Fennia Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014

Transkriptio

1 Fennia Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konserniyhtiöt Emoyhtiön liitetiedot Liite 1. Vakuutusmaksutulo Liite 2. Vakuutusluokkaryhmäkohtainen tulos Liite 3. Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Liite 4. Liikekuluerittelyt Liite 5. Erittelyt henkilöstökuluista, henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä Liite 6. Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Liite 7. Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Liite 8. Kiinteistösijoitukset Liite 9. Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Liite 10. Muut sijoitukset Liite 11. Saamiset Liite 12. Omistukset muissa yrityksissä Liite 13. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset Liite 14. Vakavaraisuustunnusluvut Liite 15. Velat Liite 16. Oma pääoma Liite 17. Vakuudet ja vastuusitoumukset Liite 18. Lähipiirilainat ja -liiketoimet Konsernin tulosanalyysi Tunnusluvut Sijoitusjakauma käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Tunnuslukujen laskentakaavat Riskit sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinta Hallituksen ehdotus voiton käytöstä Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto Fennian hallinto Hallintoneuvosto Hallitus Tilintarkastajat Johtoryhmä Lääkärit

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Systemaattinen tekeminen tuottaa tulosta Liiketoiminnan kehittäminen ei tapahdu sormia napsauttamalla. Monimutkaisissa liiketoimintaympäristöissä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja systemaattista asioiden toteuttamista. Perusasiat pitää myös olla joka päivä kunnossa. Kaiken takana on kuitenkin osaava ja motivoitunut henkilöstö. Viime vuoden tuloksemme kertoo, että merkittävä osa edellä mainituista asioista on toteutunut Fenniassa. Emme kuitenkaan tyydy tähän, vaan haluamme edelleen parantaa asiakaskokemuksen laatua ja palvelun nopeutta. Kirjoitin viime vuoden toimintakertomukseen: "Suomalaiset arvostavat palvelun sisältöä ja yrityksen ongelmanratkaisukykyä. Haluamme aidosti pitää huolta asiakkaistamme. Tämä tarkoittaa, että osaamista, tuotteita ja palvelua on määrätietoisesti kehitettävä." Uutta pyörää ei tässä suhteessa tarvitse keksiä. Osaamisemme, tuotteemme ja erityisesti palvelumme on se pyörä, jonka ominaisuuksia tulemme jatkossakin kehittämään asiakkaidemme toivomaan suuntaan. Mainitsin monimutkaisesta liiketoimintaympäristöstä. On selkeästi nähtävissä, että globalisaatio, Eurooppa-tasoinen lisääntyvä sääntely sekä digitalisoituminen kyberriskeineen haastavat meitä tulevina vuosina. Tulemme käyttämään runsaasti resursseja ymmärtääksemme mihin maailma on menossa, ja miten muutokset vaikuttavat liiketoimintaamme tulevaisuudessa. Panoksia on käytettävä sääntelyn vaatimusten täyttämiseen sekä samalla on huolehdittava siitä, että pystymme palvelemaan asiakkaitamme myös tilanteissa, joissa mahdolliset ulkoiset uhat haastavat meitä. Monta asiaa voisi nostaa esiin kuluneesta vuodesta. Kokonaisvaltaisen asiakaspalvelun yhtenä tärkeimpänä onnistumisen edellytyksenä ovat luotettavat ja osaavat kumppanuudet. Pitkä ja syvällinen yhteistyö Suomen Yrittäjien kanssa on edelleen monipuolistunut. Yhteistyö yrittäjien kanssa on Fennian dna:ssa. Erityisen iloinen olen loistavasti alkaneesta yhteistyöstä Danske Bankin kanssa. Viime vuoden startti sai hyvän lähdön, ja tulemme yhdessä Danske Bankin kanssa tuottamaan iloisia yllätyksiä molempien asiakkaille. Työeläkevakuutusyhtiöt Elo ja Etera ovat keskeisessä roolissa työeläkevakuuttamisen asiantuntijoina ja rahoituskumppaneina yritysasiakkaidemme suuntaan. Näiden arvokkaiden kumppanien lisäksi olemme tekemisessä merkittävän kumppaniverkoston kanssa palvellaksemme omia ja kumppaneidemme kanssa yhteisiä asiakkaitamme mahdollisimman korkeatasoisesti. Asiakas on ykkönen aina. Se on edelleen toimintamme ensimmäinen kulmakivi ja se pysyy myös tulevaisuudessa ykkösenä. Haluankin kiittää kaikkia Fennia-konsernin asiakkaita palautteesta, yhteistyöstä ja luottamuksestanne meitä kohtaan. Kiitos myös omalle porukalle. Teidän kanssanne on upeaa tuottaa asiakkaillemme iloisia yllätyksiä. Antti Kuljukka toimitusjohtaja 1

