2012 Toimintakertomus ja tilinpäätös

Transkriptio

1 2012 Toimintakertomus ja tilinpäätös Fennia

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 3 Hallituksen toimintakertomus 4 Tilinpäätös 7 Tuloslaskelma 7 Tase 10 Emoyhtiön rahoituslaskelma 13 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 14 Emoyhtiön liitetiedostot 19 Tunnusluvut 33 Tunnuslukujen laskentakaavat 36 Riskit sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinta 38 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 47 Tilintarkastuskertomus 48 Hallintoneuvoston lausunto 49 Fennian hallinto 50 2

3 Toimitusjohtajan katsaus Fennialla positiivinen tulos Myynnin onnistuminen ja sijoitustoiminnan erinomainen tulos tuottivat vuonna 2012 positiivisen tuloksen. Liikevoitto nousi 35 miljoonaan euroon. Yhtiön sijoitustoiminnan tulos oli erinomainen ja vakavaraisuus vahvistui. Asetimme kunnianhimoiset tavoitteet ja onnistuimme, kiitos tästä kuuluu Fennian uskollisille asiakkaille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Saavutimme viime vuonna myös Fennian historian parhaan yritysten lakisääteisten vakuutusten siirtotuloksen. Hyvästä palvelusta on yhtenä osoituksena se, että EPSI-Rating -tutkimuksen mukaan olemme alan suositelluin vakuutusyhtiö yrittäjille ja yrityksille. Otamme mielellämme palautetta vastaan ja rakennamme palvelujamme yhdessä teidän kanssanne. Asiakasmäärien kasvu ja yritystoiminnan aktiivisuus toivat viime vuonna kuitenkin mukanaan vahinkomenon ja vahinkokappaleiden kasvun. Vahingontorjunta- ja riskienhallintatyössä meillä on vielä paljon töitä tehtävänä. Suhdannenäkymät Suomessa eivät ole kovin valoisat tällä hetkellä. On erityisen vaikeaa arvioida Euroopan velkakriisin kaikkia lyhyen ja pitkän aikavälin käytännön vaikutuksia liiketoimintaympäristöön. Vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa olevien tekijöiden kurittaessa yrityksiä on keskityttävä hyvään suoriutumiseen perusliiketoiminnassa, tähän me Fenniassa pyrimme. Summattuani kilpailutilannetta, markkinoita ja mahdollisuuksia, pidän kuitenkin vuoden 2013 näkymiä ja toimintaympäristön kehitystä kohtuullisen myönteisenä. Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat myös toiveikkaita. Näkymät Fennian vakuutusmaksutulon kasvulle ovat positiivisia. Jatkamme tuloksellista työtä ja kilpailukykyisen Fennian kehittämistä. Arvojemme mukaisesti asiakas on meillä Fenniassa ykkönen. Jatkuva kehittyminen on meille Fenniassa tulevaisuudessa tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Haluan, että hyvät tulokset näkyvät myös Sinulle asiakkaamme. Kiitos hyvästä yhteistyöstä. Antti Kuljukka 3

