TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus TAMPEREEN LYSEON LUKIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus TAMPEREEN LYSEON LUKIO"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus TAMPEREEN LYSEON LUKIO Hyväksytty koulutuslautakunnassa , 123 Muutokset käsitelty toisen asteen koulutuksen johtokunnassa , 18 ja hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa , 49 Hyväksytty Tampereen lyseon lukiossa , 114 Muutokset hyväksytty , 43 Muutokset hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa Koulukohtaiset muutokset hyväksytty Tampereen lyseon lukiossa , 63 Koulukohtaiset muutokset hyväksynyt lukiokoulutuksen johtaja , 65 Koulukohtaiset muutokset hyväksynyt lukiokoulutuksen johtaja , 61 Koulukohtaiset muutokset hyväksynyt lukiokoulutuksen johtaja , 35

2

3 3 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä... 9 TOIMINTA-AJATUS Arvoperusta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö ja -menetelmät Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Toimintakulttuuri Opintojen rakenne OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Erityisopetus osana opiskelijahuoltoa Opiskeluterveydenhuolto osana opiskelijahuoltoa Opiskelun erityinen tuki Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen tavoitteet Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Opetusjärjestelyt Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, saame äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, romanikieli äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, viittomakieli äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi saamenkielisille Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi viittomakielisille... 92

4 4 5.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi Suomi (finska) Vieraat kielet Matematiikka Koulukohtaiset soveltavat kurssit Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Katolinen uskonto Islamin uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Koulukohtaiset soveltavat kurssit Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Koulukohtaiset oppiaineet Tieto- ja viestintätekniikka Kulttuurit ja kansainvälisyys Koulukohtainen Eurooppa-linja a) Kaikille Eurooppa-linjan opiskelijoille yhteiset opinnot: c) kieliopinnot Yliopisto-opinnot OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus

5 5 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot IB-OPINNOT GROUP I Studies in language and literature Finnish A literature HL or SL English A language and literature HL or SL GROUP II Language acquisition (another group I subject can be chosen instead of group II subject) GROUP VI The arts and electives Visual Arts HL or SL or one subject either from GROUP II, GROUP III or GROUP IV REQUIREMENTS FOR IB STUDIES EXTERNAL ASSESSMENT INTERNAL ASSESSMENT School supported self-taught option Syllabus overview Part one: Works in translation Part two: Detailed study Part 3: Literary genres Part 4: Options Paper 1: Guided literary analysis Internal assessment in mathematics SL is an individual exploration. This is a piece of written work that involves investigating an area of mathematics LIITE Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta / luku Yleistä luku Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnallisettavoitteet luku Lukio-opetuksen tuntijako luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

6 6 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Tampereen kaupungin strategia ja siitä johdetut tai erikseen laaditut strategia-asiakirjat ja muut koulutuksen järjestäjän päätökset, jotka tukevat ja ohjaavat paikallista lukiokoulutuksen järjestämistä sekä paikallista opetussuunnitelman laatimista valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Tällaisia asiakirjoja ovat o Kaikem paree Tampere kaupunkistrategia o Tampereen kaupungin toimintamalli, joka perustuu tilaaja tuottaja -ajatteluun o Kaupungin muut strategia-asiakirjat, kuten ympäristöstrategia ja kestävän kehityksen strategia sekä kaupungin sitoutuminen Aalborgin julistukseen o Toisen asteen koulutuspalveluiden strategia o Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia o PARAS -hankkeessa sekä Tampereen seudun kuntayhtymässä määritellyt kehittämistavoitteet o Uudet pedagogiset ratkaisut ja niiden soveltaminen koko koulutustoimialalla, erityisesti informaatiotekniikassa Opetussuunnitelma laaditaan tähän asiakirjaan sisältyvien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelman kunta- tai

7 lukiokohtaisena. Siinä voi olla alueellisia sekä kunta- ja lukiokohtaisia osia. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta sekä lukion sisällä että suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan. 7 Opetussuunnitelma on laadittu sekä kunta- että lukiokohtaisena ja se sisältää myös alueellisia osia. Varsinaisessa opetussuunnitelmatekstissä voidaan erottaa normin sisältävät opetussuunnitelman perusteet ja kuntakohtainen osuus toisistaan. Kuntakohtainen osuus on Tampere-logolla varustettuna perustetekstin jälkeen. Tämän tekstin perään koulut laativat oman opetussuunnitelmallisen osuutensa omalla tunnisteellaan erotettuna. Näin valtakunnallinen normi ja sen perusteella tehty kuntakohtainen ja koulukohtainen opetussuunnitelma ovat erotettavissa toisistaan. Tampereella kunta- ja koulukohtainen opetussuunnitelma on laadittu moniammatillisessa yhteistyössä. Kommentteja ja kannanottoja on pyydetty eri sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta. Näin opetussuunnitelmaprosessiin ovat eri tavoin voineet vaikuttaa opiskelijat, vanhemmat, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan eri toimijat, muut toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitokset sekä keskeiset yhteistyökumppanit. Opetussuunnitelman laatimisessa on korostettu prosessin avoimuutta. Suunnitelman eri vaiheet ja pulmakohdat ovat olleet nähtävissä Internetissä, ja niitä on pyydetty myös kommentoimaan siellä. Opetussuunnitelma ja sen perusteella laadittavat koulukohtaiset opetussuunnitelmat ovat julkisesti saatavissa ja yleisesti nähtävissä Internetissä. Opetussuunnitelmaa päätettiin päivittää lukuvuoden aikana, koska toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia ja ensimmäiset uuden opetussuunnitelman mukaan opintonsa aloittaneet olivat kirjoittaneet ylioppilaiksi keväällä Tarkasteluhetki oli sopiva, sillä opetussuunnitelma lienee elinkaarensa puolivälissä. Päivitystyö on painottunut opetussuunnitelman yleiseen osaan lukuihin 1-4 ja arviointiosaan luku 6. Päivitystyötä on tehnyt lähes sama työryhmä, joka laati kaupunkikohtaisen opetussuunnitelman Työn tarkoituksena on ollut poistaa havaitut epäselvyydet sekä saattaa tekstit ajan tasalle. Työssä on päivitetty täysin tieto- ja

8 viestintätekniikan osio, päivitetty ja tarkennettu Opiskelijan ohjaus ja tukeminen -lukua sekä pyritty edelleen selkiyttämään Opiskelijan oppimisen arviointi lukua. Ainekohtaista osuutta on täydennetty katolisen uskonnon opetussuunnitelmalla. 8 Lukuohje Tampereen kaupungin lisäykset on merkitty kursiivilla ja tällä logolla: Koulukohtaiset lisäykset on merkitty sinisellä värillä ja tällä logolla: TAMPEREEN LYSEO 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelman tulee sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt pitää määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa.

9 9 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Tampereella lukiokoulutuksen tehtävää täsmentävät seuraavat päämäärät: lukiokoulutus tukee opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi lukiokoulutus antaa jokaiselle opiskelijalle hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja halun jatkuvaan itsensä kehittämiseen opetus ja oppimistulokset ovat kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisia jokainen opiskelija sisäistää kestävän kehityksen periaatteet koulu tarjoaa turvallisen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävän oppimisympäristön sekä edistää yhteisöllisyyttä alueellaan. lukiokoulutus edistää osaltaan opiskelijan informaatioteknologiavalmiuksia ja mediaosaamista sekä tiedon kriittistä arviointia TAMPEREEN LYSEO TOIMINTA-AJATUS TAMPEREEN LYSEON LUKIO on yleissivistävä nuorisoasteen koulu, joka johtaa ylioppilastutkintoon ja valmentaa erityisesti korkeakouluopintoihin ja ylioppilaspohjaisiin ammatillisiin opintoihin. Nuorten hyvän jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseksi koulu asettaa omassa toiminnassaan keskeiseksi korkeat oppimistavoitteet ja työn arvostamisen. Laaja-alainen yleissivistys tavoitteenaan opiskelijat perehtyvät eri aineiden näkökulmasta tieteen ja taiteen olemukseen sekä omaksuvat yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä tarvitsemiaan taitoja. Oleellisia yleissivistyksen piirteitä ovat kriittinen ajattelu, luova ongelmanratkaisukyky, jatkuva halu oppia ja joustavuus toimia ja tehdä päätöksiä sekä itsenäisesti että erilaisten ryhmien jäsenenä. Terveesti itseensä luottava, vastuuntuntoinen ja terveydestään huolehtiva nuori kykenee vastaamaan haasteisiin.

10 Koulumme kasvattaa nuoria arvostamaan Suomen kulttuurista omaleimaisuutta ja vahvistamaan kykyä toimia oman kulttuurin tulkkina. Kulttuuri-identiteetin perustana on suomalaisuus ja yhteytemme muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kulttuurin ja yhteiskunnan kehittämiseen tarvitaan oma-aloitteista yrittäjyyttä ja aktiivista kansalaisuutta, johon kuuluu nykyaikainen viestintä- ja mediaosaaminen. Kansainvälistyminen edellyttää monipuolista kansainvälisyyskasvatusta ja mahdollisuutta useiden vieraiden kielten opiskeluun. Koulumme tukee teknologista osaamista tarjoamalla mahdollisuuden laajoihin matemaattisluonnontieteellisiin opintoihin ja kehittämällä opiskelijoiden kykyä arvioida teknologian merkitystä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa. Opetuksen ja koulun yleisten käytäntöjen avulla luodaan asenteita, joiden varassa on mahdollista edistää kulttuurin ja ympäristön kestävää kehitystä Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin.

11 11 Tampereella lukiokoulutuksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa löytämään paikalliset ja kansalliset juurensa, sekä ymmärtämään ja sisäistämään niiden merkitys kansainvälisyyden perustana. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa hyvät edellytykset kasvaa aktiiviseksi jäseneksi kansalaisyhteiskuntaan. Tavoitteena on kasvattaa opiskelijasta kriittinen yksilö, joka kykenee tekemään yksilöllisiä, mutta ei itsekkäitä, ratkaisuja ja kompromisseja. Lukio kasvattaa työntekoon ja vastuullisuuteen. Opiskelija kasvaa ottamaan vastuun itsestään ja toisista sekä ympäristöstä. Oman itsen ja toisen kunnioittaminen edistää erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta. Lukiokoulutuksen tavoitteena on taata riittävä yleissivistys ja luoda edellytykset jatkoopinnoille, auttaa opiskelijaa ymmärtämään roolinsa vastuullisena toimijana moniosaamisen yhteiskunnassa. Tampereen kaupunki pyrkii turvaamaan lukioopetuksessa sen, että kaikilla lukion suorittaneilla opiskelijoilla on sellaiset tieto- ja viestintätekniikan taidot, joita tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla. Tietoverkkojen sujuva ja monimuotoinen hyödyntäminen jo lukioaikana antaa opiskelijalle valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen - itsensä kehittämisen ja oppimisen hyvän elämän perustana. ARVOPERUSTA TAMPEREEN LYSEO Tampereen lyseon lukio tukee opiskelijoiden kasvua aikuisiksi, jotka elämässään pystyvät käyttämään voimavarojaan itsensä, yhteisönsä, kulttuurinsa ja koko ihmiskunnan hyväksi. Tässä tarkoituksessa Tampereen lyseon lukio muodostaa vuorovaikutuksellisen oppimisyhteisön, jossa arvostuksiltaan erilaiset ihmiset pystyvät keskustelemaan ja sopimaan yhteisen arvoperustan mukaisista toimintatavoista. Arvoperustaamme sisältyy yleissivistykseen kuuluvien tietojen ja taitojen lisäksi totuudellisuus, oikeudenmukaisuus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kunnioittaminen sekä vastuullisuus. Välittömin vastuu opiskelijalla on omista opinnoista ja opiskeluympäristön yhteisistä pyrkimyksistä. Vastuullisuus ulottuu demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi kasvamiseen, kestävään kehitykseen sekä globaaliin, monikulttuuriseen yhteistyöhön. Vastuun ottaminen edellyttää joustavuutta, erilaisuuden ja muutoksen sietoa, elämän ja terveyden vaalimista sekä halua uuden oppimiseen ja itseohjautuvaan opiskeluun. Toimintakulttuurissamme ilmenee pitkäjänteinen tiedollisen, taidollisen, sosiaalisen, eettisen ja esteettisen kasvun arvostus. Toimintakulttuurimme antaa mahdollisuuden kehittää sekä itsetuntemusta että sosiaalista kasvua, kun siinä voidaan avoimesti tunnistaa arvostusristiriitoja sekä toimintaperiaatteiden ja käytänteiden välisiä jännitteitä.

12 12 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Opiskelijan kulloisetkin tiedot, käsitykset, odotukset, tavoitteet ja tunteet ohjaavat paitsi uuden informaation havaitsemista myös sen tulkintaa. Opitun käyttö uusissa tilanteissa taas on yhteydessä siihen, miten tieto on mieleen ja muistiin tallentunut. Jäsentymätön ja sirpaleinen tieto, jossa keskeiset käsitteet ja ilmiöiden väliset suhteet eivät hahmotu, ei ole käyttökelpoista. Pyrkiminen kohti jäsentyneitä tietorakenteita on siten käytännön opetustyön ja opiskelijan oman toiminnan kannalta keskeistä. Tätä konstruktivistista oppimiskäsitystä on esitelty lisää liitteessä 5. Oppimista edistävät aidosti toimiva luokattomuus ja opiskelijan mahdollisuus itse tehdä opintoja koskevia valintoja sekä asettaa tavoitteitaan. Näin opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa omiin edellytyksiinsä sopivia opiskelustrategioita. 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja.

13 Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Siitä päätetään opetussuunnitelmassa. 13 Fyysinen opiskeluympäristö ja käytettävät monipuoliset opetusmenetelmät luovat perustan yksilölliselle oppimiselle. Keskeistä on näiden osatekijöiden kehittäminen sekä aidon valintatilanteen tarjoaminen opiskelijalle hänen etsiessään itselleen sopivaa oppimis- ja opiskelutyyliä. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta valita monipuolisesti opintoja paitsi omasta koulusta, myös muista oppilaitoksista ja mahdollisuutta suorittaa kursseja itsenäisesti sekä etä- ja monimuoto-opiskeluna (esim. seututarjottimen verkkokurssit). Tampereen kaupungin lukioissa käytettävien opetusmenetelmien tulee tukea opiskelijan opiskelutaitoja ja itsearviointitaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Yhteiskunta tarvitsee uudenlaisia osaajia. Pyrkimyksenä on luoda opiskelijalähtöisiä oppimismahdollisuuksia sekä joustavoittaa koulutusaikoja tinkimättä teoreettisen tutkinnon laajuudesta. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, pyritään edistämään opiskelijan oman oppimishalun viriämistä ja säilyttämistä sekä lisätä koululakien mahdollistamaa muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää opiskelemansa sisällöt ja pystyy soveltamaan hankkimaansa informaatiota. Tällöin informaatio on jalostunut tiedoksi. Tiedonhallintataidot ja medialukutaito ovat tärkeitä osa-alueita nykyisessä mediayhteiskunnassa. Tiedonhallintataidot ovat osa kaikkien oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetusta ja kuuluvat siten kaikille opettajille. Uudet opetusmenetelmät korostavat itsenäistä tiedonhankintaa, kriittistä ajattelua ja itseohjautuvuutta, jolloin myös tiedonhallintataitojen merkitys korostuu ja vahvistuu entisestään. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy löytämään haluamansa tiedon, oppii tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti eri tiedonlähteitä ja käyttämään informaatiota tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Hän on samoin motivoitunut etsimään verkosta materiaaleja ja menetelmiä omaehtoisen opiskelun tueksi. Eri viestintävälineiden vastuullinen käyttö on myös otettava huomioon. Opetuksessa hyödynnetään lukioiden kirjasto- ja tietopalveluita nykyaikaisina oppimis- ja toimintaympäristöinä niin opettajien kuin opiskelijoidenkin tiedonhallinta- ja mediataitojen kehittämisessä. Kirjasto on osa oppilaitosten oppimisympäristöä, ja sen palveluita kehitetään opettajien ja kirjastoalan ammattilaisten yhteistyönä. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija mieltää lukion sähköisen toimintaympäristön kokonaisuutena osana työprosesseja ja jokapäiväistä toimintaa. Opiskelija hyödyntää

14 lukioiden sähköisiä palveluja kurssivalinnoissa sekä oman opiskelunsa suunnittelussa, seurannassa sekä viestinnässä. Opiskelija oppii sähköisen toimintakulttuurin vaatimat taidot, pelisäännöt ja tavat. Sähköistä toimintaympäristöä hyödynnetään ryhmäytymisen tukena. Esiintyminen ja esittäminen tietotekniikkaa hyödyntäen ovat arkipäiväisiä työskentelytapoja. Oppilaitoksen toimintakulttuuri, tiedottaminen, sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus, henkilöstön ja oppilaiden aloitteellisuuden ja aktiivisuuden huomioiminen rakentuvat tietoja viestintätekniikan monipuoliselle hyödyntämiselle. Opiskelijan oppimistavoitteiden toteutumista tukee myös yhteisöllisyys verkossa. Oppilaitoskohtaisia, lukiokoulutuksen ja koko toisen asteen intranet-ratkaisuja kehitetään palvelemaan opiskelijoiden ja opettajien sekä hallinnon tiedonvälitystä. Lukiokoulutuksen intranet-tiedotuskanavaa käytetään lukioiden sisäisessä ja koko lukiokoulutuksen tiedotuksessa ja dokumenttien hallinnassa Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia VISIO: Tampereen lukioista valmistuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien sisällöllisten mahdollisuuksien innovatiivisia ja kriittisiä käyttäjiä. Tampereen kaupungin lukiot laativat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat ensimmäisen kerran vuonna Lukiokoulutuksen tvt-strategia uudistettiin vuonna 2007 ja nivellettiin perusopetuksen tvt-strategiaan. Jokainen lukio on laatinut oman opetussuunnitelmaansa tukevan kolmen vuoden tvt-opetuskäytön suunnitelman, jota toteutetaan osana koulun vuosisuunnittelua. Tietotekniikka ja media ovat kasvava osa nuorten toimintaympäristöä. Tampereen lukioissa ovat käytössä mukautuvat ja sallivat opetusmenetelmät ja asenteet. Opiskelijoita kannustetaan käyttämään ja löytämään omat sähköiset tapansa työskennellä. Lukion tietopääoma koostuu opettajien, mutta myös opiskelijoiden osaamisesta. Opiskelijoille kehittyy vahva sähköinen identiteetti jo lukioaikana. Lukio kasvattaa keskustelevia, aktiivisia, uudistumiskykyisiä ja luovia oppijoita. TVT-osaamisen kehittyminen rakentuu perusopetuksen päättövaiheen osaamistason pohjalle. Tieto- ja viestintätekniikka on sekä opiskelun kohde että väline. Opetuksessa otetaan huomioon se, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta eri aistien kautta. Tietotekniikkataitojen kehittäminen merkitsee teknisten, yhteiskunnallisten sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisen opiskelun avulla, mm. etä- ja monimuoto-opetuksessa. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön hyödyntämällä verkko- ja oppimisympäristöratkaisuja. Yksilöllisten ja vaihtoehtoisten oppimispolkujen muodostumista tuetaan tarjoamalla mm. monimuoto- ja etäopiskelukursseja. Tietotekniikan ja sähköisten toimintaympäristöjen hyödyntämisen on arkipäiväinen osa opetusta, oppimista ja viestintää. Lukioissa käytetään laadukkaita sähköisiä materiaaleja, joita hankitaan ja joiden käyttöä kehitetään yhteistyössä kirjaston kanssa. Tietotekniikka mahdollistaa joustavat opetusjärjestelyt ja tekee opetuksesta monimuotoisempaa. Tieto-

15 ja viestintätekniikan avulla luodaan edellytyksiä ja tuetaan seudullista, valtakunnallista ja kansainvälistä opetusyhteistyötä. Tieto- ja viestintätekniikkataitojen hallinta mahdollistaa myös nuorille ajankohtaisten asioiden seuraamiseen ja osallistumisen päätöksentekoon monella tasolla. Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ehkäisee syrjäytymistä ja tukee elinikäisen oppimisen tavoitteita. Sähköinen viestintä on osa lukioiden jokapäiväistä toimintaa, ja sähköisiä toimintaympäristöjä kehitetään aktiivisesti. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus ja tuki on asianmukaisesti mitoitettu ja järjestetty. Kaikessa toiminnassa noudatetaan tieto- ja viestintätekniikan käytön eettisiä sääntöjä sekä hyviä tietosuoja- ja tietoturvakäytänteitä. Lukioiden teknisen toimintaympäristön rakentamisessa käytetään langatonta ja mobiilia tietotekniikkaa. Opiskelijoille tarjotaan tietotekniikan käyttömahdollisuuksia myös oppituntien ulkopuolella. Oppilaitoksen toimintaympäristö mahdollistaa opiskelijoiden ja opettajien käyttää päivän aikana myös omia tietoteknisiä työvälineitään. Tampereen lukioissa on turvalliset, toimivat ja joustavat tietotekniset toimintaympäristöt. Tavoitteena on ubiikkiin sähköiseen toimintaympäristöön siirtyminen vaiheittain niin teknisesti kuin toiminnallisestikin Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa.

16 16 TAMPEREEN LYSEO TOIMINTAKULTTUURI TAMPEREEN LYSEON LUKION toimintakulttuuri pohjaa opetussuunnitelmassa esitettyyn arvoperustaan. Sen mukaisesti kouluyhteisö yhdessä neuvotellen sopii koulutyön toteuttamisesta. Yhteisissä säännöissä korostuvat vastuun ottaminen sekä toisten ihmisten ja ympäristön kunnioitus. Koulutyössä noudatetaan yleisiä ja lukiokoulua koskevia valtakunnallisia lakeja ja asetuksia sekä koulun omia järjestyssääntöjä. Opetusjärjestelyjen tehtävänä on mahdollistaa opiskelijan itsenäinen, vastuullinen ja pitkäjänteinen omien opintojen suunnittelu ja toteuttaminen. Koulunkäyntiin liittyvät toistuvat tapahtumat, opintoretket, opiskeluprojektit ja juhlat ovat myös merkittävä osa koulun kulttuuria. Itseään kehittävänä yhteisönä koulu arvioi jatkuvasti tavoitteiden ja toteutuneen toiminnan suhdetta. Tampereen lyseon lukio on perustettu vuonna Se on luokaton lukio, jossa yhteensä noin 500 opiskelijaa opiskelee suorittaakseen kansallisen ylioppilastutkinnon tai kansainvälisen International Baccalaureate -diplomin. Koulu tarjoaa mahdollisuuden monipuolisiin kielivalintoihin ja laajoihin matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin, sekä Eurooppa-linjan yhteiskunnallisesti painotettuun ohjelmaan. Opiskelijat voivat myös suorittaa lukiodiplomin taito- ja taideaineissa. Koulutyötä koskevaa päätöksentekoa johtaa ja siitä vastaa rehtori. Opettajainkokoukset, työpaikkakokoukset, oppilaskunnan kokoukset ja huoltajien vanhempainillat sekä näissä kokouksissa asetettujen työryhmien kokoukset valmistelevat yhdessä päätöksiä. Tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta edistävät opettajien viikkopalaverit, opiskelijoiden ryhmänohjaustuokiot sekä huoltajien mahdollisuus opettajien ja ryhmänohjaajien tapaamiseen vanhempainilloissa. Vastuullista ja pitkäjänteistä opiskelua edistää luokattoman lukion suuri valinnaisuus. Vuosittain valittavina olevat eri oppiaineiden kurssit ovat esillä kurssitarjottimella, josta opiskelija valitsee opintosuunnitelmansa mukaisesti itselleen soveltuvat kurssit ja laatii lukujärjestyksensä lukuvuoden opintojaksoja varten. Jakso alkaa suunnittelulla, jossa sovitaan kurssin tehtävistä, arvioinnista ja arvostelusta. Jokaisen jakson jälkeen on koeviikko, jolloin aamupäivisin pidetään koe ja iltapäivisin valmistelutunnit. Palautuspäivänä opiskelijat saavat suorituksistaan palautteen ja arvostelun. Jos kurssisuoritus on hylätty tai opiskelijalla on hyväksytty syy poissaoloon koepäivänä, hänellä on oikeus uusintakuulusteluun, joka pidetään aina seuraavan jakson alkupuolella. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti kansliaan määräaikaan mennessä. Lukiolaki velvoittaa opiskelijat säännölliseen läsnäoloon oppitunneilla. Pitkistä sairauspoissaoloista

17 17 ilmoitetaan koulun kansliaan tai ryhmänohjaajalle. Kaikki poissaolot oppitunneilta selvitetään kurssien opettajille näyttämällä huoltajan tai terveydenhuoltoviranomaisen varmentamaa poissaoloselvitystä. Ennalta tiedossa olevaan enintään kolmen päivän poissaoloon haetaan lupa ryhmänohjaajalta ja yli kolmen päivän poissaoloon rehtorilta. Jos opiskelija on ollut poissa huomattavan osan kurssin tunneista, hänen tulee sopia opettajan kanssa korvaavista lisätehtävistä. Jos opiskelija ei selvitä poissaolojaan, hän saa kurssista T-merkinnän eikä hänellä ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen. Osan kursseista voi suorittaa itsenäisesti, osallistumatta kurssin oppitunneille. Itsenäisestä suorituksesta neuvotellaan aineenopettajan kanssa, ja suoritusoikeus anotaan rehtorilta. Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa on kaupungin lukioita koskevat yhtenäiset ohjeet kurssien itsenäisestä opiskelusta. Päivittäisen opiskelun paikkana koulurakennus tarjoaa opiskelijoille tiloja tietotekniikan käyttöön multimedialuokassa ja kirjastossa, jossa on lainattavien kirjojen osaston lisäksi käsikirjasto. Kahviossa on lisäksi sanomalehtien lukumahdollisuus. Toiminnan sujuvuuden, turvallisuuden ja jatkuvuuden vuoksi on tärkeää, että näissä tiloissa noudatetaan niitä varten kirjoitettuja toimintasääntöjä. Eri oppiaineiden kursseilla ja aineluokissa tarvittavaa materiaalia ja välineistöä käsitellään vastuullisesti ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteet. (Katso koulun ympäristöohjelma.) Kouluyhteisön hyvinvointia edistävät omalta osaltaan ruokala, terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotto, mahdollisuus koulukuraattorin ja koulupsykologin sekä erityisopettajan palveluihin, kanslia ja vahtimestari, opinto-ohjaajat sekä IB- ja Eurooppa-linjan koordinaattorit. Kouluuntulovuoden mukaiset ohjausryhmät ovat tärkeitä pienyhteisöjä sekä opiskelijoiden keskinäisen että ryhmänohjaajan ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen kannalta. Ohjausryhmä tapaa ohjaajan viikoittain ryhmänohjaustuokiossa ja pysyy yhdessä lukio-opiskelun ajan. Oppitunneilla tapahtuvan opiskelun lisäksi koulunkäyntiin liittyy määräajoin muuta toimintaa, joka tukee sekä lukion yleissivistäviä yleistavoitteita että yhteenkuuluvuutta ja viihtyvyyttä. Opiskelijoiden osallistuminen tämän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen edistää lukion aihekokonaisuuksien mukaista kasvua. Vuosittain sovitaan erilaisten tapahtumien ja tempausten järjestämisestä. Niitä voivat olla esimerkiksi syyslukukaudella uusien opiskelijoiden tutustumisiltapäivä, IB-opiskelijoiden valmistumisjuhla, valtakunnallinen koululaisten taksvärkkipäivä, toisen vuoden opiskelijoiden TETjakso, itsenäisyysjuhla ja syksyn ylioppilasjuhla, Lucia-juhla ja joulujuhla. Oppilaskunta voi järjestää uusien lukiolaisten tervetulojuhlan ja puurojuhlan. Kevätlukukaudella ylioppilaskokelailla on perinteiset penkinpainajaiset, ja liikunnan kurssilla valmistaudutaan toisen vuoden opiskelijoiden vanhojen päivään opettelemalla vanhoja tansseja ja käytöstapoja. Kevätlukukauden loppupuolen tilaisuuksia ovat pääsiäisjuhla, kevätjuhla ja ylioppilasjuhla. Oppilaskunta voi järjestää ennen vappua vappujuhlan.

18 18 Näiden tapahtumien lisäksi opiskelijat tekevät eri kursseilla elokuva- ja teatterikäyntejä, opintoretkiä ja tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Ammatinvalinnan kannalta tärkeitä ovat vuotuiset jatkoopintomessut, vierailut lukion jälkeisiin oppilaitoksiin sekä näistä tulevat vierailijat. Koulussa vierailijoita voivat olla myös eri alojen asiantuntijat ja esiintyvät taiteilijat. Oppiaineiden kautta toteutuvat tai koulun omat kilpailut antavat opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esiin osaamistaan ja lisätä yhteenkuuluvuutta. Koulu tarkistaa jatkuvasti toimintansa yksityiskohtien toimivuutta yhteisön päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Sen lisäksi vuosittain arvioidaan yhdessä sovittuja kehittämiskohteita ja etsitään avoimella arvioinnilla ongelmakohtia. Tämän arvioinnin perusteella sovitaan kehittämisen painopisteistä. Koulun toimintakulttuuri on joustavaa ja tarpeellisiin muutoksiin mukautuvaa, ja se tukee yhteisön kehitystä. 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opintoohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa. Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa. Koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat olla laajuudeltaan myös puolikursseja. Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomit täydentävät muiden lukio-opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion

19 19 päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen osoittamaa osaamista. Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Lukiodiplomit kuuluvat lukioiden koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa soveltaviin kursseihin. Kurssien kuvaukset, tavoitteet ja sisällöt määritellään oppiainekohtaisissa osuuksissa, joihin on oppiaineittain sisällytetty aihekokonaisuudet, arviointi ja mahdollinen suoritusjärjestys kuntatasolla. TAMPEREEN LYSEO Itsenäisen opiskelun ohjeet ovat luvussa OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä erityisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. TAMPEREEN LYSEO Opiskelijan ryhmänohjaaja on ensisijainen yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä. Huoltajia rohkaistaan ottamaan yhteyttä kouluun tarpeen vaatiessa ja jokainen koulun henkilökunnasta opastaa asiaa parhaiten tuntevalle, ellei asia ole hänen vastuualuettaan. Kunkin vuosikurssin ja IBryhmien huoltajat kutsutaan vuosittain koululle iltatilaisuuteen. Opiskelijat selvittävät poissaolonsa esittämällä huoltajan tai terveysviranomaisen allekirjoittaman poissaoloselvityksen. Ne ovat osa kodin ja koulun välistä tiedonvälitystä. Katso liite 3: Tampereen lyseon lukion yhteistyökumppaneita.

20 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukioopiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä. Opetussuunnitelmaan on laadittava kuvaus ohjaukseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta ja joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen opetustyön kehittämisen välineenä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa. Opetussuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten opinto-ohjausta koskeva yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa on järjestetty. Samoin siinä tulee määritellä yhteistoiminnan puitteet eri asiantuntijoiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Myös huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattava opetussuunnitelmassa. Ohjaukseen osallistuvat rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat. Opintoohjausta toteutetaan mm. kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja ryhmänohjaustuokioina. Ohjauksen tueksi voidaan lukioissa järjestää tutortoimintaa. Ohjaukseen osallistuvien tehtäväjako määritellään tarkemmin koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.

21 21 Ryhmänohjaus Ryhmänohjaus on osa lukion ohjaustoimintaa. Ro-tuokiot/tunnit järjestetään säännöllisesti ja niihin osallistuminen on opiskelijalle pakollista. Ne voidaan kytkeä osaksi ohjauksen pakollista tai syventävää kurssia. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja tiedottaa tilanteesta jaksoittain opinto-ohjaajalle. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Aineenopettajat opastavat oman oppiaineensa opiskeluun liittyvissä asioissa. Henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus Opinto-ohjaajan antama henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus keskittyvät opintoohjelman, uranvalinnan- ja jatko-opiskelun ohjaamiseen. Henkilökohtaisen ohjauksen aiheita ovat mm. opinto-ohjelman muutokset, opiskeluvaikeudet, muualla suoritettavat kurssit, yo-tutkinnon hajauttaminen ja yksilökohtaiset opintosuunnitelmat. Koulukohtaisessa ohjauksen järjestämissuunnitelmassa on opinto-ohjaajalle varattava riittävästi aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Yhteydenpito ja tiedottaminen Koulu pitää yhteyttä vanhempiin/huoltajiin järjestämällä mm. vanhempainiltoja ja infotilaisuuksia. Opiskelijoiden henkilökohtaisissa asioissa yhteydenpitoa kotiin hoitavat mm. ryhmänohjaaja, rehtori ja opinto-ohjaaja. Lähin yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä on kuitenkin ryhmänohjaaja. Täysi-ikäinen opiskelija on juridisesti itsensä huoltaja ja holhooja. Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoille jatko-opintoihin liittyvistä asioista ja huolehtii yhteydenpidosta eri yhteistyötahojen kanssa. Näitä ovat mm. työvoimahallinto, lääninhallitus, elinkeinoelämä, muut oppilaitokset ja peruskoulut. TAMPEREEN LYSEO Ohjaukseen osallistuvat sovitun työnjaon mukaisesti rehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, ryhmänohjaajat, IB-koordinaattori, Eurooppa-linjan koordinaattori ja aineenopettajat. Jokainen opiskelija on velvollinen osallistumaan ryhmänohjaustuokioihin. Niitä järjestetään lähes joka viikko, ja ne ovat osa koulun tiedotusta ja ohjausta. Niistä ei kerry kurssisuorituksia. Opiskelija voi kehittää omaa yhteisöään osallistumalla oppilaskunnan toimintaan tai tekemällä aloitteita esimerkiksi ryhmänohjaajalleen, joka vie ideat eteenpäin.

22 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 ) Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 9 ) Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ) Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 ) Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [Lukiolaki 21 (1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa.

23 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 ) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ) Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 ) Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei 23

24 hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskelijahuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13, Lastensuojelulaki 12 (1292/2013), Lukiolaki 10 (478/2003)] Lasten ja nuorten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. [Lastensuojelulaki 12 (1292/2013)] Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset ja ohjeet oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi. Opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [Lukiolaki 10 (478/2003)]. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 13 ) Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista [(Lukiolaki 27 (1268/2013)]. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 24

25 25 Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat: 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa. Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan - ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan. 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi. Suunnitelmassa kuvataan: edistämiseksi, ksi, kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, n yhteistyö, hoitoonohjaus oppilaitoksessa,

26 26 puuttuminen sekä päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön hyvin voinnin tarkastuksissa, - ja vaaratilanteissa innältä sekä Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. [(Lukiolaki 21 (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 13 ] Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset: -, ryhmä- ja yksilötasolla, sen kohteena olevan osalta, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä seuranta ja arviointi. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma [(Pelastuslaki (379/2011) 15 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 )]. Suunnitelmassa kuvataan niihin varautumisessa, ja viestinnän periaatteet, - ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja n ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä

27 27 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi: - ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittavat yhteistyö asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet, -opintojen suunnittelussa, airauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa hakeutumiseksi sekä kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.) 4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelmassa kuvataan kehittämisessä ja arvioimisessa, isen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä, opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa, ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä, henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta, uhuollon asiantuntijaryhmässä. 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 ) Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho. Tämän lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.

28 28 Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3 ). Tämä tarkoittaa arjessa opettajien ja oppilaitoksen henkilökunnan kasvatusvastuun uudelleenajattelua ja haltuun ottamista. Opiskeluhuollon tulee olla luonteeltaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, josta ovat vastuussa kaikki oppilaitosyhteisön jäsenet. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskeluhuollon palvelut (opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut), ja ne toteutetaan yhdessä toisen asteen koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuoltoa järjestetään kahdella tasolla. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan sellaista toimintakulttuuria ja sellaisia toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluita. Lain mukaan opiskeluhuollon toimintaa ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu Tampereen seudulla eri koulutuksenjärjestäjien toisen asteen koulutuksen yhteisenä ohjausryhmänä. Ohjausryhmä vastaa yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja metaarvioinnista. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa ja kerätyn palautteen perusteella asettaa seutukunnan opiskeluhuollon toiminnalle vuosittaiset kehittämiskohteet. Kullakin oppilaitoksella on oma opiskeluhuoltoryhmä, joka vastaa oppilaitoksen tasolla opiskeluhuollon suunnittelusta, toteutuksesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista ohjausryhmän laatiman suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan kirjataan mm. ne toimenpiteet, joilla opiskelijoiden hyvinvointia edistetään ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Tähän suunnitelmaan kirjataan myös opintojen eri vaiheisiin liittyvät toimet mm. ryhmäytymisen ja opintoihin liittyvien taitojen ja valmiuksien vahvistaminen. Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttaa myös se, miten opiskelijat otetaan mukaan oppilaitoksen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaitoksen johdon tulee tavata opiskelijoita myös muuten kuin edustajiensa (oppilaskunta) välityksellä. Kysely- ja keskustelutilaisuudet johdon ja opiskelijoiden välillä vahvistavat avointa ja osallistavaa vuorovaikutusta. Opiskelijoille tulee antaa tietoa erilaisista mahdollisuuksista ottaa yhteyttä myös nimettömästi. Yksittäisen opiskelijan tukena toimii myös hyvin toimiva ryhmä. Opintoihin kiinnittyminen ensimmäisenä vuonna tukee määräajassa valmistumista. Opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja ryhmän tukeminen opintojen aikana ehkäisevät yksinäisyyden kokemusta ja syrjäytymistä. Tärkeä osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa on opettaa ja tukea opiskelijan

29 29 vastuuta omasta ja yhteisön hyvinvoinnista. Oppilaitoksen ja kotien yhteisenä tehtävänä on tukea opiskelijaa opintojen aikana. Kaikkien opettajien tehtävänä on huomata, ottaa puheeksi ja tarvittaessa ohjata opiskelijaa eteenpäin. Ryhmänohjaajalla on ensisijainen vastuu toimia yhdyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Ryhmänohjaajan tulee olla yhteydessä uusien opiskelijoiden huoltajiin heti opintojen alussa. Tässä yhteydessä kannattaa nostaa esiin huoltajan keskeinen rooli opintojen tukemisessa. Varhainen yhteydenotto huoltajiin helpottaa molemminpuolista yhteydenpitoa opintojen aikana. Sujuvaa yhteistyötä helpottaa, kun ryhmänohjaaja on kotiin yhteydessä myös positiivisissa merkeissä. Sähköinen opiskelijahallintajärjestelmä helpottaa yhteydenpitoa. Yli 18-vuotiaalla opiskelijalla on mahdollisuus kieltää oppilaitoksen yhteydenotot kotiin. Tavoitteena kuitenkin on, että opiskelija täysikäisyydestään huolimatta antaisi kodin ja koulun väliselle keskustelulle mahdollisuudet. Mahdolliset oppilaitoksissa toimivat vanhempainyhdistykset ovat yksi kodin ja koulun välisen yhteistyön voimavara. Myös muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin sekä oppilaitoksen yhteistoimintaa tulee vahvistaa Erityisopetus osana opiskelijahuoltoa Erityisopetuksen tavoitteena lukiossa on ennalta ehkäistä opintojen keskeytymistä oppimisvaikeuksien vuoksi ja tukea erityisissä oppimisvaikeuksissa olevaa opiskelijaa opinnoissa koko lukion ajan niin, että hän oppimisvaikeuksistaan huolimatta pystyy jatkamaan opiskeluaan ja saavuttamaan tavoitteensa. Lukion erityisopetus niveltyy osaksi koulun muuta opetustyötä ja osaltaan täydentää koulun opetus ja opiskelijahuoltopalveluita. Ks. luku Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Opiskeluterveydenhuolto osana opiskelijahuoltoa Lukiolaiset kuuluvat opiskeluterveydenhuollon piiriin ja saavat tämän perusteella myös opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat sairaanhoitopalvelut. Pääosan lukiolaisten opiskeluterveydenhuollosta tekevät koulukohtaiset terveydenhoitajat. Lääkäripalvelut tarjotaan joko omalla koululla tai opiskeluterveydenhuollon keskitetyssä toimipisteessä Tullinkulmassa, osoite: Hammareninkatu 7, 4 krs. Ohjaaminen lääkärin vastaanotolle, myös keskitettyyn toimipisteeseen, tapahtuu pääsääntöisesti koulun oman terveydenhoitajan arvion perusteella. Opiskeluterveydenhuolto osana opiskelijahuoltoa toimii yhteistyössä koulun henkilöstön, opiskelijoiden ja kotien kanssa tavoitteenaan koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja opiskelijoiden terveyden ja nuoruusiän kehityksen tukeminen. Opiskeluterveydenhuolto tuo opiskelijahuoltotyöhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen.

30 Opiskeluterveydenhuolto edistää, seuraa ja valvoo koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Määräajoin tehtävät koulun työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä arvioivat tarkastukset kuuluvat toimintaan. Opiskelijoiden henkilökohtaiset terveystarkastukset kouluterveydenhoitajalla ja lääkärillä kartoittavat ja tukevat oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä kannustavat terveyttä edistäviin valintoihin. Toiminta on sekä ehkäisevää, ennakoivaa että auttavaa. Terveystarkastuksissa laaditaan opiskelijalle yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma, jossa on suunniteltu opiskelijan tarvitsema tuki ja seuranta ja hänen terveydentilansa edellyttämät tutkimukset ja hoito. Tarvittaessa toimitaan yhdessä kotien, opettajien ja kouluyhteisössä toimivien asiantuntijoiden sekä muiden nuorten terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavien tahojen kanssa. Henkilökohtaisten terveystarkastusten lisäksi opiskelijat voivat hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle, kun kokevat sen tarpeelliseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulun muu henkilöstö voivat myös ohjata opiskelijoita opiskeluterveydenhuoltoon opiskelijoiden fyysisten, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien takia. Yhteistyö opiskelijan, opiskeluterveydenhuollon ja koulun ja kodin välillä on usein tarpeen, jos opiskelijalla on oppimisvaikeuksia toistuvia poissaoloja pitkäaikaissairaus, joka vaatii erityisjärjestelyjä koulupäivän aikana tai vaikuttaa opiskelijan uravalintaan psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia, jotka on huomioitava opiskelussa. Fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa, esim. kiusaamisen, väkivallan, mielenterveyskysymysten, onnettomuuksien ja kuolemantapausten yhteydessä, opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on paitsi yksilön myös kouluyhteisön toimintakyvyn säilyttäminen Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa.

