Kohti ikäihmisten tarvelähtöisiä palveluita. TupaTurva päätösseminaari, Espoo

Transkriptio

1 Kohti ikäihmisten tarvelähtöisiä palveluita TupaTurva päätösseminaari, Espoo

2 Seminaarin ohjelma Seminaarin avaus: yhteistyöllä parempiin tuloksiin Jari Erkkilä, CCO, Hermia Group Iästä viis Aira Samulin Julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen kehittäminen, Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, SITRA TupaTurva hankekokonaisuuden esittely: uusi tie palveluiden kehittämiseen Päivi Hämäläinen, Senior Scientist, VTT Kahvi ja kommentit Ikäihmisen tarpeista toimiviin ratkaisuihin Marinka Lanne, Research Scientist, VTT, Arja Rytkönen, tutkija, TTS, Jere Jännes, Research Scientist, VTT, Jyri Hanski, Research Scientist, VTT Miten tästä eteenpäin Pekka Maijala, Key account Manager, VTT 2

3 Yhteistyöllä parempiin palveluihin Jari Erkkilä, Hermia Group

4 TupaTurva-hankekokonaisuus Yritys/kuntakohtainen kehitystyö Yritysryhmä- ja kuntatason kehitystyö Soveltava tutkimus TupaTurva yritysryhmä TupaTurva kuntakonsortio Geneerinen tutkimus TupaTurva tutkimus 4

5 Asiakasnäkökulma TÄRKEIN! IKÄIHMISET Yritys/kuntakohtainen kehitystyö Yritysryhmä- ja kuntatason kehitystyö Soveltava tutkimus TupaTurva yritysryhmä TupaTurva kuntakonsortio Geneerinen tutkimus TupaTurva tutkimus 5

6 Uusi tie palveluiden kehittämiseen Päivi Hämäläinen, Senior Scientist, VTT

7 Tutkimus- ja kehitysprosessi Aineiston keruu Kehittäminen Soveltaminen Viimeistely Käyttäjät Kirjallisuuskatsaus Kyselyt Haastattelut Työpajat Erilaisia toimintamalleja Ikäihmisten tarpeet Ikäihmisten toimintakyky ja elinympäristö Teknologiakartta Kustannus-hyöty tarkastelu Useita sovelluskohteita yrityksissä ja kunnissa Korjatut ja viimestellyt menetelmät Ikäihmiset/omaiset Julkinen ja yksityinen hoivapalveluiden tuottaja Teknologiatoimittajat Kolmassektori 7

8 Tarpeista hankintaan Ikäihmisten tarpeet Mikä tekee päivästäsi hyvän? Tulokset muodostivat pohjan muille toimintamalleille Ikäihmisten toimintakyky ja elinympäristö Kokoaa ja yhdistää tiedon Teknologiakartta Teknologian valinta pohjautuen ikäihmisen tarpeisiin Kustannus-hyöty tarkastelu Elinkaaren huomioiva hankinta käyttäjien tarpeiden näkökulmasta 8

9 Yhteiskehittäminen Aineistojen hyödyntäminen yli hankerajojen Yhteiskehittämisen pohjana asiakkaan kautta saadut tiedot Yhteisiä johtoryhmiä yhteensä 11 kappaletta eri osapuolten toimiessa isäntinä Yritysryhmän ja kuntakonsortion yhteiset työpajat Yksi keskeinen teema julkisen ja yksityisen sektorin hankinta- ja innovaatioprosessit Erityisesti tarkasteltiin innovaatioprosessin eri vaiheiden riskitekijöitä sekä toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan vaiheiden onnistuminen 9

