Gregorius Suuri sanelee tekstiään kirjureille, BNF, lat Englanti 1

Transkriptio

1 Englanti 1 Gregorius Suuri sanelee tekstiään kirjureille, BNF, lat. 818 Irlantilaiset lähetyssaarnaajat 597 Gregorius Suuri: Augustinus, 1. Canterburyn arkkipiispa konflikti irlantilaisten kanssa Lindisfarne irlantilaisuuden keskus Northumbriassa

2 Englanti 2 Whitbyn synodi 664: Lindisfarne siirtyy roomalaiseen pääsiäisenisen laskutapaan ja tonsuuriin 668 Theodoros Tarsoslainen ja Hadrianus Niridanumilainen: roomalaiskatolisuus koko saarelle Willibrordin evankeliumit n. 690 Matteus: insulaarista unsiaalia anglo-saksien käyttöön. Huom. irlantilainen tonsuuri

3 Kirjakulttuuri kirjakulttuuri: unsiaalikäsikirjoituksia Roomasta unsiaali > englantilainen unsiaali 800-l:n irlantilainen teräväkulmainen kursiiviminuskeli> anglosaksinen minuskeli, hyvin teräväkulmainen 800-l l.

4 Englantilainen unsiaali Canterburyn Codex aureus n

5 Reichenaussa laadittu muistikirja, anglosaksista minuskelia 800-luvulta

6 Anglosaksinen kulttuuri 1 Kirjoja Galliasta, Hispaniasta, Italiasta Matkat: Wilfrid (n ), Yorkin piispa; Aldhelm (n ), Benedict Biscop, Wearmouth-Jarrow Jarrow n n perustaja (n ) 690) usein Italiassa Matkoilta kirjoja Canterbury, York 700-l. erinomaisia kirjastoja Yorkin katedraalikoulu Beda ( ) 735)

7 Anglosaksinen kulttuuri 2 Antiikintuntemus: Macrobius, Isidorus Sevillalainen, grammaatikot (Donatus( 300-l., Servius n. 400, Priscianus n. 500) Vergilius, Lucanus, Persius, Iuvenalis, Plinius vanhempi, Cicero, Ovidius Lähetyssaarnaajat: Willibrord (n ), 738), friisit; Bonifatius (k. 754)

8 Anglosaksiset luostarit mantereella Reichenau (Pirmin 724) Fulda 744 (Sturmi, Bonifatiuksen oppilas) Hersfeld 770 (Lullus) anglosaksiset kirjoitustyylit, kirjakulttuuri vaikuttivat karolingisen renessanssin syntyyn

9 Karolingit n

10 Karolingit: taustaa Austrasia: : Pipin Herstalilainen (k. 714) saa Neustrian valtaansa 687 (Tertryn( taistelu) 687 pipinidit kukistavat aatelin, mutta valtakunnassa edelleen alueellisia kuningas/ruhtinas/herttuakuntia jne. frankkien valtakunta ja Rooman kirkko: erikoissuhde jo Pipinin ajoilta Benediktuksen luostarisää ääntö,, anglosaksisten (=Rooman-uskoisten) munkkien suosinta

11 Kaarle Martell ( ) 1 koko valtakunnan yhdistäjä maior domus voittaa arabit Poitiers ssa ssa 732 > Akvitania kontrolliin suosii kulttuuria: Chrodegang Troia: : frankkien integrointi kreikkalais- roomalaiseen perinteeseen (teos Gesta Francorum) kurittaa kirkkoa: takavarikoi maita > saa aateliston kuriin määm ääräaikaisten (sotapalvelun aika) maalahjoitusten, beneficiumien ien avulla

12 Kaarle Martell 2 suojelee ja tukee kirkkoa: anglosaksinen Bonifatius lähetystyössä Germaniassa

13

14 Kaarle Martell 3 suosii Pyhän Dionysioksen (Saint-Denis)) luostaria haudataan merovingikuninkaiden seuraan Saint-Denis Denis n basilikaan P. Dionysios,, Pariisin ensimmäinen inen piispa mestattiin Mons Martyrum(=Montmartre) kukkulalla 258 jkr.

15 Pipin Pieni ( ) 768) 1 yhdessä veli Karloman I:n kanssa maiores domus frankit ja Rooma (< Bonifatius): yhteistyöst stä pelastus LänsiL nsi-euroopalle, luotava krist. Valtio

16 Pipin Pieni ( ) 768) 2: pelastusohjelma Karloman I: kirkolliskokous 742-3, Bonifatius pj. kirkolliskokoukset 2, 3 v ) selibaatti papeille 2) Benediktuksen luostarisää ääntö Gallian luostareihin 3) papiston sivistyttävä 4) virkamiesten suojeltava kirkkoa