4 Hallituksen toimintakertomus 2012 Hallituksen toimintakertomus Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian liikevoitto kohosi 35 miljoonaan euroon. Yhtiön sijoitustoiminnan tulos oli hyvä ja vakavaraisuus vahvistui. Vakuutustoiminta Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo nousi 376 miljoonaan euroon (359 milj. euroa). Ensivakuutuksen maksutulo kasvoi viisi prosenttia 375,6 miljoonaan euroon (358,7 milj. e) ja tulevan jälleenvakuutuksen maksutulo oli 0,4 miljoonaa euroa (0,4 milj. euroa). Luottotappiot alenivat ja olivat 1,3 miljoonaa euroa (2,0 milj. euroa). Yhtiön vahinkosuhde aleni 82,1 prosenttiin (99,7 %). Vertailuvuonna vastuuvelkaa kasvattivat diskonttokoron alennus 3,5 prosentista 3,0 prosenttiin ja eliniän odotteen kasvu, yhteensä 52 miljoonaa euroa. Nämä vastuuvelkaperusteiden muutokset kasvattivat vertailuvuoden vahinkosuhdetta ja yhdistettyä kulusuhdetta 14,8 prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 korvauskulut kasvoivat sekä ilmoitettujen vahinkojen että keskivahingon määrien nousun seurauksena. Vuoden 2012 korvauskuluja pienensi aiempina tilivuosina liikennevakuutuksen eläkevastuisiin varatun korvausvastuun purkautuminen noin 10 miljoonalla eurolla. Liikekulut olivat 88 miljoonaa euroa (86 milj. euroa). Liikekulusuhteeksi muodostui 24,2 prosenttia (24,8 %). Yhtiön yhdistetty kulusuhde aleni ja oli 106,3 prosenttia (124,5 % ja vertailukelpoinen vuoden 2011 yhdistetty kulusuhde oli 109,7 %), josta vahinkojen osuus oli 73,9 prosenttia (76,6 %) ja liikekulujen sekä korvausten käsittelykulujen osuus 32,4 prosenttia (33,1 %). Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulo kasvoi 5 prosenttia 88 miljoonaan euroon (84 milj. euroa). Lajin vahinkosuhde oli 99 prosenttia (92 %). Muun tapaturma- ja sairausvakuutuksen maksutulo kasvoi 10 prosenttia 32 miljoonaan euroon (29 milj. euroa). Lajin vahinkosuhde kääntyi parempaan suuntaan, mutta oli epätyydyttävä 101 prosenttia (112 %). Liikennevakuutuksen maksutulo oli 72 miljoonaa euroa (72 milj. euroa). Lajin tulosten vertailuun vaikuttavat sekä tilikauden että vertailuvuoden poikkeukselliset erät, mutta lajin kannattavuus parani. Vapaaehtoisen autovakuutuksen maksutulo kasvoi 4 prosenttia 62 miljoonaan euroon (60 milj. euroa). Lajin vahinkosuhde heikkeni ollen 87 prosenttia (81 %). Yritysten palo- ja muiden omaisuusvakuutusten maksutulo oli 44 miljoonaa euroa. Kotitalousvakuutusten palo- ja muiden omaisuusvakuutusten maksutulo kasvoi 9 prosenttia ja oli 41 miljoonaa euroa. Sekä yritys- että kotitaloussektorin tulos oli epätyydyttävä. Sijoitustoiminta Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 9,1 prosenttia (0,8 %) ja tuotot käyvin arvoin olivat 116 miljoonaa euroa (10 milj. euroa). Yhtiön tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 72 miljoonaa euroa (28 milj. euroa). Sijoitusomaisuus käyvin arvoin (sisältää kertyneet korot) oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (1.249 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoitus-kannasta oli 44 prosenttia sekä rahamarkkinasijoitusten ja talletusten osuus 7 prosenttia. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääomarahastojen osuus oli 22 prosenttia, kiinteistösijoitusten 25 prosenttia ja muita sijoituksia oli 3 prosenttia. Tulos ja vakavaraisuus Yhtiön liikevoitto oli 35 miljoonaa euroa (liiketappio 69 milj. euroa). Yhtiön vakuutustekninen tulos jäi tavoitteesta, mutta erinomainen sijoitustoiminnan tulos vaikutti positiivisen liiketuloksen muodostumiseen. Vertailuvuoden vakuutusteknistä tulosta rasitti vastuuvelkaperusteiden muutos, joka kasvatti myös liiketappiota 52 miljoonalla eurolla. Yhtiön tasoitusmäärä kasvoi 7 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa 164 miljoonaa euroa (157 milj. euroa). Yhtiön toimintapääoma kasvoi 310 miljoonaan euroon (253 milj. euroa). Yhtiön vakavaraisuuspääoma nousi 473 miljoonaan euroon (410 milj. euroa). Vastuunkantokyky eli vakavaraisuuspääoma suhteutettuna vakuutusmaksutuottoihin nousi 129,4 prosenttiin (117,5 %). Yritysjohto ja henkilöstö Kertomusvuonna Fennian hallitukseen kuuluivat jäseninä kauppaneuvos Eero Lehti (puheenjohtaja), kauppaneuvos Matti Pörhö (varapuheenjohtaja), Jouko Kemppi, Lars Koski, professori Eva Liljeblom, Timo Salli, Paul Stucki ja hallituksen puheenjohtaja Antti Vaahto. Hallituksen varajäsenenä toimi Lasse Heiniö. Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä 11 kokousta. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosentti oli 85 prosenttia ja varajäsenen 72 prosenttia. Yhtiön na on toiminut Antti Kuljukka.