10 Hankinta- ja innovaatioprosessiin liittyvät riskit Julkinen ostaja / kuntaorganisaatiot Palveluiden uudistamistarpeiden ennakointi Innovaatiokohteiden priorisointi Priorisoitujen innovaatioiden tutkimus ja pilotointi Innovatiivisen palvelun ja teknologian hankinta Käyttöönotto Juurruttaminen Skaalaminen Arviointi Avainhenkilö vaihtuu Organisaatiolähtöisesti, ei asiakaslähtöisesti Muun teknologian valmiustaso Muuttuva lainsäädäntö Globalisaatio, kansainväliset toimijat Vanhakantainen ajattelu ei nähdä kokonaisuutta Kokonaiskuva puuttuu Suunta puuttuu Strategia puuttuu Liian pieni resurssi Hankeähky Idean realistisuus Mitä pilotin jälkeen? Eri konseptien vertaaminen Yhteisen tavoitteen ymmärtäminen Huono markkinointi Osaamisvaje Ei elinkaariajattelua Päätöksenteon lyhytjänteisyys Huomioidaan myöhässä Asiakastarpeen ja tuotteen kohtaaminen Hyötyjen osoittaminen (eri tasoilla) Asenteet Oikean yhteyshenkilön tavoittaminen Asiakas- ja työntekijälähtöisyys puuttuu Ei ole sitouduttu Ei ymmärretä vaikuttavuutta Asiakkaan maksuhalukkuus Toimitusajat liian tiukat Asiakkaan kyky ottaa vastaan Koulutus Arvioinnin suunnitelma puuttuu Arvioinnin raportointi Asiakastyytyväisyys Ei tiedetä, mitä tavoiteltiin Mittareiden puute Asiakastarpeen tunnistaminen ja muuttaminen tuote- ja palveluominaisuuksiksi epäonnistuu Projektin hallinnan toimivuus Elinkaarenaikaisten hyötyjen ja kustannusten osoittaminen epäonnistuu Teknologioiden yhteensopivuus Tutkimus Tuotekehitys Pilotointi Markkina ja teknologiaennakointi Innovaatiostrategia Kaupal Listaminen Tuotteistaminen Palvelutoimitus Käyttöönoton tuki Arviointi Innovatiiviset yritykset 10

11 Hankinta- ja innovaatioprosessin onnistuminen Julkinen ostaja / kuntaorganisaatiot Palveluiden uudistamistarpeiden ennakointi Innovaatiokohteiden priorisointi Priorisoitujen innovaatioiden tutkimus ja pilotointi Innovatiivisen palvelun ja teknologian hankinta Käyttöönotto Juurruttaminen Skaalaminen Arviointi Jatkuva informaatio (eritasoilla henkilöstöstä päättäjiin) Asiakkaat ja henkilökunta mukaan suunnitteluun Palvelutarvearviointi on onnistunut Vuorovaikutus tuleviin käyttäjiin Riittävä perusteltu tieto (HYÖTY) Yksilölliset tarpeet tuotteessa Riittävä resurssointi Avainhenkilöiden tuki Riittävästi aikaa Verkostoituminen Osaamisen ostaminen Koulutus ja käytön tuki Systemaattinen arviointi Arviointimittaristo Arviointi joka välissä Tulevaisuuden huomioiminen Verkostoituminen Partneruus (kumppanuuden rakentaminen) Aika Mitä pilotoinnilla halutaan? Implementointisuunnitel ma olemassa Asiakkaan kytkeminen mukaan konseptointiin Asiakkaan kytkeminen mukaan konseptointiin Pilottiasiakkaan käyttö prosessin verifioinnissa Asiakkaan kuunteleminen ja kokemusten hyödyntäminen Koulutuksen jatkuva kehittäminen Jatkuva käytön tuki Pyritään jatkuvuuteen Tutkimus Tuotekehitys Pilotointi Markkina ja teknologiaennakointi Innovaatiostrategia Kaupal Listaminen Tuotteistaminen Palvelutoimitus Käyttöönoton tuki Arviointi Innovatiiviset yritykset 11

12 Yhteiskehittämisen tulokset Kuntien, palveluyritysten, teknologiantoimittajien sekä loppukäyttäjien yhteistyö avaa uusia ratkaisuja ja luo tilaa uudelle liiketoiminnalle Kuntien ja yritysten välinen ymmärrys toisen osapuolen näkemyksistä kasvoi ja syveni Yhteisen kehitystyön tulokset riippuvat paljolti jokaisen osapuolen panostuksen suuruudesta Hankkeessa mukana olevat yritykset kehittäneet omaa toimintaansa palveluntarjoajan näkökulmasta ratkaisukeskeisesti Loppuraportti Ikäihmisten tarvelähtöisten palveluiden kehittäminen yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä 12

