Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin sääntökirja lukien

Transkriptio

1 Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin sääntökirja lukien Ikäihmisten lautakunta

2 2 Sisältö 1 Palveluseteli Tehostetun palveluasumisen palvelukuvaus Asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä Palveluntuottaja Palvelusetelin arvo Palveluiden muutokset ja laskutus Asiakastietojen käsittely ja salassapito Vahingonkorvausvelvollisuus Kunnan velvoitteet ja oikeudet... 9 LIITE 1 Tehostettu palveluasuminen Palveluprosessin vastuut (liite 1.1) Kustannusvastuut (liite 1.2) Ravintopalvelut (liite 1.3) Tilat (liite 1.4) Siivouspalvelut (liite 1.5) LIITE 2 Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat Ohjaava lainsäädäntö... 22

3 3 1 Palveluseteli Palveluseteli on yksi tapa järjestää tehostettua palveluasumista 65 vuotta täyttäneille henkilöille kunnan omien palvelujen ja ostopalvelujen lisäksi. Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja edistää yhteistyötä kaupungin ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Palveluseteli myönnetään ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon asumispalvelujen hankkimiseksi. Palveluseteli on henkilökohtainen eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Palveluseteliä ei voida käyttää muuhun kuin myöntämispäätöksessä määriteltyyn palveluun. Palveluseteliä ei sovelleta kiireellisiin toimenpiteisiin eikä tahdonvastaiseen hoitoon. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen palvelumaksuun. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan hoivapalvelujen kustannuksista setelin suuruisen summan tai vuorokausihinnan mukaisen summan (vuorokausihinta alempi kuin setelin arvo) palveluntuottajalle. Palveluseteli on asiakkaalle lähetettävä viranomaispäätös. Palvelumaksu kattaa ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon lisäksi yksikön yhteisiin tiloihin, valvontaan ja turvajärjestelyihin liittyviä kuluja. Muista kustannuksista asiakas huolehtii itse. Asiakkaan omavastuuosuudeksi jää se osuus palvelumaksusta, joka ylittää palvelusetelin arvon. Kaupunki maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin mukaisen arvon palvelumaksun kustannuksista Asiakas maksaa -omavastuuosuuden -vuokran -muut asumiskulut -ateriamaksut -lääkkeet -muut henkilökohtaiset kulut Palveluntuottaja vastaa tehostetun palveluasumisen palvelunkuvauksen mukaisesta palvelusta 2 Tehostetun palveluasumisen palvelukuvaus Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan palvelua, joka järjestetään palvelutaloissa tai palveluasuntoryhmissä ja joissa henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Henkilöstön tulee täyttää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain (2005/272) ja asetuksen (2005/608) mukainen kelpoisuus. Tervey-

4 4 denhuollon ammattihenkilöstön tulee täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöstön kelpoisuuslain (1994/559) kelpoisuus. Tehostetun palveluasumisen yksikössä asiakkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi käytössä on yhteisiä tiloja. Palveluasuminen perustuu asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen vuokrasuhteeseen. Tehostettu palveluasuminen tukee henkilön mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistämistä ja sosiaalisia suhteita turvallisessa, kodinomaisessa ja esteettömässä ympäristössä. Hoidon tulee olla asiakkaan omat voimavarat huomioonottavaa ja asiakkaan hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja itsenäistä suoriutumista tukevaa. Tehostetun palveluasumisen asiakkaan toimintakyky on selvästi alentunut. Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään apuna RAIn MAPle-luokitusta (arvo 4-5) tai Rava-indeksiä (arvo tulovaiheessa 3 tai enemmän) sekä MMSE-muistitestiä (0-15). Toimintakyvyn aleneminen johtuu useista ikääntymiseen liittyvistä pitkäaikaissairauksista, aistivammoista, muistisairauksista yms. Toimintakyvyn alenemisen johdosta asiakas tarvitsee päivittäisissä toiminnoissa ympärivuorokautista, runsasta hoitoa ja huolenpitoa sekä valvontaa 1-2 henkilön avustamana ja henkilökunnan jatkuvaa saatavilla oloa. Asiakkaalla on käytössä liikkumisen apuvälineitä ja hän tarvitsee henkilökohtaista avustamista. Asiakkaan tarve tehostettuun palveluasumiseen perustuu palvelutarpeen arviointiin. Palvelun sisällön tulee vastata liitteen 1 mukaista palvelusetelillä tuotetun tehostetun palveluasumisen palvelunkuvausta. 3 Asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä Asiakkaan palveluiden tarve arvioidaan laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä sekä hoitoon osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä koostuvan moniammatillisen työryhmän kanssa. Asiakkaan/ hänen omaisensa on oltava tietoinen hoiva-asumispaikan hakemisesta. Hoivaasumiseen sisältyviä asumispalveluita haetaan sähköisellä hakemuksella SAS-ohjelman kautta. - Kotihoidon asiakkaan asumispalveluhakemuksen tekee arviointijakson jälkeen kotiutusyksikön palveluohjaaja tai kotihoidon asiakasvastaava sairaanhoitaja. - Marjoniemen terveyskeskussairaalassa ja kotiutusyksiköissä hakemuksen tekemisestä vastaa kunkin yksikön palveluohjaaja. - Tavallisen palveluasumisen yksikössä asuvan asiakkaan asumispalveluhakemuksen tekee asumispalveluohjauksen palveluohjaaja yhteistyössä asiakkaan omahoitajan kanssa. Asumispalveluohjauksen palveluohjaaja tekee hakemuksen perusteella viranhaltijapäätöksen asumispalvelupaikan myöntämisestä. Päätöskirjeen mukana asiakkaalle lähetetään tietoa palvelusetelistä ja palvelusetelituottajista sekä tuloselvityslomake. Asiakas saa valita, ottaako hän vastaan palvelusetelin tehostetun palveluasumisen järjestämiseksi. Valinta edellyttää asiakkaalta ja hänen lailliselta edustajaltaan kykyä harkita palveluseteliä. Mikäli asiakas ei halua käyttää palveluseteliä tehostetun palveluasumisen järjestämisen vaihtoehtona, palveluohjaaja ohjaa hänet joko kaupungin järjestämiin asumispalveluyksiköihin tai ostopalveluihin.