5 Hallituksen toimintakertomus 2012 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia Sijoituskanta milj. euroa (1 249 milj. euroa) Muut rahoitusmarkkinavälineet 6,7 % (15,0 %) * 1,3 % (1,7 %) Muut sijoitukset 3,1 % (2,3 %) * -117,3% 1,5%) Osakkeet ja osuudet 21,9 % (21,7 %) * 12,8 % (-9,7 %) Joukkovelkakirjalainat 43,7 % (36,8 %) * 12,7 % (2,4 %) Sijoitustoiminnan tuottoprosentti 9,1 % (0,8%) *Tuottoprosentti sijoituslajeittain Kiinteistösijoitukset 24,6 % (24,2 %) * 6,7 % (7,9 %) Uusiksi hallintoneuvoston jäseniksi valittiin yhtiökokouksessa t Pekka Auramaa, Ari Penttilä, Harri Vuontelo ja Jaana Kotro sekä CEO Pekka Rantamäki. Fennian hallintoneuvosto kokouksessaan valitsi uusiksi Fennian hallituksen jäseniksi alkaen Jussi Järventauksen ja Mikael Ahlbäckin, joka valittiin myös hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hallitustyöskentelystä alkaen jäivät pois erovuorossa olleet Eero Lehti, Antti Vaahto ja Lasse Heiniö. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 1067 henkilöä (1039). Konsernirakenne Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian konsernitilinpäätökseen yhdistellään yhtiön 60 prosenttisesti omistama Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia alakonsernitilinpäätöksen perusteella. Fennia-ryhmään kuuluva Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia omistaa Henki-Fenniasta 40 prosentin osuuden. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Suomen Vahinkotarkastus Oy, jonka yhtiö omistaa 100-prosenttisesti ja myös efennia Oy. Fennian omistusosuus yhtiöstä on 20 prosenttia, äänioikeus 63,6 prosenttia. Konserniin kuuluu myös Fennia Varainhoito Oy, jonka Henki-Fennia omistaa 100-prosenttisesti. Konserniin kuului vuoden 2012 lopussa lisäksi 31 kiinteistöyhtiötä, joista kuusitoista kuului Henki-Fennian muodostamaan alakonserniin. Konserniin on myös yhdistelty osakkuusyhtiönä Uudenmaan Pääomarahasto Oy. Konsernitilinpäätös Konsernin henkivakuutustoiminnan tulos oli hyvä ja vakavaraisuusasema vahvistui. Henkivakuutuksen maksutulo kasvoi 14 prosenttia 91 miljoonaan euroon (79 milj. euroa). Maksetut korvaukset kasvoivat 64 miljoonaan euroon (62 milj. euroa). Henkivakuutustoiminnan liikekulut olivat 11 miljoonaa euroa (10 milj. euroa). Liikekustannussuhde (kuormitustulosta) oli 117,4 prosenttia (113,4 %). Fennia Varainhoidon ensimmäinen täysi toimintavuosi onnistui salkunhoidon osalta hyvin. Yhtiön toiminnan tulos oli tappiollinen johtuen myynnin arvioitua hitaammasta kasvusta. Panostukset varainhoitoliiketoiminnan laajentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi Fennian konsernin palveluita jatkuvat myös alkaneella tilikaudella. Konsernin sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin oli 202 miljoonaa euroa (- 28 milj. euroa), josta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli 29 miljoonaa euroa (- 46 milj. euroa). Konsernin arvostuserot olivat 182 miljoonaa euroa (114 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 48 miljoonaa euroa (liiketappio 65 milj. euroa). Konsernin vapaa oma pääoma oli 222 miljoonaa euroa (195 milj. euroa). Konsernin vakavaraisuuspääoma nousi tuntuvasti 573 miljoonaan euroon (478 milj. euroa). Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta Fennian konsernin riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan perustana toimii konserniyhtiöiden hallituksissa vahvistetut riskien- ja 5