4 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Hallituksen toimintakertomus 2014 Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian vuosi 2014 oli hyvä. Vahinkomenojen pienentymisestä johtuen yhtiön yhdistetty kulusuhde aleni. Yhtiön sijoitustoiminnan tulos oli hyvä ja siten sekä yhtiön tulos että vakavaraisuus kehittyivät myönteisesti. Vakuutustoiminta Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo nousi 430 miljoonaan euroon (403 milj. euroa). Ensivakuutuksen maksutulo kasvoi seitsemän prosenttia 429,6 miljoonaan euroon (402,5 milj. euroa) ja tulevan jälleenvakuutuksen maksutulo oli 0,4 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Luottotappiot olivat 1,8 miljoonaa euroa (1,6 milj. euroa). Tilikauden korvauskuluihin sisältyy potilasvakuutuksen kertaluonteista vastuuvelkakasvua 17 miljoonaa euroa. Tämä puolestaan kasvatti julkisen sektorin täysomavastuisten vakuutusten maksutuloa 16 miljoonaa euroa. Vertailuvuoden lopussa toteutetut vastuuvelkaperusteiden muutokset toisaalta lisäsivät ja toisaalta alensivat vertailuvuoden korvauskuluja, mutta yhtiötasoiseen vahinkosuhteeseen ja yhdistettyyn kulusuhteeseen näillä vastuuvelkaperustemuutoksilla ei ollut vaikutusta. Sen sijaan lajikohtaisiin vahinkosuhteisiin vaikutukset olivat merkittäviä ja tästä syystä toimintakertomuksessa esitetyt vertailuvuoden lajikohtaiset vahinkosuhteet eivät sisällä laskuperustemuutoksien vaikutusta. Yhtiön vahinkosuhde aleni 75,5 prosenttiin (80,1 %). Alenemiseen ovat vaikuttaneet yhtiön toteuttamat kannattavuustoimenpiteet kuin myös muutoin vähävahinkoinen vuosi. Liikekulut kasvoivat 99 miljoonaan euroon (95 milj. euroa). Yhtiö kirjasi tilinpäätöksessä tietojärjestelmä-investoinneista arvonalennuspoistoja 1,9 miljoonaa euroa. Liikekulusuhteeksi muodostui 23,8 prosenttia (24,3 %). Yhtiön yhdistetty kulusuhde aleni ja oli 99,3 prosenttia (104,4 %), josta vahinkojen osuus oli 68,0 prosenttia (72,2 %) ja liikekulujen sekä korvausten käsittelykulujen osuus 31,2 prosenttia (32,2 %). Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulo laski 5 prosenttia 89 miljoonaan euroon (93 milj. euroa). Lajin vahinkosuhde aleni 85 prosenttiin (89 %). Muun tapaturma- ja sairausvakuutuksen maksutulo kasvoi 8 prosenttia 40 miljoonaan euroon (36 milj. euroa). Lajin vahinkosuhde aleni merkittävästi 92 prosenttiin (116 %), mutta on edelleen epätyydyttävä. Tulokseen on vaikuttanut määrätietoinen riskin mukaista tasoa tavoitteleva hinnoittelu. Liikennevakuutuksen maksutulo oli 78 miljoonaa euroa (75 milj. euroa). Lajin kannattavuus oli lähes edellisen vuoden tasoa. Vahinkosuhde oli 68 prosenttia (66 %). Vapaaehtoisen autovakuutuksen maksutulo kasvoi 7 prosenttia 71 miljoonaan euroon (66 milj. euroa). Lajin vahinkosuhde heikkeni hieman ollen 75 prosenttia (70 %). Vuosittain vaihtelevat talviolosuhteet vaikuttavat lajin vahinkosuhteen heilahteluun. Yritysten palo- ja muiden omaisuusvakuutusten maksutulo pysyi ennallaan 47 miljoonassa eurossa. Kotivakuutuksen maksutulo vastuu- ja oikeusturvaosineen kasvoi 7 prosenttia ja oli 47 miljoonaa euroa. Yrityssektorin tulos kääntyi selvästi paremmaksi ja oli kuluneena vuonna tyydyttävä. Sijoitustoiminta Yhtiön sijoitustuotto käyvin arvoin oli 89 miljoonaa euroa (65 milj. euroa) eli 6,2 prosenttia (5,2 %) sijoitetulle pääomalle. Yhtiön tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 84 miljoonaa euroa (54 milj. euroa). Yhtiön sijoitusten arvo oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (1 383 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 44 prosenttia sekä rahamarkkinasijoitusten ja talletusten osuus 7 prosenttia. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääomarahastojen osuus oli 22 prosenttia, kiinteistösijoitusten 24 prosenttia ja muita sijoituksia oli 3 prosenttia. 2