13 Asukas- ja asiakastarpeet Marinka Lanne, Ph.D (Eng.), Tutkija VTT

14 Miten tarpeita tutkittiin? Asukastyöpajat ikäihmisille (2 kpl Tampere; 1 kpl Oiva; 4 kpl YH Kodit, yht. 125 ikäihmistä) 3 kyselyä ikäihmisille (Tampere n1=515; n2=569; Oiva n=607) Palveluntarjoajien työpajat (1 kpl Tampere; 2 kpl YH Kodit) Palveluntarjoajien haastattelut (44 litteroitua haastattelua eri palvelun- ja teknologian tarjoajille) sisällönanalyysi 14

15 Mitä tarpeita ilmeni? Sisällönanalyysissä työpaja-aineistoista löydettiin neljä laajempaa teemakokonaisuutta ikäihmisen turvallisuuden tarpeista ja tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävistä keinoista. Nämä olivat (Lanne 2013): a) avun saavutettavuus (tiedon ja palveluiden saavutettavuus sekä luottamussuhde), (haja-asutusalueella kuljetuspalveluiden rooli) b) oman elämän hallinta (esteettömyys, mahdollisuus liikkua turvallisesti, itsemääräämisoikeus ja itsensä toteuttaminen), (asuinalueen rauhallisuus) c) yhteisöön kuuluminen (naapuri- ja alueyhteisö, vertaistuki, henkilökohtainen tukiverkosto sekä yhteiskunnallisen turvaverkko) sekä d) tapaturmien ennalta ehkäisy (asunnon olosuhteet, apuvälinetarve ja paloturvallisuus). 15

16 Teknologian tarpeet Työpajoissa ikäihmiset eivät juuri tuoneet itse esiin teknologiaa. Kotitori-palvelupisteen henkilökunnan mukaan eniten kysyttyjä ovat ovihälyttimet, liesivahdit, turvarannekkeet sekä ikäihmisille soveltuvat kännykät. Usein hankintojen taustalla on omaisen tai läheisen turvallisuuden tunteen tarve. Muistisairaiden kohdalla omaisilla on huolta etenkin paloturvallisuusasioista sekä kaatumisesta. Seuraavat teknologiat kiinnostivat noin kolmasosaa TupaTurva-hankkeen kyselyihin vastanneista haja-asutusalueen ikäihmisistä: Murtohälytinjärjestelmä (143/515) Terveydentilan automaattinen seuranta (180/515) Kodinkoneturvallisuuteen liittyvät laitteet (167/515) Avun hälyttämisen apuvälineet (137/515) Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä (123/515) 16

17 Turvallisuuden vaikutuskeinojen painoaluemalli Lähde: Lanne 2013, Käsityksiä kotona asuvan ikäihmisen turvallisuuteen liittyvistä tarpeista ja palveluista. Gerontologia 3, xx-xx. Hyväksytty julkaistavaksi 17

18 Miten tarpeista saatua tietoa voidaan hyödyntää? Huomioidaan erilaiset tarvenäkökulmat suunniteltaessa ratkaisuja ikäihmisille (palveluja ja teknologioita). Toimitaan asiakas-/asukaslähtöisemmin innostamalla ikäihmisiä tarvetyöpajoihin huomioidaan saatu tieto ja viestitään tuon tiedon hyödyntämisestä. Ymmärretään, että turvallisuus on paitsi fyysistä suojaa myös koettua tunnetta. Viestitään selkeämmin, miten tarjotuilla ratkaisuilla kyetään vastaamaan ikäihmisen käytännön tarpeisiin. Huomioidaan ikäihmisten tarpeet ymmärtäen omaisten rooli turvapalvelujen hankkijana tämän päivän omaiset ovat tulevaisuuden ikäihmisiä. Ymmärretään murtautua irti stereotypioista tarpeet ovat yksilöllisiä ja omakohtaisuuden kokemus oleellinen. Tunnistetaan teknologian kaksiteräisyys: tuo turvaa mahdollistamalla toimintoja ja luo pelkoa vaikeudella ja kliinisyydellä. 18

19 Esimerkki tarpeista Pariskunta, joista toisella henkilöllä on alkava muistisairaus kokee tarvetta ja kiinnostusta seuraaviin asioihin tietoa palveluista muistisairaan avuksi apua turvallisen ulkona liikkumisen tueksi kodin riskien tunnistamista tietoa tuetun asumisen muodoista Miten ja mistä he saavat vastauksia ja apua? 19

