Kankaanpään torin yleissuunnitelma. LUONNOS Kankaanpään kaupunki

Transkriptio

1 Kankaanpään torin yleissuunnitelma LUONNOS Kankaanpään kaupunki

2

3 Kankaanpään kaupunki Kankaanpään torin yleissuunnitelma

4 4 Kankaanpään torin yleissuunnitelma YHTEENVETO Tori on Kankaanpään kaupunkikeskustan keskipiste, sillä torin ympäristö on keskeisintä kaupungin kauppaaluetta. Tori tärkeä Pohjois-Satakunnan torikauppapaikkana ja torikaupan elinkelpoisuuden turvaaminen ja olosuhteiden kehittäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Nykyisellään tori ei vastaa hyvältä kaupunkikuvalta edellytettävää tasoa. Tori kaipaa uudistamista etenkin pinnoitteiden, katukalusteiden ja torirakennuksen osalta. Myös toimintojen sijoittumisien osalta on tarvetta tarkasteluihin. Ydinkeskustan kehittäminen on käynnistynyt hyvin vuonna Kehittämisen tuloksena on keskustatoimintoja kehitetty ja mm. Taidekehä on toteutunut melko pitkälle. Torin osalta kehittämistä ei vielä ole tapahtunut. Tämän vaiheen torin ja lähikatujen yleissuunnittelu liittyy Pohjois-Satakunnan toriprojektiin, joka käynnistyi Tavoitteena on korostaa ydinkeskustaa kaupallisena alueena, jossa viihtyisyyden lisääntyminen edesauttaa elinkeinoelämää ja asukkaita. Jalankulun asemaa korostetaan ja autojen ajonopeuksia hillitään aivan ydinkeskustassa. Pysäköintimahdollisuus on edelleen tärkeä osa liikeyritysten elinkelpoisuutta ja siten pysäköintiä on pyritty tehostamaan niille varatuilla alueilla. Suunnittelussa on tutkittu vaihtoehtoja toritoimintojen sijoittamiseksi. Vertailujen ja keskustelujen tuloksena on päädytty ratkaisuun, jossa tori kehittyy pitkälti nykyisen toimintojen mukaisena. Merkittävin muutos on Torikadun sijainnin muuttaminen torin kohdalla etäämmäksi liikerakennuksista. Tällöin torin itäreunaan muodostuu selkeä oma alueensa, jossa oleskelulla ja liikeyritysten ulkomyynnillä on merkittävä rooli. Alueelle voidaan sijoittaa myös veistos. Torikatu erotetaan torialueesta graniittisilla pollaririvistöillä. Torirakennus on osin huonokuntoinen ja edellyttää korjaustoimenpiteitä. Rakennuksen osalta on laadittu kasi vaihtoehto, jossa toisessa rakennus korjataan ja laajennetaan ja siihen muodostetaan kaksi erillistä liiketilaa. Toisessa vaihtoehdossa nykyinen rakennus puretaan ja uuteen rakennukseen sijoitetaan yksi suurempi liiketila. Molemmissa vaihtoehdoissa rakennuksen ulkoasu on punatiilinen ja liiketilojen osalla on laajat lasipinnat. Kattolinja on matala ja muodostaa koko rakennuksen ympärille ohuen katoksen. Kaduille tehtävät muutokset ovat lähtökohtaisesti samanperusteiset kuin mitä torille esitetyt muutokset. Täten sekä tori että kadut muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa perusratkaisut tukevat toisiaan. Katutilaan lisätään kevyen liikenteen reittien edellyttämät tilat. Kasvillisuuden lisäämisellä parannetaan viihtyväisyyttä. Kadunvarsipysäköintiä on toteutettu ja osin tehostettu mahdollisuuksien mukaan. Taidekehän opastus on osa keskustaan tehtäviä kehittämistoimenpiteitä. Rakennuskustannukset ovat torin ja torirakennuksen osalta noin euroa ja katujen osalta Katujen kustannuksissa ovat mukana myös saneerattavat vesi- ja viemärijohdot. Torin rakennuskustannuksissa merkittävän osuuden muodostaa torilla käytettävä pinnoitemateriaali. Suunnitelmassa on esitetty, että tori on pääosin betonikivipintainen, jossa on graniittiset noppakivinauhat. Suunnittelun aikana suunnitelman vaihtoehtoja ja eri suunnitteluratkaisuja on esitelty kaupunginhallitukselle ja yleisölle. Saadun palautteen perusteella on suunnittelua varten perustettu ja suunnittelua ohjannut ohjausryhmä tehnyt päätökset suunnitelman ratkaisuista.

