Oppilaitosten yhteinen chatpalvelu AVITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppilaitosten yhteinen chatpalvelu AVITUS"

Transkriptio

1 Oppilaitosten yhteinen chatpalvelu AVITUS PILOTOINNIN YHTEENVETO

2 Sisältö: 1 Avitus-chat uutena yhteistyön muotona 1.1 Yhdessä opiskelijan hyvinvoinnin tukena Chat-palvelu osana muita tukimuotoja oppilaitoksissa Palvelun tavoitteet ja toimintamalli Työtavat ja -ajat 1.2 Uutta osaamista ja verkostoyhteistyötä 2 Chat-keskustelut 2.1 Keskustelunaiheet ja jatko-ohjaus 3 Toimintamallin arviointi ja kehittäminen 3.1 Käyttäjätilastot ja -palautteet 3.2. Palvelun jatkokehittäminen LIITTEET Avittajien antama palaute Opiskelijoiden antama palaute 1

3 1 Avitus-chat uutena yhteistyömuotona 1.1 YHDESSÄ OPISKELIJAN HYVINVOINNIN TUKENA Nuorisotyö on jalkautunut erilaisiin verkkoympäristöihin sitä mukaa, kun nuorten internetissä ja sosiaalisen median palveluissa viettämä aika on lisääntynyt. Nettiyhteisöt tarjoavat monille nuorille uuden ulottuvuuden sosiaaliseen elämään ja ystävyyssuhteiden luomiseen. Verkkotyön ansiosta myös tukea on entistä helpommin saatavilla. Nettipohjaisista tukipalveluista hyötyvät erityisesti ne nuoret, jotka kokevat helpommaksi keskustella vaikeista asioista kasvottomasti ja nimettömästi. Internet ja chat-työkalut avaavat uusia ulottuvuuksia nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Avitus-chatin pilotointi aloitettiin v Oulun seudun ammattiopistossa (OSAO) Opetushallituksen rahoittaman Oppimisen yhteispeli -hankkeen sekä Oulun ammattikorkeakoulussa (OAMK) ESR-rahoitteisen Voimaa ossaamisesta! -projektin yhteistyönä. Tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen ohjauspalvelu opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi. Kevään aikana suunniteltiin palvelun ilmettä ja ulkoasua, tuotettiin markkinointimateriaali, päätettiin aukioloajat ja koulutettiin chat-työntekijät sekä laadittiin heille kirjallinen ohjeistus työn tueksi. Palvelu on ollut opiskelijoiden käytössä lokakuusta 2012 alkaen eli raportin kirjoittamishetkellä noin puoli vuotta Chat-palvelu osana muita tukimuotoja Oulun ammattikorkeakoulussa on noin 9000 opiskelijaa. OAMK:ssa ohjauksen kolme keskeisintä osa-aluetta ovat oppimisen ja opiskelun ohjaus, urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun ohjaus sekä persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen. Opiskelija on ohjaustoiminnan keskipiste: aktiivinen, itseohjautuva ja vastuullinen omasta oppimisestaan. Ohjaustyön asiantuntijuus on jaettu kolmeen tasoon. Opiskelijoiden ohjaustarpeen mukaan arvioidaan, kuinka erikoistunutta ohjaushenkilöstöä tarvitaan. Lähimpänä opiskelijaa ovat yksikön opettajat, opettaja- ja opiskelijatuutorit ja opintotoimiston henkilöstö. Toiseen ohjaustasoon kuuluvat yksikön opinto-ohjaajat, koulutusohjelma- ja suuntautumisvaihtoehtovastaavat ja kvkoordinaattorit. Kolmannella tasolla ovat koko OAMK:n yhteiset ohjaustoimijat eli mm. opintopsykologi ja Valtti-ohjaajat. Lisäksi kolmanteen tasoon kuuluvat Oamkin yhteistyökumppanit, opiskeluterveydenhuolto ja oppilaitospastorit. Oulun seudun ammattiopistossa opiskelee noin nuorta ja aikuista 12 eri yksikössä. Opiskelijahuolto on kasvatus- ja opetustyötä tukevaa toimintaa, jonka tavoitteena on turvallisen ja terveen oppimis- ja työympäristön luominen. Opiskelijahuolto on ensisijaisesti ehkäisevää työtä ja lisäksi se on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuollon palveluja ovat myös kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin sekä kuraattorin asiakastyö. 2

