Myöhäisantiikin kirjakulttuuri

Transkriptio

1 Myöhäisantiikin kirjakulttuuri ( l.)

2 Kristinusko juutalaisuuden lahko, joka syntyy Palestiinassa 1. vs:lla jkr. Paavali eriyttää juutalaisuudesta: 1. vs:lla sapatti sunnuntaiksi, ei juutalaisuuden ulkoisia merkkejä (esim. ympärileikkaus) leviää länteen Pietarin ja Paavalin myötä luvulla jkr. vainoja erityisesti Diocletianuksen aikana 200- luvun lopulla: uhka valtion yhtenäisyydelle Konstantinus Suuri laillistaa 313 (Milanon edikti) Hyvä paimen Varhaiskristillinen piirtokirjoitus P. Kalikstuksen katakombista Roomasta

3 Diocletianus (n. 254, h , k. n. 312): tetrarkia

4 Myöhäisantiikin kristillinen kirjantuotanto Seurakunnan, hiippakunnan (idäss ssä esim. Kaisareia, Origenes) ) tai luostarin kirjapaja kopioi kirjat > keskiajan scriptorium 313 jälkeen j maalliset kirjoittamot alkavat myös tuottaa kristillisiä kirjoja, kilpailu skriptoriumin kanssa; maalliset mukana 500-l:lle asti, sitten vain skriptorium Konstantinus Suuri tilaa Eusebiokselta v. 330 n. 50 pergamentticodexia (Rttu) uuteen keisarilliseen kirjastoon Konstantinopoliin V. 357 keisari Constantius II käskee kopioida keisarilliseen kirjastoon vanhat tekstit pergamentticodexeihin Bysantissa (> 1453) valtio ylläpit pitää keisarillista kirjastoa lännessä skriptoriummallin kehittyminen mukailee poliittisia oloja (ei yhtenäisyytt isyyttä) luksuskäsikirjoituksia, sikirjoituksia, lainataan kuvitusta ei- kristillisistä käsikirjoituksista ja päinvastoin

5 Luksuskäsi sikirjoituksia Quedlinburgin Itala,, kuningas Saul uhraamassa Berliini, Staatsbibliothek Berlin- Preussischer Kulturbesitz, cod. theol.. lat. 485, 400-l. Iuliana Anician Dioskorides- codex 500-l. (Konstantinopoli) Wien, Österreichische Nationalbibliothek, Med.. Gr. 1

6 Varhaiset kristilliset raamatunkää äännökset alkukirkon kieli = kreikka (evankeliumit) n. 100 lähtien l latinaksi Augustinus (k ) 430) ja Hieronymus ( ): 420): useita lat. kääk äännöksiä = Versio vetus Latina afrikkalainen (muot( muot.. ennen 200) ja eurooppalainen (n. 250, mahd. < afrikk.) tekstiperhe sanatarkka, ei- idiomaattinen Matteuksen evankeliumin kääk äännös BL, Additional MS 40107, 400-l. Codex purpureus Vercellin tuomiokirkon Käsikirjoitus, 300-l.

7 Quedlinburgin Itala

8 Versio vulgata Antonello da Messina ( ), Kirkkoisä Hieronymus Paavi Damasus (hall ) 384) antaa tehtäväksi Hieronymukselle käännösten tarkistamisen 383/384 vanhan eur. evankeliumitekstin tarkistamisen apuna kr. käsikirjoituksiak tarkistaa: UT; Job, San, Saarn, Laul, Aik, Ps kääk ääntää hepreasta ja arameasta VT:n uusi latinalainen teksti: leviää hitaasti latinalainen Rttu 500-l.> 1500-l: VT:n kääk äännös s (paitsi Ps,, joista tarkistettu), Tobias, Juudit (käännöksíä), evankeliumien tarkistettu versio, muut UT:n kirjat versio vetus Latinan muodossa

9 Hieronymus opettaa ja jakelee Vulgataa Kaarle Kaljupää ään n Raamattu ( ) 851) BNF, lat. 1, f. 3v

10 Versio vulgata 2 Vulgata tavalliseksi l:lla syrjäytt yttää vanhemmat versiot keskiajan lopulla Cassiodorus 500-l. revidoi Theodulfus 800-l. revidoi Trenton kirkolliskokous 1546: room.-kat kat.. kirkon virallinen latinalainen rtunkää äännös