6 Hallituksen toimintakertomus 2012 vakavaraisuudenhallinnan periaatteet. Fennia-konsernissa riskienhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimen-piteitä, joilla konsernin ja konserniyhtiöiden riskit tunnistetaan, mitataan, seurataan, hallitaan ja ilmoitetaan. Vakavaraisuuden hallinnalla puolestaan tarkoitetaan strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla ohjataan ja määritetään konserniyhtiöiden ja konsernin riskinkantokyky, riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä keskeisten riskien rajoitukset. Riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli perustuu ns. kolmen puolustuslinjan malliin, jota on tarkemmin kuvattu riskienhallintaa koskevassa liitetiedossa. Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallintakomitea. Vakuutustoiminta perustuu vakuutusriskin ottamiseen, riskien hajauttamiseen vakuutuskannan sisällä ja niiden hallintaan. Merkittävimmät vakuutusriskit liittyvät riskin valintaan, myynnin ohjaukseen ja riskin hinnoitteluun, eli kyseessä on tappioriski siitä, että tulevista vakuutuskorvauksista aiheutuvat kustannukset ml. liikekulut ylittävät vakuutuksista saadut vakuutusmaksut. Vakuutusriskeihin sisältyvät myös suurvahinkoriskit mm. katastrofiriskit ja jälleenvakuutussuojien asianmukaisuusriski. Vakuutusriskin hallinnassa tärkeimmät hallintakeinot liittyvät riskien valintaan (vastuunvalinta), hinnoitteluun, vakuutusehtoihin ja jälleenvakuutussuojan hankkimiseen. Vastuuvelan laskennassa sovelletaan erilaisia kvantitatiivisia menetelmiä, joiden hallinta on varausriskin hallinnassa keskeisessä asemassa. Menetelmien lisäksi käytettävien tietojen riittävyys ja laatu sekä niiden hallinta vaikuttavat olennaisesti varausriskin luonteeseen. Sijoitustoiminta perustuu yhtiöiden hallituksissa hyväksymiin sijoitussuunnitelmiin, joissa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatioita määrättäessä otetaan huomioon yhtiöiden riskinkantokyky. Markkinariskillä tarkoitetaan tappioriskiä, joka johtuu suoraan tai välillisesti rahoitusmarkkinoiden muuttujien, kuten korkojen, osakkeiden, kiinteistöjen, valuuttakurssien ja luottomarginaalien, arvojen tason ja volatiliteetin heilahteluista. Sijoitustoiminta ja sen hallinta on markkinariskien hallinnassa erityisasemassa. Merkittävimmät riskit liittyvät sijoitusten arvojen alenemiseen ja sijoitusten yhteensopimattomuuteen vakuutusteknisen vastuuvelan luonteen kanssa. Markkinariskien merkittävimmät hallintakeinot liittyvät sijoitusinstrumenttien valintaan, sijoitusten hajauttamiseen ja riskien rajoittamiseen. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on vähentää ennalta arvaamattomien tappioiden todennäköisyyttä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappioriskiä, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Tehokkaimmat riskienhallintatoimenpiteet kohdistetaan vakavimpiin operatiivisiin riskeihin. Näkymät alkaneella tilikaudella Alhaiset talouskasvuennusteet vuodelle 2013 vaikeuttavat hyviin sijoitustuottoihin pääsemistä. Fennian pääasiakassegmentissä, suomalaisissa pk-yrityksissä alkanut vuosi tulee olemaan tasaisen, mutta matalahkon kasvun aikaa. Fennia jatkaa toiminnan sähköistämistä ja perusliiketoiminnan tehostamista. 6

7 Tuloslaskelma Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA 2 Vahinkovakuutus Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksutuotot yhteensä Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Korvauskulut yhteensä Liikekulut Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta Tasoitusmäärän muutos Vakuutustekninen kate

8 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksutulo yhteensä Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut Vakuutustekninen tulos

9 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite MUU KUIN VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Vahinkovakuutuksen tekninen kate Henkivakuutuksen tekninen tulos Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan kulut Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto Muut tuotot Muut Muut kulut Muut Osuus osakkuusyritysten voitoista Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot , Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta Vähemmistöosuudet Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden voitto/tappio

10 Tase Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Sijoitukset 7 Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Jälleenvakuutustalletesaamiset Sijoitukset yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset

11 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Tavaravarastot Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset

12 Tase Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTATTAVAA Oma pääoma 16 Pohjarahasto Takuupääoma Arvonkorotusrahasto Varmuusrahasto Hallituksen käyttövarat Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vähemmistöosuudet Konsernireservi 426 Vakuutustekninen vastuuvelka Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksuvastuu Henkivakuutuksen vakuutusmaksuvastuu Vahinkovakuutuksen korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Henkivakuutuksen korvausvastuu ,379 Vahinkovakuutuksen tasoitusmäärä Vakuutustekninen vastuuvelka yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Velat Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat Siirtovelat

13 Emoyhtiön rahoituslaskelma EPÄSUORA RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Suunnitelman mukaiset poistot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten vähennys/lisäys Lyhytaikaisten korottomien velkojen vähennys/lisäys Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