5 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Fennia, emoyhtiö Sijoituskanta milj. euroa (1 383 milj. euroa) Sijoitustoiminnan tuottoprosentti 6,2 % (5,2 %) 3,2 % 7,3 % 23,7 % 43,9 % 21,9 % Joukkovelkakirjalainat Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset Muut rahoitusmarkkinavälineet Muut sijoitukset Tulos ja vakavaraisuus Yhtiön liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (24 milj. euroa). Vakuutustekninen tulos kehittyi myönteiseen suuntaan ja sijoitustoiminnan tulos oli hyvä. Yhtiön tasoitusmäärä kasvoi 44 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa 224 miljoonaa euroa (181 milj. euroa). Yhtiön toimintapääoma kasvoi 335 miljoonaan euroon (310 milj. euroa). Yhtiön vakavaraisuuspääoma nousi 559 miljoonaan euroon (491 milj. euroa). Vastuunkantokyky eli vakavaraisuuspääoma suhteutettuna vakuutusmaksutuottoihin oli 133,8 prosenttia (125,9 %). Yritysjohto ja henkilöstö Kertomusvuonna Fennian hallitukseen kuuluivat jäseninä toimitusjohtaja Mikael Ahlbäck (puheenjohtaja), kauppaneuvos Matti Pörhö (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja Jussi Järventaus, toimitusjohtaja Lars Koski, professori Eva Liljeblom, toimitusjohtaja Timo Salli ja toimitusjohtaja Paul Stucki. Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä 9 kokousta. Jäsenten läsnäoloprosentti oli 94 prosenttia. Fennian ja Henki-Fennian hallitukset ovat kokouksissaan päättäneet perustaa Fennian ja Henki-Fennian hallitusten yhteisen tarkastusvaliokunnan ja nimittäneet sen puheenjohtajaksi Eva Liljeblomin sekä jäseniksi Matti Ruohosen ja Paul Stuckin. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Antti Kuljukka. Kevään 2014 yhtiökokouksessa ei hallintoneuvostoon valittu uusia jäseniä. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2014 keskimäärin henkilöä (1 067). Palkitseminen Palkitsemisen lähtökohtana Fennia-konsernissa on kannustava, oikeudenmukainen, kohtuullinen sekä konsernin ja konserniyhtiöiden lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen mukainen johdon ja henkilöstön palkitseminen. Palkitsemisjärjestelmät perustuvat ennalta määriteltyjen, konsernin strategisista tavoitteista johdettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi konsernille on laadittu palkitsemisperiaatteet (palkkapolitiikka). Fennia-konsernin palkkapolitiikassa määritellään kaikkien fennialaisten palkan ja palkkioiden määräytymisen periaatteet. 3

