Fennian toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Fennia Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

2

3 Fennian toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

4 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 5 Hallituksen toimintakertomus 6 Tilinpäätös 9 Tuloslaskelma 9 Tase 12 Emoyhtiön rahoituslaskelma 15 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 16 Emoyhtiön liitetiedot 20 Tunnusluvut 34 Tunnuslukujen laskentakaavat 36 Riskit sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinta 38 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 46 Tilintarkastuskertomus 47 Hallintoneuvoston lausunto 48 Fennian hallinto 49

5 Toimitusjohtajan katsaus Fennian maksutulo kasvoi ja kannattavuus parani Vuonna 2013 onnistuimme myynnissä, asiakaspalvelussa ja sijoitustoiminnassa. Fennian liikevoitto oli 24 miljoonaa euroa. Yhtiön sijoitustoiminnan tulos oli hyvä ja vakavaraisuus säilyi turvaavalla tasolla. Vahinkovakuutuksen maksutulo kasvoi yli seitsemän prosenttia ja kannattavuus parani tavoitteiden mukaisesti. Fennian vakuutustuotteet sekä palvelut kiinnostivat entistä enemmän myös perheitä, ja kotitalousasiakkaiden määrä on ilahduttavalla kasvu-uralla. Suomalaiset arvostavat palvelun sisältöä ja yrityksen ongelmanratkaisukykyä. Haluamme aidosti pitää huolta asiakkaistamme. Tämä tarkoittaa, että osaamista, tuotteita ja palvelua on määrätietoisesti kehitettävä. Hyvät asiakkaamme, olemme saaneet teiltä runsaasti viestejä ja palautetta. EPSI-Rating -tutkimuksen mukaan olemme alan suositelluin vakuutusyhtiö yrittäjille ja yrityksille. Kotitalouksien arvion mukaan olemme hyvässä kärkikolmikossa. Liiketoimintaympäristössä tapahtuu koko ajan liikehdintää. Finanssitoimialalla ja -markkinalla mikään ei ole tällä hetkellä niin varmaa kuin muutos. Nopeat käänteet, voivat pahimmillaan tuhota orastavan kasvun ja vaikuttaa maksutulon kehitykseen. Matala korkotaso ei ole helppo ympäristö saavuttaa hyviä sijoitustuottoja vuonna EU:n sääntelyn ja vakavaraisuusvaateiden kiristäminen ohjaa sekä vakuutus- että sijoitustoimintaa lähivuosina ja saattaa aiheuttaa yhteiskunnassa ei-toivottuja seurauksia. Tuloksentekokyvykkyydelle asetetut vaateet finanssialalla ovat kovat. Suhdannenäkymistä huolimatta tai oikeastaan niistä johtuen, näen kuitenkin, että tulevaisuudessa osaaminen, luottamus, verkostot ja yhteistyökumppanuudet ovat erittäin merkittävässä asemassa. Olemme syventäneet pitkäaikaista yhteistyötä Suomen Yrittäjien kanssa. Olemme rakentaneet strategista työeläkevakuutuskumppanuutta asiakkaiden hyväksi vuoden vaihteessa syntyneen uuden eläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Lisäksi tunnistimme Fennian ja Danske Bankin yhteistyöselvityksessä toimintojemme vahvuudet, jotka voimme yhdistää tarjotaksemme vahinkovakuutuksia pankkiasiakkaille ja pankkipalveluja vahinkovakuutusasiakkaille. Fennialaisia ohjaa toimintamme arvo ja kulmakivi: Asiakas on ykkönen. Siksi kehitämme joka päivä kilpailukykyistä Fenniaa. Haluamme toimia niin, että voitte vilpittömästi suositella palvelujamme. Meillä on kaikki edellytykset onnistumiseen. Haluan kiittää Fennian uskollisia asiakkaita, asiantuntevia yhteistyökumppaneita sekä osaavaa henkilökuntaa. Yhdessä muodostamme hienon joukkueen. Antti Kuljukka [ 5 ]