4 Avitus-chat tarjoaa mahdollisuuden ennaltaehkäisevään työhön niille ammattihenkilöille oppilaitoksessa, jotka päivittäin ovat muutenkin nuoren lähellä. Avituksessa toimii moniammatillinen päivystäjäryhmä: mukana on OSAOn kuraattoreja ja Oulun kaupungin kouluterveydenhoitajia, OAMK:n sosiaali- ja terveysalan lehtori ja Oulun seurakunnan ev.lut. oppilaitospastoreita. Kaikenkaikkiaan pilotoinnin aikana chat-rinkiin on kuulunut n. 15 henkilöä, joista pilotoinnin loppuvaiheessa kymmenen toimii aktiivisesti chat-päivystyksissä Palvelun tavoitteet ja toimintamalli Avitus-chat on OSAOn ja OAMK:n moniammatillinen palvelu oppilaitosten omille opiskelijoille. Avittajat tuntevat opiskelijoiden arjen ja toimintaympäristön sekä toisensa, ja osaavat ohjata nuoren eteenpäin oman oppilaitoksen tai kunnan palveluihin. Avitus toimii ensikontaktina ammattihenkilöön esimerkiksi silloin, kun nuori on epävarma siitä, kenelle hänen tulisi huolestaan puhua tai kun kynnys keskustella asioista kasvokkain on liian korkea. Chat tarjoaa mahdollisuuden ennaltaehkäisevään työhön niille ammattihenkilöille oppilaitoksessa, jotka ovat päivittäin muutenkin nuoren lähellä. OSAOn kuraattorien kokemuksen mukaan opiskelijat uskaltavat tulla puhumaan rohkeasti vaikeistakin asioista koulun ammattihenkilöille. Ensikontaktin saamista on kuitenkin haluttu helpottaa chat-työkalun avulla, joka tarjoaa mahdollisuuden nimettömään ja luottamukselliseen keskusteluun oppilaitoksen omien työntekijöiden kanssa. Avitus on haluttu pitää nimenomaan opiskelumaailmaan sijoittuvana, opiskelijaa lähellä olevana palveluna, jonka kautta on mahdollisuus tehokkaaseen jatko-ohjaukseen oppilaitoksen tai kunnan palveluihin. Avituksessa käydään kahdenkeskistä, anonyymia keskustelua: opiskelijan tiedot eivät välity päivystäjälle eikä sisältö näy muille palvelun käyttäjille tai tallennu keskusteluhistoriaan. Avituksen kehittämistyöhön perustettu työryhmä on kirjannut palvelun keskeisiksi tavoitteiksi ja arvoiksi seuraavaa: Tavoitteet Matalan kynnyksen moniammatillinen ohjauspalvelu opiskelijoille verkossa Ensikontakti oppilaitoksen työntekijään, joka tarvittaessa osaa ohjata nuoren eteenpäin oppilaitoksen tai kunnan palveluihin Henkilöstölle uutta osaamista ja tietoa mm. opiskelijoiden hyvinvoinnista Arvot Läsnäoleva työntekijä opiskelijan lähettyvillä ja helposti saavutettavissa Kanava uudenlaiselle ja arkisellekin vuorovaikutukselle Mahdollisuus keskustella ajatuksistaan nimettömästi, mutta silti oman kouluyhteisön sisällä 3

