Kirsi Urmson ja Susan Granlund Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 1

Transkriptio

1 Kirsi Urmson ja Susan Granlund Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 1

2 Miksi tarvitsemme työkaluja ajattelutaitojen opettamiseen? Arjen umpikuja on oppimismahdollisuus. Tieto kasvaa itsestään, kun sillä täytyy tehdä jotain. Oppiminen on henkinen, sekasortoinen tapahtumasarja, jota järjestelmällinen työ tukee. Kun jotakin uutta halutaan oppia, jotain vanhaa täytyy poistaa. (Muodonmuutos Saarinen E. ja Lonka K.) Työkalua/mallia käyttämällä opimme jäsentämään asioita ja löytämään ratkaisun ongelmaan, mutta juuri prosessi opettaa ajattelua. Which mind is better: well filled or well-organized? Our main interest is not a solution to a problem. (Khomenko, N. OTSM-TRIZ) Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 2

3 Ajattelutaitoja voidaan harjoitella systemaattisesti Ilman työkaluja ja malleja ajattelutaitojen kehittäminen jää koulussa helposti sattumanvaraiseksi. Opettajat kuvittelevat opettavansa ajattelutaitoja mutta tutkimusten mukaan näin ei tapahdu. (Sokol A. (2008) Development of Inventive Thinking in Foreign Language Education) Thinking Approach (TA) käsittää ajattelutaitojen oppimisen juuri työkalujen ja mallien käyttämisenä. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 3

4 Ryhmiin järjestäminen (Sorting) Esineitä, kuvia, sanoja, numeroita, lauseita, tekstejä, elokuvia, satuja, ääniä jne. voidaan järjestellä ryhmiin. Konkreettisesti lattialla/pöydällä esim. naruja apuna käyttäen Alleviivaamalla eri värein Numeroimalla Leikkaamalla Jokaiselle ryhmälle pitää antaa nimi. Mikä yhdistää ryhmään kuuluvia toisiinsa? Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 4

5 Kaikki asiat pitää laittaa ryhmiin. Opettaja voi määrätä montako ryhmää pitää muodostaa. Mitä vähemmän ryhmiä sitä vaikeampi tehtävä on. Tehtävän asioita voidaan ryhmitellä useaan otteeseen eri tavoin. Keksi vielä uusi tapa. Nostetaan rimaa aina ylemmäs. Haastetaan oppilaat työhön. Kun oppilaan tehtävä vuodesta toiseen on tavoitella jonkun toisen hallussa olevaa tietoa oman oivaltamisen sijaan, ei ole ihme, ettei koulumme motivoi. (Räihä P. (HS ) Mikä tappaa oppilaiden motivaation nykykoulussa?) Päästään tutkimaan ja vertailemaan asioita. Kun ryhmille annetaan nimiä, otetaan käyttöön käsitteitä, jotka tuovat esille ominaispiirteitä (features/parameters). Esim. Ei opetetakaan geometrisia muotoja vaan tutkitaan erilaisia kappaleita ja löydetään muodot itse. Löydetään itse kielioppiasioita, kun havaitaan lauseissa samankaltaisuutta. Opettaja valitsee opetettavan asian mukaan sopivat asiat ryhmiteltäväksi. Esim. erilaisia kysymyslauseita kirjallisuudesta tai taidekuvia abstraktin ja esittävän taiteen erojen tutkimiseen. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 5

6 KYLLÄ / EI -pelit Tämä perinteinen arvauspeli, jossa kysyjä ajattelee tiettyä asiaa (sana, numero, tapahtuma jne.) ja toiset yrittävät päästä selville tästä asiasta tekemällä kysymyksiä, joihin voidaan vastata vain KYLLÄ tai EI. Peli voidaan kuitenkin muuttaa palvelemaan ajattelutaitojen opetusta, kun lopetetaan summittainen arvaaminen. Pelin avulla voidaan helposti selvittää johonkin asiaan vaikuttavat ominaispiirteet, kun summittainen arvaaminen kielletään. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 6

