Länsimaisen kirjan historia. Outi Merisalo , ls P 210

Transkriptio

1 Länsimaisen kirjan historia Outi Merisalo , Ma ls P 210

2 Kurssin tavoitteet johdatus keskiajan tutkimukseen primaarilähteiden avulla kurssin aikana pyritää ään n opettamaan seuraavat valmiudet: 1. yleistiedot Länsi-Eurooopan keskiaikaisen (n jkr.) kirjan historiasta 2. pohja käsin k kirjoitetusta kirjasta arkeologisena esineenä saatavan tiedon hankkimiseen ja tulkitsemiseen. Kodikologiaa,, paleografiaa (karolinginen minuskeli ja goottilainen kirjakirjoitus).

3 Karolingista minuskelia Sankt Gallenista (ennen 883 jkr)., Sang.. 621, Orosius, Historiae adversus paganos

4 BNF, lat f. 414 ( ) 1275) Goottilaista kirjakirjoitusta Ranskasta

5 Books in transition Suomen Akatemian projekti erillistutkimusta: kirjan vaikutus yksilötasolla kulttuuristen murrosten aikana 1000-luvulta 1700-luvun loppuun Italiasta Englannin kautta Pyhää ään n Saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan ja Skandinaviaan Web site klo P215 L. Amaton lisensiaattityön n tarkastus (Mirabilia urbis Romae. Trasformazioni tipologiche nel passaggio dal manoscritto alla stampa)

6 Terminologiaa

7 Kirjahistoria kirjan historia kulttuurihistoriana tekstien leviäminen, omistushistoria, kirjantuotannon historia, kirjojen materiaaliset piirteet, kirjoituksen historia

8 Filologia (kr. filos ystävä ä -logia oppi 1) tutkii tekstejä kokonaisvaltaisesti kulttuurin muistomerkkeinä niiden kielellisten ja sisäll llöllisten llisten piirteiden kannalta pyrkien sijoittamaan ne asianomaiseen historialliseen kontekstiin 2) vanhojen tekstien rekonstruointi ja tutkimus - syntyy Egyptin Aleksandriassa 3. vuosisadalla ekr.: Museionin kirjaston tutkijat pyrkivät t kerää äämään kaiken kr.k.. kirjallisuuden ja rekonstruoimaan tekstien alkuperäisen asun Museionin rekonstruoitu kirjastohuone

9 Aleksandria

10 Paleografia (kr. palaios + grafein) 1) vanhojen kirjoitustyylien tutkimus 2) vanhojen kirjoitustyylien lukeminen käyttö: : vanhojen kirjoitustyylien tulkinta; käsikirjoitusten ajoitus ja paikallistaminen latinalainen paleografia: Jean Mabillon ( ), De re diplomatica (1681) kreikkalainen paleografia: Bernard de Montfaucon ( ), Palaeographia Graeca (1709)

11 Paleografia 2 itsenäinen inen akateeminen oppiaine n (Göttingen,, J.C. Gatterer) kirjoitus kulttuurihistorian kontekstissa Wilhelm Wattenbach ( ) 1897) Léopold Delisle ( )

12 Ludwig Traube historian metodin tulee olla filologia alkukielten tuntemuksen oltava erinomainen kokonaisvaltainen käsikirjoitusten tutkimus: niteiden materiaaliset piirteet, kirjastojen historia, tekstitraditio, kirjastojen historia, kirjantuotannon historia

13 Trauben oppilaat Paul Lehmann ( ) E.A. Lowe ( ) 1969) Bernhard Bischoff ( ): Paläographie des römischen Altertums und des abendländischen ndischen Mittelalters. Grundlagen der Germanistik 24. Berlin 1979 (engl( engl: Latin Palaeography. Antiquity and the Middle Ages. Cambridge 1995)

14 Paleografian tutkimus Scriptorium (1946-): Bibliothèque de l'école des Chartes (1839-) Archivio paleografico italiano (1882-) Comité international de paléographie latine (= CIPL, 1953-): Catalogue de manuscrits datés:

15 Kodikologia (sa Handschriftenkunde, engl codicology) 1) käsinkirjoitetun kirjan kokonaisvaltainen tutkimus tarkoituksena yhdistää kirjoitusmateriaalin, kirjoituksen, koristelun, tekstin ja sidoksen antama tieto 2) «kirja-arkeologia arkeologia» (F. Masai, ): kirja kulttuurihistoriallisen a monumenttina Sankt-Gallen, ms. 51, f. 2,