31 31 Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat tunnistetaan ja millaisin toimenpitein voidaan tukea heidän koulunkäyntiään Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen tavoitteet Lukioiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus järjestetään osittain opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon keinoin. Se korostaa vuorovaikutusta, jota tarvitaan opiskelijan, koulun ja huoltajien kesken. Siksi opetuksen tulee erityisesti: jäsentyä opiskelijan lähtökohdista käsin ja tukea opiskelijan omien resurssien käyttöön ottamista ja itsetuntoa seuloa opiskelijat, joilla on kielellisiä vaikeuksia, ja ohjata heitä erityisen tuen piiriin ja antaa tukea myös muiden aineiden oppimisen vaikeuksiin turvata opintojen loppuun saattaminen valitussa koulumuodossa ja näin osaltaan ehkäistä syrjäytymistä tukea opiskelijan valmiutta suorittaa ylioppilastutkinto ja edetä jatko-opintoihin toimia osana koulun muuta opetusta mm. kurssitarjonnan kautta sekä niveltyä osaksi kunkin koulun arkea muun moniammatillisen opiskelijahuollon kanssa Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus toimii osana lukioiden opiskelijahuoltotyötä. Moniammatillisessa yhteistyössä ja tukiverkossa ovat mukana koulun opiskelijahuoltoryhmän lisäksi tarvittaessa koulun ulkopuoliset nuorille suunnatut asiantuntijapalvelut. Lukioiden erityisopettaja toimii yhdessä koulun muiden opettajien kanssa ja antaa opiskelijoille sekä ryhmämuotoista että yksilöllistä opetusta ja ohjausta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen alaan kuuluvat mm. erilaiset oppimiseen vaikuttavat tekijät puheen ja kielenkehityksen ongelmat tarkkaavaisuuden pulmat ja sopeutumisvaikeudet opetusmenetelmät ja opetusjärjestelyt koulun tukitoimet oppimisympäristö koulunkäynnin nivelvaiheet ja eri kieli- tai kulttuuritaustaa olevien opetus.

32 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetusta käytetään apuna oppilaan yksilöllisyyden huomioon ottamisessa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksessa perehdytään yksilöllisesti opiskelijan ongelmiin ja tuetaan yksittäisten oppiaineiden opiskelua ja oppimaan oppimista tai harjoitellaan eri opiskelumenetelmiä. Erityisopettaja osallistuu myös opiskelijan tukitoimien suunnitteluun. Erityisopettaja toimii myös erityispedagogisena asiantuntijana koulun toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä kouluyhteisön ja koulun toimintakulttuurin kehittämisessä. Ks. luku Erityisopetus osana opiskelijahuoltoa Opetusjärjestelyt Erityisopettaja tarjoaa tietoa, opetusta ja ohjausta erilaisissa oppimisen ongelmissa. Työtapoja ovat opettaminen, keskusteleminen ja tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään kielellisten taitojen alkukartoitus. Alkukartoituksen, opiskelijoiden toiveiden ja opettajien suositusten perusteella opiskelijoille tarjotaan kurssimuotoista ja yksilöllistä erityisopetusta. Kaikissa lukioissa tarjotaan LUE1 kurssi, jonka tavoitteena on opiskelijan oppimisen tehostaminen ja tarvittaessa lausunto- ja erityisjärjestelyohjaus. Lisäksi voidaan järjestää eriytyneempiin teemoihin liittyviä kursseja - kielelliset vaikeudet, matemaattiset vaikeudet, rentoutuminen tms. Ks. Opinto-ohjaus lukioissa TAMPEREEN LYSEO Aineenopettajat havainnoivat, onko jollakin opiskelijalla erityisiä oppimisvaikeuksia (esimerkiksi LUKI-ongelma). Aineenopettaja tiedottaa havainnoistaan paitsi opiskelijalle itselleen myös ryhmänohjaajalle tai suoraan oppimisongelmia tutkivalle erityisopettajalle. Mahdollisuus oppimisvaikeustutkimuksiin ja testeihin tarjotaan kulloinkin käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaan. Opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja ja ryhmäohjaajat tiedottavat opiskelijan opintojen sujumiseen liittyvistä erityistarpeista, opiskelijan luvalla, hänen opettajilleen. Ryhmänohjauksessa kartoitetaan mm. tarve järjestää opetusta suomi toisena kielenä ja elämänkatsomustiedon opetusta tai eri uskontojen omaa uskonnonopetusta. Tarvittaessa toimitaan yhteistyössä muiden lukioiden kanssa. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä

33 33 Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden kohdan 5 mukaan äidinkielen opetuksesta. Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista. Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 :n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. Suomi toisena kielenä (S2)-opetussuunnitelma on luvussa Opetusta järjestetään oppilaitosten välisenä yhteistyönä siten, että ainakin yhdessä lukiossa tarjotaan kaikki suomi toisena kielenä -oppiaineen pakolliset kurssit. Lisäksi osassa lukioista tarjotaan osa S2-kursseista. Lisäksi kukin lukio voi järjestää itse S2 opetusta. Opetus resursoidaan vuosittain tilanteen mukaan. Omakielistä opetusta voidaan järjestää tarpeen mukaan 1-3 kurssia vuodessa kieltä kohden. Opetus resursoidaan vuosittain tilanteen mukaan. Opetuksen järjestävä koulu sisällyttää kurssit opetussuunnitelmaansa. Opetus voidaan järjestää oppilaitosten välisenä yhteistyönä.

34 34 Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä Saamelaiset Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat saamen kielen ja kulttuurin ytimen, jota lukiokoulutuksen tulee tukea. Lukio-opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan. Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opiskelun tavoitteena on, että saamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Lukion tulee antaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen ja antaa valmiudet saamenkieliseen jatko-opiskeluun korkea-asteella. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijoiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa, saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. Opetuksen ja opiskelun resurssina voidaan käyttää lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Lukion tulee opiskeluympäristönä tukea omalta osaltaan saamen kielellä annettavaa opetusta. Romanit Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän halunsa ilmaista identiteettiään. Romanikielen opetusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja sen tulee edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

35 35 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia lukuja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Opiskelijan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa sekä osata käyttää hyväkseen viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin. Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä.

36 Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.

37 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Aihekokonaisuudet ovat osa opetuksen eheyttämistä, jossa sisällöllisesti toisiinsa liittyviä ja ajallisesti lähekkäisiä opetuskokonaisuuksia, aihealueita ja oppimistehtäviä integroidaan oppiainerajojen yli. Aihekokonaisuudet jakautuvat monesti useisiin oppiaineisiin ja niiden hyvä toteuttaminen edellyttää aitoa yhteistyötä oppiaineiden välillä ja koko lukion pyrkimystä edistää aihekokonaisuuksien toteuttamista opetuksessa. Aihekokonaisuuksien pohdinta on myös aikalaisanalyysin tekemistä. Se on pohdintaa siitä, mikä tässä ajassa on hyvän tulevaisuuden kannalta erityistä ja erityisen tärkeää. Mitkä tiedot ja valmiudet ovat merkittäviä nuoren tulevaisuuden kannalta ja millainen osaaminen ylläpitää ja edistää yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti arvokasta kehitystä (ks. Lukion opetussuunnitelmaopas 2003, s. 41). Aihekokonaisuuksilla on siis yhtäältä opetusta eheyttävä tehtävä, kun ne toisaalta vahvistavat opetuksen tulevaisuusnäkökulmaa.

38 Aihekokonaisuudet otetaan huomioon Tampereella kaupunkitasolla ainekohtaisesti ja koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Ainekohtaisissa ja lukioiden omissa opetussuunnitelmissa tulee ottaa huomioon Tampereen kaupungin monipuolinen yrittäjyyteen, koulutukseen, viestintään, mediaosaamiseen, kulttuuriin liittyvä tarjonta sekä Tampereen oma erityislaatuinen historia teollisuuskaupunkina. Koulujen omissa opetussuunnitelmissa aihekokonaisuudet näkyvät konkreettisesti siten, että yleisessä osassa ja oppiainekohtaisessa suunnitelmassa määritellään ne toimintatavat, jotka tukevat eri aihekokonaisuuksien oppimista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi eri yhteistyötahojen mainintaa, kuten yritysten, kulttuurilaitosten, oppilaitosten ym., joiden kanssa lukio on yhteistyössä. Tampereella luontevia painotuksia voivat olla mm. yhteistyö teknologiayritysten, yliopistojen, viestinnän ja mediaosaamisen alalla sekä kaupungin vahva teollisuushistoria. Kestävä kehitys tulee ottaa huomioon jokaisen koulun toimintakulttuurissa aivan konkreettisesti. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. 38 Koulun toiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla kansalaisyhteiskunnan jäseneksi kasvaminen. Tavoitteena on herättää opiskelijoiden kiinnostusta vapaaehtoisjärjestöjä ja muuta vapaaehtoistoimintaa kohtaan. Opiskelijoiden kiinnostusta omia vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan voidaan tukea tutustumalla erilaisiin päätöksentekoprosesseihin paikallisesti Tampereella, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Hyvän mahdolli-

39 suuden tähän tarjoaa esim. osallistuminen Nuorisofoorumin toimintaan ja yhteistyö erilaisten nuorisojärjestöjen kanssa. Tässä auttaa myös koulujen oppilaskuntatoiminta. Aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden oppimisessa voidaan käyttää esimerkiksi ongelmakeskeisiä opetusmenetelmiä ja projektioppimista. Yrittäjyys tulee nähdä sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden kautta. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. 39 Koulun toiminnan yhtenä tavoitteena on kasvattaa opiskelijat ottamaan vastuuta omasta ja lähipiirinsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Esimerkiksi Tampereen kaupungin ja muiden tahojen tarjoamien hyvinvointipalvelujen tunteminen edistää tätä. Myös oppilaskuntatoiminta kouluissa auttaa opiskelijoita näkemään verkostojen, esimerkiksi järjestötoiminnan, merkityksen yksilön hyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen kannalta.

40 40 Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Tampereen lukioiden opetussuunnitelmissa tulee painottaa kestävän kehityksen käsitteen eri ulottuvuuksia: perinteisen ekologis-taloudellisen ulottuvuuden ohella opiskelijan tulisi

41 ymmärtää että kestävään kehitykseen kuuluvat myös sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Lukioiden tulee käytännön tasolla toteuttaa kestävää kehitystä erilaisin projektein ja teemoin. Opiskelijoille tulisi lisäksi tarjota mahdollisuus osallistua oman koulun kestävän kehityksen ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen esim. koulun oman ympäristöryhmän tai oppilaskunnan toiminnan puitteissa. Opiskelijoille tulee selvittää koulun kestävän kehityksen suunnitelma esim. lukuvuosioppaassa sekä antaa opiskelijoille mahdollisuus osallistua kestävän kehityksen arkikäytäntöihin koulussaan esim. kierrätyksen, sähkön ja veden säästämisen ja ympäristöystävällisten hankintojen kautta. Kestävän kehityksen sosiaalisessa ja kulttuurisessa ulottuvuudessa korostetaan oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa ja tapakasvatusta, joita lukiot voivat tuoda arvoina esille esim. hyvien tapojen kampanjan, vapaaehtoistyön, ystäväkoulutoiminnan ja erilaisten tempauksien avulla. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina, arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. 41 Lukioiden tulee säilyttää ja kehittää vuosittaisia ja muita juhlaperinteitään. Tämä tarkoittaa esim. kansallisten juhlapäivien (mm. liputuspäivien) huomioimista päivänavauksissa tai juhlissa. Koulujen tulisi käyttää hyväkseen mahdollisuuksia, joita Tampere kulttuurikau-

42 punkina tarjoaa. Myös kaupungin omaleimaisen ja vahvan teollisuuskaupunkiperinteen tunteminen on tärkeää. Kansainvälinen yhteistyö edistää muiden kulttuurien tuntemusta ja erilaisten kansainvälisyysprojektien, esim. ystävyyskoulutoiminnan, jatkuvuudesta on pyrittävä huolehtimaan. Kouluissa opiskelevat maahanmuuttajat tulisi nähdä monikulttuurisen vuorovaikutuksen luontevana osana. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. 42 Aihekokonaisuuden tulisi herättää opiskelijassa ajatuksia siitä, mikä merkitys teknologian eri osa-alueilla on nykypäivän yhteiskunnassa. Voidaan esimerkiksi tarkastella jonkin teollisuuden alan kehittymistä Tampereella pohtien kehittymisen mukanaan tuomia yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden heijastumista yksilön elämään. Tampereen monipuolista teknologiayrityskenttää on hyvä käyttää väylänä käytännön työelämään tutustumisessa.

43 43 Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. Yhteistyö erilaisten tamperelaisten viestimien kanssa tarjoaa hyvän lähestymistavan tähän aihekokonaisuuteen. Tutustuminen viestimien toimintaan auttaa opiskelijaa näkemään median toimintaan vaikuttavia taustatekijöitä. Opiskelijan tulee oppia suhtautumaan kriittisesti median välittämään tietoon. Mediakäyttäytymistä ja median käyttöä opiskelun välineenä voidaan harjoitella esimerkiksi koulujen yhteisprojekteissa, joissa osa materiaalista tuotetaan verkkomateriaalina. Koulujen tulee tarjota riittävä määrä tieto- ja viestintätekniikan kursseja opiskelijoiden viestintä- ja mediakasvatuksen tueksi.

44 44 TAMPEREEN LYSEO Tampereen lyseon lukiossa aihekokonaisuuksia käsitellään kaikissa oppiaineissa oheisen taulukon mukaan. Vuotuisessa työsuunnitelmassa ilmoitetaan, pidetäänkö joitakin aihekokonaisuuksia erityisesti esillä lukuvuoden aikana. Oppiaine Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuriidentiteetti, kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen Äidinkieli ÄI15 ÄI5,6,9,10,14 ÄI15 ÄI4,7,14,15 Ruotsi RUB2,4 RUB6 RUB4 RUB5 RUB2.4 Englanti ENA4,6 ENA4 ENA7 ENA5 ENA6 ENA6 Saksa SAA3 SAA7, SAB2.8 SAA5, SAB2.5 SAA6, SAB2.7 SAA2 Ranska RAA1, RAB2.1, RAB3.1 RAA7, RAB2.6 RAA5,10, RAB2.2,5,10, RAB3.4,7,11, RAA6, RAB2.7, RAB3.9 RAA9, RAB2.9, RAB3.10 Espanja EAB3.6 EAB3.5,6 EAB3.68 EAB3.7 EAB3.8,10 Matematiikka MAA1,6,15,1 6 ja MAB1, 5,7,10 MAB7 MAA6,8 ja MAB3,5 MAA3,4,17 ja MAB2 MAA12,17 MAA6,11,1 7 ja MAB5 Biologia BI3,5 BI19 BI19 BI13,8,9 BI19 BI3,58 Maantiede GE15 GE15 GE15 GE25 GE15 GE4 Fysiikka FY110U FY2,8 FY110 FY9 Kemia KE3,4,6,7,10 KE1,6,8,10 KE1,3,4, KE4,6,7,10 KE 7,8 5,6,7,8, 10 Uskonto UE2,5 UE3 UE3 UE1,2,4,5 UE2,3 UE3 Filosofia FI4 FI4 FI2,5 FI1,4 FI2,3,4,5 FI3 Historia HI2,3,4,7 HI3,4,7 HI1,6 HI111 HI1,3,4 HI3,4,7,8 Yhteiskuntaoppi YH18 YH18 YH1,2,4, YH1,4,5,7,8 YH2 7,8 YH16 Psykologia PS1,6 PS18 PS3,6 PS2,6 PS3 PS1,6 Musiikki MU59 MU19 MU13, MU4,6 MU6,4, MU4,5,7,8, 59 9 Kuvataide KU2,3,58, KU24,6,7, KU2,3,5, KU1,5,7,9,10 KU1,5,7,9, KU1,3,5,8, ,9, ,10 Liikunta LI2,413 LI15,713 LI12, LI.12,4,79, LI.5 LI5,6, Terveystieto TE13 TE13 TE12 TE2 TE1 TE13 Opinto-ohjaus OP2 OP1,3 OP2 OP1 Tietotekniikka TVT13 TVT2 TVT13 TVT13

45 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa yhdentyvät viestintätaitojen varmistaminen sekä oman tietämyksen ja kokemuksen soveltaminen. Siksi opiskelu kehittää lukio-opiskelun aihekokonaisuuksista erityisesti viestintä- ja mediaosaamista sekä kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta. Myös muut aihekokonaisuudet tulevat esille kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä sekä kirjallisuudessa. Tampereen kaupunki tarjoaa runsaasti paikallisia oppimisympäristöjä mediaosaamisen, kirjallisuuden, teatterin ja elokuvataiteen alueilta.

46 46 Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Tavoitteiden toteuttamiseksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta toteutetaan yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Pirkanmaan maakuntakirjasto-tampereen kaupunginkirjasto, jonka kanssa noudatetaan Tampereen kaupungin kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelmaa, joka mahdollistaa kirjastonkäytön opastuksen ja tiedonhallintataitojen opiskelun, tuen lukudiplomien suorittamiseen, Oppimateriaalitoimiston kirja- ja materiaalipalvelut sekä osallistumisen kirjaston järjestämiin koulutus- ja kulttuuritilaisuuksiin Tampereen kaupungin tietoverkko-opetuksen yhteistyö ja Etäopetuskeskus mm. kirjallisuuden ja teatterin verkkokurssit ja verkkopedagogiikka paikalliset viestimet, joita ovat sanoma- ja ilmaisjakelulehdet, radio- ja televisiokanavat teatterit: laitosteatterit, teatteriryhmät, Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitos (Näty) ja Tampereen Teatterikesä Tampereen yliopiston ainelaitokset ja muu korkeakouluyhteistyö museot: esimerkiksi Vapriikki, Rupriikki, Tampereen taidemuseo, Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Haiharan nukkemuseo Tampereen lyhytelokuvajuhlat, Pirkanmaan Elokuvakeskus: elokuvanäytökset, Koulukino-sarja, Videotivoli muut yhteistyötahot: Pirkkalaiskirjailijat, Viita-akatemia, Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, Sanataideyhdistys Yöstäjä Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin,

47 että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. 47 Äidinkielen ja kirjallisuuden pakolliset kurssit 1 6 sekä valtakunnalliset syventävät kurssit 7 9 ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S tai hylätty H. Päättöarvostelussa otetaan huomioon opiskelijan suorittamien koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien tuoma lisänäyttö. Äidinkieleltään muun kuin suomenkielisen opiskelijan suorittamat kurssit voidaan arvioida suomi toisena kielenä -opetuksen arviointikriteerein (ks. luku 5.3.6). Samoin opiskelija voi täydentää S2-kurssien suorituksia vastaamaan äidinkielen ja kirjallisuuden kurssisisältöjä. Kurssien suoritusjärjestys Pakolliset kurssit Suositeltava suoritusjärjestys on kurssien numeroiden mukainen, mutta järjestyksestä voi poiketa seuraavin ehdoin: 1. kurssi on suoritettava ensin. Kurssi 3 on suoritettava ennen 5. ja 6. kurssia. Syventävät kurssit Suositellaan, että kurssit 8 ja 9 suoritetaan opintojen loppuvaiheessa. TAMPEREEN LYSEO Pakolliset kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Valtakunnallisista syventävistä kursseista kurssi 7 soveltuu toisena tai kolmantena vuonna suoritettavaksi sekä kurssit 8 ja 9 samana vuonna kuin äidinkielen ylioppilaskoe. Soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kurssien itsenäinen suorittaminen Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, joten kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole suositeltavaa. Kukin koulu nimeää ne kurssit, joita ei voi kokonaan tai osittainkaan suorittaa itsenäisesti.

48 48 Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintä- tilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. KESKEISET SISÄLLÖT tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä Kurssin monipuoliset työtavat edistävät ryhmäviestintätaitoja. Opiskelija harjaantuu aktiiviseksi tiedon hankkijaksi, arvioijaksi ja välittäjäksi. Tekstien ja tutkimusaiheiden valinnassa otetaan huomioon opiskelijan omat lähtökohdat ja paikallisuus. Kurssin luonteen vuoksi aihekokonaisuuksista korostuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Sopivia yhteistyötahoja ovat kirjasto, viestimet ja museot.

49 49 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. KESKEISET SISÄLLÖT tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta Keskeistä kurssin sisällössä on oman tekstin tuottaminen, jossa käytetään hyväksi prosessityöskentelyä. Sisällöllisesti voidaan tukeutua paikallisiin teksteihin ja niiden konteksteihin. Kurssin sisältöjen ja kurssilla käytettävien työtapojen vuoksi kaikkia aihekokonaisuuksia on mahdollista integroida opetuksessa. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan.

50 50 KESKEISET SISÄLLÖT kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Opiskelija monipuolistaa suullisen ja kirjallisen ilmaisun taitojaan. Hän voi laajentaa tulkintataitojaan myös esittävän taiteen keinoin. Kirjallisuuden kautta kurssilla on yhtymäkohtia kaikkiin aihekokonaisuuksiin, mutta erityisesti hyvinvointiin ja turvallisuuteen, kestävään kehitykseen sekä kulttuuri-identiteettiin ja kulttuurien tuntemukseen. Analyysin peruskäsitteitä voidaan opiskella käyttämällä apuna esimerkiksi tamperelaisten kirjailijoiden tekstejä. Kurssiin sopivat hyvin kirjailijavierailut. Sopivia yhteistyötahoja ovat kirjastot, paikalliset teatterit, elokuvateatterit ja Pirkanmaan Elokuvakeskus. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. KESKEISET SISÄLLÖT suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia

51 51 vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka Aihekokonaisuuksista painottuvat viestintä- ja mediaosaaminen, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, teknologia ja yhteiskunta sekä kestävä kehitys. Ne integroituvat kurssin esiintymis-, ryhmäviestintä-, kirjoitus- ja media-analyysitehtävissä. Opiskelija syventää tietämystään mediasta yhteiskunnallisena vaikuttajana, oppii tarkastelemaan omaa rooliaan yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä ja ottaa toiminnassaan huomioon eettiset näkökohdat. Opiskeluaineistot ovat niin perinteisen median kuin verkkomediankin maailmasta. Kurssin aiheiden käsittelyssä luontevia yhteistyökumppaneita ovat paikalliset viestimet, kansalaisjärjestöt ja museot, esimerkiksi mediamuseo Rupriikki. Kunnallispoliittinen päätöksenteko eri elimineen antaa mahdollisuuksia tutustua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. KESKEISET SISÄLLÖT eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa.

52 52 Kirjallisuus mahdollistaa kaikkien aihekokonaisuuksien tarkastelun, mutta erityisesti korostuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä kestävän kehityksen kulttuurinen näkökulma. Tiedonhankkimisessa ja tekstintuottamisessa vahvistuu opiskelijan viestintäja mediaosaaminen. Tekstilähteitä ja yhteistyötahoja ovat tietoverkot, kirjasto, teatterit ja elokuvateatterit. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kielija kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. KESKEISET SISÄLLÖT teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Kansallisen kulttuurin tuntemuksen kautta vahvistuu opiskelijan oma kulttuuri-identiteetti. Kulttuurin jatkuvuuden ja uudistumisen periaatteet liittävät opiskelun hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä kestävän kehityksen aihekokonaisuuksiin. Suomalaisen kirjallisuuden historiaa voidaan tutkia myös kulkemalla Tampereella vaikuttaneiden tai Tampereesta kirjoittaneiden kirjailijoiden jalanjälkiä esimerkiksi kirjaston kirjailijahakemistojen tai kirjallisuuden verkkokurssin avulla.

53 Kurssin tavoitteita tukevat yhteydet kirjastoon, muihin kirjallisuusinstituution toimijoihin, teattereihin ja museoihin. 53 Syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. KESKEISET SISÄLLÖT vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria Tampereella on mahdollista tutustua julkiseen puhumiseen esimerkiksi Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksissa ja kirjaston, yliopistojen tai muiden tahojen järjestämissä keskustelutilaisuuksissa ja studia generalia -luennoilla. Opiskelijat voivat käyttää puheharjoitustensa aineistoina ajankohtaisia paikallisia aiheita sekä harjoitella vaikuttamista paikallisissa tapahtumissa. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. KESKEISET SISÄLLÖT Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa.

54 54 Tekstitaitojen syventämisessä painottuvat viestintä- ja mediaosaaminen sekä teknologia ja yhteiskunta. Kirjallisen viestinnän opiskelussa voidaan käyttää myös paikallisen median tekstiaineistoa. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. KESKEISET SISÄLLÖT nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön. Ajankohtaista kulttuurista keskustelua käydään mediassa ja erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, joten opiskelijoita ohjataan käyttämään kirjastojen lehtikokoelmia ja hakuohjelmia, käymään ajankohtaisissa väittely-, paneeli, luento- ja keskustelutilaisuuksissa sekä seuraamaan uutuuskirjojen esittelyä mediassa ja kirjakaupoissa. Myös elokuva ja teatteri sekä taidemuseot voivat tarjota ainesta nykykulttuurin tuntemukseen. Tampereen kaupungin koulutustoimialan äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokurssit Lukion kirjallisuuspiiri Lukion teatteritieto.

55 55 TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 10. Kirjallisuuskurssi (ÄI10) Syvennetään kaunokirjallisuuden tuntemusta kurssilla sovittavan lukuohjelman mukaisesti. Tutustutaan kirjallisuuteen tuotannon ja yhteiskunnallisen merkityksen kannalta. Harjoitellaan kirjallisuudesta puhumisen ja kirjoittamisen taitoja. Tehdään vierailu, opintoretki tai teatterikäynti. 11 Luova kirjoittaminen (ÄI11) Tutustutaan fiktiivisen kirjoittamisen eri tekstilajeihin, tyyliin ja kieleen. Sovelletaan tietoa omaan fiktiiviseen kirjoittamiseen. Kootaan omista teksteistä portfolio. 12 Näyttämöilmaisun kurssi (ÄI12) Valmistellaan ja esitetään yleisölle näyttämöesitys. Harjoitellaan ja vahvistetaan ilmaisu- ja ryhmätyötaitoja. Esitys voi olla näytelmä, musikaali, musiikkinäytelmä tai muu kokonaisuus, jossa käytetään ilmaisutaitoja. Projektissa voi olla mukana myös muiden oppiaineiden kursseja. 13 Peruskielioppi ja kielenhuolto (ÄI13) Kurssilla vahvistetaan suomen peruskieliopin hallintaa sekä kerrataan kielenhuollon ohjeita. Tavoitteena on saada tukea ja taitoja tekstien tuottamiseen. Kaikki opiskelijat voivat valita kurssin, mutta ensimmäisellä äidinkielen kurssilla tehtävän alkukokeen perusteella äidinkielen opettaja suosittelee tarvittaessa kurssin suorittamista. Puolet kurssista suoritetaan lähiopetuksessa ja puolet etäopiskeluna Moodlessa. Kurssi suoritetaan ensimmäisen vuoden aikana tai opettajan suosituksesta myöhemmin. 14 Asiatekstien kirjoittaminen (ÄI14) Tutustutaan työelämän ja julkisten yhteisöjen kirjalliseen viestintään. Perehdytään asiakirjan vakioasemointiin ja tuottamisen vaiheisiin sekä sovelletaan tietoa omaan kirjoittamiseen. Vahvistetaan testinkäsittelytaitoja ja asiatyylin hallintaa. Kootaan kurssilla tuotetuista teksteistä portfolio. 15. Verkkojulkaisukurssi (ÄI15) Perehdytään verkkojulkaisun tuottamisen vaiheisiin. Toimitetaan Verkkotoveri-lehteä. Kurssin voi suorittaa usean jakson aikana. Opettaja ohjaa kurssin osanottajia etupäässä sähköpostin välityksellä. Opiskelija pitää päiväkirjaa osallistumisestaan verkkolehden toimittamisen eri vaiheisiin. Päiväkirja ja tuotokset kootaan portfolioon Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä

56 Äidinkieli toimii oppimisen perustana ja sen kautta ihminen jäsentää todellisuuttaan ja kommunikoi muiden ihmisten kanssa. Äidinkieli vahvistaa yksilöllistä ja kulttuurista identiteettiä sekä kehittää ajattelua, luovuutta ja eettistä tietoisuutta. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on elämänhallinta-aine sekä keskeinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Oppiaine pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen, mikä sisältää kirjoitetun ja puhutun kielen lisäksi myös mediatekstejä ja erilaisia kuvia. Oppiaine saa sisältöjä lähinnä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän avulla omaksutaan uusia käsitteitä ja opitaan näkemään asioiden välisiä yhteyksiä, ajattelemaan loogisesti, pohtimaan sekä tarkastelemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan tietoa kriittisesti. Kirjallisuuden ja kuvallisten viestintävälineiden avulla opitaan uusia asioita länsimaisen kulttuuriperinteen ohella myös muista kulttuureista. Kirjallisuuden opetus edistää myös persoonallisuuden kehitystä. Oppiminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa pyritään eri tieto- ja taitoalueiden toiminnalliseen integroimiseen. Näin toimitaan myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Äidinkielen hallitseminen sekä suullisesti että kirjallisesti on oppimisen ja aktiivisen yhteiskunnallisen osallistumisen edellytys. Siksi on tärkeää, että koulu tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kielen kehittämiseksi niin oppiaineessa äidinkieli ja kirjallisuus kuin myös muissa lukion oppiaineissa. Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä oivaltaa kielen, kirjallisuuden ja oppimisen välisen yhteyden ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä lukiessaan, kirjoittaessaan, puhuessaan ja kuunnellessaan käyttää kirjallisuutta ja kuvallisia viestintävälineitä hyödykseen ilon ja tiedon lähteinä sekä pohtii niitä kehittää mielikuvitustaan ja oppimishaluaan omaksumalla kaunokirjallisuutta eri muodoissa, eri aikakausilta ja eri kulttuureista syventää tietojaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti; osaa analysoida ja tulkita erilaisia tekstejä oppii kirjallisuus- ja viestintätaitojensa avulla ymmärtämään tekstin ja kontekstin välistä suhdetta ja perehtyy erilaisten tekstien ja viestintävälineiden avulla demokraattisiin, humanistisiin ja eettisiin arvoihin, mutta tulee myös tietoiseksi tuhoavista voimista, joihin on reagoitava syventää sekä suullisia että kirjallisia viestintävalmiuksiaan syventää ja tarkentaa kielenkäyttöään, jolloin kielestä tulee monipuolisempaa ja viestinnän tavoitteet saavutetaan sopeuttaa kielensä eri tilanteiden vaatimuksiin, sekä yksityisesti että julkisesti tulee yhä varmemmaksi kirjoitetun ja puhutun kielen sääntöjen hallitsemisessa ja ymmärtää kielenhuollon yhteiskunnallisen ja yksilöllisen merkityksen tiedostaa tekstin muotokieltä ja retorisia keinoja ja kykenee analysoimaan ja arvioimaan tekstin argumentaatiota sekä hyödyntämään kieltä vaikuttamiskeinona osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti opinnoissaan sekä etsiä tietoa eri lähteistä, muokata, pohtia ja arvioida saamaansa tietoa osallistuu kulttuurin eri muotoihin, kykenee nauttimaan siitä, hyödyntää sen 56

57 mahdollisuuksia sekä luoda sitä itse, ymmärtää muita kulttuureja ja ihmisiä erilaisissa elinolosuhteissa. 57 Arviointi Äidinkieli ja kirjallisuuden -kurssien arvioinnin tulee kohdistua oppiaineen kaikkiin osa-alueisiin. Kurssiarvosanaan sisältyvät kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä osallistumisaktiivisuus. Palautteen saaminen sekä opettajalta että koko ryhmältä on tärkeää opiskelijan puhe- ja kirjoitusvalmiuksien kehittymisessä. Opiskelijalle tulee myös tarjota tilaisuuksia itsearviointiin, joka voi tukea opiskelijan positiivista ja realistista kuvaa itsestään puhujana, lukijana tai kirjoittajana. Itsearvioinnin pohjana on opiskelijan saama tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä, jolloin hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Pakolliset kurssit Kurssit rakentuvat aineen sisäistä integraatiota noudattaen ja ne muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia. Kaikilla kursseilla syvennetään kieli- ja kirjallisuustietoutta, kehitetään suullisia ja kirjallisia viestintävalmiuksia sekä luetaan runsaasti mielikuvitus- ja asiatekstejä. Opiskelijan suoritettua kaikki pakolliset kurssit, hänelle on kehittynyt syvällinen tietoisuus kielestä ja hyvä kielitaito. Opiskelija on myös saanut paljon tietoa kirjallisista perinteistä ja eri tyylilajeista tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä sekä syventänyt taitojaan analysoida ja tuottaa eri tekstityylejä sekä pohtia niiden sisältöä ja tehtävää yhteiskunnassa. 1. Tekstien maailma (MO1) Kurssi esittelee äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, jossa kieli, viestintä, kaunokirjalliset tekstit sekä asiatekstit sijoitetaan teoreettiseen viitekehykseen. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa syventää tietoisuuttaan eri tekstilajeista tietää eri tapoja lukea, analysoida, tulkita ja tuottaa tekstejä oppii valitsemaan kielenkäyttönsä tyylin tilanteen edellyttämällä tavalla oppii tulkitsemaan kertovia tekstejä oppii perusteet omien tuotosten suhteuttamisesta muiden kirjoittamiin teksteihin osallistuu rakentavasti ryhmäkeskusteluun. KESKEISET SISÄLLÖT puhe- ja kirjakielen erot sekä eri tyylitasot eri tekstilajeja ja niiden tehtävä yhteiskunnassa oman lukemisen pohdintaa kirjallisten tyylilajien historiaan tutustumista, etenkin novelli ja muunlainen lyhytproosa kaunokirjallisen tekstin analysointitapoja aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet ryhmäviestinnän perusteet 2. Kertomakirjallisuus ja mediatekstit (MO2)

58 Kurssin painopiste on erilaisten tekstien laatimisessa tavoitteellisen viestinnän apukeinona. 58 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii hyödyntämään retoriikan pääperiaatteita tuottaa erilaisia mediatekstejä oppii muokkaamaan ja analysoimaan pitkähköjä kertovia tekstejä suunnittelee, esittää ja arvioi suullisen esityksen. KESKEISET SISÄLLÖT retoriikan pääperiaatteita suullisten ja kirjallisten tekstien jäsentelyn tukemiseksi sanomalehtitekstejä sekä muita mediatekstejä kuva- ja elokuva-analyysi lähdekritiikki kielen rakenteiden erittelyä romaani kirjallisuuden tyylilajina faktan ja fiktion erojen tarkastelua dokumenttiromaanin ja populaarikulttuurin pohjalta kirjallisuusarvosteluja 3. Tekstit, kulttuuri ja identiteetti (MO3) Kurssilla käsitellään kielellistä ja kulttuurista identiteettiä suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Kurssilla keskustellaan myös suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta suhteessa ympäröivään maailmaan. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ilmaisemaan omaa identiteettiä koskevia ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti ymmärtää kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteen kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisuutta käsittelevistä aiheista erilaisten painettujen ja digitaalisten lähteiden pohjalta kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisten kirjailijoiden kirjoittamista teksteistä eri aikakausilta ja analysoimaan niitä tuntee suomenruotsalaiselle kielenkäytölle ominaiset piirteet oppii parantamaan tekstejään ja analysoimaan kielen muotoa käsiteltävästä kielenhuoltoteoriasta käsin. KESKEISET SISÄLLÖT ruotsin kielen alkuperä ja nykytila Suomessa kaksikielisyys, murteet, slangi ja muita kielisosiologisia ilmiöitä kielenhuollon käsite sekä yhteiskunnallisesta että opiskelijoiden omien tuotosten näkökulmasta teksti-, lause- ja sanarakenteiden erittelyä suomenruotsalainen kirjallisuus ja kirjallisuushistoria valmisteltuja keskusteluja, esimerkiksi kurssin sisältöön liittyviä paneelikeskusteluja 4. Pohjoismaisia tekstejä (MO4)

59 Kurssilla käsitellään pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden historiaa, pohjoismaisia tekstejä, tekstejä kirjoitettuna pohjoismaisilla kielillä sekä pohjoismaista kulttuuria. Kirjallisuuden opetuksessa painotetaan näytelmäkirjallisuutta. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa pohjoismaiset kielet sekä puhutussa että kirjoitetussa muodossa omaa perusstrategiat tullakseen ymmärretyksi Pohjoismaissa kykenee lukemaan ja tematisoimaan pohjoismaisilla kielillä, lähinnä tanskan ja norjan kielellä kirjoitettua mediatekstiä hallitsee näytelmäkirjallisuuden keskeisen sanaston oppii keskustelemaan näytelmäkirjallisuudesta sekä kirjoitetuista teksteistä käsin että esitettyjen näytelmien pohjalta tuntee lausunnan periaatteet. KESKEISET SISÄLLÖT pohjoismaisten kielten yhteinen tausta pohjoismaisten kielten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia pohjoismaista kanssakäyntiä helpottavia keskustelustrategioita käsitellyistä teemoista Pohjoismaita koskevien omien tekstien tuottamista pohjoismaisen kaunokirjallisuuden tuotantoa näytelmien analysointia ja teatterissakäyntejä tekstien lukemista, dramatisointia ja jäsentämistä 5. Moderneja tekstejä (MO5) Kurssilla käsitellään kirjallisuusanalyysia ja esitellään runo-, kuva- ja elokuva-analyysin peruskäsitteet. Etupäässä tarkastellaan modernia kirjallisuutta. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee eri tyylikeinoja ja osaa kommentoida tekstien, erityisesti lyyristen tekstien kuvakieltä oppii tulkitsemaan, analysoimaan ja hahmottelemaan tekstejä ymmärtää kirjallisuuden arvon ja tehtävän eri aikakausina sekä kirjallisuusvirtauksia modernin kirjallisuushistorian aikana. KESKEISET SISÄLLÖT lyriikan analysointia: tyyli, rakenne, tulkinta pohdiskelevien ja analysoivien tekstien tuottaminen ja 2000-lukujen kirjallisuus ja ismit kirjallisuuskeskusteluja yleisön edessä 6. Tekstin valta (MO6) Kurssilla käsitellään kielen välityksellä tapahtuvaa vallankäyttöä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii sekä suullisesti että kirjallisesti analysoimaan tekstin argumentointia ja arvioimaan kriittisesti mediatekstejä ja muunlaisia asiatekstejä 59

60 60 tuottaa sekä suullisia että kirjallisia tehokkaasti argumentoivia tekstejä kehittää kykyään analysoida kaunokirjallista tekstiä lukijalähtöisesti oppii keskustelemaan, kuinka kirjailija käyttää kieltä, kirjoituksensa tyyliä ja sisältöä vaikuttamiskeinona osaa ja rohkenee ilmaista ja perustella mielipiteitään keskustelussa lisää tietoisuuttaan kuva- ja tekstitulvan yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä vaikutuksista. KESKEISET SISÄLLÖT argumentointianalyysi mediatekstien analysointia ja tekstien sisällön, kielen, tyylin ja muotoilun eri suuntien analysointia mainosanalyysi lähdekritiikki naisten ja miesten kielen erot vanhempaa ja uudempaa tendenssikirjallisuutta sekä käytännön tietoa että teoriatietoa suullisen keskustelun toteuttamisesta Syventävät kurssit 7. Suullinen viestintä (MO7) Kurssi antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää suullisen viestinnän tietojaan ja taitojaan sekä tietoa suullisen viestinnän tärkeydestä kaikissa yhteiskunnallisissa vuorovaikutustilanteissa. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksesta ja suullisesta viestinnästä kehittää ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis-, kuuntelu- ja keskustelutaitojaan tuntee ja osaa analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä puhujan että viestin uskottavuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT viestintätilanteiden tyypillisiä piirteitä verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä käyttäytymismalleja neuvottelutilanteisiin, kokouksiin ja erilaisiin keskustelutilanteisiin suullisen viestinnän kulttuurisidonnaisia, erityisesti suomenruotsalaisia erityispiirteitä 8. Kirjoitus- ja tekstitaitojen syventäminen (MO8) Kurssilla syvennetään ja kehitetään valmiuksia analysoida, tulkita, pohtia sekä tuottaa erilaisia tekstejä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää analysoivan ja kriittisen lukemisen taitojaan sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään yhtenäisen ja loogisen tekstin laatiminen.