14 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito-, osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiölakien sekä vakuutusyhtiöitä valvovien viranomaisten päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo 14 Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Rakennuksiin kohdistuvat tuloutetut arvonkorotukset poistetaan suunnitelman mukaan. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon välinen erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei ole kirjattu. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset kirjataan tulokseen. Lainasaamiset ja talletukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti sijoitusten arvoon siltä osin kuin käypä arvo ylittää kirjanpitoarvon. Johdannaissopimuksia käytetään ensisijaisesti sijoitussalkkujen suojaukseen. Kirjanpidollisesti johdannaisia kuitenkin käsitellään ei-suojaavina. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta ja raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu huoneistojen perusparannusmenot sekä atk-järjestelmien suunnittelumenot. Ne ja kalusto esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Vakuutusmaksusaamisten nimellisarvosta on vähennetty kokemusperäinen raukeaminen, jolloin saadaan niiden todennäköinen arvo. Saaminen, josta ei todennäköisesti saada maksusuoritusta, kirjataan luottotappioksi. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat keskimäärin seuraavat: Atk-ohjelmat 3-7 vuotta Atk-järjestelmien suunnittelumenot 5-10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta Toimisto-, liike- ja teollisuusrakennukset vuotta Rakennusten ainesosat vuotta Kuljetusvälineet ja atk-laitteet 3-5 vuotta Konttorikoneet ja -kalusto 7 vuotta Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyttöomaisuusluonteisten sijoitusten arvonkorotukset ja niiden peruutukset kirjataan sidotussa omassa pääomassa olevaan arvonkorotusrahastoon. Rakennusten tuloutettu arvonkorotus poistetaan suunnitelman mukaan.

15 Sijoitusten käypä arvo Henkilökunnan eläkejärjestelyt Kiinteistöjen käyvät arvot määritetään vuosittain kiinteistökohtaisesti yhtiön omien asiantuntijoiden laskelmien pohjalta. Tilinpäätöksessä on käytetty varovaista arvostusta. Ulkopuolisia arvioita kiinteistöjen käyvistä arvoista on teetetty tilanteissa, joissa on ollut tarvetta varmistaa varovaisen arvostuksen oikea taso. Arviot on tällöin laatinut valtakunnallinen, muun toimintansa ohella kiinteistöjen arvioimiseen erikoistunut yhtiö. Tytäryrityksenä olevan henkivakuutusyhtiön osakkeiden ja osuuksien käypänä arvona pidetään varovaisesti arvioitua todennäköistä luovutushintaa, joka perustuu tytäryhtiön substanssiarvoon. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin mukaista kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Pääomasijoitusrahastojen käypänä arvona on käytetty hankintamenoa tai hallinnointiyhtiön ilmoittamaa arvioita rahaston käyvästä arvosta. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Toimintapääomasta vähennetään ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdollinen enimmäistappio. Saamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Vakuutusteknisen laskelman kurssieroja ei ole tuloslaskelmassa siirretty sijoitustoiminnan tuottoihin/kuluihin. Siirtämättä jättämisellä ei ole vaikutusta tuloslaskelman antamaan oikeaan ja riittävään kuvaan tuloksen muodostumisesta. Konserniyhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TyELvakuutuksilla Keskinäisessä vakuutusyhtiö Eläke-Fenniassa. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallisen veron käsittely Lainsäädännön perusteella on mahdollista kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja ja vapaaehtoisia varauksia. Konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tilinpäätössiirtojen kertymästä, rahastoiduista arvonkorotuksista ja sijoitusten arvostuseroista ei vähennetä laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Kirjanpidon ja verotuksen jaksotuseroista aiheutuvia laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä. Vastaavia laskennallisia verovelkoja ei konserniyhtiöillä ole. Konsernitilinpäätöksessä on kirjattu yhdistelytoimenpiteistä sekä rahastoiduista arvonkorotuksista ja jaksotuseroista aiheutuvat laskennalliset verovelat ja verosaamiset. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Käytetty verokanta on 24,5 prosenttia. Vahinkovakuutuksen korvausvastuu Korvausvastuu sisältää tilivuoden jälkeen yhtiön suoritettavaksi tulevat korvausmäärät, jotka aiheutuvat tilivuonna tai aikaisemmin sattuneista vahingoista ja muista vakuutustapahtumista. Alentuneesta korkotasosta johtuen yhtiö laski vuonna 2011 vastuuvelan diskonttauksessa käytettävää laskuperustekorkoa 0,5 prosenttiyksikköä. Kaikkien eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun laskennassa sovelletaan korkoutusta ja käytetty korkokanta on 3,0 prosenttia. Muihin korvausvastuun osiin ei sovelleta korkoutusta. Vakuutusyhtiöiden käyttämää ns. kuolevuusmallia päivitettiin vuonna 2011, koska eliniän havaittiin edelleen pitenevän. Muutoksen johdosta yhtiö korotti vuoden 2011 lopussa eläkevarausten korvausvastuuta. Tällä oli merkittävä vaikutus 15