6 Hallituksen toimintakertomus 2013 Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian liikevoitto oli 24 miljoonaa euroa. Yhtiön sijoitustoiminnan tulos oli hyvä ja vakavaraisuus säilyi turvaavalla tasolla. Vakuutustoiminta Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo nousi 403 miljoonaan euroon (376 milj. euroa). Ensivakuutuksen maksutulo kasvoi seitsemän prosenttia 402,5 miljoonaan euroon (375,6 milj. euroa) ja tulevan jälleenvakuutuksen maksutulo oli 0,5 miljoonaa euroa (0,4 milj. euroa). Luottotappiot olivat 1,6 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa). Vuoden lopussa toteutetut vastuuvelkaperusteiden muutokset toisaalta lisäsivät ja toisaalta alensivat korvauskuluja. Matalasta korkotasosta johtuen yhtiö päätti alentaa vastuuvelan diskonttauksessa käytettävää laskuperustekorkoa 2,5 prosenttiin (3,0 %). Tämä johdosta vastuuvelka kasvoi 31 miljoonaa euroa. Yhtiössä tehtiin myös muilta osin vastuuvelan riittävyystarkistus, minkä seurauksena korvausvastuuta purkautui yhtä paljon kuin mitä lisäysten vaikutus oli. Yhtiötasoiseen vahinkosuhteeseen ja yhdistettyyn kulusuhteeseen näillä vastuuvelkaperustemuutoksilla ei ollut täten vaikutusta. Sen sijaan lajikohtaisiin vahinkosuhteisiin vaikutukset olivat merkittäviä. Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi toimintakertomuksessa esitetyt lajikohtaiset vahinkosuhteet eivät sisällä laskuperustemuutoksien vaikutusta. Yhtiön vahinkosuhde aleni 80,1 prosenttiin (82,1 %). Liikekulut kasvoivat 95 miljoonaan euroon (88 milj. euroa). Liikekulusuhteeksi muodostui 24,3 prosenttia (24,2 %). Yhtiön yhdistetty kulusuhde aleni ja oli 104,4 prosenttia (106,3 %), josta vahinkojen osuus oli 72,2 prosenttia (73,9 %) ja liikekulujen sekä korvausten käsittelykulujen osuus 32,2 prosenttia (32,4 %). Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulo kasvoi 6 prosenttia 93 miljoonaan euroon (88 milj. euroa). Lajin vahinkosuhde oli 89 prosenttia (90 %). Muun tapaturma- ja sairausvakuutuksen maksutulo kasvoi 13 prosenttia 36 miljoonaan euroon (32 milj. euroa). Lajin vahinkosuhde nousi 116 prosenttiin (101 %) ja on useana vuonna ollut epätyydyttävä erityisesti lasten sairausvakuutusten takia. Liikennevakuutuksen maksutulo oli 75 miljoonaa euroa (72 milj. euroa). Lajin kannattavuus parani edelleen. Vahinkosuhde oli 66 prosenttia. Vapaaehtoisen autovakuutuksen maksutulo kasvoi 6 prosenttia 66 miljoonaan euroon (62 milj. euroa). Lajin vahinkosuhde parani oleellisesti ollen 70 prosenttia (87 %). Yritysten palo- ja muiden omaisuusvakuutusten maksutulo oli 47 miljoonaa euroa, missä on kasvua 6 prosenttia. Kotivakuutuksen maksutulo vastuu- ja oikeusturvaosineen kasvoi 8 prosenttia ja oli 44 miljoonaa euroa. Sekä yritysettä kotitaloussektorin tulos oli epätyydyttävä. Sijoitustoiminta Yhtiön sijoitustuotto käyvin arvoin oli 65 miljoonaa euroa (116 milj. euroa) eli 5,2 prosenttia (9,1 %) sijoitetulle pääomalle. Yhtiön tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 54 miljoonaa euroa (72 milj. euroa). Yhtiön sijoitusten arvo oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (1.349 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 38 prosenttia sekä rahamarkkinasijoitusten ja talletusten osuus 10 prosenttia. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääomarahastojen osuus oli 24 prosenttia, kiinteistösijoitusten 25 prosenttia ja muita sijoituksia oli 4 prosenttia. Tulos ja vakavaraisuus Yhtiön liikevoitto oli 24 miljoonaa euroa (35 milj. euroa). Vakuutustekninen tulos kehittyi myönteiseen suuntaan ja sijoitustoiminnan tulos oli hyvä, vaikka ei yltänytkään edellisen vuoden tasoon. Yhtiön tasoitusmäärä kasvoi 17 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa 181 miljoonaa euroa (164 milj. euroa). Yhtiön toimintapääoma oli lähes edellisen vuoden tasolla 309 miljoonaa euroa (310 milj. euroa). Yhtiön vakavaraisuuspääoma kasvoi 490 miljoonaan euroon (473 milj. euroa). [ 6 ]

