Henki-Fennian toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Henki-Fennia Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

2

3 Henki-Fennian toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

4 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 5 Hallituksen toimintakertomus 6 Tilinpäätös 9 Tuloslaskelma 9 Tase 10 Emoyhtiön rahoituslaskelma 12 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 13 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 16 Tunnusluvut 29 Riskit sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinta 33 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 40 Tilintarkastuskertomus 41 Hallinto 42

5 Toimitusjohtajan katsaus Elä hetkessä. Myös huomenna. Toimitusjohtajan katsaus vuosikertomukseen on toki säännöllisesti, mutta nykyvaatimuksien kannalta katsottuna ihan liian harvakseltaan ilmestyvä blogi yhtiöstä, henkilökunnasta, kumppaneista ja kiitollisuudesta kaikkia niitä tahoja kohtaan, joille tulee antaa tunnustus siitä, että ollaan tässä. Lisäksi se on lähtökohtaisesti muodossa, joka on suunniteltu paperille painamista varten. Keskinäisen vakuutusyhtiön omistaman henkivakuutusyhtiön kuukausiblogia ei julkisuudessa normaalisti varmaankaan kovin moni seuraisi, sen verran järkähtämättömästi perustyötä tehden tämä kone etenee paremmaksi. Suuret ja mahtipontiset eleet kuuluvat tässä markkinassa muille. Me teemme valtaosan työstä ja markkinoinnista asiakkaidemme kanssa. Kuitenkin viime vuodelta olisi saanut talousalan lehtiin blogattavaksi mielenkiintoisia asioita. Uudella ja luovalla tavalla rakennettu Fennica Toimitilat I erilaisine suunnitteluvaiheineen olisi varmasti kiinnostanut kaikkia alan ammattilaisia. Kärsivällisesti rakennettu Suomen ensimmäinen toimitiloihin erikoistunut rahasto on ollut vuoden vaihteesta asiakkaiden merkittävissä. Rahasto on yksi asiakkaan työväline taloudellisen turvallisuuden suunnittelussa yhdessä Fennian kanssa teemalla Sijoita kuten Fennia sijoittaa. Fennian vakuutusyhtiöt sijoittavat muuten riski/tuotto-suhteella mitattuna maan parhaiten. Yritysten ja yrittäjien tarvitsemien vapaaehtoisten henkilövakuutuksien osalta Fennia-konsernin palvelut ovat asiakkaille helposti saatavilla tutkitusti maan parasta palvelua antavan organisaation kautta (EPSI -rating tutkimus 2013: Fennia paras yritysasiakkaiden palvelussa). Perusratkaisujen lisäksi tuiki tarpeellinen eläketurvan rakentaminen tapahtuu laajan asiantuntijaverkostomme avulla. Olemme toteuttaneet mahdollisuuden kytkeä ryhmäeläkkeen vakuutettukohtaiset varat Fennia Varainhoidon mallisalkkuihin se on palvelumuoto, jota ei muuten ole muualta saatavissa! Viime vuoden osalta myös kumppaniverkoston sisällä tapahtui mielenkiintoisia muutoksia. Niistä tosin ei olisi voinut kertoa kuukausiblogissa, koska tapahtuminen taustalla oli yleensä omistukseen tai uusiin yhteistyömalleihin liittyviä järjestelyitä. Lopputuloksena tosin on, että kumppanimme ovat yleensä muutoksista huolimatta halunneet jatkaa hyvin sujuvaa yhteistyötä kanssamme. Olemme tästä ylpeitä ja myös nöyrästi kiitämme kumppaneitamme luottamuksesta. Elämme Henki-Fenniassa vahvasti hetkessä, koska tässä hetkessä tekemisellä luomme huomisen. Seppo Rinta toimitusjohtaja [ 5 ]