6 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Fenniassa palkkapolitiikka nähdään kokonaisuutena, johon vaikuttavat mielenkiintoisen ja riittävän haastavan tehtäväkentän lisäksi hyvä johtaminen, henkilöstöedut ja rahallinen palkitseminen. Palkkapolitiikasta selviää myös se, miten jokainen fennialainen voi itseään ja omaa toimintaansa kehittämällä vaikuttaa palkkakehitykseensä ja mitkä ovat palkka- ja palkkioasioihin liittyvät vastuut yhtiössä. Palkitsemisperiaatteiden mukaisesti palkitseminen on rakennettu epätervettä riskinottoa estävällä tavalla. Palkitsemisjärjestelmissä on mm. ennalta määrätyt palkkiomaksimit, jotka rajoittavat palkkion enimmäismäärän ja force majeure -ehto, joka antaa hallitukselle oikeuden järjestelmien muuttamiseen kesken kauden, jos yhtiön taloudellinen asema on vaarantunut taikka olosuhteet ovat muutoin muuttuneet merkittävästi. Palkkioista päätettäessä noudatetaan "yhden yli" -periaatetta eli päätöksentekijänä palkitsemisasioissa on pääsääntöisesti palkittavan henkilön esimiehen esimies. Konsernirakenne Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian konsernitilinpäätökseen yhdistellään yhtiön 100 prosenttisesti omistama Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia alakonsernitilinpäätöksen perusteella. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty efennia Oy. Fennian omistusosuus yhtiöstä on 20 prosenttia, äänioikeus 63,6 prosenttia. Konsernitilinpäätökseen sisältyy myös Suomen Vahinkotarkastus Oy toteutettuun koko osakekannan (100 prosenttia) myyntihetkeen asti. Konserniin kuuluu myös Fennia Varainhoito Oy, jonka Henki-Fennia omistaa 100 prosenttisesti. Konserniin kuului vuoden 2014 lopussa lisäksi 28 kiinteistöyhtiötä, joista neljätoista kuului Henki-Fennian muodostamaan alakonserniin. Konserniin on myös yhdistelty osakkuusyhtiönä Uudenmaan Pääomarahasto Oy. Konsernitilinpäätös Konsernin henkivakuutustoiminnan tulos oli hyvä. Henki-Fennian kokonaistulos nousi 29,7 miljoonaan euroon (0,9 milj. euroa). Henkivakuutuksen kokonaismaksutulo kasvoi ennätyksellisesti 153 miljoonaan euroon (94 milj. euroa). Maksetut korvaukset olivat 78 miljoonaa euroa (84 milj. euroa). Henkivakuutustoiminnan liikekulut olivat 12 miljoonaa euroa (10 milj. euroa). Liikekustannussuhde (kuormitustulosta) oli 120,4 prosenttia (114,5 %). Henki-Fennia jatkoi vastuuvelan korkotäydennysten kasvattamista, minkä avulla varaudutaan vakuutuksille tulevaisuudessa hyvitettävän laskuperustekoron tuomiin kustannuksiin. Tuloksesta siirrettiin vastuuvelkaan korkotäydennystä 14 miljoonaa euroa (18 milj. euroa). Fennia Varainhoidon vuosi oli edelleen liiketoiminnan kehittämisen aikaa. Yhtiön kannattavuus parani vuoden aikana merkittävästi, tosin yhtiön tilikauden tulos oli hieman tappiollinen. Yhtiön hallinnoiman asiakasvarallisuuden määrä kasvoi ja oli vuoden lopussa 193 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 82 miljoonaa euroa (24 milj. euroa). Tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 146 miljoonaa euroa (140 milj. euroa), josta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli 35 miljoonaa euroa (54 milj. euroa). Konsernin arvostuserot kasvoivat 216 miljoonaan euroon (189 milj. euroa). Konsernin vapaa oma pääoma oli 255 miljoonaa euroa (228 milj. euroa). Konsernin vakavaraisuuspääoma kasvoi 656 miljoonaan euroon (561 milj. euroa). Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta Fennian konsernin riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan perustana toimivat konserniyhtiöiden hallituksissa vahvistetut riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet. Fennia-konsernissa riskienhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla konserniin ja konserniyhtiöihin kohdistuvat riskit tunnistetaan, mitataan, seurataan, hallitaan ja ilmoitetaan. Vakavaraisuuden hallinnalla puolestaan tarkoitetaan strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla ohjataan ja määritetään konserniyhtiöiden ja konsernin riskinkantokyky, riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä keskeisten riskien rajoitukset. Riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli perustuu ns. kolmen puolustuslinjan malliin, jota on tarkemmin kuvattu riskienhallintaa koskevassa liitetiedossa. Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallintakomitea. Sijoitustoiminta perustuu yhtiöiden hallituksissa hyväksymiin sijoitussuunnitelmiin, joissa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatioita määrättäessä 4

7 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatioita määrättäessä otetaan huomioon yhtiöiden riskinkantokyky. Riskeistä sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, jossa on selvitetty Fenniakonsernin merkittävimmät riskit sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan yleiset periaatteet. Näkymät alkaneella tilikaudella Talouskasvu sekä Euroopassa että Suomessa tullee jatkumaan hitaana koko kuluvan vuoden ajan, vaikka talouskasvua tukevia toimenpiteitä erityisesti Euroopan Keskuspankin osalta onkin tehty. Matala korkotaso ja epävarmuus sekä poliittisessa että taloudellisessa toimintaympäristössä vaikeuttavat tavoitteiden mukaisten sijoitustuottojen saamista. Kuluvana vuonna perusliiketoiminnan kannattavuus tulee olemaan edelleen kärkiteema vakavaraisuutta ylläpitävänä toimenpiteenä. Henki-Fenniaan siirtyi Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n ryhmäeläkevakuutuskanta. Siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan vakuutussäästöt ovat noin 63 miljoonaa euroa, josta valtaosa on sijoitussidonnaista. 5

8 Tuloslaskelma Konserni 2014 Konserni 2013 Emoyhtiö 2014 Emoyhtiö 2013 Liite Vakuutustekninen laskelma 2 Vahinkovakuutus Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksutuotot yhteensä Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Korvauskulut yhteensä Vakuutustekninen laskelma Liikekulut Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta Tasoitusmäärän muutos Vakuutustekninen kate Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksutulo yhteensä Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta Muut vakuutustekniset tuotot 156 Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutuksen tekninen kate Henkivakuutuksen tekninen tulos

9 Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan kulut Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto Muut tuotot Muut Muut kulut Muut Osuus osakkuusyritysten tappioista/voitoista Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Voitto varsinaisesta toiminnasta Vähemmistöosuudet Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden voitto

10 Tase Konserni 2014 Konserni 2013 Emoyhtiö 2014 Emoyhtiö 2013 Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Sijoitukset 7 Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä Omistusyhteysyritysten liikkeelle laskemat rahoitusmarkkinavälineet ja lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Jälleenvakuutustalletesaamiset Sijoitukset yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Tavaravarastot Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset

11 1 000 Konserni 2014 Konserni 2013 Emoyhtiö 2014 Emoyhtiö 2013 Liite VASTATTAVAA Oma pääoma 16 Pohjarahasto Takuupääoma Arvonkorotusrahasto Varmuusrahasto Hallituksen käyttövarat Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vähemmistöosuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksuvastuu Henkivakuutuksen vakuutusmaksuvastuu Vahinkovakuutuksen korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Henkivakuutuksen korvausvastuu Vahinkovakuutuksen tasoitusmäärä Vakuutustekninen vastuuvelka yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Velat Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat Siirtovelat

12 Emoyhtiön rahoituslaskelma Epäsuora rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Voitto varsinaisesta toiminnasta Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Suunnitelman mukaiset poistot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/vähennys Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot/takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

13 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito-, osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiölakien sekä vakuutusyhtiöitä valvovien viranomaisten päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Rakennuksiin kohdistuvat tuloutetut arvonkorotukset poistetaan suunnitelman mukaan. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon välinen erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei ole kirjattu. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset kirjataan tulokseen. Lainasaamiset ja talletukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti enintään alkuperäiseen hankintamenoon saakka käyvän arvon noustessa. Johdannaissopimuksia käytetään ensisijaisesti sijoitussalkkujen suojaukseen. Kirjanpidollisesti johdannaisia kuitenkin käsitellään ei-suojaavina. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta ja raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu huoneistojen perusparannusmenot sekä tietojärjestelmien suunnittelumenot. Ne ja kalusto esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Tilikaudella kirjattiin tietojärjestelmien aktivoinneista arvonalennuspoistoja. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Vakuutusmaksusaamisten nimellisarvosta on vähennetty kokemusperäinen raukeaminen, jolloin saadaan niiden todennäköinen arvo. Saaminen, josta ei todennäköisesti saada maksusuoritusta, kirjataan luottotappioksi. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat keskimäärin seuraavat: Atk-ohjelmat Tietojärjestelmien suunnittelumenot Muut pitkävaikutteiset menot Toimisto-, liike- ja teollisuusrakennukset Rakennusten ainesosat Kuljetusvälineet ja atk-laitteet Konttorikoneet ja -kalusto 3 7 vuotta 5 10 vuotta 5 10 vuotta vuotta vuotta 3 5 vuotta 7 vuotta 11

14 Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyttöomaisuusluonteisten sijoitusten arvonkorotukset ja niiden peruutukset kirjataan sidotussa omassa pääomassa olevaan arvonkorotusrahastoon. Rakennusten tuloutettu arvonkorotus poistetaan suunnitelman mukaan. Sijoitusten käypä arvo Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden arvoina käytetään korkeintaan markkinaperusteisia käypiä arvoja. Kohteet arvioidaan kassavirtaan perustuvalla tuottoarvomenetelmällä. Arvonmääritykset tekee ulkopuolinen auktorisoitu kiinteistöarvioitsija. Tytäryrityksenä olevan henkivakuutusyhtiön osakkeiden ja osuuksien käypänä arvona pidetään varovaisesti arvioitua todennäköistä luovutushintaa, joka perustuu tytäryhtiön substanssiarvoon. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin mukaista kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Pääomasijoitusrahastojen käypänä arvona on käytetty hankintamenoa tai hallinnointiyhtiön ilmoittamaa arvioita rahaston käyvästä arvosta. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Toimintapääomasta vähennetään ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdollinen enimmäistappio. Saamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Vakuutusteknisen laskelman kurssieroja ei ole tuloslaskelmassa siirretty sijoitustoiminnan tuottoihin/kuluihin. Siirtämättä jättämisellä ei ole vaikutusta tuloslaskelman antamaan oikeaan ja riittävään kuvaan tuloksen muodostumisesta. Henkilökunnan eläkejärjestelyt Konserniyhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksilla Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elossa. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallisen veron käsittely Lainsäädännön perusteella on mahdollista kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja ja vapaaehtoisia varauksia. Konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tilinpäätössiirtojen kertymästä, rahastoiduista arvonkorotuksista ja sijoitusten arvostuseroista ei vähennetä laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Kirjanpidon ja verotuksen jaksotuseroista aiheutuvia laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä. Vastaavia laskennallisia verovelkoja ei konserniyhtiöillä ole. Konsernitilinpäätöksessä on kirjattu yhdistelytoimenpiteistä sekä rahastoiduista arvonkorotuksista ja jaksotuseroista aiheutuvat laskennalliset verovelat ja verosaamiset. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Käytetty verokanta on 20 prosenttia. Vahinkovakuutuksen korvausvastuu Korvausvastuu sisältää tilivuoden jälkeen yhtiön suoritettavaksi tulevat korvausmäärät, jotka aiheutuvat tilivuonna tai aikaisemmin sattuneista vahingoista ja muista vakuutustapahtumista. Alentuneesta korkotasosta johtuen yhtiö laski vuonna 2013 vastuuvelan diskonttauksessa käytettävää laskuperustekorkoa 2,5 prosenttiin. Kaikkien eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun laskennassa sovelletaan korkoutusta ja käytetty korkokanta on 2,5 prosenttia. Muihin korvausvastuun osiin ei sovelleta korkoutusta. 12