5 5 Jos asiakas valitsee palvelusetelin, asumispalveluohjauksen palveluohjaaja tekee päätöksen palvelusetelistä. Palveluohjaaja selvittää asiakkaalle hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvon, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioidun suuruuden sekä vastaavan muulla tavoin järjestetyn asumispalvelun asiakasmaksun. Palveluohjaajalla on tarvittaessa oikeus hankkia lisätietoja asiakkaan tuloista ilman asiakkaan suostumusta. Asiakkaalle tiedotetaan, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja on hankittu. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista / ) Asiakas, jolle palveluseteli on myönnetty, valitsee kaupungin palvelusetelituottajien rekisteristä yksikön, johon hän haluaa muuttaa. Muutto edellyttää, että valitussa yksikössä on vapaana vuokrattavia asuntoja. Mikäli palvelun tuottajan asumispalveluyksikössä on vapaa palvelusetelipaikka, tuottajan on tarjottava tehostetun palveluasumisen paikkaa asiakkaalle. Palveluntuottaja ei voi kieltäytyä vapaalle palvelusetelipaikalle tulevasta asiakkaasta. Asiakas poistuu kaupungin palvelujonosta saatuaan valitsemansa asumispalvelupaikan. Asiakas voi olla suoraan yhteydessä palvelusetelituottajaan sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) kautta ( Tarvittaessa asumispalveluohjauksen palveluohjaaja opastaa ja ohjaa asiakasta sähköisen järjestelmän käytössä. Asiakas voi myös olla puhelimitse yhteydessä palveluntuottajaan ja ilmoittaa palveluntuottajalle saamassaan palvelusetelipäätöksessä olevan tunnistetiedon, jonka perusteella palveluntuottaja löytää asiakkaan sähköisestä järjestelmästä. Asiakas ja palveluntuottaja laativat vuokrasopimuksen ja palvelusopimuksen laskutusehdoista, ateriamaksujen suuruudesta, irtisanomisajan pituudesta ja irtisanomisehdoista sekä mahdollisista lisäpalveluista. Sopimuksessa on hyvä sopia asiakkaalle kuuluvista maksukäytännöistä, jos asiakas joutuu hoidettavaksi sairaalaan tai palveluun tulee muita pitempikestoisia katkoksia. Sopimuksen allekirjoittaa asiakas tai edunvalvoja. Sopimuksen teon yhteydessä asiakas luovuttaa Kouvolan kaupungilta saamansa palvelusetelipäätöksen palveluntuottajalle. Palveluseteliä vastaan palveluntuottaja laskuttaa kaupunkia kuukausittain setelin suuruutta vastaavalla summalla. Palveluseteliä voi käyttää vain palvelutarpeen arvioinnissa todettuun hoivan ja hoidon maksuun. Palvelusetelillä ei voida maksaa muita palveluntuottajan tarjoamia palveluita. Tehostetun palveluasumisen yksikköön muuttavan asiakkaan palveluseteli on voimassa muuttopäivästä lukien. Palveluntuottaja on velvollinen laatimaan hoito- ja palvelusuunnitelman asiakkaan ja päätöksen tehneen palveluohjaajan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma lähetetään päätöksen tehneelle palveluohjaajalle kolmen viikon kuluessa asiakkaan muuttopäivästä lukien, mikäli suunnitelma ei ole luettavissa KouvolaEffica-asiakastietojärjestelmästä. Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain mukaiset oikeudet. Käytännössä säädösviittauksilla korostetaan velvoitetta kyseisissä laeissa säänneltyjen asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioimiseen, asiakkaan hyvään kohteluun, palveluun ja hoitoon, palvelu- ja hoitosuunnitelman laadintaan, molemminpuolisen tietojen antovelvollisuuteen ja tietojen käsittelyyn sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttöön. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Sopimukseen liittyvät erimielisyydet voidaan saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Myös muut kuluttajaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta, ovat tältä osin toimivaltaisia.

6 6 Asiakkaalla ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta palvelusetelin omavastuuosuuteen. Palvelusetelin omavastuuosuus ei myöskään kerrytä asiakkaan sosiaalihuollon asiakasmaksukattoa. Asiakas on oikeutettu Kelan eläkkeensaajan hoitotukeen ja asumistukeen. Palvelusetelin omavastuuosuus ei oikeuta verotuksessa kotitalousvähennykseen. Asiakas voi ostaa palveluntuottajalta lisäpalveluja, jolloin oikeus kotitalousvähennykseen on erikseen selvitettävä. Asiakas ilmoittaa palveluihin liittyvät reklamaatiotilanteet suoraan palveluntuottajalle. Palveluntuottajan on selvitettävä reklamaatiot viipymättä ja ilmoitettava niistä kaupungille. Myös muut asiakaspalautteet on toimitettava kaupungille. Viranhaltijan tekemään palveluasumisen päätökseen ja palvelusetelipäätökseen tyytymätön asiakas voi osoittaa oikaisuvaatimuksen ikäihmisten lautakunnalle. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista potilas- tai sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI). Sähköisen palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton laajentuessa, viimeistään vuonna 2015, siirrytään sähköiseen palautejärjestelmään. Siinä vaiheessa asiakas tai asiakkaan puolesta asioija voi antaa palveluntuottajalle ja kunnalle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista ensisijaisesti sähköisen palvelusetelijärjestelmän välityksellä, mutta myös esim. puhelimitse ja sähköpostitse. Sähköisen järjestelmän välityksellä annettuun palautteeseen palveluntuottajan tulee vastata järjestelmässä joko välittömästi tai 2 viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Myös muuhun palautteeseen tulee vastata välittömästi tai 2 viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Vastaus palautteeseen on annettava kunnalle järjestelmän välityksellä sekä asiakkaalle hänen valitsemallaan tai toivomallaan tavalla. 4 Palveluntuottaja Kouvolan kaupungin palvelusetelituottajaksi hakeudutaan sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) kautta. PSOP -järjestelmään liittyvät toimintatavat on esitelty tarkemmin liitteessä 2. Hakemus tehdään erikseen kaikista palvelun tuottajan palvelusetelillä tuotetuista asumisyksiköistä. Sähköisessä hakemuksessa ja sen liitteissä on määritelty lakisääteiset ja kaupungin määrittelemät palvelukohtaiset kriteerit. Hakeminen on mahdollista ympäri vuoden. Palveluntuottajan on tehtävä toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista (yhteystiedot tai vastuuhenkilöt sekä palvelun tuottamiseen vaikuttavat olosuhteet) korjaukset sähköiseen PSOP -järjestelmään. Tehdyt muutokset tulevat aina kaupungin hyväksyttäväksi. Palveluntuottaja luovuttaa kaupungille tiedot henkilökunnasta ja sen määrästä sekä asiakaspalautteista. Tuottaja hyväksyy kaupungin tekemät valvontakäynnit palveluyksikössä ja asiakaskyselyt. Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan laadullisesti hyvää asumispalvelua sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti. Asiakkaalle annettavat palvelut ovat suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Annettavan palvelun laatu vastaa vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palvelusetelituottajien palvelujen laadusta vastaavat Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelut ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirasto (AVI). Palvelusetelituottajaksi hyväksytyt palveluntuottajat ovat sitoutuneet mm. ympärivuorokautiseen hoitoon, asukkaan terveydentilan seuraamiseen ja arviointiin, päivittäisissä toiminnoissa avustamiseen sekä saattohoitoon.