11 Kirkko myöhäisantiikissa ja varhaisella keskiajalla kristinusko: kaupunkien uskonto valtio valtiossa: piispa dioikesis = hiippakunta osa valtion tehtävist vistä keskusvallan heikentyessä Rooman piispa Pietarin seuraaja henkinen arvovalta l. Diplomatia: Bysantit, goottilaiset, langobardit Rooman kaupungin ruokahuolto

12 Neron sirkus ja Vatikaanin hautausmaa: Pietarin oletettu hauta

13

14 Vanha Pietarinkirkko (rak. Konstantinus Suuri)

15 Latinalainen teologia Augustinus De civitate Dei luvulta latinalainen teologiakorpus Khalkedonin ekumeeninen kirkolliskokous 451: Leo I:n esitys duofysismista Gregorius Suuri, paavi Liber regulae pastoralis Britannian evankelioiminen

16 Oppiriidat Areiolaisuus (Areios k.336): Kristus ei yhtenevä Isän n kanssa, vaan alempi HäntH ntä Tuomitaan Nikaian ekumeenisessa kirkolliskokouksessa 325 Monofysismi: : Kristuksen inkarnaatiossa jumalainen ja inhimillinen olemus yhtyvät nestoriolaisuus (Nestorios( k. n. 451): Kristuksen inhimillinen olemus korostuu

17 Luostarilaitos 1 Markus 1:17: LähtekL htekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia Serapis, Qumran, Nag Hammadi (gnostilaiset) Egypti: Antonios 200- luvun lopulla erämaahan (kr. eremos > eremiitti,, kr. anakhoresis siirtyminen ) Athanasios: Antonioksen elämä,, lat. kääk äännös s n. 370 Nag Hammadin codex-kirjoja 300-l:n lopulta Qumranin luolia

18 Luostarilaitos 2 Pakhomios: : yhteisö (= koinobion) ) n. 320 Tabennesis (Egypti) Maanviljely Monakhoi: : opettelevat Rttua ulkoa, jumalanpalvelus = ruumiillinen + henkinen työ Ammonios: : yksittäiset iset munkit tapaavat jlanpalvelussa ja aterialla kerran viikossa

19 Luostarilaitos 3 Rooman valtakunnan länsiosiin l 300-l. l l:lla P. Martti (316/ ): sotilas, kääntyy kristinuskoon perustaa L-Galliaan: Ligugé (luostari 361), Tours (piispa 371), Marmoutier (luostari 372) hauta Toursissa: : pyhiinvaellus Lérins: Honoratus Massilia (Marseille): P. Viktorin luostari, per. Johannes Cassianus ( ) 415; Institutiones Marseillen P. Viktorin luostarin kappeli 400-luvulta

20 Luostarilaitos 4 Cassianus: Collationes (Lérinsia varten) Hieronymus (n /20): kääk ääntää Pakhomioksen säännön lännessä yhteisöaskeesi

21 Benediktuksen munkkiveljeskunta Benediktus Nursialainen n Subiacon luostari, pakhomiolainen Monte Cassino n. 529, sääs ääntö n

22 Benediktuksen sääntö Ora et labora: henkinen ja ruumiillinen työ ruumiilliseen kuuluu kirjojen kopiointi lähteitä Cassianus, Caesarius Arlesilaisen sääntö, Regula Magistri (Rooma ?)

23 Bartholomaeus Anglicus, De proprietatibus rerum ranskalaisena käännöksenä n. 1400

24 Luostarien kirjantuotanto Länsimaiden pääp ääasiallinen kirjantuotantomuoto 1200-luvulle scriptorium: malli varhaiskristillisistä seurakunnista, omatuotanto nuoret munkit koulutettiin omassa koulussa

25 Italia l. Klassikot kuuluvat kristilliseen perintöö öön (Augustinus) Kouluja 500-luvun lopulle Kristinuskon perustekstit klassisissa muodoissa L-Rooma kukistuu 476 Ostrogoottilainen renessanssi: Teoderik Suuri (n ) 526) Ravenna