16 lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen vastuuvelkaan sekä vähäinen merkitys vapaaehtoiseen tapaturma- ja vastuuvakuutukseen. Korvausvastuuseen kuuluu myös erikseen taseessa esitettävä tasoitusmäärä. Tasoitusmäärä on runsasvahinkoisten vuosien varalle laskettu puskuri. Tasoitusmäärän suuruus määräytyy Finanssivalvonnan yhtiölle vahvistamien perusteiden mukaan. Vakuutusmaksuvastuusta on vähennetty ennen alkaneiden yksilöllisten eläkevakuutusten osalta aktivoitu hankintameno. Tämän ns. zillmeroinnin kuoletusaika määräytyy vakuutuskohtaisesti ja on enintään 5 vuotta. Zillmerointi on määrätty siten, että vakuutuksien vastaiset kuormitukset riittävät kuoletusten tekemiseen tulevaisuudessa. Kohtuusperiaate 16 Henkivakuutuksen vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa noudatetaan sekä vakuutusyhtiölain että sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Sijoituksien arvonkehitykseen sidottuihin vakuutuksiin (sijoitussidonnaiset vakuutukset) ei liity laskuperustekorkoa. Muiden vakuutusten osalta vastuuvelka lasketaan vakuutuskohtaisesti ja käytettävä laskuperustekorko vaihtelee seuraavasti: yksilöllisessä henki- ja eläkevakuutuksessa ml. kapitalisaatiosopimukset käytettävä laskuperustekorko on ennen alkaneiden sopimusten osalta 4,5 prosenttia ja jälkeen alkaneiden osalta 3,5 prosenttia ja jälkeen alkaneiden osalta 2,5 prosenttia. Eläkevakuutuksissa laskuperustekorko on jälkeen alkaneiden sopimusten osalta 1 prosentti. Henkivakuutuksessa ml. kapitalisaatiosopimukset laskuperustekorko on jälkeen alkaneiden sopimusten osalta 1,5 prosenttia. Osassa kapitalisaatiosopimuksia laskuperustekorko on 2 prosenttia. vapaamuotoisen ryhmäeläkevakuutuksen osalta laskuperustekorko on 3,5 prosenttia. Ennen kertyneen vastuuvelan osalta laskuperustekorkomuutoksen - (4,25 %:sta 3,5 %:iin) vaikutus on aktivoitu vastuuvelkaan ja poistetaan tasaisesti 15 vuoden aikana jälkeen alkaneiden ryhmäeläkevakuutusten laskuperustekorko on 2 prosenttia. Eläke- ja säästövakuutusten 4,5 ja 3,5 prosentin korkovaatimuksen täyttämiseksi vastuuvelkaa on täydennetty sekä tilivuonna että aiemmissa tilinpäätöksissä. Korkotäydennysvastuu on noin 34,1 miljoonaa euroa. Korkotäydennys-vastuuta purkamalla vuotuinen laskuperustetuottovaatimus tälle kannalle on lähivuosina 2,8 prosenttia. Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutusyhtiön on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottamien ylijäämien mukaan jaettaviin lisäetuihin. Tämä periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä tulee palauttaa lisäetuina kyseisille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Henki-Fennian tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän koron mukainen bruttotuotto. Lisäetujen jakamisessa otetaan huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Vakuutuksen kokonaiskorolla tarkoitetaan vakuutussopimusten laskuperustekorkoa ja kyseiselle sopimukselle hyvitettävää lisäkorkoa. Vakuutukselle hyvitettävän lisäkoron määrässä otetaan huomioon sopimuksen laskuperustekoron taso. Kun yhtiön saama sijoitusten nettotuotto on matala, alennetaan lisäetujen tasoa. Alemman laskuperustekoron omaavien vakuutusten kokonaiskorko voi jäädä silloin alle korkeimman laskuperustekoron. Kun sijoitusten nettotuotto on korkea, alemman laskuperustekoron vakuutukset voivat saada suurempaa kokonaiskorkoa kuin korkeamman laskuperustekoron vakuutukset. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiö pyrkii kilpailukykyisiin lisäetuihin suhteessa muihin vakuutusyhtiöihin ja muihin vähäriskisiin sijoitusmuotoihin. Lisäetujen tasoa rajoittavat omistajien asettamat pääoman tuottovaatimukset sekä yhtiön vakavaraisuustavoite. Vakavaraisuustavoite asetetaan sellaiseksi, että kaikki lainsäätäjän edellyttämät vakavaraisuusrajat ylittyvät ja että yhtiön on mahdollista ottaa riskiä sijoitustoiminnassa siinä määrin kuin