7 7 5 Palvelusetelin arvo Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvo on tulosidonnainen ja perustuu asiakkaan nettotuloista tehtävään laskelmaan. Huomioon otettavia tuloja ovat ansio- ja pääomatulot, eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet sekä hoitotuki. Palvelusetelin arvon määrittäminen tehdään asiakkaan antaman tuloselvityksen tai muulla tavoin selvitettyjen tulotietojen perusteella. Asiakkaalle annetaan päätös palvelusetelin arvosta. Asiakkaan omavastuuosuus tehostetusta palveluasumisesta muodostuu palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän palvelumaksun välisestä erotuksesta. Palvelusetelin ylimenevät kulut palveluntuottaja laskuttaa suoraan asiakkaalta palveluntuottajan ja asiakkaan välisen sopimuksen mukaisesti. Jos palveluasumisen kustannus on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kaupunki korvaa ainoastaan palvelumaksun suuruisen summan palveluntuottajalle. Palveluntuottaja määrittelee oman palveluhinnastonsa. Kaupungin ikäihmisten lautakunta päättää palvelusetelin arvosta ja sen muutoksista. 6 Palveluiden muutokset ja laskutus Jos palvelusopimuksessa määritellyt asiakkaan kustannukset (omavastuuosuus, vuokra, ateriamaksut, lisäpalvelut) muuttuvat, on palveluntuottajan ilmoitettava siitä asiakkaalle ja tilaajalle vähintään kuusi kuukautta etukäteen. Mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne muuttuu tai hän ei suoriudu omavastuuosuudestaan, palveluntuottaja neuvottelee tilanteesta asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa sekä ilmoittaa asiasta asumispalveluohjaajalle. Jos palveluntuottaja joutuu irtisanomaan palvelusopimuksen asiakkaan taloudellisen tilanteen takia, palveluntuottaja ilmoittaa tilanteesta vähintään kaksi kuukautta aiemmin asiakkaalle, hänen edustajalleen ja päätöksen tehneelle asumispalveluohjauksen palveluohjaajalle. Laskutusjakso on yksi kuukausi. Palveluntuottaja laskuttaa kunnalta asiakkaalle annetun palvelusetelin mukaisen summan. Palvelusetelilaskutus tulee toimittaa kunnalle joka kuukauden viidenteen päivään mennessä. Palveluntuottaja on velvollinen laatimaan kaupungin vaatimat tilastotiedot laskutuksen yhteydessä. Laskutuskausi alkaa asiakkaan muuttopäivästä. Palveluasumispäivällä tarkoitetaan asumispalveluun tulopäivää, sen jälkeen kertyneitä vuorokausia ja asumispalveluista lähtöpäivää. PSOP -järjestelmän käyttöönoton laajentuessa, viimeistään vuonna 2015, siirrytään käyttämään suoraa sähköistä laskutusta. Siinä vaiheessa palveluntuottaja ei lähetä kunnalle toteutuneita palvelusetelipalveluja koskevia laskuja, vaan järjestelmä kerää palvelutapahtumista laskutusmateriaalin toteutuneiden tapahtumien mukaan. Kunta tilittää kerran kuukaudessa automaattisesti palveluntuottajalle toteutuneiden palvelujen mukaisen korvauksen. Palveluntuottaja saa järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten tarvittavat tiedot tulossa olevasta suorituksesta. Palveluntuottaja voi kirjata järjestelmään suorituksen kohdistamista varten oman viitenumeron. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan palveluntuottajalle.

8 8 Jos hoito keskeytyy tilapäisesti korkeintaan 10 vrk ajaksi, kaupunki maksaa tuottajalle näiltä päiviltä 100 % asiakkaan palvelusetelin arvosta. Tämän jälkeen poissaolopäivistä ei makseta. Kuoleman tapauksessa tai palvelun päättyessä muusta syystä kaupunki maksaa palvelusetelin arvon siihen päivään, kun palvelu päättyy. Tilapäinen poissaolo tarkoittaa sitä, että asiakas on hoidettavana esim. sairaalassa tai muussa hoitopaikassa tai muusta syystä poissa ja poissaolon kesto on kokonaisia vuorokausia (klo ). 7 Asiakastietojen käsittely ja salassapito Palvelusetelilainsäädännön mukaisesti kaupunki on rekisterinpitäjä myös palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa. Palveluntuottaja on sen sijaan rekisteritietojen ylläpitäjä. Palveluntuottaja sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät asiakas- ja potilastiedot. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakas- ja potilastietoja käsittelevät työntekijät, palvelusuhteen laadusta riippumatta, ja opiskelijat sitoutuvat laissa edellytettyyn vaitiolovelvollisuuteen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asukkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Syntyneisiin asiakirjoihin, niiden säilytykseen ja luovutukseen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta, henkilötietolakeja ja muita henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä sekä kaupungin antamia ohjeita. Palveluntuottajalla on oltava seuranta- ja valvontatehtävää varten tietosuojavastaava. Palveluntuottajalla tulee olla lain edellyttämät potilastiedot kirjattuna. Palveluntuottaja ja kaupunki sitoutuvat antamaan toisilleen tarpeellisia tietoja asukkaista ja tehtäväalueeseen kuuluvasta toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmasta. Palvelusetelisuhteessa syntyneet asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja. Kun asiakas poistuu palvelun piiristä, palvelusta syntyneet asiakirjat toimitetaan veloituksetta Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluiden arkistoon osoitteeseen Kouvolan Kaupunginarkisto, PL 85, Kouvola. Palveluntuottaja vastaa omien tietojensa asianmukaisesta hävittämisestä. 8 Vahingonkorvausvelvollisuus Tuottaja vastaa asiakkaille ja ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista, joiden voidaan katsoa aiheutuneen vahingonkorvauslaissa tarkoitetulla tavalla tuottamuksellisen tai tahallisen toiminnan seurauksena. Tuottajan tulee varautua vahinkoihin riittävin vastuu- ja tapaturmavakuutuksin, jotka turvaavat asiakkaan oikeuden saada korvausta tuottajan mahdollisesti asiakkaalle aiheuttamista henkilö- ja esinevahingoista. Kouvolan kaupunki ei vastaa asiakkaalle aiheutuneesta tai asiakkaan palveluntuottajalle tai ulkopuoliselle aiheuttamasta vahingosta.