61 KESKEISET SISÄLLÖT Seuraavia teemoja kerrataan ja syvennetään: tekstilajit tekstianalyysi ja tekstianalyyttisia käsitteitä tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielen rakenne ja oikeakielisyys 9. Kirjallisuus ilon ja tiedon lähteenä (MO9) Kurssi tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tietojaan, mielikuvitustaan ja oppimishaluaan monenmuotoisen kaunokirjallisuuden omaksumisen avulla. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää luovan ajattelun taitojaan lukemisen avulla vertaa eri aikojen ja eri kulttuurien tapaa käsitellä teemoja ja aiheita sekä suhteuttaa ne omaan aikaansa ja elämäntilanteeseensa ymmärtää, että kirjallisuus havainnollistaa ihmiselämän ikuisia kysymyksiä kehittää taitojaan käyttää erilaisia kirjallisuustieteellisiä näkökulmia tekstejä tutkiessaan. KESKEISET SISÄLLÖT eri aikoja ja/tai eri kulttuureja käsittelevän kirjallisuuden temaattinen lukeminen intertekstuaalisuus analyyttinen ote kirjallisuudesta kirjoitettaessa kirjallisuuden jäsentely ja muokkaus dramatisoinnin ja luovan kirjoittamisen avulla Äidinkieli ja kirjallisuus, saame äidinkielenä Äidinkielenä voidaan opettaa Suomessa puhuttuja saamen kieliä, joita ovat inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus korostaa ja vahvistaa kielen asemaa keskeisenä ja perustavaa laatua olevana tieto-, viestintä- ja kulttuuriaineena, joihin saamelaiskulttuuri antaa oman erityispiirteensä. Kielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaa tietoaineena yleissivistävää tietämystä ja näkemystä äidinkielen kaikkien osa-alueiden kokonaisuudesta. Viestinnän välineenä äidinkieli vahvistaa kommunikointitaitoja suullisen, kirjallisen ja esittävän taidon osalta. Kulttuuriaineena äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaa yksilöidentiteettiä ja tietämystä saamelaiskulttuurista korostaen sen erityispiirteitä ja ottaen huomioon sen yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja historiallisen kehityksen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta: äidinkielen myötä opiskelija omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa saamelaista identiteettiään. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus mahdollistaa vuorovaikutuksen myös eri maissa asuvien saamelaisten kesken sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- sekä kulttuuri- ja taideaine. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin 61

62 tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kieltä, kulttuuria ja historiaa. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Opetuksessa on otettava huomioon oppilaiden monikulttuurinen tausta sekä kaksi- ja monikielisyys. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on sanataiteen ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri tulkintanäkökulmista. Kaunokirjallisuutta lukemalla saadaan aineksia eettiseen kasvuun, saamelaisen kulttuuri-identiteetin muodostumiseen, kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen sekä omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden saame äidinkielenä -opetus lisää tietoisuutta omasta kielestä ja kulttuurista. Se tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan sekä erilaisten viestinten käyttöön. Opetuksessa pyritään mahdollisimman pitkälle menevään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä aktiivisesti merkityksiä hakevana ja tuottavana viestijänä. Saamen kieltä tulee käyttää rikastuttajana myös niissä oppiaineissa, joita opiskelijalle opetetaan suomen kielellä. Saamen kielen ja suomen kielen läheinen sukulaisuus antaa mahdollisuuksia monenlaisiin opiskelijoita hyödyttäviin vertailuihin. Saamen kielen merkitystä tulee korostaa ja sitä tulee käyttää sellaisten aihekokonaisuuksien opetuksessa, jotka liittyvät saamelaiskulttuuriin, saamelaisten historiaan, luontoon, elinkeinoihin, uskontoon ja taiteisiin. Kirjallisuuden ja kielen opetuksessa tulee korostaa saamelaisen kulttuurin erityisasemaa. Opetuksessa tulee painottaa perinteistietämyksen ja suullisen tiedon asemaa ja sitä kautta saavutettavaa taitotietoa, koska kirjoitettu tieto on suhteellisen nuorta. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja lisää saamelaiskulttuurin tuntemustaan syventää tietojaan kielestä, saamenkielisestä kirjallisuudesta, muusta saamelaistaiteesta, kulttuurista ja viestinnästä sekä osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä lukijana ja kirjoittajana, puhujana ja kuuntelijana sekä median käyttäjänä syventää, täsmentää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii ymmärtämään, mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana tekstien tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan kriittisesti tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottajana ja tuottajana syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa 62

63 63 oppii käyttämään entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puhuttua että kirjoitettua kielimuotoa ja ymmärtää niiden eron hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää kirjakielen merkityksen osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa osaa nauttia kulttuurista, arvostaa kulttuuritarjonnan monipuolisuutta ja kehittyy parhaimmillaan itsekin kulttuurin tekijäksi saa valmiuksia edistää saamelaisten keskinäistä vuorovaikutusta yli valtakuntien rajojen saa valmiuksia saamen kielen jatko-opiskeluun kasvaa kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi jäseneksi. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä osallistumisaktiivisuus. Henkilökohtainen palaute sekä vertaisryhmältä että opettajalta on opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeää. Opetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Itsearvioinnin pohjana on opiskelijan tietoisuus kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan saavuttama kypsyys lukijana ja kielenkäyttäjänä. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikkien kurssien sisältöihin kuuluu kirjallisuutta, puheviestintää ja kirjoittamista ja kielentuntemusta ja -huoltoa. Opiskelijaa ohjataan vaalimaan kielen puhtautta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIS1) Opiskelijan tekstikäsitys syvenee, ja hänen taitonsa lukea yhä moninaisempia tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää ja arvioida viestintäympäristöään sekä omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin perehtyy puhutun ja kirjoitetun kielimuodon tehtäviin ja ominaispiirteisiin, tulee tietoiseksi kielestä ja oppii arvioimaan itseään kielenkäyttäjänä sekä kirjallisen ilmaisunsa tueksi oppii käsittelemään omaa tekstiään kielioppaiden avulla tunnistaa tekstien havaitsemista ja tulkintaa ohjaavia tekijöitä ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta

64 64 oppii tunnistamaan keskeisiä tekstityyppejä ja -lajeja tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua oppii tarkastelemaan kaunokirjallisia tekstejä lukijalähtöisesti ja kommentoimaan niitä pohtii kaksi- ja monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta sekä ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. KESKEISET SISÄLLÖT omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation tarkkailu ja erittely erilaisia tapoja luokitella tekstejä kirjakieli, puhekieli, oman kielen päämurteet, monikielisyys ja kielellinen identiteetti kielen varioivat piirteet media- ja verkkotekstit puhutun ja kirjoitetun kielen välimaastossa puheen ja kirjoituksen luonteenomaiset keinot viestintätavoitteen, -tilanteen ja -välineen vaikutus puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen tekstien tulkintaa ohjaavia perustekijöitä, esimerkiksi tavoite, tekijä, tekstilaji, tekstityyppi viestinnän tehtävät ja vuorovaikutuksen periaatteet vuorovaikutustaidot ryhmässä kaunokirjallisuuden, median ja tosielämän kertomuksia erilaisten lukijapositioiden kokeilua oman lukukokemuksen kuvaaminen ja jakaminen referointi ja kommentointi 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIS2) Opiskelija harjaantuu erittelemään erityisesti asiatekstien rakenteita ja merkityksiä ja oppii tekemään havaintoja tekstin suhteesta kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää erityisesti tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstin erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä harjaantuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvioiden pohjalta osaa arvioida tekstien sisältöön, näkökulmaan, tyyliin ja muotoon liittyviä valintoja perehtyy puhe-esitysten ja kirjoitettujen tekstien tuottamiseen ja muokkaamiseen; oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja tai kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteidensa mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT tiedonhankinta tekstuaaliset keinot: lausetyypit ja rakenteet, sanavalinnat, näkökulman valinta, nimeäminen, lauserakenteet teksti rakenteellisena kokonaisuutena: sidoksisuus, kytkennät ja muut viittaussuhteet

65 65 kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja sen hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta kirjoitelmien ja puhe-esitysten analyysi ja palautteenanto informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esiintymistaidot novellin erittelyä rakenteellisena kokonaisuutena ja kaunokirjallisuuden lajina kaunokirjallisen tekstin analysointiin liittyviä käsitteitä: kerronta, kertoja, näkökulma, aihe, teema, motiivi tekstinhuollon periaatteet 3. Kaunokirjalliset tekstit (ÄIS3) Opiskelijoiden käsitys sanataiteesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia tulkintalähtökohtia ja tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen siten, että hän pystyy tuottamaan myös kirjallisen tai suullisen tulkinnan tekstistä ja osallistuu kirjallisuudesta käytävään keskusteluun ymmärtää fiktion luonnetta ja osaa eritellä sen tapaa rakentaa kielen keinoin oma maailmansa sekä oppii vertailemaan fiktiivistä ja muuta kerrontaa rohkaistuu kirjoittamaan fiktiivisiä tekstejä harjaantuu sanoman kohdentamisen ja kontaktin taidoissa syventää ilmaisukeinojensa hallintaa. KESKEISET SISÄLLÖT kaunokirjallisen proosan erittelyä ja tulkintaa tarvittavaa käsitteistöä hyödyntäen lyriikka kirjallisuudenlajina käsitteineen novelli- ja runoanalyysi omaa fiktiivistä ilmaisua eri lajeja kokeillen kielen kuvallisuus teatteri ja draama esityksen kielellinen ja äänellinen havainnollisuus kohdentamisen ja kontaktin taitojen harjoittelemista 4. Vaikuttamisen keinoja (ÄIS4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy vaikuttamiseen ja argumentointiin ja syventää niihin liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan erilaisia argumentatiivisia tekstejä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida kriittisesti toisten näkemyksiä syventää medialukutaitoaan ja pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja sen vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa tarkastella saamelaisen kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta

66 66 oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. KESKEISET SISÄLLÖT suora ja epäsuora vaikuttaminen vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä argumentointitavat, retoriikka ja vaikuttamisen keinot argumentoivien tekstien rakenne ja kielenkäyttö vaikuttamaan pyrkiviä puheenvuoroja, keskusteluja, väittelyitä tai neuvotteluja tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä kirjallisuuden merkitys yhteiskuntakehitykselle 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄIS5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa, vastaanottamisessa ja myös omien tekstiensä tuottamisessa. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja hahmottamaan siten saamelaisen kirjallisuuden ja muun viestinnän ja yhteiskunnan ilmiöiden vuorovaikutusta suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. KESKEISET SISÄLLÖT eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta saamelaisen kirjallisuuden klassikkoteksteihin tutustumista kontekstuaalisuus, muun muassa ihmiskuva, maailmankuva ja arvomaailma tekstien määrittäjinä intertekstuaalisuus eli tekstien suhteet ja kytkökset muihin teksteihin tyylin ainekset; sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin, lausemuodon vaikutus kirjoitusprosessi sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen sen eri vaiheissa essee tekstilajina oman tyylin hiontaa ja huoltoa 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIS6) Opiskelija muodostaa kokonaiskuvaa saamen kielen, saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja saamelaiselle yhteiskunnalle. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

67 oppii tuntemaan saamen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen oppii hyväksymään saamelaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle harjaantuu tarkastelemaan kielen ja viestinnän muutoksia, tunnistaa niihin vaikuttavia tekijöitä ja tiedostuu entistä paremmin omien kielenkäyttö- ja viestintätapojensa valintojen merkityksestä tuntee saamelaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurin näkökulmasta, kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. KESKEISET SISÄLLÖT saamen kielen muotoutuminen ja nykyinen asema kielen ja kirjallisuuden merkitys kansalle saamelaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisuudesta kieli heterogeenisena ja monikulttuurisena ilmiönä saamelaisten monikielinen identiteetti teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: suullisesta kertomaperinteestä kirjoitettuun kirjallisuuteen saamen kielen asema nykyään kieliaiheinen kirjoitelma saamen kielen kielenhuollon tavoitteita ja ongelmia saamelaisen viestintäkulttuurin piirteitä. Syventävät kurssit 7. Puheviestintä (ÄIS7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. KESKEISET SISÄLLÖT vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuuristen piirteiden ja puhekulttuurin tarkastelu 8. Tekstitaidot (ÄIS8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. 67

68 68 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä parantaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. KESKEISET SISÄLLÖT Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely oikeinkirjoituksen normit 9. Ajankohtaiset tekstit (ÄIS9) Opiskelija perehtyy saamelaisen yhteiskunnan kulttuuriseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua pystyy löytämään nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistumaan niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. KESKEISET SISÄLLÖT nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja ajankohtaisista kielen ja kulttuurin aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua lukija- ja kirjoittajayhteisöön osallistumista nykytekniikkaa hyödyntäen Äidinkieli ja kirjallisuus, romanikieli äidinkielenä Romanikieli äidinkielenä -opetuksen tulee rakentaa romaniopiskelijan kieli- ja kulttuuriidentiteettiä sekä edistää romaniväestön kansainvälistä yhteydenpitoa ja yhteenkuuluvuutta. Opetuksen tavoitteet Romanikieli äidinkielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

69 69 laajentaa ja syventää peruskoulussa aloitettua romanikielen oppimista tai muualla saavutettua romaanikielen osaamista saavuttaa toimivan kaksikielisyyden niin, että romanikielen käyttöalue laajenee arjen tutuista puhetilanteista julkisemman kielenkäytön alueelle etenee puhutun kielimuodon käyttämisestä kirjoitettuun kielimuotoon ja harjaantuu erityisesti puhuttuun ja kirjoitettuun asiatyyliin pystyy käyttämään romanikieltä entistä vivahteikkaammin myös tunteidensa ja ajatustensa ilmaisussa tuntee romanikielen historiaa, taustaa, kehitystä ja rakennetta ja ymmärtää sen kehittämiseen ja tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja haluaa itsekin vaikuttaa romanikielen elvyttämiseen syventää tietojaan romanikulttuurista sekä aineellisesta että henkisestä kulttuuriperinnöstä ymmärtää vähemmistökielien ja -kulttuurien suhdetta valtakieliin ja -kulttuureihin ja niiden välisiä lainalaisuuksia vahvistuu kieli- ja kulttuuri-identiteetiltään ja kasvaa kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi jäseneksi saa avaimet eri puolilla maailmaa puhuttavien romanimurteiden ymmärtämiseen ja näin valmiuksia edistää romanien keskinäistä kansainvälistä yhteydenpitoa saa valmiuksia jatkaa opintojaan, myös romanikielen opintoja, ulkomailla. Arviointi Romanikieli äidinkielenä -kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, aktiivisuus ja romanikulttuurin harrastuneisuus. Henkilökohtainen palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta on opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeää. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa, jonka avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään romanikielen puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: puheviestintä, lukeminen, kirjoittaminen, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään puheviestinnän ja kirjoitetun kielen hallintaa, luetaan tekstejä ja syvennetään tietoja romanikulttuurista. 1. Kielipohjan vahvistaminen (ÄIR1) Romanikielen lukiotasoisten opintojen alussa tulee tarkkailla ja eritellä opiskelijan romanikielen osaamista sekä hänen aikaisempia tietojaan ja tietoisuuttaan romanikulttuurista. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija laajentaa lähipiirissä ja peruskoulussa opittua arkielämän sanastoa ja ilmaisuja perehtyy romanikielen äännerakenteeseen ja oppii kielen aitoa (normatiivista) ääntämistä harjoittelee kielen perusrakenteita kiinnittämällä huomiota myös vanhoihin omaperäi-

70 70 siin piirteisiin kehittää romanikielen taitojaan sekä suullisesti että kirjallisesti. KESKEISET SISÄLLÖT romanikielen arkisanasto ja siihen liittyvä kulttuuri, esimerkiksi perhe-elämä, suku, kodin sisustus, esineet, vaatetus sanojen suku ja rektiojärjestelmä sijamuotojen rakentaminen vartalomuodon (akkusatiivin) pohjalta ja sen käyttö yksin ja prepositioiden kanssa pienimuotoisia suullisia ja kirjallisia tuotoksia keskusteluja 2. Kielitaidon laajeneminen lähipiirin ulkopuolelle (ÄIR2) Opiskelijan sanavarastoa ja romanikielen rakenteiden tuntemusta laajennetaan niin, että hän harjaantuu käyttämään romanikieltä myös kotipiirin ulkopuolella olevissa tilanteissa. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tottuu asioimaan romanikielellä kodin ulkopuolisissa tilanteissa laajentaa sanavarastoaan ja ilmaisukeinojaan syventää kielen rakenteeseen liittyviä tietojaan ja taitojaanlukee romanikieltä ja - kulttuuria käsitteleviä tekstejä. KESKEISET SISÄLLÖT tekstejä ja puhetilanteita, jotka liittyvät esimerkiksi ostoksilla käyntiin, kaupankäyntiin, työhön, harrastuksiin ja matkustamiseen romanikielen lukusanoja, lukusanailmauksia (esimerkiksi hinnoista puhuttaessa), kalenteri- ja muita ajan ilmauksia verbioppia ja verbilausekkeita akkusatiivin käyttö omistusrakenteissa romanien liikkumista ja elinkeinoja käsitteleviin teksteihin tutustumista 3. Romanien suullinen ja kirjallinen perinne (ÄIR3) Opiskelija syventää tietojaan romanikielestä sekä suullisesta ja kirjallisesta kulttuuriperinteestä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan romanien suullisesta perinteestä tutustuu romaniksi kirjoitettuun tai käännettyyn kirjallisuuteen vahvistaa identiteettiään kertomisen ja tunteiden ilmaisun avulla syventää tietojaan kielen sanastosta ja ilmaisukeinoista laajentaa tietojaan romanikielen rakenteesta. KESKEISET SISÄLLÖT romanikielisiä kertomuksia, tarinoita, satuja sekä lauluja ja runoja romaniksi kirjoitetun ja käännetyn kirjallisuuden, esimerkiksi Raamatun tekstien, erittelyä ja tulkintaa romanin abstraktia sanastoa ja kielikuvia adjektiivit

71 71 sijamuotojen käyttö lauseoppia kertomista ja dramatisointia romanikielellä 4. Romanikielen ja -kulttuurin historia ja levinneisyys (ÄIR4) Opiskelija syventää romanien elämän ja taustan tuntemustaan. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy sekä oma- että muunkielisiin romanien alkuperää, levinneisyyttä, kielellisiä ryhmittymiä ja murteita käsitteleviin teksteihin harjaantuu ylläpitämään kansainvälisiä yhteyksiä romaneihin syventää sanastontuntemustaan ja tutustuu sanojen historiaan ja etymologiaan laatii kirjallisia ja suullisia esityksiä kurssin teemaan liittyvistä asioista tutustuu romanikielen elvyttämiseen ja kehittämiseen. KESKEISET SISÄLLÖT kurssin aihepiiriin liittyviin artikkeleihin, esitelmiin ja tutkimuksiin perehtymistä romanien kansainvälisiä kokoontumisia ja matkoja käsittelevään esine-, kuva- ja kirjaym. materiaaliin tutustumista yhteydenpitoa kirjeitse, sähköpostitse tai muun sähköisen viestinnän avulla romanimurteisiin tutustumista sanaston muotoutuminen ja kehittyminen (omaperäiset sanat, laina- ja vierassanat) romaniperinteeseen liittyvää aluetta tai henkilöä käsittelevä kirjoitelma keskustelua romanikielen kehittämistarpeista, kielenhuollosta ja romanikielen lautakunnan työstä 5. Romanien kirjallisuus ja muu taide (ÄIR5) Opiskelija tutustuu romanikieliseen kirjallisuuteen ja muuhun romanikulttuuriin liittyvään taiteeseen. Kurssi voidaan integroida taitoaineisiin tai jonkin muun kielen kirjallisuusopintoihin. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu romanikielellä julkaistuun tai romanikulttuuria käsittelevään kirjallisuuteen oppii referoimaan, erittelemään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä, elokuvia ja näytelmiä ja tarkastelee niitä myös romanikielen ja -kulttuurin näkökulmasta kehittää taitojaan erilaisten romanikielisten tekstien tuottajana. KESKEISET SISÄLLÖT erilaisten romanikielisten ja romanikulttuuria käsittelevien Suomen ja maailmankirjallisuuden kaunokirjallisten tekstien, myös elokuvien ja näytelmien, analyysia, tulkintaa ja vertailua kotimaiseen ja ulkomaiseen romanitaiteeseen tutustumista kurssin sisältöön liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti romanikielinen fiktiivinen tuotos, esimerkiksi runo, dialogi, pienoisnäytelmä, videofilmi 6. Romanikieli ja -kulttuuri nyky-yhteiskunnassa (ÄIR6)

72 Kurssilla laajennetaan opiskelijan romanikielen käyttöä yhdistys-, seurakunta- ja muun yhteiskuntaelämän aihepiireihin ja tilanteisiin. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoaan romanikielessä kehittää vuorovaikutustaitojaan syventää tietojaan romanikielen rakenteesta syventää tietojaan romanikielten ja -kulttuurien nykytilanteesta. KESKEISET SISÄLLÖT puheenvuoroja, lyhyitä puheita ja selostuksia kurssin aihepiiristä erilaisiin romanikielisiin teksteihin, kuten esimerkiksi uutisiin, dokumentteihin, romanijärjestöjen verkkosivuihin tutustumista ja niistä keskustelemista virallisten asiatekstien kieleen ja terminologiaan tutustumista monimutkaisia romanikielen rakenteita, esimerkiksi infinitiivi- ja partisiippirakenteet romaniperinteen erityislaatuun syventymistä, kuten esimerkiksi romanimusiikki, -puvut, juhlatavat 7. Romanikielen puhetaito ja puhekulttuuri (ÄIR7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa romanikielen puhetaitoon ja romanikieliseen puhekulttuuriin liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan romanien puhekulttuurista sekä romanikielisen vuorovaikutuksen luonteesta ja ominaispiirteistä kehittää romanikielellä puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. KESKEISET SISÄLLÖT romanikielisten vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä romanien näkökulmasta esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat romanikulttuurin näkökulmasta esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua romanikielellä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa romanien puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja romanien puhekulttuuria 8. Kirjoittamisen ja tekstitaitojen kurssi (ÄIR8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa erilaisia romanikielisiä tekstejä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja erilaisia romanikielisiä tekstejä 72

73 73 varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä romanikielellä. KESKEISET SISÄLLÖT tyypiltään ja lajiltaan erilaisten romanikielisten tekstien erittelyä romanikielisen tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely romanikielen omaperäisten rakenteiden ja sanaston elvyttäminen romanikielen huoltoa 9. Ajankohtaista romanikielessä ja -kulttuurissa (ÄIR9) Opiskelija syventää tietojaan romanikulttuurista ja perehtyy nyky-yhteiskunnan kulttuuriseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen romanien näkökulmasta. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija käsittelee romanikielellä keskustellen ja kirjoittaen ajankohtaisia romanikielen, romanikirjallisuuden, romaniksi käännetyn ja romaneja käsittelevän kirjallisuuden sekä viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia romanikielisiä tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen romaanikulttuurissa ja osana yhteiskunnallista keskustelua löytää romanikielisestä ja romaneja käsittelevästä kirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. KESKEISET SISÄLLÖT romanikielistä kirjallisuutta ja romaniksi käännettyä kirjallisuutta suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja romanikielellä ajankohtaisista kielen ja kulttuurin, erityisesti romanikielen ja -kulttuurin, aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua romanien näkökulmasta osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön nykytekniikkaa hyödyntäen Äidinkieli ja kirjallisuus, viittomakieli äidinkielenä Lukiossa viittomakieli äidinkielenä -oppimäärä noudattaa soveltuvin osin äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän rakennetta, tavoitteita ja sisältöjä. Viittomakieli äidinkielenä -opetuksen yleistavoitteena on vahvistaa oppilaan identiteettiä ja minäkuvaa viittomakielisenä ihmisenä sekä viittomakielisen yhteisön jäsenenä puhuttua kieltä käyttävässä ympäristössä. Tavoitteena on hyvä viittomakielen taito, jonka varaan rakennetaan suomen kielen ja muiden puhuttujen kielien sekä monipuolisten viestintä- ja opiskelutaitojen oppiminen. Lisäksi tavoitteena on viittomakielisen kulttuurin ja perinteiden tunteminen, joka on perustana identiteetin muodostumiselle, hyvän itsetunnon kehittymi-

74 selle, sosiaalisten suhteiden rakentamiselle, ajatusten ja tunteiden ilmaisemiselle sekä ajattelun, metakielellisten ja viestintätaitojen kehittymiselle. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija osaa reagoida toisten viittomiseen, kysyä ja keskustella viittomakielellä sekä perustella oman mielipiteensä oppii käyttämään hyvää ja loogisesti selkeää viittomakielistä ilmaisua vivahteineen erilaisissa viestintä- ja yhteistyötilanteissa oppii kertomaan ja kuvaamaan kokemuksiaan sekä spontaanisti että suunnitellusti oppii ottamaan huomioon keskustelukumppanin kielelliset tarpeet ja rajoitukset ja osaa valita tilanteeseen sopivan esitysmuodon tuntee viittomakielen käsitteet ja olennaiset sisällöt oppii erottamaan pää- ja sivuasiat toisistaan, purkamaan syy- ja seuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä näkemästään viittomakielisestä esityksestä kykenee luomaan ja tuottamaan luovia taiteellisia viittomakielisiä esityksiä oppii hankkimaan tietoa eri lähteistä hyödyntäen viittomakielistä viestintäteknologiaa oppii suhtautumaan tietoon kriittisesti sekä valikoimaan, arvioimaan ja tulkitsemaan tietoa eri näkökulmista ja välittämään sitä viittoen eteenpäin oppii vertailemaan viitottujen kielten erityispiirteitä puhuttuihin kieliin yleisesti sekä vertailemaan viittomakielisen kulttuurin ja suomalaisen viittomakielen piirteitä suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen syventäen metakielellisiä ja -kulttuurisia taitojaan tuntee suomalaisen viittomakielen ominaislaadun muiden maiden kansallisten viittomakielten rinnalla oppii toimimaan vieraskielisen kuuron kanssa ja käyttämään kansainvälistä viittomista hänen kanssaan oppii käyttämään tulkkipalveluja ja tekemään yhteistyötä viittomakielen tulkin kanssa tuntee viittomakielen ja viittomakielisen kulttuurin merkityksen oman identiteettinsä kehittymiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia ÄIV sekä kurssin numeroa. KESKEISET SISÄLLÖT Viittomakielen kurssien sisällöt noudattavat soveltuvin osin suomi äidinkielenä kurssien keskeisiä sisältöjä siten, että niissä painottuu viittomakielen ominaispiirteet. Viestintä monipuolista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa; osallistumista pari-, pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyyn erilaisten viittomakielisten kuvaamisten käyttämistä ja käytettyjen tapojen ilmaisemista suomalaisen viittomakielen äänne- ja viittomien perusrakenteen, muoto-, lause- ja tekstirakenteiden sekä viittomanmuodostuksen ja viittomasanaston ja viittomiston sekä viittomanmuodostuksen keskeisten piirteiden analysoimista ja niiden vertaamista suomen kielen vastaaviin rakenteisiin viittomakielen ymmärtämistä kehittävien strategioiden käytön harjoittelemista viittomakielisten tekstien tekstitason valitsemista ja kirjallisuusanalyysien tekemistä esiintymisviittomakielen harjoittelemista yhdessä muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa 74

75 75 erilaisissa käytännön viestintätilanteisissa kulttuurien välisen viestinnän perusteiden soveltamista erittelevien, pohtivien ja raportoivien viittomakielisten esitysten tuottamista medialukutaidon harjoittamista ja syventämistä viittomakielisen viestintäteknologian käyttämistä muiden maiden viittomakieliin tutustumista kansainvälisen viittomisen käyttöön perehtymistä tulkattujen keskustelu- ja esiintymistilanteiden harjoittelemista Kielitietous viittomien rakenteen ja viittomakielen kieliopillisiin prosesseihin liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden analysoimista viittomanmuodostusprosessien ja taivutusprosessien sekä viittomakielen lauseopin tarkastelemista kiinteiden ja produktiivisten viittomien sekä viittomakielisten idiomien merkitysten tutkimista viittomiston tyylierojen tutkimista viittomakielen sanakirjojen, eri viestintämedioissa ja verkoissa olevista oppimisalustoista ja lähteistä saatavien tietojen hankkimista ja käyttämistä suomalaisen viittomakielen viittomiston, rakenteen ja kieliopin vertaamista muiden maiden viittomakieliin viittomakielen rakenteen vertaamista suomen kieleen ja muihin puhuttuihin kieliin Kulttuuritietoisuus kuurosokeiden ryhmän erityispiirteisiin ja kommunikointitapaan tutustumista muiden maiden kuurojen ryhmien erityispiirteisiin ja heidän käyttämäänsä viittomakieleen tutustumista suomenkielisten kanssa tulkin välityksellä ja ilman tulkkia kommunikoimista viittomakielisen ja puhuttua kieltä käyttävien kulttuurien erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelemista kulttuurien välisen viestinnän perusteiden ja kulttuurintutkimuksen peruskäsitteiden avulla Kirjallisuus erilaisten viittomakielisten teksti- ja tyylilajien vertailemista sekä niiden tuottamista viittomakielisen kertoma- ja kulttuuriperinteen laajentamista ja syventämistä oman sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin tarkastelun syventämistä oman maan ja eri maiden viittomakielisen kirjallisuuden avulla Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan.

76 Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Opetuksen tavoitteet Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa) havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee. Arviointi Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2- taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä -opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista. Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä - opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä. 76

77 77 Pakolliset kurssit 1. Perusteet hallintaan (S21) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä. KESKEISET SISÄLLÖT opiskelijan kielitaidon kartoitus opiskelijan tausta ja kokemukset kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet aineistopohjainen kirjoitelma 2. Kieli käyttöön (S22) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja. KESKEISET SISÄLLÖT kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä eri asiointitilanteita hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia kielen lausetason perusrakenteet peruslauseen rakentaminen peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti suomen kielelle ominaiset lausetyypit sananmuodostuskeinot 3. Kielellä vaikutetaan (S23) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan

78 78 tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita. KESKEISET SISÄLLÖT mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti ryhmäkeskustelutehtäviä kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua vertailumuotoja ja rektioseikkoja 4. Syvemmät tekstitaidot (S24) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta. KESKEISET SISÄLLÖT erilaisia mediatekstejä; niiden tulkintaa ja hyödyntämistä tekstin tuottamista erilaisista aineistoista luovaa kirjoittamista referointia 5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. KESKEISET SISÄLLÖT kirjallisuuden keskeisiä lajeja suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely 6. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta, esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla.

79 79 KESKEISET SISÄLLÖT vaativien kielen rakenteiden kertaamista kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia suomalainen kaunokirjallinen teos Syventävät kurssit 7. Puhekieli tarkasteluun (S27) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa. KESKEISET SISÄLLÖT suomen puhekielen kielioppia suomen puhekielen erityispiirteitä yleispuhekieli, murre, slangi puhekielen erityispiirteitä itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle, kirjallinen raportointi 8. Erilaisten tekstien kirjoittamista (S28) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin. KESKEISET SISÄLLÖT kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys kirjoittamista materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan 9. Tekstien maailmassa (S29) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää taitoaan lukea erittelevästi ja eläytyvästi parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden tuntemustaan.

80 80 KESKEISET SISÄLLÖT erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien tekstien lukemista vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos kirjailija- tai teosesittely kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista käännösharjoitus Aihekokonaisuudet ja strategiatavoitteiden integroiminen Tampereen tasapainoisessa kaupunkistrategiassa voimavarana nähty monikulttuurisuus konkretisoituu erityisesti S2-opetuksen yhteydessä. Kurssien aiheisiin ja materiaaleihin sisällytetään tarpeiden ja opetuksen mielekkyyden kannalta perusteltuja sisältöjä, jotka nopeuttavat ja vahvistavat maahanmuuttajien integroitumista ja osallistumismahdollisuuksia. Kaupunkistrategian ajatus aktiivisesta vaikuttamisesta niin sanotun kantaväestön suhtautumiseen maahanmuuttajia kohtaan täydentyy maahanmuuttajien osalta S2-opinnoissa, joissa vastavuoroisesti ohjataan opiskelijoita tiedostamaan sekä oikeutensa että velvollisuutensa suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Näin pyritään kaupunkistrategian tavoitteessa esitettyyn tasavertaiseen kohteluun ja asenteiden molemminpuoliseen avoimuuteen. Tampereen kaupungin koulutustoimen strategia Oppiva Tampere mainitsee koulujen jokapäiväisen kansainvälisen toiminnan. S2-opetus on tämän linjauksen näkyvä ja konkreettinen ilmentymä. Monikulttuurisen yhteisön kehittäminen lähtee kaikkien jäsenten kielellisten ja tiedollisten valmiuksien varmistamisesta. S2-opetuksen osaksi jäsentyy nimenomaan kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen opettaminen. Aktiivinen kansalaisuus näkyy toiminnassa kieli- ja kulttuuriyhteisön jäsenenä. S2-opetussuunnitelmassa näkyy arvoperustana suomalainen sivistyshistoria, jonka tuntemuksen kautta opiskelijalle avautuu mahdollisuus ymmärtää suomalaista kulttuuria ja integroitua yhteiskuntaamme kadottamatta silti omia juuriaan. Suomalaisen kulttuurin tuntemus mahdollistaa paitsi vertailevan tarkastelun suhteessa omaan kulttuuriin myös pohjan rakentaa monikulttuurinen identiteetti. Vastuu kulttuurien välisen yhteistyön, rinnakkaiselon ja kunnioituksen edistämisestä toteutuu S2-kurssien kulloiseenkin sisältöön ja oppimistavoitteeseen luontevasti niveltyvinä aihevalintoina. Vuorovaikutuksen lähtökohta on molemminpuolinen ymmärtäminen ja joustaminen. S2-opetuksen lähtökohtana on opiskelijoiden taitotasojen heterogeenisyys, jonka ulottuvuuksia on kuvattu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa. Tampereen alueella S2-opiskelijoissa toteutuvat kaikki erityispiirteet, mikä asettaa toisaalta haasteita opetukselle mutta luo myös mahdollisuuksia opiskelijoiden aidolle monikulttuuriselle vuorovaikutukselle. Suomi toisena kielenä -kurssit toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisina täydentäen niitä Tampereen tarjoamilla erityismahdollisuuksilla ja kaupunkikohtaisilla

81 koulutusstrategioiden perusteilla. Kurssien tavoitteet ovat sovellettavissa kulloisenkin opetusryhmän taitoihin ja tavoitteisiin. Opetussuunnitelman perusteissa mainitut aihekokonaisuudet sisältyvät kaikkiin yksittäisiin kursseihin, mutta niiden laajuus, käsittelytapa ja näkökulma vaihtelevat sen mukaan, millaiset henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja edellytykset yksittäisillä opiskelijoilla kulloisessakin ryhmässä on. Oppiaineen luonteen ja heterogeenisen (mm. erilaiset valmiudet, taidot, maassaoloaika ja kulttuuritausta) opiskelijaryhmän vuoksi voidaan osoittaa vain yleisiä periaatteita aihealueiden toteuttamisesta yksittäisten kurssien sisällä. Tampereen alueellisia valmiuksia ja vahvuuksia S2-opetuksen kannalta ovat erityisesti monipuoliset ja joustavat koulutuspalvelut, jotka mahdollistavat S2-opetuksessa välttämättömän oppijakeskeisen opetuksen, suunnittelun ja toteutuksen sujuvat kulkuyhteydet luovat pohjan koulutusyksiköiden yhteistyölle, joka mahdollistaa S2-opetuksen mielekkään ja kulloisenkin tarpeen mukaisen keskittämisen S2-opetukselle varattava riittävä tuntikehys ja tukiopetuskiintiö, joka on tarpeen mukaan saatavilla ja kohdennettavissa aktiiviset ja kehittyvät yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan mahdollistavat opiskelijoiden kasvun kohti aktiivista kansalaisuutta ja yrittäjyyttä maahanmuuttajien kasvava väestöpohja tarjoaa jatkuvuutta S2-opetukselle ja sen kehittämiselle muuttuvien tarpeiden mukaan. Näillä keinoilla varmistetaan Tampereen tasapainoisen kaupunkistrategian mukainen maahanmuuttajien mahdollisuus osallistua suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin koulutukseen. Oppimäärän suorittaminen Lukio-opintojen alussa kartoitetaan opiskelijan lähtötaso ja kielitaitoprofiili tai käytetään perusopetuksen päättövaiheessa tehtyjä kielitaitokokeita, esim. KIKE-arviointipakettia. Näiden pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jota noudatetaan ja tarkennetaan opintojen edetessä. Opiskelijalta edellytetään sitoutumista opetussuunnitelmaan ja sen tavoitteisiin. Opetuksen suunnittelun tukena ja opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman toteuttamisen apuvälineenä käytetään Tampereen kaupungin oppimissuunnitelma-lomaketta. Tästä lomakkeesta tulee käydä ilmi opiskelijan taitotason kehittyminen, hänen henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukainen etenemisensä sekä mahdolliset soveltamisen perusteet. Kurssien suoritusjärjestys on kurssien opetussuunnitelmassa mainittu kurssijärjestys. Tästä poikkeaminen tai itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erikseen sovittavissa yksittäistapauksissa. Valtakunnallisessa ja kaupunkikohtaisessa opetussuunnitelmassa mainittujen tavoitteiden saavuttamista mitataan ja niiden hallintaa edellytetään ennen etenemistä vaativammalle tasolle tai seuraavalle kurssille. Opinnoissa hyväksi luettavat kurssit on suoritettava lukio-opiskelun alkamisen jälkeen. Aiemmat kurssit tai opinnot rinnastuvat perusopetuksessa tai muualla saatuun S2-opetukseen (vrt. valtakunnallinen ops). Ennen lukio-opiskelun alkua suoritettuja kursseja ei siis voi lukea hyväkseen eikä korvata niillä lukion S2-kursseja. Suomi toisena kielenä -opetuksen tarjonta lukiokoulutuksen ulkopuolella on sisällöiltään ja tavoitteiltaan niin vä- 81

82 häistä ja vaihtelevaa, että suora muualla suoritettujen kurssien hyväksiluettavuus on aina harkittava erikseen. Kurssien hyväksymiseksi tarvitaan taitojen osoittamista kokein ja/tai niitä täydentäviä opintoja. Aktiivinen oppijuus näkyy motivoituneena itseohjautuvana tiedonhankintana ja omaehtoisena kielitaidon harjaannuttamisena. Opiskelijoiden heterogeeniset lähtötasot johtavat vaihtelevaan määrään itsenäistä työskentelyä tavoitteiden saavuttamiseksi. Opiskelijan työtä tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla, mutta opiskelijalta edellytetään valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti myös omaa vastuuta opinnoista ja niiden suorittamisesta. Opiskelijoiden heterogeenisyys tuottaa jatkuvasti keskenään erilaisia opetusryhmiä (taito, tavoitteet ym.), minkä vuoksi tilanteenmukainen ja opetusryhmäsidonnainen suunnittelu ja toteutus korostuvat. Suunnittelua ohjaavana ja jäsentävänä kriteerinä ovat valtakunnalliset ja alueelliset painotukset. Opiskelija, joka on suorittanut S2-kursseja tai äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja S2-oppimäärän mukaan, suorittaa ensisijaisesti suomi toisena kielenä -päättökokeen. S2-ylioppilastutkintoon valmistautuminen edellyttää äidinkielen ja kirjallisuuden pakollisia kursseja laajempaa syventymistä S2-ylioppilastutkinnon tehtävätyyppeihin. Opiskelijalla on oikeus osallistua suomi toisena kielenä -päättökokeeseen, kun ylioppilastutkinnon suorittamisesta säädetyt edellytykset toteutuvat. Arviointi Kaikki suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaiset kurssit arvioidaan numeerisesti. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa S2-oppimäärän äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääräksi, hänen täytyy osin täydentää kurssisisältöjä laajempaa oppimäärää vastaaviksi. Tällöin äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä S2-opettaja määrittävät tarvittavat täydennettävät suoritukset (esim. kielitaidon, sisältöjen ja työskentelytapojen osalta). Myös äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän kursseilla voidaan opiskelija arvioida S2-oppimäärän kriteerein sekä eriyttää opetusta opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden mukaisiksi. Lisäksi opiskelija voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja, jotka arvioidaan kyseisen oppimäärän kriteerein. Kurssit luetaan hyväksi opiskelijan lukion kokonaiskurssimäärään. Opiskelijan lukion päättöarvosana määräytyy valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen pohjalta. Muut suoritetut kurssit ja näytöt voivat vaikuttaa arvosanaan korottavasti. Suomi toisena kielenä -oppimäärän päättöarvioinnissa käytetään myös yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa ja siitä johdettavaa arviointikäytäntöä. Tätä voidaan käyttää myös yksittäisten kurssien arvioinnin osana. Tarvittaessa kielitaidosta voidaan antaa erillisen kuvausasteikon mukainen arviointi. Jos kuvausasteikon periaatteita on sovellettu, erillisestä arvioinnista käy ilmi, miltä osin ja miten soveltaminen on toteutettu. Sovellustarve on erityisesti tarpeen silloin, kun aikuisten kielenopiskeluun tarkoitettu viitekehys ei ole suoraan siirrettävissä lukio-opiskelijoiden kielitaitotasoon. 82

83 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä Opetuksen tavoitteet Suomen ruotsinkielisten lukioiden ruotsi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, kehittää ruotsin kielen tietonsa ja taitonsa niin hyväksi, että hän kykenee opiskelemaan ruotsiksi, hyödyntämään ruotsinkielistä kirjallisuutta ja tiedotusvälineiden tarjoamaa tietoa sekä luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia kontakteja ruotsin kielellä oppii ilmaisemaan itseään, rohkenee keskustella ja argumentoida ruotsin kielellä niin koulussa, jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin tiedostaa tärkeimmät suomenruotsalaisen arkikielen, jopa murteellisen puhekielen ja yleiskielen erot, sekä oppii ymmärtämään selkeää ruotsinruotsia televisiossa ja radiossa omaksuu ruotsin äänne-, muoto-, lause- ja virkerakenteen, oppii analysoimaan kieltä sanakirjojen, kielioppien, oikeakielisyysoppaiden tai yksilöllisen ohjauksen avulla niin, että hänen kielitaitonsa paranee ja kehittyy oppii lukemaan ja hyödyntämään erilaisia tekstejä eri oppiaineiden opinnoissa, ainekirjoituksessa ja erilaisissa opetukseen liittyvissä keskustelutilanteissa oppii lukemaan ja kuuntelemaan ruotsinkielistä kirjallisuutta teatterin, elokuvan ja tiedotusvälineiden avulla; tutustuu lähemmin vähintään yhden tunnetun ruotsinruotsalaisen tai suomenruotsalaisen kirjailijan tuotantoon perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, erityisesti Suomen ruotsinkieliseen ja kaksikieliseen kulttuuriin havainnoi ja arvioi omien taitojensa etenemistä sekä omaksuu positiivisen asenteen kieliä ja kielten oppimista kohtaan tulee yhä tietoisemmaksi omasta ja perheensä kaksi- tai monikielisyydestä ja kielen merkityksestä kulttuurille ja identiteetille. Arviointi Saadakseen hyvää osaamista vastaavan arvosanan vieraskielisen opiskelijan tulee saavuttaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen taso B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito) ruotsin kielen kuullun ymmärtämisessä ja luetun ymmärtämisessä ja taso B2.1 (itsenäisen kielitaidon perustaso) puhumisessa ja kirjoittamisessa. Suullinen kielitaito saattaa kuitenkin vaihdella riippuen opiskelijan kielikontakteista koulun ulkopuolella. Mikäli opiskelija on valinnut ruotsi toisena kielenä -oppimäärän, tulee hänet myös arvioida kyseisen oppimäärän vaatimusten mukaisesti riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei. Ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysimääräisesti ruotsi toisena kielenä -kursseihin. Ruotsi toisena kielenä -kurssit korvaavat ruotsi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä. Pakolliset kurssit 1. Perusteet hallintaan (R21)

84 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tyydyttävästi käyttämään opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä suullisesti että kirjallisesti tulee entistä tietoisemmaksi ruotsin kielen erityispiirteistä verrattaessa opiskelijan omaan äidinkieleen ja mahdollisiin aiempiin koulukieliin rohkenee osallistua sekä opetus- että ryhmäkeskusteluihin luokassa oppii kirjoittamaan ja kertomaan havainnoistaan ja kokemuksistaan. KESKEISET SISÄLLÖT opiskelijan kielitaidon kartoitus opiskelijan tausta ja kokemukset kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen lukion opiskelukulttuuri, luku- ja opiskelutekniikka haastatteluja ja suullisia esityksiä arkipäivän asioista ja tilanteista ruotsin kielen tärkeimpien äänne- ja lauserakenteiden erityispiirteiden tarkastelua opiskelijoiden puheen ja kirjallisten tuotosten perusteella keskustelua sosiaalisista ja kulttuurisista eroista 2. Teksti ja dialogi (R22) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija alkaa lukea enemmän ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta ymmärtää ainakin selkeää ruotsinruotsia tiedotusvälineissä kykenee seuraamaan nopeatempoistakin keskustelua ja väittelyä tuntee eri tyylilajeja osaa hyödyntää kirjaston ja Internetin tarjoamia palveluja ymmärtää jossakin muodossa eri puhetyylejä ja murteita. KESKEISET SISÄLLÖT esimerkkejä kaunokirjallisuuden eri lajeista, myös runoutta, näytelmäkirjallisuutta ja elokuvia maailmankirjallisuuden tunnetuimpia kirjailijoita mielellään opiskelijan kieli- ja kulttuuritausta huomioon ottaen dialogeja ja muuta tilannesidonnaista puhetta ääneen lukeminen ja sujuva lukeminen teatteri 3. Kieli ympärillämme (R23) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee ottamaan huomioon tilanteen asettamat vaatimukset omassa kielenkäytössään ja tiedostaa kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet kykenee tekemään eron kielen eri rekisterien ja muodollisuusasteen välillä niin puheessa kuin kirjoituksessa hallitsee myös pitkähköjä virkkeitä ja huomaa, kuinka sanastoa voi rikastuttaa ja laajentaa. KESKEISET SISÄLLÖT 84