7 Uudet pelisäännöt 1. Kielletään summittainen arvaaminen Ei voida enää suoraan kysyä: Onko se kissa? Onko se koira? 2. Vastaukset KYLLÄ EI KYLLÄ ja EI Ei ole oleellista (paljonko autetaan) Ei ole tietoa (voidaan entisestään vaikeuttaa) 3. Sallittujen kysymysten määrän rajoittaminen Tämä ohjaa myös automaattisesti pois arvaamisesta. Sinun on selvitettävä asia 10 kysymyksellä. 4. Ajan rajaaminen on myös mahdollista. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 7

8 5. Kirjoitetaan ylös esitetyt kysymykset Näin voidaan tutkia kysymysten laatua suhteessa kysyjän mielessä olevan asian selvittämiseen. Mitkä kysymykset auttoivat eniten? Miksi? Mitkä kysymykset olivat merkityksettömiä? Miksi? Huomataan, että kysymyksillä on eroa. Toiset auttavat huomattavasti paremmin asian selvittämisessä. Otetaan käyttöön termi VAHVAT KYSYMYKSET. Miten voisimme aina esittää vahvoja kysymyksiä? Miten pitää kysyä? Esitetyt kysymykset voidaan jaotella ryhmiin. Ryhmille annetaan nimi. Huomataan, että näin saadaan selville asian ominaispiirteitä: väri, koko, muoto, sijainti, elollisuus jne. Jos koko ajan vaihdetaan kysymyksissä ominaispiirrettä, josta kysytään, kestää kauan selvittää asia. Mitä paremmin pystytään rajaamaan asiaa (pudottamaan 50% vaihtoehdoista pois) sitä nopeammin asia selviää. Oppilaat oppivat huomaamaan tämän itse. 6. Arvioidaan kysymysten tasoa Voidaan antaa esim. pisteitä 1-2 kysymyksen vahvuuden mukaan. Peli voidaan toteuttaa kilpailuna joukkueiden välillä. Kuinka monella kysymyksellä ajattelette selvittävänne asian? Ongelmia ratkottaessa pitää selvittää asiaan liittyvät ominaispiirteet, jotta voidaan saada muutosta aikaan. Tämän yksinkertaisen pelin avulla pienetkin lapset pääsevät luontevasti kiinni ominaispiirteisiin. Voidaan käyttää apuna ENV-mallin rakentamisessa. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 8

9 Mikä ei kuulu joukkoon? (Odd-one-out) Tavanomainen tehtävänanto voidaan muuttaa. poro hirvi koira lehmä Pohdi sana kerrallaan miksi se ei kuulu joukkoon. Perustele vastauksesi. Miksi kolme muuta muodostavat ryhmän, johon tämä yksi ei kuulu mukaan? Kolmella asialla on jokin yhteinen nimittäjä, ominaispiirre. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 9

10 Arvoitusten laatiminen (Riddles) Arvoitus muodostuu ristiriidasta, joka pitää ratkoa. Menee kauaksi, mutta ei liikahda. Menee alastomana kuoppaan, mutta tulee kuopasta kauniissa vaatteissa. Kaikki ongelmat ovat lopulta ristiriitoja. Oppilaat voivat itse tehdä arvoituksia eli luoda ristiriitoja. Ristiriidoista tehdään kiinnostavia pelin avulla. Niiden ratkaisua ei pelätä vaan siitä iloitaan. Luodaan hyvää pohjaa luovuutta arvostavan oppimisympäristön rakentamiseen (disposition). Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 10

11 ENV-malli Kun meillä on ongelma, jokin asia kaipaa muutosta. Muutosta ei voida saada aikaan, jos ei tarkasti tiedetä miksi ja mitä pitää muuttaa. Pyritään pois tilanteesta, jos haetaan vastausta yrityksen ja erehdyksen kautta. Toimitaan suunnitelmallisesti ja systemaattisesti. Tämä malli auttaa löytämään ja luokittelemaan asioita/tietoa, jota tarvitsemme tietyn ongelman ratkaisussa. Mallia voidaan käyttää tiedon kokoamiseen tai osiin purkamiseen. Mallin rakentamisessa auttavat muut ajattelutaitotyökalut, joiden avulla on selvitetty asian ominaispiirteet. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 11