5 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 5 SISÄLTÖ YHTEENVETO LÄHTÖKOHDAT Yleistä Aikaisemmat suunnitelmat Kaupunkikuva ja maankäyttö Nykyinen liikenne Haastattelututkimus TAVOITTEET TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT Torin vaihtoehdot Torikatu YLEISSUUNNITELMA Toiminnan kuvaus Tori Kadut ja liittymät Torirakennus ja katos Valaistus TAIDEKEHÄ KUSTANNUKSET JA RAKENTAMINEN JATKOTOIMENPITEET... 21

6 6 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleistä 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat Tori on Kankaanpään kaupunkikeskustan keskipiste, sillä torin ympäristö on keskeisintä kaupungin kauppaaluetta. Myös itse torin merkitys torikauppapaikkana on tärkeä ja torikaupan elinkelpoisuuden turvaaminen ja kehittäminen on yksi tärkeimmistä syistä parantaa toiminnan olosuhteita. Tori toimii toripäiviä lukuun ottamatta tärkeänä asiakaspysäköintialueena toria ympäröiville liikeyrityksille, joten toripysäköinnin säilyttämisellä turvataan keskustan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Tori on jakautunut kahteen selkeästi erilliseen alueeseen. Torin reunalla Keskuskadun varrella on nykyinen kioskirakennus, rakennuksen ja torin keskeisen alueen välillä on puuistuksille kiinteät istutuslaatikot ja niiden yhteyteen tehdyt istuinryhmät. Muu osa torialueesta on asfalttipintainen ja se toimii pysäköintialueena. Torialueelta on hyvät jalankulkuyhteydet Paasikivenkadun varrella oleville liikekortteleiden pysäköintipaikoille, jotka toimivat siten hyvin myös torikaupan asiakaspysäköintinä. Suunnittelualueeseen kuluu torin lisäksi sitä ympäröivät kadut Keskuskatu, Torikatu, Kauppatori-katu ja Kuninkaanlähteentie. Näihin katuihin tehtävillä muutoksilla parannetaan erityisesti kaupunkikuvaa, viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta. Katutilojen ja liikennejärjestelyiden ratkaisut kytkeytyvät yhteen torin uudistamiseen liittyviin ratkaisuihin. Suunnittelualue Taidekehä ja -polku Suunnittelualue Ydinkeskustan kehittämishanke käynnistettiin vuonna 1995 ja tavoitteena on ollut vahvistaa kaupungin asemaa Pohjois-Satakunnan palvelukeskuksena. Katseet Kankaanpäähän - kehittämishankkeen yhteydessä on kehitetty kaupunkiympäristöä parantavaa toimintaa ja laadittu suunnitelmia sekä ydinkeskustalle että taidekehälle. Taidekehää ja siihen liittyvää taidepolkua on kehitetty laaditun suunnitelman mukaisesti. Myös muita kohteita ydinkeskustaa on toteutettu projektin yhteydessä. Itse torin osalta parantamista ei ole vielä tehty ja kehittämisen viivästymiseen on omalta osaltaan vaikuttanut Leppäsen korttelin maankäytön eri vaihtoehdot ja pitkittynyt toteuttamisprosessi. Nyt laadittava keskustaa koskeva yleissuunnitelma liittyy vuonna 2003 perustettuun Pohjois-Satakunnan toriprojektiin. Tori on perinteinen kauppapaikka Tori nykyisellään (v. 1999) on myös pysäköintialue toripäivän ulkopuolella

7 Kankaanpään torin yleissuunnitelma Kaupunkikuva ja maankäyttö Tori on Kankaanpään keskustan keskipiste ja torin ympärille on muodostunut keskustan tärkein liikealue torin yhdistäessä sen eri puolilla sijaitsevat liikekorttelit. Kunnostettu Postellin rakennus antaa viitteen alueen rakennushistoriasta ja on merkittävä osa torin arvokasta kaupunkikuvaa. Torialue on ympäröivien katujen varrella olevien rakennusten myötä aika suljettu ja vain Leppäsen korttelin rakentamattomuus avaa muutoin aika suljettua toritilaa. Lähtökohtana suunnittelussa on ollut vuonna 1989 laadittu ydinkeskustan kaavarunko ja voimassa olevat asemakaavat. Kaavarungossa on esitetty mm. suunnittelualuetta koskeva liikennesuunnitelma. Suunnitelmassa esitettyä Torikadun ja Kuninkaanlähteenkadun välisen yhteyden katkaisemista ei oteta huomioon vaan yhteys säilytetään ajoneuvoliikenteelle. Torin ympäröivistä rakennuspaikoista kaikki on jo toteutettu lukuun ottamatta ns. Leppäsen korttelia. Kortteli rajautuu lähes koko torin pitkän sivun matkalla toriin ja on keskeinen tekijä torin käytössä ja käytettävyydessä. Leppäsen korttelille on laadittu useita maankäyttövaihtoehtoja. Tällä hetkellä maankäyttöä kehitetään kah-den vaihtoehtoisen mallin mukaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kortteliin rakennetaan suuri hallimainen rakennus ja kortteli muodostu hyvin umpinaiseksi. Toisessa vaihtoehdossa korttelin keskelle muodostuisi basaarimainen kauppakuja, joka liittyy torin läpi menevään taidepolkuun. Torin suunnittelussa on ollut lähtökohtana, että torin toimintojen sijoittaminen ja torille tehtävät toimenpiteet eivät rajaa kumpaakaan Leppäsen korttelin maankäyttöratkaisua pois jatkosuunnittelusta Tori ja torirakennus Postelli Leppäsen korttelin hallimalli (ve 1) Leppäsen korttelin basaarimalli (ve 2)