5 1.1.3 Työtavat ja -ajat Avitus on auki kahtena päivänä viikossa, kerrallaan neljän tunnin ajan (maanantaisin klo ja tiistaisin klo 14-18). Avittaja-päivystysrinkiin on pilotoinnin aikana kuulunut noin 15 henkilöä. Aktiivisten päivystäjien määrä on vaihdellut mm. työsuhteiden ja -tehtävien muutosten tai poissaolojen johdosta. Viimeisen neljän kuukauden aikana aktiivisia päivystäjiä on ollut noin 10. Nyrkkisääntönä on pidetty, että kukin päivystäjä hoitaisi kaksi kahden tunnin vuoroa kuukaudessa. Avittajat ovat kokeneet tämän päivystysmäärän sopivaksi. On keskusteltu, että yksittäiselle avittajalle suurempi päivystysmäärä olisi liikaa muun työn hoitamisen kannalta, kun taas harvempi päivystystahti saattaisi syödä motivaatiota chat-työltä. Kukin päivystäjä varaa ajoissa omat päivystysvuoronsa Doodle-listasta useammaksi kuukaudeksi kerrallaan. Pilotoinnin aikana koordinaattorien tehtäviin on kuulunut päivystyskalenterin seuraaminen ja tarvittaessa päivystäjän löytäminen chat-vuoroihin. Jos avittaja on perunut chatvuoronsa, hän on itse etsinyt vuorolle toisen tuuraajan. Avitus-työryhmä perustettiin v alussa. Ryhmään kuuluu seitsemän henkilöä ja siinä on kaikkien ammattiryhmien ja mukanaolevien organisaatioiden edustus. Työryhmän tavoitteena on: Uuden toimintamallin ja työkalun käyttöönotto ja kehittäminen Palvelun arviointi Opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen chat-palvelusta Avittajien osaamistarpeiden arviointi Työryhmätyöskentelyyn on myös osallistunut Oulun Palvelualan opiston opintoneuvoja ja suunnitelmissa on ottaa mukaan myös Byströmin chatin edustaja palvelun jatkokehittämiseen ja arviointiin. 1.2 UUTTA OSAAMISTA JA VERKOSTOYHTEISTYÖTÄ Avitus on työkalu, jota OSAOn ja OAMK:n ohjaushenkilöstö ja yhteistyökumppanit ovat voineet kokeilla osana ohjaustyötään. Se on tarjonnut jälleen uuden mahdollisuuden kehittää moniammatillista ohjausta ja tutustua nuorten maailmaan verkon välityksellä. Avittajille on järjestetty koulutusta mm. verkkotyöskentelystä ja -viestinnästä sekä turvallisuudesta verkkoympäristöissä. Tukena chat-työssä avittajilla on lisäksi heille laadittu Avittajan opas. Palvelun suunnittelussa on tehty yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Palvelun nimen ja ilmeen muotoiluun koottiin työryhmä oppilaitosten opetus- ja projektihenkilöstöstä sekä viestintäpalveluista. Tavoitteena oli löytää yhteinen, opiskelijaa puhutteleva kokonaisuus, joka 4

6 viestisi matalan kynnyksen ajatusta ja luotettavuutta. Viestintäpalveluiden mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa on tukenut hankkeen tiedotus- ja markkinointityötä. Suunnittelussa on benchmarkattu muita vastaavia chat-palveluita ja verkostoiduttu mm. poliisin kanssa. Pilotoinnin aikana on tehty yhteistyötä mm. Oulun kaupungin Byströmin nuorten palvelut - chatin kanssa, jonka kohderyhmä ovat oululaiset vuotiaa nuoret. Byströmin chat on tukenut Avituksen käynnistämistä jakamalla omia kokemuksiaan chat-työstä ja osallistunut myös Avituschatin toimintatapojen ja vaikuttavuuden arviointiin. Byströmin työntekijät ovat tarjonneet Avituspäivystäjille koulutusta mm. verkkoviestinnästä ja kohtaamisesta verkossa. Tietoa on jaettu myös mm. turvallisuusasioissa ja chat-käyttäjätilastojen vertailussa. Avitus on herättänyt kiinnostusta Oulun alueen muissa oppilaitoksissa ja toimijoissa: Oulun Palvelualan opisto ja Oulun Diakoniaopisto liittyvät Avittaja-rinkiin v aikana. Ammattiopisto Luovi on saanut Avitukselta koulutusta ja ohjausta oman, opinto-ohjaukseen keskittyvän chatpalvelunsa käynnistämisessä. Oulun yliopiston ja Oulun seudun Setlementti ry:n väkivaltatyöhön keskittyvä Via Vis -hankkeen kanssa on keskusteltu linkittymisestä Avitus-yhteistyöverkostoon tai vastaavan chat-palvelun luomisesta heidän omaan käyttöönsä. 5