12 Element E=element, asia, jota tutkitaan (esine, taito, kuvaus, ilmiö jne.) Tämä on se asia, jota halutaan avata, jotta voimme ratkaista ongelman. Jotta mallin käytöstä on hyötyä, pitää olla selvä peruste sen käytölle. Mitä tarkalleen halutaan tutkia? Miksi mallia käytetään? Tavoite ohjaa sopivan mallin rakentamiseen. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 12

13 Name of the feature N=name of the value/feature/parameter, ominaispiirre Mitkä ovat asian ominaispiirteet/muuttujat (N), jotka voivat auttaa meitä ratkaisemaan ongelman? Ryhmätyötaidoissa ne voisivat olla kuunteleminen, keskustelu, kysyminen, suostuttelu, kunnioitus, auttaminen, jakaminen, osallistuminen, kommunikointi ja yhteistyön tekeminen. Yksittäinen ominaispiirre voi vielä muodostaa oman alamallinsa, esim. mitkä ominaispiirteet vaikuttavat keskusteluun, joka on yksi ryhmätyötaidoista. Mitä tarkemmin voimme eritellä ja nimetä asian/ongelmamme ominaispiirteitä, sitä tehokkaammin pystymme saamaan aikaan muutosta ja mittaamaan tuloksia. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 13

14 Value V=value Jokaisella ominaispiirteellä (N) on erilaisia arvoja, jotka liittyvät käsiteltävänä olevaan asiaan (E). Kuunteleminen voi olla keskeyttävää, passiivista, aktiivista jne. Myös arvojen kautta voidaan rakentaa ENV-mallia. Tarvitsemme jakkaran, joka mahtuu pieneen tilaan ja on kevyt kantaa. pieni (V)<- koko (N) kevyt (V)<- paino (N) Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 14

15 Lapsille sopivan jakkaran suunnittelu E N V jakkara paino väri 3kg 4kg yksivärinen kaksivärinen kolmivärinen Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 15

16 Pihdit TONGS model Käytetään kuvainnollisesti pihtejä esteiden poistamiseen Antaa mallin ongelmaratkaisuprosessille Auttaa esittämään ongelman tarkasti; ei lähdetäkään ratkomaan asiaa heti Kirjoitetaan alkutilanne auki selvästi (IS, Initial Situation) Haetaan paras mahdollinen lopputulos ongelmaan (MDR, Most Decirable Result), joka sitten ohjaa oikean ratkaisun löytämiseen Auttaa vähentämään summittaista ongelman ratkaisua, hyödyttömiä yrityksiä ja erehdyksiä Nopeuttaa prosessia Joku asia/useammat asiat estävät lopputuloksen (Barrier, mahdollisesti ristiriidan muodossa) Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 16

17 Khomenko, N. Inventive problem solving using OTSM-TRIZ TONGS model Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 17

18 Mallin käytön vaiheet 1. Ilmaistaan ongelmatilanne selvästi ymmärrettäväksi (IS) Yksinkertainen kuvaus kertoo korostaen ongelmatilanteen tärkeimmän kielteisen vaikutuksen. Esim. Oppilas: Unohdan usein kotitehtävien tekemisen. 2. Ilmaistaan toivottu lopputulos. (MDR) Mitä vahvemmaksi ja jopa provokatiivisemmaksi sen kirjoitamme, sitä paremmin se ohjaa meitä prosessin aikana. Voimme jopa kuvitella mikä lopputulos olisi, jos voisimme käyttää taikurin sauvaa sen ratkaisemiseen. Esim. Oppilas: En enää koskaan unohda kotitehtävien tekemistä. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 18