8 8 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 1.4 Nykyinen liikenne 1.5 Haastattelututkimus Ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta tarkastelun lähtökohtana on aikaisemmin laadittu liikennesuunnitelma ja siinä esitetty tavoiteverkko. Liikennemäärien selvittämiseksi tehtiin toukokuussa 2004 liikennelaskentoja liittymissä. Laskennat tehtiin torstaina ja perjantaina, jotta voitiin selvittää normaalin perjantaipäivän iltahuipputuntien liikennemäärien suhdetta toripäivän liikennemääriin. Laskentojen mukaan liikennemäärät ovat perjantaina suuremmat ja niiden pohjalta on tehty liittymien toimivuustarkastelut. Liikenteen nykytilasta voidaan todeta seuraavaa: nykyisin liikenne toimii hyvin kaikissa liittymissä kaikilla tulosuunnilla pisimmät viivytykset ovat Karjalankadulta sekä torilta vasemmalle käännyttäessä noin 10 sekuntia ajoneuvoa kohden keskimääräiset jonopituudet ovat pisimmillään noin 10 metrin pituisia Keskuskatu Karjalankatu Taipaleenkatu tori Tapalankatu Torikatu Kuninkaanlähteenkatu Keskuskatu Liikennemäärät edustavat noin klo välistä liikennettä vuonna 2004 Toukokuussa 2004 tehtiin torstaina torikauppapäivänä torikauppiaiden keskuudessa kirjallinen kyselytutkimus. Tutkimuksella kartoitettiin torikauppiaiden mielipiteitä ja selvitettiin parannusta tarvitsevia asioita. Vastauksia antoi 41 torimyyjää. Keski- Min Max arvo Kaupallinen toimivuus Viihtyisyys Torimyynnin olosuhteet Asiakaspysäköinti Kevyt liikenne Torin varusteet Toivottiin lisää seuraavia asioita: Vastauksia Asia 30 kpl Yleisö-WC 18 kpl Vesipisteitä 17 kpl Torimyyjien WC 15 kpl sähköpisteitä 15 kpl torimyyjien pysäköintipaikkoja 12 kpl torimyyjien taukotupa 11 kpl asiakkaiden pysäköintipaikkoja Pääkatu Kevyen liikenteen pääreitti Kevyen liikenteen reitti Keskustan hidaskatu Tavoiteverkko Torikatu toripäivänä Toivottiin vähemmän seuraavia asioita: Vastauksia Asia 13 kpl Autoja toripinnalla 13 kpl Liikennettä viereisillä kaduilla 8 kpl Asiakkaiden pysäköintipaikkoja 4 kpl Myyjien pysäköintipaikkoja 3 kpl Toripaikkoja

9 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 9 2 TAVOITTEET Tavoiteasettelu suunnittelun ohjausta varten on tehty yhteistyössä suunnittelua ohjaavan ohjausryhmän, kaupungin virkamiesjohdon edustajien ja suunnittelijoiden kesken. Tavoitteet ovat ohjanneet torin, siihen liittyvien katujen sekä rajaavien alueiden suunnittelu toiminnan järjestämisen, liikennöimisen sekä ympäristöllisten että taloudellisten seikkojen osalla. Määritetyt tavoitteet eri osa- tekijöiden osalta ovat kehittämissuunnan osalta lähes samansuuntaiset ja niiden välillä ei esiinny merkittäviä ristiriitaisuuksia. Toiminnalliset tavoitteet Turvataan torikaupan jatkuvuus ja torikauppa myös rakennusaikana Parannetaan torimyynnin olosuhteita Selkeytetään torimyyntialuetta ja torimyyntiin liittyvää pysäköintiä Kehitetään torin monikäyttöisyyttä Varmistetaan, että tori tukee lähiympäristön uudisrakentamista ja mahdollistaa uudisrakentamisen ilman merkittäviä muutoksia torialueelle Liikenteelliset tavoitteet Jäsennellään katutilat eri kulkumuodoille Parannetaan kevyen liikenteen esteettömyyttä ja turvallisuutta Tehdään turvalliset ja esteettömät jalankulkureitit ja oleskelualueet Johdetaan pääpyöräreitti torille ja varataan pyöräpysäköinnille tilat Kehitetään torialueen läheisyydessä kadunvarsipysäköintiä Ympäristölliset tavoitteet Uudistunut tori parantaa keskustan kaupunkikuvaa Turvataan torin läheisyydessä olevien kaupunkikuvassa tärkeiden rakennusten arvot Varmistetaan ratkaisujen hyvä toiminnallisuus ja kaupunkikuva myös pimeän aikana Otetaan torin ratkaisuissa huomioon taiteen esittäminen Taloudelliset tavoitteet Torin rakennuskustannustaso on hyväksyttävä Rakentaminen on rahoitettavissa

