Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 1

Transkriptio

1 Nordplus Horizontal -project: Bringing Creativity and Thinking Skills in Educational Process Deidre Jennings and Kirsi Urmson Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 1

2 Opettajalle avuksi Merkitään muistiin prosessin vaiheet Mitä taitoja ja tietoja oletat oppilaiden käyttävän tässä tehtävässä? Mitä apukeinoja tai informaatiota oletat oppilaiden tarvitsevan/annat heidän käyttää tässä tehtävässä? Mitä taitoja ja prosesseja pitää opettaa tämän tehtävän työstämisessä/yrityksessä työstää tätä tehtävää? Mitä ajattelutaitoja oppilaiden pitää käyttää/heille pitää opettaa tämän tehtävän tekemisessä? Missä kohdin oppilaat jäävät jumiin eivätkä pääse eteenpäin? Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 2

3 Miten lähdetään työstämään haasteellista tehtävää? Joskus on hyvä aloittaa yrityksen ja erehdyksen kautta, vaikka tarkoituksena onkin päästä siitä irti. Tämän alustavan tehtävän kautta (pre task) oppilaat pääsevät kokeilemaan omia ratkaisujaan. Jos oppilaiden työskentely ei johda toivottuun ratkaisuun, he ovat motivoituneita ottamaan käyttöön työkalun, joka heille tarjotaan. JUMIUTUMINEN TEHTÄVÄN TEKEMISESSÄ ON HYVÄ ASIA, PITÄÄ OLLA TARVETTA TYÖKALULLE. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 3

4 Ajattelutaitojen kehittyminen Which mind is better: well-filled or well-organized? Our main interest is not a solution to a problem. (N. Khomenko) Pitää pohtia miten ratkaisuun päästään. Ajattelutaidot kehittyvät prosessin avulla. Jos työkalua tehtävän/ongelman ratkaisemiseen ei tarvita, ongelma ei ole todellinen. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 4

5 Opettajan rooli työkalun käyttöönotossa tärkeä Esittelee työkalun oppilaille. Opettaa sen käyttöä. Edetään rauhallisesti oppilaiden ikä huomioiden. Voidaan harjoitella käyttöä yhteisillä tehtävillä. Oppilaiden pitää nähdä, että työkalun käytöstä on heille hyötyä. Reflektointi tässä vaiheessa auttaa ymmärtämään työkalun käytön merkityksen. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 5

6 Dispositio avoin mieli Suhtautuminen ongelmien ratkomiseen Uskalletaan erehtyä Otetaan riskejä Pidetään haasteista Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 6

7 STEP 2 Tarkoitus oppilaalle Oppilaan kyvyttömyys ratkaista ongelma ja arvailuun perustuva ratkaisutapa muutetaan sellaiseksi, jossa oppilas oppii käyttämään työkalua apuna ratkaisun rakentamisessa ja algoritmin muodostamisessa. Tarkoitus opettajalle Muuttaa opettajan taitoja niin, että hän pystyy ohjaamaan oppilaita työkalun käytössä ja algoritmin rakentamisessa (aktivoimaan oppilaat taitojen opetteluun) sen sijaan, että antaisi valmiita vastauksia ja malleja oppilaiden ollessa passiivisia vastaanottajia. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 7

8 Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 8

9 Prosessista Kun oppilaat lähtevät ratkomaan epätyypillistä ongelmaa/haastavaa tehtävää, he pyrkivät yleensä etsimään ratkaisua kapeasta näkökulmasta. Kun ongelma viedään ylemmälle tasolle (super system), laajennetaan lähestymiskulmaa. Käsiteltävä asia nähdään osana laajempaa kokonaisuutta. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 9

10 Miten vertaamme yleensä kasveja? Miten suomalaisia maisema-alueita voi verrata toisiinsa? Miksi ahvenvita ja ahdinparta ovat vesikasveja? Mitä afrikkalainen perhe haluaa tietää Suomesta? Miten kertojanäkökulma vaikuttaa kerrottavan asian sisältöön? Mitä neiti Vihreälle tapahtui? Mihin hän katosi? Minkälainen voisi olla tulevaisuuden oppikirja? Miten esineet muuttuvat historian kuluessa? Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 10

11 Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 11

12 Esitellään oppilaille, harjoitellaan tarvittaessa Muistutetaan työkalun olemassaolosta, jos käytetty aiemmin Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 12

13 Tarkoitus oppilaalle Opitaan työkalun käyttöä esimerkkitehtävän avulla. Ymmärretään, että työkalun käyttö auttaa ongelman ratkaisemisessa. Ajan myötä opitaan käyttämään työkaluja itsenäisesti. Opitaan soveltamaan niitä elämän eri tilanteissa. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 13

14 Some TOOLS YES/NO game sorting ENV limitations tongs multi screen Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 14

