Alueen kilpailukyky korkeakoulun strategiset valinnat

Transkriptio

1 Alueen kilpailukyky korkeakoulun strategiset valinnat Turo Kilpeläinen Rehtori KAMK Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-1

2 Korkeakoululaitoksen tavoitteet Hallitusohjelman tavoideet Korkeakoulusektorin tavoideet Korkeakoulujen toimenpiteet AMK- sektorin tavoideet AMK- sektorin toimenpiteet AMK:n tavoideet (strategia) Korkeakoulun toimenpiteet, mahdolliset kumppanuudet Yksiköiden tavoideet Korkeakoulun sisäiset ja alueelliset toimenpiteet Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-2

3 Ammattikorkeakoulut Suomessa AMK:n rooli Suomessa Ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti arvostettuja, autonomisia ja vastuullisia osaajien kouluttajia, alueellisen kilpailukyvyn rakentajia, työelämän uudistajia ja innovaatioiden kehittäjiä Työelämäläheinen opetus ja aluevaikuttavuus sekä näitä tukeva T&K-toiminta Tehtävä Kainuussa Roolin vahvistaminen osana alueellista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää Työ- ja elinkeinoelämäyhteyksien tiivistäminen ja aluevaikuttavuuden vahvistaminen Toiminnan tehostaminen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi Profilaatio ja strateginen yhteistyö Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-3

4 KAMK:n kehittämiseen vaikuttavia voimia Yhteiskuntapolii)nen paine Globalisaa,o Työurien pidentäminen Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja työelämän kohtaanto Aluepolii)nen paine Aluehallinto-, kunta- ja SOTE- uudistus Rakennerahastokauden vaihtuminen Sektorirajat ylidävä yhteistyö Aluekehityksen moodori Elinkeinopolii)nen paine Elinkeinorakenteen murros Korkeakoulutasoinen osaaminen, osaajat ja kehidämistoiminta VäliDäjäorganisaa,otoiminta Koulutuspolii)nen paine Hallitusohjelma ja KESU RAKE ja profilaa,o Aloituspaikkojen ja rahoituksen leikkaus Laatu, vaikudavuus, tehokkuus KehiDyvä KAMK Organisatorinen paine Suhteellisen tuloksellisuuden säilydäminen ja kehidäminen Toiminnan ja talouden tasapainodaminen OpeDajan työnkuvan muutos Miksi muutosta tarvitaan? Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-4

5 KAMK opiskelijan ja aluevaikuttavuuden näkökulmista Hakuvaihe Opiskeluvaihe Valmistumisvaihe Vetovoima Opetuksen laatu Läpäisy Työllistyminen TKI-toiminnan laatu ja aluevaikuttavuus Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-5

6 KAMK:n strategisen uudistumisen alkuvaiheet KAMK 20-strategia Selviytymisstrategia Tuning-strategia Huipuksi-strategia Toimenpideohjelma TASO 2016 TASO 2013 Rakennerahastouudistus 2020 TASO Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-6

7 Aluevaikuttavuuden elementit Kainuussa Sisäinen uudistuminen Rakenteellinen, toiminnallinen ja kulttuurinen muutos Osaaminen, sisällöt ja uusiutuminen KAMK 20- strategia Elinkeino- elämäyhteys Lakisääteiset tehtävät Korkeakoulu- yhteistyö Substanssi- perustaisuus Työnjako ja aito lisäarvo Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-7

8 Profilaation lähtökohta KAMK:ssa Kansallinen vaikuttavuus Kumppa- nuudet Aluevaikuttavuus, Kainuun kehittäminen Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-8

9 KAMK 20-strategian mukaiset osaamisalueet Ak,viteeXmatkailu Tietojärjestelmät Liiketoiminta ja innovaa,ot Sairaan- ja terveydenhoito Kone- ja kaivostekniikka Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-9