15 Samassa yhteydessä diskonttokoron muutoksen kanssa tehtiin vuonna 2013 myös lukuisia muita muutoksia ns. kollektiivivaraukseen. Lajikohtaisesti vaikutukset olivat seuraavat: lakisääteinen tapaturmavakuutus moottoriajoneuvojen vastuuvakuutus vastuuvakuutus maa-ajoneuvovakuutus muu omaisuusvakuutus oikeusturvavakuutus -41 miljoonaa euroa +4 miljoonaa euroa +2 miljoonaa euroa +1 miljoonaa euroa +1 miljoonaa euroa +1 miljoonaa euroa Yhtiö käyttää eläkevarausten laskennassa vakuutusyhtiöiden yleisesti käyttämää vuonna 2011 valmistunutta kuolevuusmallia luottamustasolla 75 prosenttia. Fennia käyttää Potilasvakuutuskeskuksen vastuuvelka-arvioita sellaisenaan. Potilasvakuutuskeskus on tarkentanut palveluasumisen varausperustetta ja tällä oli tuntuva vaikutus korvausvastuun lisäykseen. Korvausvastuuseen kuuluu myös erikseen taseessa esitettävä tasoitusmäärä. Tasoitusmäärä on runsasvahinkoisten vuosien varalle laskettu puskuri. Tasoitusmäärän suuruus määräytyy Finanssivalvonnan yhtiölle vahvistamien perusteiden mukaan, joihin yhtiö haki ja sai muutoksen vuosille 2014 ja Uusi tasoitusmääräperuste vahvistaa tasoitusmääräsiirtoa. Henkivakuutuksen vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa noudatetaan sekä vakuutusyhtiölain että sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Sijoituksien arvonkehitykseen sidottuihin vakuutuksiin (sijoitussidonnaiset vakuutukset) ei liity laskuperustekorkoa. Muiden vakuutusten osalta vastuuvelka lasketaan vakuutuskohtaisesti ja käytettävä laskuperustekorko vaihtelee seuraavasti: Yksilöllisissä henki- ja eläkevakuutuksissa käytettävä laskuperustekorko on välillä 1 4,5 prosenttia, koron määrä riippuu vakuutuksen alkamisajankohdasta. Uusissa vakuutussopimuksissa laskuperustekorko on 1 prosenttia. Kapitalisaatiosopimusten laskuperustekorko on välillä 0 3,5 prosenttia, koron määrä riippuu sopimuksen alkamisajankohdasta ja kohderyhmästä. Ryhmäeläkevakuutuksen laskuperustekorko on 1 prosentti, 2 prosenttia tai 3,5 prosenttia. Uusissa ryhmäeläkevakuutuksissa laskuperustekorko on 1 prosentti. Eläke- ja säästövakuutusten 4,5, 3,5 ja 2,5 prosentin korkovaatimuksen täyttämiseksi vastuuvelkaa on täydennetty sekä tilivuonna että aiemmissa tilinpäätöksissä. Korkotäydennysvastuu on noin 64,1 miljoonaa euroa. Korkotäydennyksen ansiosta vuotuinen sijoitustoiminnalle tuleva vähimmäistuottovaade tämän kannan osalta on 2,0 prosenttia noin 14 vuoden ajan. Vakuutusmaksuvastuusta ei ole enää tilinpäätöksessä vähennetty aktivoitua hankintamenoa eli ns. zillmerointia. Kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutusyhtiön on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottamien ylijäämien mukaan jaettaviin lisäetuihin. Tämä periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä tulee palauttaa lisäetuina kyseisille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Henki-Fennian tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän koron mukainen bruttotuotto. Lisäetujen jakamisessa otetaan huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Vakuutuksen kokonaiskorolla tarkoitetaan vakuutussopimusten laskuperustekorkoa ja kyseiselle sopimukselle hyvitettävää lisäkorkoa. Vakuutukselle hyvitettävän lisäkoron määrässä otetaan huomioon sopimuksen laskuperustekoron taso. Kun yhtiön saama sijoitusten nettotuotto on matala, alennetaan lisäetujen tasoa. Alemman laskuperustekoron omaavien vakuutusten kokonaiskorko voi jäädä silloin alle korkeimman laskuperustekoron. Kun sijoitusten nettotuotto on korkea, alemman laskuperustekoron vakuutukset voivat saada suurempaa kokonaiskorkoa kuin korkeamman laskuperustekoron vakuutukset. 13