6 Hallituksen toimintakertomus Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian tulos vuodelta 2013 muodostui hyväksi. Maksutulon ja myynnin kasvu toteutui ilman kustannustason nousua. Yhtiön vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Henki-Fennia on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian tytäryhtiö 100 prosentin omistusosuudella. Fennia osti allekirjoitetulla kauppasopimuksella Keskinäinen vakuutus-yhtiö Eläke-Fennialta sen omistaman 40 prosentin osuuden Henki-Fenniasta. Vakuutustoiminta Henki-Fennian maksutulo kasvoi 94,5 miljoonaan euroon (90,5 milj. euroa). Finanssialan keskusliiton ennakkotietojen mukaan koko alan maksutulo nousi lähes 5,4 miljardiin euroon (3,8 mrd. euroa). Kokonaismaksutulolla mitattuna Henki-Fennian suhteellinen markkina-asema heikkeni, mutta riskihenkivakuutuksien ja yritysten ottamien eläkevakuutuksien osalta Henki-Fennian markkina-asema parani ja alasta poiketen maksutulo kasvoi. Yhtiön maksutulosta henkivakuutuksia oli 65,6 miljoonaa euroa (61,6 milj. euroa) ja eläkevakuutuksia 28,8 miljoonaa euroa (28,9 milj. euroa). Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo kasvoi 53,4 miljoonaan euroon (45,1 milj. euroa) ja niiden osuus yhtiön maksutulosta nousi 57 prosenttiin (50 %). Maksutulo jatkuvamaksuisista vakuutuksista oli 47,4 miljoonaa euroa (47,9 milj. euroa) ja sen osuus kokonaismaksutulosta oli 50 prosenttia (53 %). Maksetut korvaukset kasvoivat 84,2 miljoonaan euroon (63,6 milj. euroa) ja pääosa kasvusta tuli takaisinostoista, joiden osuus oli 31,4 miljoonaa euroa (15,4 milj. euroa). Säästösummien takaisinmaksut olivat 9,8 miljoonaa euroa (8,3 milj. euroa). Eläkkeitä maksettiin 31,8 miljoonaa euroa 31,0 milj. euroa) ja kuolemantapaus- ja työkyvyttömyyssummia 6,5 miljoonaa euroa (4,3 milj. euroa). Liikekulut alenivat ja olivat 10,6 miljoonaa euroa (10,8 milj. euroa). Liikekulujen nousutrendi on nyt suunnitelmallisesti taitettu. Liikekustannussuhde oli 117,3 prosenttia (119,9 %). Sijoitussidonnaisen vakuutuksen sijoituskohteina olevien rahastojen palkkiotuotot huomioon ottaen yhtiön liikekulusuhde olisi 105,6 prosenttia (108,7 %). Yhtiön tulokseen sidottujen vakuutussäästöjen kokonaistuottotaso vaihteli vuonna ,6 4,5 prosentin välillä riippuen vakuutuslajista ja vuosineljänneksestä. Myönnetyt asiakashyvitykset olivat 1,5 miljoonaa euroa, joista 0,5 miljoonaa euroa rahoitettiin aikaisemmin muodostunutta lisäetujen vastuuta käyttämällä. Yhtiö jatkoi vastuuvelan korkotäydennysten kasvattamista varautuen näin vakuutuksille tulevaisuudessa hyvitettävän laskuperustekoron kustannuksiin. Tuloksesta siirrettiin vastuuvelkaan korkotäydennystä 18,0 miljoonaa euroa (13,0 milj. euroa) ja lisäksi siirrettiin lisäetujen vastuusta 6,8 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen. Sijoitustoiminta Yhtiön sijoitustuotto käyvin arvoin oli 32,6 miljoonaa euroa (57,8 milj. euroa) eli 5,2 prosenttia (9,3 %) sijoitetulle pääomalle. Yhtiön tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 86,6 miljoonaa euroa (62,3 milj. e), josta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli 53,7 miljoonaa euroa (28,7 milj. euroa). Sijoitusten arvo oli vuoden lopussa 693 miljoonaa euroa (688 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 39 prosenttia sekä rahamarkkinasijoitusten ja talletusten osuus 10 prosenttia. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääomarahastojen osuus oli 28 prosenttia, kiinteistösijoitusten osuus 21 prosenttia sekä lainasaamisia ja muita sijoituksia 2 prosentin osuus. Lisäksi sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja oli 398 miljoonaa euroa (325 milj. euroa). Tulos ja vakavaraisuus Yhtiön liikevoitto oli 1,1 miljoonaa euroa (11,7 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 1,9 miljoonaa euroa (11,8 milj. euroa). Yhtiön toimintapääoma oli 129,9 miljoonaa euroa (130,0 milj. euroa) ja vakavaraisuuspääoma 136,8 miljoonaa euroa [ 6 ]