17 Pipin Pieni 3: pelastusohjelma 2 5) avioliitto kirkon kontrolliin 6) kanoninen oikeus ohjaamaan kaikkea elämää ää kirkolliskokous 747: pappien uskollisuudenvala Pyhälle Pietarille maailmassa elävät t kirkonmiehet (kaniikit( kaniikit): Benediktuksen luostarisää ääntö tärkeää myös s evankelioida itäisi isiä lähialueita (Germania) Bonifatiuksen lähetystyö

18 Bonifatius,, germaanien apostoli ( ) 754) anglosaksi Winfrid Devonista 716 Friisinmaahan, 719 Hesseniin, Tyyringiin ja Friisinmaahan 722 Germanian tulevien kristillisten alueiden piispa levittää Rooman kristillisyyttä (Alemanniassa, Tyyringissä ja Baijerissa oli irlantilaisten aiemmin kääk äännyttämiä kristittyjä)

19 Bonifatius kaataa Donar (skand. Tor)-jumalan tammen Fritzlarin lähellä Pohjois-Germanian heimojen käännytys, perustaa hiippakunnan entisen limeksen pohjoispuolisista alueista Kaarle Martellin suojelus paavi nimittää Itä-Frankian arkkipiispaksi 739 Baijeriin: Kaarle Martell perustaa kolme hiippakuntaa (Regensburg( Regensburg, Freising,, ja Passau)

20 Bonifatius oppilas Sturmi perustaa Fuldan luostarin (Karloman I antaa varat) Arkkipiispa 747, piispanistuin Mainzissa (Mogontiacum) 754 marttyyrikuolema friisien käsissk sissä Dokkumissa haudattu Fuldan tuomiokirkkoon

21 Fuldan sakramentaari Bamberg, Staatsbibliothek, Cod. lit. 1,. 1000

22 Pipin Pieni 4 kirkon reformi takaa kansan pelastumisen, Rooma kristikunnan keskukseksi Chrodegang, Metzin piispa 742, läheiset l suhteet Roomaan kaniikkien sääntö: : askeettinen elämäntapa Benediktuksen sääntö mallina ahkera opiskelu: Rttu ja patristiikka kirkonmiesten sivistystaso nousee kuninkaan kanslia: klassisempaa kieltä,, helpommin luettavaa kirjoitusta

23 Pipin Pieni 5 roomalainen liturgia (ns. Gelasiuksen sakramentaari) ) koko Galliaan gregoriaaninen (= roomalainen kirkkolaulu)

24 Pipin kuninkaaksi 751, 754 syrjäytt yttää merovingikuninkaan Bonifatius kruunaa ja voitelee kuninkaaksi 751 Jumalan voideltu, kuningas Jumalan armosta (Dei gratia rex Francorum) Paavi Stephanus II voitelee toisen kerran 754 Vrt. visigoottikuninkaat 600-luvulla < kgas Daavid Vanha testamentti tärket rkeä lähde karolingeille Français ais 9, fol.. 288, Daavidin voitelu (n. 1400)

25 Karolinginen kuninkuus augustinismi: : (Augustinus( Augustinus,, De civitate Dei): hallitsija toteuttaa Jumalan tahtoa maan päällä (kuningasvetoinen teokratia) teokratia vallalla länsimaissa l 1200-luvulle: kuningasvetoinen, l. paavivetoinen Tuomas Akvinolainen tuo muotiin Aristoteleen maallisen valtiokäsityksen roomalainen oikeus tukee

26 Paavin palkkio: Kirkkovaltio Paavilla jo alueita Rooman ympärist ristössä ja Umbriassa Pipin valloittaa langobardien miehittämi miä alueita Italiasta perustaa Kirkkovaltion paavin suojaksi v. 756 tukee paavia bysanttilaisia ja langobardeja vastaan

27 Pipinin perintö 768 hallitsee koko Gallian aluetta (ml. Akvitania ja Provence) hallitsee Hesseniä, Tyyringiä ja Friisinmaata Alemanniassa ja Baijerissa vielä puoli- itsenäisi isiä herttuoita Frankkikuningas Kaarle Kaljupää ään sakramentaarista n. 870

28

29

30 Kaarle Suuri ( ) Einhard, Vita Karoli latina, kreikka, kirjoitustaito vasta myöhään kuninkaaksi 768, syrjäyttää veljensä Karlomanin 771 laajentaa valtakunnan Italiaan ja Saksiin langobardien kukistaminen 774 saksien kukistaminen

31 Kaarlen valtakunta kattoi suuren osa EU:ta

32 Reformit Yhtenäiset käytännöt hallinnossa, taloudessa ja uskonnossa Motivaatio uskonnollinen (frankkien pelastus) vrt. visigootit, merovingit ja anglosaksit: kuningas pelastaa kansansa P. Benediktus antaa sääs ääntönsä Prümin troparium, prosarium ja graduale BNF, lat. 9448, f. 66v