26 Galla Placidian (388/9-450) mausoleumi,, Ravenna

27 Codexeja Galla Placidian mauseoleumin mosaiikeissa

28 San Vitale,, Ravenna

29

30 Anicius Manlius Severinus Boethius n vanhaa senaattori- ja kulttuurisukua: Symmachi ostrogoottien palveluksessa kääntää Aristotelesta ( (Categoriae,, De interpretatione, Topica, Analytica, Sophistici elenchi = Logica vetus) De institutione musica,, De trinitate 522 vangitaan, De consolatione philosophiae: aristotelismi,, uusplatonismi

31 Flavius Magnus Aurelius Cassiodorus Senator n Ostrogoottien palveluksessa 509 lähtienl Muistomerkkien huollon neuvonantaja Rooman reettoreille vakinainen palkka Historia Gothorum goottilaissodat: Justinianus valloittaa suuren osan Italiaa takaisin

32 Vivarium Bamberg, Dombibliothek, Patr.61 ( ): Cassiodorus, Institutiones 530-luvun puolessa välissä Cassiodoruksella suunnitelma kristillisestä koulusta (< Origenes, Aleksandria 200-l.) Squillace 552 jälkeen: Vivarium osa C:n kirjastosta siirtyi Vivariumiin luostarikoulu, jossa munkit opiskelivat kielioppi, tekstieditointi, käsikirjoitusten kopiointi Kalat uivat kasvatusaltaassa, vivariumissa

33 Institutiones 1. kirja: kristillinen oppineisuus, ohjeet luostarielämää varten Tot enim vulnera Satanas accipit, quot antiquarius Domini verba describit 2. kirja: klassinen kirjallisuus tunnettava,jotta ymmärtää Raamattua septem artes liberales: grammatiikka, retoriikka, dialektiikka (trivium); aritmetiikka, musiikki, geometria ja astronomia

34 Vivariumin kirjasto teologia Apuleius, Aristoteles, Cicero, Columella, Donatus, Flavius Josephus (käänsi kreikasta latinaksi), Quintilianus, Seneca, Varro, Vergilius kirjasto l:lla Lateraanin kirjastoon lähestyssaarnaajat vievät 600-l:lla Brittein saarille, l:lla Saksaan Lateraanin palo l.

35 Codex Amiatinus Jarrow n luostarissa kirjoitettu raamattukäsikirjoitus 700- luvulta Mallina todennäköisesti Vivariumista tuotu käsikirjoitus Kirjat on järjestetty kaappiin Institutionesteoksen ohjeiden mukaan Profeetta Ezra kirjoittamassa - malli papyrusrullien ajalta

36 Gregorius Suuri (n ) ylimys, vetäytyy mailleen Roomaan P. Andreaan luostariin 570-luvulla latinalainen teologia intellektuaalinen toiminta osa luostarin elämää ää klassinen kulttuuri ja artes liberales edistävät t kristityn Raamatun ymmärt rtämistä paaviksi 590 JY:n ja ÅA:n Rom under medeltiden -retki v Clivus Scaurilla

37 Hispania: visigoottilainen renessanssi visigootit karkotetaan Galliasta 507, asettuvat lopullisesti Hispaniaan areiolaisia kaupungit säilyvs ilyvät Baetica (nyk. Andalusia), Hispalis (Sevilla) Aloveran kotkat n. 500 jkr. kgas Leovigild keskittää hallintoa 550 jälkeen, j pyrkii yhdistämää ään n valtakunnan (vs. baskit, svaabit,, bysanttilaiset)

38

39 Hispania 2 yhdistetty valtakunta 585 Leovigild imitoi Bysanttai: : pysyvä pääkpki Toledo, hovi+arkisto+aarre; hoviseremonioissa bysanttilaista vaikutusta (valtaistuin jne.) oma raha goottilainen laki kirjoitetussa muodossa, roomalainen roomalaisille

40 Hispania 3 Toledo kirkolliskokous 580: kirkon ja valtion yhteistyö (vrt. Rooma) Rekkared katolilaiseksi 586 Toledo III 589: kgas tunnistaa uskons, tuomitsee areiolaisuuden,, uskontunnustus messuun, mutta läntisessl ntisessä muodossa ex patre filioque areiolaisten vaino, Wulfilan goottilainen Rttu (300-l.) hävinnyt h Espanjasta