16 Kodikologinen tutkimus Scriptorium (1946-) Ludwig Traube Alphonse Dain François Masai - Léon Gilissen Marie-Th Thérèse d Alverny Denis Muzerelle Ezio Ornato & Carla Bozzolo (kvantitatiivinen kodikologia) Marilena Maniaci Vocabulaire codicologique (ranska italia espanja englanti)

17 Lähitieteet epigrafiikka: piirtokirjoitukset kovalla alustalla papyrologia: tekstit papyruksella diplomatiikka: asiakirjojen tutkimus

18 Tekstikritiikki e. textual criticism,, r. critique textuelle,, s. Textkritik,, i. critica testuale / ecdotica käsikirjoitusten välittv littämän n tekstimuodon tutkiminen ja mahdollinen muuntaminen mahdollisimman alkuperäisen tekstin aikaan saamiseksi syntyy 1800-luvun ensimmäisell isellä puoliskolla useiden eri tutkijoiden, joista kuuluisin saksalainen Karl Lachmann ( ), 1851), ansiosta edeltäjät: t: 1700-l., raamatun tekstikritiikki (Richard Bentley ) 1742)

19 recensio Tekstikritiikki 2 recensio eli kaikkien olemassaolevien käsikirjoitusten tarkastelu emendatio eli s eli säilyneen tekstimuodon "korjaus" mahdollisimman alkuper äiseksi ns. Lachmannin metodi: käsikirjoitusten sukupuu (stemma) yhteiset virheet monissa tapauksissa traditio ei pystysuora, elementtejä mukaan vaakasuorasti (ns. kontaminaatio)

20 Tekstikritiikki 3 konservatiiviset (mahdollisimman tarkka pitäytyminen säilyneeseen materiaaliin) vs. konjekturaaliset (konjektuuri = ediittorin oma ehdotus käsikirjoitustraditiota k vastaan) lähestymistavat vaihtelevasti suosiossa jokainen traditio vaatii tarkkaa harkintaa ja yksilöllist llistä lähestymistapaa kaikki mahdollinen informaatio on otettava huomioon käsikirjoitusten todistusarvoa arvioitaessa: historia, kodikologia (mistä käsikirjoitus peräisin? miltä ajalta?), paleografia (vrt. ed.) jne. autoptinen tarkastelu: alkuperäisten käsikirjoitusten k paleografinen ja kodikologinen tutkimus tekstikritiikin historia: S. Timpanaro, La genesi del metodo del Lachmann (2. laitos). Padova 1981.

21 Tekstihistoria e. text history,, r. histoire textuelle,, s. Textgeschichte,, i. storia testuale tekstin leviämisen tutkiminen, painotaitoa edeltävän ajan osalta käsikirjoitusten k leviämisen ja erikoispiirteiden avulla uranuurtajia Ulrich Wilamowitz-Moellendorf (Textgeschichte der griechischen Bukoliker,, 1906), Traube ja ranskalainen Félix Grat,, joka perusti 1934 Pariisiin l'institut de Recherche et d'histoire de Textes (40, avenue d'iéna na,, F F PARIS)

22 Kirja 1. sisält ltää tietoa, jota halutaan säilytts ilyttää = kulttuurin periytymisen välinev 2. antaa arkeologista tietoa omasta historiallisesta kontekstistaan 3. jokainen käsinkirjoitettu k kirja on ainutlaatuinen

23 Kirjoitusmateriaaleja

24 Kreikan ja Rooman kirjoitusmateriaali l:lle jkr. Länsi-Euroopassa dokumenttimateriaalina 1000-luvulle jkr. (paavin kuuria) Cyperus papyrus Egyptistä Kreikkaan 600- l. ekr. Pa per-aa faaraolle kuuluva (kr. khartes, byblos, lat. charta, papyrus) Papyrus

25 Papyrusrulla: kirjamuoto luvulle jkr. kr. palimpseston uudelleen hangattu = pesty ja uudelleen kirjoitettu papyrus

26 Vahataulut kr. stylos lat. pugilar Kaksi vahataulua = kr. diptykhon deltion,, lat. codex

27 Kuningas Daavid muusikoiden ja kirjureiden kera. Oikealla vahatauluja. Canterbury(?), BL, Cotton Vespasian A, f.30v

28 Pergamentti (lat. membrana, sa. Pergament, e. parchment,, ra. parchemin,, i. pergamena, membrana) traditio: Pergamon, Vähä- Aasia 2. vs. ekr. nahan käyttk yttö kirjoitusalustana jo varhaisempi leviää Roomaan 2. vs. ekr. 300-luvulta jkr. normaali kirjamateriaali LänsiL nsi- Euroopassa Pergamentin valmistus: poistetaan epidermi (A) ja hypodermi (C)

