Valtuustoseminaari Nykytilanne, tulevaisuuden näkymät ja linjauksia

Transkriptio

1 Valtuustoseminaari Nykytilanne, tulevaisuuden näkymät ja linjauksia Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

2 Toimintaympäristön nykytila Euroopan ja Suomen talouden epävarmuus heijastuu vahvasti myös Rovaniemelle lähivuosina, julkinen talous kiristyy, talouskasvu on heikko Lapissa ja yleensä pohjoisessa on optimismia elinkeinoelämän kehittymiselle Väestökehitys on ollut Rovaniemellä hyvä, jatkuuko kasvu entisellään? (heinäkuussa 2012 as ) Työttömyys ei ole viime aikoina enää vähentynyt, nuorisotyöttömyys on lisääntynyt

3 Työllisyyslukuja Työttömyysaste oli heinäkuussa 14,3% Työttömiä 4086 hlöä, joista alle 25- vuotiaita 1053 hlöä ja pitkäaikaistyöttömiä 974 hlöä Vuonna 2010 Rovaniemellä työpaikkoja oli (tavoite 2015 on 25800) Yksityisellä sektorilla 12058, valtiolla 3294, kuntasektorilla 6858, valt. enemm. yhtiöt 998, yrittäjät 2048

4 Elinkeinoelämän painotuksia Kaivosklusteri vahvemmaksi Matkailuun uutta potkua Energiapoliittiset hankkeet työn alle Varautuminen ohjelmakauteen 2014 Innovaatiorakenteiden vahvistaminen, kaupunkipoliittinen ohjelmatyö Arktinen profiloituminen

5 Rovaniemen talouden tila vakava Säästötoimet ja tarkka taloudenpito välttämättömyys Erikoissairaanhoidon kulut karkaamassa Rakenteellisia muutoksia pakko etsiä Vuoden 2013 budjetin teko vaativa prosessi

6 Nettomenojen kehitys 2012 Vuoden 2012 talousarviossa kasvuvaraa edelliseen vuoteen on 2,5 % 7 kuukauden aikana nettomenot ovat kasvaneet peräti 8,9 % eli 17,4 M Kasvu on 3½ -kertainen hyväksyttyyn kasvuun verrattuna ja ylittää sallitun kasvun 10 miljoonalla eurolla

7 Vuoden 2012 talousarvion tasapainotustarve Määrärahojen ylitys 8,1-11,8 M Tuotannon alijäämä yht. 0,0-2,7 M Lomapalkkavelka 2,9-4,5 M YHTEENSÄ 11,0-19,0 M Taseessa on ylijäämää 16,2 M

8 Henkilöstölukuja 2012 Työntekijöitä yhteensä 3565, joista vakituisia Sairauspoissaolopäiviä on ollut yhteensä vrk. Työntekijöistä 66 %:lla on ollut sairauspoissaoloja. Keskimäärin 12,6 vrk/hlö. Kaikki indikaattorit ovat jokseenkin samalla tasolla kuin vuonna 2011

9 Henkilöstömuutoksia Kaupungin henkilöstöä eläköityy vuosittain noin 120 Uusrekrytoinnissa aina harkinta Ensisijaista arvioida mahdollisuudet töiden uudelleen järjestelyyn olemassa olevan henkilöstön suhteen Muutos edellyttää henkilöstön sitoutumista kehittämiseen

10 Henkilöstö voimavarana - Henkilöstöstrategia on työn alla - Esimieskoulutushanke käynnistyy syksyllä - Lähtökohdat kehittämiselle hyvät, koska koetaan haastattelujen tuloksena laajasti luottamushenkilöiden ja henkilöstön olevan kehittämisen tukena - Työnantajan tulee olla henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiva - Johtaminen tulee perustua luottamuksen rakentamiseen, kannustamiseen ja henkilöstön kuulemiseen

11 Uusia taitoja Uusia rakenteita Tavoitteena uusia taitoja, uusia rakenteita ja uudenlaista viestintää ja vuorovaikutusta sekä kehittynyt työkulttuuri ja ilmapiiri Työ OSAAMINEN RAKENTEET Halu ja tahto Yhteisöllinen oppiminen oppiva organisaatio Resurssit Tekijä(t) Systeemi Uudenlaista viestintää ja dialogia Asenne VUOROVAIKUTUS Työkulttuuri ja ilmapiiri Johtaminen ja tuki