85 85 erilaisia kielenkäyttötilanteita asiatekstejä verrattuna kaunokirjallisiin teksteihin erilaisten palvelutilanteiden kieli kaunokirjallisia arkielämän kuvauksia, mielellään suomenruotsalaisia kirjallinen ja suullinen raportointi ruotsin aikamuodot ja tapaluokat, vaikeahkoja verbi- ja prepositiofraaseja adjektiivi ja adverbi 4. Suomenruotsalainen, suomalainen ja pohjoismainen kulttuuri ja identiteetti (R24) Kurssilla keskitytään Suomen ruotsinkielisyyteen, suomenkielisyyteen ja kaksikielisyyteen maahanmuuttajan näkökulmasta opiskelijoiden aiemmat opinnot, kokemukset ja muiden oppiaineiden sisällöt huomioon ottaen. Tiedotusvälineiden tarjoamien ohjelmien ja artikkelien avulla käsitellään myös muiden Pohjoismaiden kulttuureja ja monikielisyyttä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietämystään paikallisyhteiskunnasta, sen historiasta ja kulttuurista lukemisen ja haastattelujen avulla saa yleiskäsityksen Suomesta, Suomen ruotsalaisalueista, maan vähemmistöistä ja Pohjoismaissa tapahtuvista muuttoliikkeistä ajankohtaisten asioiden, tiedotusvälineiden, karttojen, oppaiden sekä hakuteosten kautta oppii ottamaan selvää asioista, pohtimaan kielen merkitystä identiteetille sekä kykenee osallistumaan yhteiskuntaelämään ja yhdistystoimintaan. KESKEISET SISÄLLÖT artikkeleita, esitteitä, kotisivuja sekä kirjallisuutta paikallisyhteiskunnasta artikkeleita, ohjelmia ja faktatietoa Suomesta, suomalaisesta yhteiskunnasta sekä myös muista Pohjoismaista kuvauksia maan eri osista suomenruotsalaisia kirjailijoita ja heidän tuotantoonsa tutustumista, erityisesti kuvauksia elämästä ja kiinnostavista ihmisistä eri aikoina eri puolilla Suomea kaunokirjallinen työ ja sen jonkinmuotoinen esitys 5. Tekstien tulkinta ja tuottaminen (R25) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee analysoimaan erilaisia tekstejä, kommentoimaan ja tulkitsemaan niiden sisältöä oppii etsimään tietoa ja arvioimaan sitä sekä kykenee kohtaamaan erilaisia mielipiteitä oppii jäsentelemään ja tarkastelemaan kriittisesti omia tekstejään kiinnittää huomiota oikeakielisyyteen, viittauksiin, kielikuviin sekä kuvamateriaaliin oppii jossain määrin analysoimaan ja arvioimaan taidetta, runoja sekä proosatekstejä kirjoitelmien ja arvostelujen pohjana. KESKEISET SISÄLLÖT ruotsin kielen erityispiirteitä sekä oikeakielisyyskysymyksiä opiskelijoiden omien tuotosten pohjalta tekstianalyysin ja argumentoinnin menettelytapaan tutustumista kuvataide, runot ja kaunokirjalliset otteet kirjoitelmien laatimisen pohjana

86 86 lainaus sekä viittaaminen teksteihin, lähteisiin ja lausumiin tekstin asu ja toimittaminen; painotuote ja kirjallisuushaku 6. Kieli ja vaikuttaminen (R26) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii lukemaan asiatekstejä ja seuraamaan erityisesti tiedotusvälineissä käytäviä julkisia keskusteluja, ymmärtää tekstin keskeisen sisällön ja erottaa tosiasiat mielipiteistä ymmärtää tiedotusvälineiden yhteiskunnallisen vaikutusvallan, pystyy ottamaan kantaa niiden välittämään viestiin ja rohkenee ilmaista omia mielipiteitään ymmärtää kaunokirjallisten tekstien päähenkilöiden maailmaa, ajatuksia ja mielipiteitä tulee varmemmaksi ruotsin kielen lukijaksi ja kykenee lukemaan myös pitkähköjä virkkeitä ja kappaleita sekä aikaisempia tietoja vaativia ja abstrakteja tekstejä. KESKEISET SISÄLLÖT ajankohtaisohjelmia ja niiden synty asiatekstin ja kaunokirjallisuuden analysointia mainonta ja ilmoituksia ohjelma- ja tekstitarjonnan kriittistä valitsemista, seuraamista ja arviointia omien mielipiteiden ilmaisua ja ajankohtaisista asioista keskustelua mielipidetekstin pohjalta pareittain ja pienryhmässä vaikeampia lause- ja virkerakenteita; erilaisia sivulauseita numeraalit, pronominit, lyhenteet ja vierassanat Syventävät kurssit 7. Syvempi tekstinhallinta (R27) Kurssilla pyritään parantamaan opiskelijoiden oikeakielisyyttä heidän kirjallisissa tuotoksissaan ja vahvistamaan heidän taitoaan lukea, tulkita, analysoida ja hyödyntää erilaisia materiaaleja kirjoitelmia laatiessaan. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää analyyttisen ja kriittisen lukemisen taitojaan oppii varioimaan ja kehittämään ilmaisuaan oppii jäsentämään, korjaamaan ja viimeistelemään kirjoittamiaan tekstejä pohtii tekstin sisältöä omista kokemuksistaan ja mielipiteistään käsin sekä ilmaisee ajatuksensa selkeästi. KESKEISET SISÄLLÖT erilaisia tekstejä useammilta aihealueilta kuin kurssilla 6 sisältökysymyksiä ja tiivistelmiä oikeakielisyysharjoituksia, esimerkiksi muunnos- ja täydennystehtäviä sekä ilmaisun toistamista toisin sanoin tyyli- ja muunteluharjoituksia kirjallisia kypsyyskokeita ja eritasoisia testejä 8. Suullinen viestintä (R28)

87 Kurssin ensisijaisena tavoitteena on kehittää vierasta kieltä äidinkielenään puhuvan opiskelijan ruotsin kielen suullista viestintätaitoa niin, että hänestä tulee entistä taitavampi ja rohkeampi viestijä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee osallistumaan esitelmiin, luentoihin sekä keskusteluihin ruotsin kielellä myös silloin, kun ne toteutetaan akustisesti vaativissa olosuhteissa ja kun puhe etenee nopeasti tai aihe käsittelee vaikeahkoja yhteiskunnallisia ja kulttuurisia asioita rohkenee osallistua keskusteluihin ja väittelyihin ruotsin kielellä sekä ilmaista näkökantansa kykenee valmistelemaan ja pitämään lyhyitä esityksiä ruotsin kielellä rohkenee ajaa kieliryhmänsä asiaa ja puolustaa kieliryhmänsä kieltä ja kulttuuria sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa tietää tulkkauspalveluista sekä siitä, miten ja milloin tulkkia ja kielenkääntäjää voi käyttää apuna. KESKEISET SISÄLLÖT esitelmiä ja keskusteluja luokkahuoneessa, viestimien välityksellä, sähköisten keskustelufoorumien välityksellä tai opintokäynneillä muistiinpano- ja kokoustekniikka ruotsin- ja suomenkielisten kokous-, puhe- ja keskustelutapojen vertailua muiden maiden ja kulttuurien tapoihin erilaisia teknisiä apuvälineitä virallisten kielikokeiden ja diplomien vaatimustasot ja sisältö 9. Kirjallisuus tiedon ja ilon lähteenä (R29) Kurssilla on sama päätavoite kuin ruotsi äidinkielenä -oppimäärän kurssilla 9, mutta sitä sovelletaan opiskelijoiden kielitaitoa, lukukokemuksia ja heidän alkuperämaansa edustaman kulttuuripiirin kirjallisuutta vastaavaksi. Kurssi voi pohjautua teemoihin, jolloin etsitään ja luetaan kirjallisuutta, joka käsittelee tiettyä aihepiiriä ja edustaa tiettyä lajia. Se voi perustua kirjallisuuden dramatisointiin tai lähitaiteiden opiskeluun, kuten kuvataiteeseen, musiikkiin, arkkitehtuuriin ja tanssiin jonkin teeman ympärille rakentuneena Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi saamenkielisille Saamelaisten kotiseutualueen lukioissa voidaan opettaa saamen kieltä äidinkielenä ja myös muiden aineiden opetus ja opiskelu voi kokonaan tai osittain tapahtua saamen kielellä. Opiskelija voi silloin valita, opiskeleeko hän suomea tavallisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan vai tämän, erityisesti saamenkielisille laaditun oppimäärän mukaan. Tämän oppimäärän tehtävänä on yhdessä eri aineiden suomenkielisen opetuksen ja opiskelun sekä myös saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kanssa varmistaa opiskelijan kielellinen kehitys kaksikieliseksi kansalaiseksi, jolla on valmiudet toimia sekä saameksi että suomeksi monikielisissä ja -kulttuurisissa yhteisöissä sekä menestyä jatko-opinnoissa.

88 88 Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa erityisesti saamelaisalueilla tarvittavan kaksikielisyyden ja toimivan kulttuuriidentiteetin saa opinnoissaan ja yhteiskunnassa tarpeelliset suomen kielen ja viestinnän tiedot ja taidot niin, että hänellä on kielelliset edellytykset hoitaa henkilökohtaisia yhteyksiään ja kansalaisen tehtäviä saa taidot ja rohkeuden ilmaista itseään selkeästi ja vivahteikkaasti suomen kielellä suullisesti ja kirjallisesti erilaisten viestintätilanteiden edellyttämällä tavalla laajentaa suomen kielen sana- ja ilmaisuvarastoaan arkikielen sanastosta koulun eri oppiaineiden sanaston hallintaan sekä erilaisten tekstien lukemiseen, tulkintaan ja käyttöön tottuu seuraamaan myös suomenkielistä lehdistöä ja sähköistä viestintää perehtyy Suomen kirjallisuuteen ja kulttuuriin saamen kielen ja kulttuurin näkökulmasta sekä tutustuu suomen kielen avulla myös maailmankirjallisuuteen saa aineksia vertailla saamen ja suomen kielen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sukukielinä ja oppii ymmärtämään kielen ja kulttuurin yhteyksiä oppii arvostamaan ja ymmärtämään sekä suomen kielen että saamen kielen merkitystä kaksikielisissä yhteisöissä sekä näkemään omat mahdollisuutensa toimia ja vaikuttaa niissä kaksikielisenä jäsenenä. Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan saamenkielinen tai kaksikielinen tausta, varsinkin siinä tapauksessa, että myös muiden aineiden opetus ja opiskelu perusopinnoissa on tapahtunut tai edelleen tapahtuu pääasiallisesti saameksi. Suomi saamenkielisille -oppimäärän tavoitteiden saavuttamista ei arvioida opetussuunnitelman perusteiden liitteenä olevaa kielitaidon kuvausasteikkoa käyttäen. Kielitaidon eri osa-alueiden lisäksi otetaan huomioon opiskelijan taito käyttää suomen kieltä välineenä opinnoissaan ja muihin oppimäärässä mainittuihin viestinnällisiin ja kulttuurisiin tarkoituksiin. Siihen kuuluu myös opiskelijan pystyvyys itse arvioida kielitaitoansa ja kehittymistarpeitaan. Pakolliset kurssit 1. Perustaitojen varmentaminen (SUS1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa suomen kielelle tyypillisiä, varsinkin saamen kielestä poikkeavia rakenteita ja ilmaisutapoja sekä parantaa niiden hallintaa suomenkielisessä vuorovaikutuksessa ja kirjallisissa tuotteissaan varmentaa perussanaston hallintaa varsinkin niissä oppiaineissa, joita hän lukiossa kokonaan tai osittain opiskelee suomeksi sekä oppii hakemaan tietoa ja käyttämään sitä hyväkseen opinnoissaan tottuu kuuntelemaan suomen yleiskieltä koulussa ja tiedotusvälineissä, tarkkailemaan kielenkäyttöään, havaitsemaan omassa ja muiden puheessa interferenssiä ja murteellisia piirteitä sekä ymmärtää tilanteen ja aiheen merkityksen ilmaisutapojen ja puhetyylin valinnalle tutustuu alustavasti vapaavalintaisin esimerkein suomalaiseen ja suomeksi käännet-

89 89 tyyn kirjallisuuteen sekä kiinnostuu lukemaan ja käyttämään kirjastopalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT suomen kielelle tyypillisiä rakenteita ja ilmaisutapoja, jotka saamenkielisyyden tai puuttuvan harjoittelun vuoksi osoittautuvat vaikeiksi, ainakin äänne- ja muototasolla sekä puheessa että kirjoituksessa esimerkkejä suomenkielisistä asiateksteistä ja käsitteistöstä, joita tarvitaan muissa oppiaineissa ja tiedonhaussa yleiskielisiä äänitteitä ja ohjelmia radiosta ja televisiosta sekä niiden vertailua omaan ja ympäristössä esiintyvään puheeseen nuoria kiinnostavia kaunokirjallisia otteita, kirjaston kokoelmat ja niiden käyttö 2. Kieli käyttöön (SUS2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ilmaisemaan itseään entistä monipuolisemmin ja täsmällisemmin eri tarkoituksiin sekä löytämään omia ilmaisutapoja oppii käyttämään luettua, kuultua ja nähtyä kirjoittamisen ja muun ilmaisun pohjana ymmärtää, tiedostaa ja tarpeen tulleen osaa myös itse käyttää suomen kielelle tyypillisiä vaativia syntaktisia rakenteita, kuten infinitiivejä, partisiippeja ja lauseenvastikkeita sivulauseiden rinnalla oppii tarkkailemaan suomen ja saamen kielen rinnakkaiskäyttöä yhteisössään ja Pohjois-Suomen medioissa sekä tiedostaa oman roolinsa molempien kielten lukijana, kuulijana ja käyttäjänä. KESKEISET SISÄLLÖT suomenkielisiä tekstikatkelmia, kirjeitä, viestejä, ilmoituksia, mainontaa, kuvia ja äänitteitä, jotka liittyvät lähiympäristöön, luontoon tai muissa oppiaineissa ajankohtaisiin asioihin erityyppistä kirjoittamista, puhetta ja keskustelua edellä mainittujen tekstien, kuvien ja havaintojen perusteella suomen kielen nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden rakenne ja sopiva käyttö sivulauseiden rinnalla kielenkäyttötilanteita, ohjelmaesimerkkejä ja roolipelejä kielen käyttö taiteellisiin tarkoituksiin, esimerkiksi runoudessa, teatterissa ja musiikissa 3. Tekstitaitoa (SUS3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija laajentaa sanavarastoaan sekä merkitysten ja ilmaisutapojen hallintaa lukemalla erilaisia ja eri alojen tekstejä oppii referoimaan, pohtimaan ja arvioimaan tilanteita, tapahtumia ja ihmissuhteita sekä luomaan omia sekä kuvailevia että pohdiskelevia kertomuksia ajankohtaisista aiheista, luonnosta ja ihmisistä oppii suunnittelemaan, muokkaamaan, syventämään ja viimeistelemään tekstejään perehtyy kielenhuollon periaatteisiin ja oppii itse huoltamaan ja parantamaan kieltään sanakirjojen ja oppaiden avulla tai saamansa palautteen perusteella. KESKEISET SISÄLLÖT

90 90 eri aiheita käsitteleviä artikkeleita ja kaunokirjallisia tekstejä kuvattuja tai kerrottuja tilanteita, ajankohtaisia aiheita kertomusten tai pohdinnan perusteeksi tekstin rakentamisen, viittaamisen ja koossapitämisen periaatteita kielenhuollon keskeisiä periaatteita sekä oikeakielisyysseikkoja opiskelijoiden tuotosten perusteella sanakirjojen, kielioppaiden ja kielineuvonnan haku ja käyttö 4. Kielellä vaikutetaan (SUS4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija entistä paremmin selviää suomalaisen yhteiskunnan palvelutilanteista ja julkisista toiminnoista oppii argumentoivaa kirjoittamista ja keskustelua mielipidekirjoitusten ja haastattelujen avulla tutustuu median toimintaan myös kirjoittajan ja toimittajan näkökulmasta; oppii asiaviestintää ja kokoustekniikkaa tiedostaa tele- ja tekstiviestinnän mahdollisuudet, velvoitteet ja rajoitukset, myös oikeudelliselta ja eettiseltä kannalta. KESKEISET SISÄLLÖT virallista kielenkäyttöä epämuodolliseen ja fiktiiviseen verrattuna julkisia palvelutilanteita lähiyhteisössä ja muulla Suomessa sekä kaksikielisyyden vaatimukset niissä informatiivisia ja argumentoivia mediatekstejä sekä sanomalehdistä että radiosta ja televisiosta erityyppisten kokousten kulkua asialistojen ja pöytäkirjojen perusteella esimerkkejä hyvistä ja huonoista tele- ja tekstiviestitavoista 5. Suomen kieli ja kirjallisuus (SUS5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy pääpiirteittäin suomen kielen ja kirjallisuuden kehitykseen niin, että hän on selvillä suomen yleiskielen suhteesta murteisiin, sukukieliin ja muihin eurooppalaisiin kieliin havaitsee erot ja erilaiset käyttötarkoitukset murteissa ja yleiskielessä sekä tiedostaa muista kielistä tulevia vaikutteita tutustuu maailmankirjallisuuden tärkeimpiin tyylisuuntiin ja suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin näytteiden avulla sekä osaa jonkin verran analysoida ja hyödyntää niitä kirjoittamisessaan ja keskusteluissa. KESKEISET SISÄLLÖT tärkeimmät piirteet tai kaudet suomen kielen ja kirjallisuuden kehityksestä perustietoutta Suomen sukukielistä, murteista ja muiden kielten vaikutuksesta suomen kieleen joitakin maailmankirjallisuuden tyylisuuntia ja niiden heijastuminen suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin omavalintainen klassikko ja sen esittely referaattina tai arvosteluna

91 6. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (SUS6) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomen, saamen, ruotsin ja norjan kielten pitkän rinnakkaiselon, kielikiistat ja kielilainsäädännön Pohjois-Suomessa ja Skandinaviassa sekä oppii asennoitumaan myönteisesti kaksi- ja monikielisyyden vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin tutustuu sekä saamen- että suomenkielisiin kulttuuri-ilmiöihin ja perinteistietämykseen, oppii suomeksi kertomaan niistä ja analysoimaan niitä tiedostaa kielen, sivistyksen, taiteiden ja identiteetin yhteydet sekä osaa pohdiskella kaksi- ja monikielisyyteen liittyviä seikkoja sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tutustuu naapurikieliin ja kulttuureihin ja niiden vuorovaikutukseen suomen ja saamen kielten kanssa erityisesti Pohjoiskalotilla. KESKEISET SISÄLLÖT tekstissä, puheessa, tavoissa ja kulttuurissa sekä taiteissa esiintyviä kielellisiä ja muita ilmiöitä, jotka valaisevat suomen kielen ja saamen kielten tilaa ja perinteitä, vuorovaikutusta ja rinnakkaiseloa suomen kielen ja kulttuurin kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä oman kulttuurin ilmiöitä suomen kieli ja kulttuuri taiteissa, kuten runoudessa, musiikissa, teatterissa ja elokuvassa rakennetun ympäristön ja matkailun suhde luontoon ja kestävään kehitykseen muuttoliikkeiden ja kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia kieleen ja kulttuuriin Syventävät kurssit 7. Puheviestintää (SUS7) Kurssi on tavoitteiltaan ja sisällöltään samanlainen kuin äidinkielen ja kirjallisuuden vastaava syventävä kurssi ja se voidaan tarvittaessa integroida siihen saamenkielisten lähtökohdat ja tarpeet huomioon ottaen. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija rohkaistuu ilmaisemaan itseään ja argumentoimaan suomeksi vaativissakin tilanteissa ja yhteiskunnallisistakin asioista niin, että hän voi osallistua ajankohtaiseen keskusteluun sekä ikäistensä että muiden kanssa osaa pitää puheenvuoroja ja lyhyitä esitelmiä ajankohtaisista yhteiskunnallisista tai opintoihinsa ja harrastuksiinsa liittyvistä asioista tiedostaa puhumiseen ja esiintymiseen liittyviä vaatimuksia sekä uskaltaa ja osaa esittää ja perustella mielipiteitään vakuuttavasti ryhmässä ja yleisön edessä. KESKEISET SISÄLLÖT puhumisen taitoa ja taidetta sekä esiintymiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja ajankohtaisia, kannanottoja ja mielipiteitä kirvoittavia asioita ja tapahtumia lähiyhteisössä tai medioissa lukio-opiskeluun, esimerkiksi opetussuunnitelman yleisiin aihealueisiin tai valinnaisiin opintoihin liittyviä teemoja opiskelijoiden harrastuksiin liittyviä tapahtumia tai heidän opintojaan ja tulevaisuuttaan koskevia keskustelunaiheita 8. Kirjoittamisen taitoa ja taidetta (SUS8) 91

92 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu argumentoimaan ja kirjoittamaan tekstilähtöisesti ajankohtaisista tai kirjallisista teemoista, erityisesti saamenkielisen alueen ja kulttuurin näkökulmasta tottuu jäsentämään ja hiomaan esitystään ja tarkkailemaan kieltään sekä oikeakielisyyden että tyylin ja vaikuttavuuden kannalta saa käsityksen suomalaisen nykykirjallisuuden aiheista ja edustajista sekä ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista teatterissa, runoudessa ja muissa kieleen liittyvissä taidelajeissa ja pystyy jonkin verran myös analysoimaan ja tulkitsemaan niitä. KESKEISET SISÄLLÖT mielipidetekstejä, kuvia, henkilöitä ja tapahtumia kirjoittamisen pohjana kuvailu-, argumentointi-, tyylittely- ja viittauskeinoja kielioppi-, tyyli- ja oikeakielisyysseikkoja tarpeen mukaan katkelmia nykykirjallisuudesta, näytteitä novellistiikasta, runoudesta, kuunnelmista ja näytelmistä 9. Moninaisessa ja monikulttuurisessa maailmassa (SUS9) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pystyy lukemaan vaikeahkojakin maailmanpolitiikkaan, talouteen, johonkin tieteenalaan tai ympäristöön liittyviä tekstejä sekä tulkitsemaan niihin liittyvää tilastomateriaalia ja kuvitusta kiinnostuu medioiden, kirjallisuuden tai tapahtumien kautta muista vähemmistökulttuureista, Euroopan monikulttuurisuudesta ja identiteettikysymyksistä uskaltaa ottaa kantaa ajankohtaisiin ongelmiin omista lähtökohdistaan sekä sanan ja ehkä taiteenkin avulla esittää ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja tunteitaan maailman tapahtumista tietää jotakin kääntämiseen ja tulkitsemiseen liittyvistä ongelmista ja välineistä sekä on jonkin verran itsekin kokeillut kääntämistä tai tulkkausta saamen kielestä suomeksi tai päinvastoin. KESKEISET SISÄLLÖT maailmanmenoon liittyviä ajankohtaisia artikkeleita, ohjelmia ja tapahtumia tekstejä, televisio-ohjelmia tai tutkimuksia muista vähemmistökansoista ja kulttuureista vähemmistöt ja vähemmistökulttuurit politiikassa, talouselämässä ja taiteissa apuneuvoin helpohko käännös- tai tulkkaustehtävä ajankohtaisesta tekstistä, kertomuksesta, puheesta, ilmoituksesta tai tapahtumasta yksilöllisenä projektina tai parityönä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi viittomakielisille Opetuksen yleisenä tavoitteena on opiskelijan kielellisen kehityksen tukeminen siten, että hän saavuttaa korkeatasoisen kaksikielisyyden hän voi toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomen- että viittomakielisessä yhteisössä.

93 Suomi viittomakielisille -oppiaineessa opetuksen yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin suomea äidinkielenään opiskeleville opiskelijoille ottaen huomioon viittomakielisen opiskelijan kuulovamman aste, viittomakielen merkitys ensikielenä sekä viittomakielen ja suomen kielen kehityksen vaiheet ja häiriöt. Suomen kielen tavoitteet perustuvat suomi äidinkielenä -oppimäärään. Tekstit ja kirjallisuus tulee valita siten, että ne tuovat esille myös viittomakielisen yhteisön, sen historian, kulttuurin ja perinteet. Suomi viittomakielisille -oppimäärä tulee laatia suomi äidinkielenä -oppimäärän pohjalta painottaen viittomakielisen opiskelijan yksilöllisiä tarpeita. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti myös suomen kielellä oppii ottamaan vastaan suomenkielellä esitettyjä ajatuksia, muodostamaan omia mielipiteitä ja perustelemaan niitä eri viestintätilanteiden vaatimalla tavalla tuntee erot suomen kielen ja viittomakielen rakenteiden välillä oppii tuottamaan selkeää suomen kieltä sekoittamatta siihen viittomakielen rakenteita kehittyy erilaisissa viestintätilanteissa aktiiviseksi viestijäksi suomea äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa suunnittelee ja kehittää kirjallista esitystään tuntee viittomakielisen yhteisön eri kielenkäyttäjäryhmät ja ottaa huomioon vastaanottajan omassa viestinnässään oppii käyttämään erilaisia teksti- ja verkkoympäristöjä hyväkseen ja on vuorovaikutuksessa vastaanottajien kanssa syventää suomenkielisen kirjallisuuden tuntemustaan ja kykenee laatimaan kirjallisuusanalyyseja lukemastaan kehittää metakielisiä taitojaan sekä laajentaa ja täsmentää käsite- ja sanavarastoaan kykenee selostamaan suomen kielen ja viittomakielen samanlaisuutta ja eroavaisuutta tekstilajien ja rakenteiden välillä kehittyy monipuolisena ja omintakeisena tekstien tekijänä, joka osaa hyödyntää oppimaansa kieli- ja kulttuuritietoa kirjoittaessaan tuntee Suomen kielitilanteen, on oppinut perustiedot Suomen kansallisista kielistä sekä suomen murteista ja ymmärtää suomen kielen hallinnan merkityksen viittomakielen rinnalla oppii tuottamaan monivivahteista suomenkielistä tekstiä ja esityksiä kertoessaan omasta kulttuuristaan, yhteisöstään ja sen jäsenten elämästä ja asemasta sekä yhteisön perinteistä ja historiasta ottaen huomioon kohderyhmän kulttuurin ja sen ominaispiirteet kykenee tietojensa varassa ymmärtämään ja pohtimaan suomen kielen muuttumista muiden kielten joukossa ja monikulttuurisissa kieliyhteisöissä. Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia V2 ja kurssin numeroa. KESKEISET SISÄLLÖT suomen kielen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen sekä viestinnän perustekijöiden kehittämistä ja vahvistamista kysymistä, asioista kertomista ja niistä selostamista, oman mielipiteen esittämistä, 93

94 asioimista suomen kielellä sekä lukemisen ja kirjoittamisen vahvistamista ja prosessoimista erilaisten tekstien runsasta lukemista sekä niistä kertomista ja kirjoittamista sekä tekstien draamantamista ja arvioimista erittelevän, päättelevän, analyyttisen sekä eläytyvän lukemisen kehittämistä metakielellisten ja -kulttuuristen taitojen syventämistä kielten ja kulttuurien vertailun ja niitä koskevan pohdinnan ja tutkimisen kautta suomen kielen, kieliopin ja rakenteen tuntemuksen ja käytön vahvistamista oman suomen kielen taidon arvioimista ja viestintää koskevien päätelmien tekemistä puhutun ja kirjoitetun kielimuodon vertailemista lauserakenteiden kehittämistä, kirjoitusten laatimista ja esitystaitojen harjoittamista sekä tottumista ennakoimaan sitä, millaista lukemisen ja tiedonhankinnan tapaa ja tekstilajia kirjoittaminen edellyttää monipuolista informaatio- ja viestintäteknologisten viestintävälineiden ja ympäristöjen hyväksi käyttämistä kontaktin ottamista puhuvaan yleisöön, esitysten jaksottamista ja havainnollistamista erilaisten tekstilajien tuottamisen ja niissä kohderyhmän kulttuurin ja näkökulman huomioonottamisen harjoittelemista Toinen kotimainen kieli Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun ymmärtäminemärtäminen Puhuminen Luetun ym- Kirjoittaminen A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2 B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin

95 95 tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Opiskelijaa totutetaan kuulemaan ja ymmärtämään ruotsin kielen eri variantteja. Kuullun ymmärtämisen oppimista ja kommunikointia helpottaa, että opiskelijoille opetetaan alusta alkaen oikea ääntäminen. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä Arvioinnin osa-alueita ovat kuullun- ja luetunymmärtäminen sekä suullinen ja kirjallinen viestintä. Taitotasoasteikkoja käytetään opiskelijoiden arvioinnin ja itsearvioinnin välineinä. Opiskelijoita ohjataan arvioimaan erityisesti taitojaan kurssin painopistealueilla. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

96 Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. 96 Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Muiden kurssien osalta suoritusjärjestys määritellään koulukohtaisesti. Lukion ulkopuolella suoritetuista kursseista opiskelijan on toimitettava mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen tarkka kurssikuvaus aineenopettajalle, jolloin opettaja tutkii, vastaako ko. kurssi jotain lukion kurssia. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija toimittaa kurssitodistukset ja arvioidut kurssityöt opettajalle, joka määrittää lopullisen kurssivastaavuuden ja - arvosanan tarvittaessa lisänäyttöjen avulla. Opettajia kannustetaan käyttämään hyväkseen kaupungin tarjoamia ja muita yhteistyötahoja, joita ovat esim. Pohjola-Norden, NIFIN, SUKOL, Suomen ruotsinopettajat ry, Pohjoismaiden lähetystöt, ystävyyskaupunkitoiminta ja yliopiston pohjoismaisten kielten laitos. Opetusmenetelmien tulisi pohjautua konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, joka korostaa joustavaa ja oppijan valmiuksia painottavaa opetusta. Opiskelijaa ohjataan tavoitteellisuuteen ja omatoimisuuteen opettajan toimiessa oppimaan ohjaajana. Oleellisena apuna tavoitteiden saavuttamisessa on itsearvioinnin riittävä käyttö. Menetelmien tulisi olla mahdollisimman oppilaskeskeisiä, kommunikatiivisia, ja niiden tulisi ohjata opiskelija hakemaan itsenäisesti tietoa ja välittämään sitä. Mm. erilaiset pari- ja ryhmätyöt ohjaavat opiskelijaa ottamaan vastuuta koko ryhmän oppimisesta. Tällöin olennaista on turvallinen ja positiivinen oppimisympäristö. Ryhmässä opiskelijat saavat tukea toisiltaan ja huomaavat esim. omat kehittämistarpeensa ja vahvuutensa. Tällöin opiskelijat toimivat luontevasti myös toistensa oppimaan ohjaajina. Opetuksessa hyödynnetään tietotekniikan ja verkkooppimisen tarjoamia mahdollisuuksia. Jos opiskelija suorittaa kurssin itsenäisesti, hän on velvollinen itsearviointiin ja hänen pitää raportoida suoritustensa etenemisestä opettajalle sovitun aikataulun mukaisesti. Opiskelija laatii yksityiskohtaisen opiskelusuunnitelman, josta näkyy, että hän on sisäistänyt kurssin tavoitteet ja ymmärtää vastuunsa suorittaessaan kurssia itsenäisesti. Opettaja ja opiskelija sopivat keskenään, kuuluuko kurssin arviointikriteereihin esim. suullinen näyttö ja kuuntelukoe tms. Erityistukea tarjotaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä erityisopetuksen kanssa (esim. tukikurssit, tukiopetus). Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut A-oppimäärä TAMPEREEN LYSEO Tampereen lyseon lukiossa ei tarjota A-ruotsia. B-ruotsin opiskelija voi halutessaan valita A-

97 tason ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Tämä otetaan opetuksessa huomioon ohjaamalla opiskelijoita A-tason tehtävien harjoittelussa. 97 Pakolliset kurssit 1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Opiskelijaa ohjataan alusta lähtien ottamaan vastuu ruotsin kielen opinnoistaan ja arvioimaan itse kurssin tavoitteiden saavuttamista. Opettajan tulee selvittää opiskelijalle kielitaidon eri osa-alueet ja niiden arviointiperusteet. Parhaiten tämä käy esittelemällä opiskelijalle peruskoulussa tavoitteena ollut taitotaso sekä tutustuttamalla hänet taitotasoon, joka on lukio-opintojen tavoitteena. Opiskelijoille esitellään erilaisia keinoja opiskella kielen monia osa-alueita, jotta kukin löytäisi itselleen sopivimmat ja tehokkaimmat opiskelutavat. Opettaja ohjaa opiskelijoita huomaamaan ruotsin kielen esiintymisen erilaisissa viestimissä (esim. nuorten- ja urheiluohjelmissa) ja heidän arkiympäristössään. Tällä tavalla huomioidaan viestintä- ja mediaosaamisen aihekokonaisuus. Arvioinnissa painotetaan puheviestinnän ohella pienimuotoista kirjallista viestintää. Opiskelija kirjoittaa esim. sähköpostiviestejä ja henkilökohtaisia kirjeitä. Suositellaan, että opiskelijoita totutetaan jo suullisen kielitaidon arviointiin. Opiskelijoita ohjataan kiinnittämään huomiota fraseologiaan, jota hän tarvitsee kuunnellessaan aktiivisesti. 2. Ihmiset ympärillämme (RUA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssin aihepiireihin liittyy läheisesti terveen elämän edellytysten ja oman elämän hallinnan pohdiskelu suullisissa ja kirjallisissa harjoituksissa. Opiskelijoita ohjataan erityisesti kantamaan vastuuta myös opiskelutovereidensa oppimisesta. Työtavoissa suositellaan tämän vuoksi käytettäväksi yhteistoiminnallisia menetelmiä. Sekä arvioinnissa että kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista suullista vuorovaikutusta ja suullista tuottamista ja niiden itsearviointia esim. taitotasoasteikkojen

98 98 avulla. Kirjallisissa tuotoksissa painottuu perusrakenteiden oikeakielisyys. 3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3) Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssin päätavoite on opastaa opiskelijaa kertomaan sekä suullisesti että kirjallisesti kotiseudustaan (Tampereen ja Pirkanmaan erityispiirteistä) ja kotimaastaan. Opiskelijat herätetään huomaamaan muiden Pohjoismaiden kielelliset ja kulttuuriset erot. Aihekokonaisuuteen kytkeytyy kiinteästi suomenruotsalaisuus ja siihen liittyvät osa-alueet, esim. historia ja kulttuuri. Opiskelijaa voisi ohjata tekemään kurssin aikana pienen tutkielman tai suullisen esityksen, jota tehdessään hän hyödyntää tietoverkkoja, kirjasto- ja matkailupalveluja yms. Tämä kehittää ymmärtävää lukemista ja tavoitteellista ja tiivistävää kirjoittamista. Arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä suullinen ja kirjallinen tuottaminen. 4. Elinympäristömme (RUA4) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Oppikirjan tekstien lisäksi kurssilla pyritään käyttämään autenttisia materiaaleja, jotka liittyvät kurssin aiheisiin. Samalla harjoitetaan kykyä etsiä olennaista tietoa ja tiivistää sekä lukemaansa että kuulemaansa. Tekstien tuottamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota kielen tyyliin ja sopivuuteen eri tilanteissa. Opiskelijat tuottavat tekstejä (pakina, raportti, puhe, yleisönosastokirjoitus) kohderyhmän ja viestintäkanavan huomioon ottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotosten oikeakielisyyteen sekä luetun ja kuullun monipuolisten aihepiirien ymmärtämiseen. 5. Opiskelu ja työ (RUA5) Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys.

99 99 Kurssi kytkeytyy aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuteen, sillä siinä voidaan korostaa aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden merkitystä omalla tulevaisuudelle. Suullisissa harjoituksissa kurssin teema tulee esille esim. työpaikkahaastatteluissa ja palvelutilanteissa. Kirjallisessa tuottamisessa harjoitellaan mm. muodollisen kirjeen laatimista ja oman opiskelu- ja työhistorian kertomista. Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista kirjallista tuottamista ja sen itsearviointia taitotasoasteikon avulla. 6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Opiskelijat valitsevat jonkun pohjoismaisen taiteilijan, kirjailijan, arkkitehdin tms. tai tietyn tyylisuunnan pohjoismaisia edustajia, joihin he perehtyvät. He laativat kirjallisen tuotoksen, kuunnelman tai videon. Tehtävää annettaessa varmistetaan, että opiskelijat tietävät tutkielman laatimiseen liittyvät periaatteet (esim. muoto ja lähdeviitteet). Tuotoksen laatiminen syventää opiskelijan taitoja etsiä ja käsitellä eri lähteistä, kuten sähköisistä viestimistä ja kirjastosta, saatua tietoa. Opiskelija opettelee tiivistämään ja yhdistämään eri lähteistä poimittuja tietoja itse tuotettuun tekstiin. Opettaja ohjaa opiskelijaa lukemaan kaunokirjallisen ruotsinkielisen teoksen. Tärkeä osa kurssin arviointia on oman työskentelyn reflektointi. Opiskelijoiden tehtävänä on myös arvioida rakentavasti opiskelijatovereiden töitä. Omaa työtään opiskelija tarkastelee oletetun oman taitotasonsa valossa tehdessään itsearviointia. Opettaja antaa loppuarvosanan tuotosten, työprosessin ja mahdollisen kokeen perusteella. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan kehitysvaiheensa suhteessa koko oppimäärän tavoitetasoon. Opiskelija voi todeta taitotasoasteikon avulla, millä tasolla hänen kielitaidon eri osa-alueensa ovat tässä vaiheessa opintoja. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 7. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA 7) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien

100 100 avulla. Kurssin tavoite on harjoittaa erilaisia puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Kurssin teemat liittyvät ajankohtaisiin aiheisiin ja muiden A-kielen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien sisältöihin. Kaikki valtakunnallisen opetussuunnitelman aihekokonaisuudet näkyvät kurssin moninaisissa yhteiskuntaan ja kansainvälisyyteen liittyvissä aiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija pääsee harjoittelemaan suullisia valmiuksiaan erilaisten monipuolisten ja vaativien tekstien sekä puheen ymmärtämistä harjoittavien kommunikatiivisten ja interaktiivisten harjoitusten avulla. Kurssilla pyritään järjestämään tilanteita, joissa opiskelijat voisivat puhua ruotsia sitä äidinkielenään puhuvien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään hyväksi yliopiston kielten laitosten ja ruotsinkielisen koulun tarjoamia mahdollisuuksia ja muita yhteistyötahoja. Mm. kunnallista asiantuntijaverkostoa tulisi kehittää ja käyttää hyväksi. Kurssin arvosana määräytyy sekä jatkuvan näytön että pakollisen valtakunnallisen suullisen kielitaidon kokeen perusteella. Sekä kurssi että suullisen kielitaidon koe arvioidaan asteikolla Valtakunnallisesta suullisen kielitaidon kokeesta opiskelijalle annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kokeessa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Valtakunnallisen suullisen kokeen koejärjestelyt tulee arvioinnin luotettavuuden varmistamiseksi organisoida esimerkiksi siten, että opiskelijoiden tuotokset tallennetaan mahdollista myöhempää tarkastelua varten tai että arvioijia on kaksi. Kurssin tavoitteiden saavuttamisen ja koejärjestelyjen sujuvuuden kannalta on tärkeätä pyrkiä siihen, että ryhmäkoko ei nouse kohtuuttoman suureksi. Kurssin luonteesta johtuen kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. 8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA8) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Koska kurssin aihepiireinä ovat tieteen ja tekniikan saavutukset ja yrityselämä, on tärkeää pohdiskella ihmisen moraalia ja vastuuta kestävästä kehityksestä. Opiskelijoita kannustetaan käyttämään hyväkseen aihepiiriin liittyvää yleistietouttaan esim. lukiessaan lehtiartikkeleita tai kuunnellessaan uutisia. Opettaja varmistaa, että opiskelijalla on tilaisuus tutustua ylioppilaskirjoitusten eri tehtä-

101 101 vätyyppeihin. Arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman monta kielitaidon osa-aluetta. Opiskelija voi todeta taitotasoasteikon avulla, millä tasolla hänen kielitaitonsa eri osa-alueet ovat opintojen päättövaiheessa.

102 102 Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Opettaja ohjaa opiskelijoita huomaamaan ruotsin kielen esiintymisen erilaisissa viestintävälineissä (esim. nuorten- ja urheiluohjelmat) ja arkiympäristössä. Opiskelijat totutetaan harjoittelemaan erilaisia pienimuotoisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita. Opiskelijaa ohjataan kiinnittämään huomiota erilaisissa viestintätilanteissa käytettäviin fraaseihin, joiden tunteminen auttaa myös kuullun- ja luetunymmärtämisessä. Kotiseutunäkökulmaa voi ottaa esille esimerkiksi käsittelemällä seudun tarjoamia harrastusmahdollisuuksia. TAMPEREEN LYSEO Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Yllä mainitut aihekokonaisuudet tulevat huomioiduiksi, kun käsitellään harrastuksia ja muita vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kotiseutunäkökulma huomioon ottaen. Samalla pohditaan terveen elämän edellytyksiä ja oman elämän hallintaa. Opiskelijoita ohjataan erityisesti kantamaan vastuuta myös opiskelutovereidensa oppimisesta. Työskentelyssä suositellaan tämän vuoksi käytettäväksi yhteistoiminnallisia menetelmiä.