20 Ikäihmisten tarpeista toimiviin ratkaisuihin Kunnan näkökohtia ikäihmisten asumisesta Arja Rytkönen, Tutkija TTS

21 Kotihoidolla erilaisia asiakkaita Muistisairaudet o Vuonna 2030 maassamme n yli 65- vuotiasta muistisairasta Maaseudulla asuva (esim. pitkät etäisyydet palveluihin) Kaupunki (esim. kerrostalon hissittömyys) Fyysiset ja psyykkiset rajoitteet Taloudelliset rajoitteet Yksinäisyys 21

22 Muistisairas perheessä Aluksi: Mistä on kysymys? Onko unohtelu normaalia? Ei selviä arkiaskareista Ongelma- ja päättelykyky heikentynyt Esineitä katoaa Ei löydä paikkoja (eksyminen) Aloitekyvyn heikkeneminen Persoonallisuuden muuttuminen Omaishoitajan jaksaminen 22

23 Muistisairas kotihoidon asiakkaana Haastateltiin kotihoidon työntekijöitä (4 ryhmähaastattelua) Hoitajilla huoli, miten muistisairas selviää kotonaan Ei osaa enää kotiin Liesi unohtuu päälle (sulake pois?) Tulipesän käyttö Lääkkeidenotto varmistettava Turvaranneke (ei käytetä, piilotetaan) Ei osaa käyttää kännykkää, lataus unohtuu Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen 23

24 Muistiasiakkaan hoitoketju, case Karviainen Tiedottaminen muistipoliklinikasta: lehtimainos, esite, käydään esittäytymässä (kotihoito, omaishoitoyhdistys, yksityinen lääkäriasema päivätoimintakohteet, hyvinvointipäivä, seurakuntakeskus) Yhteydenottajia muistipoliklinikalle: henkilö itse, omainen, kotihoito, muu julkinen terveydenhoito, yksityinen terveydenhoito, sosiaalipalvelu, diakonia, veteraanineuvoja, naapuri jne. Asiakas muistipoliklinikalla: Muistihoitaja: asiakkaina henkilöitä, joilla ei vielä diagnosoitua sairautta: alustavat muisti- ja mielialatestit, kokonaisterveyden tila, haastattelut, varataan aika laboratoriokokeisiin ja muistilääkärille, autetaan tukien hakemisessa, kirjaus pegasos -tietojärjestelmiin jne., alkuseuranta Muistikoordinaattori: asiakkaita, joilla on diagnosoitu muistisairaus + muistipoliklinikan asiakkaita (tauti pitkällä, tarvitsevat apua kotona): käynti asiakkaan kotona: haastattelut (lääkitys, muu terveydentila, päivärytmi), havainnointi (selviytyminen arkitoimista), pienet testit (muisti, masennus, toimintakyky), perusmittaukset (esim. verenpaine, paino, pituus), omaisen jaksaminen, avustaa tukien hakemisessa jne., asiakkaan yhteyshenkilö Muistilääkäri Tarvittaessa: pään magneettikuvaus, neurologian erikoislääkäri 24

25 Asuinympäristön ja olojen tarkastelu - Apuväline ammattilaiselle ja omaisille 1) Asiakkaan toimintakyvyn ja -ympäristön tarkastelu Alkukartoituslomake, (esim. omaisen ja kotihoidon käyttöön) Seikkaperäinen lomake (esim. muistihoitajan, -koordinaattorin käyttöön) Käydään läpi: Asunto ja sen varustetaso tilakohtaisesti Asukkaan selviäminen arkitoimista (ruokailu, liikkuminen, peseytyminen, lepo, asioiden hoitaminen, sosiaaliset suhteet, palvelujen tarve) Pisteytyksellä otetaan huomioon asukkaan selviytyminen arkitoimista ja sen merkitys itsenäiselle asumiselle 2) Opas asumisturvallisuuden parantamiseksi Millä muutoksilla asunnosta saadaan turvallisempi Koottua tietoa arkielämää helpottavista ja turvallisuutta parantavista tuotteista 25