7 2 Chat-keskustelut 2.1 KESKUSTELUNAIHEET JA JATKO-OHJAUS Avittajat ovat raportoineet, että yleisimmät keskusteluaiheet käsittelevät opiskeluun liittyviä teemoja: koulunkäyntiä, kaverisuhteita ja yksinäisyyttä. Opiskelijoilla on valmistumisenpelkoa sekä jaksamis- ja mielialaongelmia. Keskusteluissa puhutaan myös parisuhdeväkivallasta, raha- ja etuusasioista, yksinäisyydestä, seksuaalisuudesta ja parisuhteista. Muutamissa keskusteluissa opiskelijat ovat nostaneet esille asioita, joista he eivät ole uskaltaneet keskustella aiemmin kenenkään kanssa. Avittajat kertovat, että chat-työskentely on joillakin tavoilla haastavampaa, kuin nuoren kohtaaminen kasvokkain esimerkiksi kuraattorin työssä. Chat-työkalu vaatii päivystäjältä herkkyyttä ja erityistä paneutumista siihen, miten sanansa asettelee. Suorassa vuorovaikutuksessa on mahdollista testailla omien sanavalintojen ja äänenpainojen vaikutusta toiseen, mutta chattiin kirjoitettu puhe saa tietokoneen ruudulla merkittävää painoarvoa. Omia sanoja voi kyllä korjata, mutta vastaanottaja on saattanut jo ottaa kommentin kirjaimellisesti, eivätkä hymiöt täysin pysty korvaamaan elekieltä. Keskustelun alussa avittaja tuntee olevansa kuin heikoilla jäillä haistellessaan opiskelijan asiaa ja tuntemuksia. Muutaman minuutin jälkeen keskustelu lähtee yleensä kuitenkin kantamaan. Chat vaatii siis herkkyyttä, mutta myös hermoja. Keskustelujen pituus vaihtelee muutaman minuutin mittaisista jutusteluista lähes parin tunnin keskusteluihin. Toisinaan opiskelijan vastausta odotellessa saattaa kulua minuutteja. Usein keskustelu päättyykin siihen, että opiskelija yksinkertaisesti katoaa langoilta. Aina avittaja ei siis saa palautetta opiskelijalta keskustelun onnistumisesta. Toiset keskustelut saattavat venyä turhankin pitkiksi, kun kumpikaan osapuoli ei näe toisensa oloja, eleitä ja ilmeitä; chat-ruudusta on vaikeaa päätellä, milloin ajatustenvaihto alkaa luonnollisesti lähestyä loppuaan. Yksinäisyydestä kirjoittavat opiskelijat tuntuvat haluavan vain oleilla linjoilla, avittajan lähellä. Avituksessa on mukana kahden oppilaitoksen ohjaus- ja tukihenkilöstä. Vaikka keskustelu alkaisi jollakin hyvin konkreettisella kysymyksellä, taustalta saattaa paljastua yleisluontoinen, esimerkiksi mielialaan tai jaksamiseen liittyvä vaikeus. Toisinaan avitusta haetaan aitoihin käytännön ongelmiin, aina luokkahuoneen sijainnista hammaslääkäriajan varaamiseen. Avittajat ovat varautuneet tähän: he etsivät tietoa ja pohtivat ratkaisuja yhdessä opiskelijan kanssa parhaansa mukaan. Kaikkeen ei tarvitse osata vastata, mutta kaikesta ollaan valmiita keskustelemaan. 6