9 9 9 Kunnan velvoitteet ja oikeudet Kunta toimii palvelujen järjestäjänä hyväksymällä palveluntuottajiksi ne palveluntuottajat, jotka täyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 5 :n 1. mom:n kohtien 1 4 vaatimukset sekä kunnan asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Kunnan tulee ottaa palveluntuottajan hyväksyntää koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa palveluntuottajan lähetettyä sähköisen palvelusetelijärjestelmän välityksellä hakeutumisensa palveluseteliyrittäjäksi. Kunnan on tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kahden (2) kuukauden kuluttua siitä, kun palveluntuottaja on jättänyt ilmoituksensa pyydettyine liitteineen sähköiseen palvelusetelijärjestelmään. Jos joitakin liitteitä ei ole toimitettu sähköisen järjestelmän välityksellä, niin hakemus käsitellään siinä vaiheessa, kun kaikki pyydetyt liitteet on toimitettu ja kuitenkin kolmen (3) kuukauden sisällä, jolloin hakemus joko hylätään tai hyväksytään. Päätös hyväksytyksi tulemisesta lähetetään palvelun tuottajalle sähköisesti PSOP-ohjelman välityksellä. Kaupunki ei sitoudu osoittamaan palveluseteliä käyttäviä asiakkaita palveluntuottajalle. Kouvolan hyvinvointipalvelut ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä palveluntuottajista. Palveluohjaajat antavat asiakkaalle tiedot hyväksytyistä palveluntuottajista. Kaikkien tietojen tulee olla julkisia ja saatavilla Internetissä sekä muulla soveltuvalla tavalla. Kaupungin hyväksymien palveluntuottajien hintatiedot ja palvelun sisältö on vertailtavissa PSOP-ohjelmassa. Kaupunki voi peruuttaa palveluntuottajan hyväksymisen, mikäli hyväksymisehdot eivät enää täyty. Palveluntuottaja voi myös itse pyytää hyväksymisen peruuttamista, jolloin kunnan tulee poistaa palveluntuottaja ylläpitämästään luettelosta. Palveluntuottajaksi hakeutumisen esteet/irtisanomisen syyt: 1. Palveluntuottaja on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikoksesta. 2. Palveluntuottaja on antanut olennaisesti vääriä tai puutteellisia tietoja yrityksestä. 3. Palveluntuottaja on syyllistynyt ammattitoiminnassaan vakavaan menettelyrikkomukseen. 4. Palveluntuottaja on toiminut hyväksymisehtojen vastaisesti. 5. Palveluntuottaja on asetettu konkurssiin tai sellainen on vireillä. 6. Palveluntuottaja on päätetty asettaa selvitystilaan, on yrityssaneerausohjelmassa, velkajärjestely on vahvistettu tai vireillä. 7. Palveluntuottaja on laiminlyönyt verojen ja sotu-maksujen suorittamisen. 8. Palveluntuottaja on tuottanut palvelua asiakkaan saaman palvelusetelipäätöksen vastaisesti. 9. Palveluntuottaja ei ole täyttänyt kouluttautumis- ja kehittämisvelvoitetta. 10. Palveluntuottaja pyytää hyväksymisen irtisanomista tai lopettaa yritystoiminnan.

10 10 LIITE 1 Tehostettu palveluasuminen 1. Tuotteen nimi 2. Tuotekuvauksen käyttötarkoitus 3. Lait, asetukset ja valvonta TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN (PALVELUSETELILLÄ TUOTETTU), IKÄÄNTY- NEIDEN PALVELUT Palvelun sisällön kuvaus Palvelu on sosiaalihuoltolain 17 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua vanhusten asumispalvelua. Palvelua valvoo aluehallintovirasto (AVI) ja sijaintikunta. Palvelun tuottamista ohjaavat mm. seuraavat lait ja asetukset: Sosiaalihuoltolaki- ja asetus (710/1982 ja 607/1983) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Laki ja asetus yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990 ja 744/1990) Kansanterveyslaki (66/1972) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Henkilötietolaki (523/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 5. Palvelukokonaisuuden sisältö Tehostetun palveluasumisen tulee sisältää asiakkaiden kuntoisuuden edellyttämät, yksilöllisen ja ajantasaisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset palvelut sekä asiakkaan kokonaistilanteen säännöllisen arvioinnin. Palveluprosessien vastuut kuvattu liitteessä, tuotekuvauksen liite 1.1 Kustannusvastuut kuvattu liitteessä, tuotekuvauksen liite 1.2 Palvelu sisältää mm. seuraavat kokonaisuudet: 1. Hoito- ja palvelusuunnitelma - laaditaan yhteistyössä kunnan, asukkaan ja hänen läheistensä tai edunvalvojan sekä palveluntuottajan kanssa - hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa tai asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa - omahoitajajärjestelmä käytössä - asiakkaan tarvitsemien henkilökohtaisten tarvikkeiden ym. hankinnasta tulee sopia yhteistyössä asiakkaan ja omaisen kanssa sekä mahdollistaa em. tarvikkeiden itsenäinen hankinta tai hankinta omaisen avustuksella 2. Päivittäisissä toiminnoissa selviytymiseen tarvittavat hoito- ja huolenpitopalvelut sekä toimintakykyä ylläpitävät palvelut - perushoito ja huolenpito - ravitsemuksesta huolehtiminen ja tarvittava ruokailussa avustaminen. Ateriapalvelu kuvattu tarkemmin liitteessä, liite fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä näitä tukevien työmenetelmien käyttäminen - henkilökohtaisen hygienian hoidossa ja pukeutumisessa avustaminen - liikkumisen, levon ja sosiaalisen kanssakäymisen turvaaminen - yhteydenpidot omaisiin ja muihin läheisiin - yksityisyyden mahdollistaminen - Kelan etuuksista tiedottaminen ja hakemuksissa avustaminen - raha-asioiden hoidosta sopiminen