7 Hallituksen toimintakertomus 2013 Vastuunkantokyky eli vakavaraisuuspääoma suhteutettuna vakuutusmaksutuottoihin oli 125,9 prosenttia (129,4 %). Yritysjohto ja henkilöstö Kertomusvuonna Fennian hallitukseen kuuluivat jäseninä Mikael Ahlbäck (puheenjohtaja), kauppaneuvos Matti Pörhö (varapuheenjohtaja), Jussi Järventaus, Jouko Kemppi, Lars Koski, professori Eva Liljeblom, Timo Salli ja Paul Stucki. Hallitustyöskentelystä jäi alkaen pois Jouko Kemppi. Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä 9 kokousta. Jäsenten läsnäoloprosentti oli 89. Yhtiön na on toiminut Antti Kuljukka. Uusiksi hallintoneuvoston jäseniksi valittiin yhtiökokouksessa kansanedustaja Pia Kauma ja myyntiassistentti Mervi Kuutti. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2013 keskimäärin 1067 henkilöä (1067). Palkitseminen Palkitsemisen lähtökohtana Fennia-konsernissa on kannustava, oikeudenmukainen, kohtuullinen sekä konsernin ja konserniyhtiöiden lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen mukainen johdon ja henkilöstön palkitseminen. Palkitsemisjärjestelmät perustuvat ennalta määriteltyjen, konsernin strategisista tavoitteista johdettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi konsernille on laadittu palkitsemisperiaatteet (palkkapolitiikka). Fennia-konsernin palkkapolitiikassa määritellään kaikkien fennialaisten palkan ja palkkioiden määräytymisen periaatteet. Fenniassa palkkapolitiikka nähdään kokonaisuutena, johon vaikuttavat mielenkiintoisen ja riittävän haastavan tehtäväkentän lisäksi hyvä johtaminen, henkilöstöedut ja rahallinen palkitseminen. Palkkapolitiikasta selviää myös se, miten jokainen fennialainen voi itseään ja omaa toimintaansa kehittämällä vaikuttaa palkkakehitykseensä ja mitkä ovat palkka- ja palkkioasioihin liittyvät vastuut yhtiössä. Palkitsemisperiaatteiden mukaisesti palkitseminen on rakennettu epätervettä riskinottoa estävällä tavalla. Palkitsemisjärjestelmissä on mm. ennalta määrätyt palkkiomaksimit, jotka rajoittavat palkkion enimmäismäärän, ja force majeure -ehto, joka antaa hallitukselle oikeuden järjestelmien muuttamiseen kesken kauden jos yhtiön taloudellinen asema on vaarantunut, taikka olosuhteet ovat muutoin muuttuneet merkittävästi. Palkkioista päätettäessä noudatetaan yhden yli -periaatetta eli päätöksentekijänä palkitsemisasioissa on pääsääntöisesti palkittavan henkilön esimiehen esimies. Konsernirakenne Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian konsernitilinpäätökseen yhdistellään yhtiön 100-prosenttisesti omistama Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia alakonsernitilinpäätöksen perusteella. Fennia osti allekirjoitetulla kauppasopimuksella Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennialta sen omistaman 40 prosentin osuuden Henki-Fenniasta. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Suomen Vahinkotarkastus Oy, jonka yhtiö omistaa 100-prosenttisesti ja myös efennia Oy. Fennian omistusosuus yhtiöstä on 20 prosenttia, äänioikeus 63,6 prosenttia. Konserniin kuuluu myös Fennia Varainhoito Oy, jonka Henki-Fennia omistaa 100-prosenttisesti. Konserniin kuului vuoden 2013 lopussa lisäksi 27 kiinteistöyhtiötä, joista kolmetoista kuului Henki-Fennian muodostamaan alakonserniin. Konserniin on myös yhdistelty osakkuusyhtiönä Uudenmaan Pääomarahasto Oy. Konsernitilinpäätös Konsernin henkivakuutustoiminnan tulos oli hyvä ja vakavaraisuusasema säilyi hyvällä tasolla. Henkivakuutuksen maksutulo oli 94 miljoonaa euroa (91 milj. euroa). Maksetut korvaukset kasvoivat 84 miljoonaan euroon (64 milj. euroa). Henkivakuutustoiminnan liikekulut olivat 10 miljoonaa euroa (11 milj. euroa). Liikekustannussuhde (kuormitustulosta) oli [ 7 ]