7 Hallituksen toimintakertomus 2013 (137,2 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuus on hyvällä tasolla, vakavaraisuusaste oli 21,0 prosenttia (21,8 %). Yritysjohto ja henkilöstö Kertomusvuonna Henki-Fennian hallitukseen kuuluivat saakka jäseninä toimitusjohtaja Mikael Ahlbäck (puheenjohtaja), filosofian tohtori Matti Ruohonen (varapuheenjohtaja), kauppaneuvos Eero Lehti, varatoimitusjohtaja Matti Carpén, johtaja Eeva Grannenfelt ja toimitusjohtaja Antti Kuljukka sekä varajäseninä varatoimitusjohtaja Eero Eriksson ja toimitusjohtaja Olavi Nieminen. Fennian ostettua Eläke-Fennian omistaman osuuden Henki-Fennian osakekannasta hallitustyöskentelyn lopettivat Eero Lehti, Matti Carpén, Eeva Grannenfelt ja Olavi Nieminen. Hallituksen kokoonpano on pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen seuraava: Mikael Ahlbäck puheenjohtaja, Matti Ruohonen varapuheenjohtaja ja jäseninä johtaja Antti Neimala, Antti Kuljukka ja Eero Eriksson. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Seppo Rinta. Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä 8 kokousta. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosentti oli 95. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2013 keskimäärin 50 henkilöä (48). Palkitseminen Palkitsemisen lähtökohtana Fennia-konsernissa ja siten myös Henki-Fenniassa on kannustava, oikeudenmukainen, kohtuullinen sekä konsernin ja konserniyhtiöiden lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen mukainen johdon ja henkilöstön palkitseminen. Palkitsemisjärjestelmät perustuvat ennalta määriteltyjen, konsernin strategisista tavoitteista johdettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi konsernille on laadittu palkitsemisperiaatteet (palkkapolitiikka). Fennia-konsernin palkkapolitiikassa määritellään kaikkien fennialaisten palkan ja palkkioiden määräytymisen periaatteet. Fenniassa palkkapolitiikka nähdään kokonaisuutena, johon vaikuttavat mielenkiintoisen ja riittävän haastavan tehtäväkentän lisäksi hyvä johtaminen, henkilöstöedut ja rahallinen palkitseminen. Palkkapolitiikasta selviää myös se, miten jokainen fennialainen voi itseään ja omaa toimintaansa kehittämällä vaikuttaa palkkakehitykseensä ja mitkä ovat palkka- ja palkkioasioihin liittyvät vastuut yhtiössä. Palkitsemisperiaatteiden mukaisesti palkitseminen on rakennettu epätervettä riskinottoa estävällä tavalla. Palkitsemisjärjestelmissä on mm. ennalta määrätyt palkkiomaksimit, jotka rajoittavat palkkion enimmäismäärän, ja force majeure -ehto, joka antaa hallitukselle oikeuden järjestelmien muuttamiseen kesken kauden jos yhtiön taloudellinen asema on vaarantunut, taikka olosuhteet ovat muutoin muuttuneet merkittävästi. Palkkioista päätettäessä noudatetaan yhden yli -periaatetta eli päätöksentekijänä palkitsemisasioissa on pääsääntöisesti palkittavan henkilön esimiehen esimies. Konsernirakenne Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Fennia Varainhoito Oy, jonka yhtiö omistaa 100-prosenttisesti. Lisäksi Henki-Fennian konserniin kuului tilikauden päättyessä kolmetoista yhtiön täysin omistamaa kiinteistöyhtiötä. Varainhoito Fennia Varainhoidon vuosi 2013 oli edelleen liiketoiminnan kehittämisen aikaa. Kuluneen vuoden aikana asiakkaiden lukumäärä kasvoi kuten myös konsernin ulkopuoliset asiakaspääomat. Liiketoiminta on kuitenkin alkuvaiheessa ja asiakaspääoma ei vielä riittänyt liiketoiminnan saattamiseksi kannattavaksi. Yhtiön tilikauden tulos oli tappiollinen 1,0 miljoonaa euroa (-0,8 milj. e). Emoyhtiö vahvisti yhtiön pääomia tilikaudella 0,5 miljoonalla eurolla ja vuoden 2014 alussa 0,8 miljoonalla eurolla. Tilikauden lopussa käynnistettiin uutena liiketoimintana kiinteistörahasto Fennica Toimitilat I -erikoissijoitusrahaston toiminta, jossa Fennia Varainhoito Oy vastaa rahaston sijoitustoiminnasta. [ 7 ]