8 Avitus-chatin suunnittelussa koettiin tärkeäksi, että avittajia olisi mahdollista tavoittaa myös virtuaalimaailman ulkopuolella. Chat-keskustelut ovat jo johtaneetkin joihinkin tapaamisiin, niin oman oppilaitoksen avittajien kuin opiskelijahuollonkin kanssa. Avittajat kokevat palvelun vahvuudeksi sen, että he tuntevat toisensa henkilökohtaisesti sekä muut opiskelijoiden käytettävissä olevat palvelut, ja voivat siten aidosti rohkaista ja neuvoa opiskelijaa hakeutumaan tuen piiriin chatin ulkopuolellakin. Kuva 1. Jatko-ohjaus Avituksessa päivystäjien palautteen perusteella (n=24) Kuva 4. Päivystäjien osaamisen kehittyminen: Miten riittäviksi arvioit osaamisesi/valmiutesi vastata soittajan odotuksiin? (n=13) Chatin keskeisenä arvona on pidetty sitä, että se toimii opiskelijan ehdoilla: keskustelunaiheita ja niiden merkitystä eivät määrittele avittajat, vaan keskustelija. Avittajat ovat käytettävissä niin iloille kuin suruille, ja pyrkivät vastaamaan kaikkiin kysymyksiin maan ja taivaan välillä. Tästä lentävästä lauseesta haluttiin pitää Avituksen markkinointivideossakin kiinni: avittajien joukossa on niin opiskelijahuollon henkilökuntaa kuin oppilaitospastoreitakin, joten opiskelija voi keskustella arkielämän ilmiöistä tai henkisestä jaksamisestaan monessakin merkityksessä. Avitus-video löytyy Youtubesta 7

9 Kuva 2. Opiskelijoiden antama palaute keskustelujen sisällöstä ( ) (n=12) 8

10 3 Toimintamallin arviointi ja kehittäminen Pilotoinnin aikana on kerätty kokemuksia Avitus-palvelun jatkokehittämistä varten. Työryhmässä ja avittajien tapaamisissa on keskusteltu niin uhkakuvista kuin käytännön järjestelyistä. Useat aluksi ongelmiksi koetut kysymykset, kuten avittajan kyky vastata chat-keskusteluissa kaikkiin esiin nouseviin kysymyksiin, ovat osoittautuneet pienemmiksi huoliksi kuin aluksi luultiin. Toiset asiat, kuten päivystysvuorojen varaaminen ja niihin sitoutuminen ovat ratkenneet toimintatapojen selkiydyttyä. Työaika, jonka Avitus edellyttää nykyisellä aukiolomäärällä on kuukaudessa 32 tuntia, eli yhteensä 16 kahden tunnin mittaista päivystysvuoroa. Pilotoinnin viimeisten kuukausien aikana aktiivisia päivystäjiä on ollut noin 10. Tällä avittajamäärällä päivystysvuorojen määrä on ollut noin 2 kuukaudessa henkilöä kohden. Avittajat ovat kokeneet tämän määrän mielekkääksi ja mahdolliseksi. Moniammatillisuuden ja tehokkaan jatko-ohjauksen toteutuminen edellyttäisi opiskelijaterveydenhuollon mukanaoloa. Opiskelijaterveydenhuolto onkin chatyhteistyöverkostossa mukana ja saa tietoa palvelun kehittämistyöstä oppilaitoksilta, vaikka pilotoinnin loppuvaiheessa he eivät ole tehneetkään varsinaista päivystystyötä. Kun työresurssit sen sallivat, opiskelijaterveydenhuolto pyrkii taas olemaan mukana myös päivystysringissä. Oulun Palvelualan opisto (n. 200 opiskelijaa) ja Oulun Diakoniaopisto (220 opiskelijaa) liittyvät chat-yhteistyöhön kumpikin yhdellä päivystäjällä sekä osallistumalla työryhmätyöskentelyyn. Chat-päivystysringin kokoonpano ja työmäärät hlöt vuorot/kk h/kk OSAO OAMK SRK Oulun Palvelualan opisto Oulun Diakoniaopisto Opiskelijaterveydehuolto Yhteensä Taulukko 1. Suunnitelma Avituksen chat-henkilöresurssista toiminnan vakiintuessa Lisäksi Avituksen kehitys- ja koordinointityöhön tulee varata resursseja. Koordinointityö tulee vastuuttaa oppilaitoksissa pilotoinnin päätyttyäkin: koordinaattorien tehtävä on vastata päivystyskalenterista, avittajien jatkokoulutuksesta, työryhmätoiminnasta ja markkinoinnista. Työryhmätyöskentelyn tavoitteena on palvelun arviointi ja kehittäminen sekä tiedonvälitys omien organisaatioiden suuntaan sekä markkinointi. Kussakin kumppaniorganisaatiossa tulee olla myös yhteyshenkilö tai koordinaattori ja tekninen tukihenkilö, johon avittajat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. 9