10 Osaamisalueiden ja kehittämiskohteiden matriisi Kone- ja kaivostekniikka Liiketoiminta ja innovaatiot Tietojärjestelmät Aktiviteettimatkailu SOTE Strateginen johtaminen Koulutustoiminta Opiskelijat kehittämistoiminnassa TKI-toiminta Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-10

11 Koulutus- ja T&K-yhteistyö Kainuussa Sektoritutkimuslaitokset MIKES VTT Substanssiperustainen yhteistyö AMK- kumppanit Tukipalvelut Kaivannais- ala CEMIS/ Tietojärjestelmät Hyvinvoin, AIKOPA JY LY UEF Kajaanin yliopistokeskus Infrastruktuuri, osaaminen, palvelut Kajaani ja 2. aste (KAO + lukio) Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-11

12 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA AIKOPA on vuonna 2009 perustettu KAMK:n ja Oulun yliopiston yhteinen aluetta palveleva täydennyskoulutus-, kehittämis- ja asiantuntijayksikkö Maksupalveluna myytävinä palveluina koulutus-, kehittämis-, asiantuntija- ja tutkimuspalvelut Yhteinen johtaja, toimitilat, tietohallinto, markkinointi ja henkilöstö Paikallinen kiinteä yhteistyö muiden koulutus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa yhden luukun periaate KAMK AIKOPA OY AIKOPA tulokset vs. emojen asettamat tavoitteet Henkilöstön määrä Koulutusten määrä Osallistujien määrä Avoimien op:t Liikevaihto Palaute (1-5) ,1 M 2,0 M 2,2 M 2,2 4,2 4,3 4,3 4,3 M v Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-12

13 Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS CEMIS on vuonna 2010 perustettu Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, KAMK:n, MIKES:in ja VTT:n yhteinen sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus Taustalla vahva mittaustekniikan osaamiskeskittymä, joka soveltaa osaamistaan prosessi- ja ympäristönmittaustekniikkaan (ml. kaivannaisteollisuus), liikunnan ja hyvinvoinnin mittauksiin, ajoneuvojen tietojärjestelmiin sekä peli- ja simulaatioteknologiaan Vuosibudjetti n. 10 M CEMIS, tulokset vs. emojen asettamat tavoitteet Henkilöstön määrä 113,5 107,5 1,09 M 1,7 M 0,11 M 0,2 M Yritysrahoitus Kilpailtu kansallinen rahoitus Koulutuksen vetovoima Kilpailtu KV- rahoitus Kaupallises, hyöd. keksinnöt 0,88 M 0,9 M 3,13 4, v v v v v v Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-13

14 Kainuun korkeakoulu- strategia KKKS KKKS:n perustavanlaatuiset lähtökohdat Painopistealueet perustuvat Kainuussa toimivien korkeakoulujen omiin strategisiin valintoihin ja tavoitteisiin Toteuttaa Kainuun kehittämistarpeita Omistajina mukana olevat korkeakoulut KKKS:n avulla Edistetään korkeakoulujen välistä, suunnitelmallista yhteistyötä Kainuussa Selvennetään korkeakoulujen roolia Kainuun pitkäjänteisen aluekehitystyön tukena Nivotaan korkeakoulujen emokampusten toiminta yhä vahvemmin toisiinsa Toimintalogiikka Korkeakoulujen omat strategiat Kajaanin YO- keskussopimus Kainuun korkeakoulustrategia Hyvin- voin, Kaivan- naisala Pelit ja simulaa-,ot RTL- allianssin (ravitsemus, terveys ja liikunta) muodostaminen ja toimintasuunnitelman määridely Kaivannaisalan kouludajien verkoston muodostaminen ja toimintasuunnitelman määridely Pelit ja simulaa,ot - alan kouluda- jien verkoston muodostaminen sekä CEMIS- toimintasuunnitelman toteudaminen KKKS toiminta muodostuu kolmen verkoston (ks. kuvio) ympärille, joille laaditaan yhteistyötä suuntaavat puitesopimukset sekä yhteiset toimintamallit KKKS-toimintaa koordinoidaan verkostokokouksissa 2-3 x vuosi KYK-rehtorikokous käsittelee tulokset ja linjaa toiminnan tavoitteet, suunnan sekä resurssit Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-14