11 11 - tarvittaessa kauppa-asioiden hoito ja muiden hyvinvointipalveluiden tilaaminen 3. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut - lääkityksestä huolehtiminen (lääkkeenjako ja annostelu, valvonta, vaikutuksen seuranta ja lääkkeiden turvallinen säilytys) - voimassa olevien ohjeiden mukaan ajantasainen ja päivitetty lääkehoitosuunnitelma, johon kirjattu yksikön lääkehoidon toteutus - lääkäripalvelut käytettävissä säännöllisesti - sairaanhoitajan ammatilliseen osaamiseen kuuluvat sairaanhoidolliset tehtävät - sairauksien hoitoon kuuluvat muut toimenpiteet hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti - asiakkaan tilan seuranta ja asianmukainen toiminta tilan muuttuessa, mm kiireellisen hoidon arviointi ja kiireellisen avun järjestäminen joko paikan päälle tai terveydenhuollon toimintayksikössä. - asiakkaalle järjestetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämiseen tarvittavat kuljetukset, jotka asiakas kustantaa - terveydenhuollon saattopalveluista ei saa periä erillistä maksua asiakkaalta, asiakas maksaa itse lääkärin käyntimaksun asiakkaan terveydentila ja lääkitys tarkistetaan vähintään vuosittain - toimintakyvyn arviointi mittareilla Rava, MMSE, (RAI) - mittaukset 1-2 vuodessa tai toimintakyvyn muuttuessa - asiakkaan avustaminen apuvälineiden saamisessa ja kunnossapidossa - jos asiakas tarvitsee hoitosängyn, sen saamisessa avustaminen apuvälineiden käytön ohjaaminen 4. Toimitilat - asunto- ja yhteistilat kuvattu liitteessä, liite puhtaanapitopalvelut kuvattu liitteessä, liite Asiakirjahallinta Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluiden arkistonmuodostus perustuu arkistonmuodostussuunnitelmaan. Arkistonmuodostussuunnitelmaan vaikuttavat mm. arkistolaki, kunnallisen arkistonmuodostuksen säilytysaikaohjeet sekä yksikön sisäiset ohjeet. Hyvinvointipalveluiden arkistonhoitaja laatii yksiköiden arkistovastaavien kanssa yhteistyössä arkistonmuodostussuunnitelman. Lisäksi arkistonhoitaja ohjaa ja valvoo asiakirjojen käsittelyohjeiden noudattamista arkistovastaavien kautta. 6. Henkilöstörakenne ja -mitoitus Henkilöstön tulee täyttää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain (272/2005) mukainen kelpoisuus. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulee täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöstön kelpoisuuslain (559/1994) kelpoisuus. Sairaanhoitajan kelpoisuuden omaavien osuus henkilöstöstä on % ja sairaanhoitajan kelpoisuuden omaavan henkilön tulee olla työvuorossa jokaisena arkipäivänä. Toiminnasta vastaavilta henkilöiltä edellytetään uusien yksiköiden osalta (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005) kelpoisuuslain 10 :n 4 mom. mukaisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa, alan tuntemusta ja riittävää johtamistaitoa. Toiminnassa olevien yksiköiden osalta edellytetään toiminnasta vastaavilta henkilöiltä riittävää johtamistaitoa joko tutkintoon sisältyvää tai sen lisäksi suoritettua johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa. Lääkehuollosta vastaavien tulee täyttää STM:n lääkehuollon osaamisesta 2006 annetun ohjeen mukainen kelpoisuus.

12 12 7. Laatu Palvelun hyvän laadun varmistamiseksi edellytetään, että hoidossa, asiakkaan kohtelussa ja henkilöstön kohtelussa noudatetaan - viranomaismääräyksiä ja yleisiä ohjeita - asiakkaalle laadittua hoito- ja palvelusuunnitelmaa - vanhusten hoitoa ja palveluja koskevaa laatusuositusta, Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11) - laatukäsikirja tai sitova aikataulutettu suunnitelma laatukäsikirjan laadinnasta - henkilöstön pätevyydestä ja kelpoisuudesta sekä täydennyskoulutuksesta annettuja määräyksiä - yleisiä hyviä käytäntöjä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi (mm. selkeästi määritellyt vastuut, kirjallisesti kuvatut toimintamallit, työhyvinvointisuunnitelma ja kyselyt, kehityskeskustelut, voimassa oleva sopimus henkilöstön työterveyshuollosta) - asiakaspalautteen osalta noudatetaan palvelualueen toimintamallia - asukasturvallisuus (kulunvalvonta, asukashälytinjärjestelmä ym.) - pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys (ajantasainen, vuosittain tarkistus) - toimintakykyä ylläpitävä ja päivittäinen virikkeellinen toiminta - päivitetty toiminta-ajatus ja toimintasuunnitelma 8. Asiakasmaksut Asiakasmaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992) ja asetuksen (912/1992) sekä perusturvalautakunnan vuosittain tekemien tarkentavien ohjeiden ja erillispäätösten mukaan. Erillisiä esim. terveydenhuollon palveluihin liittyvien tukipalveluiden maksuja ei tule periä asiakkaalta (esim. saattoapu). Asiakas maksaa kuljetuksesta aiheutuvan kustannuksen, asiakkaalla oikeus Kelan matkakorvaukseen matkakulujen osalta. Palveluprosessin vastuut (liite 1.1) Valintaprosessi ja sopimusaikainen yhteistyö Tilaaja Tuottaja Asiakas/ omaiset Asiakkaiden hoitoisuuden määrittäminen Hoito- ja palvelusuunnitelma Päätös asumispalvelupaikasta Päätös palvelusetelin arvosta Toimintatilastot ja raportointi tilaajalle Asiakaspalautejärjestelmät Palvelutuotteen arviointi ja kehittäminen Asiakkaan edunvalvonta Uudelleen sijoituspäätös Kela-etuuksien saamisessa ja raha-asioiden hoidossa avustaminen