26 Esimerkki alkukartoituslomakkeesta 21. Miten selviydytte tällä hetkellä seuraavista päivittäisistä toiminnoista? Arvosteluasteikko: 1 erittäin hyvin/hoitaa kaikki itse 2 hyvin/tarvitsee satunnaisesti apua 3 tyydyttävästi/kohtalaisesti/ tarvitsee melko usein apua 4 huonosti/ lähes aina tarvitsee apua 5 erittäin huonosti/ ei selviä ilman apua Asiakkaan oma arvio tähän sarakkeeseen arvosana Asiakkaan arvion %-osuus maksimipisteistä (ohjelma laskee tämän) Omaisen arvio tähän sarakkeeseen arvosana Omaisen arvion %-osuus maksimipisteistä (ohjelma laskee tämän) Haastattekijan arvio tähän sarakkeeseen arvosana Haastattelijan arvion %-osuus maksimipisteistä (ohjelma laskee tämän) Arkitoimet 1. w c-toiminnot syöminen peseytyminen vuoteeseen meno ja poistulo päivä- ja yövaatteiden pukeminen ruuan valmistus ruuan kuumentaminen lääkkeiden annostelu lääkkeiden otto astioiden pesu siivous, esim. imurointi pyykinpesu Ka 2,8 55,0 3,3 65,0 #JAKO/0! 0,0 26

27 26. Miten selviydytte tällä hetkellä seuraavista päivittäisistä toiminnoista? Arvosteluasteikko: 1 erittäin hyvin/hoitaa kaikki itse 2 hyvin/tarvitsee satunnaisesti apua 3 tyydyttävästi/kohtalaisesti/ tarvitsee melko usein apua 4 huonosti/ lähes aina tarvitsee apua 5 erittäin huonosti/ ei selviä ilman apua Esimerkki seikkaperäisemmästä lomakkeesta Asiakkaan arvio, tähän sarakkeeseen arvosana Haastattelijan arvio, tähän sarakkeeseen arvosana kerroin 1=vaikutus pieni itsenäiselle asumiselle 2= tukee itsenäistä asumista; 3 = välttämätön itsenäiselle asumiselle Max-pisteet Asiakkaanpainotettu arvosana Asiakkaan %-osuus maksimipsiteistä Haastattelija painotettu arvosana Haastattelijan %-osuus maksimipsiteistä Päivittäiset arkitoimet 1. wc-toiminnot ,0 0 0,0 2. syöminen ,0 0 0,0 3. peseytyminen ,0 0 0,0 4. vuoteeseen meno ja poistulo ,0 0 0,0 5. päivä- ja yövaatteiden pukeminen ,0 0 0,0 6. ulkovaatteiden pukeminen ,0 0 0,0 20. lääkkeiden annostelu ,0 0 0,0 21. lääkkeiden otto ,0 0 0,0 23. ruuan valmistus ,0 0 0,0 24. ruuan kuumentaminen ,0 0 0,0 ka ##### #### ,0 0 0,0 27

28 Turvallisesti omassa kodissa 28

29 Teknologiakartta: olemassa olevat teknologiat suhteessa ikäihmisten tarpeisiin Jere Jännes, Tutkija VTT

30 Teknologia ja tarpeet Teknologian avulla voidaan Mahdollistaa ikäihmisen pidempi kotona asuminen Parantaa turvallisuutta asumismuodosta riippumatta Kohdentaa esim. hoitohenkilökunnan resursseja aiempaa tehokkaammin Teknologian käyttö ei korvaa ihmissuhteita, vaan teknologian pitäisi tukea niitä (uskallus liikkua ulkona, mahdollisuus osallistua ja toteuttaa itseään ) Erilaisia teknologiaan perustuvia ratkaisuja asumisen turvallisuuden parantamiseksi on olemassa paljon Kohtaavatko ikäihmisten tarpeet ja tarjottava teknologia toisensa? Tavoitteena pitäisi olla luoda teknologiaa tarpeisiin ei tarpeita teknologioille! Järjestelmien integroitavuus (teknologiset kokonaisratkaisut) ja teknologioihin liittyvä palvelutarve 30

31 Teknologian hankinta ja valinta Teknologiaa ei tule hankkia vain koska sitä on tarjolla tai halutaan osoittaa edistyksellisyyttä Tarvekartoitus Jokainen ihminen on yksilö, jolla on omat tarpeensa Tarpeet muuttuvat elämän aikana (vanheneminen, sairaudet, muutokset toimintakyvyssä ) Tarpeiden kartoitus on siis tehtävä yksilöllisesti ja sitä on päivitettävä riittävän usein Teknologian valinta oltava tapauskohtaista Yleispäteviä teknologisia kokonaisratkaisuja ei ole Järjestelmät räätälöivä tarvelähtöisesti 31