33 Hallinto inventaarit, asiakirjat > selkeän kirjoituksen tarve missi dominici: tarkastajat henkilökohtainen suhde keisarin ja alamaisten välillä frankkiaristokratia korkeimmissa asemissa vasallivala, sotapalvelus, beneficia vuosittainen kokous (maaliskuun/toukokuun kentät) kapitulaarit 789 uskollisuudenvala keisarille

34 Imperium Romanum pääkaupunki Aacheniin, Austrasian sydämeen (Aquisgranum, Aix-la-Chapelle) 794 scriptorium, kirjasto (tutkinut erityisesti B. Bischoff) joulupäivänä 800 paavi kruunaa Kaarlen keisariksi Pietarinkirkossa keisarikunta palautettu, mallina Konstantinus Suuri

35 Kaarlen hovi (palatium) keskushallinto: comes palatii, oikeusistuimen johtaja keisarin poissaollessa Camerarius valtiovarainhoitaja (camera = aarrekammio) cancellarius kanslian johtaja hovissa tieteen- ja taiteenharjoittajia: Alkuin, langobardi Paulus Diaconus, visigootti Theodulfus Schola Palatina: opetettavina hovimiesten lapset ja hovin aateliset

36 Arkkitehtuurin malli San Vitale, Ravenna ( ): 547): ostrogoottinen renessanssi

37 Kaarlen palatsi Aachenissa (Aquisgranum,, ra Aix-la la-chapelle)

38 Kaarlen hautakappeli, Aachen

39 Kirjoitusreformi Valtakunnan hallinnointi: tarvitaan selkeä kirjoitus Merovinginen kirjoitus n. 700

40 Karolinginen minuskeli olennaisesti puoliunsiaaliin ja muihin Loiren-Reinin välisen alueen kirjoitustyyleihin pohjautuva, joitakin merovingisiä elementtejä Hildoardin, Cambrain piispan sakramentaari 800-l:n alku BM Cambrai, ms. 159

41 Karolinginen minuskeli n. 800 kaikki kirjaimet erottuvat toisistaan helposti vähän lyhenteitä tekstit, joita ei kopioida uudelle kirjoitukselle, saattavat hävitä 0-800: 1800 säilynyttä käsikirjoitusta/frg 800-luku: 7000 säilynyttä leviää kaikkialle länsimaisen kristikunnan alueelle l:illa, syrjäyttää kokonaan tai osaksi kaikki muut nuoremmasta kursiivista kehittyneet kirjoitustyylit länsimaisen, feodaalisen yhteiskuntajärjestyksen tavaramerkki (esim. Iberian niemimaalla nimeltään littera Gallica) Bischoffilta

42 Carolingian minuscule from Fulda, c. 850 Correcting hand of Hrabanus Maurus

43 Karolingista minuskelia Sankt-Gallenin luostarista ennen v:tta 883. Sang. 621, Orosius, Historiae adversus paganos

44 Lotharin evankeliaari Tours BNF, lat. 266, f. 4

45 Koulu-uudistus uudistus Admonitio generalis kapitulaari 789 Ut scolae legentium puerorum fiant. Psalmos, notas, cantus, compotum, grammaticam.. Per singula monasteria vel episcopia; et libros catholicos bene emendate: quia saepe dum bene aliqui Deum rogare cupiunt sed per inemendatos libros male rogant Admonitio generalis BNF, lat , f. 50

46 kirkonmiesten sivistystason nosto > latinan palauttaminen myöhäisantiikin muotoon kapitulaarit 790-luvulla munkkien ja pappien opittava antiikin latinaa, jota ilman ei ymmärret rretä Rttua ja kirkkoisien tekstejä Alkuin (n ) puhuttu latina alkaa kehittyä romaanisiksi kieliksi Kielireformi Alcuin Hrabanus Maurus P. Martti

47 Alkuin (n ) York, katedraalikoulun opettaja 766 lähtienl 781 tapaa Kaarlen Parmassa palatessaan Roomasta Hovissa 781/ P. Martin apotti (Tours( Tours)

48 Kaarlen seuraajat Kaarlen poika Ludvig Hurskas ( ) 840) Pojat Pipin (k. 838), Ludvig, Lothar ja Kaarle Hovissa oppineita, mm. Einhard n , Hrabanus Maurus, Walahfrid Strabo ja Lupus Ferrièresl resläinen

49 Kaarle Suuri ja Ludvig Hurskas Grandes chroniques de France n BNF, fr. 73, f. 128v Ludvig Hurskas uskon puolustajana Hrabanus Maurus, In honorem S. Crucis Fulda,, BNF, lat. 2423, f. 1v

50 Hrabanus Maurus n kielioppi, pääsiäis- computus,, Raamatun eksegeesi klassisen sivistyksen tärkeys De universo Fuldan apotti Siirtyminen karolingiseen minuskeliin Fuldassa Hrabanus Maurus palvomassa ristiä BNF, lat. 2423, f. 31v, Fulda

51 Hrabanus Mauruksen omakätiset korjaukset