Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen 2. Kirjahistoria

Transkriptio

1 Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen 2 Kirjahistoria Outi Merisalo

2 Kirja 1. sisält ltää tietoa, jota halutaan säilytts ilyttää = kulttuurin periytymisen välinev 2. antaa arkeologista tietoa omasta historiallisesta kontekstistaan 3. jokainen käsinkirjoitettu k kirja on ainutlaatuinen

3 Kirjoitusmateriaaleja

4 Kreikan ja Rooman kirjoitusmateriaali l:lle jkr. Länsi-Euroopassa dokumenttimateriaalina 1000-luvulle jkr. (paavin kuuria) Cyperus papyrus Egyptistä Kreikkaan 600- l. ekr. Pa per-aa faaraolle kuuluva (kr. khartes, byblos, lat. charta, papyrus) Papyrus

5 Papyrusrulla: kirjamuoto luvulle kr. palimpseston uudelleen hangattu = pesty ja uudelleen kirjoitettu papyrus

6 Vahataulut: muistiinpanoja kr. stylos lat. pugilar Kaksi vahataulua = kr. diptykhon deltion,, lat. codex

7 Pergamentti Traditio: Pergamon, Vähä-Aasia 2. vs. ekr. Nahan käyttk yttö kirjoitusalustana jo varhaisempi Leviää Roomaan 2. vs. ekr. 300-luvulta jkr. normaali kirjamateriaali LänsiL nsi- Euroopassa Pergamentin valmistus: poistetaan epidermi (A) ja hypodermi (C)

8 Nahan käsittely k pergamenttia kalkkipohjainen kylpy > taipuisuus kuivatetaan kehikossa ohennus ja viimeistely hohkakivellä varten

9 Codex-muotoinen kirja: länsimaisen keskiajan kirjamuoto Papyruksen lehtiä taitettuina ja selästään yhteen kiinnitettyinä Egyptissä 2. vs. ekr. Pergamenttinen codex ehkä roomalainen keksintö 1. vs:lta ekr. = muistikirja Martialis 1. vs:n lopulla jkr.: kirjamuoto, jota helppo kuljettaa mukana (kokeilu?) Säilyneitä papyrus-codex-fragmentteja 100-l:lta jkr. Varhaisin latinankielinen pergamenttinen codexfragmentti 100 jkr.

10 De bellis Macedonicis BL, Papyrus 745

11 Corpus Christi College MS. 122, 1100-l. insulaariminuskeli pistoja (engl. prickings) ) viivausta varten

12 viivauslankku pistäjä

13 Paperi Kiina n. 100 jkr.: tee, riisi, bambu, hamppu

14 Paperi 2 Arabialaiset toivat Eurooppaan Arabipaperia Euroopassa: Al-Andalus (arabien Iberia) 900-luvulta ja Sisilia 1100-luvulta (hamppu, pellava) esiintyy myös Genovassa ja Venetsiassa Ei vesileimaa

15 Paperi arabeilta eurooppalaisille Eurooppa: ei tietoa teknologian siirrosta sotavangit 1000-luvulla? Ristiretket luvulta lähtien? Fabriano, Umbria: paperintuotanto 1264 (hamppu, pellava) Seudulla ennestään villantuotantoa

16 Paperinvalmistus 1 Puhdasta, juoksevaa vettä Lumppua Lumput revitään, pannaan muhimaan ( mätänemään ) (3-12 viikkoa) Lumppumassa + paljon vettä kiviastioihin, joissa rautavasarat, jotka liikkuvat paperimyllyn rattaiden voimin, repivät muhennokseksi

17 Paperimuotti A = paperimuotti B = päällys C = kehikko D = askelmat eli tukirimat E = pystysuorat metallilangat eli viira F = ketjulangat

18 Paperinvalmistus 2

19 Vesileima A = viira B = ketjulanka C, C = tukiketjulanka E = vesileima F = vastaleima G = merkin kiinnike H = askelmien väli

20 Kirjantuotanto varhaiskeskiajalla ( )

21 Benediktuksen munkkiveljeskunta Egypti: Antonios 200-luvun lopulla erämaahan (kr. eremos > eremiitti, anakhoresis) Athanasios: Antonioksen elämä,, lat. käännös s n. 370 > askeesi suosituksi Pakhomios: : yhteisö (= koinobion) ) n. 320 Tabennesis (Egypti) > LänsiL nsi-euroopan yhteisöaskeesi Benediktus Nursialainen n Subiacon luostari, pakhomiolainen Monte Cassino n. 529, sääs ääntö n

22 Benediktuksen sääntö Ora et labora: henkinen ja ruumiillinen työ ruumiilliseen kuuluu kirjojen kopiointi

23 Bartholomaeus Anglicus, De proprietatibus rerum ranskalaisena käännöksenä n. 1400

24 BNF, fr. 273, f. 7 (n. 1475) Liviuksen Rooman-historia

25 Luostarien kirjantuotanto Länsimaiden pääasiallinen kirjantuotantomuoto 1200-luvulle scriptorium: malli varhaiskristillisistä seurakunnista, omatuotanto nuoret munkit koulutettiin omassa koulussa kopiointi sekä mallista että sanelusta

26 Brittein saaret Irlanti: P. Patrik 432 lähtien luostarikristillisyys latina täysin vieras kieli, jota opetellaan kopiointi keskeistä toimintaa, myös tekstejä laaditaan Durhamin evankeliumifragmentti n. 600: irlantilainen puoliunsiaali

27 Kirjojen koristelu Kelttiläinen kansanperinne

28 Irlanti, luostareiden maa

29 Irlantilainen lähetystoimintal Columba (n ): Skotlannin evankeliointi Iona n. 563 > Lindisfarne n. 635 (P. Aidan) Columbanus (n ): Luxeuil n. 590, Bobbio 614 Gallus perustaa Sankt Gallenin 612 merkittäviä kirjoitus- ja kulttuurikeskuksia aluksi insulaarikirjoitus, sitten paikallisia tyylejä Lähetyssaarnaajat: Willibrord (n ), friisit; Bonifatius (k. 754)

30 Book of Lindisfarne n. 698

31 Sankt Gallen P. Columbanuksen oppilas Gallus 612 Luostari 720: Otmar apotiksi alemanninen minuskeli n. 835

32 Ideaalinen luostari: Reichenaussa laadittu pohjapiirros ehkä Sankt-Gallenin luostarin uudisrakennusta varten, n Sangall. 1092,

33 Sivun yläosa alemannista minuskelia alaosa karolingista

34 Vanhin Sankt Gallenin kirjaston luettelo (Sang( Sang.. 728) n. 850

35 Karolingista minuskelia Sankt-Gallenin luostarista ennen v:tta 883. Sang. 621, Orosius, Historiae adversus paganos

36 Englantilainen unsiaali Canterburyn Codex aureus n

37 Anglosaksiset luostarit mantereella Reichenau (Pirmin 724) Fulda 744 (Sturmi, Bonifatiuksen oppilas) Hersfeld 770 (Lullus) Anglosaksiset kirjoitustyylit, kirjakulttuuri Vaikuttivat karolingisen renessanssin syntyyn

38 Reichenau Pirmin 724 Läheiset suhteet keisarihoviin 821: 415 nid. Patristiikka, Hagiografia, Luostarisääntöjä, Kielioppia Walahfrid apottina

39 BNF, lat f. 414 ( ) 1275)