41 Visigoottien kulttuuri kirkonmiehet ylistävät t kirjoituksissaan valtioa ja kuningasta Toledon hovi kulttuurin keskus, oppineet kirkonmiehet Leander Sevillalainen, Licinianus Cartagenalainen ja Isidorus Sevillalainen (k. 636) yhteydet Bysanttiin osataan kreikkaa, arvostetaan klass.. sivistystä

42 Isidorus Sevillalainen tärkeimpiä antiikin kulttuurin välittv littäjiä filologisesti ja poliittisesti kristityn hallitsijan ideaali: yhteistyö kirkon kanssa filioque-oppi oppi teokset leviävät t Irlantiin jo 600-luvulla (meritie) maitse Italiaan ja manner-eurooppaan

43 Visigoottilainen renessanssi myös s kuninkailla kirjasto, kulttuuriharrastukset useita tärkeitt rkeitä kirjastoja: oikeustiede, lääl ääketiede, antiikin runoilijat arabivalloitus 711: osa visigooteista kristillisillee alueille pohjoiseen, suurin osa jääj mozarabeiksi (must arab arabisoitunut ) uusi kulttuurikukoistus visigoottilainen kirjoitus: uudemman kursiivin muoto käytk ytössä luvuilla

44

45 Urgellin katedraali, ms. 26 Beatus de Liebana, kommentaari Johanneksen ilmestykseen Nooan arkki 900-l.

46 Valladolid, Biblioteca univ Beatuksen kommentaari Johanneksen ilmestykseen

47

48 Gallia - Frankia Klodvig 507 koko Gallia frankkien haltuun E-Galliassa kaupunkikulttuuri, kauppa, kirjallinen kulttuuri room. aristokraatit frankkien palveluksessa: Gregorius Toursilainen, Venantius Fortunatus, Deodatus klassinen kulttuuri E-Galliassa n. 650 asti latina hallintokieleksi merovinginen kansliakirjoitus

49

50 Merovinginen kirjoitus

51 Frankit frankkien troijalaiset juuret: Pseudo- Fredegariuksen kronikka l. levottomat olot, aatelisto hallitsee, kuningas marionetti v:sta 600 lähtienl haittaa luostarien kulttuuritoimintaa, ei paljon antiikin auktoreiden kopioita palimpsesteja,, esim. Cicero, De re publica (Vat.. lat. 5757) palimpsoitu Bobbiossa (yläteksti: Augustinus ad psalmos)

52 Brittein saaret Irlanti: P. Patrik 432 lähtienl luostarikristillisyys latina täysin t vieras kieli, jota opetellaan kopiointi keskeistä toimintaa, myös s tekstejä laaditaan puoliunsiaalin pohjalta 600-luvulla kursiivinen insulaariminuskeli,, joka l:lla kehittyy eriasteisiksi kursiiveiksi

53 Irlanti, luostareiden maa

54 Kirjojen koristelu Kelttiläinen inen kansanperinne

55 Irlantilainen lähetystoimintal Columba (n ): Skotlannin evankeliointi Iona n. 563 > Lindisfarne n. 635 (P. Aidan) Columbanus (n ): Luxeuil n. 590, Bobbio 614 Gallus perustaa Sankt Gallenin 612 merkittäviä kirjoitus- ja kulttuurikeskuksia aluksi insulaarikirjoitus, sitten paikallisia tyylejä

56

57 Durhamin evankeliumifragmentti 600-l:n loppu

58 Willibrordin evankeliumit n. 690 Matteus Lähetyssaarnaajat: Willibrord (n ), friisit; Bonifatius (k. 754)

59 Willibrordin evankeliumit Markus ja Johannes

60 Book of Lindisfarne n. 698

61 Book of Durrow Dublin, TCD 57 n. 680

62 Eusebiuksen kaanonitaulut

63 Sankt Gallen

64 Irlantilainen evankeliaari n. 750 Sangallensis 51: irlantilainen puoliunsiaali

65 Johanneksen ilmestys, 800 insulaari- minuskelia Sankt Gallenin luostarista