10 10 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT 3.1 Torin vaihtoehdot Torin osalla on ollut kaksi selkeästi erilaista perusvaihtoehtoa. Näistä toisen lähtökohtana on nykyisten toimintojen mukainen ratkaisu ja toisen torin keskiosaa korostava ratkaisu. Vaihtoehdossa 1 torin toiminnot sijoittuvat kuten nykyisin. Tällöin oleskelualue sijoittuu torirakennuksen läheisyyteen ja henkilöautojen pysäköinti torin itäosaan. Vaihtoehdossa 2 toiminnot sijoittuvat päinvastoin kuin nykyisin. Nykyinen torirakennus uusitaan torin itäpäähän ja sen yhteyteen sijoittuu myös torin oleskelualue. Henkilöautojen pysäköinti sijoittuu torin länsiosaan Keskuskadun varrelle ja sen kautta liikennöitäväksi. Vaihtoehtoja on esitelty ohjausryhmälle, kaupunginhallitukselle ja yleisölle. Ohjausryhmä on tehnyt päätöksen, että torisuunnittelua jatketaan vaihtoehdon 1 pohjalta, koska kyseinen vaihtoehto mahdollistaa parhaiten Leppäsen korttelin kehittäminen eri maankäyttömahdollisuuksien mukaan. 3.2 Torikatu Torin vaihtoehto 1 Torin vaihtoehto 2 Torikadun osalla vaihtoehtoina on ollut sen sijainti torin kohdalla. Vaihtoehtoina ovat olleet nykyinen sijoitus ja yhteyden siirtäminen torin suuntaiseksi etäämmäksi liikerakennuksista. Torin suunnitelmaehdotuksessa on päädytty esittämään, että Torikadun yhteyttä siirretään torille päin. Tällöin torin itäpäähän muodostuu selkeä oma alueensa, joka mahdollistaa mm. taideteoksen sijoittamisen torille ja alueen käyttämisen liikkeiden vieressä olevana kauppatilana. Torikadun vaihtoehto 1 Torikadun vaihtoehto 2