11 Muut Avitus-työmäärät hlöt h/kk OSAO koordinointi 1 10 OAMK koordinointi 1 10 Viestintä (OSAO ja OAMK) Tekninen tuki (Oppilaitokset) Seuranta ja tilastointi Työryhmätyöskentely OSAO 2 4 OAMK 2 4 SRK 1 2 Oulun Palvelualan opisto 1 2 Oulun Diakoniaopisto 1 2 Opiskelijaterveydehuolto 1 2 Yhteensä Taulukko 2. Suunnitelma Avituksen muista työresursseista toiminnan vakiintuessa 3.1 KÄVIJÄTILASTOT JA PALAUTTEET Puolen vuoden pilotoinnin aikana Avitus-chatissa on käyty yhteensä 104 chat-keskustelua. Esim. valtakunnallisessa Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten chat-palvelussa, joka on toiminut kolmena päivänä viikossa, chat-keskustelujen määrä vuona 2012 oli 532. Avituksen tulos on siis varsin hyvä kahden oppilaitoksen yhteissummaksi puolen vuoden pilotoinnin aikana. Keskustelujen keskipituus on n. 25 minuuttia. Vierailijoita chat-sivustolla on ollut viikoittain noin Yksitoista opiskelijaa on täyttänyt palautelomakkeen chat-keskustelujen perusteella. 75 % palautetta antaneista opiskelijoista on iältään vuotiaita. Opiskelijoiden palautteen perusteella keskustelut ovat koskeneet opiskelua, henkistä jaksamista ja kaverisuhteita. Opiskelijat ovat kokeneet chat-keskustelun vaikuttaneen positiivisesti senhetkiseen vointiinsa. Taulukot 3-4. Chat-keskustelujen määrä (104) ja keskimääräinen kesto (26 min) pilotoinnin aikana sekä Avitusnettisivustoilla vierailleiden määrät. Luvut ovat OSAOn ja OAMKin määrät yhteensä. 10

12 1) 2) Kuva 3. Opiskelijoiden antama palaute chat-keskustelusta saamastaan avusta. 1) Olotilasi chat-keskusteluun tullessa 2) Olotilasi chat-keskustelun päätyttyä (opiskelijat n=11). 3.2 PALVELUN JATKOKEHITTÄMINEN Pilotoinnin aikana on luotu Avitus-palvelun toimintamalli ja perusteet, koulutettu chat-toimijoita ja markkinoitu palvelua opiskelijoille. Avitus on myös verkostoitunut uusien yhteistyökumppaneiden kanssa ja toiminnan kehittämiseen on koottu kaikista yhteistyöorganisaatioista työryhmä. Pilotoinnin aikana on tullut esiin sekä perustoimintaan että palvelun kehittämiseen liittyviä ideoita. Tärkeimpänä on palvelun jalkauttaminen oppilaitosten sisällä niin, että toimintaa rahoittavien hankkeiden päättyessä työ jatkuu osana organisaatioiden perustoimintaa. Yhteistyötä tulee kehittää edelleen: päivystäjärinkiin ja työryhmätyöskentelyyn etsitään uusia työntekijöitä ja opiskelijaterveydenhuolto pyritään sitouttamaan Avituksen yhteistyöverkostoon. Vaihto-opiskelijoilta on tullut aloite Avitus-palvelun tarjoamisesta kv-opiskelijoille englanninkielellä sekä oppilaitosten omille, kv-vaihtoon lähteville opiskelijoille. Lisäksi on ehdotettu vertaistukeen perustuvan opiskelijachatin kokeilemista. Avituksen yhteydessä on mahdollista kokeilla myös erilaisia teemapäiviä: väkivaltaisuuteen, päihteidenkäyttöön tai seksuaalisuuteen liittyviä chatvuoroja on suunnitteilla eri yhteistyökumppaneiden tuella syksyllä Yhteistyöstä on keskusteltu myös Oulun yliopiston kanssa ja Oulun kaupungin kanssa. Oulun kaupunki on mukana valtakunnallisessa Väkivaltaisen ekstremismin toimenpideohjelmassa, joka mm. kerää hiljaisia signaaleja eri kanavien kautta väkivaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Avitus-chat tarjoaa yhden uuden väylän hiljaisten signaalien keräämiseen. 11