16 Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiö pyrkii kilpailukykyisiin lisäetuihin suhteessa muihin vakuutusyhtiöihin ja muihin vähäriskisiin sijoitusmuotoihin. Lisäetujen tasoa rajoittavat omistajan asettamat pääoman tuottovaatimukset sekä yhtiön vakavaraisuustavoite. Vakavaraisuustavoite asetetaan sellaiseksi, että kaikki lainsäätäjän edellyttämät vakavaraisuusrajat ylittyvät ja että yhtiön on mahdollista ottaa riskiä sijoitustoiminnassa siinä määrin kuin vakavaraisuuden ylläpito, vastuuvelan tuottovaade ja omistajien tuottovaade edellyttävät. Henki-Fennian hallitus vahvistaa lisäkoron määrän neljännesvuosittain etukäteen. Tulevien lisäetujen määrää voidaan kuitenkin muuttaa myös kesken vuosineljänneksen, mikäli vakavaraisuus tai yleinen markkinatilanne sitä edellyttävät. Riskihenkivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta nimetyille vakuutusryhmille korotettujen korvaussummien muodossa. Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia, eivätkä ne ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi, ja yhtiö pidättää itsellään oikeuden lisäetutavoitteiden muuttamiseen. Kohtuusperiaatteen toteutuminen vuonna 2014 Henki-Fennian antamat lisäedut vuonna 2014 vastaavat yhtiön kohtuusperiaatteessaan asettamia tavoitteita. Vakuutuksille annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiön saama sijoitustuotto oli hyvä vuonna Erittäin matalasta korkotasosta ja tulevista Solvenssi II - vakavaraisuusvaatimuksista johtuen sijoitustoiminnan tuloksesta siirrettiin tilinpäätöksessä 14 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen käytettäväksi tulevina vuosina yhtiön korkolupausten kustantamiseen. Lisäksi siirrettiin 4,5 prosenttia ja 3,5 prosenttia laskuperustekoron säästövakuutusten tulevien lisäetujen vastuu korkotäydennysvastuuseen. Tällä turvataan yhtiön kykyä selviytyä korkean laskuperustekoron kustantamisesta myös tulevaisuudessa. Osa vuoden 2014 lisäeduista kustannettiin aikaisempina vuosina varatusta lisäetujen vastuusta. Korkotäydennysvastuuta purettiin suunnitelman mukaisesti. Riskitön korko on pysynyt alhaalla sekä lyhyiden korkojen että pitkien valtion lainojen osalta vuodesta 2009 alkaen. Henki- Fennian hyvittämä kokonaiskorko on ylittänyt selvästi vastaavan sijoitusajan riskittömän koron vuosina Lisäetujen jakamisessa on otettu huomioon paitsi sopimuksen laskuperustekorko, myös vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Tästä johtuen eläkevakuutuksille hyvitettävä kokonaiskorko on ollut korkeampi kuin säästövakuutuksille hyvitettävä korko. Alla on taulukko Henki-Fennian hyvittämistä kokonaiskoroista vuonna 2014: Korkotuottoisten vakuutusten vuotuiset kokonaiskorot 2014 Laskuperustekorko Yksilöllinen säästövakuutus Yksilöllinen eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus Kapitalisaatiosopimus 4,50 % 4,50 % 4,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 2,50 % 2,65 % 3,60 % 2,55 % 2,00 % 3,60 % 2,50 % 1,50 % 2,70 % 2,50 % 1,00 % 2,70 % 3,60 % 3,60 % 2,50 % 0,00 % 2,50 % Konsernitilinpäätös Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia kuuluu konserniin tytäryhtiönä. Henki-Fennian ja sen tytäryhtiöiden yhdistely konsernitilinpäätökseen tehdään Henki-Fennian alakonsernitilinpäätöksen perusteella. efennia Oy (omistusosuus 20 prosenttia, äänioikeus 63,6 prosenttia) on Fennian tytäryhtiö ja Fennia Varainhoito Oy Henki-Fennian tytäryhtiö (omistusosuus 100 prosenttia). Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt muut tytäryhtiöt ovat kiinteistöyhtiöitä. Konserniin kuului vuoden 2014 lopussa 28 kiinteistöyhtiötä, joista 14 kuului Henki-Fennian muodostamaan alakonserniin. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu 14