103 Arvioinnissa painotetaan puheviestinnän ohella pienimuotoista kirjallista viestintää. Opiskelija kirjoittaa esim. sähköpostiviestejä ja lyhyitä kirjeitä. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 103 Kurssin päätavoite on opastaa opiskelijaa kertomaan sekä suullisesti että kirjallisesti kotiseudustaan, Tampereen ja Pirkanmaan erityispiirteistä, ja kotimaastaan. Opiskelijat herätetään huomaamaan muiden Pohjoismaiden kielelliset ja kulttuuriset erot. Aihekokonaisuuteen kytkeytyy kiinteästi suomenruotsalaisuus ja siihen liittyvät osa-alueet, esim. historia ja kulttuuri. Kurssin aihepiiriin sopii pieni kirjallinen tai suullinen esitys (esim. matkailumainos), jota tehdessään opiskelija hyödyntää tietoverkkoja, kirjasto- ja matkailupalveluja yms. Tämä kehittää ymmärtävää lukemista sekä tavoitteellista ja tiivistävää kirjoittamista. Arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä kirjallinen ja suullinen tuottaminen. TAMPEREEN LYSEO Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ottaa kantaa ja ilmaista mielipiteensä perusteluineen yhteiskunnallisista ilmiöistä ja asioista sekä suullisesti että kirjallisesti. Aihekokonaisuuksista aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sopii kurssin aihepiireihin. Lisäksi opiskelijan tulisi pystyä ilmaisemaan omia tuntemuksiaan ja mielialojaan sekä reagoimaan itse asianmukaisesti keskustelukumppanin viestiin. Tämän kurssin työtavoissa korostuvat oppilaskeskeiset työtavat. Aihepiirejä pyritään tuomaan lähelle opiskelijoiden omaa elämää.

104 Tämän kurssin itsearvioinnissa olisi hyvä hyödyntää taitotasokuvausten kriteerejä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn tuottaa sekä kirjallisia että suullisia tilanteeseen sopivia mielipiteen ilmaisuja. 104 TAMPEREEN LYSEO Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein. 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Oppikirjan tekstien lisäksi kurssilla pyritään käyttämään autenttista materiaalia, joka liittyy kurssin aiheisiin. Samalla harjoitellaan olennaisen tiedon etsimistä ja tiivistämistä sekä luetun että kuullun osalta. Tekstien tuottamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota kielen sopivuuteen eri tilanteissa. Opiskelijat tuottavat tekstejä, esim. raportin, puheen, yleisönosastokirjoituksen, kohderyhmän ja viestintäkanavan huomioon ottaen. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan kehitysvaiheensa suhteessa koko oppimäärän tavoitetasoon. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotosten oikeakielisyyteen ja viestinnällisyyteen sekä luetun ja kuullun monipuolisten aihepiirien ymmärtämiseen. TAMPEREEN LYSEO Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.

105 105 Kurssin tavoite on harjoittaa erilaisia puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Kurssin aihepiirit liittyvät ajankohtaisiin pohjoismaisiin tapahtumiin ja pakollisten kurssien aihepiireihin. Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Tavoitteena on, että opiskelija pääsee harjoittelemaan suullisia valmiuksiaan erilaisten tekstien sekä puheen ymmärtämistä harjoittavien kommunikatiivisten ja interaktiivisten harjoitusten avulla. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Kurssilla pyritään järjestämään tilanteita, joissa opiskelijat voisivat puhua ruotsia sitä äidinkielenään puhuvien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään hyväksi yliopiston kielten laitosten ja ruotsinkielisen koulun tarjoamia mahdollisuuksia ja muita yhteistyötahoja. Mm. kunnallista ja valtakunnallista asiantuntijaverkostoa tulisi kehittää ja käyttää hyväksi. Kurssin arvosana määräytyy sekä jatkuvan näytön että pakollisen valtakunnallisen suullisen kielitaidon kokeen perusteella. Sekä kurssi että suullisen kielitaidon koe arvioidaan asteikolla Valtakunnallisesta suullisen kielitaidon kokeesta opiskelijalle annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Valtakunnallisen suullisen kokeen koejärjestelyt tulee arvioinnin luotettavuuden varmistamiseksi organisoida esimerkiksi siten, että opiskelijoiden tuotokset tallennetaan mahdollista myöhempää tarkastelua varten tai että arvioijia on kaksi. Kurssin tavoitteiden saavuttamisen ja koejärjestelyjen sujuvuuden kannalta on tärkeätä pyrkiä siihen, että ryhmäkoko ei nouse kohtuuttoman suureksi. Kurssin luonteesta johtuen kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. TAMPEREEN LYSEO 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Suullisen viestinnän ohella harjoitellaan myös kuullun- ja tekstinymmärtämisentaitoja. Kurssin aihepiirit liittyvät pohjoismaiseen kulttuuriin ja ajankohtaisiin pohjoismaisiin tapahtumiin. Kurssi kertaa myös aiempien kurssien aihepiirejä. Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.

106 106 Aihekokonaisuuksista mm. aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys soveltuu hyvin tähän kurssiin. Sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä painotetaan mielipiteen ilmaisua ja argumentointia. Opiskelijoita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita eri viestimistä. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee ymmärtämään keskeisen sisällön esim. uutislähetyksestä tai lehtiartikkelista. Tässä yhteydessä opettaja ohjaa opiskelijaa käyttämään erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Opettaja varmistaa, että opiskelijalla on tilaisuus tutustua ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppeihin. Arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman monta kielen eri osa-aluetta. Opiskelija toteaa taitotasoasteikon avulla, millä tasolla hänen kielitaitonsa eri osa-alueet ovat opintojen tässä vaiheessa. (Ks. opetuksen tavoitteet, ) TAMPEREEN LYSEO Tämän kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erityisin perustein. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit Ruotsin soveltavia kursseja suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. 8. Ruotsinkielisen kirjallisuuden kurssi (RUB8) Tavoitteet ja sisältö: Kannustaa opiskelijoita omaehtoiseen ruotsalaisen kirjallisuuden harrastukseen. Opiskelijan on luettava valintansa mukaan opettajan hyväksymä kokoelma ruotsinkielistä kirjallisuutta: romaani, näytelmä, novelleja ja runoja ja Ruotsin kirjallisuushistoriaa. Suoritustapa: Opiskelija kirjoittaa itsenäisesti analyysin lukemistaan teoksista ja tekee kirjallisuushistoriasta suullisen tai kirjallisen kokeen. Kurssia suositellaan opiskelijoille, joilla on hyvä tai erittäin hyvä kielitaito. Arviointi: Kurssi arvioidaan kirjoitettujen analyysien ja kokeen perusteella suoritusmerkinnällä S (hyväksytty) / H (hylätty). 9. Kertauskurssi (RUB9) Tavoitteet ja sisältö: Kerrataan keskeisiä asioita ylioppilaskirjoituksia varten. Monipuolista kieliopin, sanaston, kirjoittamisen ja kuuntelun harjoittelua. Kesto 1/2 kurssia. Suoritustapa: Kurssille osallistuen, ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: Hyväksytty / hylätty jatkuvan näytön perusteella.

107 107 Äidinkielenomainen oppimäärä Äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen tarkoitus on antaa suomenkielisten lukioiden kaksikielisille opiskelijoille mahdollisuus parantaa ja syventää ruotsin kielen taitojaan ja valmiuksiaan sekä tehdä heidät tietoisiksi kaksikielisyydestään ja kulttuuriperinnöstään. Äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärä harjoituttaa valmiuksia, joita opiskelija tarvitsee halutessaan osoittaa A-oppimäärää vaativampaa toisen kotimaisen kielen taitoa. Kurssit on suunniteltu samoista aihepiireistä kuin A-ruotsin kurssit niin, että opinnot voidaan järjestää sekä erillisinä kursseina että yksilöllisenä opiskeluna. Äidinkielenomaisessa opiskelussa painotetaan erityisesti kielenkäyttöä, kielitietoutta, oikeakielisyyttä ja kirjallisuutta. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija, joka opiskelee tämän oppimäärän mukaan, tulee tietoiseksi ruotsin kielen rakenteesta ja käytöstä verrattuna suomen kieleen niin, että hän osaa vaihdella ja parantaa kieltään sekä välttää kielten välistä interferenssiä syventää ja vaihtelee sanavarastoaan ja kehittää kykyään lukea, tulkita ja käyttää hyväkseen tekstejä jokapäiväisen elämän aihepiirien lisäksi aihepiireistä, joiden voidaan katsoa kuuluvan yleissivistykseen ja jotka sivuavat hänen opintojaan kehittää kykyään keskustella, kertoa ja argumentoida ruotsiksi tilanteen mukaan kehittää kykyään kirjoittaa hyvää ruotsia eri tarkoituksiin niin, että hän osaa laatia erilaisia selvityksiä, yhteenvetoja, kirjoitelmia ja kertomuksia sekä tarvittaessa kääntää sekä ruotsin kielestä että ruotsintaa tekstejä osoittaa edellä mainituissa yhteyksissä hyvää ruotsinkielisen kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemusta on lukenut ja osaa kommentoida ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta ja erilaisia muita tekstejä. Tavoitteet vastaavat kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasoja B2.2 kaikilla kielitaidon osaalueilla. Arviointi Opiskelijalle, joka suorittaa ruotsin lukio-opintonsa kokonaan tai osittain äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän mukaan, annetaan siitä päättötodistukseen erillinen merkintä. Opiskelijan katsotaan noudattaneen sitä oppimäärää, jonka mukaan enemmistö kursseista on suoritettu. Yksittäisistä kursseista merkitään myös, minkä oppimäärän mukaan ne on opiskeltu ja suoritettu. Pakolliset kurssit 1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUÄO1) Kurssi syventää opiskelijan taitoja ilmaista itseään ruotsiksi arkielämän aiheista eri tilanteissa. Opiskelija tutustuu jokapäiväisen kielen lisäksi myös kielen eri rekistereihin, kuten puhekieleen, slangiin ja murteisiin tutkimalla ympäristönsä kieltä ja lukemalla otteita nuorisokirjallisuudesta. Kieliopin perusrakenteiden ja sanaston hallintaa syvennetään. Kurssilla korostuu myös puheviestinnän harjoittelu ja jokapäiväinen kielenkäyttö radion ja television välityksellä. Kurssin aihepiiri antaa myös mahdollisuuden tutustua muiden pohjoismaiden elämään ja kielenkäyttötilanteisiin autenttisen materiaalin avulla.

108 2. Ihmiset ympärillämme (RUÄO2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan sanaston ja rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ja elintapoja Suomessa ja Pohjoismaissa ennen ja nyt. Aihekokonaisuus "hyvinvointi ja turvallisuus" tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUÄO3) Aihepiireinä ovat kotimaa, kielemme ja kulttuuri, erityisesti ruotsin kielen asema ja suomenruotsalainen kansanosa sekä olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan. Aihepiiriä Suomi kaksikielisenä ja monikulttuurisena maana käsitellään kurssilla. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus". Kurssin aihepiiristä seuraa, että tekstin ymmärtäminen korostuu kurssilla. Opiskelijat laativat selvityksiä ja raportteja kurssin aiheista. 4. Elinympäristömme (RUÄO4) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Teksteinä käytetään niin kaunokirjallisia tekstejä kuin matka- ja luontokuvauksia. Opiskelijat kirjoittavat näkemyksiään ja kokemuksiaan luonnosta. Aihekokonaisuudet "kestävä kehitys", "viestintä- ja mediaosaaminen" sekä "teknologia ja yhteiskunta" tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. 5. Opiskelu ja työ (RUÄO5) Aihepiireinä ovat opiskelu, työ, elinkeinot sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Artikkelein ja haastatteluin opiskelijat tutustuvat erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin ja joihinkin ammattialoihin. Kurssilla harjoitellaan työelämälle tyypillisiä kielenkäyttötilanteita ja funktioita suullisesti ja kirjallisesti. Kurssilla harjoitellaan myös kääntämistä. 6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUÄO6) Viimeisellä pakollisella kurssilla opiskelijat tutustuvat johonkin suomenruotsalaiseen tai ruotsinruotsalaiseen kirjailijaan, runoilijaan, kansanrunouteen ja taiteeseen. Jokainen opiskelija lukee ainakin yhden kaunokirjallisen teoksen ja arvioi sitä myös kirjallisesti. Kaunokirjallisuus liitetään myös kuvataiteeseen, elokuvaan ja musiikkiin, mutta myös erikseen tutustutaan jonkun suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen tai pohjoismaisen taiteilijan tuotantoon. Oppiaines ja työtavat valitaan opiskelijoiden kiinnostuksen ja mieltymysten mukaan. Kurssilla tehdään myös teatterivierailu tai opintokäynti. 108 Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 7. Esitä ja keskustele (RUÄO7) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat, yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus, yleismaailmalliset kehityslinjaukset, elinympäristö, opiskelu ja työ sekä kulttuuri.

109 Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 8. Tiede, talous ja tekniikka (RUÄO8) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Opiskelijat lukevat aiheista populaaritieteellisiä artikkeleita ja laativat niistä yhteenvetoja ja esittävät aiheista myös omia kannanottojaan sekä suullisesti että kirjallisesti Suomi (finska) Arviointi Lukion A-oppimäärän mukaisen suomen kieli -oppiaineen arvioinnissa huomioidaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa oppimäärän aihealueiden mukaisesti. Yksikielisten ruotsinkielisten opiskelijoiden kohdalla kiinnitetään huomiota erityisesti kuullun- ja luetunymmärtämisen taitoihin sekä kielen perusrakenteiden ja perussanaston hallintaan, kaksikielisten opiskelijoiden kohdalla keskitytään kielellisen tietoisuuden ja kirjoitustaidon arvioimiseen. Sekä kurssitodistuksessa että päättötodistuksessa tulee mainita se oppimäärä, jonka mukaan opiskelija on suurimman osan opinnoistaan suorittanut. A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Opetuksen tavoitteet A-oppimäärän mukaisen suomen kielen opetuksen ja opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ja kykenee itse osallistumaan arkipäivän asioita käsitteleviin keskusteluihin myös silloin, kun puhe on nopeatempoista ja kun se käsittelee muitakin kuin jokapäiväisiä aiheita kykenee hyödyntämään suomenkielistä teksti- ja ohjelmatarjontaa tiedotusvälineissä, seuraamaan suomenkielisiä suullisia esityksiä, esitelmiä ja luentoja niin, että hän kykenee selostamaan niiden sisällön, vastaamaan esitettyihin kysymyksiin ja keskustelemaan niistä suomeksi tai ruotsiksi osaa kirjoittaa yhteenvetoja, selostuksia, kirjoitelmia ja lyhyitä puheita sekä kykenee tarvittaessa apuvälineitä käyttäen kääntämään helpon tekstin suomesta ruotsiin tai ruotsista suomeen kykenee osoittamaan perustietämyksensä suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja kirjallisuudesta edellä mainituissa yhteyksissä sekä kansainvälisessä kanssakäymisessä.

110 A-oppimäärän tavoitteet vastaavat pääpiirteissään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (liite) tasoa B2.1 (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä tasoa B1.2 (sujuva peruskielitaito) puhumisessa ja kirjoittamisessa. Arviointi Lukion A-oppimäärän mukaisen suomen kieli -oppiaineen arvioinnissa huomioidaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa oppimäärän aihealueiden mukaisesti. Yksikielisten ruotsinkielisten opiskelijoiden kohdalla kiinnitetään huomiota erityisesti kuullun- ja luetunymmärtämisen taitoihin sekä kielen perusrakenteiden ja perussanaston hallintaan, kaksikielisten opiskelijoiden kohdalla keskitytään kielellisen tietoisuuden ja kirjoitustaidon arvioimiseen. Sekä kurssitodistuksessa että päättötodistuksessa tulee mainita se oppimäärä, jonka mukaan opiskelija on suurimman osan opinnoistaan suorittanut. Pakolliset kurssit 1. Arkielämä ja vapaa-aika (FINA1) Kurssilla painotetaan suullisen kielitaidon harjoittamista arkipäivän kanssakäynti- ja palvelutilanteissa. Kurssin aikana tutustutaan eri toimialoihin, virkoihin ja arkipäivän tilanteisiin lähiympäristössä sekä luetaan jokin arkielämän kuvaus kaunokirjallisuudesta. Kurssin päättyessä opiskelijan tulee kyetä ilmaisemaan tarpeitaan, toiveitaan ja mielipiteitään suullisesti sekä kertomaan koulu- ja työpäivästään, ruokailutottumuksistaan, elämästään, terveydestään, lähipiiristään, vapaa-ajan harrastuksistaan ja kiinnostavista tapahtumista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kerrataan ja syvennetään myös verbien taivutusta ja objektin perussääntöjä. 2. Luonto ja ympäristö (FINA2) Kurssilla tutkiskellaan luontoa ja erilaisia elinympäristöjä elinkeinoelämän, turismin ja virkistäytymisen näkökulmasta. Luetaan luontoa ja elinympäristöjä käsitteleviä asiatekstejä virkistäytymisnäkökulmasta sekä keskustellaan niihin liittyvistä ilmiöistä ja kysymyksistä. Näiden lisäksi kurssin aikana luetaan ja referoidaan otteita jostakin matka- tai luontokuvauksesta. Kieliopista kerrataan ja syvennetään nominien taivutusta, subjektin käyttöä ja yksipersoonaisia ilmauksia. Kurssin päättyessä opiskelija osaa esitellä kotipaikkakuntansa nähtävyyksiä, kertoa jostain matkasta tai luontoelämyksestä ja kykenee osallistumaan luontoa käsitteleviin keskusteluihin suomen kielellä. 3. Kaupankäynti, tekniikka ja viestintä (FINA3) Tällä kurssilla opiskelijat tutustuvat kaupankäyntiin, tekniikkaan ja ihmisen palveluksessa oleviin teknisiin keksintöihin. Erityisesti keskitytään ajoneuvoihin, liikennesääntöihin ja tietotekniikkaan. Näihin sisältöihin tutustutaan suomenkielisten artikkelien, selostusten ja käyttöohjeiden avulla. Tekstien yhteydessä käsitellään kieliopista partisiippia, partisiippirakenteita sekä ainakin partisiippirakenteisiin perustuvia lauseenvastikkeita. Kurssin päättyessä opiskelija kykenee kuvailemaan eri kulutustottumuksia ja keskustelemaan kulkuvälineistä ja arkielämän tekniikasta. 4. Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FINA4) Kurssilla käsitellään politiikan ja yhteiskunnan peruskäsitteitä ja pääpiirteitä jonkin Suomen yhteiskuntamuotoa ja lähiyhteiskuntaa käsittelevän pohjatekstin kautta. Suomenkielisistä lehdistä luetaan uutisselostuksia tai pääkirjoituksia huomion kohdistuessa niiden 110

111 keskeiseen sisältöön ja ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin. Kurssin aikana opiskelijoita kehotetaan seuraamaan uutis- ja ajankohtaislähetyksiä televisiosta, jotta he kykenevät selostamaan niiden sisällön tai keskustelemaan niistä. Kieliopista käsitellään suomen infinitiiviä sekä niihin perustuvia lauseenvastikkeita. Kurssin päättyessä opiskelijan tulee kyetä keskustelemaan suomenkielisen päivälehden sisällöstä, selostamaan jonkin ajankohtaisen asian, tekemään muistiinpanoja ja kirjoittamaan lyhyitä selostuksia edellä mainituista asioista suomeksi. 5. Koulutus, ammatti- ja talouselämä (FINA5) Tällä kurssilla keskustellaan suomeksi eri koulutusmahdollisuuksista, ammatinvalinnoista ja Suomen elinkeinoelämästä sekä erilaisista palvelumuodoista. Opiskelijoiden tulee tutustua jonkin alan koulutukseen ja opintoihin sekä lukea tekstejä, ilmoituksia ja esitteitä yhdestä tai useammasta ammatista oman valintansa mukaan. Suomen elinkeinoelämää, kaupankäyntiä ja tuotantoelämää käsitellään perusteellisemmin kuin kurssilla 2. Kieliopista käsitellään objektia ja tärkeimpiä adverbiaaleja. Kurssin päättyessä opiskelijoiden tulee sekä suullisesti että kirjallisesti suomen kieltä käyttäen kyetä kertomaan opiskelu- ja ammatinvalintasuunnitelmistaan, pyytämään tietoa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä sekä vastaamaan itseä koskeviin kysymyksiin ja toivomuksiin, esimerkiksi valintakokeessa tai työpaikkahaastattelussa. 6. Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FINA6) Kurssilla tutustutaan Suomen tärkeisiin kulttuurialueisiin ja taidealoihin sekä käsitellään kansainvälisesti tunnettuja suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Näihin tutustutaan perustekstien, taiteellisten tuotteiden tai opintokäyntien avulla. Kurssin aikana opiskelijat lukevat ainakin yhden omavalintaisen suomenkielisen teoksen ja esittävät sen joko kirjallisesti tai suullisesti ja keskustelevat sen sisällöstä. Kurssin päättyessä opiskelijat pystyvät nimeämään muutamia tunnettuja suomalaisia taiteilijoita, säveltäjiä ja kirjailijoita, kertomaan lyhyesti heistä sekä mainitsemaan jotakin heidän pääteoksestaan. Kieliopista käsitellään attribuutteja ja pohditaan teksteihin liittyviä tyyli- ja variaatiokysymyksiä. Syventävät kurssit 7. Esitä ja keskustele! (FINA7) Aikaisempien kurssien sisällön perusteella harjoitetaan suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. Aiheina voivat olla opiskelu- ja työelämä, yhteiskunta jossa elämme, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus, populaaritiede ja tekniikka, kulttuuri, ihmissuhteet, kestävä kehitys ja yleismaailmalliset kehitysnäkymät. Harjoituksiin tulee sisältyä sekä yksinpuhelua että keskusteluja ja väittelyä. Puhumista harjoitellaan ajankohtaisten tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla Maailma ja me (FINA8) Kurssilla luetaan populaaritieteellisiä tekstejä eri alojen ajankohtaisista aiheista, erityisesti niiltä yhteisiltä aihealueilta, jotka mainitaan kohdassa 5.2. sekä syvennetään tekstien sisällön ja sanaston tarkastelua. Kurssin aikana tutkiskellaan kaunokirjallisia tekstiotteita syvällisemmin kuin kurssilla 6 ottaen huomioon kirjailijoiden pyrkimykset ja tekstien yhteiskunnalliset ja kulttuuriset taustat. Opiskelijat harjoittelevat tekemään tiivistelmiä, kommentoimaan tekstien sisältöä ja keskustelemaan siitä. Myös merkitys- ja tyylikysymyksiä pohditaan.

112 112 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1) Opetuksen tavoitteet B1-oppimäärän mukaisten suomen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ja kykenee osallistumaan arkipäiväisiä asioita käsittelevään keskusteluun puheen ollessa selkeää ja normaalitempoista ja mikäli puhuttelu tarvittaessa voidaan toistaa kykenee seuraamaan yleisiä asioita käsitteleviä televisio- ja radio-ohjelmia, lukemaan yleisiä asioita käsittelevää suomenkielistä asiatekstiä sekä helpohkoa fiktiivistä tekstiä niin, että hän pystyy tekemään muistiinpanoja, vastaamaan tekstin sisältöä koskeviin kysymyksiin ja tekemään tiivistelmiä sisällöstä ainakin ruotsin kielellä osaa kirjoittaa yksinkertaisia, tietyiltä osin yksityiskohtaisia kirjeitä, selostuksia ja kertomuksia, jotka käsittelevät arkipäiväisiä ja opetuksesta tuttuja aiheita; opiskelija hallitsee tyydyttävästi suomen kielen keskeisen sanaston sekä kieliopin perusrakenteet ilmaisee edellä mainituissa yhteyksissä perustietämyksensä suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, pystyy nimeämään muutamia tunnettuja suomalaisia kirjailijoita ja on tutustunut hieman heidän tuotantoonsa. Oppimäärän tavoitteet vastaavat Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (liite) tasoa B1.2 (sujuva peruskielitaito) kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä tasoa B1.1 (toimiva peruskielitaito) puhumisessa ja kirjoittamisessa. Pakolliset kurssit 1. Arkipäivän suomi (FINB1) Ensimmäisellä kurssilla opiskelijat oppivat ymmärtämään ja käyttämään suomen kieltä niin puheessa kuin kirjoituksessa jokapäiväisissä palvelutilanteissa, kuten kaupassa, pankissa, postissa, puhelimessa ja matkalla. Opiskelijan tulee myös perusopetuksen oppisisältöjä perusteellisemmin kertoa itsestään ja lähiympäristöstään sekä kirjoittaa henkilökohtaisia viestejä ja lyhyitä kertomuksia. Kieliopista kerrataan ja laajennetaan tietoutta suomen verbiopista aktiivissa ja passiivissa sekä käsitellään niiden lisäksi tärkeimpiä objektisääntöjä, pronomineja ja yksipersoonaisia ilmauksia. 2. Suomen ihmiset, luonto ja nähtävyydet (FINB2) Kurssilla luetaan tekstejä ja soveltuvia esitteitä Suomen eri paikoista, luonnosta ja nähtävyyksistä sekä otteita suomalaista elämää ja ihmisiä kuvaavasta kaunokirjallisuudesta. Opiskelijat oppivat myös esittelemään lyhyesti oman kotipaikkakuntansa, kertovat kotipaikkakunnallaan ja matkustellessaan tekemistään havainnoista ja saamistaan kokemuksista sekä etsivät esimerkiksi ilmoitusten, oppaiden ja Internetin avulla tietoa, selvittävät aikatauluja, tapahtumia jne. Kieliopin osalta kerrataan sijataivutus sekä monikon taivutus ja kiinnitetään erityistä huomiota konsonantti- ja vokaalivaihteluihin. 3. Koulutus, harrastukset ja vapaa-aika (FINB3) Kolmannella kurssilla opiskelijat harjoittelevat keskustelemaan ja kertomaan koulunkäynnistään, vapaa-ajastaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Painettujen oppaiden, kotisivujen tai artikkelien avulla opiskelijat tutustuvat lähemmin johonkin koulutusalaan ja lukevat, katsovat tai kuuntelevat reportaaseja heitä kiinnostavista ajanvietteistä. Kurssin aikana tehdään pieni selostus tai esitys jostakin toimialasta tai harrastuksesta. Kieliopista käsitellään lauseen pääjäsenet (subjekti, predikaatti ja predikatiivi) sekä I ja III infinitiivi.

113 4. Liike- ja ammattielämä (FINB4) Tällä kurssilla opiskelijat harjoittelevat lukemaan ja tulkitsemaan mainostekstejä ja esitteitä, lukevat ammattielämää käsittelevän artikkelin sekä lukevat myös itselleen soveltuvista ja mielenkiintoisista ammateista. Kurssilla keskustellaan kulutustottumuksista ja työskentelytottumuksista ottaen huomioon myös terveysnäkökulma ja lähipiirin odotukset. Opiskelijat osaavat vastata tekstien sisältökysymyksiin ja selostaa sisältö yksinkertaisin sanoin myös suomen kielellä. Kieliopista käsitellään suomen numeraalit ja niiden käyttö hinnan ja ajan ilmauksissa sekä adjektiivi ja adverbi. 5. Liikenne, tekniikka ja ympäristö (FINB5) Viimeisellä pakollisella kurssilla luetaan muutamia helpohkoja liikennettä, kulkuneuvoja ja tavallisia teknisiä apuvälineitä käsitteleviä tekstejä sekä esimerkkejä käyttöohjeista. Kurssilla keskustellaan edellä mainittujen välineiden eduista ja haitoista sekä käytön että ympäristön näkökulmasta. Teksteissä tarkastellaan myös suomen partisiippien ja keskeisimpien nominaaliilmausten käyttöä ja tutustutaan malliesimerkkien avulla suomen kielen sanastolle tyypillisiin yhdyssanoihin ja johdoksiin. Kurssin päättyessä opiskelija osaa kuvailla suomen kieltä käyttäen jonkin kulkuneuvon tai muun teknisen apuvälineen ja ilmaista kokemuksiaan siitä. Syventävät kurssit 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (FINB6) Opiskelijat harjoittelevat puhutun kielen ymmärtämistä eri tilanteissa ja tarvittaessa siihen reagoimista ja vastaamista esimerkiksi jokapäiväisessä kanssakäymisessä, opastuksissa ja esittelyissä. Opiskelijoiden tulee osata kertoa hieman itsestään ja harrastuksistaan sekä oppia kyselemään ja vastaamaan kyselyihin palvelutilanteissa. Heidän tulee myös harjoitella uutisten, ajankohtaisohjelmien, reportaasien ja elokuvien pääsisällön ymmärtämistä, keskustelujen seuraamista televisiosta tai kokouksissa sekä osattava vastata yksinkertaisiin kysymyksiin tai ottaa niihin kantaa. 7. Suomi tänään (FINB7) Kurssilla opiskelijat tutustuvat viestintävälineiden ja soveltuvien asiatekstien avulla tämänhetkiseen suomalaiseen yhteiskunta- ja kulttuurielämään. Opiskelija syventyy yhteen alueeseen tai tyylilajiin artikkeleiden, televisio- tai radio-ohjelmien välityksellä ja tutustuu yhteen kuuluisaan henkilöön tai alan tunnettuihin tuotteisiin. Tekstien sisällön tarkastelun ohella tutkiskellaan kielen omaperäisiä ilmauksia, nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita. Opiskelijan tulee sanakirjan avulla kyetä ymmärtämään vaativaakin asiaproosaa, kuten uutisartikkeleita ja pääkirjoituksia ja häntä rohkaistaan lukemaan suomenkielistä kaunokirjallisuutta tai ottamaan osaa muihin taidemuotoihin suomen kielellä. 113 Äidinkielenomainen oppimäärä Äidinkielenomaisen suomen kielen opetuksen tavoitteena on tarjota kaksikielisille suomenruotsalaista lukiota käyville opiskelijoille mahdollisuus parantaa ja syventää suomen kielen taitojaan ja valmiuksiaan sekä tehdä heidät yhä tietoisemmaksi kaksikielisyydestään ja kaksinaisesta kulttuuriperinnöstään. Kurssit on jäsennetty samojen teemojen alle kuin A-oppimäärän mukaisessa opetuksessa, jotta opinnot voidaan järjestää sekä erillisinä kursseina että yksilöllisenä opiskeluna. Äidinkielenomaisessa oppimäärässä painotetaan erityisesti kielellistä tietoisuutta, oikeakielisyyttä ja kirjallisuutta.

114 114 Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että kaksikieliset opiskelijat, joka opiskelevat tämän oppimäärän mukaan, tulevat tietoiseksi suomen kielen rakenteesta ja käytöstä verrattuna ruotsin kieleen niin, että he osaavat värittää ja parantaa kieltään sekä välttää kielten välistä interferenssiä syventävät ja rikastuttavat sanavarastoaan niin, että he osaavat lukea, tulkita ja hyödyntää tekstejä ja lähteitä sellaisilta aihealueilta, jotka voidaan katsoa kuuluvaksi yleissivistykseen tai jotka sivuavat heidän opintojaan kehittävät kykyään keskustella, kertoa ja argumentoida suomeksi tilanteen edellyttämän kielellisen vaihtelun ja tarkkuuden mukaisesti kehittävät kykyään kirjoittaa hyvää suomen kieltä eri tarkoituksiin niin, että he osaavat laatia erilaisia selvityksiä, yhteenvetoja, kirjoitelmia ja kertomuksia, sekä tarvittaessa kääntää tekstejä suomen kielestä ruotsin kielelle ja suomentaa tekstejä osoittavat edellä mainituissa yhteyksissä suomenkielisen kulttuurin ja kirjallisuuden perustuntemusta sekä ovat lukeneet ja kommentoineet suomenkielistä kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä. Tavoitteet vastaavat vähintään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (liite) tasoa B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito) kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Arviointi Opiskelijalle, joka suorittaa suomen kielen lukio-opintonsa kokonaan tai osittain äidinkielenomaisen oppimäärän mukaan, annetaan siitä päättötodistukseen erillinen merkintä. Opiskelijan katsotaan noudattaneen sitä oppimäärää, jonka mukaan suurin osa kursseista on suoritettu. Yksittäisistä kursseista merkitään samoin minkä oppimäärän mukaan ne on opiskeltu ja suoritettu. Pakolliset kurssit 1. Arkielämä ja vapaa-aika (FIM1) Ensimmäisellä kurssilla syvennetään opiskelijoiden taitoa ilmaista itseään vivahteikkaasti ja oikein erilaisissa yhteyksissä. Lähiympäristön kieltä tarkkailemalla ja kirjallisuuden avulla opiskelija tutustuu spontaaniin puhekieleen, slangiin, murteisiin ja yleiskieleen sekä näiden eroihin. Kieliopillisia peruskäsitteitä kerrataan ja ne vahvistuvat. Tällä kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota suomen verbi- ja lauseopin sellaisiin piirteisiin, jotka eroavat puhe- ja kirjakielessä. 2. Luonto ja ympäristö (FIM2) Kurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijoiden luontoa koskevaa sanavarastoa sekä keskustella ja herättää opiskelijoiden mielenkiinto luonnon- ja ympäristönsuojelukysymyksistä. Kurssin aikana luetaan erilaisia Suomen luontoa ja ympäristöä käsitteleviä tekstejä. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus keskustella tekstien sisällöstä ja omista havainnoistaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstivalikoimaa laajennetaan kaunokirjallisilla teksteillä, esimerkiksi matka- ja luontokuvauksilla, ja opiskelijat oppivat myös itse kuvailemaan luontoa ja kokemiaan luontoelämyksiä. Kieliopista käsitellään substantiivitaivutuksen idiomaattisia piirteitä ja sanastoa niiltä osin, jotka ovat olennaisia kielen rikastuttamiseksi, elävöittämiseksi ja täsmentämiseksi.

115 3. Kaupankäynti, tekniikka ja viestintä (FIM3) Kurssilla syvennetään ja käsitellään aiheita, jotka koskevat kulutusta, tekniikkaa ja informaatiotekniikkaa. Näiden pohjaksi luetaan aiheita käsitteleviä artikkeleita ja käyttöohjeita sekä mainoksia ja ilmoituksia. Opiskelijoiden tulee esimerkiksi osata esitellä jokin tavaralaji, keksintö tai erilaisia viestintävälineitä. Lisäksi luetaan fiktiivisiä tekstejä, esimerkiksi otteita salapoliisiromaaneista. Kieliopissa syvennetään opiskelijoiden tietämystä suomen kielen lauserakenteen erityispiirteistä. 4. Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FIM4) Kurssilla tarkastellaan suomalaista yhteiskuntaa viestintävälineiden avulla ja viestintävälineiden roolia tapahtumien, ilmiöiden ja mielipiteiden välittäjänä, tarkastelijana ja pohtijana. Opiskelijat lukevat ja analysoivat jonkin lehden, lehtiosaston tai radio- ja televisio-ohjelman. Heille tarjotaan mahdollisuus tehdä itse suomenkielinen reportaasi tai artikkeli tapahtumien tai haastattelujen pohjalta sekä oppia laatimaan ilmoituksia ja vastauksia niihin. Kieliopista käsitellään erilaisten tekstien tyyliä ja rakennetta. Jäsentelyä, kappalejakoa ja erityisesti suomen kielen välimerkkien käyttöä käsitellään opiskelijoiden omien tuotosten ja äidinkielen ruotsin opinnoissa esiin tulleiden asioiden pohjalta. Kurssilla käsitellään myös eri tapoja tuottaa yhtenäinen teksti ja saada aikaan vaihtelua. 5. Koulutus, ammatti- ja elinkeinoelämä (FIM5) Kurssilla opiskelijat tutustuvat koulutusalan sanastoon sekä eri koulutusmahdollisuuksiin Suomessa. Näiden pohjaksi luetaan samoin kuin A-oppimäärän kohdalla erilaisia dokumentteja, joita tarvitaan koulutuksen saralla ja ammattielämässä. Kurssilla keskustellaan eri koulutusmahdollisuuksista, opiskelutavoista, sisäänpääsyvaatimuksista ja työllisyysmahdollisuuksista. Suomenkielisiä artikkeleita lukemalla tai haastatteluja tekemällä opiskelijoilla on mahdollisuus syventää jonkin ammattialan tietämystään ja harjoitella tutkielmien laatimista. Työpaikkahaastatteluja harjoitellaan. Kurssilla käsiteltävien tekstien yhteydessä tarkastellaan erityisesti attribuuttia ja adverbiaalia, rektiokysymyksiä sekä suomen kielen vastineita ruotsin prepositioattribuutille. Näitä asioita valaistaan ja harjoitellaan käännöstehtävien, sekä ruotsinnosten että suomennosten, avulla. 6. Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FIM6) Viimeisellä pakollisella kurssilla opiskelijat tutustuvat lähemmin joihinkin suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin, runoihin, kansanrunouteen, näytelmiin sekä muihin taidemuotoihin niin, että opetuksessa otetaan huomioon opiskelijan kiinnostuneisuus ja kyseessä olevan taideaineen opetus. Jokainen opiskelija lukee vähintään yhden kaunokirjallisen teoksen ja arvostelee tai analysoi sen kirjallisesti joko koulussa tai kotitehtävänä. Kurssin aikana käsitellään yhteisesti muutamia tunnettuja suomalaisia kirjailijoita. Sopivan tilaisuuden tullen kaunokirjallisuus liitetään kuvataiteeseen, elokuvaan ja musiikkiin. Kurssilla voidaan käydä myös teatterissa tai tehdä muunlainen opintokäynti. 115 Syventävät kurssit 7. Esitä ja keskustele! (FIM7) Opiskelijoiden tulee edistyä suomen kielen puhumisessa ja suomen kielellä esiintymisessä, oppia tarkkailemaan ilmaisuaan ja kieltään kriittisesti sekä tottua antamaan ja saamaan palautetta. He voivat myös tutustua suullisen kielenkäytön kulttuurisiin erikoispiirteisiin sekä harjoitella erityyppistä vuorovaikutusta, esimerkiksi esittelemistä ja vakuuttamista, perustelemista, neuvottelemista, väittelemistä ja

116 sovittelemista. Kurssissa käsitellään virallisen ja epävirallisen kommunikaation eri sääntöjä Kirjoittamisen taito (FIM8) Kurssilla opiskelijat analysoivat erilaisia suomenkielisiä tekstejä sekä oppivat kirjoittamaan aineiston pohjalta selostuksia, pöytäkirjoja, selvityksiä, kommentaareja, analyyseja, kirjoitelmia jne. Tietotekniikkaa ja erilaisia ohjelmia käytetään hyödyksi koko kirjoitusprosessin ajan; alun suunnittelusta aina tekstin toimittamiseen ja oikolukuun saakka. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan tekstiä kriittisesti ja muokkaamaan sitä niin sisällöllisesti kuin kielellisestikin sekä käyttämään sanakirjoja, oikeakielisyysoppaita ja muita lähteitä. Kurssilla huomioidaan myös kuvat, kuvatekstit ja diagrammit. Tarvittaessa harjoitellaan ja ohjataan myös fiktiivisen tekstin kirjoittamista. 5.5 Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kieli ja oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2 Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1 Muut kielet B2 A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1 Muut kielet B3 A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

117 117 Tampereen kaupungin lukioissa huomioidaan monipuolisesti kielitaidon eri osa-alueiden tehokas opettaminen, harjoittelu ja arviointi. Taitotasoasteikko tulee ottaa huomioon opetuksen tavoitteissa ja arvioinnissa. Kielitaitotasoasteikko auttaa opetuksen tavoitteiden asettamista ja arviointia, erityisesti opiskelijan itse arvioidessa kielitaitotasoansa. Opiskelijaa tulee kannustaa solmimaan kansainvälisiä suhteita esim. ystäväkoulutoiminnan ja kansainvälisten projektien kautta. Opiskelijan tulee kyetä toimimaan oman kulttuurinsa paikallisena lähettiläänä. Opetusmenetelmien tulee olla monipuolisia ja systemaattiseen viestinnälliseen harjoitteluun ohjaavia. Niiden pitäisi ottaa huomioon erilaiset oppijat ja kannustaa opiskelijaa löytämään itselleen sopivia ja tarkoituksenmukaisia strategioita. Tarkoituksenmukaiset strategiat tarkoittavat mm. tehokkaita viestintä- sekä tekstin- ja kuullunymmärtämisenstrategioita (esim. etenemistä kokonaisvaltaisesta yksityiskohtaiseen ymmärtämiseen). Ääntämiseen kiinnitetään alusta asti huomiota, koska se tukee suullista viestintää ja kuullunymmärtämistä. Tärkeää on kokonaisuuksien ymmärtäminen ja kyky soveltaa tietoa opiskelutilanteiden ulkopuolella. Opettajia kannustetaan käyttämään hyväkseen kaupungin tarjoamia yhteistyötahoja, joita voivat olla mm. muut lukiot, eri oppilaitokset, julkinen sektori, kulttuurilaitokset sekä elinkeinoelämä (ks. liitteet). Opetuksessa hyödynnetään tietotekniikan ja verkko-oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 7 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Arvioinnin osa-alueita ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä sekä jatkuva näyttö. Taitotasoasteikot ovat opettajan arvioinnin ja opiskelijan itsearvioinnin välineitä, ja niitä käytetään kunkin kurssin sisältöjen ja painopistealueiden mukaisesti.

118 Pakolliset sekä syventävät kurssit (sekä valtakunnalliset että koulukohtaiset) arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit suositellaan arvioitaviksi merkinnällä suoritettu (S) tai hylätty (H). Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Opiskelijan päättöarvosanaan voivat vaikuttaa korottavasti koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit. Koulut täsmentävät arviointikäytänteet soveltavien kurssien osalta. Latinan kielen arviointi on tarkennettu latinan kielen opetussuunnitelmassa. A-oppimäärästä B-oppimäärään siirtymisestä on todettu otsikon opintojen hyväksi lukeminen alla (luku 6.2), että opiskelijan sitä pyytäessä on järjestettävä lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Lisäkuulustelu voisi kohdentua kyseessä olevan B-kielen kurssin aihepiireihin ja rakenteisiin, sikäli kun ne olennaisesti eroavat vastaavasta A-kielen kurssista. Näin ollen esim. A-kielen 1-kurssin arvosana siirtyy B-kielen 1-kurssin arvosanaksi, ellei oppilas halua lisäkuulustelua. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Muiden kurssien osalta suoritusjärjestys määritellään koulukohtaisesti. Vaihto-oppilasvuodesta suositellaan korvattavaksi koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja, esim. keskustelukurssi, kansainvälisyyskurssi, kulttuurientuntemuskurssi. Koulut määrittävät tapauskohtaisesti korvaavuudet tarkemmin. Lukion ulkopuolella suoritetuista kursseista (esim. kesäyliopistojen kielikurssit) opiskelijan on toimitettava mahdollisuuksien mukaan etukäteen tarkka kurssikuvaus aineenopettajalle, jolloin opettaja vertaa, vastaako ko. kurssi jotain lukion kurssia. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija toimittaa arvioidut kurssityöt ja -todistukset opettajalle, joka määrää lopullisen kurssivastaavuuden ja -arvosanan tarvittaessa lisänäyttöjen avulla. Kurssin itsenäistä suoritusta koskevat samat kriteerit, jotka on mainittu yleisessä osassa luvussa 6.2 Itsenäinen opiskelu. Opettaja ja opiskelija sopivat keskenään, kuuluuko kurssin arviointikriteereihin esim. suullinen näyttö ja kuuntelukoe tms. Itsenäiseen suoritukseen kuuluu luontevasti myös opiskelijan itsearviointi taitotasoasteikkojen avulla. Erityistukea tarjotaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä erityisopetuksen kanssa (esim. tukikurssit, tukiopetus). Kurssit Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mu- 118

119 kaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja: EN = englannin kieli LA = latinan kieli RA = ranskan kieli SM = saamen kieli SA = saksan kieli VE = venäjän kieli IA = italian kieli EA = espanjan kieli PO = portugalin kieli KX = muu kieli Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tulee konkreettisesti esille käsiteltäessä opiskelijan lähipiiriä: perhettä, ihmissuhteita ja elämänasennetta. Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista suullista vuorovaikutusta ja kuullun ymmärtämistä ja niiden itsearviointia esim. taitotasoasteikkojen avulla.