8 Hallituksen toimintakertomus 2013 Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia Sijoituskanta milj. euroa (1 349 milj. euroa) Muut rahoitusmarkkinavälineet 10,4 % (10,5 %) *0,8 % (1,9 %) Muut sijoitukset 3,9 % (3,0 %) *4,6 % (3,4 %) Kiinteistösijoitukset 24,6 % (23,6 %) *9,2 % (6,7 %) Joukkovelkakirjalainat 37,6 % (41,9 %) *-0,4 % (12,4 %) Sijoitustoiminnan tuottoprosentti 5,2 % (9,1 %) * Tuottoprosentti sijoituslajeittain Osakkeet ja osuudet 23,5 % (21,0 %) *14,4 % (12,8 %) 114,5 prosenttia (117,4 %). Henki-Fennia jatkoi vastuuvelan korkotäydennysten kasvattamista, minkä avulla varaudutaan vakuutuksille tulevaisuudessa hyvitettävän laskuperustekoron tuomiin kustannuksiin. Tuloksesta siirrettiin vastuuvelkaan korkotäydennystä 18 miljoonaa euroa (13 milj. euroa) ja lisäksi siirrettiin lisäetujen vastuusta 7 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen. Fennia Varainhoidon vuosi oli edelleen liiketoiminnan kehittämisen aikaa ja yhtiön tilikauden tulos oli tappiollinen. Vuoden aikana asiakkaiden lukumäärä kasvoi kuten myös konsernin ulkopuoliset asiakaspääomat. Liiketoiminta on kuitenkin alkuvaiheessa ja asiakaspääoma ei vielä riittänyt liiketoiminnan saattamiseksi kannattavaksi. Henki-Fennia vahvisti yhtiön pääomia tilikaudella ja vuoden 2014 alussa. Tilikauden lopussa käynnistettiin uutena liiketoimintana Eufex Rahastohallinto Oy:n kanssa kiinteistörahasto Fennica Toimitilat I -erikoissijoitusrahaston toiminta, jossa Fennia Varainhoito Oy vastaa rahaston sijoitustoiminnasta. Konsernin liikevoitto oli 24 miljoonaa euroa (48 milj. euroa). Tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 140 miljoonaa euroa (134 milj. euroa), josta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli 54 miljoonaa euroa (29 milj. euroa). Konsernin arvostuserot kasvoivat 189 miljoonaan euroon (182 milj. euroa). Konsernin vapaa oma pääoma oli 228 miljoonaa euroa (222 milj. euroa). Konsernin vakavaraisuuspääoma oli 561 miljoonaa euroa (573 milj. euroa). Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta Fennia-konsernin riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan perustana toimivat konserniyhtiöiden hallituksissa vahvistetut riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet. Fennia-konsernissa riskienhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla konserniin ja konserniyhtiöihin kohdistuvat riskit tunnistetaan, mitataan, seurataan, hallitaan ja ilmoitetaan. Vakavaraisuuden hallinnalla puolestaan tarkoitetaan strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla ohjataan ja määritetään konserniyhtiöiden ja konsernin riskinkantokyky, riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä keskeisten riskien rajoitukset. Riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli perustuu ns. kolmen puolustuslinjan malliin, jota on tarkemmin kuvattu riskienhallintaa koskevassa liitetiedossa. Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallintakomitea. Sijoitustoiminta perustuu yhtiöiden hallituksissa hyväksymiin sijoitussuunnitelmiin, joissa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatioita määrättäessä otetaan huomioon yhtiöiden riskinkantokyky. Riskeistä sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, jossa on selvitetty Fenniakonsernin merkittävimmät riskit sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan yleiset periaatteet. Näkymät alkaneella tilikaudella Euroalueen talous on lähtenyt varovaiseen nousuun. Se tuo Suomen viennille positiivisia mahdollisuuksia edellyttäen, että maailmantaloudessa ei nähdä yllättäviä negatiivisia shokkeja. Matala korkotaso vaikeuttaa hyvien sijoitustuottojen saavuttamista vuonna Fennian keskeinen tavoite on perusliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiössä jatketaan entistä aktiivisemmin aiemmin käynnistettyjä toimenpiteitä, kuten toiminnan tehostamista, kohdennettua riskinmukaista hinnoittelua ja ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Fennia ja Danske Bank ovat sopineet yhteistyöselvityksestä tarjotakseen vahinkovakuutuksia pankkiasiakkaille ja pankkipalveluja vahinkovakuutusasiakkaille. [ 8 ]

9 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite Vakuutustekninen laskelma 2 Vahinkovakuutus Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksutuotot yhteensä Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Korvauskulut yhteensä Liikekulut Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmärän muutosta Tasoitusmärän muutos Vakuutustekninen kate [ 9 ]

10 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksutulo yhteensä Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut Vakuutustekninen tulos [ 10 ]

11 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite MUU KUIN Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutuksen tekninen kate Henkivakuutuksen tekninen tulos Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan kulut Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto Muut tuotot Muut Muut kulut Muut Osuus osakkuusyritysten tappioista/voitoista Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Voitto varsinaisesta toiminnasta Vähemmistöosuudet Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden voitto [ 11 ]