12 Strategia ohjausvälineenä Strategioiden ei koeta aidosti ohjaavan päätöksentekoa Virkahenkilöstö odottaa luottamushenkilöilta päätöksenteossa hyväksyttyjen strategioiden huomioimista On riski tehdä kohtuuttomasti turhaa työtä hallinnossa, mistä seurauksena myös motivaation lasku

13 Ohjelmat Kriittiset menestystekijät/ Strategiset kärjet Visio Arvot Päämäärät Asukkaiden Rovaniemi Yritysten Rovaniemi Kylien Rovaniemi Maakunnan Rovaniemi Osallisuus ja demokratia Terveys, hyvinvointi ja palvelut Maankäyttö ja asuminen Elinvoimaisuus ja kilpailukyky T u l o s k o r t i t Johtaminen (muutos, henkilöstö, osaaminen, talous, omistajaohjaus, konserni)

14 Kaupunkistrategia perustana Eritysstrategiat tulee tukea kaupunkistrategiaa Esim. alueiden käytön, elinkeinopolitiikan ja kv-yhteistyön strategiat ovat olemassa Palveluhankinta-, toimitila- ja henkilöstöstrategia ja kouluverkkoselvitys valmistelussa Kaupunkistrategiassa tulee olla vähän strategisia kärkiä (saatu palaute eri yksiköiltä)

15 Kriittiset menestystekijät Strategiset kärjet Kärkihankkeet Tehtäväalueiden tuloskortit Asukkaiden hyvinvointi 1. SoTe -palvelurakenne 2. Koulu- ja lukioverkko 3. Uudet järjestämistavat 4. Kaavoituksella 2 v. asuntotonttivaranto Visio Arvot Yritysten ja alueen kilpailukyky 1. Elinkeinojen ja matkailun kehittämisohjelmien toteutus 2. Kaavoituksella 1-2 vuoden tonttivaranto yrityksille Päämäärät TULOS- KORTIT Kaupunkikonsernin talouden tasapaino 1. Uudet työpaikat 1 % vastaava verotulotuotto 2. Omaisuuden tuoton nosto 3. Konsernirakenteen kehittäminen

16 Peruspalvelut Lähtökohdaksi selvemmin monituottajamalli ; tukee myös yritysten syntyä ja kehittymistä ja sitä kautta työllisyyttä Samalla voimassa tavoite nykyisen oman tuotannon henkilöstön täysimääräisestä työllistämisestä Siirtyminen selvemmin avo- ja ennakoivan hoidon suuntaan Asiakkaan omaa valintaa vahvistetaan (palvelusetelijärjestelmän luominen)

17 Sote-palvelurakenne? Kansalliset linjaukset vielä avoimia Isoja muutoksia kuitenkin tulossa sairaanhoitopiirien lakkauttamisen seurauksena Kaupungilla on kasvava toiminnallinen tarve siirtää omaa terveyspalveluaan nykyisen keskussairaalan lähelle (vaikuttaa strategiseen alueiden käytön suunnitteluun)

18 Yritysten ja alueen kilpailukyky Kaavoituksen parempi toteutuminen keskeinen asia Nykyiset keskustan osayleiskaava ja eri asemakaavavaikeudet saatava ratkaisuun mahdollisimman pian Uutta potkua matkailun kehittämiseen Kaivosklusterin rakentaminen ICT-turvaklusterin edistäminen Arktisuuteen profiloituminen

19 Konsernitalouden tasapainotus Omaisuuden tuoton nosto sisältää tavoitteen kaupungin maa-alueiden ja kiinteistöjen jalostamisesta taloudellisesti Toimitilastrategia ja -ohjelma tärkeässä roolissa On tärkeä nähdä eri ratkaisujen vaikutukset hallinnonalojen rajojen yli konsernitalouden vakauden ja asukkaiden yhteisen edun kannalta