19 3.a) Ilmaistaan este Mikä estää toivottuun lopputulokseen pääsyn? Mikä vaikuttaa kaikkien mahdottomimmalta lopputuloksessa alkutilanne huomioon ottaen? Jos tapahtuisi jotain mahdotonta, miten se käytännössä tapahtuisi. Oppilas: Läksyt hoituisivat itsestään. 3.b) Muokataan esteestä ristiriitatilanne Oppilas: Merkitsen läksyt mutta en muista tehdä läksyjä kotona. 4. a) Pohditaan mahdollisia käytännön järjen sanelemia ratkaisuja Mitä muistutuskeinoja keksin? Mitä apuvälineitä voin käyttää muistutuksen apuna? 4. b) Käytetään OTSM-TRIZ menetelmän ongelmaratkaisutyökaluja Esim. ristiriidan ratkaisemisessa käytetty malli Mallin avulla päästään nopeasti ongelmanratkaisun ytimeen. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 19

20 Multi Screen -model Mallin avulla asia voidaan esittää/nähdä osana systeemiä. Mallin rakentaminen lähtee aina tarkoituksesta. Pitää ensin ilmaista tarkoitus, joka sitten rajaa mallin ominaisuuden/lähestymiskulman mitä ominaispiirrettä tutkitaan uudenlaisen oppikirjan suunnittelu: minkälaisia kuvia siinä on Tarkoituksen määrittäminen 1. Ilmaistaan selvästi 2. Ilmaistaan VERB + OBJ 3. Ilmaistaan miten muutos tapahtuu: Tietyn ominaisuuden arvo 1 muuttuu arvoksi 2 (CHANGE V1 (P) V2 (P)) Malli rakentuu systeemistä, alasysteemistä ja yläsysteemistä (system, subsystem, super-system) Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 20

21 Esineen elämän tutkiminen: Tulevaisuuden oppikirjan suunnitteleminen: kuvat (kirjaan liittyvä ominaispiirre) Systeemit pystyakselilla, aika vaaka-akselilla Jokaisen ruudun takana antisysteemi, joka estää systeemiä toteutumasta (ristiriita). Muutos tapahtuu, kun ristiriita saadaan ratkaistua. Kuvataulu luokassa Oppikirjat Oppilaan/opettajan oma muokkaama materiaali Oppikirja 50v. sitten: pitkäikäinen, lainassa BG oppikirja Oppikirja 50. päästä: digitaalinen, usein uudistuva, oma Oppikirjan kuva 50. sitten: piirros Oppikirjan kuva: valokuva/piirros Oppikirjan kuva 50v. päästä: digikuva Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 21

22 Aika Määritellään systeemin kannalta paras aikajakso, joka ulottuu samanpituisena aikaan ennen ja jälkeen. Näin pystytään tarkastelemaan asian kehittymistä historiallisessa perspektiivissä/evoluution kannalta. Mitä muutoksia on tapahtunut ajan saatossa? Mitä ongelmia on ratkottu? Mitä keksintöjä on tehty? Miksi/miten supersysteemi on ajanut muutoksen liikkeelle? Hierarkia, liikutaan hissin avulla pystysuunnassa Yläpuolella on aina laajempi systeemi, jonka osa alapuolella oleva on. (tuoli -> ruokailuryhmä) Samoin alapuolella on aina osa yläpuolella olevasta. (tuoli<istuinosa) Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 22

23 Ristiriitaisuudet (Contradictions) Ongelmissa on aina kyse ristiriidasta. Kaikki keksinnöt ovat syntyneet ristiriidasta. On ollut tarve löytää ratkaisu. Jonkun asian on ollut muututtava. Kun pystytään löytämään asiaan liittyvät ominaispiirteet, voidaan miettiä mitä pitää muuttaa. Oppilaat voivat harjoitella tätä monien työkalujen ja pelien avulla. Jo pelkän arvoituksen keksiminen ja ratkaiseminen on tätä. Kirsi Urmson, Rauman normaalikoulu, Susan Granlund, Euran Kirkonkylän koulu 23