8 Hallituksen toimintakertomus 2013 Henki-Fennia, emoyhtiö Sijoituskanta ,1 milj. euroa (687,6 milj. euroa) Muut rahoitusmarkkinavälineet 9,9 % (11,4 %) *1,3 % (1,2 %) Muut sijoitukset 2,2 % (0,8 %) *14,5 % (0,9 %) Kiinteistösijoitukset 21,0 % (19,3 %) *9,4 % (5,7 %) Joukkovelkakirjalainat 39,1 % (47,5 %) *0,2 % (11,8 %) Sijoitustoiminnan tuottoprosentti 5,2 % (9,3 %) * Tuottoprosentti sijoituslajeittain Osakkeet ja osuudet 27,8 % (21,0 %) *16,8 % (13,0 %) Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta Henki-Fennian riskienhallinnan perustana toimivat Fennian konserniyhtiöiden hallituksissa vahvistetut riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet. Riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli perustuu ns. kolmen puolustuslinjan malliin, jota on tarkemmin kuvattu riskienhallintaa koskevassa liitetiedossa. Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallintakomitea. Sijoitustoiminta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään sijoitussuunnitelmaan, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määrättäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Riskeistä sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, jossa on selvitetty Henki- Fennian merkittävimmät riskit sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan yleiset periaatteet. Sijoitusvuodesta 2014 tulee todennäköisesti vaikea. Osakemarkkinat ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien. Samanaikaisesti korkotaso on laskenut ja yrityslainoista saatava preemio on kaventunut. Tämän kehityksen ansiosta sijoitustoiminnan tuotot ovat olleet hyvät viimeisten vuosien aikana. On mahdollista, että tämä myönteinen kehitys katkeaa. Mikäli talouskehitys jatkaa hidasta elpymistään ja keskuspankkien likviditeettiä rajoittavat toimet aloitetaan samanaikaisesti, on suuri riski, että yleinen korkotaso alkaa nousta. Tämä kehitys vaikuttaisi negatiivisesti sijoitustoiminnan tulokseen. Osakemarkkinat ovat aloittaneet vuoden poikkeuksellisen epävarmuuden vallitessa. Erityisesti kehittyvät markkinat ovat reagoineet rajusti alaspäin tammikuun aikana. Myös kehittyneet markkinat laskivat tammikuussa. Olemme tulleet osakesyklissä vaiheeseen jossa nousupotentiaali on siis rajallinen, ellei peräti negatiivinen. Näkymät alkaneella tilikaudella Henki-Fennian näkymät elävät alkaneellakin tilikaudella tiiviisti sijoitusmarkkinan ja yritysten kanssa samassa kuvassa. Näkymät koko Suomen osalta ovat edelleen sumeat. Henki-Fennialle tärkeiden pk-yritysten mahdollisuudet toimia talouden vetureina eivät välttämättä parantuneet vaikka yhteisöveroa alennettiin. Liiketoiminnan kasvattamisessa Henki-Fennian yhtenä kilpailuetuna on laaja yhteistyöverkosto, minkä avulla yhtiö voi tarjota asiakkaalle helposti räätälöitäviä ja selkeitä ratkaisuja. Tuorein esimerkki tästä on Suomen markkinoilla ensimmäinen toimitiloihin sijoittava Fennica Toimitilat I -kiinteistörahasto. Kansalaiset ovat edelleen huonosti varautuneet henkilöriskien varalta, vaikka kansantalouden kestokyky korkean sosiaaliturvan ylläpitämiseen on vähentynyt ja omaehtoisen varautumisen tarve on kasvanut. [ 8 ]