12 Tilinpäätös 2013 Tase Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Sijoitukset 7 Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä Omistusyhteysyritysten liikkeelle laskemat rahoitusmarkkinavälineet ja lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Jälleenvakuutustalletesaamiset Sijoitukset yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset [ 12 ]

13 Tilinpäätös 2013 Tase Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Tavaravarastot Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset [ 13 ]

14 Tilinpäätös 2013 Tase Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTATTAVAA Oma pääoma 16 Pohjarahasto Takuupääoma Arvonkorotusrahasto Varmuusrahasto Hallituksen käyttövarat Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vähemmistöosuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksuvastuu Henkivakuutuksen vakuutusmaksuvastuu Vahinkovakuutuksen korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Henkivakuutuksen korvausvastuu Vahinkovakuutuksen tasoitusmäärä Vakuutustekninen vastuuvelka yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Velat Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat Siirtovelat [ 14 ]

15 Tilinpäätös 2013 Emoyhtiön rahoituslaskelma Epäsuora rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Voitto varsinaisesta toiminnasta Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Suunnitelman mukaiset poistot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/vähennys Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot/takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa [ 15 ]

16 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito-, osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiölakien sekä vakuutusyhtiöitä valvovien viranomaisten päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Rakennuksiin kohdistuvat tuloutetut arvonkorotukset poistetaan suunnitelman mukaan. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon välinen erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei ole kirjattu. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset kirjataan tulokseen. Lainasaamiset ja talletukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti enintään alkuperäiseen hankintamenoon saakka käyvän arvon noustessa. Johdannaissopimuksia käytetään ensisijaisesti sijoitussalkkujen suojaukseen. Kirjanpidollisesti johdannaisia kuitenkin käsitellään ei-suojaavina. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta ja raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu huoneistojen perusparannusmenot sekä atk-järjestelmien suunnittelumenot. Ne ja kalusto esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Vakuutusmaksusaamisten nimellisarvosta on vähennetty kokemusperäinen raukeaminen, jolloin saadaan niiden todennäköinen arvo. Saaminen, josta ei todennäköisesti saada maksusuoritusta, kirjataan luottotappioksi. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat keskimäärin seuraavat: Atk-ohjelmat 3 7 vuotta Atk-järjestelmien suunnittelumenot 5 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 10 vuotta Toimisto-, liike- ja teollisuusrakennukset vuotta Rakennusten ainesosat vuotta Kuljetusvälineet ja atk-laitteet 3 5 vuotta Konttorikoneet ja -kalusto 7 vuotta Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyttöomaisuusluonteisten sijoitusten arvonkorotukset ja niiden peruutukset kirjataan sidotussa omassa pääomassa [ 16 ]