11 Kalat Kankaanpään torin yleissuunnitelma 11 4 YLEISSUUNNITELMA 4.1 Toiminnan kuvaus 4.2 Tori Tori jakautuu selkeästi kolmeen eri osaa osaan. Torin itäreunassa olevaa nykyistä Torikatua siirretään torin suuntaiseksi siten, että nykyisten liikeyritysten eteen muodostuu selkeästi nykyistä laajempi kävelyalue. Tätä aluetta voidaan käyttää oleskeluun, liikkeiden ulkomyyntitoimintaan ja kahviloiden terasseiksi. Tavoitteena on sijoittaa alueelle veistos, josta on laadittu vaihtoehtoisia luonnoksia. Veistos rajataan torialueesta omalla pinnoitteellaan. Keskeisimmällä alueella on henkilöautojen pysäköinti niinä päivinä, jolloin toria ei tarvita muuhun käyttöön, esimerkiksi torimyynnille. Pysäköintipaikkoja alueella on 93 kpl. Ajo pysäköintiin tapahtuu sekä Torikadulta että Kauppatorikadulta. Suoraa ajomahdollisuutta Keskuskadulta ei tehdä. Torin länsiosaan sijoittuu uusi torirakennus, esiintymislava katoksineen ja mahdolliset torikalusteet. Alue on tarkoitettu vain jalankululle ja oleskeluun. Torirakennuksen katos toimii samalla myös linja-autopysäkin odotustilan katoksena. Polkupyörien pysäköintialueet on sijoitettu torin kulmiin. Torin eteläreunassa Leppäsen kortteliin rajautuva nykyinen autoliikenneyhteys poistuu käytöstä ja alue muuttuu osaksi toria. Torimyynnin sijoitus tehdään kuten nykyisin. Myyntipaikat otetaan käyttöön siten, että keskeisin alue on ensisijainen myyntialue ja myyntialueen laajeneminen tapahtuu reunoille päin. Tällöin myyntipaikat eivät hajaannu eri puolille toria hiljaisen myynnin aikana. Kesällä myyntialuetta on laajennettavissa Torikadun itäpuolelle. Tällöin Torikatu katkaistaan torimyynnin ajaksi liikenteeltä ja ottaa väylän alue torimyynnille. Tori soveltuu erittäin hyvin erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana. Tällöin torin reunoilla olevat Kauppatori-katu ja Torikatu voidaan katkaista liikenteeltä ja ottaa tapahtumien käyttöön. Torin rajaus Torikadulle ja Kauppatorikadulle tehdään harmaasta graniitista tehtävillä pollaririvistöillä, jotta ajoväylän torin väliin muodostuu selkeä rajaus. Torialueella yhdistetään betonikiveystä ja graniittista noppakiveä. Betonikiveyksen väritys on rauhallinen harmaa ja ladontamallina käytetään tiililadontaa. Pintaa elävöitetään kolmen kiven levyisillä noppakiviraidoilla, jotka torin keskeisellä alueella muodostavat ruutukuvion. Torialueella pysäköintiruutuja merkitään noppakivestä ladottavin pikkuruuduin, jotka muodostavat perusruutua jakavan katkoviivakuvion. Näin pysäköintiruudun kooksi muodostuu 2,5 x 5 metriä. Pysäköinti voidaan toteuttaa päivällä aikarajoitettuna, jolloin alue palvelee paremmin asiakaspysäköintialueena. Torille suunnitellun taideteoksen ympäristö toteutetaan noppakiveyksellä, jonka muoto ja koko määräytyy teoksen mukaan. Rakennusten seinänvierustat ja syvennykset torin ympärillä päällystetään noppakiveyksellä. Kiviaukion alue pinnoitetaan noppakivellä siten että kiveyksen pinta kohoaa kohti säilytettävien puiden tyviä. Torialueella kasvillisuutta käytetään niukasti. Katupuut muodostavat torin reunoille vihreän vyöhykkeen ja jalkakäytäville katoksen. Koska torin läheisille kaduille on istutettu lehmuksia jo aikaisemmin, yhtenäisyyden vuoksi puurivistöjä jatketaan samalla puulajilla. Torin alueelle valitaan oma katupuu korostamaan sen omaleimaisuutta. Kartiotammi antaa arvokkaan ilmeen ja kapeakasvuisena se mahtuu kasvamaan lähellä julkisivuja. Torille tehdään lisää sähköpisteitä, vesipisteitä ja viemäripisteitä sekä erillisinä että yhdistettynä valaisinpylväisiin. Kaiutinjärjestelmät uusitaan. Lipputangot sijoitetaan torin itäreunalle. Torin pysäköintipaikat Torin myyntipaikat

12 12 Kankaanpään torin yleissuunnitelma

13 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 13

14 14 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 4.3 Kadut ja liittymät Katuverkon jäsentely ja katujen toiminta perustuu tavoiteverkkoon. Torin eteläreunan yhteyden katkaiseminen lisää liikennettä sekä Kauppatori-kadulla että Torikadulla. Liittymien toimivuudet on simuloitu ja tulosten mukaan liikenteen kasvaessa noin % liittymien toimivuus on vähintään välttävää perjantaiiltapäivän iltahuipputunnin aikana. Katujen parantamisen yhteydessä uusitaan tarvittavat vesi- ja viemärijohtolinjat. Sadevesiviemärijärjestelmänä käytetään nykyistä viemäröintiä, johon liitetään tarvittavat uudet kuivatusrakenteet. Keskuskatu Keskuskatu muutetaan torin osuudella kaksikaistaiseksi. Reunimmaiset kaistat hyödynnetään kadunvarsipysäköintiin. Jalankulun tärkeimpiin katuylityksiin tehdään suojatiesaarekkeet liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Saarekkeet rajoittavat omalta osaltaan myös liian suuria ajonopeuksia ydinkeskustassa. Keskuskadun länsireunaan sijoittuu kevyen liikenteen pääreitti. Torin kohdalle tehdään kaksipaikkainen linja-autopysäkki. Kiertoliittymää ei voida hyvin sijoittaa Keskuskadun ja Kuninkaanlähteenkadun liittymään liittymäsuuntien vinouksien ja käytettävissä olevan tilan muodon takia. Torikatu ja Kauppatorikatu Torikatua kehitetään keskustan hidaskatuna, joka palvelee etenkin asiakasliikennettä ja asiakaspysäköintiä. Torin kohdalla kadun ajorata nousee toripinnalle ja sen pintamateriaalina on sama kuin torin pinta. Ajoväylä erotetaan muusta torialueesta pollaririvistöillä. Mainittu ratkaisu viestii Torikatua käyttävälle autoilijalle jalankulun olevan korostetussa asemassa ja autoliikenteen nopeus on sovitettava muihin kulkumuotoihin. Kauppatorikatu erotetaan torista pollareilla ja kuivatusta palvelevilla nupukivikouruilla. Molemmilla kaduilla torin läheisyydessä jalankulkualueet tehdään harmaina betonikivipintaisina.