9 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot , 4 Sijoitusten arvonkorotus , 4 Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut , 4 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu , 4 Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Sijoituspalvelutoiminnan tuotot Muut Muut kulut Sijoituspalvelutoiminnan kulut Muut Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Voitto varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden voitto [ 9 ]

10 Tilinpäätös 2013 Tase konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Tytäryhtiöosakkeet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Talletukset Sijoitukset yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset [ 10 ]

11 Tilinpäätös 2013 Tase konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Hallituksen käyttövarat Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Jälleenvakuutustoiminnasta Laskennalliset verovelat Muut velat Siirtovelat [ 11 ]

12 Tilinpäätös 2013 Emoyhtiön rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Voitto varsinaisesta toiminnasta ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Suunnitelman mukaiset poistot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpäoman muutosta Käyttöpäoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten vähennys/lisäys Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa [ 12 ]

13 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito-, osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiölakien sekä vakuutusyhtiöitä valvovien viranomaisten päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Niiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei ole kirjattu. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset kirjataan tulokseen. Lainasaamiset ja talletukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti enintään alkuperäiseen hankintamenoon saakka käyvän arvon noustessa. Johdannaissopimuksia käytetään ensisijaisesti sijoitussalkkujen suojaukseen. Kirjanpidollisesti johdannaisia kuitenkin käsitellään ei-suojaavina. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta ja raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu huoneistojen perusparannusmenot sekä atk-järjestelmien suunnittelumenot. Ne ja kalusto esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat keskimäärin seuraavat: Atk-ohjelmat 5 7 vuotta Atk-järjestelmien suunnittelumenot 5 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 10 vuotta Toimisto-, liike- ja teollisuusrakennukset vuotta Rakennusten ainesosat vuotta Kuljetusvälineet ja atk-laitteet 3 5 vuotta Konttorikoneet ja -kalusto 7 vuotta Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoitusten käypä arvo Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden arvoina käytetään korkeintaan markkinaperusteisia käypiä arvoja. Kohteet arvioidaan kassavirtaan perustuvalla tuottoarvomenetelmällä. Arvonmääritykset tekee ulkopuolinen auktorisoitu kiinteistöarvioitsija. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Pääomasijoitusrahastojen käypänä arvona on käytetty hankintamenoa tai hallinnointiyhtiön ilmoittamaa arvioita rahaston käyvästä arvosta. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Toimintapääomasta vähennetään ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdollinen enimmäistappio. Saamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. [ 13 ]