17 Tilinpäätös 2013 olevaan arvonkorotusrahastoon. Rakennusten tuloutettu arvonkorotus poistetaan suunnitelman mukaan. Sijoitusten käypä arvo Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden arvoina käytetään korkeintaan markkinaperusteisia käypiä arvoja. Kohteet arvioidaan kassavirtaan perustuvalla tuottoarvomenetelmällä. Arvonmääritykset tekee ulkopuolinen auktorisoitu kiinteistöarvioitsija. Tytäryrityksenä olevan henkivakuutusyhtiön osakkeiden ja osuuksien käypänä arvona pidetään varovaisesti arvioitua todennäköistä luovutushintaa, joka perustuu tytäryhtiön substanssiarvoon. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin mukaista kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Pääomasijoitusrahastojen käypänä arvona on käytetty hankintamenoa tai hallinnointiyhtiön ilmoittamaa arvioita rahaston käyvästä arvosta. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Toimintapääomasta vähennetään ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdollinen enimmäistappio. Saamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Vakuutusteknisen laskelman kurssieroja ei ole tuloslaskelmassa siirretty sijoitustoiminnan tuottoihin/kuluihin. Siirtämättä jättämisellä ei ole vaikutusta tuloslaskelman antamaan oikeaan ja riittävään kuvaan tuloksen muodostumisesta. Henkilökunnan eläkejärjestelyt Konserniyhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TyELvakuutuksilla Keskinäisessä vakuutusyhtiö Eläke-Fenniassa. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallisen veron käsittely Lainsäädännön perusteella on mahdollista kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja ja vapaaehtoisia varauksia. Konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tilinpäätössiirtojen kertymästä, rahastoiduista arvonkorotuksista ja sijoitusten arvostuseroista ei vähennetä laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Kirjanpidon ja verotuksen jaksotuseroista aiheutuvia laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä. Vastaavia laskennallisia verovelkoja ei konserniyhtiöillä ole. Konsernitilinpäätöksessä on kirjattu yhdistelytoimenpiteistä sekä rahastoiduista arvonkorotuksista ja jaksotuseroista aiheutuvat laskennalliset verovelat ja verosaamiset. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Käytetty verokanta on 20 prosenttia (24,5 %). Vahinkovakuutuksen korvausvastuu Korvausvastuu sisältää tilivuoden jälkeen yhtiön suoritettavaksi tulevat korvausmäärät, jotka aiheutuvat tilivuonna tai aikaisemmin sattuneista vahingoista ja muista vakuutustapahtumista. Alentuneesta korkotasosta johtuen yhtiö päätti laskea vastuuvelan diskonttauksessa käytettävää laskuperustekorkoa 2,5 prosenttiin. Kaikkien eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun laskennassa sovelletaan korkoutusta ja käytetty korkokanta on 2,5 prosenttia (3,0 %). Muihin korvausvastuun osiin ei sovelleta korkoutusta. Yhtiö käyttää eläkevarausten laskennassa vakuutusyhtiöiden yleisesti käyttämää vuonna 2011 valmistunutta kuolevuusmallia luottamustasolla 75 prosenttia. Samassa yhteydessä diskonttokoron muutoksen kanssa tehtiin myös lukuisia muita muutoksia ns. kollektiivivaraukseen. Lajikohtaisesti vaikutukset olivat seuraavat: lakisääteinen tapaturmavakuutus - 41 miljoonaa euroa moottoriajoneuvojen vastuuvakuutus + 4 miljoonaa euroa vastuuvakuutus + 2 miljoonaa euroa maa-ajoneuvovakuutus + 1 miljoonaa euroa muu omaisuusvakuutus + 1 miljoonaa euroa oikeusturvavakuutus + 1 miljoonaa euroa Korvausvastuuseen kuuluu myös erikseen taseessa esitettävä tasoitusmäärä. Tasoitusmäärä on runsasvahinkoisten vuosien varalle laskettu puskuri. Tasoitusmäärän suuruus määräytyy Finanssivalvonnan yhtiölle vahvistamien perusteiden mukaan. [ 17 ]