17 hankintamenomenetelmää käyttäen. Käyttöomaisuuserille kohdistettu konserniaktiiva poistetaan kyseisen käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 aikana tapahtuneiden hankintojen osakeomistuksen eliminoinnissa syntynyt konsernireservi on tuloutettu. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo on loppuun poistettu. Kiinteistötytäryhtiöiden kirjanpidossa osakkeiden hankinta-ajankohtana olleet arvonkorotukset on peruutettu, koska niiden muodostamisperuste on vaikuttanut tytäryhtiön osakkeiden hankintahintaan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksinä pääomaosuusmenetelmällä yhtiöt, joiden äänivallasta konserni omistaa prosenttia. Poikkeuksena ovat omistukset (20 50 prosenttia) keskinäisissä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä, jotka jätetään yhdistelemättä. Yhdistelemättä jättämisellä ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja vapaaseen omaan pääomaan. Eufex Rahastohallinto Oy perusti Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I:n, johon perustamisvaiheessa Fenniasta ja Henki-Fenniasta sekä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eterasta luovutettiin kiinteistökohteita apporttisijoituksina. Kiinteistökohteiden luovutuksesta kirjautui konsernin vertailuvuoden tulokseen 12 miljoonaa euroa luovutusvoittoja. Kohteiden kauppahinnat ja niiden Fenniassa ja Henki-Fenniassa aiemmin olleet käyvät arvot olivat lähes yhtä suuria, joten yhtiöiden ja konsernin vakavaraisuuteen luovutuksilla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta. Eufex Rahastohallinto Oy (nykyisin Elite Rahastohallinto Oy) on ulkoistanut Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I:n salkunhoidon Fennia Varainhoidolle. Fennica Toimitilat I -erikoissijoitusrahaston osuuksien käypä arvo konsernitilinpäätöksessä oli 55 miljoonaan euroa. Fennia ja Henki-Fennia eivät ole perustamisvaiheen sijoitusten jälkeen tehneet lisämerkintöjä rahastoon. Fennia-konsernin omistusosuus rahastosta oli mennessä tehtyjen merkintöjen jälkeen, jotka huomioidaan rahaston arvonlaskennassa, hieman alle 48 prosenttia. Rahastoa ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen osakkuusyrityksenä, joten konsernin omistukset rahastossa ovat taseessa hankintahintaisina kiinteistörahasto-osuuksina ja niiden käyvän arvon ja hankintahinnan välinen arvostusero sisältyy konsernin sijoitusten arvostuseroihin. 15

18 Konserniyhtiöt Konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat tytäryhtiöt efennia Oy Emmelia Oy Asunto Oy Espoon Myllynkivi Asunto Oy Helsingin Vattuniemenkuja 8 Asunto Oy Helsingin Viikinportti Asunto Oy Keravan Jaakonkulma Asunto Oy Oulun Alppilan Ruusu Kiinteistö Oy Eagle Lahti Kiinteistö Oy Joensuun Metropol Kiinteistö Oy Kyllikinportti 2 Kiinteistö Oy Ornant Kiinteistö Oy Ruosilantie 4-6 Kiinteistö Oy Ruosilantie 11 Kiinteistö Oy Tampereen Uusi Rautatienkatu 21 Kiinteistö Oy Televisiokatu 1 Kiinteistö Oy Televisiokatu 3 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia Uudet tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Katinkulma Tytäryhtiöt Fennia Varainhoito Oy Kiinteistö Oy Teohypo Kiinteistö Oy Espoon Niittyrinne 1 Kiinteistö Oy Itämerenkatu 5 Kiinteistö Oy Vaajakosken Varaslahdentie 6 Kiinteistö Oy Sellukatu 5 Kiinteistö Oy Vasaraperän Liikekeskus Kiinteistö Oy Koivuhaanportti 1-5 Kiinteistö Oy Mikkelin Hallituskatu 1 Kiinteistö Oy Vasaramestari Kiinteistö Oy Konalan Ristipellontie 25 Asunto Oy Jyväskylän Jontikka 2 Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Puistokatu 76 Munkinseudun Kiinteistö Oy Konsernitilinpäätökseen sisältyvät osakkuusyhtiönä Uudenmaan Pääomarahasto Oy 16

19 Emoyhtiön liitetiedot Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 1. Vakuutusmaksutulo Vahinkovakuutus Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta

20 2. Vakuutusluokkaryhmäkohtainen tulos, emoyhtiö Vuosi Vakuutusluokkaryhmä Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Vakuutusmaksutuotot ennen jälleenvakuuttajien osuutta Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta Liikekulut ennen jälleenvakuuttajien palkkioita ja voittoosuuksia Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutustekninen kate ennen yhteistakuuerän ja tasoitusmäärän muutosta Lakisääteinen tapaturma Muu tapaturma ja sairaus Moottori ajoneuvovastuu Maa-ajoneuvot Palo- ja muu omaisuusvahinko Vastuu Muut ENSIVAKUUTUS YHTEENSÄ Jälleenvakuutus YHTEENSÄ Tasoitusmäärän muutos VAKUUTUS TEKNINEN KATE