14 Tilinpäätös 2013 Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Henkilökunnan eläkejärjestelyt Henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksilla Keskinäisessä vakuutusyhtiö Eläke-Fenniassa. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Yhtiön koko henkilöstö kuuluu lisäksi maksuperusteiseen lisäeläkevakuutukseen, joka on otettu Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fenniasta. Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallisen veron käsittely Lainsäädännön perusteella on mahdollista kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja ja vapaaehtoisia varauksia. Konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tilinpäätössiirtojen kertymästä, rahastoiduista arvonkorotuksista ja sijoitusten arvostuseroista ei vähennetä laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Kirjanpidon ja verotuksen jaksotuseroista aiheutuvia laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä. Vastaavia laskennallisia verovelkoja ei konserniyhtiöillä ole. Konserni tilinpäätöksessä on kirjattu yhdistelytoimenpiteistä aiheutuvat verovelat. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Käytetty verokanta on 20,0 prosenttia (24,5 %). Vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa noudatetaan sekä vakuutusyhtiölain että sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Sijoituksien arvonkehitykseen sidottuihin vakuutuksiin (sijoitussidonnaiset vakuutukset) ei liity laskuperustekorkoa. Muiden vakuutusten osalta vastuuvelka lasketaan vakuutuskohtaisesti ja käytettävä laskuperustekorko vaihtelee seuraavasti: Yksilöllisissä henki- ja eläkevakuutuksissa käytettävä laskuperustekorko on välillä 1 4,5 prosenttia, koron määrä riippuu vakuutuksen alkamisajankohdasta. Uusissa vakuutussopimuksissa laskuperustekorko on 1 prosenttia. Kapitalisaatiosopimusten laskuperustekorko on välillä 0 3,5 prosenttia, koron määrä riippuu sopimuksen alkamisajankohdasta ja kohderyhmästä. Vapaamuotoisen ryhmäeläkevakuutuksen laskuperustekorko on 3,5 prosenttia mennessä alkaneissa ja 2 prosenttia kyseisen ajankohdan jälkeen alkaneissa vakuutuksissa. Ennen kertyneen vastuuvelan osalta laskuperustekorkomuutoksen (4,25 prosentista 3,5 prosenttiin) vaikutus on aktivoitu vastuuvelkaan ja se on poistettu tasaisesti 15 vuoden aikana. Tilinpäätöksessä jäljellä oleva aktivointi on nolla. Eläke- ja säästövakuutusten 4,5 ja 3,5 prosentin korkovaatimuksen täyttämiseksi vastuuvelkaa on täydennetty sekä tilivuonna että aiemmissa tilinpäätöksissä. Korkotäydennysvastuu on noin 54,6 miljoonaa euroa. Korkotäydennyksen ansiosta vuotuinen sijoitustoiminnalle tuleva vähimmäistuottovaade tämän kannan osalta on 2,5 prosenttia noin 20 vuoden ajan. Vakuutusmaksuvastuusta on vähennetty ennen alkaneiden yksilöllisten eläkevakuutusten osalta aktivoitu hankintameno. Tämän ns. zillmeroinnin kuoletusaika määräytyy vakuutuskohtaisesti ja on enintään 5 vuotta. Zillmerointi on määrätty siten, että vakuutuksien vastaiset kuormitukset riittävät kuoletusten tekemiseen tulevaisuudessa. Kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutusyhtiön on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottamien ylijäämien mukaan jaettaviin lisäetuihin. Tämä periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä tulee palauttaa lisäetuina kyseisille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Henki-Fennian tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän koron mukainen bruttotuotto. Lisäetujen jakamisessa otetaan huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Vakuutuksen kokonaiskorolla tarkoitetaan vakuutussopimusten laskuperustekorkoa ja kyseiselle sopimukselle hyvitettävää lisäkorkoa. Vakuutukselle hyvitettävän lisäkoron määrässä otetaan huomioon sopimuksen laskuperustekoron taso. Kun yhtiön saama sijoitusten nettotuotto on matala, alennetaan lisäetujen tasoa. Alemman laskuperustekoron omaavien vakuutusten kokonaiskorko voi jäädä silloin alle korkeimman laskuperustekoron. Kun sijoitusten nettotuotto on korkea, alemman laskuperustekoron vakuutukset voivat saada suurempaa kokonaiskorkoa kuin korkeamman laskuperustekoron vakuutukset. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdos- [ 14 ]