18 Tilinpäätös 2013 Henkivakuutuksen vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa noudatetaan sekä vakuutusyhtiölain että sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Sijoituksien arvonkehitykseen sidottuihin vakuutuksiin (sijoitussidonnaiset vakuutukset) ei liity laskuperustekorkoa. Muiden vakuutusten osalta vastuuvelka lasketaan vakuutuskohtaisesti ja käytettävä laskuperustekorko vaihtelee seuraavasti: Yksilöllisissä henki- ja eläkevakuutuksissa käytettävä laskuperustekorko on välillä 1 4,5 prosenttia, koron määrä riippuu vakuutuksen alkamisajankohdasta. Uusissa vakuutussopimuksissa laskuperustekorko on 1 prosenttia. Kapitalisaatiosopimusten laskuperustekorko on välillä 0 3,5 prosenttia, koron määrä riippuu sopimuksen alkamisajankohdasta ja kohderyhmästä. Vapaamuotoisen ryhmäeläkevakuutuksen laskuperustekorko on 3,5 prosenttia mennessä alkaneissa ja 2 prosenttia kyseisen ajankohdan jälkeen alkaneissa vakuutuksissa. Ennen kertyneen vastuuvelan osalta laskuperustekorkomuutoksen (4,25 prosentista 3,5 prosenttiin) vaikutus on aktivoitu vastuuvelkaan ja se on poistettu tasaisesti 15 vuoden aikana. Tilinpäätöksessä jäljellä oleva aktivointi on nolla. Eläke- ja säästövakuutusten 4,5 ja 3,5 prosentin korkovaatimuksen täyttämiseksi vastuuvelkaa on täydennetty sekä tilivuonna että aiemmissa tilinpäätöksissä. Korkotäydennysvastuu on noin 54,6 miljoonaa euroa. Korkotäydennyksen ansiosta vuotuinen sijoitustoiminnalle tuleva vähimmäistuottovaade tämän kannan osalta on 2,5 prosenttia noin 20 vuoden ajan. Vakuutusmaksuvastuusta on vähennetty ennen alkaneiden yksilöllisten eläkevakuutusten osalta aktivoitu hankintameno. Tämän ns. zillmeroinnin kuoletusaika määräytyy vakuutuskohtaisesti ja on enintään 5 vuotta. Zillmerointi on määrätty siten, että vakuutuksien vastaiset kuormitukset riittävät kuoletusten tekemiseen tulevaisuudessa. Kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutusyhtiön on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottamien ylijäämien mukaan jaettaviin lisäetuihin. Tämä periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä tulee palauttaa lisäetuina kyseisille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Henki-Fennian tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän koron mukainen bruttotuotto. Lisäetujen jakamisessa otetaan huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Vakuutuksen kokonaiskorolla tarkoitetaan vakuutussopimusten laskuperustekorkoa ja kyseiselle sopimukselle hyvitettävää lisäkorkoa. Vakuutukselle hyvitettävän lisäkoron määrässä otetaan huomioon sopimuksen laskuperustekoron taso. Kun yhtiön saama sijoitusten nettotuotto on matala, alennetaan lisäetujen tasoa. Alemman laskuperustekoron omaavien vakuutusten kokonaiskorko voi jäädä silloin alle korkeimman laskuperustekoron. Kun sijoitusten nettotuotto on korkea, alemman laskuperustekoron vakuutukset voivat saada suurempaa kokonaiskorkoa kuin korkeamman laskuperustekoron vakuutukset. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiö pyrkii kilpailukykyisiin lisäetuihin suhteessa muihin vakuutusyhtiöihin ja muihin vähäriskisiin sijoitusmuotoihin. Lisäetujen tasoa rajoittavat omistajan asettamat pääoman tuottovaatimukset sekä yhtiön vakavaraisuustavoite. Vakavaraisuustavoite asetetaan sellaiseksi, että kaikki lainsäätäjän edellyttämät vakavaraisuusrajat ylittyvät ja että yhtiön on mahdollista ottaa riskiä sijoitustoiminnassa siinä määrin kuin vakavaraisuuden ylläpito, vastuuvelan tuottovaade ja omistajien tuottovaade edellyttävät. Henki-Fennian hallitus vahvistaa lisäkoron määrän neljännesvuosittain etukäteen. Tulevien lisäetujen määrää voidaan kuitenkin muuttaa myös kesken vuosineljänneksen, mikäli vakavaraisuus tai yleinen markkinatilanne sitä edellyttävät. Riskihenkivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta nimetyille vakuutusryhmille korotettujen korvaussummien muodossa. Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia, eivätkä ne ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi, ja yhtiö pidättää itsellään oikeuden lisäetutavoitteiden muuttamiseen. Kohtuusperiaatteen toteutuminen vuonna 2013 Henki-Fennian antamat lisäedut vuonna 2013 vastaavat yhtiön kohtuusperiaatteessaan asettamia tavoitteita. Vakuutuksille annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiön saama sijoitustuotto oli kohtuullinen vuonna Matalasta korkotasosta ja tulevista Solvenssi II -vakavaraisuusvaatimuksista johtuen sijoitustoiminnan tuloksesta siirrettiin tilinpäätöksessä 18 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen käytettäväksi tulevina vuosina yhtiön korkolupausten kustantamiseen. Lisäksi siirrettiin 3,5 % lasku- [ 18 ]