15 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 15 Kuninkaanlähteenkatu Kuninkaanlähteenkadun ja Paasikiventien liittymää voidaan kehittää kiertoliittymäksi nykyisen saarekkeisen liittymän tilalle. Kiertoliittymä toimivuus on parempi kuin nykyisen liittymän, sillä etenkin sivusuunnista pääsy Kuninkaanlähteenkadulle paranee. Kiertoliittymä toimii myös ydinkeskustan porttikohtana ja hidastaa autojen ajonopeuksia ydinkeskustan alueella. Kiertoliittymä muotoillaan keskustaa kohti kohoavaksi, jolloin se katkaisee näköyhteyden vastakkaiselle puo- lelle. Kiertosaarekkeen yliajettava osuus päällystetään noppakivellä. Kiertoliittymän keskelle voidaan sijoittaa taideteos, jonka ympäristö vihreytetään matalalla maanpeitekasvillisuudella tai vaihtoehtoisesti koko kiertosaareke istutetaan täyteen kasvillisuutta. Kiertoliittymä mahdollistaa Kuninkaanlähteenkadulle jonkin verran kadunvarsipysäköintiä. Pysäköinnin ja jalkakäytävän väliin tehdään nurmialueet, joissa on myös kivipintaa. Kiertoliittymä Kuninkaanlähteenkadun ja Paasikivenkadun risteykseen Kuninkaanlähteenkatu

16 16 Kankaanpään torin yleissuunnitelma Keskuskatu torin kohdalla Kauppatori-katu torin kohdalla Torikatu jatkuu pollareiden erottamana torin poikki Torikadun ja Kauppatori-kadun kulmaus

17 Kankaanpään torin yleissuunnitelma Torirakennus ja katos Torirakennus Nykyisestä torirakennuksesta tehdyn kuntoarvion ja LVIkuntoarvion mukaan tilat, pinnat ja tekniset järjestelmät ovat pääasiassa huonossa tai tyydyttävässä kunnossa. ja rakennus edellyttää perusteellista kunnostusta. Torirakennuksen alustavan tilaohjelman mukaan rakennusala on noin 110 m2, joka jakautuu seuraavasti: Esiintymislava ja katos sijoitetaan Kauppatorikadun varteen aurinkoiselle alueelle. Lava on kiinteä ja punatiilipintainen ja sitä on jatkettavissa erillisillä siirrettävillä tasoilla. Lavaa reunustavat portaat, jotka mahdollistavat istuskelun. Katos on purjekangasta ja muodoltaan kolmiomainen. torikauppiaiden tilat 37 m 2 yleisön wc-tilat 8 m 2 liiketila 1 58 m 2 liiketila 2 47 m 2 huoltotilat 3 m 3 Torirakennus voidaan joko kunnostaa ja laajentaa tai sitten se voidaan korvata uudella torirakennuksella. Molemmissa vaihtoehdoissa rakennuksen liiketilat uudistetaan ja rakennukseen sijoitetaan toritoimintaan liittyviä sosiaali-, huolto- ja varastotiloja. Rakennukseen sijoitetaan myös yleiset WC-tilat. Rakennuksen julkisivut tulevat olemaan punatiiltä ja lasia. Kiinteille seinäosille sijoitetaan mainos- ja informaatiopaneelit. Vaihtoehdossa, jossa nykyinen torirakennus kunnostetaan ja laajennetaan pituussuunnassa, sijoittuu rakennuksen molempiin päihin liiketilat. Tiloja voi käyttää kioski- tai kahvilatoimintaan. Rakennuksen keskelle sijoittuvat toritoiminnan edellyttämät tilat. Rakennuksen runkosyvyys ja korkeus säilyvät ennallaan. Nykyinen massiivinen kattolippa puretaan ja tilalle rakennetaan visuaalisesti keveämpi ja ohuempi katos. Vaihtoehdossa, jossa torirakennus rakennetaan uudelleen, on sijoitettu yksi yhtenäinen ja nykyistä suurempi liiketila. Rakennuksen toiseen päähän sijoittuvat toritoiminnan vaatimat tilat. Rakennuksen muoto ja materiaalit ovat kuten nykyisen torirakennuksen kunnostamisessa. Liiketilan kohdalla rakennuksen seinät ovat lähes koko korkeudeltaan lasipintaiset. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2