20 Konsernirakenteen kehittäminen Konserniyhtiöt ja liikelaitokset muodostavat merkittävän osan kaupunkikonsernista taloudellisesti ja toiminnallisesti On oltava avoin keskustelemaan rakennemuutoksista kuntalaisten yhteisen edun nimissä Rovaniemen Energian ja Napapiirin Veden yhdistäminen järkevä toimi toiminnallisesti ja taloudellisesti

21 Napapiirin Vesi liikelaitoksen yhtiöittäminen Suunniteltu esitys: Kaupunki yhtiöittää liiketoimintakaupalla Napapiirin vesi liikelaitoksen Rovaniemen Energia Oy:n osaksi tai Rovaniemen Energia Oy:n tytäryhtiöksi Ostava yhtiö jää kauppahinnan velkaa Rovaniemen kaupungille Ostava yhtiö maksaa lainalle sovitun koron, joka vastaa nykyistä liikelaitoksen tuloutusta kaupungille 2,6 M Liiketoimintakaupasta päättää kaupunginvaltuusto

22 Napapiirin Vesi liikelaitoksen yhtiöittäminen Tavoiteltavat hyödyt kaupunkikonsernille Veden myyntihinnan korotustarve vuosina on ilman järjestelyä 15 % ja järjestelyn toteutuessa 10,5 %. Napapiirin Veden investointiohjelma siirtyy kaupungin vuosikatteeseen sidotusta investointiohjelmasta Rovaniemen Energia konsernin investointiohjelmaan Rovaniemen Energia Oy:n voi tehdä nykyistä suuremmat poistokirjaukset ja välttää tilikauden tuloksesta maksettavat verot Rovaniemen Energia Oy:n tulosta voi hyödyntää tilapäisesti Napapiirin Veden investointien rahoituksessa konserniavustuksilla Rovaniemen Energia Oy:n ja Napapiirin Veden toimintojen yhdistäminen samassa konsernissa tuo ns. synergiaetuja varovasti arvioituna euroa vuodessa. Kaupunginvaltuusto päättää veden hinnoittelun periaatteet ja yhtiö päättää hinnat

23 Napapiirin Vesi liikelaitoksen yhtiöittäminen Yhtiöittämisen vaikutus kaupungin talouden tasapainotuksessa Verottaja on antanut asiassa ennakkotietopäätöksen, joka on voimassa saakka Kauppahinnaksi on hyväksytty n M 85 Miljoonan euron kauppahinnalla kaupungin myyntivoitto on n. 37 Miljoonaa euroa Myyntivoiton vuoksi ao. vuodelle (2012) syntyy ylijäämä, joka jää kaupungin taseeseen puskuriksi alijäämille Myyntivoitto ei ratkaise kassavirtaongelmaa (rahoitusepätasapaino) Järjestelyn jälkeen Energia konsernin tuloutus voidaan mahdollisesti kokonaisuutena toteuttaa syntyneen konsernin sisäisen velan koron kautta (osingonmaksusta aiheutuu RE:lle veroseuraamus) JÄRJESTELYSTÄ HUOLIMATTA KAUPUNGIN ON RATKAISTAVA KÄYTTÖTALOUDEN TASAPAINO-ONGELMA

24 Hallinnon uudistuksia Sopimusohjausjärjestelmää on kehitettävä Lautakunnille vahva poliittinen ohjaus, johtokunnat vastaavat liiketoiminnan strategisesta johtamisesta Arvioitava erillisten pienten lautakuntien tarpeellisuutta (liikunta-, nuoriso-, kulttuuri) Kaupunginhallituksen yhteys lautakuntiin rakennettava strategisesti tiiviimmäksi Kaupunginhallituksen asema vahvemmaksi

25 Hallinnon uudistuksia (2) Hallinnon sisäisen byrokratian karsiminen tarpeen (esim. sisäiset laskutukset) Arvioitava teknisten tukipalveluiden tarvetta omana työnä tehtynä suhteessa lisääntyviin ostopalvelumahdollisuuksiin

26 Y h t e e n v e t o Yhdistymisen kasvusysäys on ohi! On löydettävä vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia peruspalveluissa, sivistyssektorilla sekä konsernirakenteessa Sopimusohjausjärjestelmän toimivuutta on parannettava ja hallintorakennetta on kehetettävä Kaupunkistrategiaan on sitouduttava Lähtökohtana kaupunkilaisten yhteinen etu!