32 Teknologiakartan tavoitteet Teknologian jäsentely turvallisuuden osa-alueiden välityksellä Ikäihmisten kodeissa tehtävät tarvekartoitukset Pohjana voivat toimia esimerkiksi riskianalyysi, tarkistuslistat tai Suomen Kuntaliiton omistama RAVA -toimintakykymittari Puutteiden havaitseminen ja kohdentaminen eri turvallisuuden osa-alueille Teknologioiden valinta turvallisuuden osa-alueen mukaan Puutteet toimintakyvyssä voivat estää tiettyjen teknologioiden hyödyntämisen Erilaisiin tarpeisiin vastaavien teknologioiden löytäminen 32

33 Teknologiakartta 33

34 Teknologiakartan jatkokehittäminen Teknologioiden päivittäminen Toiminnallisuuden lisääminen Tietosisältöjen pohdinta Käyttöliittymän kehittäminen Sisällön tuottaminen eri kohderyhmille Rajapinta kustannus-hyöty -tarkasteluun 34

35 Teknologiakartan hyödyntäminen Julkinen sektori ja asumispalvelujen tuottajat Kotona asumisen tukeminen (tarpeiden tunnistus ja teknologian hankinta) Hoitolaitosten teknologiahankinnat Tuottavuuden parantaminen ja resurssien tehokkaampi käyttö (Mitä voidaan ratkaista teknologialla?) Yritykset Teknologian kehittäminen (vastaamaan tarpeita) Markkinointi Kilpailutukset Kuluttaja Olemassa olevan teknologian selvittäminen Omien tarpeiden mukaisen teknologian valinta 35

36 Kustannus-hyöty tarkastelu ikäihmispalveluissa Jyri Hanski, Tutkija VTT

37 Lähtökohta ja tarve Kuntien hankintaprosessin kehittäminen Käyttäjien tarpeiden huomiointi Elinkaarikustannukset hankintahinnan sijaan Yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Hyötyjen ja kustannusten arviointi ja havainnollistaminen Liiketoimintamallien kehittäminen Yhteistyömallit kuntien ja yritysten välillä 37

38 Kustannusten ja hyötyjen arvioimisen prosessi 1) Tarkastelukohteen kuvaus 2) Keiden kustannukset otetaan huomioon? 3) Kustannus- ja hyötyluokkien tunnistaminen ja kuvaavien indikaattorien valinta 8) Suositusten antaminen ja tulosten esittäminen ymmärrettävässä muodossa 4) Vaikutusten (määrällinen) ennustaminen elinkaaren ajalta 7) Herkkyysanalyysi ja tulosten mielekkyyden arviointi 6) Nykyarvon määrittäminen 5) Vaikutusten muuttaminen rahamääräiseksi mikäli mahdollista 38

39 Hankinnan elinkaarimalli Hankinnan valmistelu Hankintapäätös Uudet tuulet Modernisointi tai poisto Hankintaprosessin arviointi ja jatkuva kehittäminen Hankintaprosessin elinkaarimalli Kohteen suunnittelu Kohteen rakentaminen Käyttö, päivitykset ja ylläpito Käyttöönotto toiminnalliset tarkastukset ja 39

40 Case-esimerkkejä Hankintaprosessin tukeminen (case Karviainen) Kotihoidon kustannusten arviointi ja vertailu kunnan näkökulmasta (case Oiva) Pienryhmäkotikonseptin kustannusten ja hyötyjen arviointi asiakkaan näkökulmasta (case Kuopio) Turvateknologian kustannusten ja hyötyjen arviointi (case Seniortek) 40

41 Miten saatua tutkimustietoa voidaan hyödyntää? Hankintaprosessin kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen ja parempien hankintojen mahdollistaminen Asiakkaiden toimintaympäristön laajempi ymmärtäminen Ikäihmisten asumispalveluiden vertailu ja kehittäminen Toimintatapojen kehittäminen tuotteiden ja palveluiden kustannusten ja hyötyjen arviointiin mahdollistaa järjestelmän tuottamien hyötyjen osoittamisen 41

42 Esimerkki: pariskunta, joista toinen on muistisairas Eri teknologioiden ja palveluiden vertailu ja soveltuvuus Mikäli pariskunta ei pärjää enää kotona, eri asumispalvelumuotojen vertailu 42