19 Tilinpäätös 2013 perustekoron eläkevakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten tulevien lisäetujen vastuu korkotäydennysvastuuseen. Tällä turvataan yhtiön kykyä selviytyä korkean laskuperustekoron kustantamisesta myös tulevaisuudessa. Osa vuoden 2013 lisäeduista kustannettiin aikaisempina vuosina varatusta lisäetujen vastuusta. Korkotäydennysvastuuta purettiin suunnitelman mukaisesti. Riskitön korko on pysynyt alhaalla sekä lyhyiden korkojen että pitkien valtion lainojen osalta vuodesta 2009 alkaen. Henki-Fennian hyvittämä kokonaiskorko on ylittänyt selvästi vastaavan sijoitusajan riskittömän koron vuosina Lisäetujen jakamisessa on otettu huomioon paitsi sopimuksen laskuperustekorko, myös vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Tästä johtuen eläkevakuutuksille hyvitettävä kokonaiskorko on ollut korkeampi kuin säästövakuutuksille hyvitettävä korko. Alla on taulukko Henki-Fennian hyvittämistä kokonaiskoroista vuonna 2013: Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia kuuluu konserniin tytäryhtiönä. Henki-Fennian ja sen tytäryhtiöiden yhdistely konsernitilinpäätökseen tehdään Henki-Fennian alakonsernitilinpäätöksen perusteella. Suomen Vahinkotarkastus Oy (omistusosuus 100 prosenttia) ja efennia Oy (omistusosuus 20 prosenttia, äänioikeus 63,6 prosenttia) ovat Fennian tytäryhtiöitä ja Fennia Varainhoito Oy Henki-Fennian tytäryhtiö (omistusosuus 100 prosenttia). Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt muut tytäryhtiöt ovat kiinteistöyhtiöitä. Konserniin kuului vuoden 2013 lopussa 27 kiinteistöyhtiötä, joista 13 kuului Henki-Fennian muodostamaan alakonserniin. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Käyttöomaisuuserille kohdistettu konserniaktiiva poistetaan kyseisen käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 aikana tapahtuneiden hankintojen osakeomistuksen eliminoinnissa syntynyt konsernireservi on tuloutettu. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo on loppuun poistettu. Kiinteistötytäryhtiöiden kirjanpidossa osakkeiden hankinta-ajankohtana olleet arvonkorotukset on peruutettu, koska niiden muodostamisperuste on vaikuttanut tytäryhtiön osakkeiden hankintahintaan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksinä pääomaosuusmenetelmällä yhtiöt, joiden äänivallasta konserni omistaa prosenttia. Poikkeuksena ovat omistukset (20 50 prosenttia) keskinäisissä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä, jotka jätetään yhdistelemättä. Yhdistelemättä jättämisellä ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja vapaaseen omaan pääomaan. Korkotuottoisten vakuutusten vuotuiset kokonaiskorot 2013 Lasku- Yksilöllinen Yksilöllinen Ryhmä- Kapitaliperuste- säästö- eläke- eläke- saatiokorko vakuutus vakuutus vakuutus sopimus 4,50 % 4,50 % 4,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 2,50 % 2,85 % 3,60 % 2,65 % 2,00 % 3,60 % 2,65 % 1,50 % 2,85 % 2,65 % 1,00 % 2,80 % 3,60 % 2,65 % 0,00 % 2,60 % Konsernitilinpäätös Konserniyhtiöt Fennian konsernitilinpäätökseen sisältyvät uusina tytäryhtöinä Kiinteistö Oy Kyllikinportti 2 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat tytäryhtiöt efennia Oy Emmelia Oy Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy Asunto Oy Espoon Myllynkivi Asunto Oy Helsingin Vattuniemenkuja 8 Asunto Oy Helsingin Viikinportti Asunto Oy Keravan Jaakonkulma Asunto Oy Oulun Alppilan Ruusu Kiinteistö Oy Eagle Lahti Kiinteistö Oy Joensuun Metropol Kiinteistö Oy Ornant Kiinteistö Oy Ruosilantie 4-6 Kiinteistö Oy Ruosilantie 11 Kiinteistö Oy Tampereen Uusi Rautatienkatu 21 Kiinteistö Oy Televisiokatu 1 Kiinteistö Oy Televisiokatu 3 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia uudet tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Itämerenkatu 5 Munkinseudun Kiinteistö Oy tytäryhtiöt Fennia Varainhoito Oy Kiinteistö Oy Teohypo Kiinteistö Oy Espoon Niittyrinne 1 Kiinteistö Oy Vaajakosken Varaslahdentie 6 Kiinteistö Oy Sellukatu 5 Kiinteistö Oy Vasaraperän Liikekeskus Kiinteistö Oy Koivuhaanportti 1 5 Kiinteistö Oy Mikkelin Hallituskatu 1 Kiinteistö Oy Vasaramestari Kiinteistö Oy Konalan Ristipellontie 25 Asunto Oy Jyväskylän Jontikka 2 Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Puistokatu 76 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät osakkuusyhtiönä Uudenmaan Pääomarahasto Oy [ 19 ]

20 Tilinpäätös 2013 Emoyhtiön liitetiedot Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Vakuutusmaksutulo Vahinkovakuutus Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Vakuutusluokkaryhmäkohtainen tulos, emoyhtiö Vakuutusluokkaryhmä vuosi Vakuutus- Vakuutus- Korvauskulut Liikekulut ennen jälleen- Vakuutustekninen maksutulo ennen maksutuotot ennen jälleen- jälleenvakuuttajien vakuuttajien kate ennen jälleenvakuuttajien ennen jälleen- vakuuttajien palkkioita ja osuus yhteistakuuerän osuutta vakuuttajien osuutta voitto-osuuksia ja tasoitusmäärän osuutta muutosta Lakisääteinen tapaturma Muu tapaturma ja sairaus Moottori ajoneuvovastuu Maa-ajoneuvot Palo- ja muu omaisuusvahinko Vastuu Muut Ensivakuutus yhteensä Jälleenvakuutus Yhteensä Tasoitusmäärän muutos Vakuutus tekninen kate [ 20 ]