15 Tilinpäätös 2013 ta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiö pyrkii kilpailukykyisiin lisäetuihin suhteessa muihin vakuutusyhtiöihin ja muihin vähäriskisiin sijoitusmuotoihin. Lisäetujen tasoa rajoittavat omistajan asettamat pääoman tuottovaatimukset sekä yhtiön vakavaraisuustavoite. Vakavaraisuustavoite asetetaan sellaiseksi, että kaikki lainsäätäjän edellyttämät vakavaraisuusrajat ylittyvät ja että yhtiön on mahdollista ottaa riskiä sijoitustoiminnassa siinä määrin kuin vakavaraisuuden ylläpito, vastuuvelan tuottovaade ja omistajien tuottovaade edellyttävät. Henki-Fennian hallitus vahvistaa lisäkoron määrän neljännesvuosittain etukäteen. Tulevien lisäetujen määrää voidaan kuitenkin muuttaa myös kesken vuosineljänneksen, mikäli vakavaraisuus tai yleinen markkinatilanne sitä edellyttävät. Riskihenkivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta nimetyille vakuutusryhmille korotettujen korvaussummien muodossa. Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia, eivätkä ne ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi, ja yhtiö pidättää itsellään oikeuden lisäetutavoitteiden muuttamiseen. Kohtuusperiaatteen toteutuminen vuonna 2013 Henki-Fennian antamat lisäedut vuonna 2013 vastaavat yhtiön kohtuusperiaatteessaan asettamia tavoitteita. Vakuutuksille annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiön saama sijoitustuotto oli kohtuullinen vuonna Matalasta korkotasosta ja tulevista Solvenssi II -vakavaraisuusvaatimuksista johtuen sijoitustoiminnan tuloksesta siirrettiin tilinpäätöksessä 18 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen käytettäväksi tulevina vuosina yhtiön korkolupausten kustantamiseen. Lisäksi siirrettiin 3,5 % laskuperustekoron eläkevakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten tulevien lisäetujen vastuu korkotäydennysvastuuseen. Tällä turvataan yhtiön kykyä selviytyä korkean laskuperustekoron kustantamisesta myös tulevaisuudessa. Osa vuoden 2013 lisäeduista kustannettiin aikaisempina vuosina varatusta lisäetujen vastuusta. Korkotäydennysvastuuta purettiin suunnitelman mukaisesti. Riskitön korko on pysynyt alhaalla sekä lyhyiden korkojen että pitkien valtion lainojen osalta vuodesta 2009 alkaen. Henki-Fennian hyvittämä kokonaiskorko on ylittänyt selvästi vastaavan sijoitusajan riskittömän koron vuosina Lisäetujen jakamisessa on otettu huomioon paitsi sopimuksen laskuperustekorko, myös vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Tästä johtuen eläkevakuutuksille hyvitettävä kokonaiskorko on ollut korkeampi kuin säästövakuutuksille hyvitettävä korko. Alla on taulukko Henki-Fennian hyvittämistä kokonaiskoroista vuonna 2013: Korkotuottoisten vakuutusten vuotuiset kokonaiskorot 2013 Lasku- Yksilöllinen Yksilöllinen Ryhmäeläke Kapitaliperuste- säästö- eläke- eläke- saatiokorko vakuutus vakuutus vakuutus sopimus 4,50 % 4,50 % 4,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 2,50 % 2,85 % 3,60 % 2,65 % 2,00 % 3,60 % 2,65 % 1,50 % 2,85 % 2,65 % 1,00 % 2,80 % 3,60 % 2,65 % 0,00 % 2,60 % Konsernitilinpäätös Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Konserniin on yhdistelty Fennia Varainhoito Oy (omistusosuus 100 prosenttia) ja muut konserniin yhdistellyt kolmetoista tytäryhtiötä (16 vuonna 2012) ovat kaikki kiinteistöyhtiöitä. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Käyttöomaisuuserille kohdistettu konserniaktiiva poistetaan kyseisen käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo on loppuun poistettu. Konserniyhtiît Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen sisältyvät uusina tytäryhtiöinä Kiinteistö Oy Itämerenkatu 5 Munkinseudun Kiinteistö Oy Konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat tytäryhtiöt Fennia Varainhoito Oy Kiinteistö Oy Teohypo Kiinteistö Oy Espoon Niittyrinne 1 Kiinteistö Oy Vaajakosken Varaslahdentie 6 Kiinteistö Oy Sellukatu 5 Kiinteistö Oy Vasaraperän Liikekeskus Kiinteistö Oy Koivuhaanportti 1 5 Kiinteistö Oy Mikkelin Hallituskatu 1 Kiinteistö Oy Vasaramestari Kiinteistö Oy Konalan Ristipellontie 25 Asunto Oy Jyväskylän Jontikka 2 Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Puistokatu 76 [ 15 ]