18 18 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 4.5 Valaistus Yleistä Torialueelle vaaditaan kohtuullisen hyvä ja tasokas yleisvalaistus johtuen kävely- ja autoliikenteen yhtäaikaisuudesta. Haasteena on sovittaa yleisvalaistus toimivaksi perinteistä tievalaistustapaa matalammilla ja arkkitehtonisesti hyväksyttävillä valaisimilla. Torialueen elävöittämiseksi ja tilan hahmottamisen parantamiseksi käytetään erilaisia kohdevalaistustapoja koskien mm. julkisivuja, puita ja katoksia. Tehostevalaistukselle esim. taidepolulle varataan optioita. Yleisvalaistus Kaupunkitilaan luodaan valaistusjärjestelmällä edustava ja laadukas leima. Torialue Turvallinen aluevalaistus perustetaan valaisinpylväs järjestelmälle, joka jäsentää ja selkeyttää mittasuhteiltaan ja toiminnoiltaan eri tiloja. Valaisimena käytetään eri valaistustarkoituksiin soveltuvaa iguzzini valaisinjärjestelmää. Valaisimet sijoitetaan siten, että sekä torialueen, että kadun valaistus voidaan toteuttaa samasta pylväästä. Pylväät muodostavat yhtenäiset ja selkeät linjat eri ilmansuunnista katsottuna. Osa yleisvalaistuksesta järjestetään pohjoisosan rakennuksien seinään sijoitetulla valaisimella. Alueen kohdevalaistus toimii epäsuorasti osana yleisvalaistusta. Eteläosan yleisvalaistus järjestetään katoksien kautta suoralla ja epäsuoralla valaistustavalla. Kohdevalaistus Kohdevalaistuksen pääaiheena ovat toritilaa ympäröivät julkisivut, jotka valaistaan yhtenäisellä ja selkeällä valaistuksella. Valaistuksen tarkoituksena on rajata toritila. Julkisivujen valaistuksen ansiosta toritilan hahmottaminen on helppoa tunnelmallisella ja lämminhenkisellä tavalla. Näyttävät männyt kohdevalaistaan. Toritilaan suunniteltavaan taideteokseen luodaan yhdessä taitelijoiden kanssa teosta tukevat valaistus ja valoaiheet. Torialueen jakava poikkikatu () valaistaan matalilla valopollareilla voimakkaasti. Valaistus muodostaa selkeän ja arkkitehtonisesti perustellun aiheen. Katualueet Samaa valaistusjärjestelmää käytetään katualueilla. Valaisin sijoitetaan valaistusteknisin perustein. Kuva. Valaistuksen jäsennys Kuva. Katuvalaistus: nykyinen katuvalaistuksen etäisyys, korkeus ja teho suhteet eivät tuota vaadittua valaistustasoa. Valaisimet voidaan uudelleen sijoittaa esim. valaistusluokka vaatimukseltaan vähäisemälle kadulle. Kuva. Julkisivuvalaistus: Julkisivujen valaistus säilyttää kaupunkikuvan pimeän aikaan. Järjestelmällisen julkisivujen valaistustavan ansiosta torialue rajautuu rauhallisesti ja selkeästi.

19 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 19 Tehostevalaistus Esiintymiskatosta valaistaan näyttävällä tavalla. Katoksen valaistus jäsentyy arki- ja juhlavalotilanteeseen. Arkitilanteessa katos tuodaan rauhallisesti valoilla esiin. Juhlatilanteet sisältävät voimakkaamman valaistuksen, jossa voidaan käyttää mm. värejä esim. additiivisesti sekoittuen ( värivarjot ). Taidepolkuaihetta varten varataan maahan sähköryhmä ja lisäksi rakennuksien katoille sähköryhmät. Puistotontille esitetään väliaikaista tunnelmavalaistusta. Jatkotoimet Rakennussuunnitteluvaiheessa tulee valaisimien sijoitus kaikilta osiltaan tarkastaa. Esim. esiintymiskatoksen sijoittumista suhteessa valaisinpylväslinjaan on tarkistettava. Valopollari aihetta tulee tutkia yhdessä arkkitehdin ja taitelijoiden kanssa. Samoin taideteokseen liittyviä aiheita voidaan yhtenäisyyden tavoittamiseksi sijoittaa esim. valopylväiden jalustoihin tai vastaavasti. Taideteokseen ja taidepolkuun tulee suunnitella taiteellisesti perusteltu valoteosmainen yleis- ja kohdevalaistus, joka merkitsee taidepolun selkeästi ja tuo esiin taideteokset. Pimeän aikaan tämä kokonaisuus muodostaa näyttävän aiheen, jonka pohjalta kaupunki voi ideoida talviajan markkinointiaan.