120 2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 120 Aihekokonaisuuden viestintä ja mediaosaaminen sisältöjä voidaan käsitellä harjoittelemalla esim. viestinnän vastaanotto-, tulkinta ja vuorovaikutustaitoja sekä tutkimalla median roolia viihdyttäjänä ja tiedon välittäjänä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään harkitusti erilaisia viestimiä kielitaidon kartuttamiseksi. Kurssilla on luontevaa painottaa painottaa kielitaidon osa-alueista suullista vuorovaikutusta ja suullista tuottamista ja niiden itsearviointia esim. taitotasoasteikkojen avulla. 3. Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Aihekokonaisuuden aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sisältöjä voidaan lähestyä pohtimalla työn merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle, sosiaalista vastuuta esim. vapaaehtoistyössä sekä aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden merkitystä omalle tulevaisuudelle. Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista kirjallista tuottamista ja sen itsearviointia esim. taitotasoasteikon avulla. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Aihekokonaisuutta aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys voidaan lähestyä harjoittelemalla mielipiteen ilmaisua ja tutustumalla siihen, kuinka yhteiskunta toimii ja kuinka ympäröivä maailma muodostaa kokonaisuuden, jossa yksilön on itse tehtävä valintoja. Myös aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa aihepiirejä yhteiskunnan ongelmien käsittelyyn.

121 Ymmärtävän lukemisen strategioita voivat olla esimerkiksi pääasioiden etsiminen tekstistä eri tavoin ja tiivistelmän laatiminen. Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osaalueista lukemista ja sen itsearviointia esim. taitotasoasteikon avulla. 5. Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 121 Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tulee konkreettisesti esille, kun kurssilla käsitellään tekstejä, jotka kattavat eri taiteenaloja. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta, on tietoinen omasta kulttuuristaan ja osaa toimia sen tulkkina sekä tarkastella omaa kulttuuriaan vieraiden kulttuurien avulla. Aihekokonaisuutta viestintä- ja mediaosaaminen voidaan lähestyä tutustumalla kriittisesti mediaan ihmisten käyttäytymismallien muokkaajana, maailman- ja minäkuvan rakentajana sekä elämysten antajana. Opiskelijaa ohjataan mediakriittisyyteen myös tekijänoikeuksien huomioonottamisessa sekä lähteiden käyttämisessä ja merkitsemisessä. Kurssilla voidaan tehdä erilaisia arvosteluja, suullisia esityksiä, luovia tuotoksia jne. Opettaja voi myös ohjata opiskelijaa lukemaan kaunokirjallisen kohdekielisen teoksen. Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista erityisesti lukemista ja puhumista ja niiden itsearviointia sekä toisten tuotosten arviointia esim. taitotasoasteikkojen avulla. 6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Aihekokonaisuutta teknologia ja yhteiskunta voidaan käsitellä pohtimalla teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa otetaan esille näkökulmia teknologian kehittämiseen ja sen vaihtoehtoihin ja ihmisen vastuuseen. Esille tulee myös aihekokonaisuus viestintä- ja mediaosaaminen esimerkiksi mediaa, taloutta ja yhteiskuntaa käsittelevissä teksteissä. Tässä yhteydessä voidaan myös pohtia yksityisyyden suojaa ja tietoturva-asioita. Kurssilla vahvistetaan vaativien tekstien avaamisessa ja tiivistämisessä tarvittavia strategioita. Opiskelijan aikaisempia tietoja ja taitoja aktivoidaan, hyödynnetään ja syvennetään. Kurssilla on luontevaa painottaa kielitaidon osa-alueista lukemista ja kirjoittamista sekä niiden itsearviointia esim. taitotasoasteikkojen avulla. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan oma kehitysvaiheensa suhteessa koko oppimäärän tavoitetasoon.

122 122 Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. 7. Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihekokonaisuutta kestävä kehitys voidaan käsitellä tarjoamalla näkökulmia maapallon kestokyvyn rajoihin, omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja tätä kautta maapallon tulevaisuuteen. Yhteiskunta nähdään ekologisten, sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen ilmiöiden toisiinsa vaikuttavana kokonaisuutena. Syvennetään sanastoa ja kielellisiä ilmauksia monipuolisen viestinnällisen harjoittelun avulla. Kielitaidon eri osa-alueita painotetaan ylioppilastutkintoon suuntautuen. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin tavoite on harjoittaa erilaisia puheviestinnän strategioita ja suullisen viestinnän eri tilanteita. Kurssin aihepiirit liittyvät ajankohtaisiin aiheisiin ja muiden A-kielen pakollisten kurssien ja valtakunnallisen syventävän kurssin 7 teemoihin. Kaikki valtakunnallisen opetussuunnitelman aihekokonaisuudet näkyvät kurssin moninaisissa yhteiskuntaan ja kansainvälisyyteen liittyvissä aiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija pääsee harjoittelemaan suullisia valmiuksiaan erilaisten monipuolisten ja vaativien tekstien sekä puheen ymmärtämistä harjoittavien kommunikatiivisten ja interaktiivisten harjoitusten avulla. Kurssilla pyritään harjoittelemaan puheen tuottamista ja ymmärtämistä myös autenttisissa kielenkäyttötilanteissa, vuorovaikutuksessa syntyperäisten kielenpuhujien, esimerkiksi kaupungin eri yritysten, yliopiston kielten laitosten ja muiden yhteistyötahojen edustajien kanssa. Kunnallisten ja valtakunnallisten asiantuntijaverkostojen luominen ja ylläpitäminen on tärkeää kurssin tavoitteiden saavuttamiseksi.

123 Kurssin arvosana määräytyy sekä jatkuvan näytön että pakollisen valtakunnallisen suullisen kielitaidon kokeen perusteella. Sekä kurssi että suullisen kielitaidon koe arvioidaan asteikolla Valtakunnallisessa suullisen kielitaidon kokeessa arvioidaan erityisesti opiskelijan oikeakielisyyttä, opiskelijan käyttämän aihepiirisanaston laajuutta ja monipuolisuutta, intonaatiota, ääntämistä ja ilmaisun sujuvuutta. Valtakunnallisesta suullisesta kielitaidon kokeesta opiskelijalle annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Valtakunnallisen suullisen kokeen koejärjestelyt tulee arvioinnin luotettavuuden varmistamiseksi organisoida esimerkiksi siten, että opiskelijoiden tuotokset tallennetaan mahdollista myöhempää tarkastelua varten tai että arvioijia on kaksi. Kurssin tavoitteiden saavuttamisen ja koejärjestelyjen sujuvuuden kannalta on tärkeätä pyrkiä siihen, että ryhmäkoko ei nouse kohtuuttoman suureksi. Kurssin luonteesta johtuen kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. 123 TAMPEREEN LYSEO A-RANSKAN koulukohtainen syventävä kurssi 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (RAA8) Kurssilla saatetaan tehdä myös jonkin verran kirjallisia töitä. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit A-ENGLANNIN koulukohtaiset soveltavat kurssit 9. Tukea tulokkaille (ENA9) Tavoitteet: Luoda kestävä pohja lukio-opiskelulle. Sisältö: Kerrataan peruskoulussa ja lukion alkuvaiheessa opittua. Ei sovellu itsenäisesti suoritettavaksi. Laajuus 0,5 kurssia. Suoritustapa: Kurssille osallistuen, ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella. Suoritussuositus: Lukio-opiskelun alussa. 10. Abikurssi (ENA10) Tavoitteet: Vankennetaan abiturienttien englannin taitoja ylioppilaskoetta varten. Sisältö: Kerrataan monipuolisesti oppimäärän keskeistä sanastoa ja kielioppia ja harjoitellaan lukion erilaisia testimuotoja. Suoritustapa: Kurssille osallistuen, ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: numeroarvionti Suoritusajankohta: lukion päättövaiheessa.

124 Kirjoita englanniksi (ENA11) Tällä ylioppilaskokeeseen valmentavalla kurssilla harjoitellaan erilaisten englanninkielisten tekstien laatimista: kirjoitelma, artikkeli, lehden yleisönosastokirjoitus, kirje eri muodoissaan, blogi, sähköpostiviesti, puhe jne. Laajuus 0,5 kurssia. Kurssi arvioidaan jatkuvan näytön perusteella suoritetuksi (S) tai hylätyksi (H) ja se suositellaan suoritettavaksi lukion päättövaiheessa. 12. Debating and Presentation (ENA12) This course will focus on the spoken English needed to argue, persuade and express opinions. The aim is to develop the confidence to speak English in front of an audience and to communicate without detailed notes. Body language and presentation techniques will be covered, as well as how to keep going when your mind goes blank. Taught by a native speaker. Assessed pass/fail. Väittely- ja esiintymiskurssi (ENA12) Keskitytään puhuttuun kieleen ja harjoitellaan argumentointia, suostuttelua ja mielipiteiden ilmaisemista..tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden itseluottamusta yleisölle esiintyjinä ilman yksityiskohtaisia muistiinpanoja. Kiinnitetään huomiota myös kehonkieleen, esiintymistekniikoihin ja opetetaan selviytymään tilanteissa, joissa ajatus karkaa. Kurssin opettaa englantia äidinkielenään puhuva. Arviointi asteikolla suoritettu/hylätty. 13. Active English (ENA13) The course will include activities such as role play, pair discussion, group work and language games to activate spoken English. Taught by a native speaker. Assessed pass/fail. Puhetaito aktiivisemmaksi (ENA13) Opiskelijoiden puhetaitoa aktivoidaan roolileikein, parikeskusteluin, ryhmätöin ja kielipelein. Kurssin opettaa englantia äidinkielenään puhuva. Arviointi asteikolla suoritettu/hylätty. 14. Business English (ENA14) 15. History in English (HI9/ENA15) Kurssilla käsitellään Yhdysvaltain historiaa englanniksi. Kurssi toteutetaan sekä luennoilla että itsenäisillä kirjallisilla ja suullisilla harjoituksilla. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla hyödynnetään vierailijoita ja tehdään vierailuja. Arviointi asteikolla suoritettu/hylätty. 16. English in the UK Viikon mittainen kielimatkakurssi Brittein saarille. Aamupäivä englannin opiskelua paikallisten opettajien johdolla, iltapäivällä ja illalla vapaa-ajan aktiviteetteja, retkiä ja tutustumiskäyntejä. Isäntäperhemajoitus. Tutustuminen Lontooseen.

125 125 TAMPEREEN LYSEO A-RANSKAN koulukohtaiset soveltavat kurssit 9. Actualité et révision (RAA9) Tavoitteet: Opiskelijan harjaannuttaminen seuraamaan aikaansa median välityksellä, kirjallisen ilmaisun hiominen, ylioppilaskirjoituksiin kertaaminen. Sisältö: Opiskelijoiden tavoitteiden mukaan käsitellään ajankohtaisia aiheita eri medioiden välityksellä ja/tai kerrataan ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä. Aihekokonaisuudet: Viestintä- ja mediaosaaminen. Suoritustapa: Voi tarvittaessa suorittaa myös itsenäisesti. Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna. 10. Parlons français! (RAA10) Tavoitteet: Luonteva ja tilanteeseen sopiva puhevalmius. Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa, ajankohtaisista asioista keskustelu, pieniä suullisia esityksiä. Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus. Suoritustapa: Ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna. TAMPEREEN LYSEO A-SAKSAN koulukohtaiset soveltavat kurssit 9. Aktuelles (SAA9) Tavoitteet: Harjaannuttaa opiskelijaa seuraamaan aikaansa. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja ja vahvistetaan sanavarastoa. Kehitetään ainekirjoituksen suunnittelu- ja kirjoitustaitoa. Valmentaa pitkän saksan ylioppilaskirjoitukseen. Sisältö: Monipuolista kieliopin, sanaston, kirjoittamisen sekä tekstin ja puheen ymmärtämisen harjoittelua. Ajankohtaismateriaalia televisiosta, radiosta, lehdistä ja Internetistä. Kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi kurssin SAA8 jälkeen. Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 10. Sprachdiplom (SAA10) Kurssin suorittamiseen kuuluu osallistuminen saksan kielen kielidiplomi (Sprachdiplom) valmennukseen ja Sprachdiplom tason I tai II suorittaminen. Kurssi suoritetaan yhteistyössä Saksan suurlähetystön ja Tampereen klassillisen lukion kanssa.

126 126 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1) Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollistaa. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus liittyy kiinteästi kurssin aiheisiin. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti sekä vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia käsitellä kurssin aiheita monipuolisesti. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Opiskelu, työ ja yhteiskunta Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. 4. Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 5. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativahkon kieliaineksen ymmärtämistä. Lähtökohtana ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. 6. Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. 7. Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa

127 kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 127 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: viestintäosaaminen: koulu ja harrastukset aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: vapaa-ajan toiminta. 2. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja kohdekulttuurin vertailu eri näkökulmista. 3. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: teknologia ja yhteiskunta

128 128 hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys. Em. aihekokonaisuudet nivoutuvat yhteen ja käsittelevät yhteiskunnan muutoksia ja yhteiskunnan nykytilaa. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: valintojen tekeminen oman elämän (ensimmäisessä) suuressa taitekohdassa. 5. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja vieraan kulttuurin eri ilmenemismuotojen laaja-alaisempi tuntemus (esim. taiteet) viestintä- ja mediaosaaminen: esim. lehdistö ja sähköinen viestintä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: urheilu- ja muu järjestötoiminta. 6. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys: ympäristön tila, oman toimintamme ja nykyteknologian vaikutus siihen viestintä ja mediaosaaminen: ajankohtaisista aiheista uutisoiminen tiedotusvälineissä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: kansainväliset järjestöt ja kansainvälinen politiikka. 7. Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

129 129 Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: teknologia ja yhteiskunta: ajankohtaisia tekstejä, eri tieteenalojen ja uusimman teknologian vaikutukset elämäämme ja yhteiskuntaamme viestintä ja mediaosaaminen: ajankohtaisia uutisia ja keskustelunaiheita. 8. Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys: monipuolinen luonnonilmiöiden tarkastelu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt hyvinvointi ja turvallisuus: luonnon ja oman hyvinvointimme riippuvuussuhteiden pohdintaa. TAMPEREEN LYSEO B-RANSKAN koulukohtaiset soveltavat kurssit 9. Actualité et révision (RAB2.9 / RAB3.11) Tavoitteet: Opiskelijan harjaannuttaminen seuraamaan aikaansa median välityksellä, kirjallisen ilmaisun hiominen, ylioppilaskirjoituksiin kertaaminen. Sisältö: Opiskelijoiden tavoitteiden mukaan käsitellään ajankohtaisia aiheita eri medioiden välityksellä ja/tai kerrataan ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä. Aihekokonaisuudet: Viestintä- ja mediaosaaminen. Suoritustapa: Voi tarvittaessa suorittaa myös itsenäisesti. Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna. 10. Parlons français! (RAB2.10 / RAB3.12) Tavoitteet: Luonteva ja tilanteeseen sopiva puhevalmius. Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa, ajankohtaisista asioista keskustelu, pieniä suullisia esityksiä. Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus. Suoritustapa: Ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna. B-SAKSAN koulukohtaiset soveltavat kurssit

130 Aktuelles (SAB2.9 / SAB3.11) Tavoitteet: Harjaannuttaa opiskelijaa seuraamaan aikaansa. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja ja vahvistetaan sanavarastoa. Kehitetään ainekirjoituksen suunnittelu- ja kirjoitustaitoa. Valmentaa lyhyen saksan ylioppilaskirjoitukseen. Sisältö: Monipuolista kieliopin, sanaston, kirjoittamisen sekä tekstin ja puheen ymmärtämisen harjoittelua. Ajankohtaismateriaalia televisiosta, radiosta, lehdistä ja Internetistä. Kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi kurssin SAB2.8/SAB3.10 jälkeen. Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 10. Auf die Zunge fertig los! (SAB2.10 / SAB3.12) Tavoitteet: Luontevaan ja tilanteeseen sopivaan viestintään harjaannuttaminen. Puhevalmiuden ja esiintymisrohkeuden kehittäminen. Myös suullisen kielitaidon kokeeseen valmentaminen. Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa. Ajankohtaisten asioiden kommentointia, pienimuotoisia suullisia esityksiä. Aihekokonaisuudet viestintä- ja mediaosaaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 11. Sprachdiplom (SAB2.11 / SAB3.13) Kurssilla valmentaudutaan suorittamaan Saksan suurlähetystön järjestämän kielidiplomin taso I tai II. Kurssi järjestetään yhdessä muiden lukioiden kanssa. Kielidiplomin taso I on hyödyksi haettaessa työ- tai harjoittelupaikkaa saksankielisissä maissa ja taso II korvaa saksankielisten maiden yliopistojen vaatiman todistuksen kielitaidosta. Kielidiplomissa on kirjallinen osuus (kirjoitelma, sanasto- ja rakenneosio) ja suullinen osuus (keskustelua ja esitelmä). Suoritusjärjestys vapaa. Suoritusmerkintä. B2- ja B3-ryhmien mahdollinen yhdistäminen Valtakunnallinen opetussuunnitelma mahdollistaa saman kielen B2- ja B3-ryhmien yhdistämisen B3-kielen 3. kurssin alusta (joka on tällöin B2-kielen 1. kurssi). Yhdistäminen voidaan suorittaa myös muussa sopivassa vaiheessa, esim. vasta viimeisillä kursseilla ennen ylioppilastutkintoa. Mikäli yhdistäminen ei ole koulun toiminnan kannalta aivan välttämätöntä, B2- ja B3-kielten ryhmät suositellaan edelleen pidettäväksi kokonaan erillään. TAMPEREEN LYSEO Tampereen lyseon lukiossa B2- ja B3-ryhmien yhdistämisestä on tarkemmat tiedot opintooppaassa. Saksan perusrakenteet (hallittava B2-saksan 3. kurssin jälkeen) Verbit säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja perfekti modaaliapuverbien käyttö kohteliaat pyynnöt ja kehotukset

131 man-rakenne haben ja sein -verbien imperfekti tärkeimmät datiivia ja akkusatiivia vaativat rektioverbit Substantiivit substantiivien ja niiden artikkelien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi Pronominit persoonapronominien ja possessiivipronominien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi kein-pronomini Prepositiot akkusatiivia tai datiivia vaativat prepositiot vaihtoprepositiot Lukusanat perusluvut Sanajärjestys päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys; keskeisimmät kysymyssanat ja rinnastuskonjunktiot sivulauseen sanajärjestys; keskeisimmät alistuskonjunktiot Ranskan perusrakenteet (hallittava B2-ranskan 3. kurssin jälkeen) Verbit säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja yhdistetty perfekti refleksiiviverbit kohteliaat pyynnöt ja kehotukset on-rakenne lähifutuuri Substantiivit ja adjektiivit substantiivin suku ja luku sekä epämääräisen ja määräisen artikkelin käyttö partitiivi adjektiivien taipuminen ja paikka adjektiivien vertailu Pronominit persoonapronominien painottomat ja painolliset muodot possessiivipronominit demonstratiivipronominit ce, cet, cette, ces Prepositiot à ja de sekä niiden sulautuminen määräisiin artikkeleihin muut yleisimmät prepositiot Lukusanat perus- ja järjestysluvut Lauseoppi sanajärjestys kieltolauseissa intonaatiokysymys, est-ce que -kysymys Venäjän perusrakenteet (hallittava B3-venäjän 5. kurssin jälkeen) Verbit verbin I ja II konjugaatio 131

132 132 preesens preteriti liittofutuuri refleksiiviverbejä perusliikeverbit omistamisen ilmaiseminen aspektit Substantiivit suku ja luku sijataivutus yksikössä Adjektiivit adjektiivin taivutus yksikössä vertailuasteet Pronominit persoonapronominit omistuspronominit relatiivipronomini Prepositiot tavallisimmat eri sijoja vaativat prepositiot Lukusanat perusluvut järjestysluvut Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: viestintäosaaminen: tutustumiseen liittyvät perusviestintätilanteet. hyvinvointi ja turvallisuus: perhe, kotipaikka, oma opiskeluympäristö. 2. Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

133 133 Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: viestintäosaaminen: arkipäivään ja matkailuun liittyvät tilanteet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: palveluammatit hyvinvointi ja turvallisuus: läheiset ihmissuhteet, oma terveys. 3. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: viestintäosaaminen: koulu ja harrastukset aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: vapaa-ajan toiminta. 4. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja kohdekulttuurin vertailu eri näkökulmista. 5. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet teknologia ja yhteiskunta hyvinvointi ja turvallisuus

134 kestävä kehitys. Em. aihekokonaisuudet nivoutuvat yhteen ja käsittelevät yhteiskunnan muutoksia ja yhteiskunnan nykytilaa. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 134 Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: valintojen tekeminen oman elämän (ensimmäisessä) suuressa taitekohdassa. 7. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja vieraan kulttuurin eri ilmenemismuotojen laaja-alaisempi tuntemus (esim. taiteet) viestintä- ja mediaosaaminen: esim. lehdistö ja sähköinen viestintä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: urheilu- ja muu järjestötoiminta. 8. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys: ympäristön tila, oman toimintamme ja nykyteknologian vaikutus siihen viestintä ja mediaosaaminen: ajankohtaisista aiheista uutisoiminen tiedotusvälineissä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: kansainväliset järjestöt ja kansainvälinen politiikka. TAMPEREEN LYSEO

135 135 Koulukohtaiset kurssit B3-kielet B3-ESPANJAN koulukohtaiset syventävät kurssit Yleistä Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Jos opiskelijalla on muualla hankittua espanjan taitoa, hän voi opettajan kanssa laatia henkilökohtaisen suoritusohjelman. Lisäksi espanjan kielen opiskelijoille pyritään järjestämään mahdollisuus osallistua joka kolmas vuosi kahden viikon pituiseen leirikouluun Espanjassa. Leirikouluun voidaan ottaa 25 opiskelijaa kerralla. Majoitus on espanjalaisissa perheissä. Vastaavasti espanjalaiset saapuvat Suomeen joka kolmas vuosi. 9. Hablamos Espanol! (EAB3.9) Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa. Valmentaa puhekokeeseen. 10. Espanjan opintomatka(eab 3.10) Kurssin tarkoitus on perehtyä espanjalaiseen kulttuuriin. Lisäksi perehdytään syventäen muutamaan teemaan tekemällä niistä esitelmiä. Oppilailta edellytetään espanjan kielen alkeiden hallintaa. Vapaa suoritusjärjestys. Suoritusmerkintä. B3-RANSKAN koulukohtaiset syventävät kurssit 9. Tiede ja tekniikka (RAB3.9) Tavoitteet: monipuolinen valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin, kurssin aihepiirin teksteihin tutustuminen ja sanaston laajennus Sisältö: Lähtökohtana eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Harjoitellaan ylioppilaskirjoituksia varten tekemällä vanhoja yo-kokeita ja -kuunteluja. Kerrataan kieliopista erityisesti verbioppia. Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta, viestintä- ja mediaosaaminen. Suoritustapa: Soveltuu vain osittain itsenäisesti suoritettavaksi. Arviointi: Arvosanalla 410. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan RAB3.7-kurssin jälkeen. 10. Luonto ja kestävä kehitys (RAB3.10) Tavoitteet: Monipuolinen valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin, kurssin aihepiirin teksteihin tutustuminen ja sanaston laajennus. Sisältö: Aihepiireinä luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Harjoitellaan ylioppilaskirjoituksia varten tekemällä vanhoja yo-kokeita ja -kuunteluja. Kerrataan kielioppia. Aihekokonaisuudet: Kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus. Suoritustapa: Soveltuu vain osittain itsenäisesti suoritettavaksi. Arviointi: Arvosanalla 410. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan RAB3.7-kurssin jälkeen. B3-RANSKAN koulukohtaiset soveltavat kurssit

136 11. Actualité et révision (RAB2.9 / RAB3.11) Tavoitteet: Opiskelijan harjaannuttaminen seuraamaan aikaansa median välityksellä, kirjallisen ilmaisun hiominen, ylioppilaskirjoituksiin kertaaminen. Sisältö: Opiskelijoiden tavoitteiden mukaan käsitellään ajankohtaisia aiheita eri medioiden välityksellä ja/tai kerrataan ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä. Aihekokonaisuudet: Viestintä- ja mediaosaaminen. Suoritustapa: Voi tarvittaessa suorittaa myös itsenäisesti. Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna. 12. Parlons français! (RAB2.10 / RAB3.12) Tavoitteet: Luonteva ja tilanteeseen sopiva puhevalmius. Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa, ajankohtaisista asioista keskustelu, pieniä suullisia esityksiä. Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus. Suoritustapa: Ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: Hyväksytty/hylätty jatkuvan näytön perusteella. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi 2. tai 3. opintovuonna. B3-SAKSAN koulukohtaiset syventävät kurssit 9. Tiede ja tekniikka (SAB3.9) Tavoitteet ja sisältö: Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta: ajankohtaisia tekstejä, eri tieteenalojen ja uusimman teknologian vaikutukset elämäämme ja yhteiskuntaamme. Viestintä- ja mediaosaaminen: ajankohtaisia uutisia ja keskustelunaiheita. 10. Luonto ja kestävä kehitys (SAB3.10) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Aihekokonaisuudet: Kestävä kehitys: monipuolinen luonnonilmiöiden tarkastelu. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt. Hyvinvointi ja turvallisuus: luonnon ja oman hyvinvointimme riippuvuussuhteiden pohdintaa. 136 B3-SAKSAN koulukohtaiset soveltavat kurssit 9. Aktuelles (SAB2.9 / SAB3.11) Tavoitteet: Harjaannuttaa opiskelijaa seuraamaan aikaansa. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja ja vahvistetaan sanavarastoa. Kehitetään ainekirjoituksen suunnittelu- ja kirjoitustaitoa. Valmentaa lyhyen saksan ylioppilaskirjoitukseen. Sisältö: Monipuolista kieliopin, sanaston, kirjoittamisen sekä tekstin ja puheen ymmärtämisen harjoittelua. Ajankohtaismateriaalia televisiosta, radiosta, lehdistä ja Internetistä. Kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi kurssin SAB2.8/SAB3.10 jälkeen. Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 10. Auf die Zunge fertig los! (SAB2.10 / SAB3.12) Tavoitteet: Luontevaan ja tilanteeseen sopivaan viestintään harjaannuttaminen. Puhevalmiuden ja

137 esiintymisrohkeuden kehittäminen. Myös suullisen kielitaidon kokeeseen valmentaminen. Sisältö: Puheharjoittelua arkipäivän tilanteissa. Ajankohtaisten asioiden kommentointia, pienimuotoisia suullisia esityksiä. Aihekokonaisuudet viestintä- ja mediaosaaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Suoritusjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Suoritustapa: Tätä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 11. Sprachdiplom (SAB2.11 / SAB3.13) Kurssilla valmentaudutaan suorittamaan Saksan suurlähetystön järjestämän kielidiplomin taso I tai II. Kurssi järjestetään yhdessä muiden lukioiden kanssa. Kielidiplomin taso I on hyödyksi haettaessa työ- tai harjoittelupaikkaa saksankielisissä maissa ja taso II korvaa saksankielisten maiden yliopistojen vaatiman todistuksen kielitaidosta. Kielidiplomissa on kirjallinen osuus (kirjoitelma, sanasto- ja rakenneosio) ja suullinen osuus (keskustelua ja esitelmä). Suoritusjärjestys vapaa. Suoritusmerkintä. 137 B2- ja B3 -ryhmien mahdollinen yhdistäminen Valtakunnallinen opetussuunnitelma mahdollistaa saman kielen B2- ja B3- ryhmien yhdistämisen B3-kielen 3. kurssin alusta (joka on tällöin B2-kielen 1. kurssi). Yhdistäminen voidaan suorittaa myös muussa sopivassa vaiheessa, esim. vasta viimeisillä kursseilla ennen ylioppilastutkintoa. Mikäli yhdistäminen ei ole koulun toiminnan kannalta aivan välttämätöntä, B2- ja B3-kielten ryhmät suositellaan edelleen pidettäviksi kokonaan erillään. Saksan perusrakenteet (hallittava B3-saksan 5. kurssin jälkeen) Verbit säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja perfekti modaaliapuverbien käyttö kohteliaat pyynnöt ja kehotukset man-rakenne haben ja sein -verbien imperfekti tärkeimmät datiivia ja akkusatiivia vaativat rektioverbit Substantiivit substantiivien ja niiden artikkelien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi Pronominit persoonapronominien ja possessiivipronominien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi kein-pronomini Prepositiot akkusatiivia tai datiivia vaativat prepositiot vaihtoprepositiot Lukusanat perusluvut Sanajärjestys päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys, keskeisimmät kysymyssanat ja rinnastuskonjunktiot sivulauseen sanajärjestys, keskeisimmät alistuskonjunktiot

138 138 Saksanopetuksen yhteistyötahoja Tampere saksalainen kulttuurikeskus Tampereen saksalais-suomalainen yhdistys Sveitsin ystävät Itävallan ystävät Tampereen yliopiston saksan kielen ja kulttuurin laitos sekä käännöstieteen laitos Pirkanmaan maakuntakirjaston saksankielinen materiaali Pirkanmaan kieltenopettajat ry Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) Tampereen toimipiste Tampereen kaupungin saksankielisiin maihin suunnattu ystävyyskaupunkitoiminta Valtakunnan taso Saksan, Itävallan ja Sveitsin suurlähetystöt Goethe-Institut Opetushallituksen Fachberatung Deutsch Suomen saksanopettajat ry SUKOL ry Suomi-Saksa yhdistysten liitto Helsingin saksalainen kirjasto Dafnord: Das virtuelle Deutschlernernetzwerk Ranskan perusrakenteet (hallittava B3-ranskan 5. kurssin jälkeen) Verbit säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja yhdistetty perfekti refleksiiviverbit kohteliaat pyynnöt ja kehotukset on-rakenne lähifutuuri Substantiivit ja adjektiivit substantiivin suku ja luku sekä epämääräisen ja määräisen artikkelin käyttö partitiivi adjektiivien taipuminen ja paikka adjektiivien vertailu Pronominit persoonapronominien painottomat ja painolliset muodot possessiivipronominit demonstratiivipronominit ce, cet, cette, ces Prepositiot à ja de sekä niiden sulautuminen määräisiin artikkeleihin muut yleisimmät prepositiot Lukusanat perus- ja järjestysluvut Lauseoppi sanajärjestys kieltolauseissa intonaatiokysymys, est-ce que -kysymys

139 139 Ranskanopetuksen yhteistyötahoja Tampere Cercle franco-finlandais de Tampere Pirkanmaan kieltenopettajat ry Tampereen yliopiston ranskan kielen ja kulttuurin laitos Tampereen ranskankielisiin maihin suunnattu ystävyyskaupunkitoiminta Pirkanmaan maakuntakirjaston ranskankielinen materiaali Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) Tampereen toimipiste Valtakunnan taso Ranskan kulttuurikeskus Suomen Ranskan suurlähetystö Suomi-Ranska yhdistysten liitto SUKOL ry Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Espanjan perusrakenteet (hallittava B3-espanjan 5. kurssin jälkeen) Verbit säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien perusaikamuodot eli indikatiivin preesens, imperfekti, yksinkertainen perfekti, perfekti ja pluskvamperfekti säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien subjunktiivin preesens ja perfekti gerundi, käsky-/kieltomuodot ja refleksiivipassiivi ser-, estar-, tener- ja haber-verbien käyttö refleksiiviverbien käyttö Substantiivit substantiivien suku ja niiden kanssa käytettävät artikkelit Adjektiivit adjektiivien positiivi komparointi Pronominit persoonapronominien nominatiivi, akkusatiivi, datiivi ja refleksiivi possessiivipronominit relatiivipronominit demonstratiivipronominit indefiniittipronominit interrogatiivipronominit Lukusanat perusluvut järjestysluvut 1-10 Sanajärjestys kieltosanan paikka objektipronominien keskinäinen järjestys Espanjanopetuksen yhteistyötahot Tampere

140 140 Espanjan konsulaatti Tampereella Pirkanmaan maakuntakirjaston espanjankielinen materiaali Tampereen yliopiston espanjan kielen laitos Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) Tampereen toimipiste Valtakunnan taso Suomi-Espanja Seura ja muiden espanjankielisten maiden ystävyysseurat Latinalaisen Amerikan Kulttuurikeskus Suomen Latinalaisamerikkalainen Yhdistys Espanjan suurlähetystö SUKOL ry Suomen espanjanopettajat ry SAAMEN KIELI Saame vieraana kielenä -opetusta voidaan antaa jossakin kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä, jotka ovat pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saame vieraana kielenä opetus kehittää opiskelijoiden saamen kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemusta sekä antaa kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja. Saamen kielen opetus antaa valmiuksia kielen omaehtoiseen opiskeluun ja sen ymmärtämiseen, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Saame vieraana kielenä on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Oppiaine antaa valmiuksia maidenväliseen yhteistyöhön ja saamen kielen opiskelun jatkamiseen. Opetuksen tavoitteet Saame vieraana kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä saamen kielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin oppii tuntemaan ja arvostamaan saamen kieltä ja kulttuuria. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Aiheita käsitellään saamelaisten asuma-alueen, saamen kielen ja kulttuurin näkökulmasta. Aiheita voidaan käsitellä myös laajemmasta näkökulmasta aiheen mukaan niin, että opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijalla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiin-

141 nitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Opetuksessa on otettava huomioon, että kaikille opiskelijoille saamen kieli ei ole varsinainen vieras kieli. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja arvostuksien kulttuurisidonnaisuuksia. Opiskelijan opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Häntä ohjataan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana ja käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia hänen oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. 141 Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 vapaaehtoisena alkanut oppimäärä (A) Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää pääkohdat ja tärkeimpiä yksityiskohtia puheesta ja kirjoitetusta tekstistä, joka käsittelee tuttuja ja yleisiä asioita pystyy ymmärtämään hänelle osoitettua puhetta tai ympärillä käytävän keskustelun pääkohtia ja pystyy ottamaan kantaa keskusteluun ja ilmaisemaan mielipiteitään ymmärtää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua kieltä ja selviytyy tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista, myös hieman vaativammissa tilanteissa osaa saamen kielen luontevan ja ymmärrettävän ääntämisen osaa kertoa ja kirjoittaa tutuista asioista, myös yksityiskohtia, osaa selostaa, kuvailla, vertailla ja tiivistää osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja kartuttaa sanavarastoaan osaa käyttää useita erilaisia kielen rakenteita esityksissään pystyy lukemaan muutaman sivun pituisia tekstejä, pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää tekstiä, jossa on jonkin verran yksityiskohtia pystyy tuottamaan vapaamuotoista tekstiä eri aihepiireistä osaa kirjoittaa yhteenvetoja, tiivistelmiä ja selostuksia tuntee saamen kielen rakenteen tuntee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja tuntee saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria tutustuu saamelaisyhteisöihin tietää saamelaisen kielialueen ja saamen kielet tiedostaa saamen kielen taidon merkityksen saamelaisalueella osaa tehdä havaintoja saamen kielen vaikutuksesta ympäristöön tiedostaa saamelaisen kulttuuriperinnön merkityksen. Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kerrataan kieliopista verbien ja nominien taivutusta. Aihepiirit ja tilan-

142 teet liittyvät jokapäiväiseen elämään, henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kurssilla painotetaan keskustelua ja mielipiteen ilmaisua. 2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. 3. Opiskelu, työ ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun, työelämään ja opiskelijan tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan näihin tilanteisiin tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Tutustutaan esimerkiksi saamelaisyhteisöön työllistäjänä. Lisäksi opiskelija voi esitellä jonkin ammatin, kirjoittaa työhakemuksen ja ansioluettelon tai perehtyä saamen kielen jatkoopintomahdollisuuksiin. 4. Sápmi Saamenmaa Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Aihepiireinä ovat saamelaisten asuma-alue, historia, kieli- ja kulttuurialueet, paikannimet ja elinkeinot. Lähtökohtana ovat saamelaiseen yhteisöön ja kulttuuriin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita, kuten ennakointia, sanapäättelyä tekstiyhteyden perusteella ja merkityskartan tekemistä. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisia tarkoituksia varten. 5. Kulttuuri ja taide Kurssin aihepiireinä voivat olla saamelainen teatteri, kirjallisuus, tarinat ja kertomukset, joiku/leu dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö tai elokuva. Opiskelija valitsee aihepiirinsä ja työskentelytapansa oman kiinnostuksensa mukaan. Valitusta teemasta laaditaan esimerkiksi laajahko kirjallinen tuotos, joka esitetään suullisesti. 6. Saamelainen luontotieto Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävään kehitykseen liittyviä aiheita. Aihepiireinä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, muuttuva elin- ja työympäristö, luonto, maasto, lumi ja saamelaiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys ja kalastus. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisia tarkoituksia varten. Syventävät kurssit 7. Laajeneva maailmankuva Kurssilla painotetaan aiempaa vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat saamelainen yhteiskunta, saamelaiset ja muut alkuperäiskansat, arktinen alue ja sen asukkaat sekä ajankohtaiset tapahtumat. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita tarpeen mukaan. 8. Saamelainen kansanperinne Kurssin aihepiireinä ovat joiku/leu dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö, katrilli, ruokaperinne, elinkeinot, saamelainen perinnetieto, mytologia ja uskonto. Lähtökohtana ovat saamelaiseen kansanperinteeseen liittyvät tekstit. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita tarpeen mukaan sekä syvennetään tekstin ymmärtämis- ja kirjoittamistaitoja. 142

143 143 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää pääkohdat puhutusta ja kirjoitetusta tekstistä, joka liittyy tuttuihin asioihin tai yleistietoon pystyy ymmärtämään keskeisen tiedon hänelle osoitetusta puheesta tai ympärillä käytävästä keskustelusta ymmärtää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua kieltä ja selviytyy tavallisimmista arkipäivän asiointi- ja vuorovaikutustilanteista osaa kirjoittaa ja kertoa tutuista ja tavanomaisista arkitilanteista ja asioista pääkohdittain pystyy kertomaan itsestään, perheestään ja asuinpaikastaan sekä ruokailuun ja asumiseen liittyvistä asioista osaa saamen kielen luontevan ja ymmärrettävän ääntämisen osaa käyttää jokapäiväistä perussanastoa ja kartuttaa sanavarastoaan pystyy lukemaan lyhyitä tekstejä pystyy kirjoittamaan muutaman kappaleen verran ymmärrettävää tekstiä osaa saamen kielen verbien ja nominien taivutuksen preesensissä, preteritissä, perfektissä, pluskvamperfektissä ja tutustuu subjektiin ja objektiin tuntee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja tuntee saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria tutustuu saamelaisyhteisöihin tietää saamelaisen kielialueen ja saamen kielet tiedostaa saamen kielen taidon merkityksen saamelaisalueella tiedostaa saamelaisen kulttuuriperinnön merkityksen. Syventävät kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kerrataan kieliopista verbien ja nominien taivutusta. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin sekä henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, kuten mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan kielen rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 3. Opiskelu, työ ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, työelämään ja opiskelijan tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssilla voidaan tutustua myös saamelaisyh-

144 teisöön työllistäjänä tai opiskelija voi esitellä jonkin ammatin, kirjoittaa työhakemuksen ja ansioluettelon tai perehtyä saamen kielen jatko-opintomahdollisuuksiin. 4. Sápmi Saamenmaa Kurssin aihepiireinä ovat muun muassa saamelaiset järjestöt, saamelaisten asuma-alue, historia, kieli- ja kulttuurialueet, paikannimet sekä elinkeinoalueet. Lähtökohtana ovat saamelaiseen yhteisöön ja kulttuuriin liittyvät tekstit. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisia tarkoituksia varten. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita. 5. Kulttuuri ja taide Kurssin aihepiireinä voivat olla saamelainen teatteri, kirjallisuus, tarinat ja kertomukset, joiku/leu dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö tai elokuva. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 6. Saamelainen luontotieto Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävään kehitykseen liittyviä aiheita. Aihepiireinä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, muuttuva elin- ja työympäristö, luonto, maasto, lumi, saamelaiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys ja kalastus. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 7. Laajeneva maailmankuva Kurssin aihepiireinä ovat saamelainen yhteiskunta, saamelaiset ja muut alkuperäiskansat, arktinen alue ja sen asukkaat sekä ajankohtaiset tapahtumat. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita tarpeen mukaan. 8. Saamelainen kansanperinne Kurssilla aihepiireinä ovat joiku/leu dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö, katrilli, ruokaperinne, elinkeinot, saamelainen perinnetieto, mytologia ja uskonto. Lähtökohtana ovat saamelaiseen kansanperinteeseen liittyvät tekstit. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita tarpeen mukaan sekä syvennetään tekstin ymmärtämis- ja kirjoittamistaitoja. 144 Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää pääkohdat puhutusta ja kirjoitetusta tekstistä, joka liittyy tuttuihin asioihin tai yleistietoon pystyy ymmärtämään keskeisen tiedon hänelle osoitetusta puheesta tai ympärillä käytävästä keskustelusta ymmärtää hitaasti ja selkeästi puhuttua kieltä ja selviytyy tavallisimmista arkipäivän asiointi- ja vuorovaikutustilanteista pystyy kertomaan lyhyesti itsestään, perheestään ja asuinpaikastaan sekä muun muassa ruokailuun ja asumiseen liittyviä asioita osaa saamen kielen luontevan ja ymmärrettävän ääntämisen osaa saamen kielen verbien ja nominien taivutuksen preesensissä, preteritissä, perfektissä, pluskvamperfektissä ja tutustuu subjektiin ja objektiin