13 13 Kustannusvastuut (liite 1.2) Tiloihin ja asumiseen liittyvät kustannukset Tuottaja Asiakas Yleiset tilat Tilakustannukset - Asunnoille jyvitetyt kustannukset (enintään 75 % asuinhuoneen pinta-alasta) - Muut Yksityistilat Vuokrakustannukset, sähkö, vesi Muut kustannukset Muuttokustannukset Puhtaana- ja kunnossapito Siivousaineet, -tarvikkeet ja välineet (oma asunto) Kiinteät kalusteet Huonekalut, muu irtaimisto ja sisustustekstiilit Sänky ja patja Hoitosängyn hankkimisessa avustaminen (jos tarve todettu, apuvälineenä) Liina- ja vuodevaatteet Valaisimet ja lamput (jos eivat ole valmiina) Rullaverhot ja kaihtimet (jos eivat ole valmiina) Puhelin-/internet-yhteydet Tv-lupa Koti- ym. vakuutukset Ateriat Astiat ja muu talousirtaimisto - Yhteiskäytössä olevat - Yksityiskäytössä olevat Henkilökohtainen vaatetus Henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja pesuaineet Lääkkeet Lääkkeiden jakaminen/ koneellinen annosjakelu Muut kuin henkilökohtaiset hoitotarvikkeet (esim. pesulaput, suojaesiliinat, yhteistilojen pesuaineet) Lääkäripalvelut (asiakas maksaa terveyskeskusmaksun henkilökohtaisesta lääkärinkäynnistä, kartuttaa asiakasmaksukattoa) Hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden järjestämisessä avustaminen (asukkaalla oikeus hoitotarvikejakeluun) Tuotekuvaukseen kuulumattomien hyvinvointipalveluiden maksut (esim. kampaaja, hieronta, jalkahoitaja, kuljetus yms.) asukas maksaa kustannuksen Henkilökohtaisen pyykin pesu (sisältäen liinavaatteet, peitteet, tyynyt, päiväpeitteet) tarvittaessa ostopalveluna pesulasta Sisustustekstiilien pesu (matot, verhot ym., yksityiskäytössä olevat) Terveydenhoitoon liittyvät välineet ja laitteet (eivät ole henkilökohtaisia), joita ei ole saatavissa apuvälinelainaamosta Kauppa-asioiden hoito (yhteistyössä asiakkaan ja omaisen kanssa)

14 14 Henkilöstöön liittyvät velvoitteet Tuottaja Asiakas It-laitteet ja ohjelmistot Mm. koulutus ja työnohjaus, vakuutukset, työvaatteet ja niiden huolto, työterveyshuolto Henkilöstön rekrytointi Puhelin, fa ja internet-yhteys - Palveluntuottajan käytössä Atk-laitteet Atk-ohjelmistot, palveluntuottajan omat KouvolaEffica-järjestelmä Asukashälytinjärjestelmä ja kulunvalvonta, käyttökoulutus Toimintakyvyn mittauksen ohjelmistot

15 15 Ravintopalvelut (liite 1.3) 1. Yleistä Aterioiden ravintoaine-, neste- ja energiasisältö sekä mitoitetaan asiakkaan tarpeiden ja mieltymysten mukaisesti. Tarvittaessa seurataan asiakkaiden nesteidensaantia. Palveluyksikössä järjestetään asiakkaan terveydentilan edellyttämät erityisruokavaliot. Aterioiden suunnittelussa noudatetaan iäkkäiden ravitsemuksesta annettuja ohjeita ja suosituksia. Suunnittelussa otetaan huomioon myös arki ja juhla sekä erityisesti juhlapyhiin liittyvä ruokaperinne. Ruokalistat laaditaan etukäteen useammaksi viikoksi ja ne ovat asukkaan ja omaisten nähtävinä. Ateriat tarjotaan pääsääntöisesti yhteisessä ruokailutilassa (tarvittaessa asiakkaan asunnossa). Ruokailuun siirtymisessä ja ruokailussa avustetaan tarvittaessa. Asukkaiden ravitsemustilaa seurataan säännöllisesti (mm. painon/ painoindeksin seuranta) Asukkailta pyydetään asiakaspalautetta ruoan laadusta ja maistuvuudesta. Ateriapalvelujen osalta tulee olla terveydensuojelulakiin (763/94) ja elintarvikelakiin (361/95) perustuva omavalvontasuunnitelma, joka sisältää hygieniapassit (mikäli henkilökunta osallistuu ruuanvalmistukseen). 2. Aterioiden sisältö Asukas maksaa ateriamaksun suoraan palveluntuottajalle. Ateriapäivä sisältää aamiaisen, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan. Asiakkaalla on tarvittaessa mahdollisuus välipaloihin, myös yöaikaan. Aterioilla tarjottavaan tuoreannokseen tulee sisältyä säännöllisesti tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Juomat: maito (eri laadut), piimä, vesi, mehu Ravintorasvat: kasvisrasva ja voi-margariiniseos Leivät: tuore tumma ja vaalea leipä laatuja vaihdellen, kuiva leipä Aamiainen, yleensä klo 8-9 Puuro tai velli tai jogurtti, tuoreannos, juoma, leipä, ravintorasva, leikkele tai juusto, kahvi/tee Lounas, yleensä klo Pääruoka, lämminlisäke, tuoreannos, juoma, leipä ja ravintorasva Päiväkahvi, yleensä klo Kahvi ja tee + kahvileipä (vaihtelevia) Päivällinen, yleensä klo keitto, laatikko tai puuro vaihdellen, tuoreannos, juoma, leipä, ravintorasva, kylmälisäke, jälkiruoka Iltapala, yleensä klo 19 - jogurtti tai viili tai kiisseli, leipä, ravintorasva, leikkele tai juusto, kahvi/tee 3. Alihankinta Myöhäisiltapala, yleensä klo 22- jogurtti tai viili tai kiisseli, leipä, ravintorasva, leikkele tai juusto Palveluntuottajalla on kokonaisvastuu ateriapalvelun järjestämisestä.

16 16 Tilat (liite 1.4) Palvelun tuottaja osoittaa tilat Yleistä Toimitilat soveltuvat asukkaiden tarpeisiin ja luovat kodinomaisen, toimivan, esteettömän, toimintakykyä tukevan ja turvallisen asuinympäristön. Nyt toiminnassa olevien yksiköiden osalta asuinhuoneiden ja muiden tilojen koot ja varustukset täyttävät aluehallintoviranomaisten kriteerit. Yksikön peruskorjauksen yhteydessä allaolevien vaatimusten toteutuminen arvioidaan erikseen. Turvallista asuinympäristöä edistävät mm. seuraavat tekijät: - kulunvalvonta ja lukittavat ovet - yksiköllä on kirjallinen turvallisuussuunnitelma, johon sisältyy palo- ja pelastussuunnitelma, suunnitelma väkivallan varalle ja ensiapusuunnitelma. Riskien kartoitus ja turvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain. Henkilökunnan turvallisuuskoulutus toteutetaan vuosittain. - rakennuksen turvallisuuden osalta noudatetaan ympäristöministeriön asetusta paloturvallisuudesta. - rakennuksessa automaattinen sammutuslaitteisto. - aluehallintovirasto (ent. lääninhallitus) on hyväksynyt tilat vanhusten tehostettuun palveluasumiseen/ryhmäkotiasumiseen soveltuviksi - yksikössä on ohjeistettu jätteiden lajittelu ja ongelmajätteiden asianmukainen käsittely sekä jätteiden keräyksen toimittaminen Yleiset ja yhteiset tilat Asumisyksikössä on - yhteinen ruokailutila asukkaille sekä riittävät tilat henkilökunnalle ruuan jakelua varten - tarvittava määrä yhteistiloja harras- ja viriketoimintaan sekä yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen asukkaille - tila turvallisen lääkehoidon järjestämiseksi - asukkaan hoitoon liittyvien ja muuta arkaluontoista tietoa sisältävien asiakirjojen säilytystilat henkilötietolain (1999/523 huolellisuusvelvoitteen mukaisesti) - tarvittavat siivousvälineiden säilytystilat - toimisto- ja sosiaalitilat henkilökunnalle Asuintilat Pääsääntöisesti asukkaalla on käytössään yhden hengen huone. Perustellusta toiminnallisesta syystä voi olla myös kahden hengen huoneita tai väliovella varustetut vierekkäiset huoneet mm. pariskuntien käyttöön. Asukashuoneessa on riittävä invamitoitettu WC- ja peseytymistila sekä tarvittavat säilytystilat. Asukas kalustaa ja sisustaa huoneensa itse siten, että hoidon toteuttaminen on mahdollista. Asiakkaalle hankitaan riittävät apuvälineet (mm. hoitosänky) mikäli niiden tarve on todettu. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa palveluntuottajaan ja asukas maksaa vuokran ja muut siihen liittyvät kustannukset suoraan palveluntuottajalle tai kiinteistön omistajalle, mikäli palveluntuottajan ja kiinteistön omistaja ovat näin sopineet. Ulko-alueet ja parvekkeet Asumisyksikössä on - turvallinen ulkoilupiha, minne myös apuvälineitä käyttävät pääsevät esteettömästi ja turvallisesti - ulkoilutilat tai parvekkeet on suunniteltu siten, että myös vuoteessa ulkoileminen onnistuu

17 17 Siivouspalvelut (liite 1.5) Sisältö Ajoitus Vaatimustaso Asukashuoneet Päivittäin Ruokailu- ja ruoanjakelutilan siistiminen Roskakorien tyhjennys (asukashuoneet ja yleiset tilat) Sisääntuloaulojen siisteydestä huolehtiminen Kerran viikossa tai tarpeen mukaan lattiapinnat ja mattojen imurointi ruuanjakelutilan siistiminen kostealla saniteettitilat: WC+ suihku vuodevaatteiden vaihto Kerran kuukaudessa mattojen tuuletus ja lattiapintojen pesu 1-2 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan lattioiden peruspuhdistus patterit ja ilmanvaihtosuodattimet/ puhdistus seinät, katot valaisimet/ puhdistus kalusteet/ puhdistus verhojen pesu tarvittaessa mattojen ja verhojen pesu (kts. vastuutaulukko) Huoliteltu tila: hyvä yleisjärjestys ja siisteystaso sekä hyvin hoidetut pinnat, riittävä hygieniataso (estetään epidemioiden leviäminen) Siivouksen toteutuksessa tulee olla valmius määrälliseen lisäykseen epidemioiden aikana Pintojen pinttymien poisto, hoito ja naarmujen kunnostus. Patterit, ilmanvaihtosuodattimet: pölyn poisto ja toiminnan tarkistus. Yhteistilat - oleskelu- ja ruokailutilat - toimistot - tuulikaapit - eteistilat - aulat, käytävät 5 kertaa viikossa Lattiapinnat, kaluste- ja kosketuspinnat Kynnysmatot Ikkunalaudat Roskakorit Kerran viikossa Naulakot, ovet, välilasit yms. Huoliteltu tila: hyvä yleisjärjestys ja siisteystaso sekä hyvin hoidetut pinnat - sosiaali- ja saniteettitilat 5 kertaa viikossa Lattiapinnat, kalustepinnat Kynnysmatot, ikkunalaudat, Roskakorit WC-istuimet, käsienpesualtaat Peilit Ovet, välilasit 1 vko Hygieeninen tila: hyvä puhtaustaso ja hyvin hoidetut hygieeniset pinnat - varastot, autotallit, hätäpoistumistilat Lattiapinnat 1 kk Huollettu tila: kohtuullinen likaantuminen ei haittaa normaalia käyttöä

18 18 Sisältö Ajoitus Vaatimustaso 1-2 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan Ikkunoiden ulko- ja sisäpinnat Lattioiden peruspuhdistus ja vahaus Patterit, ilmanvaihtosuodattimet Kalusteet Matot Verhojen pesu tarvittaessa Pintojen pinttymien poisto, hoito ja naarmujen kunnostus Patterit, ilmanvaihtosuodattimet: pölyn poisto ja toiminnan tarkistus Matot: tuuletus Verhot: pesu Mikäli palveluntarjoaja käyttää ulkopuolista siivouspalveluntuottajaa, tämä tulee sitouttaa noudattamaan hankkijan asettamaa vaatimustasoa. Palvelun tarjoaja sitoutuu tarjouksessa siivouspalveluntuottajan puolesta hankkijan edellyttämään vaatimustasoon. Yksikön hoitohenkilökunta osallistuu omalta osaltaan siivouspalveluiden toteuttamiseen (vastuut sovitaan yksiköittäin).