15 KKKS käytännössä MTT CHT KKKS-toimijat UEF Ravitsemus, terveys ja liikunta JY Tutkimuslaitokset Yhteistyökorkeakoulut GTK LY Kaivannais- ala KAMK OY Pelit ja simulaa,ot HIS HUOM! CEMIS-toimintasuunnitelma pitää sisällään KKKS:n toiminnallisten osa-alueiden lisäksi ajoneuvojen tietojärjestelmät (ATJ) sekä uusiutuvan metsäteollisuuden. Lapin AMK Vastaavasti CEMIS:ssä on toimijoina mukana sektoritutkimuslaitokset MIKES ja VTT. Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-15

16 KAMK:n ja tulevan Lapin AMK:n (RAMK + KTAMK) insinöörikoulutus nivotaan laaja- alaisesc kaivannaisalan koulutukseen siten, edä kaivannaisala läpileikkaa ns. perinteisiä insinöörialoja Koulutus toteutetaan verkostomaisesc vahvaan toiminnalliseen yhteistyöhön pohjautuen Koulutus toteutetaan moduulipohjaisesc, joka mahdollistaa Korkeakoulujen toiminnallisen profilaacon ja työnjaon Opiskelijoiden laajemman valinnan vapauden ja erikoistumisen Kaivannaisalan AMK-tasoinen koulutus Rikastamon prosessit ja prosessitekniikka Syventävät opinnot Aineopinnot Perusopinnot Moduuli 5 Moduuli 6 Kaivoksen energia ja kunnossapito Moduuli 2 Moduuli 3 Moduuli 1 Kaivannaisala Kaivosympäristöt ja rakentaminen Moduuli 4 Yhteistyön yhtenä keskeisenä tavoideena on, edä verkoston korkeakouluissa kirjoilla oleva opiskelija voi suorigaa moduuleita oman valintansa mukaisesc Moduuleiden ja poikkialaisuuden avulla varmistetaan, edä kaivannaisalalta valmistunut insinööri voi työllistyä myös muualle kuin kaivoksiin sekä muilta insinöörialoilta valmistuneet voivat työllistyä kaivoksille Toiminnan,la tällä hetkellä YhteenlaskeGu hankekanta 2,2 M osaamisen, toimintaympäristöjen, opetussuunnitelmien ja pedagogiikan kehidämiseen Yhteistyöverkostoa kehitedy vahvojen alan kansainvälisten korkeakoulujen kanssa sekä Pohjois- Amerikassa edä Euroopassa Ensimmäiset Insinööri (AMK) opiskelijat aloigavat yhteiset opintonsa syksyllä 2013 Toimiva yhteistyömalli halutaan monistaa myös muille korkeakoulutoiminnan aloille Toimintamalli sai Teknologiateollisuuden erityispalkinnon syksyllä 2012 erityises, työelämätarpeiden tunnistamisen ja nopean reagoin,kyvyn ansiosta Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-16

17 Yhteistyön osuvuus rahoitusmalliin nähden AMK-rahoitusmalliehdotus 2014 (Luonnos) AIKOPA CEMIS Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-17

18 Alueen kehittyminen Kainuussa oleellisinta Ohjaa OKM ja korkeakoulusektori Suuntaa Korkeakoulut ja tiedelaitokset Identiteetti, aluekehitys- mahdollisuudet Suomi, maakunnat, kaupungit ja kunnat Työ- ja elinkeinoelämä Tukee Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-18

19 Ratekinen aattelu Kaennnuulaesittaen Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä [ajattelun] lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää. (Konsta Pylkkänen) Korkeakoulujen ja,edelaitosten johdon seminaari Hämeenlinna 28-19