savonia.fi 2. Savonia-amk,

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2015 (661) Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Säilörehun paalausta ja käärintää tehdään edelleen paljon erillisillä

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

InnoNauta päätösseminaarit

InnoNauta päätösseminaarit InnoNauta hankkeiden päätösseminaari Tuotantokustannuslaskelmien tuloksia emolehmätiloilta Johanna Lindvall, Farmiluotsi Tavoitteena kannattavuuden parantaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena naudanlihantuotannon

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2018

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2018 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2018 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. volyymibonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis.

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen

Lisätiedot

Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta. TTS Työtehoseura Reetta Palva

Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta. TTS Työtehoseura Reetta Palva Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta TTS Työtehoseura Reetta Palva Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä Uus-Urakka-hanke Uudellamaalla (Jatko

Lisätiedot

Talouden asioita 2012. Hiusalan pt. Heli Kiviaho

Talouden asioita 2012. Hiusalan pt. Heli Kiviaho Talouden asioita 2012 Hiusalan pt Heli Kiviaho 1 4 2 5 ja kaiken takana on 1 KATETUOTTOLASKENTA, KATETUOTTOHINNOITTELU 4 2 5 Katetuottolaskenta mitä? Katetuottolaskenta on yleinen yrityksen kannattavuutta

Lisätiedot

Maitoyrittäjät Koneseminaari Lempäälä

Maitoyrittäjät Koneseminaari Lempäälä Maitoyrittäjät Koneseminaari Lempäälä 4.12.2017 KONEYHTYMÄN KOKEMUKSET MIKAEL ÅSVIK&MATS BROÄNDA ÅSBRO MJÖLK Åsbro Mjölk öb Perustettu 1999 Neljä omistajaa 370 lehmää + nuorkarjaa 350 ha omaa/vuokrattua

Lisätiedot

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha

Lisätiedot

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta

Lisätiedot

Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.

Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11. Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.2012 Perheviljelmä Varsinais-Suomessa, rantaradan varrella, n.

Lisätiedot

Johtamalla hyvää säilörehua

Johtamalla hyvää säilörehua Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Tuotantokustannusten laskeminen, miten, miksi? Keinoja kustannusten alentamiseen Siemenviljelyn kannattavuus Siemenviljan tuottajaksi siirtyminen

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014. 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio.

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014. 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio. Harjoitukset 2 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio. a) Mikä on kysynnän hintajousto 12 :n ja 6 :n välillä?

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Maitotilojen talouden benchmark-työkalut

Maitotilojen talouden benchmark-työkalut Maitotilojen talouden benchmark-työkalut Iisalmi 9.4.2019 olli.niskanen@luke.fi Selvityshenkilö Reijo Karhisen raportista: Miten parhaiten hyödynnämme tutkimusta, koulutusta ja neuvontaa ruuantuotannon

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2013 (645) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Oikea hinnoittelu on edellytys kannattavalle

Lisätiedot

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta, Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4

Lisätiedot

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Luomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen.

Luomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen. Luomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen. Spv tehty vuonna 2008, jolloin tuotantosuunta vaihtui viljatilasta emolehmätilaksi. Rotuina puhtaita herefordeja ja anguksia sekä näiden risteytyksiä. Vuodesta 2011 eteenpäin

Lisätiedot

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO II Viljelyperiodi 10 vuotta, 3. viljelyvuotena saadaan 1. sato. Kasvuston perustaminen

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Siementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen

Siementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen Siementuotanto ja -markkinat Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen Pakkaamo Kasvinjalostus Siementuotanto Siemenjakelu Siementuotantoketjussa jokainen toimija on riippuvainen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi?

Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi? Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi? Antti Suokannas Kasvintuotannon tutkimus, Kasvinviljelyteknologia Vakola, Vihti 14.11.2013 Yleistä taustaa Rehua on vaikea

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot