Palveluasumisen palvelusetelin sääntökirja

Transkriptio

1 1 Palveluasumisen palvelusetelin sääntökirja lukien Ikäihmisten lautakunta

2 2 Sisällys 1 Soveltamisala Palveluseteli Palveluasuminen Eri osapuolia koskevat oikeudet ja velvoitteet Kunta Palveluntuottaja Asiakas Palvelusetelin arvo Hintojen muutokset ja laskutus Asiakastietojen käsittely ja salassapito Vahingonkorvausvelvollisuus Ohjaava Lainsäädäntö LIITE 1 Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat. LIITE 2 Hoiva-asuminen/Tehostettu palveluasuminen, palvelukuvaus LIITE 3 Selvitys henkilöstömitoituksesta ja henkilöstön koulutuksesta/ammattipätevyydestä LIITE 4 Lääkehoitosuunnitelman yksikkökohtainen osio

3 3 1 Soveltamisala Tätä sääntökirjaa noudatetaan, kun kunta järjestää palveluasumisen palveluita asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisesti. Tässä sääntökirjassa kunnalla tarkoitetaan Kouvolan kaupunkia. Sääntökirjassa kunta asettaa palvelusetelilain 5 :ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Kunta velvoittaa, että palveluntuottajat noudattavat sääntökirjan määräyksiä. 2 Palveluseteli Palveluseteli on yksi tapa järjestää palveluasumista 65 vuotta täyttäneille henkilöille kunnan omien palvelujen ja ostopalvelujen lisäksi. Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja edistää yhteistyötä kunnan ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Palveluseteli on henkilökohtainen eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Palveluseteliä ei voida käyttää muuhun kuin myöntämispäätöksessä määriteltyyn palveluun. Palveluseteliä ei sovelleta kiireellisiin toimenpiteisiin eikä tahdonvastaiseen hoitoon. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan hoivapalvelujen kustannuksista setelin suuruisen summan tai vuorokausihinnan mukaisen summan (vuorokausihinta alempi kuin setelin arvo) palveluntuottajalle. Asiakkaalle lähetettävä palveluseteli perustuu viranomaispäätökseen. Palvelusetelillä katetaan palveluasumisen yksikössä tuotettavaa hoidon ja huolenpidon palvelumaksua. Muista kustannuksista asiakas huolehtii itse. Asiakkaan omavastuuosuudeksi jää se osuus palvelumaksusta, joka ylittää palvelusetelin arvon. Asiakas maksaa Kunta maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin mukaisen arvon palvelumaksun kustannuksista - omavastuuosuuden - vuokran - muut asumiskulut - ateriamaksut - lääkkeet - muut henkilökohtaiset kulut Palveluntuottaja vastaa palveluasumisen palvelunkuvauksen mukaisesta palvelusta

4 4 3 Palveluasuminen Palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 22 :n mukaista asumispalvelua, joka järjestetään palvelutaloissa tai palveluasuntoryhmissä ja joissa henkilökunta on paikalla päivittäin klo 7-21 ja asiakastarpeen mukaan klo 22 saakka. Palveluasumisen asiakas tarvitsee alentuneen toimintakykynsä johdosta päivittäisissä toiminnoissa hoitoa ja huolenpitoa. Palveluasuminen tukee henkilön mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistämistä ja sosiaalisia suhteita turvallisessa, kodinomaisessa ja esteettömässä ympäristössä. Hoidon tulee olla asiakkaan omat voimavarat huomioonottavaa ja asiakkaan hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja itsenäistä suoriutumista tukevaa. Henkilöstön tulee täyttää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain (2005/272) ja asetuksen (2005/608) mukainen kelpoisuus. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulee täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöstön kelpoisuuslain (1994/559) kelpoisuus. Palveluasumisen yksikössä asiakkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi käytössä yhteisiä tiloja. Palveluasuminen perustuu asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen vuokrasuhteeseen. Kouvolan kaupunki järjestää lukien tässä kappaleessa tarkoitettua ns. tavallista palveluasumista ainoastaan palvelusetelillä. 4 Eri osapuolia koskevat oikeudet ja velvoitteet 4.1. Kunta Kunta toimii palvelujen järjestäjänä hyväksymällä palveluntuottajiksi ne palveluntuottajat, jotka täyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 5 :n 1. mom:n kohtien 1 4 vaatimukset sekä kunnan asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Kunnan tulee ottaa palveluntuottajan hyväksyntää koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa palveluntuottajan lähetettyä sähköisen palvelusetelijärjestelmän välityksellä hakeutumisensa palveluseteliyrittäjäksi. Kunnan on tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kahden (2) kuukauden kuluttua siitä, kun palveluntuottaja on jättänyt ilmoituksensa pyydettyine liitteineen sähköiseen palvelusetelijärjestelmään. Jos joitakin liitteitä ei ole toimitettu sähköisen järjestelmän välityksellä, niin hakemus käsitellään siinä vaiheessa, kun kaikki pyydetyt liitteet on toimitettu ja kuitenkin kolmen (3) kuukauden sisällä, jolloin hakemus joko hylätään tai hyväksytään. Sähköinen järjestelmä poistaa yli 6 kk vanhat palveluntuottajan luonnostilaiset hakemukset automaattisesti. Päätös hyväksytyksi tulemisesta lähetetään palvelun tuottajalle sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) välityksellä. Kunta ei sitoudu osoittamaan palveluseteliä käyttäviä asiakkaita palveluntuottajalle.

5 5 Kouvolan hyvinvointipalvelut ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä palveluntuottajista. Kaikkien tietojen tulee olla julkisia ja saatavilla myös Internetissä sekä muulla soveltuvalla tavalla. Kunnan hyväksymien palveluntuottajien hintatiedot ja palvelun sisältö tulee olla vertailtavissa PSOP-järjestelmässä. Kouvolan kaupungin asumispalvelun palveluohjaajat antavat asiakkaalle tietoa palveluntuottajista. Kunnan tulee selvittää asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä asiakasmaksu, joka määräytyy vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan. Kunnan tulee antaa asiakkaalle tieto, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia hänen suostumuksestaan riippumatta. Kunnan on myös varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin sekä antaa asiaa koskeva selvitys tarvittaessa. Palvelun järjestäminen palvelusetelillä ei muodosta sopimussuhdetta kunnan ja palveluntuottajan välille eikä kunnan ja asiakkaan välille. Kunta ei muutoinkaan vastaa asiakkaan ja palveluntuottajan palvelusuorituksista eikä velvoitteiden noudattamisesta toisiaan kohtaan. Se ei myöskään vastaa heidän toisilleen tai kolmannelle osapuolelle aiheuttamistaan vahingoista. Kunta valvoo palveluntuottajien toimintaa sen mukaisesti kuin tämän sääntökirjan liitteenä olevassa palvelukuvauksessa kerrotaan. Kunnalla on oikeus saada palveluntuottajalta palvelutuotantoonsa liittyvät tiedot ja selvitykset. Kunta sitoutuu pitämään salassa palveluntuottajan liike- ja ammattisalaisuudet Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja ylläpitämästään luettelosta, mikäli laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty. Palveluntuottaja voi myös itse pyytää hyväksymisen peruuttamista. Palveluntuottajaksi hakeutumisen esteet/irtisanomisen syyt: 1. Palveluntuottaja on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikoksesta. 2. Palveluntuottaja on antanut olennaisesti vääriä tai puutteellisia tietoja yrityksestä. 3. Palveluntuottaja on syyllistynyt ammattitoiminnassaan vakavaan menettelyrikkomukseen. 4. Palveluntuottaja on toiminut hyväksymisehtojen vastaisesti. 5. Palveluntuottaja on asetettu konkurssiin tai sellainen on vireillä. 6. Palveluntuottaja on päätetty asettaa selvitystilaan, on yrityssaneerausohjelmassa, velkajärjestely on vahvistettu tai vireillä. 7. Palveluntuottaja on laiminlyönyt verojen ja sotu-maksujen suorittamisen. 8. Palveluntuottaja on tuottanut palvelua asiakkaan saaman palvelusetelipäätöksen vastaisesti. 9. Palveluntuottaja ei ole täyttänyt kouluttautumis- ja kehittämisvelvoitetta. 10. Palveluntuottaja pyytää hyväksymisen irtisanomista tai lopettaa yritystoiminnan. Kunta voi lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä, jolloin palveluntuottajia koskevat hyväksymispäätökset peruuntuvat siitä lukien, kun lopettamispäätös on saanut lainvoiman.

6 Palveluntuottaja Palveluntuottajan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) sekä muun tämän sääntökirjan mukaista palvelutoimintaa koskevan lainsäädännön vaatimukset. Palveluntuottaja hakeutuu Kouvolan kaupungin palvelusetelituottajaksi sähköisen PSOP järjestelmän kautta. Edellä mainittuun järjestelmään liittyvät toimintatavat on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Hakemus tehdään erikseen kaikista palveluntuottajan palvelusetelillä tuotetuista asumisyksiköistä. Sähköisessä hakemuksessa ja sen liitteissä on määritelty lakisääteiset ja kunnan määrittelemät palvelukohtaiset kriteerit. Hakeminen on mahdollista ympäri vuoden. Palveluntuottajan on tehtävä toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista (yhteystiedot tai vastuuhenkilöt sekä palvelun tuottamiseen vaikuttavat olosuhteet) korjaukset sähköiseen PSOP -järjestelmään. Tehdyt muutokset tulevat aina kunnan hyväksyttäväksi. Palveluntuottaja luovuttaa kunnalle tiedot henkilökunnasta ja sen määrästä sekä asiakaspalautteista. Palveluntuottaja hyväksyy kunnan tekemät valvontakäynnit palveluyksikössä ja asiakaskyselyt. Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan laadullisesti hyvää asumispalvelua sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukaisesti. Asiakkaalle annettavat palvelut ovat suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Annettavan palvelun laatu vastaa vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palvelusetelituottajien palvelujen laatua valvovat kunta, sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirasto (AVI). Palvelusetelituottajaksi hyväksytyt palveluntuottajat ovat sitoutuneet mm. päivittäisissä toiminnoissa avustamiseen sekä asukkaan terveydentilan seuraamiseen ja arviointiin. Palvelun sisällön tulee vastata liitteen 2 mukaista palvelusetelillä tuotetun palveluasumisen palvelunkuvausta. Henkilöstön määrä ja rakenne ilmoitetaan henkilöstölomakkeella (liite 3). Palveluntuottaja voi hankkia määrittämänsä osan palveluista alihankintana. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan, ja alihankkijoita koskevat samat vaatimukset kuin palveluntuottajaa. Palveluntuottajan tulee tarkistaa alihankkijansa osalta, että alihankkija täyttää vaatimukset. Kunta voi perustellusta syystä kieltää palveluntuottajaa käyttämästä tiettyä alihankkijaa. Alihankkijan tiedot on merkittävä sähköiseen järjestelmään. Kunta päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin kyseiseen palveluun. Palvelun markkinoinnin tulee olla hyvän tavan mukaista ja täyttää kuluttajansuojalain vaatimukset. Palvelun tuottajan tulee ilmoittaa palvelun hinnoista vertailukelpoisella tavalla siten, että palveluseteliä käyttävä asiakas voi vaivatta päätellä palvelun kokonaishinnan ja osuuden, joka jää hänen maksettavakseen. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä tuotettavan palveluasumisen palveluntuottajaksi. Palveluntuottaja sitoutuu sääntökirjaan myös kunnan muuttaessa sääntökirjan ehtoja. Mikäli palveluntuottaja ei sitoudu uusiin ehtoihin, niin palveluntuottaja tullaan poistamaan sähköisestä järjestelmästä (palveluntuottajarekisteristä).

7 Asiakas Asiakkaan tarve palveluasumiseen perustuu palvelutarpeen arviointiin. Asumispalveluohjauksen palveluohjaaja arvioi asiakkaan palvelujen tarpeen yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa sekä mahdollisten muiden hoitoon osallistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Arvioinnin tukena käytetään Rava-toimintakykymittaria ja MMSE-muistitestiä. Mikäli asiakkaan toimintakyky on arvioitu RAI-mittarilla, sen tulosta käytetään apuna määriteltäessä asiakkaan palveluntarvetta. Palvelusetelillä tuotetun palveluasumisen myöntämistä ohjaavat seuraavat kriteerit (ikäihmisten lautakunta ): - asiakas tarvitsee jokapäiväisistä henkilökohtaisista toimista selviytyäkseen useita hoivakäyntejä vuorokaudessa - asiakas selviytyy pääsääntöisesti yhden hoitajan avustettavana - asiakas ei tarvitse ympärivuorokautista valvontaa - asiakas hyötyy itsenäisestä asumisesta ja liikkuu apuvälineen kanssa tai ilman - asiakkaan muisti voi olla alentunut, mutta hänellä ei ole taipumusta karkailla - asiakkaalla on voimakas turvattomuuden tunne, joka estää asumisen hänen omassa yksityiskodissaan - asiakkaalla voi olla hallittavissa olevia käytösoireita - asiakkaan yöavun saanti voidaan turvata turvapuhelimella ja tarvittaessa säännöllisillä yökäynneillä Kun asumispalveluohjauksen palveluohjaaja on vahvistanut asiakkaan palvelutarpeen, palveluasumisen palveluseteliä haetaan sähköisellä hakemuksella SAS-ohjelman kautta. SAS-hakemuksen tekee aina sosiaalija terveydenhuollon ammattilainen. Asiakkaan/ hänen omaisensa on oltava tietoinen palveluasumisen palvelusetelipaikan hakemisesta. - Kotihoidon asiakkaan palvelusetelihakemuksen tekee kotiutusyksikön palveluohjaaja tai kotihoidon asiakasvastaavasairaanhoitaja. - Marjoniemen terveyskeskussairaalassa ja kotiutusyksiköissä hakemuksen tekemisestä vastaa kunkin yksikön palveluohjaaja. - Palveluasumisen yksikössä jo asuvan asiakkaan palvelusetelihakemuksen tekee asumispalveluohjauksen palveluohjaaja yhteistyössä asiakkaan omahoitajan kanssa. - Asiakkaan, joka ei vielä ole muiden palveluiden piirissä, palvelusetelihakemuksen tekee kotiutusyksikön palveluohjaaja tai kotihoidon asiakasvastaavasairaanhoitaja yhteistyössä asumispalveluohjauksen palveluohjaajan kanssa. Asumispalveluohjauksen palveluohjaaja tekee hakemuksen perusteella viranhaltijapäätöksen palveluasumisen palvelusetelin myöntämisestä. Päätöskirjeen mukana asiakkaalle lähetetään tietoa palvelusetelistä ja palvelusetelituottajista sekä tuloselvityslomake. Asiakas saa valita, ottaako hän vastaan palvelusetelin palveluasumisen järjestämiseksi. Valinta edellyttää asiakkaalta ja hänen lailliselta edustajaltaan kykyä harkita palveluseteliä. Mikäli asiakas ei halua palveluasumista palvelusetelillä järjestettynä, palveluohjaaja ohjaa hänet muuhun asumismuotoon, johon on mahdollista saada hoito- ja hoivapalvelua esim. kaupungin kotihoidon järjestämänä.

8 8 Palveluohjaaja selvittää asiakkaalle hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvon, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioidun suuruuden. Palveluohjaajalla on tarvittaessa oikeus hankkia lisätietoja asiakkaan tuloista ilman asiakkaan suostumusta. Asiakkaalle tiedotetaan, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja on hankittu. Mikäli asiakas jo asuu palveluasumisen yksikössä, siirtyy hän palveluseteliasiakkaaksi erikseen sovitusta ajankohdasta lukien. Asiakas, jolle palveluseteli on myönnetty ja joka ei vielä asu palveluasumisen yksikössä, valitsee kaupungin palvelusetelituottajien rekisteristä yksikön, johon hän haluaa muuttaa ja tekee erillisen palveluasuntohakemuksen kyseiseen yksikköön. Muutto edellyttää, että valitussa yksikössä on vapaana vuokrattavia asuntoja. Mikäli palveluntuottajan asumispalveluyksikössä on vapaa palvelusetelipaikka, tuottajan on tarjottava palveluasumisen paikkaa asiakkaalle. Palveluntuottaja ei voi kieltäytyä vapaalle palvelusetelipaikalle tulevasta asiakkaasta. Asiakas poistuu kunnan palvelujonosta saatuaan valitsemansa asumispalvelupaikan. Tämän jälkeen: 1) Kun asiakkaan muuttopäivä palveluasumisen yksikköön on vahvistunut, palveluntuottaja kirjaa muuttopäivän SAS-ohjelmaan. 2) Asumispalveluohjauksen palveluohjaaja tekee asiakkaalle päätöksen palvelusetelin arvosta ja siirtää em. päätöksen tiedot PSOP-järjestelmään. 3) Asumispalveluohjauksen palveluohjaaja ilmoittaa palvelusetelinumeron palveluntuottajalle, joka tekee palvelusetelivarauksen PSOP-järjestelmään. Edellä mainittujen vaiheiden jälkeen asiakas voi olla suoraan yhteydessä palvelusetelituottajaan sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) kautta ( Tarvittaessa asumispalveluohjauksen palveluohjaaja opastaa ja ohjaa asiakasta sähköisen järjestelmän käytössä. Asiakas ja palveluntuottaja laativat vuokrasopimuksen ja palvelusopimuksen laskutusehdoista, ateriamaksujen suuruudesta, irtisanomisajan pituudesta ja irtisanomisehdoista sekä mahdollisista lisäpalveluista. Sopimuksessa tulee sopia asiakkaalle kuuluvista maksukäytännöistä, jos asiakas joutuu hoidettavaksi sairaalaan tai palveluun tulee muita pitempikestoisia katkoksia. Sopimuksen allekirjoittaa asiakas tai edunvalvoja. Sopimuksen teon yhteydessä asiakas luovuttaa kunnalta saamansa palvelusetelipäätöksen palveluntuottajalle. Palveluseteliä vastaan palveluntuottaja laskuttaa kuntaa kuukausittain setelin suuruutta vastaavalla summalla. Palveluseteliä voi käyttää vain palvelutarpeen arvioinnissa todettuun hoivan ja hoidon maksuun. Palvelusetelillä ei voida maksaa muita palveluntuottajan tarjoamia palveluita. Palveluasumisen yksikköön muuttavan asiakkaan palveluseteli on voimassa muuttopäivästä tai palvelutarpeen arvioinnin jälkeen erikseen sovittavasta ajankohdasta lukien. Asiakkaalla ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta palvelusetelin omavastuuosuuteen. Palvelusetelin omavastuuosuus ei myöskään kerrytä asiakkaan sosiaalihuollon asiakasmaksukattoa. Asiakas on oikeutettu Kelan eläkkeensaajan hoitotukeen ja asumistukeen. Palvelusetelin omavastuuosuus

9 9 ei oikeuta verotuksessa kotitalousvähennykseen. Asiakas voi ostaa palveluntuottajalta lisäpalveluja, jolloin oikeus kotitalousvähennykseen on erikseen selvitettävä. Palveluntuottaja on velvollinen laatimaan hoito- ja palvelusuunnitelman asiakkaan ja päätöksen tehneen palveluohjaajan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma lähetetään päätöksen tehneelle palveluohjaajalle kuukauden kuluessa asiakkaan muuttopäivästä lukien, mikäli suunnitelma ei ole luettavissa KouvolaEfficaasiakastietojärjestelmästä. Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain mukaiset oikeudet. Käytännössä säädösviittauksilla korostetaan velvoitetta kyseisissä laeissa säänneltyjen asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioimiseen, asiakkaan hyvään kohteluun, palveluun ja hoitoon, palvelu- ja hoitosuunnitelman laadintaan, molemminpuolisen tietojen antovelvollisuuteen ja tietojen käsittelyyn sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttöön. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Sopimukseen liittyvät erimielisyydet voidaan saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Myös muut kuluttajaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta, ovat tältä osin toimivaltaisia. Asiakas voi myös nostaa kanteen asiasta käräjäoikeudessa. Asiakas ilmoittaa palveluihin liittyvät reklamaatiotilanteet suoraan palveluntuottajalle. Palveluntuottajan on selvitettävä reklamaatiot viipymättä ja ilmoitettava niistä kunnalle. Myös muut asiakaspalautteet on toimitettava kunnalle. Viranhaltijan tekemään palveluasumisen päätökseen ja palvelusetelipäätökseen tyytymätön asiakas voi osoittaa oikaisuvaatimuksen Kouvolan kaupungin ikäihmisten lautakunnalle. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista potilas- tai sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI). Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen erimielisyys (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko) voidaan saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Myös muut kuluttajaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta, ovat tältä osin toimivaltaisia. Asiakas voi myös nostaa kanteen asiasta käräjäoikeudessa. Parastapalvelua.fi -järjestelmässä asiakas tai asiakkaan puolesta asioija voi antaa palveluntuottajalle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Palautetta voi myös antaa esim. puhelimitse ja sähköpostitse. Kunnalle annettava palaute annetaan sähköpostitse tai puhelimitse. Sähköisen järjestelmän välityksellä annettuun palautteeseen palveluntuottajan tulee vastata järjestelmässä joko välittömästi tai kahden (2) viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Myös muuhun palautteeseen tulee vastata välittömästi tai kahden (2) viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Vastaus palautteeseen on annettava kunnalle järjestelmän välityksellä sekä asiakkaalle hänen valitsemallaan tai toivomallaan tavalla.

10 10 5 Palvelusetelin arvo Palveluasumisen palvelusetelin arvo on tulosidonnainen ja perustuu asiakkaan bruttotuloista tehtävään laskelmaan. Huomioon otettavia tuloja ovat ansio- ja pääomatulot, eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet sekä hoitotuki. Palvelusetelin arvon määrittäminen tehdään asiakkaan antaman tuloselvityksen tai muulla tavoin selvitettyjen tulotietojen perusteella. Asiakkaan kustannus määräytyy samoin perustein kuin Kouvolan kaupungin tehostetun kotihoidon asiakkaiden asiakasmaksut. Varsinainen omavastuuosuus palveluasumisesta muodostuu palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän palvelumaksun välisestä erotuksesta. Asiakkaalle annetaan päätös palvelusetelin arvosta. Palvelusetelin ylimenevät kulut palveluntuottaja laskuttaa suoraan asiakkaalta palveluntuottajan ja asiakkaan välisen sopimuksen mukaisesti. Jos palveluasumisen kustannus on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta korvaa ainoastaan palvelumaksun suuruisen summan palveluntuottajalle. Palveluntuottaja määrittelee oman palveluhinnastonsa. Kouvolan kaupungin ikäihmisten lautakunta päättää palvelusetelin arvosta ja sen muutoksista. 6 Hintojen muutokset ja laskutus Palveluntuottajan tulee ilmoittaa kunnalle palvelusetelillä tuotetun palveluasumisen vuorokausihintojen muutoksesta kolme kuukautta aikaisemmin ja hintojen on oltava voimassa vähintään saakka. Tämän jälkeen mahdolliset seuraavaa vuotta koskevat uudet hinnat tulee ilmoittaa kunnalle sähköisen PSOP järjestelmän kautta mennessä ja niiden pitää olla voimassa vähintään seuraavan vuoden loppuun saakka. Hintojen tarkistamisen perusteena voivat olla henkilökustannusten ja yleisen kustannustason muutos. Kunta voi hyväksyä tai hylätä hinnankorotuksen tai palauttaa sen palveluntuottajalle uudelleen valmistelua varten. Palveluntuottajan on ilmoitettava asiakkaalle palvelusopimuksessa määriteltyjen kustannusten (omavastuuosuus, vuokra, ateriamaksut, lisäpalvelut) muuttumisesta vähintään kolme kuukautta aikaisemmin. Mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne muuttuu tai hän ei suoriudu omavastuuosuudestaan, palveluntuottaja neuvottelee tilanteesta asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa sekä ilmoittaa asiasta asumispalveluohjauksen palveluohjaajalle. Jos palveluntuottaja joutuu irtisanomaan palvelusopimuksen asiakkaan taloudellisen tilanteen takia, palveluntuottaja ilmoittaa tilanteesta vähintään kaksi kuukautta aiemmin asiakkaalle, hänen edustajalleen ja päätöksen tehneelle palveluohjaajalle. Laskutusjakso on yksi kuukausi. Palveluntuottaja laskuttaa kunnalta asiakkaalle annetun palvelusetelin mukaisen summan. Palvelusetelilaskutus tulee toimittaa kunnalle joka kuukauden viidenteen päivään (PSOPjärjestelmässä toiseen päivään) mennessä. Palveluntuottaja on velvollinen laatimaan kunnan vaatimat tilastotiedot laskutuksen yhteydessä. Laskutuskausi alkaa asiakkaan muuttopäivästä. Palveluasumispäivällä tarkoitetaan asumispalveluun tulopäivää, sen jälkeen kertyneitä vuorokausia ja asumispalveluista lähtöpäivää.

11 11 PSOP -järjestelmän käyttöönoton tehostuessa siirrytään käyttämään suoraa sähköistä laskutusta. Palveluntuottaja ei lähetä kunnalle toteutuneita palvelusetelipalveluja koskevia laskuja, sillä sähköinen järjestelmä kerää palvelutapahtumista laskutusmateriaalin toteutuneiden tapahtumien mukaan. Palvelutapahtumat ja asiakasta koskevat keskeytykset tulee merkitä järjestelmään viimeistään 2. päivänä seuraavaa kuuta. Tilitysajo tapahtuu kuukauden 3. ja 4. päivän välisenä yönä ja maksatus palveluntuottajalle tapahtuu kunnan ja palveluntuottajan sopiman maksuehdon mukaisesti. Palveluntuottaja saa järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten tarvittavat tiedot tulossa olevasta suorituksesta. Palveluntuottaja voi kirjata järjestelmään suorituksen kohdistamista varten oman viitenumeron. Palveluntuottaja on vastuussa, että laskutustiedot on ilmoitettu oikein. Jos palveluntuottajan pankkiyhteystiedot muuttuvat, ilmoittaa palveluntuottaja pankkiyhteystietojen muuttumisesta kunnan palvelun yhteyshenkilölle tai pääkäyttäjälle. Tämä on tärkeää siksi, että tiedot pitää muuttaa myös kunnan talouden järjestelmään, josta maksu suoritetaan palveluntuottajan ilmoittamalle pankkitilille. Toisin sanoen tilien on oltava molemmissa järjestelmissä samat. Puuttuvat laskutustiedot aiheuttavat maksun siirtymisen seuraavaan tilitykseen. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan palveluntuottajalle. Jos hoito keskeytyy tilapäisesti korkeintaan 10 vrk ajaksi, kunta maksaa tuottajalle näiltä päiviltä 100 % asiakkaan palvelusetelin arvosta. Tämän jälkeen poissaolopäivistä ei makseta. Kuoleman tapauksessa tai palvelun päättyessä muusta syystä kunta maksaa palvelusetelin arvon siihen päivään, kun palvelu päättyy. Tilapäinen poissaolo tarkoittaa sitä, että asiakas on hoidettavana esim. sairaalassa tai muussa hoitopaikassa tai muusta syystä poissa ja poissaolon kesto on kokonaisia vuorokausia (klo ). 7 Asiakastietojen käsittely ja salassapito Palvelusetelilainsäädännön mukaisesti kunta on rekisterinpitäjä myös palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa. Palveluntuottaja on sen sijaan rekisteritietojen ylläpitäjä. Palveluntuottaja sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät asiakas- ja potilastiedot. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakas- ja potilastietoja käsittelevät työntekijät, palvelusuhteen laadusta riippumatta, ja opiskelijat sitoutuvat laissa edellytettyyn vaitiolovelvollisuuteen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asukkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Syntyneisiin asiakirjoihin, niiden säilytykseen ja luovutukseen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta, henkilötietolakeja ja muita henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä sekä kaupungin antamia ohjeita. Palveluntuottajalla on oltava seuranta- ja valvontatehtävää varten tietosuojavastaava. Palveluntuottajalla tulee olla lain edellyttämät potilastiedot kirjattuna. Palveluntuottaja ja kunta sitoutuvat antamaan toisilleen tarpeellisia tietoja asukkaista ja tehtäväalueeseen kuuluvasta toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmasta.

12 12 Palvelusetelisuhteessa syntyneet asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja. Kun asiakas poistuu palvelun piiristä, palvelusta syntyneet asiakirjat toimitetaan veloituksetta Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluiden arkistoon osoitteeseen Kouvolan Kaupunginarkisto, PL 85, Kouvola. Palveluntuottaja vastaa omien tietojensa asianmukaisesta hävittämisestä. 8 Vahingonkorvausvelvollisuus Tuottaja vastaa asiakkaille ja ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista, joiden voidaan katsoa aiheutuneen vahingonkorvauslaissa tarkoitetulla tavalla tuottamuksellisen tai tahallisen toiminnan seurauksena. Tuottajan tulee varautua vahinkoihin riittävin vastuu- ja tapaturmavakuutuksin, jotka turvaavat asiakkaan oikeuden saada korvausta tuottajan mahdollisesti asiakkaalle aiheuttamista henkilö- ja esinevahingoista. Kunta ei vastaa asiakkaalle aiheutuneesta tai asiakkaan palveluntuottajalle tai ulkopuoliselle aiheuttamasta vahingosta. 9 Ohjaava Lainsäädäntö Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 Laki asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996 Potilasvahinkolaki 585/1986 Hallintolaki 710/1982 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus perusteista avohoidon ja laitoshoidon määrittelemiseksi 1241/2002 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996 Kansanterveyslaki 66/1972 Henkilötietolaki 523/1999

13 13 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007 Laki kuluttajariitalautakunnasta 8/2007 Kuluttajansuojalaki 38/1978 Potilasvahinkolaki 585/1986 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttaminen 981/2008 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 Kotikuntalaki 201/1994 ja muutos Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)

14 14 LIITE 1 Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat ( ja Yleistä Palveluntuottajalla tulee olla internet-yhteydellä varustettu tietokone tai muu päätelaite käytössään. Järjestelmä tarjoaa rajapinnat palveluntuottajan omia järjestelmiä varten. Kunta ei osallistu palveluntuottajan järjestelmien integroimisen kustannuksiin. Kaikki palveluntuottajalta vaadittavat toiminnot on tehtävissä myös suoraan järjestelmän tarjoaman käyttöliittymän kautta. Palveluntuottajan käytännön käsikirja on erillinen dokumentti, jossa opastetaan ja neuvotaan yksityiskohtaisemmin sähköisen järjestelmän käyttämistä. Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja palveluntuottajien valvonta Tietojen ylläpito Palvelun varaus Palveluntuottajaksi hakeudutaan järjestelmän kautta. Palveluntuottaja tunnistautuu Katso-tunnisteen avulla järjestelmään ( Palveluntuottajan kelpoisuuteen liittyvät viranomaisrekisteritarkistukset tehdään automaattisesti, mikäli palveluntuottaja on liittynyt Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani -ohjelmaan. ( Jos tietoja ei voida tarkistaa automaattisesti Tilaajavastuuliittymän avulla, tulee palveluntuottajan toimittaa vaaditut dokumentit sähköisen hakemuksen liitteinä ensisijaisesti sähköisesti PSOP-järjestelmään. Palveluntuottajien lakisääteinen valvonta (4 krt/vuodessa) tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti ja automaattisesti. Jos palveluntuottajan valvontaa ei voida suorittaa automaattisesti, tulee palveluntuottajan toimittaa vaaditut liitteet neljä kertaa vuodessa kunnalle. Kunta voi periä sekä palveluntuottajan hakeutumista että lakisääteiseen valvontaa koskien palveluntuottajalta tietojen manuaalisesta tarkistamisesta maksun. Palveluntuottajan tulee ylläpitää yritystä, toimipaikkoja ja palvelujen saatavuutta koskevia tietoja ajantasaisesti järjestelmässä. Palveluntuottajan julkisiksi merkityt tiedot näkyvät asiakkaille ostopalvelu-/palveluseteliportaalissa. Asiakkaat voivat niiden perusteella etsiä ja vertailla palveluntuottajia. Mikäli palveluntuottaja laiminlyö tietojen ajan tasalla pitämisen, niin palveluntuottaja voidaan poistaa näkymästä portaalissa, jolloin palveluntuottajalle ei voi varata uusia aikoja eikä palveluntuottaja voi ottaa vastaan uusia palveluseteliasiakkaita. Palveluntuottajan tulee vastata asiakkaan järjestelmän kautta tekemään palvelupyyntöön. Järjestelmässä asiakas/puolesta asioija ei voi tehdä palveluvarausta muutoin kuin lähettämällä sähköpostia järjestelmässä olevan sähköpostin kautta. Mikäli asiakas ottaa yhteyttä muulla tavalla, niin palveluntuottajan tulee tarkistaa järjestelmästä asiakkaan oikeus kysyttyyn palveluun ja sovittua palvelua koskevat merkinnät. Mikäli palveluntuottaja sopii asiakkaan kanssa palvelusta ilman, että asiakkaan oikeus palveluun on tarkistettu ja palvelutapahtuman jälkeen käy ilmi, että oikeutta ei ollut olemassa, niin kunta ei korvaa palveluntuottajalle aiheutuneita kustannuksia.

15 15 Palvelun kirjaus Laskutus Palautteet ja reklamaatiot Palveluntuottajan tulee kirjata toteutuneet palvelutapahtumat järjestelmään annettujen ohjeiden mukaisesti. Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti. Palveluntuottaja ei lähetä kunnalle toteutuneita palvelusetelipalveluja koskevia laskuja, sillä järjestelmä kerää palvelutapahtumista laskutusmateriaalin toteutuneiden tapahtumien mukaan. Kunta tilittää kerran kuukaudessa automaattisesti palveluntuottajalle toteutuneiden palvelujen mukaisen korvauksen. Palveluntuottaja saa järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten tarvittavat tiedot tulossa olevasta suorituksesta. Palveluntuottaja voi kirjata järjestelmään suorituksen kohdistamista varten oman viitenumeron. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan palveluntuottajalle. Palveluntuottajan tulee vastata järjestelmään kirjattuihin vastausta pyydetään tyyppisiin palautteisiin sekä kaikkiin reklamaatioihin. Palveluntuottajalle ei makseta korvausta sellaisesta palvelutapahtumasta, johon liittyy käsittelemätön reklamaatio.

16 16 Liitteet, jotka tulee ladata sähköiseen hakemukseen. Jos palveluntuottaja on liittynyt Luotettava kumppani ohjelmaan, osa tiedoista tulee suoraan ohjelmasta. Muussa tapauksessa palveluntuottajan tulee hankkia kaikki pyydetyt liitteet itse ja liittää ne sähköisessä muodossa hakemukseensa: Ennakkoperintärekisteri (Todistus ennakonperintärekisteristä ) Kaupparekisteriote Tyel-vakuutusote (Työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta) Vastuuvakuutustodistus (Vakuutusyhtiön todistus riittävä vastuuvakuutuksen voimassaolosta) Veromaksutiedot (verovelkatodistus) YEL-vakuutustodistus (vuosittain toimitettava) AVI:n tai Valviran todistus yksityisten sosiaalipalvelujen antajien rekisteriin kuulumisesta Henkilöstöluettelo (vakanssit, nimikkeet, koulutustiedot, erillinen lomake) Lääkehoitosuunnitelma (yksikkökohtainen osio, erillinen lomake) tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani - ohjelmasta maksullisena tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti Omavalvontasuunnitelma liitedokumentti Palvelukuvaus (lyhyt kuvaus palveluyksikön toiminnasta) Pelastussuunnitelma Pelastusviranomaisen lausunto (poistumisturvallisuusselvityksen arvioinnin pöytäkirja) Selvitys henkilötietolain 32 :n edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta (rekisteriseloste) Toimintakertomus (liitetään sähköisesti vuosittain huhtikuun loppuun mennessä) sisältää myös - Henkilöstöluettelon nimillä, nimikkeillä sekä koulutustiedoilla ja tehtäväkuvilla - palvelua koskevat valitukset, kantelut, hoitovahinkoilmoitukset ja reklamaatiot, niiden syyt sekä niiden seurauksena tehdyt toimenpiteet Toimintasuunnitelma (liitetään sähköisesti vuosittain) liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti LIITE 2. Palvelusetelillä tuotetun palveluasumisen palvelukuvaus

17 17 1. TUOTTEEN NIMI 2. TUOTEKUVAUKSEN KÄYT- TÖTARKOITUS 3. LAIT, ASETUKSET JA VAL- VONTA PALVELUSETELILLÄ TUOTETTU PALVELUASUMINEN Palvelun sisällön kuvaus Palvelu on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 22 :n mukaista ikääntyneille tarkoitettua asumispalvelua Palvelun tuottaa yksityinen palveluntuottaja. Palvelua valvoo aluehallintovirasto (AVI) ja sijaintikunta. Kunta (tilaaja) valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelukuvauksessa ja palveluasumisen palvelusetelin sääntökirjassa edellytetyt vaatimukset. Palvelun tuottamista ohjaavat mm. seuraavat lait ja säädökset: Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki ja asetus yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990 ja 744/1990) Kansanterveyslaki (66/1972) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Henkilötietolaki (523/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 4. YLEISKUVAUS PALVELU- ASUMISESTA, ASIAKKUU- DESTA JA PALVELUN TA- VOITTEISTA Palveluasuminen Palveluasumisella tarkoitetaan palvelua joka järjestetään palvelutaloissa tai palveluasuntoryhmissä ja joissa henkilökunta on paikalla päivittäin klo 7-21 ja asiakastarpeen mukaan klo 22 saakka. Mikäli palveluntuottaja on ilmoittanut tuottavansa yöhoitoa, tulee yöhoidon sisältää asiakaskohtaisesti sovitut palvelukäynnit sekä akuutit hälytyskäynnit ilman asiakkaalta perittävää erillistä korvausta. Palveluasuminen perustuu vuokrasuhteeseen. Asiakas Palvelusetelillä tuotettu palveluasuminen on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille tai nuoremmille palveluasumisen perusteet täyttäville kouvolalaisille. Palveluasumiseen sijoitettavan asukkaan toimintakyky on alentunut fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista tai kognitiivisista syistä ja hän tarvitsee jokapäiväisistä henkilökohtaisista toimista selviytyäkseen useita hoivakäyntejä vuorokaudessa. Palveluasumisen asiakas selviytyy ilman jatkuvaa ympärivuorokautista valvontaa. Asiakkuus perustuu SAS-hakemuksen ja palveluntarpeen arviointiin, jonka perusteella asumispalveluohjauksen palveluohjaaja tekee palveluasumisen palvelusetelipäätöksen ja siirtää siitä tiedon sähköiseen palvelusetelijärjestelmään. Palvelun tavoite Asiakas saa turvallisen asuinympäristön lisäksi hyvän hoivan, huolenpidon ja hoidon. Hoidon tulee olla asiakkaan omat voimavarat huomioonottavaa ja asiakkaan hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja itsenäistä suoriutumista tukevaa.

18 18 5. PALVELUKOKONAISUUDEN SISÄLTÖ Tarjottavan palveluasumisen tulee sisältää asiakkaiden kuntoisuuden edellyttämät, yksilöllisen ja ajantasaisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset palvelut sekä asiakkaan kokonaistilanteen säännöllisen arvioinnin (puolivuosittain tai palvelutarpeen muuttuessa). Palveluprosessien vastuut kuvattu liitteessä, tuotekuvauksen liite 1 Kustannusvastuut kuvattu liitteessä, tuotekuvauksen liite 2 Palveluasuminen sisältää mm. seuraavat kokonaisuudet: 1. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä tai edunvalvojan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisältyy tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa tai asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa omahoitajajärjestelmä käytössä asiakkaan tarvitsemien henkilökohtaisten tarvikkeiden ym. hankinnasta tulee sopia yhteistyössä asiakkaan ja omaisen kanssa sekä mahdollistaa em. tarvikkeiden itsenäinen hankinta tai hankinta omaisen avustuksella. 2. Päivittäisissä toiminnoissa selviytymiseen tarvittavat hoito- ja huolenpitopalvelut sekä toimintakykyä ylläpitävät palvelut perushoito ja huolenpito ravitsemuksesta huolehtiminen ja tarvittava ruokailussa avustaminen. Ateriapalvelu on kuvattu tarkemmin liitteessä, liite 3. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä näitä tukevien työmenetelmien käyttäminen henkilökohtaisen hygienian hoidossa ja pukeutumisessa avustaminen liikkumisen, levon ja sosiaalisen kanssakäymisen turvaaminen yhteydenpidot omaisiin ja muihin läheisiin yksityisyyden mahdollistaminen Kelan etuuksista tiedottaminen ja hakemuksissa avustaminen (palveluohjaajan palvelut) raha-asioiden hoidosta sopiminen tarvittaessa kauppa-asioiden järjestäminen ja muiden hyvinvointipalveluiden tilaaminen 3. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut lääkityksestä huolehtiminen (lääkkeenjako ja annostelu, valvonta, vaikutuksen seuranta ja lääkkeiden turvallinen säilytys, lääkehoitosuunniteman mukaiset ensiapulääkkeet) voimassa olevien ohjeiden mukaan ajantasainen ja päivitetty, tilaajan osoittaman lääkärin hyväksymä lääkehoitosuunnitelma, jonka yksikkökohtaiseen osioon on kirjattu yksikön lääkehoidon toteutus palveluasumisen asiakkaille järjestetään tarvittavat yleislääkäripalvelut, johon sisältyy asiakkaan terveydentilan tarkistaminen vuosittain sairaanhoitajan ammatilliseen osaamiseen kuuluvat sairaanhoidolliset tehtävät sairauksien hoitoon kuuluvat muut toimenpiteet hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti asiakkaan terveydentilan seuranta ja asianmukainen toiminta terveydentilan muuttuessa, mm kiireellisen hoidon arviointi ja kiireellisen avun järjestäminen joko paikan päälle tai terveydenhuollon toimintayksikössä. asiakkaalle järjestetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämiseen tarvittavat kuljetukset (asiakas maksaa kustannukset) terveydenhuollon saattopalveluista Kouvolan kaupungin alueella ei saa periä erillistä maksua asiakkaalta, asiakas maksaa itse lääkärin käyntimaksun

19 19 asiakaskohtainen lääkehoito tarkistetaan vähintään puolivuosittain toimintakyvyn arviointi mittareilla Rava tai RAI, MMSE mittaukset 1-2 vuodessa tai toimintakyvyn muuttuessa RAI-mittarin käyttöönoton ajankohta tarkentuu asiakkaan avustaminen hoitotarvikkeiden järjestämisessä asiakkaan avustaminen apuvälineiden saamisessa ja kunnossapidossa jos asiakas tarvitsee hoitosängyn, sen saamisessa avustaminen apuvälineiden käytön ohjaaminen 4. Toimitilat asunto- ja yhteistilat kuvattu liitteessä, liite 4 5. Asiakirjahallinta Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelujen arkistonmuodostus perustuu arkistonmuodostussuunnitelmaan. Arkistonmuodostussuunnitelmaan vaikuttavat mm. arkistolaki, kunnallisen arkistonmuodostuksen säilytysaikaohjeet sekä yksikön sisäiset ohjeet. Hyvinvointipalvelujen arkistonhoitaja laatii yksiköiden arkistovastaavien kanssa yhteistyössä arkistonmuodostussuunnitelman. Lisäksi arkistonhoitaja ohjaa ja valvoo asiakirjojen käsittelyohjeiden noudattamista arkistovastaavien kautta. 6. HENKILÖSTÖRAKENNE JA -MITOITUS Hoitohenkilöstön tulee täyttää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain ( /272) mukainen kelpoisuus. Palveluseteliasiakkaista vastaavan koulutetun hoitohenkilöstön mitoitus tulee olla vähintään 0,3 ja sen tulee työskennellä yksikössä vähintään klo 7-21 välisenä aikana ja asiakastarpeen mukaan tarvittaessa klo 22 saakka. Asiakkaan hoidon tarpeen mukaisista yöhoitokäynneistä vastaa palveluntuottaja tai tilaaja sen mukaisesti, mitä palveluntuottaja on palvelusetelituottajaksi hakeutuessaan ilmoittanut palvelun sisältöön kuuluvan.. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulee täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöstön kelpoisuuslain ( /559) kelpoisuus. Sairaanhoitajan on työskenneltävä palveluasumisen yksikössä viitenä päivänä viikossa. Toiminnasta vastaavilta henkilöiltä edellytetään uusien yksiköiden osalta (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005) kelpoisuuslain 10 :n 4 mom. mukaisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa, alan tuntemusta ja riittävää johtamistaitoa. Toiminnassa olevien yksiköiden osalta edellytetään toiminnasta vastaavilta henkilöiltä riittävää johtamistaitoa joko tutkintoon sisältyvää tai sen lisäksi suoritettua johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa. Lääkehuollosta vastaavien tulee täyttää STM:n lääkehuollon osaamisesta 2005 annetun ohjeen mukainen kelpoisuus. 7. LAATU Palvelun hyvän laadun varmistamiseksi edellytetään, että hoidossa ja asiakkaan kohtelussa sekä henkilöstön kohtelussa noudatetaan viranomaismääräyksiä ja yleisiä ohjeita asiakkaalle laadittua hoito- ja palvelusuunnitelmaa vanhusten hoitoa ja palveluja koskevaa laatusuositusta (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi STM 2013:11) henkilöstön pätevyydestä ja kelpoisuudesta sekä täydennyskoulutuksesta annettuja määräyksiä yleisiä hyviä käytäntöjä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi (mm. selkeästi määritellyt vastuut, kirjallisesti kuvatut toimintamallit, työhyvinvointisuunnitelma ja kyselyt, kehityskeskustelut)

20 20 yksiköllä tulee olla laadittuna omavalvontasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain tehtävillä valvontakäynneillä palvelujen järjestämistapaan liittyvästä välittömästä asiakaspalautteesta tulee tiedottaa tilaajalle pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys (ajantasainen, vuosittain tarkistus) - asukkaan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa päivitetty toiminta-ajatus ja toimintasuunnitelma 9. ASIAKASMAKSUT Palveluntuottajalla on velvollisuus selvittää palveluasumiseen muuttavalle asiakkaalle palvelun kustannuskehitys asiakkaan palvelutarpeen lisääntyessä. PALVELUPROSESSIN VASTUUT (Liite 1) VALINTAPROSESSI ja SOPIMUSAIKAINEN YHTEISTYÖ Tuottaja Tilaaja Asiakas/ omaiset Asiakkaiden hoitoisuuden määrittäminen Hoito- ja palvelusuunnitelma Palvelusetelipäätös Toimintatilastot ja raportointi tilaajalle Asiakaspalautejärjestelmät Palvelutuotteen arviointi ja kehittäminen Asiakkaan edunvalvonta Uudelleen sijoituspäätös Kela-etuuksien saamisessa ja raha-asioiden hoidossa avustaminen Neuvonta ja ohjaus kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista KUSTANNUSVASTUUTAULUKKO (Liite 2) TILOIHIN ja ASUMISEEN LIITTYVÄT KUSTANNUKSET Tuottaja Asiakas Yleiset tilat tilakustannukset asunnoille jyvitetyt kustannukset (enintään 75 % asuinhuoneen pinta-alasta) muut Yksityistilat vuokrakustannukset, sähkö, vesi muuttokustannukset puhtaana ja kunnossapito (siistiminen) siivousaineet, -tarvikkeet ja välineet (oma asunto) m kiinteät kalusteet

21 21 huonekalut, muu irtaimisto ja sisustustekstiilit sänky ja patja (jos on todettu hoitosängyn tarve, tuottaja avustaa sen hankkimisessa) liina- ja vuodevaatteet valaisimet ja lamput (mikäli eivät ole valmiina) rullaverhot ja kaihtimet (mikäli eivät ole valmiina) puhelin-/internet-yhteydet koti- ym. vakuutukset MUUT KUSTANNUKSET ateriat astiat ja muu talousirtaimisto yhteiskäytössä olevat yksityiskäytössä olevat henkilökohtainen vaatetus henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja pesuaineet lääkkeiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset maksut) lääkehoitosuunnitelman mukaiset ensiapulääkkeet annosjakelusta aiheutuvat kustannukset muut kuin henkilökohtaiset hoitotarvikkeet (esim. pesulaput, suojaesiliinat, yhteistilojen pesuaineet) tuotekuvaukseen kuulumattomien hyvinvointipalveluiden palveluiden maksut (esim. kampaaja, hieronta, jalkahoitaja, kuljetus yms.) lääkäripalveluiden asiakasmaksut (terveysasemien ja erikoislääkäripalvelut) terveydenhuollon saattopalvelu Kouvolan kaupungin alueella terveydenhuollon saattopalvelu Kouvolan kaupungin ulkopuolelle henkilökohtaisen pyykin pesu (sisältäen liinavaatteet, peitteet, tyynyt, päiväpeitteet) sisustustekstiilien pesu (matot, verhot ym., yksityiskäytössä olevat ) terveydenhoitoon liittyvät välineet ja laitteet (eivät ole henkilökohtaisia), joita ei ole saatavissa apuvälinelainaamosta kauppa-asioiden hoito (asiakas maksaa tukipalvelun mukaisen kauppapalvelumaksun) asiakkaan asunnon siivous (sovitaan tulovaiheessa)

22 22 HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT VELVOITTEET Tuottaja Asiakas IT-LAITTEET JA OHJELMISTOT mm. koulutus ja työnohjaus, vakuutukset, työvaatteet ja niiden huolto, työterveyshuolto henkilöstön rekrytointi puhelin, faksi ja internet-yhteys palveluntuottajan käytössä atk-laitteet atk-ohjelmistot, palveluntuottajan omat KouvolaEffica-järjestelmä asiakashälytinjärjestelmä ja kulunvalvonta, käyttökoulutus Toimintakyvyn mittauksen ohjelmistot RAVINTOPALVELUT (Liite 3) 1. YLEISTÄ Aterioiden ravintoaine-, neste- ja energiasisältö mitoitetaan asiakkaan tarpeiden ja mieltymysten mukaisesti. Tarvittaessa seurataan asiakkaiden nesteiden saantia. Palveluyksikössä järjestetään asiakkaan terveydentilan edellyttämät erityisruokavaliot. Aterioiden suunnittelussa noudatetaan iäkkäiden ravitsemuksesta annettuja ohjeita ja suosituksia. Suunnittelussa otetaan huomioon myös arki ja juhla sekä erityisesti juhlapyhiin liittyvä ruokaperinne. Ruokalistat laaditaan etukäteen useammaksi viikoksi ja ne ovat asukkaan ja omaisten nähtävinä. Ateriat tarjotaan joko asiakkaan asunnossa tai yhteistilassa. Ruokailuun siirtymisessä ja ruokailussa avustetaan tarvittaessa. Toimintatapa vaihtelee yksiköittäin. Asiakkaiden ravitsemustilaa seurataan säännöllisesti (mm. painon/ painoindeksin seuranta) Asiakkailta pyydetään asiakaspalautetta ruoan laadusta ja maistuvuudesta. Ateriapalvelujen osalta tulee olla terveydensuojelulakiin (763/94) ja elintarvikelakiin (361/95) perustuva omavalvontasuunnitelma, joka sisältää hygieniapassit (mikäli henkilökunta osallistuu ruuanvalmistukseen). Asukas maksaa ateriamaksun suoraan palveluntuottajalle tai ateriapalvelun tuottajalle. 2. ATERIOIDEN SISÄLTÖ Ateriapäivän tai ostetun ateriapalvelun sisältö vaihtelee yksiköittäin. Asiakkailla on omassa asunnossaan tarvittavat säilytystilat elintarvikkeille. 3. ALIHANKINTA Palveluntuottaja määrittelee ateriapalveluiden tuottamistavan.

23 23 TILAT (Liite 4) PALVELUN TUOTTA- JA OSOITT AA TILAT Yleistä Toimitilat soveltuvat asiakkaiden tarpeisiin ja luovat kodinomaisen, toimivan, esteettömän, toimintakykyä tukevan ja turvallisen asuinympäristön. Nyt toiminnassa olevien yksiköiden osalta asuinhuoneiden ja muiden tilojen koot ja varustukset täyttävät aluehallintoviranomaisten kriteerit. Yksikön peruskorjauksen yhteydessä huomioidaan alla olevien vaatimusten toteutuminen erikseen. Turvallista asuinympäristöä edistävät mm. seuraavat tekijät: yksiköllä on kirjallinen pelastussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Henkilökunnan turvallisuuskoulutus toteutetaan vuosittain. rakennuksen turvallisuuden osalta noudatetaan ympäristöministeriön asetusta paloturvallisuudesta. rakennuksessa automaattinen sammutuslaitteisto. aluehallintovirasto on hyväksynyt tilat vanhusten palveluasumiseen soveltuviksi yksikössä on ohjeistettu jätteiden lajittelu ja ongelmajätteiden asianmukainen käsittely sekä jätteiden keräyksen toimittaminen Yleiset ja yhteiset tilat Asumisyksikössä on yhteinen ruokailutila asiakkaille sekä riittävät tilat henkilökunnalle ruuan jakelua varten tarvittava määrä yhteistiloja harrastus- ja viriketoimintaan sekä yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen asiakkaille tila turvallisen lääkehoidon järjestämiseksi asiakkaan hoitoon liittyvien ja muuta arkaluontoista tietoa sisältävien asiakirjojen säilytystilat henkilötietolain (1999/523 huolellisuusvelvoitteen mukaisesti) tarvittavat siivousvälineiden säilytystilat toimisto- ja sosiaalitilat henkilökunnalle Asuintilat Pääsääntöisesti asiakkaalla on käytössään oma asunto. Asiakkaan asunnossa on riittävä invamitoitettu WC- ja peseytymistila sekä tarvittavat säilytystilat. Asiakas kalustaa ja sisustaa asuntonsa itse siten, että hoidon toteuttaminen on mahdollista. Asiakkaalle hankitaan riittävät apuvälineet (mm. hoitosänky) mikäli niiden tarve on todettu. Asiakkaat ovat vuokrasuhteessa palveluntuottajaan ja asiakas maksaa vuokran ja muut siihen liittyvät kustannukset suoraan palveluntuottajalle tai kiinteistön omistajalle, mikäli palveluntuottaja ja kiinteistön omistaja ovat näin sopineet. Ulko-alueet ja parvekkeet Asumisyksikössä on turvallinen ulkoilupiha, minne myös apuvälineitä käyttävät pääsevät esteettömästi ja turvallisesti