29 Nahan käsittely k pergamenttia kalkkipohjainen kylpy > taipuisuus kuivatetaan kehikossa ohennus ja viimeistely hohkakivellä varten

30 Codex: : yhteen ommellut vihot Singulio = taitettu pergamenttilehti = 2 foliota = 4 sivua Binio = kaksi taitettua lehteä = 4 foliota = 8 sivua Trinio/ternio = kolme taitettua lehteä = 6 foliota = 12 sivua Quaternio = neljä taitettua lehteä = 8 foliota = 16 sivua Quinio = viisi taitettua lehteä = 10 foliota = 20 sivua Senio = kuusi taitettua lehteä = 12 foliota = 24 sivua Quaternio > it. quaderno, ransk. cahier

31 Sidos Keskiajalla useimmiten lujat nahkalla peitetyt puulaatat kansina Vihot ommellaan seläst stään n kiinni Jänteet pitävät t selän ehjänä

32 Corpus Christi College MS. 122, 1100-l. insulaariminuskeli pistoja (engl. prickings) ) viivausta varten

33 viivauslankku pistäjä

34 Paperi Kiina n. 100 jkr.: tee, riisi, bambu, hamppu

35 Paperi 2 Arabialaiset toivat Eurooppaan Arabipaperia Euroopassa: Al-Andalus (arabien Iberia) 900-luvulta ja Sisilia 1100-luvulta (hamppu, pellava) esiintyy myös Genovassa ja Venetsiassa Ei vesileimaa

36 Paperi arabeilta eurooppalaisille Eurooppa: ei tietoa teknologian siirrosta sotavangit 1000-luvulla? Ristiretket luvulta lähtien? Fabriano, Umbria: paperintuotanto 1264 (hamppu, pellava) Seudulla ennestään villantuotantoa

37 Paperinvalmistus 1 Puhdasta, juoksevaa vettä Lumppua Lumput revitään, pannaan muhimaan ( mätänemään ) (3-12 viikkoa) Lumppumassa + paljon vettä kiviastioihin, joissa rautavasarat, jotka liikkuvat paperimyllyn rattaiden voimin, repivät muhennokseksi

38 Paperimuotti A = paperimuotti B = päällys C = kehikko D = askelmat eli tukirimat E = pystysuorat metallilangat eli viira F = ketjulangat

39 Paperinvalmistus 2

40 Vesileima C Briquet,, Les Filigranes A = viira B = ketjulanka C, C = tukiketjulanka E = vesileima F = vastaleima G = merkin kiinnike H = askelmien väli

41 Papyruksen, pergamentin ja paperin säilyminen stabiilit olosuhteet neutraali tai lievästi alkalinen ympärist ristö (ph ) suhteellinen kosteus 50%+/-5 alhainen lämpl mpötila (kork( kork astetta) puhdas ilma, mieluiten tyhjö pölyttömyys (pöly = katalyytti) ei suoraa päivp ivänvaloa (UV-säteily fotokemiallisesti aktiivista) Michiganin yliopiston papyruskonservoinnin sivusto: collection/advanced- papyrological-information information-system Helsingin yliopiston klassillisen filologian laitoksen papyrussivusto (huippuyksikkö Antiikin kreikan kirjoitetut lähteet

42 Kirjoitusasento antiikin aikana polvilla: egyptiläinen inen kirjuri kirjoittaa papyrusrullalle (Kairon museo) keskiajalla miltei pystysuoralla pulpetille: kirjailija David Aubert ottaa vastaan herttua Kaarle Rohkean (1472) Brysseli, Bibliothèque royale 8, f. 7

43 antiikki ja varhaiskeskiaika: ruokokynä,, kr. kalamos vahataulut: rihveli, stylos keskiaika: linnunsulka (lat. penna) Kirjoitusvälineet Nuori nainen vahatauluineen ja styloksineen, Pompeji, 1. vs. jkr.

44 Muste koostumus, väri v vaihtelevat ajan ja paikan mukaan papyrus: lampunnoki-vesi vesi- kumi pergamentti: metallipohjainen (Fe( Fe, Cu) l.: kirkkaan tummankeltainen oliivinruskea 500-l.: tummanruskea (rauta-tanniini) tanniini) anglosaksiset kss l. musta, mustanruskea myöhäiskeskiaika musta, mustanruskea 1400-l:n Italia: ruskea Vergilius Romanus,, BAV lat f. 1 n. 500

45 Mekaaniset apuvälineet kemialliset reagentit ennen 1900-lukua: esim. kaliumin rautasyanuuriliuos > tummentaa kirjoituskohdan ultraviolettisäteet teet 1908-: : vaalenneet metallimusteella kirjoitetut kohdat näkyviinn