43 Miten tästä eteenpäin Pekka Maijala, Key Account Manager VTT

44 Trendit ja ajurit Vanheneva asuntokanta Tätä päivää Ikääntyminen Kuntatalouden kriisi Jatkuva tila Muistioireiset, päihde ja mielenterveys ongelmaiset asiakkaat lisääntyvät jatkuvaa Ikääntyvät miesten lukumäärä lisääntyy Jakauma pysyy samana Mahdollisuus valita hoitokunta Kokonaishoitonäkemys Vaativampi sukupolvi tulossa tottuneet palveluihin teknologinen osaaminen teknologian pelko vähenee Geriatrien osaaminen Omaiset Monikulttuurisuus Kahtiajakautuminen tulevaisuudessa Aikajänne palvelujen tarpeeseen nousee Yhteisöllisyys Kolmassektori Omaehtoinen valmistautuminen eläkkeellejäämiseen Käyttäjien halu ja valmiudet kotona asumiseen Palvelurakenteen muutokset IT järjestelmien integroiminen Hoitomyyttien purkaminen Työvoimapula Talouden ja toiminnan läpinäkyvyys Maantieteellinen jakautuminen Markkinat Monisairaat Kahtiajakautunut asiakaskunta Seurapalvelut Älykäs asuinympäristö kotonaasumisen tukena Tuotteet ja palvelut Teknologiatukihenkilö (tele care) tarvitaan heti seniorgoogle Asiakasillat ikäihmisille ja omaisille Passiiviset turvaratkaisut Kansainväliset markkinat Lakisääteinen markkina vs. palvelumarkkinat Esteettömyys asuntorakentamiseen Kolmassekstori, potilasyhdistys Lyhytaikainen kuntoustuspaikka Ennaltaehkäisevät palvelut ja teknologiat Yhteiskunnan hankinta avustus Design tuotteet vrt. silmälasit Lähipalveluntarve, konkreettinen kotitori Aktiivinen asiakkaan terveydentilan monitorointi Sosiaalinen verkosto teknologian avulla Räätälöidyt palvelut, asiakassegmentointi Suuremmat palvelukeskittymät Erilaiset rahoitusratkaisut Yhdistysklusteri Aktiivinen kuntoutusrobotiikka Turvallinen ikääntyminen Palveluseteli Etäratkaisut Yhdistetyt tuotteet ja palvelut Yhteisasuminen Osaamine n ja teknologia Teknologia on olemassa Työntekijän tukeminen hoitotyössä Palvelubussi Työtapojen muutos Henkilöstön osaaminen Olemassa olevien teknologioiden käyttöönotto, implementointi, työtapojen muutos Aktiivinen oma hyvinvoinnin ja terveyden seuranta Tulkkausteknologia Yhden luukun periaate; integrointi Nykytila 2013 Lyhyt aikajänne (1 5 vuotta) Pitkä aikajänne (5 15 vuotta)

45 Ikäihmisten arvojen mukaiset palvelut Palveluvisio Yhteiskehittäminen kunnan, yksityisen sektorin ja tutkimuksen kanssa Uudet palveluverkostot Ikäihmisten palvelutarpeiden muutos tulevaisuudessa Palveluiden järjestämisen rakenteellinen ja sisällöllinen muutoshallinta Vaihtoehtoisten muutospolkujen riskien ja mahdollisuuksien analysointi Palvelustrategian päivitys ikäihmisten näkökulmasta Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö ja oppimisprosessi Innovaatioympäristön luominen jatkuvassa vuorovaikutuksessa yritysten, julkisen sektorin, ikäihmisten ja omaisten kesken Uusien toimintamallien ja ratkaisujen konseptointi, pilotointi ja juurruttaminen Uusi, ketterä, proaktiivisesti muutostarpeisiin mukautuva palveluekosysteemi Alueellisen palvelukyvykkyyden aktiivinen varmistaminen Ikäihmisten arvostuksen nostamien Ikäihmisen omaan valintaan perustuva toimintatapa Kansallisesti ja kansainvälisesti monistettavat palvelualue ja liiketoimintamallit Kunnan palvelurakenteen ennakoiva kokonaisoptimointi perustuen verkoston toimijoiden erilaisiin vahvuuksiin sekä innovaatioihin kannustavaan yhteistyöhön ja hankintoihin Viitekehys tutkimukselle sekä kunta ja yrityskohtaisille kehitysprojekteille