16 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulo Henkivakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus Muu kapitalisaatiosopimus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Sijoitussidonnainen ryhmäeläkevakuutus Muu ryhmäeläkevakuutus Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta [ 16 ]

17 Tilinpäätös Maksetut korvaukset Ensivakuutus Henkivakuutus Eläkevakuutus Jälleenvakuutus 8 8 Maksetut korvaukset yhteensä Josta: Takaisinostot Säästösummien takaisinmaksut Muut Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus maksetuista korvauksista Henkivakuutuksen lisäedut Hyvitysten ja alennusten vaikutus vakuutustekniseen tulokseen Tulevien lisäetujen vastuun muutos tilikaudelta Tilinpäätöksessä siirrettiin tuloksesta euroa käytettäväksi yksilöllisten ja ryhmäeläkkeiden laskuperustekoron kustantamiseen. Lisäksi siirrettiin 3,5 prosentin laskuperustekorollisten kapitalisaatiosopimusten sekä yksilöllisten ja ryhmäeläkkeiden lisäetujen vastuu korkotäydennysvastuuseen euroa. Vuonna 2013 annetuista lisäeduista kustannnettin lisäetujenvastuusta euroa. Yksilöllisen eläkevakuutuksen ja säästövakuutusten 4,5 prosentin laskuperustekorosta kustannettiin 1,7 prosentin osuus korkotäydennysvastuusta, euroa ja sekä ryhmä- että yksilöllisten eläkevakuutusten ja säästövakuutusten 3,5 prosentin laskuperustekorosta kustannettiin lisäksi 0,7 prosentin osuus korkotäydennysvastuusta, euroa. Henkivakuutusten lisäsummia maksettiin euroa ja lisäsummia varten tehtyä varausta kasvatettiin eurolla. Vuonna 2013 vakuutuksille hyvitetyt lisäedut, euroa vastasivat tilikaudella voimassa olleita lisäetutavoitteita. Vuonna 2012 vakuutuksille hyvitetyt lisäedut, euroa vastasivat tilikaudella voimassa olleita lisäetutavoitteita. Aiempina vuosina kartutettua lisäetujen vastuuta purettiin euroa. Tilikaudella siirrettiin lisäksi tuloksesta euroa korkotäydennysvastuuseen. [ 17 ]

18 Tilinpäätös Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta yrityksiltä Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Saman konsernin yrityksille Muille yrityksille Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa [ 18 ]

19 Tilinpäätös Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotosta Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kulut Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua sekä arvonalennuksia ja niiden palautuksia Sijoitusten arvonkorotus Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa [ 19 ]

20 Tilinpäätös Liikekuluerittelyt Tuloslaskelman liikekulujen erittely Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet 2 2 Muut vakuutusten hankintamenot Vakuutusten hankintamenot yhteensä Vakuutusten hoitokulut Hallintokulut Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot Yhteensä Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Liikekulut Sijoitustoiminnan hoitokulut Yhteensä Toimintokohtaiset suunnitelmapoistot Maksetut korvaukset Liikekulut Sijoitustoiminnan hoitokulut Yhteensä Erittelyt henkilöstökuluista, henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallitus ja toimitusjohtaja Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy TyELin mukaan. Henkilöstön keskimääräinen lukumärä tilikauden aikana Konttorihenkilöstö Myyntihenkilöstö Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palkkiot [ 20 ]