20 20 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 5 TAIDEKEHÄ Taidekehä ja siihen torialueen läpi kytkeytyvä taidepolku nostetaan esiin muista keskusta-alueella ja sen tuntumassa olevista kevyen liikenteen reiteistä. Taidekehän korostaminen parantaa sen varrella olevien teoksiin tutustumista ja tuo teoksen paremmin saavutettavaksi etenkin ulkopaikkakuntalaisille. Taidekehän sijaintia kuvaa sen risteyskohdissa, katujen ylityskohdissa tai reitin kääntymiskohdassa olevat pinnoitteeseen tehdyt kaarevat noppakivinauhat. Kyseistä ratkaisua on jo käytetty taidekehän varrella. Taidekehän reitillä olevat suojatiet toteutetaan mustalla ja valkoisella noppakivellä. Taidekehän ja teosten opastettavuutta parannetaan kolmella opastustaululla. Yksi näistä sijoitetaan torille uuden torirakennuksen yhteyteen, toinen Taidekoulun edessä olevan Eläintorin reunaan ja kolmas kulttuurikortteliin. Teosinformaatiota varten tehdään jokaiselle teoksen läheisyyteen erillinen joko maalatusta teräksestä tai alumiinista oleva matala infopylväs. Vaihtoehtoisesti käytetään teokseen kiinnitettävää laattaa tai kaiverrusta itse teokseen. DET

21 Kankaanpään torin yleissuunnitelma 21 6 KUSTANNUKSET JA RAKENTAMINEN 7 JATKOTOIMENPITEET Rakennuskustannukset on arvioitu syksyn 2004 maarakentamisen kustannustasossa. Kustannukset ovat kohteittain seuraavat: Keskuskatu Kuninkaanlähteenkatu Torikatu alkuosa Torikatu loppuosa Kauppatorikatu Kiertoliittymä Kadut yhteensä Merkittävän kustannustekijän muodostaa torialueella käytettävä pinnoite ja sen kustannus. Pinnoite jakautuu sekä luonnonkiveen että betonikiveen. Kustannukset ovat riippuvaisia näiden määristä alla esitetyllä tavalla: Luonnonkivi 100 % Luonnonkivi 80 % / betonikivi 20 % Luonnonkivi 20 % / betonikivi 80 % Betonikivi 100 % Rakentaminen ajoittuu useammalle vuodelle. Ensimmäisenä toteutetaan Keskuskatu vuoden 2005 aikana. Yleissuunnitelmassa esitetyistä ratkaisuista tehdään päätökset jatkosuunnittelua varten. Suunnittelu jatkuu rakennussuunnitelmien laatimisella. Ohjausryhmä pyytää lausunnot lautakunnilta ja yrittäjäyhdistykseltä. Ohjausryhmä käsittelee lausunnot ja vie yleissuunnitelman kaupunginhallitukseen käsiteltäväksi. Esitetyt ratkaisut edellyttävät asemakaavamuutoksia, jotka käynnistetään yleissuunnitelman mukaisesti. Tori (betonikivi 80% /luonnonkivi 20 %) Torirakennus Esiintymislava ja katos Torin taideteos Tori yhteensä YHTEENSÄ

22 22 Kankaanpään torin yleissuunnitelma Kankaanpään kaupungin työryhmä Kaupunginarkkitehti Maija Anttila Rakennuspäällikkö Erkki Liimu Rakennusmestari Kalevi Salmijärvi Kaupunginpuutarhuri Ilpo Möttönen Ohjausryhmä Juhantalo Kauko, puheenjohtaja, luottamushenkilöedustaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Alitalo Juha, Kankaanpään yrittäjät ry:n edustaja Annala Risto, varapuheenjohtaja, kehittämispäällikkö, Kankaanpään kaupunki hallintokeskus Anttila Maija, kaupunginarkkitehti, Kankaanpään kaupunki hallintokeskus Autio Johanna, luottamushenkilöedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Karjalainen Maire, Kankaanpään Vammaisneuvoston edustaja Karttunen Paavo, kaupunginjohtaja Liimu Erkki, rakennuspäällikkö, teknisen keskuksen johtaja, K.ankaanpään kaupunki tekninen keskus Pajunen Jouko, Kankaanpään yrittäjät ry:n edustaja Suunnittelijat Ramboll Finland Oy Ins. Jouni Lehtomaa, projektipäällikkö, liikennesuunnittelu Ins. Janne Koskinen, aluesuunnittelu Artenomi Jouko Lehtomäki, visualisointi Hortonomi Virpi Hannuksela, ympäristösuunnittelu Tekninen avustaja Antti Timonen, raportin taitto Tekninen avustaja Sari Kivinen, raportin kuvitus, visualisointi Sigge Oy Arkkitehti SAFA Pekka Mäki, aluearkkitehtuuri Arkkitehti Rauno Lehtinen, aluearkkitehtuuri ja rakennukset Valoa-valoarkkitehtuuritoimisto Oy Valaistussuunnittelija Roope Siiroinen Idea&Design Tmi Maisema-arkkitehti Gunnar Suikki, kaupunkikuva