15 Lopputulema oppilaalle Tietoisuus työkalun olemassaolosta Työkalun käyttäminen tehtävän ratkaisussa Työkaluun liittyvän sanaston oppiminen Soveltamismahdollisuuden ymmärtäminen myöhemmässä vaiheessa Oppimistavoitteen saavuttaminen työkalua käytettäessä Lopulta oppilaat keräävät itse työkaluja ja muokkaavat omia työkalujaan Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 15

16 Lopputulema opettajalle Työkalun käytön avulla opettaa ajattelutaitoja oppilailleen Auttaa löytämään asioiden ominaispiirteet (parameters/features), joiden kautta voidaan löytää asiat, joita muuttamalla päästään ratkomaan tehtävää Auttaa opettajaa pääsemään irti luennoivasta oppilaita passivoivasta opetustavasta, tukee taitojen opetusta Vastaa OPS:n asettamiin haasteisiin ongelmaratkaisutaitoa sisältävästä oppimisympäristön rakentamisesta (systemaattisesta ajattelutaitojen opettamisesta) Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 16

17 Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 17

18 Miten edettiin? Oppilaat kirjoittavat muistiin kohta kohdalta työskentelyn vaiheet aivan kuin haluaisivat välittää tämän tiedon avuksi jollekin muulle. Prosessin kirjaaminen ja sen näkyväksi tekeminen sanoilla on ajattelutaitojen kehittämistä. Alkutilanne on voinut olla ristiriitaisuus, josta on kuitenkin päästy käyttämällä työkalua. Lopussa tuloksena loogisesti edennyt prosessi ja ratkaisu. Algoritmia voidaan jatkossa uuden tehtävän aikana muokata. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 18

19 Miten opetus muuttuu? Tavoitteet Tavoitteiden pohtiminen ja näkyväksi tekeminen myös oppilaille vahvistuu. Mitään ei tehdä vain tekemisen vuoksi vaan jokaisella tehtävällä on tarkoitus. Lähdetään suunnittelemaan opetusta ajattelutaitojen opettamisesta käsin. Tarkat tavoitteet Tehtävän tarkoitus Ajattelutaitotavoitteet Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 19

20 Miten opetus muuttuu? Prosessi Ei-lineaarinen opetustapa Keskustelu prosessin aikana opettaa käsitteistöä, joka avaa ajattelua näkyväksi. Reflektoinnista ja itse arvioinnista luonnollinen osa opetusta myös prosessin aikana Opettaja ohjaa ei opeta Yhdessä oppiminen tärkeää Tunnistammeko vihanneksia maun perusteella? Oppilaiden tutkimustuloksia Teimme ryhmät. Haimme vihannekset puutarhalta. Tunnistimme kasvit ja kirjoitimme ylös. Pesimme vihannekset. Laitoimme vihannekset tarjottimelle. Pilkoimme vihannekset. Maistoimme vihanneksia. Opettaja kirjoitti ylös arviot. Valitsimme oppilaan. Valitsimme vihannekset ja pistimme järjestykseen. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 20

21 Tutkimustulokset Oppilas laittoi silmät kiinni, avustaja antoi vihanneksen oppilaan suuhun. Oppilas kertoi vihanneksen nimen. Oppilas tunsi kolme vihannesta neljästä. Oppilas tunsi tomaatin, purjosipulin ja kaalin. Oppilas ei tuntenut kesäkurpitsaa. Oppilas tunsi tomaatin koska siinä oli tuttu maku. Purjosipuli ei ollut niin voimakas kun tavallinen sipuli. Oppilas tunsi kaalin koska se oli narskuva ja lehtimäinen. Oppilas ei tuntenut kesäkurpitsaa koska se oli vieras maku ja ei niin voimakas. Reflektointi tutkimuksen jälkeen Mitä tekisimme nyt toisin, jos nyt tekisimme tutkimuksen uudelleen? Pitäisi suunnitella paremmin; että ruokaa olisi oikea määrä Isot vihannekset olisi voinut jättää ottamatta (kurpitsa) Kaikki ryhmät eivät päässeet maistamaan Jokainen olisi voinut maistaa yhden vihanneksen kaikki saisivat maistaa Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 21

22 Miten opetus muuttuu? Opetus ei perustu faktatiedon siirtämiseen oppilaille Luodaan itse sisältöä/sääntöjä/malleja Mikään asia ei tule koskaan täysin valmiiksi! Asioita voi aina tehdä paremmin Otetaan paremmin käyttöön oppilaiden kapasiteetti Tehtävät muutetaan haasteellisemmiksi Haetaan tehtäviin kytkös oikeaan elämään Liitetään tehtävät oppilaan omaan kokemuspiiriin Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 22

23 Yrittäjyyttä tukeva oppimisympäristö Opetusministeriö Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat Opetusministeriön julkaisuja 2009:7 korostuu oppijan oma aktiivisuus opiskelua tapahtuu myös simuloidussa tai reaalimaailman tilanteessa oppijoilla on mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kanssa opetus rakentuu ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle oppijan tukena on erilaisia asiantuntijoiden verkostoja opettajan rooli kehittyy tiedon jakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu 23