13 Pilotoinnin tulokset Toimintamalli - Palvelun arvot ja tavoitteet - Työtavat - Työajat - Palautteen kerääminen - Sitoutuneisuus - Tiedottaminen Kehitettävää - Käytännön toimintamallien selkeyttäminen - Palvelun jalkauttaminen - Positiivisen viestin levittäminen - Yhteisen työalustan luominen - Palvelun tarjoaminen kv-opiskelijoille Koulutus - Teknisen työkalun käyttöönotto - Verkkoviestintä - Uhkaavat tilanteet - Vierailevat kouluttajat - Verkkoympäristöissä toimiminen: osaamisen ylläpitäminen ja jatkokehittäminen Työryhmän kokoaminen ja työtavat - Edustus eri ammattiryhmistä - Aktiivinen kehitysote - Palvelun näkyvyyden edistäminen - Kumppanuus Byströmin chatin kanssa - Työnjako Markkinointi - Avitus-esitemateriaali - Avituksen sähköinen esitys - Sähköinen markkinointi (sähköposti, Wilma, Oiva, Facebook) - Mediatiedotteet (OSEKKI-lehti, Rauhan Tervehdys, Radio Dei, Extra) - Tapahtumat ja tilaisuudet (Tutor-opiskelijat, henkilöstöpalaverit, Nyt on henki päällä kiertue, Kulttuuri- ja tekniikan yksikön hyvinvointipäivä) - Markkinointi- ja tiedotusvideo - Uusien markkinointityökalujen käyttöönotto - Jalkautuminen opiskelijoiden keskuuteen - Henkilöstötiedottaminen - Palvelun markkinointi vaihtoon lähteville opiskelijoille Yhteistyö eri tahojen kanssa - OSAOn ja OAMKin uusi yhteistyömalli - Verkostoituminen Oulun kaupungin Byströmin chatin kanssa - Uusien oppilaitosten mukaantulo - Opiskelijaterveydenhuollon sitouttaminen - Teemapäivien järjestäminen chatissa Avitus-konseptin muotoilu ja suunnittelu - Monipuolinen kehittämisryhmä - Raikas, luotettava, matalan kynnyksen palvelu, rentous, nuorekkuus ja uskottavalla tavalla humoristinen Taulukko 5. Yhteenveto pilotoinnin tuloksista ja kehittämistarpeista 12

14 LIITE: AVITTAJIEN ANTAMAT PALAUTTEET Arvio keskustelun kokonaisonnistumisesta (n= 26) (EOS=1) Miten riittäviksi arvioit osaamisesi/ valmiutesi vastata soittajan odotuksiin? (n=26) (EOS01) Oliko roolisi keskustelun aikana (24) (EOS =1) 13

15 Oliko chat-keskustelu mielestäsi riittävä, vai koitko tarvetta ohjata keskustelija eteenpäin? LIITE: OPISKELIJOIDEN ANTAMA PALAUTE Sukupuoli (n=12) Opiskelijoiden antama palaute chat-keskustelusta saamastaan avusta. 1) Olotilasi chat-keskusteluun tullessa 2) Olotilasi chat-keskustelun päätyttyä (opiskelijat n=11). Olo ennen chat-keskustelua Olo chat-keskustelun jälkeen 14

16 Vastasiko keskustelu odotuksiasi? (11) 15

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena -ESR-hanke OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena -ESR-hanke OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena -ESR-hanke 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto, Pudasjärven kaupunginkirjasto ja Iin kunnankirjasto Lukuiloa kaikille hanke, Isa Kotilaine 2016 Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Toimintamallin lähtökohdat

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? SYKSYN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS SYKSYN 2012 KURSSIT Harppaa elämäsi muutokseen ja ota tietokonetaidot

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi. Hankefoorumi

Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi. Hankefoorumi Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi Hankefoorumi 16.1.2016 Haussa syksylle 2017 OPH:n rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Hakuaika päättyy 31.1.2017 Hakuvaiheessa määritellään toteutettavan koulutushankkeen

Lisätiedot