145 145 tuottaa lyhyttä yhtenäistä tekstiä arkipäiväisistä asioista, osaa kertoa kirjallisesti itsestään sekä kodistaan ja perheestään pystyy lukemaan lyhyitä tekstejä pystyy kirjoittamaan lyhyen ymmärrettävän tekstin osaa käyttää jokapäiväistä perussanastoa ja kartuttaa sanavarastoaan tutustuu saamelaisyhteisöihin tuntee saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria sekä tietää saamelaisen kielialueen ja saamen kielet tiedostaa saamen kielen taidon merkityksen saamelaisalueella tiedostaa saamelaisen kulttuuriperinnön merkityksen. Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. 2. Jokapäiväinen elämä Kurssin aihepiireinä ovat koti, suku, ystävät ja muut ihmissuhteet, vapaa-ajan vietto ja harrastukset sekä nuorten jokapäiväiseen elämään liittyvät kiinnostuksen kohteet, rutiinit ja sanasto. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Opetellaan kuukaudet, vuoden- ja vuorokaudenajat sekä kellonajat. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Opiskelu, työ ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin saamelaisalueella ja muualla. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, esimerkiksi tutustutaan saamelaisyhteisöön työllistäjänä, tai opiskelija esittelee jonkin ammatin, kirjoittaa työhakemuksen ja ansioluettelon tai perehtyy saamen kielen jatko-opintomahdollisuuksiin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, kuten mielipiteen ilmaisemista, sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. 4. Sápmi Saamenmaa Kurssin aihepiireinä ovat saamelaiset, saamelaisten asuma-alue, historia ja Saamenmaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Kulttuuri ja taide Kurssin aihepiireinä voivat olla saamelainen teatteri, kirjallisuus, tarinat ja kertomukset, joiku/leu dd, musiikki, käsityöt, ruokaperinne, katrilli, elokuva, elinkeinot, saamelaisalue, kansanperinne tai mytologia. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Laajeneva maailmankuva

146 Aihepiireinä kurssilla ovat saamelainen yhteiskunta, saamelaiset järjestöt, yhteistyö yli rajojen, saamelaiset ja muut alkuperäiskansat, arktinen alue ja sen asukkaat sekä joukkotiedotusvälineet ajankohtaistiedon välittäjänä. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. 7. Saamelainen luontotieto Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävään kehitykseen liittyviä aiheita. Aihepiireinä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, muuttuva elin- ja työympäristö, luonto, maasto, lumi sekä saamelaiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys ja kalastus. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Saamelainen kansanperinne Kurssin aihepiireinä ovat joiku/leu dd, musiikki, duodji eli saamelainen käsityö, katrilli, ruokaperinne, elinkeinot, saamelainen perinnetieto, mytologia ja uskonto. Lähtökohtana ovat saamelaiseen kansanperinteeseen liittyvät tekstit. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita tarpeen mukaan sekä syvennetään tekstin ymmärtämis- ja kirjoittamistaitoja. LATINAN KIELI Latinan kielen opetus antaa opiskelijalle sellaisia välineitä, että hän pystyy tutustumaan Rooman kirjallisuuteen ja kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin sekä oppii tiedostamaan ja ymmärtämään antiikista periytyviä aineksia eurooppalaisissa kielissä ja Euroopan kulttuureissa. Opetus antaa opiskelijoille latinan kielen jatko-opintoihin tarvittavat valmiudet. Opetuksen tavoitteet Perusopetuksessa alkanut oppimäärä (B2) ja lukiossa alkava oppimäärä (B3) Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy apuvälineiden avulla ymmärtämään muokattua/helppoa autenttista tekstiä (B3) pystyy apuvälineiden avulla ymmärtämään helpohkoa autenttista tekstiä (B2) pystyy käyttämään kieltä opiskelemansa kieliaineksen rajoissa tuntee kreikkalais-roomalaisen maailman historiaa, kulttuuria ja mytologiaa, tiedostaa latinan kielen merkityksen eurooppalaisten kielten kehitykselle osaa tehdä havaintoja latinan kielen vaikutuksesta osaamiinsa tai opiskelemiinsa kieliin tiedostaa kreikkalais-roomalaisen kulttuuriperinnön merkityksen eurooppalaiselle kulttuurille osaa tehdä huomioita kreikkalais-roomalaisen kulttuurin vaikutuksista eurooppalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin. 146 Opiskelija ymmärtää Tampereen pitkän perinteen latinan opetuksessa ja tiedostaa itsensä yhdeksi lenkiksi tässä latinistien ketjussa. Opiskelija tuntee Tampereen tarjoamat mahdollisuudet jatkaa latinan opiskelua yliopistossa. Hän ymmärtää myös latinan osuuden humanististen aineiden ja lääketieteen opinnoissa. Kurssien suorittaminen

147 147 Latinan kieltä voi opiskella B2- tai B3-oppimäärän mukaisesti. B2-latina alkaa vuosiluokalla 7 ja jatkuu lukiossa. B3-latina on lukiossa alkava latina. Koska B2- ja B3- latinaa on mahdollista opettaa osittain samoissa ryhmissä ryhmäkoon sen salliessa B3-latinan neljännen kurssin alusta lähtien, on lukioiden syytä järjestää peruskoulusta siirtyville B -latinisteille niveltävä kurssi lukio-opintojen alkuun ennen ryhmien yhdistämistä. Hyvin perustein ja opettajan kanssa neuvoteltuaan opiskelija voi lukiossa vaihtaa aiemmin valitsemansa linjan. Erityistapauksissa kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti sopimuksen mukaan. Kurssien suorittaminen numerojärjestyksessä on suositeltavaa. Arviointi Opiskelijan osaamista arvioidaan oppiaineen tavoitteiden mukaan. Opiskelija arvioidaan sekä jatkuvan näytön että kielitaitoa mittaavien kokeiden perusteella. Jatkuvalla näytöllä tarkoitetaan kirjallisten kotitöiden tekemistä, mahdollisten suullisten tai kirjallisten esitysten tekemistä kurssin aihepiiristä ja aktiivista tuntiosallistumista. Kurssikoe koostuu muoto- ja lauseopin tehtävistä sekä latina-suomi- käännöksestä sisältökysymyksineen. Osasta koetekstiä tehtävä suomenkielinen tiivistelmä voi korvata sisältökysymykset. Kokeeseen voi myös sisältyä kulttuurihistoriallisia osioita. Kurssikoe voidaan suorittaa osissa siten, että kurssin kielioppi ja sanasto-osio tehdään ilman sanakirjaa ja laajempi tekstinymmärtämistehtävä sanakirjan avulla. Latinan kielen arviointiin ei sovelleta taitotasoasteikkoja. Syventävät kurssit B3-oppimäärässä keskeinen muoto-oppi opiskellaan neljän ensimmäisen kurssin aikana ja muoto-opin tuntemusta syvennetään seuraavilla kursseilla. Neljän ensimmäisen kurssin aikana opiskellaan myös pääpiirteet sijamuotojen, aikamuotojen ja modusten käytöstä ja lauseenvastikkeista. Lauseopin tuntemusta syvennetään seuraavilla kursseilla. Ensimmäisillä kursseilla harjoitellaan sanakirjan käyttöä. Muoto- ja lauseopin tuntemusta laajennetaan opiskelun edetessä siten, että opiskelija saavuttaa niissä sellaisen hallinnan, että hän pystyy ymmärtämään latinankielistä tekstiä tavoitteiden mukaisesti. Kaikilla kursseilla opiskelijoita ohjataan vertaamaan antiikin ajan erilaisia ilmiöitä nykyajan vastaaviin sekä tekemään huomioita kreikkalais-roomalaisen kulttuurin vaikutuksista nykyisiin kulttuureihin ja latinan vaikutuksesta nykykieliin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) 1. Rooman historian vaiheita

148 Tutustutaan pääpiirteittäin Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman historian käännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi. 148 Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja hyvinvointi ja turvallisuus soveltuvat Rooman historian vaiheiden opiskeluun. 2. Roomalaisia suurmiehiä Tutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä ja mediaosaaminen näkyvät kuuluisien historian henkilöiden elämästä ja toiminnasta puhuttaessa. 3. Kulttuuriperintömme Tutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperinnössämme. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tulee käsitellyksi tunnistettaessa antiikin kulttuurin elementtejä nykykulttuurissamme. 4. Viestejä menneisyydestä Tarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan, mitä tekstit voivat kertoa roomalaisten elämästä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen soveltuvat elämän suurten kysymysten pohdintaan antiikissa. Puheet ja kirjeet viestin lähteinä. 5. Latinaa kautta vuosisatojen Tutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten latinaa on käytetty eri aikoina myöhäisantiikista meidän päiviimme asti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteis-

149 kunta tulevat esiin tutkittaessa kielen ja kulttuurin muutoksia, kuten teknologian ja yhteiskunnan muutoksista johtuvia kielen ja sanaston muutoksia, antiikista meidän aikaamme asti. 6. Epiikkaa ja lyriikkaa Tutustutaan eeppiseen ja/tai lyyriseen runouteen ja runoilijoihin. 149 Aihekokonaisuudet, jotka tulevat käsitellyiksi, valitun runoilijan tekstien puitteissa, ovat esim. viestintä ja mediaosaaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 7. Retoriikkaa ja filosofiaa Tutustutaan antiikin puhetaitoon ja filosofiaan lähinnä henkilöhistorian ja kirjallisen tuotannon näkökulmasta. Aihekokonaisuudet, jotka tulevat käsitellyiksi, valittujen puhujien ja filosofien tekstien puitteissa, ovat esim. viestintä ja mediaosaaminen, hyvinvointi ja turvallisuus sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. 8. Latina keskiajalla ja nykyaikana Tutustutaan keskiajan latinan erityispiirteisiin keskiaikaisten tekstien välityksellä. Tutustutaan myös nykyajan yleismaailmalliseen latiniteettiin, esimerkiksi lääketieteen sekä eläinja kasvitieteen latinaan. Aihekokonaisuudet, jotka tulevat käsitellyiksi, ovat teknologia ja yhteiskunta sekä kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus. Latinan perusrakenteet (hallittava B2-latinan 2. kurssin jälkeen) Ks. latinan opetussuunnitelma, syventävät kurssit. Latinanopetuksen yhteistyötahot Latinanopetuksessa pyritään hyödyntämään yhteistyötä Tampereen yliopiston historian laitoksen sekä latinan kieli ja antiikin traditio -oppiaineen kanssa. Lukiossa alkava oppimäärä (B3) 1. Ikkunat auki antiikkiin

150 Antiikin Italiaa ja roomalaisia sekä latinan kieltä lähestytään nykyajan näkökulmasta. Perehdytään latinan kielen vaiheisiin. 150 Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus tulevat esiin vertailtaessa Italiaa ja Suomea turistin näkökulmasta sekä kerrottaessa omasta perheestä. 2. Antiikin elämää Tutustutaan yksityiseen ja julkiseen elämään sekä työntekoon antiikin aikaisessa kaupungissa. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus voidaan huomioida tutustuttaessa antiikin ihmisten koti- ja julkiseen elämään sekä virkauraan. 3. Tietoa, taitoa ja taruperintöä Tutustutaan roomalaisten harrastuksiin, roomalaisnuorten kasvatukseen ja koulunkäyntiin sekä antiikin kreikkalais-roomalaiseen tarustoon. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sisältyvät luontevasti antiikin taruston, harrastusten ja kouluelämän käsittelyyn. 4. Rooman historian vaiheita Tutustutaan pääpiirteittäin Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman historian käännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja hyvinvointi ja turvallisuus soveltuvat Rooman historian vaiheiden opiskeluun. 5. Roomalaisia suurmiehiä Tutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin.

151 Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä ja mediaosaaminen näkyvät kuuluisien historian henkilöiden elämästä ja toiminnasta puhuttaessa. 6. Kulttuuriperintömme Tutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperinnössämme. 151 Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tulee käsitellyiksi tunnistettaessa antiikin kulttuurin elementtejä nykykulttuurissamme. 7. Viestejä menneisyydestä Tarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan, mitä tekstit voivat kertoa roomalaisten elämästä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen soveltuvat elämän suurten kysymysten pohdintaan, kun tarkastellaan esimerkiksi roomalaisten puheita ja kirjeitä. 8. Latinaa kautta vuosisatojen Tutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten latinaa on käytetty eri aikoina myöhäisantiikista meidän päiviimme asti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteiskunta tulevat esiin tutkittaessa kielen ja kulttuurin muutoksia antiikista meidän aikaamme asti; teknologian kehityksestä ja yhteiskunnallisista muutoksista johtuvat kielen ja sanaston muutokset. Latinan perusrakenteet (hallittava B3-latinan 4. kurssin jälkeen) Ks. latinan opetussuunnitelma, syventävät kurssit. Latinanopetuksen yhteistyötahot Latinanopetuksessa pyritään hyödyntämään yhteistyötä Tampereen yliopiston historian laitoksen sekä latinan kieli ja antiikin traditio -oppiaineen kanssa.

152 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä. Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen. Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Matematiikan kursseista pakolliset, valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroarvioinnilla, koulukohtaiset soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Näiden kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien lyhyen matematiikan kurssien ar-

153 vosanoiksi. Mikäli opiskelija on tyytymätön näin saamaansa kurssin arvosanaan, hänellä on mahdollisuus osallistua kerran lisäkuulusteluun osoittaakseen osaamistasonsa kyseisessä kurssissa. Muut pitkän oppimäärän kurssit merkitään lyhyen oppimäärän soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyestä pitkään oppimäärään opiskeltujen kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien pitkän oppimäärän kurssien arvosanoiksi. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Matematiikan opetuksessa tärkeänä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä lukea ja tulkita kriittisesti tilastoja. Erityisesti suuri osa lyhyen matematiikan tehtävistä liittyy käytännön ongelmatilanteisiin, joihin löytyviä erilaisia ratkaisukeinoja vertaillaan ja pohditaan. Myös pitkässä matematiikassa tärkeänä osana on matemaattisten menetelmien soveltaminen käytäntöön. Matematiikan opiskelu vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työntekoa, mikä kasvattaa yritteliäisyyteen. Aihekokonaisuuteen liittyviä käytännön sovelluksia ovat esim. prosenttilaskenta, talousmatematiikka, geometria, differentiaalilaskenta ja tilastotiede, erityisesti kursseissa MAA1 ja MAA6 sekä MAB5 ja MAB7. Hyvinvointi ja turvallisuus Matematiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelijat oppivat tukemaan ja edistämään myös muiden opiskelijoiden ja ryhmän oppimista. Opiskelija perehtyy oman taloutensa hallintaan matemaattisten tehtävien avulla soveltavissa tilanteissa erityisesti kurssissa MAB7. Kestävä kehitys Esimerkkien ja sovellustehtävien avulla voidaan havainnollistaa ihmisen toiminnan vaikutuksia ympäristöön pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että matematiikka auttaa opiskelijaa tekemään valintoja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Tämä saavutetaan parhaiten kursseilla MAA6 ja MAA8 sekä MAB3 ja MAB5. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Matematiikkaa on käytetty ja kehitetty jo tuhansia vuosia. Esimerkkejä matemaattisista ongelmista löytää kaikista kulttuureista eri aikakausilta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää matematiikan osana kulttuurien kehitystä: taide, rakennustaide jne. Opiskelija oppii matematiikan kieltä, joka on kaikkialla maailmassa sama kulttuuritaustasta riippumatta. Kulttuurien tuntemus tulee parhaiten esille kursseilla MAA3 ja MAA4 sekä MAB2. Teknologia ja yhteiskunta Opiskelija totutetaan hahmottamaan yhteiskuntaa teknisten apuvälineiden kuten laskimien, tietokoneohjelmien ja tietoverkkojen avulla sekä suhtautumaan näiden antaman tiedon oikeellisuuteen ja tarpeellisuuteen kriittisesti. Opiskelija ymmärtää matematiikan merkityksen nykyisen huipputeknologian saavuttamisessa ja kehittämisessä. Teknisiä apuvälineitä käytetään tietysti kaikilla matematiikan kursseilla, mutta erityisesti kurssilla MAA12 niiden käyttö korostuu. Viestintä- ja mediaosaaminen 153

154 Opiskelija harjaantuu hankkimaan, vertailemaan ja valikoimaan tietoa sekä esittämään sitä taulukoiden ja diagrammien muodossa. Opiskelija oppii täsmällistä ja loogista matemaattista kieltä. Parhaiten viestintä- ja mediaosaaminen tulee esille kursseilla MAA6 ja MAA11 sekä MAB5. Eheyttäminen Matematiikan ja muiden oppiaineiden eheyttämistä voidaan lukiossa toteuttaa mm. sisällöllisesti toisiinsa liittyvien kurssien samanaikaisella opiskelulla. Matematiikan kurssit sisältävät moniin muihin oppiaineisiin liittyviä tehtäviä: talousmatematiikka ja taloustieto liittyvät toisiinsa, samoin vektorilaskenta ja mekaniikka sekä todennäköisyyslaskenta ja perinnöllisyys. Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä. harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä. Pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään 154

155 155 tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. KESKEISET SISÄLLÖT potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio 2. Polynomifunktiot (MAA2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. KESKEISET SISÄLLÖT polynomien tulo ja binomikaavat polynomifunktio toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ratkaiseminen 3. Geometria (MAA3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. KESKEISET SISÄLLÖT kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 4. Analyyttinen geometria (MAA4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten

156 156 käsitteiden välille ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvo- yhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä f(x) = a tai f(x) = g(x) vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. KESKEISET SISÄLLÖT pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta 5. Vektorit (MAA5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. KESKEISET SISÄLLÖT vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja perehtyy kombinatorisiin menetelmiin perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa. KESKEISET SISÄLLÖT diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo

157 157 normaalijakauma 7. Derivaatta (MAA7) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä. KESKEISET SISÄLLÖT rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla oppii yhdistetyn funktion derivoimisen tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. KESKEISET SISÄLLÖT juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x) osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla ymmärtää lukujonon käsitteen oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. KESKEISET SISÄLLÖT

158 158 suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa 10. Integraalilaskenta (MAA10) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin. KESKEISET SISÄLLÖT integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Syventävät kurssit 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. KESKEISET SISÄLLÖT lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause

159 159 kokonaislukujen kongruenssi 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät oppii algoritmista ajattelua harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. KESKEISET SISÄLLÖT absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. KESKEISET SISÄLLÖT funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset syventävät kurssit 14. Kertauskurssi (MAA14) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Keskeiset sisällöt: kurssien MAA1 MAA10 aihepiirien tietojen yhteensovittamista ja sovelluksia.

160 Talousmatematiikka (MAA15) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn Keskeiset sisällöt: indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 16. Tilastot päättelyn välineenä (MAA16) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa itsenäisesti kerätä ja käsitellä tilastollista informaatiota osaa tehdä tilastollisten tunnuslukujen perusteella päätelmiä ja arvioida niiden luotettavuutta. Keskeiset sisällöt: kerrataan ja täydennetään kurssilla MAA6 opittua todennäköisyysjakaumia otoksista tehtyjen päätelmien luotettavuuden tutkimista, esimerkiksi vaaligallupien tulkintaa. 17. Kulttuurimatka matematiikkaan (MAA17) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää klassisen Euklidisen geometrian tuntemustaan tutustuu kokonaislukujen ominaisuuksiin tutustuu joukko-opin alkeisiin oppii perustelemaan täsmällisesti matemaattisia tuloksia. Keskeiset sisällöt: geometrian kertausta ja täydennystä yhtenevyyslauseet sini- ja kosinilauseiden avulla Diofantoksen yhtälöt ja salakirjoituksen alkeita joukko-oppia, relaatio ja funktio. 18. Kokonaisluvuista kompleksilukuihin (MAA18) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kokonaislukujen induktio-ominaisuuteen

161 161 laajentaa lukujoukkojen tuntemusta rationaali- ja reaalilukujen kautta kompleksilukuihin. kertaa ja täydentää polynomien, analyyttisen geometrian, vektorien ja eksponenttifunktioiden ominaisuuksia. Keskeiset sisällöt: lukujonoja ja -summia sekä Σ-merkinnän käyttö induktioperiaate ja sen sovelluksia kompleksilukujen ominaisuuksia sekä kompleksitaso polynomiyhtälöiden juuret kompleksilukujen joukossa vakiokertoimiset ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt. 19. Harjoittelu vahvistaa -kurssi (MAA19) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa ja täydentää aikaisempien kurssien asioita muodostuvan ryhmän toiveiden mukaan oppii soveltamaan teoriaa käytäntöön pyrkii laskuvalmiuksiensa harjaannuttamiseen. Keskeiset sisällöt: sovitaan kurssin alussa kurssien MAA1 ja MAA2 pohjalta. 21. MAA21 = MAA1 IB:n SL-tasolle muokattuna 22. MAA22 = MAA2 IB:n SL-tasolle muokattuna 23. MAA23 = MAA3 IB:n SL-tasolle muokattuna 24. MAA24 = MAA 4 IB:n SL-tasolle muokattuna Kurssien suoritusjärjestys Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) 2. Polynomifunktiot (MAA2) 1 3. Geometria (MAA3) 1 4. Analyyttinen geometria (MAA4) 1,2,3 5. Vektorit (MAA5) 1,2,3,4, 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) 1,2 7. Derivaatta (MAA7) 1,2,3,4 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 1,2,3,4,7 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) 1,2,3,4,7 10. Integraalilaskenta (MAA10) 1,2,3,4,7,8,9 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) 1,2 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) 1,2,3,4,7 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) 1,2,3,4,7,8,9,10

162 162 TAMPEREEN LYSEO 14. Kertauskurssi (MAA 14) opintojen loppuvaiheessa 15. Talousmatematiikka (MAA 15) 1,2 16. Tilastot päättelyn välineenä (MAA16) 1,2,3,6 17. Kulttuurimatka matematiikkaan (MAA 17) 1,2,3 18. Kokonaisluvuista kompleksilukuihin (MAA 18) 1,2,3,4,5,7 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna. Pakolliset kurssit 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. KESKEISET SISÄLLÖT suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus ongelmien muotoileminen yhtälöiksi yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen

163 163 ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen 2. Geometria (MAB2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen. KESKEISET SISÄLLÖT kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria Pythagoraan lause kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa 3. Matemaattisia malleja I (MAB3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. KESKEISET SISÄLLÖT lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon. KESKEISET SISÄLLÖT polynomifunktion derivaatta polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja

164 164 tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen normaalijakauma ja jakauman normittaminen kombinatoriikkaa todennäköisyyden käsite todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä 6. Matemaattisia malleja II (MAB6) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä ymmärtää lukujonon käsitteen ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. KESKEISET SISÄLLÖT kahden muuttujan lineaariset yhtälöt lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi lukujono aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa Syventävät kurssit 7. Talousmatematiikka (MAB7) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. KESKEISET SISÄLLÖT indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla 8. Matemaattisia malleja III (MAB8) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. KESKEISET SISÄLLÖT trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla radiaani

165 165 tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset syventävät kurssit 9. Kertauskurssi (MAB9) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Keskeiset sisällöt: kurssien MAB1MAB6 aihepiirien tietojen yhteensovittamista ja sovelluksia. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 10. Tilastot päättelyn välineenä (MAB10) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa itsenäisesti kerätä ja käsitellä tilastollista informaatiota osaa tehdä tilastollisten tunnuslukujen perusteella päätelmiä ja arvioida niiden luotettavuutta. Keskeiset sisällöt: kerrataan ja täydennetään kurssilla MAB5 opittua todennäköisyysjakaumia otoksista tehtyjen päätelmien luotettavuuden tutkimista, esimerkiksi vaaligallupien tulkintaa. 11. Analyysin jatkokurssi (MAB11) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää MAB4-kurssilla hankkimaansa analyysin tuntemustaan osaa käyttää tangentin kulmakerrointa muutosnopeuden tutkimiseen kertaa ja täydentää ääriarvosovelluksia esimerkiksi pinta-aloja ja tilavuuksia tutkittaessa

166 166 Keskeiset sisällöt: funktio, summafunktio ja tulofunktio derivaattafunktio ja sen käyttö tangentti ja muutosnopeus ääriarvosovellukset pinta-alan laskeminen integraalin avulla 12. Harjoittelu vahvistaa -kurssi (MAB12) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa ja täydentää aikaisempien kurssien asioita muodostuvan ryhmän toiveiden mukaan oppii soveltamaan teoriaa käytäntöön pyrkii laskuvalmiuksiensa harjaannuttamiseen. Keskeiset sisällöt: Sovitaan kurssin alussa. Kurssien suoritusjärjestys Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) 2. Geometria (MAB2) 1 3. Matemaattisia malleja 1 (MAB3) 1 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) 1 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) 1 6. Matemaattisia malleja 2 (MAB6) 1,3 7. Talousmatematiikka (MAB7) 1,3,6 8. Matemaattisia malleja 3 (MAB8) 1,2,3,6 TAMPEREEN LYSEO 9. Kertauskurssi (MAB9) Opintojen loppuvaiheessa 10. Tilastot päättelyn välineenä (MAB10) 1,2,5 11. Analyysin jatkokurssi (MAB 11) 1,2,4 5.7 Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.

167 Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Opetuksen tavoitteet Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee biologian keskeiset käsitteet tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta. 167 Kestävän kehityksen aihekokonaisuus on keskeisenä teemana kaikessa biologian opetuksessa: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva jatkuva ja ohjattu yhteiskunnan muutos, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet." Kestävän kehityksen periaatteita pyritään toteuttamaan kaikessa toiminnassa, myös lukion oman ympäristöohjelman tai kestävän kehityksen ohjelman avulla. Teknologia ja yhteiskunta on keskeisenä aihekokonaisuutena kaikessa biologian opetuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisen perustarpeiden näkökulmasta hyödylliseen ja hyödyttömään teknologiaan ja niiden ympäristövaikutuksiin. Opiskelijat pohtivat omien elintapojensa ja valintojensa ympäristövaikutuksia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Muut opetussuunnitelman perusteissa mainitut aihekokonaisuudet sisältyvät kaikkiin yksittäisiin kursseihin. Niiden laajuus, käsittelytapa ja näkökulma vaihtelevat kurssisisältöjen

168 168 ja käytettävien opetusmenetelmien mukaan. Opiskelijoita innostetaan tieteelliseen harrastamiseen. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet, mm. tiedon haku ja lähteiden merkitseminen, ovat opiskelun perustaitoja. Paikallisuutta korostetaan kaikissa kursseissa nostamalla eri aihealueista esiin tamperelaisia ja pirkanmaalaisia esimerkkejä. Pirkanmaan ja Tampereen vilkas elinkeinoelämä ja laaja koulutustarjonta mahdollistavat monipuolisen verkostoitumisen. Yhteistyötahot päätetään koulukohtaisesti. Arviointi Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. Biologian pakolliset kurssit (BI1, BI2) suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit (BI3, BI4, BI5) suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritus osoittaa harrastuneisuutta, joka otetaan huomioon arvioinnissa. Kurssin itsenäinen suoritus päätetään koulukohtaisesti, ja sen tulee sisältää kurssikokeen lisäksi tutkielman laatimisen tai vastaavan määrän muita kirjallisia töitä. TAMPEREEN LYSEO Tavoitteet ja arviointi noudattavat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita ja kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Koulukohtainen syventävä kurssi ja koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Niitä ei voi suorittaa itsenäisesti. Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

169 169 tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet. KESKEISET SISÄLLÖT Biologia tieteenä elämän ominaisuudet ja perusedellytykset biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä geneettinen monimuotoisuus Evoluutio elämän kehittyminen elämän syntyvaiheet lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat lajien syntyminen ja häviäminen nykyinen eliökunta Miten luonto toimii? elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus ekosysteemien rakenne ja toiminta populaatioiden ominaisuudet lajien väliset suhteet eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys Nostetaan esiin Tampereen merkitys bioalan suomalaisena ja kansainvälisenä tutkimiskeskuksena. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää Tampereen kaupunkiluonnon muutoksen keskeisiä syitä ja oppii havaitsemaan näitä muutoksia ympäristössään. Pohditaan monimuotoisuuden ilmenemistä ja lajien suojelua kaupunkiekosysteemissä ja eliöiden sopeutumista kaupunkiympäristöön. 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden

170 170 osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja. KESKEISET SISÄLLÖT Solu elämän perusyksikkönä miten soluja tutkitaan erilaisia soluja solun rakenne ja toiminta Solun energiatalous energian sitominen energian vapauttaminen Solujen toiminnan ohjaaminen DNA:n rakenne ja toiminta proteiinisynteesi Solujen lisääntyminen mitoosi ja sen merkitys solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen Periytymisen perusteet geenit ja alleelit sukusolut ja niiden synty meioosissa periytymismekanismit Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää evoluution jatkuvuuden geenisuhteiden jatkuvana muuttumisena populaatioissa ja ekosysteemeissä Kokeellisen työskentelyn taitojen harjoittelu mahdollistetaan tasapuolisesti kaikille opiskelijoille tarjoamalla yhteistoiminta-aikoina erikoiskursseja joissakin lukioissa. Syventävät kurssit 3. Ympäristöekologia (BI3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin

171 171 tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Ekologinen tutkimus ekologisten peruskäsitteiden syventäminen ekologisen tutkimuksen tehtävä ympäristön laadun indikaattorit oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Biodiversiteetti ja sen merkitys biodiversiteetti luonnonvarana eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu biodiversiteetin väheneminen Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet aineiden kiertoon liittyvät ongelmat paikalliset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus pohjoiset metsät suot järvet ja virtavedet Itämeri Kestävä tulevaisuus ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia ekologisesti kestävä tuotanto ympäristötekniikan mahdollisuudet Tarkastellaan ihmisen vuorovaikutusta ympäristön kanssa muuttuvassa maailmassa. Opiskelija ymmärtää maapallon kantokyvyn rajat ja osaa toimia kestävän tulevaisuuden puolesta paikallisesti. Suomalaisista ekosysteemeistä tutustutaan erityisesti pirkanmaalaisiin. Paneudutaan joihinkin Tampereen ympäristöongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin. Pohditaan Tampereen viher- ja suojelualueiden merkitystä ihmisen ja luonnon kannalta. Tavoitteena on lisätä opiskelijan tietoja ihmisen toiminnan vaikutuksista oman ympäristön tilaan. Tutkimuksellinen opiskelu on painotetusti esillä. 4. Ihmisen biologia (BI4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

172 172 osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys solujen vanheneminen ja kuolema syöpä Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys ruoansulatus ja ravitsemus hengityselimistö ja hengityksen säätely veri ja verenkierto erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino tuki- ja liikuntaelimistö Elintoimintojen säätely umpirauhaset ja hormonit hermosto ja aistit lämmönsäätely Ihmisen lisääntyminen sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus hedelmöitys, raskaus ja synnytys Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys ihmisen evoluutio ja ihminen lajina perinnöllisyys ja terveys Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit elimistön puolustusjärjestelmät ihminen ja mikrobit myrkylliset aineet ja mutageenit Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää omien valintojensa vaikutukset terveyteen ja yhteisönsä hyvinvointiin.

173 Bioteknologia (BI5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja. KESKEISET SISÄLLÖT Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina DNA:n, geenien ja genomien rakenne entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina Geenien toiminta geenin toiminta ja sen säätely mutaatiot Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus geenitutkimus lääketieteessä geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Mikrobit ja niiden merkitys bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen bakteerien viljely ja käsittely mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö Kurssilla nostetaan esiin Tampereen merkitystä bioalan suomalaisena ja kansainvälisenä tutkimiskeskuksena. Kokeellisen työskentelyn taitojen harjoittelu mahdollistetaan tasapuolisesti kaikille opiskelijoille tarjoamalla erikoiskursseja (joissakin lukioissa) yhteistoiminta-aikoina.

174 174 TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 6. Kokeellinen biologia (BI6) Tavoitteena on perehtyä biologisen tutkimuksen menetelmiin, harjoittaa tiedonhankintaa, tiedon tulkintaa ja kriittistä käsittelyä sekä herättää kiinnostusta kokeelliseen biologiaan. Kurssilla tutkitaan biologisia ilmiöitä mikroskopoiden, preparoiden ja erilaisin koejärjestelyin.. Kurssin voi suorittaa pakollisten kurssien jälkeen. 7. Lääketieteellinen biologia (BI7) Tavoitteena on syventää ja laajentaa kurssilla BI4 opittuja tietoja ihmiskehon anatomiasta ja fysiologiasta. Kurssi auttaa sisäistämään asiakokonaisuuksia, jotka hyödyntävät mm. lääketieteen ja muun terveysalan, farmasian sekä liikuntatieteen jatko-opintoja. 9. Molekyylibiologian perusteet (BI9) 10. Johdanto laboratoriotyöhön (BI10) Kurssilla perehdytään tieteellisen ajattelun perusteisiin, työskentelyyn laboratoriossa sekä laboratoriotöiden raportointiin. Kurssiin sisältyy myös yhteisluentoja, jonne kutsutaan eri tieteenalojen asiantuntijoita tai osallistutaan tiedekahvilatoimintaan. Opiskelija osallistuu joko fysiikan, kemian tai biologian laborointikurssiin. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti IB:n valmistavan vuoden opiskelijoille. Koulukohtainen syventävä kurssi 8. Biologia kokonaisuutena (BI8) Tavoitteena on syventää ja kerrata valtakunnallisten kurssien (BI1-5) sisältöjä. Tavoitteena on ymmärtää biologisten vuorovaikutusjärjestelmien monimutkaisia syitä ja seurauksia sekä harjaantua biologian ainereaalitehtäviin vastaamisessa. Opiskelijat voivat vaikuttaa kurssin sisältöön. Laajuus 0,5 kurssia. 5.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa

175 integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen. Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetuksen tavoitteet Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena. 175 Kestävän kehityksen aihekokonaisuus on keskeisenä teemana kaikessa maantieteen opetuksessa: "Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva jatkuva ja ohjattu yhteiskunnan muutos, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet." Maantieteessä tarkastellaan ihmisen vuorovaikutusta ympäristön kanssa alueellisesti. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää maapallon kantokyvyn rajat ja saa kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Kestävän kehityksen periaatteita pyritään toteuttamaan kaikessa toiminnassa, myös lukion oman ympäristöohjelman tai kestävän kehityksen ohjelman avulla.

176 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus on keskeisenä teemana kaikessa maantieteen opetuksessa. Kulttuuri-identiteetti muodostuu opiskelijalle erityisesti hänen lähiympäristönsä antamista kokemuksista. Teknologia ja yhteiskunta on keskeisenä aihekokonaisuutena kaikessa maantieteen opetuksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisen perustarpeiden näkökulmasta hyödylliseen ja hyödyttömään teknologiaan ja niiden ympäristövaikutuksiin. Opiskelijat pohtivat omien elintapojensa ja valintojensa vaikutuksia lähiympäristönsä ja maailman tilaan. Muut opetussuunnitelman perusteissa mainitut aihekokonaisuudet sisältyvät kaikkiin yksittäisiin kursseihin. Niiden laajuus, käsittelytapa ja näkökulma vaihtelevat kurssisisältöjen ja käytettävien opetusmenetelmien mukaan. Hyvinvointi-käsitettä tarkastellaan myös laajasta, kulttuurirajat ylittävästä näkökulmasta käsin. Paikallisuutta korostetaan kaikissa kursseissa nostamalla eri aihealueista esiin tamperelaisia ja pirkanmaalaisia esimerkkejä. Pirkanmaan ja Tampereen vilkas elinkeinoelämä ja laaja koulutustarjonta mahdollistavat monipuolisen verkostoitumisen. Yhteistyötahot päätetään koulukohtaisesti. Arviointi Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot. 176 Maantieteen pakolliset kurssit (GE1, GE2) suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit (GE3, GE4) suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritus osoittaa harrastuneisuutta, joka otetaan huomioon arvioinnissa. Kurssin itsenäinen suoritus päätetään koulukohtaisesti, ja sen tulee sisältää kurssikokeen lisäksi tutkielman laatimisen tai vastaavan määrän muita kirjallisia töitä. TAMPEREEN LYSEO Tavoitteet ja arviointi noudattavat valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita ja kuntakohtaista

177 opetussuunnitelmaa. `Maantiede kokonaisuutena` on koulukohtainen syventävä kurssi. `Kaupunkimaantieteen perusteita` on koulukohtainen soveltava kurssi. Molemmat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Koulukohtaisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Maantieteellinen ajattelu Mitä on maantiede? maantiede luonnontieteenä maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys Maan planetaarinen luonne aurinkokunnan synty ja perusrakenne Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt Ilmakehä liikkeessä ilmakehän rakenne ja merkitys tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet Vesikehä liikkeessä veden kiertokulku luonnossa sateiden synty ja jakautuminen meriveden liikkeet ja merkitys Sää ja ilmasto sää ja sen ennustaminen lämpö- ja ilmastovyöhykkeet ilmastonmuutos Maapallon muuttuvat pinnanmuodot Maan rakenne endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla 177

178 178 Opiskelija saa tietoa Pirkanmaasta luonnonmaantieteellisenä alueena ja oppii havaitsemaan siinä tapahtuvia muutoksia. Opiskelijan maantieteellinen ajattelu kehittyy maapallosta ja lähiympäristöstä saadun lisääntyvän tiedon avulla. TAMPEREEN LYSEO Ei itsenäisesti suoritettavaksi. 2. Yhteinen maailma (GE2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla. KESKEISET SISÄLLÖT Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät lähestymistavat ja näkökulmat maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti Väestö ja asutus väestönkehitys ja väestönkasvu asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit Luonnonvarat luokittelu ja riittävyys Alkutuotanto ja ympäristö ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous maatalouden muodot metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous Teollisuus ja energia raaka-aineet ja energialähteet

179 179 teollisuuden sijainti kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet Liikkuminen ja vuorovaikutus liikennejärjestelmät matkailu ja sen merkitys eri alueilla maailmankauppa alueellinen leviämisilmiö maantieteellinen diffuusio Ihmistoiminnan alueellinen rakenne ytimet ja periferiat maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa keskukset ja vaikutusalueet kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet kehittyneisyyserot eri aluetasoilla kansainvälinen yhteistyö globalisaatio Opiskelija saa tietoa monikulttuurisesta Tampereesta ja oppii havaitsemaan kulttuurimaiseman muutoksia lähiympäristössään. Opiskelija ymmärtää alueellisia kehityseroja sekä paikallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkityksen. TAMPEREEN LYSEO Ei itsenäisesti suoritettavaksi. Syventävät kurssit 3. Riskien maailma (GE3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin

180 180 tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit luonnonriskeihin varautuminen Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin Ihmiskunnan riskit ja riskialueet väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen ristiriitojen säätelymahdollisuudet Tekniset riskit Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa vertailla ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntyviä paikallisia riskejä ja mahdollisuuksia maapallon muiden alueiden vastaaviin. Tutkimuksellinen opiskelu ja median käyttö ovat painotetusti esillä. TAMPEREEN LYSEO Eurooppa-linjan opiskelijoiden kanssa kurssin painopistealueeksi voidaan valita heidän suuntautumisvaihtoehtoaan parhaiten täydentävä kokonaisuus. 4. Aluetutkimus (GE4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa kartografian perusteet tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin,

181 181 kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet. KESKEISET SISÄLLÖT Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot kenttähavainnot, kysely ja haastattelu kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROMtallenteina olevat lähteet Paikkatietojärjestelmät paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla Oma aluetutkimus tutkimusalueen valinta aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen Kurssilla tarkastellaan ihmisen vuorovaikutusta alueellisesti. Liikkeelle lähdetään omasta pirkanmaalaisesta näkökulmasta ja edetään suurempiin aluekokonaisuuksiin. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja arkielämässä. TAMPEREEN LYSEO Eurooppa-linjan opiskelijoiden kanssa kurssin painopistealueeksi voidaan valita heidän suuntautumisvaihtoehtoaan parhaiten täydentävä kokonaisuus.