17 sijoitussuunnitelma edellyttää vuosittain määritellyn tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Henki-Fennian hallitus vahvistaa lisäkoron määrän neljännesvuosittain etukäteen. Tulevien lisäetujen määrää voidaan kuitenkin muuttaa myös kesken vuosineljänneksen, mikäli vakavaraisuus tai yleinen markkinatilanne sitä edellyttävät. Riskihenkivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta nimetyille vakuutusryhmille korotettujen korvaussummien muodossa. Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia, eivätkä ne ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi, ja yhtiö pidättää itsellään oikeuden lisäetutavoitteiden muuttamiseen. Korkotuottoisten vakuutusten vuotuiset kokonaiskorot 2012 Lasku- Yksilöllinen Yksilöllinen Ryhmä- Kapitaliperuste- säästö- eläke- eläke- saatiokorko vakuutus vakuutus vakuutus sopimus 4,50 % 4,50 % 4,50 % 3,50 % 3,50 % 3,55 % 3,55 % 3,50 % 2,50 % 3,10 % 3,50 % 2,90 % 2,00 % 3,50 % 2,90 % 1,50 % (1.3.alk.) 3,08 % (1.3. alk.) 2,88 % 1,00 % (9.10. alk.) 3,40 % 2,90 % Konsernitilinpäätös Kohtuusperiaatteen toteutuminen vuonna 2012 Henki-Fennian antamat lisäedut vuonna 2012 vastaavat yhtiön kohtuusperiaatteessaan asettamia tavoitteita. Vakuutuksille annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiön saama sijoitustuotto oli hyvä vuonna Matalasta korkotasosta ja tulevista Solvenssi II -vakavaraisuusvaatimuksista johtuen sijoitustoiminnan tuloksesta siirrettiin tilinpäätöksessä 13 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen käytettäväksi tulevina vuosina yhtiön korkolupausten kustantamiseen. Tulevien lisäetujen vastuuta ei tilinpäätök-sessä kartutettu. Osa vuoden 2012 lisäeduista kustannettiin aikaisempina vuosina varatusta lisäetujen vastuusta. Korkotäydennysvastuuta purettiin suunnitelman mukaisesti. Riskitön korko on pysynyt alhaalla sekä lyhyiden korkojen että pitkien valtion lainojen osalta vuodesta 2009 alkaen. Henki-Fennian hyvittämä kokonaiskorko on ylittänyt selvästi vastaavan sijoitusajan riskittömän koron vuosina Lisäetujen jakamisessa on otettu huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Tästä johtuen eläkevakuutuksille hyvitettävä kokonaiskorko on ollut hieman korkeampi kuin säästövakuutuksille hyvitettävä korko. Alla on taulukko Henki-Fennian hyvittämistä kokonaiskoroista vuonna 2012: Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia kuuluu konserniin tytäryhtiönä. Henki-Fennian ja sen tytäryhtiöiden yhdistely konsernitilinpäätökseen tehdään Henki-Fennian alakonsernitilinpäätöksen perusteella. Suomen Vahinkotarkastus Oy (omistusosuus 100 prosenttia) ja efennia Oy (omistusosuus 20 prosenttia, äänioikeus 63,6 prosenttia) ovat Fennian tytäryhtiöitä ja Fennia Varainhoito Oy Henki-Fennian tytäryhtiö (omistusosuus 100 prosenttia). Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt muut tytäryhtiöt ovat kiinteistöyhtiöitä. Konserniin kuului vuoden 2012 lopussa 31 kiinteistöyhtiötä, joista 16 kuului Henki-Fennian muodostamaan alakonserniin. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Käyttöomaisuuserille kohdistettu konserniaktiiva poistetaan kyseisen käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo on loppuun poistettu. Kiinteistötytäryhtiöiden kirjanpidossa osakkeiden hankintaajankohtana olleet arvonkorotukset on peruutettu, koska niiden muodostamisperuste on vaikuttanut tytäryhtiön osakkeiden hankintahintaan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksinä pääomaosuusmenetelmällä yhtiöt, joiden äänivallasta konserni omistaa prosenttia. Poikkeuksena ovat omistukset (20 17