19 19 LIITE 2 Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat ( Yleistä Palveluntuottajalla tulee olla internet-yhteydellä varustettu tietokone tai muu päätelaite käytössään. Järjestelmä tarjoaa rajapinnat palveluntuottajan omia järjestelmiä varten. Kunta ei osallistu palveluntuottajan järjestelmien integroimisen kustannuksiin. Kaikki palveluntuottajalta vaadittavat toiminnot on tehtävissä myös suoraan järjestelmän tarjoaman käyttöliittymän kautta. Palveluntuottajan käytännön käsikirja on erillinen dokumentti, jossa opastetaan ja neuvotaan yksityiskohtaisemmin sähköisen järjestelmän käyttämistä. Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja palveluntuottajien valvonta Tietojen ylläpito Palvelun varaus Palveluntuottajaksi hakeudutaan järjestelmän kautta. Palveluntuottaja tunnistautuu Katso-tunnisteen avulla järjestelmään ( Palveluntuottajan kelpoisuuteen liittyvät viranomaisrekisteritarkistukset tehdään automaattisesti, mikäli palveluntuottaja on liittynyt Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani ohjelmaan. ( Jos tietoja ei voida tarkistaa automaattisesti Tilaajavastuuliittymän avulla, tulee palveluntuottajan toimittaa vaaditut dokumentit sähköisen hakemuksen liitteinä ensisijaisesti sähköisesti. Palveluntuottajien lakisääteinen valvonta (4 krt/vuodessa) tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti ja automaattisesti. Jos palveluntuottajan valvontaa ei voida suorittaa automaattisesti, tulee palveluntuottajan toimittaa vaaditut liitteet neljä kertaa vuodessa kunnalle. Kunta voi periä sekä palveluntuottajan hakeutumista että lakisääteiseen valvontaa koskien palveluntuottajalta tietojen manuaalisesta tarkistamisesta maksun. Palveluntuottajan tulee ylläpitää yritystä, toimipaikkoja ja palvelujen saatavuutta koskevia tietoja ajantasaisesti järjestelmässä. Palveluntuottajan julkisiksi merkityt tiedot näkyvät asiakkaille palveluseteliportaalissa. Asiakkaat voivat niiden perusteella etsiä ja vertailla palveluntuottajia. Mikäli palveluntuottaja laiminlyö tietojen ajan tasalla pitämisen, niin palveluntuottaja voidaan poistaa näkymästä portaalissa, jolloin palveluntuottajalle ei voi varata uusia aikoja eikä palveluntuottaja voi ottaa vastaan uusia palveluseteliasiakkaita. Palveluntuottajan tulee vastata asiakkaan järjestelmän kautta tekemään palvelupyyntöön. Mikäli asiakas ottaa yhteyttä muulla tavalla, niin palveluntuottajan tulee tarkistaa järjestelmästä asiakkaan oikeus kysyttyyn palveluun ja sovittua palvelua koskevat merkinnät. Mikäli palveluntuottaja sopii asiakkaan kanssa palvelusta ilman, että asiakkaan oi-

20 20 keus palveluun on tarkistettu ja palvelutapahtuman jälkeen käy ilmi, että oikeutta ei ollut olemassa, niin kunta ei korvaa palveluntuottajalle aiheutuneita kustannuksia. Palvelun kirjaus (toteutuu viimeistään vuonna 2015) Palveluntuottajan tulee kirjata toteutuneet palvelutapahtumat järjestelmään annettujen ohjeiden mukaisesti. Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti. Laskutus (toteutuu viimeistään vuonna 2015) Palautteet ja reklamaatiot Palveluntuottaja ei lähetä kunnalle toteutuneita palvelusetelipalveluja koskevia laskuja, sillä järjestelmä kerää palvelutapahtumista laskutusmateriaalin toteutuneiden tapahtumien mukaan. Kunta tilittää kerran kuukaudessa automaattisesti palveluntuottajalle toteutuneiden palvelujen mukaisen korvauksen. Palveluntuottaja saa järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten tarvittavat tiedot tulossa olevasta suorituksesta. Palveluntuottaja voi kirjata järjestelmään suorituksen kohdistamista varten oman viitenumeron. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan palveluntuottajalle. Palveluntuottajan tulee vastata järjestelmään kirjattuihin vastausta pyydetään tyyppisiin palautteisiin sekä kaikkiin reklamaatioihin. Palveluntuottajalle ei makseta korvausta sellaisesta palvelutapahtumasta, johon liittyy käsittelemätön reklamaatio. Liitteet, jotka tulevat sähköisestä järjestelmästä, jos palveluntuottaja on liittynyt Luotettava kumppani ohjelmaan, muutoin palveluntuottajan tulee hankkia pyydetyt liitteet itse ja liittää ne sähköisessä muodossa hakemukseensa: Aluehallintoviraston todistus kuulumisesta yksityisten sosiaalipalvelujen luvanvaraisten palveluntuottajien rekisteriin TAI Jos palveluntuottaja ei ole liittynyt Luotettava Kumppani ohjelmaan Todistus ennakonperintärekisteristä TAI Jos palveluntuottaja ei ole liittynyt Luotettava Kumppani ohjelmaan Verovelkatodistus TAI Jos palveluntuottaja ei ole liittynyt Luotettava Kumppani ohjelmaan Vakuutusyhtiön todistus riittävä vastuuvakuutuksen voimassaolosta TAI Jos palveluntuottaja ei ole liittynyt Luotettava Kumppani ohjelmaan tulee järjestelmästä tulee järjestelmästä tulee järjestelmästä tulee järjestelmästä

21 21 Työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta TAI Jos palveluntuottaja ei ole liittynyt Luotettava Kumppani ohjelmaan YEL-vakuutustodistus (vuosittain toimitettava) TAI Jos palveluntuottaja ei ole liittynyt Luotettava Kumppani ohjelmaan Kaupparekisteriote TAI Jos palveluntuottaja ei ole liittynyt Luotettava Kumppani ohjelmaan Rekisteriseloste Henkilöstöluettelo nimikkeineen ja koulutustiedoilla Omavalvontasuunnitelma Kuvaus palvelutoiminnasta Toimintasuunnitelma Pelastussuunnitelma, jonka liitteenä on turvallisuussuunnitelma Lääkehoitosuunnitelman yksikkökohtainen osio tulee järjestelmästä tulee järjestelmästä tulee järjestelmästä tai linkki www-sivuille, josta omavalvontasuunnitelma löytyy tai linkki www-sivuille, josta omavalvontasuunnitelma löytyy

22 22 10 Ohjaava lainsäädäntö Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 Laki asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996 Potilasvahinkolaki 585/1986 Hallintolaki 710/1982 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus perusteista avohoidon ja laitoshoidon määrittelemiseksi 1241/2002 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996 Kansanterveyslaki 66/1972 Henkilötietolaki 523/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007 Laki kuluttajariitalautakunnasta 8/2007 Kuluttajansuojalaki 38/1978 Potilasvahinkolaki 585/1986 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttaminen 981/2008 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 Kotikuntalaki 201/1994 ja muutos Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)