18 - 50 prosenttia) keskinäisissä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä, jotka jätetään yhdistelemättä. Yhdistelemättä jättämisellä ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja vapaaseen omaan pääomaan. Konserniyhtiöt Fennian konsernitilinpäätökseen sisältyvät uusina tytäryhtiöinä Kiinteistö Oy Tampereen Uusi Rautatienkatu 21 Kiinteistö Oy Tampereen Rautatienkatu 23 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat tytäryhtiöt efennia Oy Emmelia Oy Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy Asunto Oy Espoon Myllynkivi Asunto Oy Helsingin Vattuniemenkuja 8 Asunto Oy Helsingin Viikinportti Asunto Oy Keravan Jaakonkulma Asunto Oy Oulun Alppilan Ruusu Kiinteistö Oy Eagle Lahti Kiinteistö Oy Joensuun Metropol Kiinteistö Oy Ornant Kiinteistö Oy Ruosilantie 4-6 Kiinteistö Oy Ruosilantie 11 Kiinteistö Oy Tampereen Rautatienkatu 21 Kiinteistö Oy Televisiokatu 1 Kiinteistö Oy Televisiokatu 3 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia Uudet tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Uudenmaankatu 24 Kiinteistö Oy Biolinja 27 Kiinteistö Oy Espoon Portti 1-5 Tytäryhtiöt Fennia Varainhoito Oy Kiinteistö Oy Kalevankatu 9 Kiinteistö Oy Teohypo Kiinteistö Oy Espoon Niittyrinne 1 Kiinteistö Oy Kaakkurin Liikekeskus Kiinteistö Oy Vaajakosken Varaslahdentie 6 Kiinteistö Oy Sellukatu 5 Kiinteistö Oy Vasaraperän Liikekeskus Kiinteistö Oy Koivuhaanportti 1-5 Kiinteistö Oy Mikkelin Hallituskatu 1 Kiinteistö Oy Vasaramestari Kiinteistö Oy Konalan Ristipellontie 25 Asunto Oy Jyväskylän Jontikka 2 Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Puistokatu 76 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät osakkuusyhtiönä Uudenmaan Pääomarahasto Oy 18

19 Emoyhtiön liitetiedot TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT VAKUUTUSMAKSUTULO Vahinkovakuutus Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta VAKUUTUSRYHMÄKOHTAINEN TULOS, EMOYHTIÖ Vakuutusluokkaryhmä Vuosi Vakuutus- Vakuutus- Korvauskulut Liikekulut ennen Jälleen- Vakuutustekninen maksutulo ennen maksutuotot ennen jälleen- jälleenvakuuttajien vakuuttajien kate ennen jälleenvakuuttajien ennen jälleen- vakuuttajien palkkioita ja osuus yhteistakuuerän osuutta vakuuttajien osuutta voitto-osuuksia ja tasoitusmäärän osuutta muutosta Lakisääteinen tapaturma Muu tapaturma ja sairaus Moottori ajoneuvovastuu Maa-ajoneuvot Palo- ja muu omaisuusvahinko Vastuu , Muut ENSIVAKUUTUS YHTEENSÄ Jälleenvakuutus YHTEENSÄ Vakuutustekniset tuotot ja kulut Tasoitusmäärän muutos VAKUUTUS TEKNINEN KATE

20 VAKUUTUSMAKSUTULOSTA VÄHENNETYT ERÄT Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista Jakojärjestelmämaksut Vakuutusmaksuvero Palosuojelumaksu Liikenneturvallisuusmaksu Työsuojelumaksu LIIKEKULUERITTELY Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Liikekulut Sijoitustoiminnan hoitokulut Muut kulut Yhteensä Toimintokohtaiset suunnitelmapoistot Maksetut korvaukset Liikekulut Sijoitustoiminnan hoitokulut Yhteensä Tuloslaskelman liikekulujen erittely Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet Muut vakuutusten hankintamenot Vakuutusten hoitokulut Hallintokulut Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet Yhteensä