182 182 TAMPEREEN LYSEO Koulukohtainen syventävä kurssi 5. Maantiede kokonaisuutena (GE5) Tavoitteena on rakentaa kokonaiskuva maantieteestä tieteenä. Kerrataan ja syvennetään valtakunnallisten kurssien (GE1-4) sisältöjä. Tutustutaan maantieteen tutkimusmenetelmiin ja niiden soveltamiseen harjoitustöiden avulla. Harjoitellaan erilaisten tietolähteiden, erityisesti karttojen, diagrammien ja tilastojen käyttöä, tulkintaa ja laatimista sekä ainereaalikokeeseen vastaamista. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtainen soveltava kurssi 6. Kaupunkimaantieteen perusteet Toiminnallinen aluemaantieteen kurssi. Tavoitteena on konkretisoida valtakunnallisilla kursseilla opittuja aiheita paikallisesta, pirkanmaalaisesta ja tamperelaisesta, näkökulmasta. Tutustutaan kaupunkiin luonnon- ja kulttuurimaantieteellisenä alueena. Havainnoidaan ja tutkitaan kaupunkiympäristöjä ja ihmisen toimintaa kaupungin eri alueilla. Tehdään kenttätyötä keskustassa ja kurssilaisten toiveiden mukaisesti lähiöissä tai esikaupunkialueella. Harjoitellaan maisema-analyysien laatimista. Tehdään humanistisen maantieteen harjoitustöitä: Pelon maantiedettä. Onnen paikat. Minun Tampereeni. 7. Maantiede kokonaisuutena (GE7) kertauskurssi, laajuus 0,5/1,0 Rakennetaan kokonaiskuvaa maantieteestä tieteenä. Kerrataan ja syvennetään valtakunnallisten kurssien (GE1-4) sisältöjä. Harjoitellaan erilaisten tietolähteiden, erityisesti karttojen, diagrammien ja tilastojen käyttöä ja tulkintaa sekä ainereaalikokeeseen vastaamista. 5.9 Fysiikka Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä de-

183 monstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään. Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat. Opetuksen tavoitteet Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia. Arviointi Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen. 183

184 184 Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Suoritusjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavaan suoritusjärjestykseen vaadittavat edeltävät kurssit löytyvät alla olevasta taulukosta. Kurssi Edeltävät kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Lämpö (FY2) FY1 Aallot (FY3) FY1 Liikkeen lait (FY4) FY1 Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) FY1 ja FY4 Sähkö (FY6) FY1 ja FY4 Sähkömagnetismi (FY7) FY1, FY4 ja FY 6 Aine ja säteily (FY8) FY1 ja FY4 Fysiikankurssien opiskeluaikataulu (suositus) 1. vuosi; fysiikka 1-3, 2. vuosi fysiikka 4-7 ja 3. vuosi fysiikka 8 ja 10 Itsenäinen suoritus Pakollista kurssia (FY1) ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Loput valtakunnalliset syventävät kurssit voidaan suorittaa itsenäisesti. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuus näkyy kurssilla niin, että opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus oppilastöissä työskennellä vastuullisesti ja osallistuen. Viestintä- ja mediaosaamisen aihekokonaisuus näkyy fysiikassa niin, että opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua eri fysiikan oppimisen viestintäkanaviin sekä fysiikan erilaisiin mittauslaitteisiin (tietokoneavusteinen mittaus, graafiseen laskimeen liitettävät anturit). Yrittäjyyttä opiskelija oppii esimerkiksi yritys- ja teollisuusvierailujen kautta, jolloin voidaan myös pohtia paikallista teollisuuden ja teknologian kehittymistä. Aihekokonaisuuksia on mahdollista toteuttaa normaalien kurssisisältöjen lisäksi yritysvierailuina oppilaitosvierailuina verkostoitumalla vierailevien luennoitsijoiden avulla

185 185 oppilasprojekteina teknologisiin sovelluksiin / keksintöihin tutustumalla kansainvälisenä toimintana oppiaineiden välisinä integraatioprojekteina. Pakollinen kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. KESKEISET SISÄLLÖT fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuudet esiintyvät kurssilla esimerkiksi säteilyn ja liikenneturvallisuuden opintokokonaisuuksissa. Teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuutta voidaan tarkastella fysiikan historian ja maailmankaikkeuden opintokokonaisuuksissa. Työskentelytapoja ovat esimerkiksi yksilö-, pari- tai ryhmätyöt opiskelijaesitykset ja -tutkielmat videoiden ja tietoverkkojen käyttö. Syventävät kurssit

186 Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. 2. Lämpö (FY2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. KESKEISET SISÄLLÖT kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia energiavarat 186 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuuksia voidaan tarkastella energiavarojen hyödyntämisessä energiantuotannon eri vaiheissa. Työskentelytapoja ovat esimerkiksi väittely posteri. 3. Aallot (FY3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja. KESKEISET SISÄLLÖT harmoninen voima ja värähdysliike

187 187 aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen valo, peilit ja linssit ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen Hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuus voidaan huomioida äänen ja optisten laitteiden sovelluksissa. 4. Liikkeen lait (FY4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa. KESKEISET SISÄLLÖT liikkeen mallit ja Newtonin lait etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate värähdysliikkeen energia Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuuksia voidaan korostaa liikenneturvallisuutta tarkasteltaessa. Työskentelytapoja ovat esimerkiksi väittely/paneeli. 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöidenlaskennallista hallintaa syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. KESKEISET SISÄLLÖT momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike pyörimisen liikeyhtälö pyörimismäärän säilyminen pyörimisliikkeen energia

188 188 ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys gravitaatio ja gravitaation alainen liike heittoliike ja planeettojen liike satelliitit ja niiden käyttö Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus voidaan ottaa esille esimerkiksi rakennustekniikassa ja satelliittien käytössä. 6. Sähkö (FY6) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä. KESKEISET SISÄLLÖT sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä kondensaattori, kytkennät ja energia sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi Hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuudet voidaan ottaa esille sähkölaitteiden tekniikassa ja käyttöturvallisuudessa. Kestävää kehitystä voidaan tarkastella esimerkiksi akkujen ja paristojen sekä muiden komponenttien kehittymisen ja kierrätyksen näkökulmasta. 7. Sähkömagnetismi (FY7) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä perehtyy sähköturvallisuuteen syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. KESKEISET SISÄLLÖT magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä induktiolaki ja Lenzin laki

189 189 induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio energian siirto sähkövirran avulla tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sähköturvallisuus energiateollisuus Hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuudet voidaan liittää sähköenergiantuotannon ja sähkömagneettisen viestinnän opintokokonaisuuksiin. 8. Aine ja säteily (FY8) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. KESKEISET SISÄLLÖT sähkömagneettinen säteily röntgensäteily mustan kappaleen säteily valosähköilmiö säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio atomiytimen rakenne radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus massan ja energian ekvivalenssi ydinreaktiot ja ydinenergia aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu Ydinenergian opintokokonaisuuteen voidaan liittää aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta. Lisäksi hyvinvointi ja turvallisuus voidaan huomioida radioaktiivisuuden ja röntgensäteilyn kohdalla. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan ryhmälle opiskelijoita tilaisuutta vierailla Euroopan

190 190 hiukkastutkimuskeskus CERNissä, Sveitsissä. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset syventävät kurssit Edeltävät opinnot Kurssi Kokeellinen fysiikka (FY9) Lukion fysiikan kokonaiskuva (FY10) Edeltävät kurssit FY1 ja FY2 FY1 FY6 9. Kokeellinen fysiikka (FY9) Kurssilla tutkitaan kokeellisesti ilmiöitä fysiikan eri osa-alueilta ja opetellaan raportoimaan tehty koe ja kokeen tulokset. Kurssi voi sisältää mahdollisuuksien mukaan vierailuja ja ekskursioita erilaisiin tutkimus- ja teollisuuslaitoksiin. 10. Lukion fysiikan kokonaiskuva (FY10) Kurssilla kootaan yhteen eri fysiikan osa-alueet ja muodostetaan kokonaiskuva. Syvennetään eri osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla. Harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 11. Suhteellisuusteoria ja astrofysiikka (FY11) Kurssilla on mahdollista tutustua astrofysiikkaan, avaruustekniikkaan ja/tai suppeaan suhteellisuusteoriaan. Kurssin sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. 12. Elektroniikka (FY12) Kurssilla opitaan ymmärtämään puolijohdekomponenttien toimintaperiaatteet sekä tutustutaan teoriassa ja oppilastöiden avulla komponenteista valmistettujen yksinkertaisten laitteiden toimintaan. 13. Fysiikan sovellukset (FY13) Kurssilla tutustutaan opintosuunnitelman ulkopuolella oleviin fysiikan aiheisiin tai syvennetään tietämystä jollakin fysiikan alalla. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti korvaamaan muualla suoritettuja opintoja. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 15. Johdanto laboratoriotyöhön (FY15) Kurssilla perehdytään tieteellisen ajattelun perusteisiin, työskentelyyn laboratoriossa sekä laboratoriotöiden raportointiin. Kurssiin sisältyy myös yhteisluentoja, jonne kutsutaan eri tieteenalojen asiantuntijoita tai osallistutaan tiedekahvilatoimintaan. Opiskelija osallistuu joko

191 191 fysiikan, kemian tai biologian laborointikurssiin. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti IB:n valmistavan vuoden opiskelijoille Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan. Opetuksen tavoitteet Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan. Arviointi Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö

192 tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen. Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti. 192 Arviointi Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Suoritusjärjestys Pakollinen ja syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavaan suoritusjärjestykseen vaadittavat edeltävät kurssit löytyvät alla olevasta taulukosta. Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys päätetään koulukohtaisesti. Kurssi KE1 KE2 KE3 KE4 KE5 Edeltävät kurssit KE1 KE1 ja KE2 KE1, KE2 ja KE3 tai KE1 ja KE2 KE1, KE2, KE3 ja KE4 tai KE1, KE2 ja KE3 tai KE1, KE2 ja KE4 Itsenäinen suoritus Pakollista kurssia (KE1) ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Loput valtakunnalliset syventävät kurssit voidaan suorittaa itsenäisesti. Aihekokonaisuudet Kestävän kehityksen periaate sekä hyvinvointi ja turvallisuus ovat kemian opiskelun perustana. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja tekemään oikeita valintoja niin opiskelutilanteissa kuin arkielämässäkin. Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuuden tulisi ohjata oppijaa pohtimaan teknologian kehittymistä ja kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista niin, että otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Opiskelijan tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia niin omassa elämässään kuin globaalistikin. Tällöin opiskelijoita voidaan ohjata tarkastelemaan myös oman kulttuurimme ja vieraiden kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

193 193 Opetuksessa korostetaan teknologian kehittämistyöhön liittyvää innovatiivisuutta sekä ongelmanratkaisutaitoja. Yrittäjyyttä opiskelija oppii esim. yritys- ja tehdasvierailujen kautta, joilla voidaan myös pohtia paikallista teollisuuden ja teknologian kehittymistä ja merkitystä Tampereella. Lisäksi ammattikorkeakoulu- ja yliopistovierailujen kautta oppilaan tietämys paikallisesta erityisosaamisesta laajenee. Opiskelijaa rohkaistaan käyttämään tiedonhankinnan ja mallintamisen välineenä viestintäja mediatekniikkaa ohjaten häntä samalla kriittiseen tarkasteluun tiedon totuudellisuudesta. Yritys- ja oppilaitosvierailut sekä koulujen välinen verkostoituminen syventää kaikkia aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuuksia on mahdollista toteuttaa normaalien kurssisisältöjen lisäksi yritysvierailuina oppilaitosvierailuina verkostoitumalla vierailevien luennoitsijoiden avulla opiskelijaprojekteina kilpailuina teknologisiin keksintöihin/sovelluksiin tutustumalla oppiaineiden välisinä integraatioprojekteina kansainvälisenä toimintana teemapäivien tai teemaviikkojen avulla. Pakollinen kurssi 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia. KESKEISET SISÄLLÖT orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreakti-

194 194 oita Kurssilla korostuvat aihekokonaisuuksista hyvinvointi ja turvallisuus esim. työturvallisuuden ja aineiden ominaisuuksien opiskelun yhteydessä. Teknologiaa ja sen sovelluksia tarkastellaan ja käytetään hyödyksi huomioiden kestävän kehityksen periaatteet. Opiskelijaa ohjataan heti kemian opintojen alussa aktiivisesti hankkimaan tietoa sekä empiirisesti että erilaisten viestimien avulla. Työskentelytapoina voidaan käyttää esim. laborointia ja demonstraatiota yksilö-, pari- ja ryhmätöitä esityksiä ja tutkielmia yhteistoiminnallisia oppimismenetelmiä vierailevien asiantuntijoiden, esim. alaa opiskelevien entisten oppilaiden, luentoja yritys- tai oppilaitosvierailuja videoiden ja tietoverkkojen hyödyntämistä integraatiota eri oppiaineisiin esim. biologiaan opiskelijoiden pitämiä opetustuokioita. Opiskelijoita kannustetaan opiskelussaan itsearviointiin. TAMPEREEN LYSEO KE1 voidaan opettaa myös englanniksi joko kokonaan tai osittain. Syventävät kurssit 2. Kemian mikromaailma (KE2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä. KESKEISET SISÄLLÖT alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet

195 195 atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne isomeria Aihekokonaisuuksista korostuvat viestintä- ja mediataidot. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisesti tutkimaan kokeellisesti ja erilaisia malleja (atomi- ja molekyylimallinnus) käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä. Jaksollisen järjestelmän opiskelussa voidaan hyödyntää esim. projektitöitä ja ryhmätöitä. 3. Reaktiot ja energia (KE3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus) ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja - mekanismeihin liittyviä ilmiöitä. KESKEISET SISÄLLÖT kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät Aihekokonaisuuksista korostuvat kestävä kehitys ja teknologia ja yhteiskunta. Koska kurssiin sisältyy kemian stoikiometrinen laskuosuus, on tehtävien tarkkaan käsittelyyn, esittämismuotoihin ja perusteluihin kiinnitettävä erityistä huomiota. 4. Metallit ja materiaalit (KE4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumispelkistymisreaktioita osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.

196 196 KESKEISET SISÄLLÖT sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi hapettumis-pelkistymisreaktiot metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit Aihekokonaisuuksista korostuvat kestävä kehitys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta. Erilaisten raaka-aineiden jalostuksen ja erilaisten materiaalien koostumuksen, ominaisuuksien ja valmistusmenetelmien opetuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota ko. materiaalien elinkaareen ja ympäristövaikutuksiin. Kurssia opiskeltaessa voidaan ottaa myös huomioon Tampereen erityispiirteet kemian teollisuuden osalta. Työskentelytapoina voisivat olla edellä esitettyjen lisäksi erilaiset väittelytilaisuudet ja paneelit sekä tietenkin teollisuusvierailut. Kurssin yhteydessä tulisi ottaa esille myös uusimpia keksintöjä ja kehitteillä olevia tuotteita sekä tulevaisuuden ammatteja esim. korkeakouluvierailujen kautta. Kurssia voidaan joiltakin osin integroida fysiikan kanssa. 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä. KESKEISET SISÄLLÖT reaktiotasapaino happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys liukoisuus ja liukoisuustasapaino tasapainoon liittyvät graafiset esitykset Aihekokonaisuuksista korostuvat kestävän kehityksen, turvallisuuden ja teknologian lisäksi viestintä- ja mediaosaaminen. Opiskelijan tulisi ymmärtää tasapainon merkitys niin teollisuudenprosesseissa kuin

197 luonnon ilmiöissä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää oppilaan kokeellisiin tutkimustaitoihin ja mallintamistaitoihin. Opiskelijan tulisi hallita kurssin suoritettuaan graafisen esityksen tekeminen ja tulkitseminen myös TVT:tä hyödyntäen. Opetuksessa voidaan myös ottaa huomioon mahdollinen integraatio esim. biologiaan ja matematiikkaan TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset syventävät kurssit Edeltävät opinnot Kurssi Kokeellinen kemia (KE6) Lukion kemian kokonaiskuva (KE7) Ihmisen biokemia (KE8) (soveltava) Edeltävät kurssit KE1 KE1 KE5 KE1 7. Lukion kemian kokonaiskuva (KE7) Tavoitteet: Muodostetaan kokonaiskuva kemian eri osa-alueista. Kerrataan kurssien keskeisiä oppisisältöjä ja vahvistetaan laskennallisia taitoja. Harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. Suoritustapa: Keskusteluja, harjoitustöitä, nettitiedonhakuja ja mallintamista, teollisuusvierailuja. Arviointi: Kurssista annetaan arvosana (410) loppukokeen ja tuntityöskentelyn perusteella. Suoritusjärjestys: KE4- ja KE5-kurssien jälkeen. Aihekokonaisuudet: Yrittäjyys vierailut Hyvinvointi teknisen kehityksen tuomana Kestävä kehitys ympäristöseikat, mm. metallien kierrätys Teknologia ja yhteiskunta koko kurssin keskeisimpiä asioita. Viestintä- ja mediaosaaminen Internetin käyttö tiedonhakua varten. 8. Ihmisen biokemia (KE8) Tavoitteet: Tutustumme bioyhdisteiden kemiaan (esim. proteiinit, hiilihydraatit ja lääkkeet). Autamme opiskelijoita valmistautumaan pääsykokeisiin (esim. lääketiede ja farmasia). Keskeiset sisällöt: Hiilihydraatit, lipidit, proteiinit, vitamiinit, dieetit, metalli-ionit, lääkkeet, huumeet, DNA/RNA, hormonit, entsyymit. Suoritustapa: Opiskelijat pareittain valmistavat ja pitävät esitelmiä yllä mainituista aiheista. Esitelmän jälkeisen tunnin alussa esittelijät pitävät pienkokeen omasta aiheesta. Arviointi: Kurssista annetaan arvosana (410) loppukokeen ja tuntityöskentelyn perusteella. Suoritusjärjestys: Edellyttää KE1:n ja KE3:n tietoja. Aihekokonaisuudet: Hyvinvointi ja turvallisuus dieetti ja terveet elämäntavat Kestävä kehitys lääkkeet ja huumeet

198 198 Kulttuuri-identiteetti dieetit, lääkkeet ja huumeet eri yhteiskunnissa Viestintä- ja mediaosaaminen Internet yhtenä lähteenä esitelmien valmistamisissa. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 6. Laboratoriotyöt vasta-alkajille (KE6) Tavoitteet: Perehdyttää opiskelijat keskeisimpiin perinteisiin laboratoriomenetelmiin, kuten tislaus, titraus ja kalorimetria. Syvennetään taitoja kokeellisen tiedonhankinnan menetelmistä suorittamalla erilaisia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia määrityksiä. Tehdään erilaisia synteesejä ja analyyseja kemian eri osa-alueilla, tutustutaan erilaisiin tutkimusraportteihin ja laaditaan johdonmukaisia työselostuksia. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan yliopiston, teollisuus- tai tutkimuslaitosten laboratorioihin. Keskeiset sisällöt: Stoikiometria, lämpöoppi, sähkökemia, orgaanisten aineiden reaktiot, kinetiikka. Suoritustapa: Opiskelijat tekevät laboratoriotöitä, joista pitävät työpäiväkirjaa. He laativat yhdestä tai useammasta työstä työselostuksen arvosteltavaksi. Kurssilla vieraillaan jossain koulun ulkopuolisessa laboratoriossa ja/tai teollisuusyrityksessä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: Kurssi arvioidaan työpäiväkirjan ja työselostusten perusteella. Suoritusmerkintä. Suoritusjärjestys: KE2 minimi, KE3 suositus ennen KE6:ta. Aihekokonaisuudet: Yrittäjyys vierailut Turvallisuus työmenetelmät, työvälineet, mm. suojatakit ja suojalasit Kestävä kehitys käytetään mahdollisimman pienet määrät kaikkia kemikaaleja; kerätään pois kaikki ympäristön kannalta kyseenalaiset tuotteet ja reagenssit Teknologia ja yhteiskunta laboratoriotyöt ja -välineet ovat esimerkkejä. Lisää tulee vierailuista Mediaosaaminen Internetistä voi hakea tiettyihin töihin oikeat arvot, joihin tulee verrata omat tulokset. 9. Johdanto laboratoriotyöhön (KE9) Kurssilla perehdytään tieteellisen ajattelun perusteisiin, työskentelyyn laboratoriossa sekä laboratoriotöiden raportointiin. Kurssiin sisältyy myös yhteisluentoja, jonne kutsutaan eri tieteenalojen asiantuntijoita tai osallistutaan tiedekahvilatoimintaan. Opiskelija osallistuu joko fysiikan, kemian tai biologian laborointikurssiin. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti IB:n valmistavan vuoden opiskelijoille. 10. Laboratoriotyöt edistyneille (KE10) Tutkitaan kemiallisia ilmiöitä kokeellisesti. Perehdytään keskeisimpiin perinteisiin laboratoriomenetelmiin (esim. titraus, tislaus, kalorimetria jne.). Kurssi voi sisältää myös laboratoriovierailuja. Kokeen sijasta kurssi suoritetaan laboratoriotyöselostusten avulla. Arviointi: Kurssi arvioidaan työpäiväkirjan ja työselostusten perusteella. Suoritusmerkintä. Suoritusjärjestys: Edellyttää kurssien KE1-KE4 tietoja

199 Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan. Tampereen lukioissa oman uskonnon opetusta annetaan evankelis-luterilaisen, ortodoksisen ja islamilaisen uskonnon ryhmissä. Tarvittaessa koulutuksen järjestäjä toteuttaa uskonnonvapauslain ja lukiolain mukaisesti muidenkin uskontokuntien mukaista oman uskonnon opetusta. Opetuksen tavoitteet Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen

200 200 hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia. Arviointi Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen Evankelis-luterilainen uskonto Pakolliset kurssit 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus. KESKEISET SISÄLLÖT uskonnon määrittely ja tutkiminen uskonnon ydinkysymykset uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa Raamattu pyhänä kirjallisuutena yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

201 201 Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys oman katsomuksen tunnistaminen ja rakentaminen sekä toisten katsomusten tunteminen ja arvostaminen uskonto yhteiskuntaa luovana, uudistavana tai säilyttävänä tekijänä kansalaisuskonnon käsite Hyvinvointi ja turvallisuus uskonto yhteyttä ja turvaa luovana tekijänä Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Raamatun ja uskonnon vaikutus suomalaisiin, eurooppalaisiin ja yleisinhimillisiin arvoihin Raamatun ja uskonnon ilmeneminen suomalaisessa kulttuurissa, esimerkiksi taiteessa, nimistössä, juhlaperinteessä, kielessä, mainonnassa Viestintä- ja mediaosaaminen uskonnon vaikutusten havaitseminen mediassa 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan. KESKEISET SISÄLLÖT kristillisen kirkon synty alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon lännen kirkko keskiajalla idän kirkon kehitys reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

202 202 kirkkohistoriallisten kehityslinjojen havaitseminen Tampereella. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys työn etiikka eri kirkkokunnissa Hyvinvointi ja turvallisuus sosiaalisen auttamisen historia ja nykypäivä, esim: lähimmäisen auttaminen ja sairaanhoito kirkon historian vaiheissa, kirkollinen diakoniatyö Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus kristillisen kirkon historia ja kulttuurinen vaikutus eurooppalaisen, suomalaisen ja tamperelaisen kulttuurin yhtenä keskeisenä juonteena oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentuminen ja vahvistuminen 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita. KESKEISET SISÄLLÖT ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta hyvän ja pahan käsitteet kristillinen etiikka ja etiikan teoriat yksilöeettisiä kysymyksiä yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti, koska sen sisältö ja tavoitteet liittyvät olennaisesti luvussa 3.1 mainittuun aktiivista vuorovaikutuksellista prosessia edellyttävään oppimiseen, joka toteutuu parhaiten lähiopetuksessa.

203 203 Aihekokonaisuudet Etiikan kurssilla UE3 käsitellään luontevasti kaikkien aihealueiden kysymyksiä, kuten Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys ihmisoikeudet ja niiden soveltaminen käytännön arkielämään oman perustellun ja kriittisen mielipiteen muodostaminen, sen esittäminen ja siitä keskustelu toisten mielipiteitä kunnioittaen työn merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle Hyvinvointi ja turvallisuus omien näkemysten ja tunteiden ilmaisu vuorovaikutustilanteessa ristiriitaisten tilanteiden kohtaaminen ja käsittely turvallisesti Kestävä kehitys ihmisen elämäntapojen ja luonnon välisen suhteen ongelmien käsittely kulutuksen ja markkinoinnin etiikka Suomen ev.lut. kirkon ympäristöohjelman tarjoamat näkökulmat Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus eri kulttuurien edustajien välisten suhteiden problematiikka monikulttuurisen yhteiskunnan tuomat haasteet Teknologia ja yhteiskunta tiedon, teknologian ja luonnon käyttämiseen liittyvät kysymykset ihmisarvon ja tekniikan sovellusten välinen suhde (esim. biotieteiden tai informaatioteknologian sovellusten alueella) Viestintä- ja mediaosaaminen tiedonvälityksen ja kaupallisen median eettiset kysymykset Syventävät kurssit 4. Uskontojen maailmat (UE4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. KESKEISET SISÄLLÖT Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät uskontojen pyhät kirjat ja oppi

204 204 uskontojen eettiset ohjeet uskontojen kultit ja rituaalit uskontojen suuntaukset uskonnot ja yhteiskunta maailmanuskontojen näkeminen osana tamperelaista elämänpiiriä. Aihekokonaisuudet Hyvinvointi ja turvallisuus uskontojen tarjoama turva ihmisen ja hänen lähiympäristönsä arjessa ja juhlassa Kestävä kehitys uskontojen näkemykset ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus muiden uskontojen tuntemus osana kulttuurista lukutaitoa monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen valmiuksien saaminen kulttuurien väliseen toimintaan Viestintä- ja mediaosaaminen tiedotusvälineiden antama kuva uskonnoista TAMPEREEN LYSEO Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä, koska vierailut ja vierailijat ovat olennainen osa opetusta. 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta. KESKEISET SISÄLLÖT muinaissuomalainen uskonto Suomen kirkkohistorian yleislinjat luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa ei-kristilliset yhteisöt Suomessa kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

205 205 Kurssi antaa mahdollisuuden tutustua uskontojen ilmenemismuotoihin Tampereella. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt osallistumisjärjestelminä ja vaikuttamiskanavina Hyvinvointi ja turvallisuus seurakunnan tarjoamat tukiverkostot elämän kriisitilanteissa, esim. kirkolliset toimitukset, diakonia ja sielunhoito uskonnollinen yhteisö osallisuuden ja elämänilon tuojana uskontoon liittyvien lieveilmiöiden tarkastelu Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus suomalaisen yhteiskunnan uskonnollinen ja katsomuksellinen moni-ilmeisyys oman identiteetin jäsentäminen osana suomalaista katsomusperinnettä uskonto suomalaisessa taiteessa, esim. kirkkoarkkitehtuurissa, kirjallisuudessa, musiikissa Viestintä- ja mediaosaaminen Suomessa toimivien uskonnollisten yhteisöjen näkyminen mediassa Oppiaineen luonne, yhteistyötahot ja menetelmät Monipuoliset konstruktiivista oppimista tukevat työtavat soveltuvat hyvin evankelis-luterilaisen uskonnon oppiainekseen ja tavoitteisiin. Oppilasta aktivoivista työtavoista erityisesti keskustelu tukee mm. sosiaalisuutta, erilaisten näkemysten hyväksymistä ja oman katsomuksen rakentumista. Opiskeluun liittyy yhteiskunnan ja kulttuurin ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelu ja ymmärtäminen. Tampereella yhteistyötahoja ovat esimerkiksi ev.lut seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, erilaiset oppi- ja kulttuurilaitokset sekä eri alojen yritykset. Kurssien suoritusjärjestys ja arviointi Kurssilla UE1 perehdytään uskonnon peruskäsitteisiin ja uskontoon ilmiönä, joten se on suositeltavaa suorittaa ennen muita uskonnon pakollisia tai syventäviä kursseja. Kurssi FI1 suositellaan suoritettavaksi ennen kurssia UE3. Etiikan peruskäsitteet opiskellaan FI1:ssä, joten UE3:n etiikan opiskelu voidaan tältä osin rakentaa aiemmin opitun varaan. Kurssit UE1 UE5 arvostellaan numeroilla. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroilla ja soveltavat suoritusmerkinnällä. Ne voidaan ottaa korottavina huomioon päättöarvioinnissa.

206 206 Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssin itsenäisestä suorittamisesta ja sen edellyttämistä tehtävistä on sovittava aineen opettajan kanssa. Itsenäinen suorittaminen edellyttää yhden tai useamman kirjallisen tai vastaavan tuotoksen hyväksyttyä laatimista sekä osallistumista kurssin kirjalliseen kokeeseen tai tenttiin. Opiskelijan on omassa tuotoksessaan arvioitava käyttämiään lähteitä ja opiskeluprosessiaan. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtainen syventävä kurssi 6. Raamatuntutkimus (UE6) Sisältö: Kurssilla syvennetään Raamatun tuntemusta, sen merkitystä maailmankatsomuksen ja länsimaisen kulttuurin perusaineksena sekä perehdytään tieteelliseen raamatuntutkimuksen viimeisimpiin tuloksiin ja erilaisiin Raamatun tulkintatapoihin sekä niiden synnyttämään keskusteluun kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoite: Raamatun sisällön, tutkimuksen ja kulttuurivaikutusten ymmärtäminen sekä yksilö- että yhteisötasolla. Suoritustapa: Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arvostelu: Suoritusmerkintä/arvosana. Menetelmät: Kurssilla voidaan tehdä opintomatka (oma kustannus) Ortodoksinen uskonto Keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija ortodoksiseen uskontoon, sen kulttuuriperintöön sekä tästä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa ortodoksisuutta tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnonopetuksessa käytetään hyväksi kirkon omia lähteitä, ajankohtaista materiaalia sekä viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, opetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Opetuksen tavoitteet Opiskelija kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailman katsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa uskonnollista perinnettä ottaa huomioon ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus, sekä pystyy elämään ja toimi-

207 207 maan eri kulttuureista tulevien sekä eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yhteisön ja yksityisen ihmisen elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissa. hallitsee käsitteitä, joiden avulla osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen osaa pohtia uskonnollisia ja moraalisia kysymyksiä ja keskustella niistä sekä osaa etsiä itsenäisesti uskontoihin liittyvää tietoa ja arvioida sitä kriittisesti. Arviointi Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arviointi kohdistuu katsomuksellisten aineiden hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida oman uskonnon, kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutusta sekä muita uskontoja. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Pakolliset kurssit 1. Ortodoksinen maailma (UO1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua. KESKEISET SISÄLLÖT varhaiskirkko Bysantin aika oppi ja hallinto määräytyvät idän ja lännen kirkon ero Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot orientaaliset kirkot lännen kirkot 2. Uskonoppi ja etiikka (UO2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin.

208 208 KESKEISET SISÄLLÖT ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite Pyhä Kolminaisuus Jumalansynnyttäjä pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen ortodoksinen ihmiskuva yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä 3. Raamattutieto (UO3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa osaa omatoimisen Raamatun käytön. KESKEISET SISÄLLÖT Jumala ja ihminen Pentateukissa viisauskirjallisuus profeetat ja messiasodotus evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet Jeesuksen henkilö Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista Paavali ja hänen kirjeensä Syventävät kurssit 4. Uskontojen maailmat (UO4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä. KESKEISET SISÄLLÖT Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät uskontojen pyhät kirjat ja oppi uskontojen eettiset ohjeet uskontojen kultit, rituaalit ja taide uskontojen suuntaukset uskonnot ja yhteiskunta

209 209 Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. 5. Ortodoksinen Suomi (UO5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa. KESKEISET SISÄLLÖT suomalainen muinaisusko ortodoksit idän ja lännen välissä katolisuudesta luterilaisuuteen itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko maahanmuuttajien ortodoksinen perinne ykseys ja erilaisuus uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa Katolinen uskonto Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontokuntasidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Katolisen uskonnonopetuksen tehtävä on antaa katoliselle oppilaalle tiedollisia ja taidollisia aineksia katolisen kirkon rakenteen ja elämän sekä katolisen elämäntavan hahmottamiseen ja ymmärtämiseen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskontojen maailmaa ja merkitystä historian ja yhteiskunnan muovaajana. Pakolliset kurssit 1. Katolinen maailma (UK1)

210 210 Tavoitteet Opiskelija tuntee kirkon synnyn ja kehityksen päälinjat sekä kirkon nykyisyyttä muovanneita tekijöitä ymmärtää katolisen kirkon muotoutumisen historiaa eri vaiheissa tuntee katolista maailmankirkkoa eri maanosissa ja osakirkkojen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaa ja kulttuuriin tuntee ekumeniaa, katolisen kirkon käymää oppikeskustelua muiden kristittyjen kanssa ja dialogia muiden uskontojen kanssa Keskeiset sisällöt Kirkon synty vanhalla ajalla juutalaisuus ja kristinusko kristinusko kohtaa Rooman valtakunnan uskonnollisuuden kirkon kehitys ja leviäminen kirkkoisät Kirkon kehitys keskiajalla leviäminen jakamattoman kirkon aika lännen yhtenäiskulttuurin aika keskiajan kirkolliskokouksia kirkollinen elämä Pohjoismaissa kirkkorakennustaidetta ( mahdollinen tutustumiskäynti keskiaikaiseen kirkkoon, esim. Messukylän vanhaan kirkkoon ) maallisen ja hengellisen vallan suhde Ritarikunnan edustajan vierailu oppilasryhmään Reformaatio ja katolisen kirkon reformi myöhäiskeskiajan reformatorisia liikkeitä Lutherin toiminta ja evankelis-luterilaisen kirkon synty muita protestanttisia kirkkoja ja liikkeitä Tridentin kirkolliskokous reformaatio Pohjoismaissa 1500-luvun kirkollisia vaikuttajia Katolisen kirkon kehitys uudella ajalla kirkon ja yhteiskunnan suhteiden kehitystä katolisen kirkon ja muiden kirkkojen suhteita kirkko ja ajan filosofisia ja luonnontieteellisiä kysymyksiä katolisen kirkon laajeneminen maailmankirkoksi ( oppilaiden omien kotimaiden kirkkotraditioon tutustuminen esitelmien kautta) Vatikaanin 1. kirkolliskokous ja opillinen kehitys 1900-luvun kirkollisia kysymyksiä katolinen kirkko Pohjoismaissa

211 211 Vatikaanin 2. kirkolliskokous ja sen jälkeinen kirkko paavi Johannes XXIII kirkolliskokouksen kokoonpano ja tehtävät istuntokaudet ja niiden asiakirjat paavi Paavali VI kirkollisen elämän kehitys kirkolliskokouksen jälkeen paavi Johannes Paavali II 2. Raamattu, Traditio ja opetusvirka (UK2) Tavoitteet Opiskelija tuntee Raamatun synnyn ja taustalla vaikuttanutta kulttuurihistoriaa tuntee Raamatun sisällön hahmottaa Vanhan ja Uuden testamentin keskinäistä suhdetta tuntee Tradition sisältöä ja suhteen Raamattuun ymmärtää, että Raamatun ja Tradition autenttinen tulkinta on uskottu opetusviralle tuntee dogminmuodostusta tuntee liturgian kehityshistoriaa Keskeiset sisällöt Vanhan ja Uuden testamentin pyhät kirjoitukset ja niiden käyttö liturgiassa Vanhan ja Uuden testamentin synty, rakenne ja kaanonit Raamatun käyttö Pelastushistoria Jumalan ilmoitus itsestään Vanhassa testamentissa Jumalan ilmoitus Jeesuksessa Kristuksessa Pyhän Hengen toiminta Kirkon apostolinen traditio ylösnousemususko depositum fidei sakramenttien ja liturgian vietto Jakamattoman kirkon kirkolliskokousten opillisia kysymyksiä pyhä Kolminaisuus Jeesus Kristus, ihmiseksi tullut Jumalan Poika Jumalan äiti Credo Piispat opetusviran haltijoina apostolinen suksessio

212 212 kirkon erehtymättömyys: paavi piispainkollegion päänä (ex cathedra ) ja kaikki piispat paavin kanssa kirkolliset virat opetusviran tehtävät Dogmien määrittely ja sisältö Pyhän Hengen ohjaus kirkossa dogmaattiset ja moraaliset totuudet välttämättömiä uskon kokonaisuudelle 3. Etiikka ja moraali ( UK3 ) Tavoitteet Opiskelija tuntee katolista ihmiskäsitystä ja moraalin perusteita sekä ymmärtää, kuinka kirkko voi niiden pohjalta muodostaa eettisiä kannanottoja tuntee katolista opetusta seksuaalisuudesta ja seksuaalimoraalista tuntee katolista sosiaaliopetusta hahmottaa erilaisia yhteiskunnassa esiintyviä eettisiä näkemyksiä Keskeiset sisällöt Katolinen ihmiskäsitys Raamatun ja kirkon opetuksen perustalta Raamatun ihmiskäsitys ihmisen kutsumus kirkon opetusta ihmisestä hyveet elämänvoimana Kirkon eettisen ja moraalisen opetuksen muotoutuminen etiikan ja moraalin peruskäsitteistöä yleiset moraaliohjeet uskon totuuksina kristityn velvollisuus kehittää omaatuntoaan Ihmisen seksuaalisuus, kirkon seksuaaliopetus, avioliitto ja selibaatti seksuaalisuus ihmisen persoonaan kuuluvana rakkaus tahdon ja kiintymyksen asiana avioliiton ominaisuudet ja vastuullinen vanhemmuus puhtaus avioliitossa perhe Jumalan suunnitelmassa selibaatti elämänmuotona Kirkon kannanottoja yhteiskunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan kysymyksistä 1800-luvun yhteiskunnallinen muutos oikeudenmukaisuuden kysymyksiä 1900-luvun maailmassa paavien sosiaaliopetus kirkko rauhan rakentajana ja sovittelijana

213 213 Yhteiskunnallisia kannanottoja eettisiin kysymyksiin Suomessa käytävää sosiaalieettistä keskustelua Suomessa käytävää seksuaalipoliittista keskustelua

214 214 Syventävät kurssit 4. Uskontojen maailmat (UK4) Tavoitteet Opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä. Keskeiset sisällöt Uskontojenlevinneisyys ja kannattajamäärät yleiskuva uskontojen vaikutusalueista Uskontojen pyhät kirjat ja oppi mitä ovat pyhät kirjat kirjauskonnot eri uskontojen pyhiä kirjoja Uskontojen eettiset ohjeet yleisinhimilliset eettiset käsitykset uskontojen omat normistot Uskontojen kultit, rituaalit ja taide jumalanpalvelusten, palvonnan ja kunnioituksen muotoja taide uskonnon sisältönä ja kuvaajana Uskontojen suuntaukset uskontojen ilmenemisen monimuotoisuus uskontojen sisäinen kehitys ja jännitteet Uskonnot ja yhteiskunta uskonnot yhteiskunnallisessa kontekstissa uskontojen ja yhteiskuntien keskinäinen vaikutus 5. Katolinen elämäntapa (UK5) Tavoitteet Opiskelija hahmottaa kristillisen elämän ominaispiirteitä tuntee maallikon kutsumuksen ja apostolaatteja

215 215 tuntee luostarien ja sääntökuntien kehitystä ja spiritualiteettia tuntee katolisen hurskauden ilmenemismuotoja tuntee katolisen kirkon rakenteen ja hierarkian tuntee katolisen kirkon elämää Suomessa Keskeiset sisällöt Kristillinen elämä tuntee ensimmäisten kristillisten sukupolvien elämää hahmottaa kristinuskon ja kirkon yhteisöllistä luonnetta hahmottaa yksilön vapauden ja vastuun suhdetta näkee hengellisyyden ja arkielämän yhteenkuuluvuuden Spiritualiteetin eri muotoja spiritualiteetin määrittelyä ja pyrkimyksiä maallikkojen osallistumista eri spiritualiteetin muotoihin Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen määrittelemiä apostolaatteja ja niiden kehitystä apostolaatin määrittelyä erilaisia apostolaatteja Luostarilaitoksen ja sääntökuntien kehitystä ja karisma luostarilaitos ja sen kehitystä sääntökuntia ja niiden karismaan tutustumista Suomessa toimineet ja toimivat luostarit Suomessa toimivat sääntökunnat opintoretki jonkun sääntökunnan edustajien luo tai sääntökuntalaisen vierailu oppilasryhmässä Perinteisiä ja liturgisia rukouksia ja hartauksia ja niiden kehitystä katolisia hartauksia, litanioita, rukouksia ja sakramentaaleja ruusukko-rukouksen ja ristintien hartauden kehitys ja käyttö Pyhiinvaellusperinnettä pyhiinvaelluksen määrittely pyhiinvaelluskohteita Euroopassa pyhiinvaelluskohteita muualla maailmassa pyhiinvaelluksia Suomessa Katolisen kirkon rakenne paavius: kirkon ykseyttä palveleva virka kirkon keskushallinto piispainkokoukset ja hiippakunnat seurakuntien hallinto

216 216 Katolinen paikalliskirkko Suomessa katolisen kirkon kehityslinjoja Suomessa 1900-luvun alusta nykyiset seurakunnat katolinen kirkko suomalaisen yhteiskunnan osana Muiden kristittyjen ja uskontojen kohtaaminen Suomessa ekumeeninen toiminta Suomessa kirkkojen välisiä oppikeskusteluja dialogia muiden uskontojen kanssa Islamin uskonto 1. Islam, yhteiskunta ja kulttuuri (UI1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee islamin synnyn, kehityksen, leviämisen sekä islamin nykyaikana ymmärtää islamin opin perusteet sekä Jumalan palvelemisen (Ibada) merkityksen tuntee islamin pääsuunnat sekä niiden historiallista ja kulttuurista vaikutusta ymmärtää, miten islam vaikuttaa eri puolilla maailmaa. KESKEISET SISÄLLÖT maailma islamin syntyaikana profeetta Muhammedin elämänkerta islamin synty ja alkuvaiheet Mekassa ja Medinassa kalifien aika islamin leviäminen ja pääsuunnat islam nykyajan maailmassa islamin ja muiden uskontojen välinen vuoropuhelu 2. Islamin oppi ja etiikka (UI2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee islamin opin perusteet ymmärtää Koraanin yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin. KESKEISET SISÄLLÖT islamin käsitys Jumalasta, ihmisestä ja maailmasta uskon pilarit (Arkan Al-Iman) elämän tarkoitus

217 217 kuoleman jälkeinen elämä hyvän ja pahan käsitteet islamin pilarit (Arkan Al-Islam) islamilainen etiikka yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä 3. Koraanitieto (UI3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Koraanin synnyn ja rakenteen tuntee Koraanin käytön islamin opetuksen mukaan ymmärtää Koraanin merkityksen tämän päivän islamille sekä Koraanin merkityksen etiikan muotoutumisessa osaa omatoimisen Koraanin käytön. KESKEISET SISÄLLÖT Koraani Jumalan ilmoitus (Al-Risala) Koraanin ilmoitusten välittäminen (Al-Wahi) Koraanin ilmoitusten tilannekohtaisuus (Asbaabu Al-Nuzuul) Koraani käsikirjoituksena ja valmiina painoksena Koraanin rakenne ja sisällön aihealueet Koraanin muoto, kieli ja tyyli Koraanin tekstin tulkinta (Tafsir Al-Qur an) Koraanin lukeminen 4. Uskontojen maailmat (UI4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. KESKEISET SISÄLLÖT Kurssilla käsitellään kristinuskoa, hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja ja juutalaisuutta seuraavien teemojen Lukion muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät uskontojen pyhät kirjat ja oppi uskontojen eettiset ohjeet uskontojen kultit, rituaalit ja taide uskontojen suuntaukset uskonnot ja yhteiskunta

218 Islam meillä ja muualla (UI5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee islamilaisen sivilisaation olemassaolon ja merkityksen länsimaissa ymmärtää islamin suhtautumisen tieteisiin ja tuntee islamin ja lännen tieteiden vuorovaikutusta ymmärtää islamin suhtautumisen taiteisiin, tuntee islamilaisen taiteen lajeja sekä tuntee islamilaisen ja länsimaisen taiteen vuorovaikutusta tuntee islamilaista moskeijanrakennustaidetta ja arkkitehtuuria ymmärtää uskontojen merkityksen tieteiden ja taiteiden muokkaajana ymmärtää tieteiden ja taiteiden merkityksen eri uskontoja, kulttuureja ja ihmisiä yhdistävänä tekijänä myös nykypäivänä ymmärtää islamin yleismaailmallisen luonteen sekä islamin nivoutumisen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. KESKEISET SISÄLLÖT islamilainen sivilisaatio länsimaissa islamin tieteiden vaikutus lännessä islamin käsitys taiteesta ja muotoilusta lännen vaikutus islamilaiseen taiteeseen moskeijoiden kehitys ja islamilainen arkkitehtuuri sivilisaatioiden silta tämän päivän maailmassa islam ja länsi islamin ajankohtainen tilanne maailmassa Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisillä päätöksillä. Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia UX ja kurssin numeroa Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.

219 219 Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Opetuksen tavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita. Arviointi Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista. Pakolliset kurssit 1. Hyvä elämä (ET1) Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti. KESKEISET SISÄLLÖT peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä

220 220 ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin 2. Maailmankuva (ET2) Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle. KESKEISET SISÄLLÖT maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.

221 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta. KESKEISET SISÄLLÖT ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena ihmisoikeudet ja niiden historia poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä Syventävät kurssit 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina. KESKEISET SISÄLLÖT kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa 221

222 222 TAMPEREEN LYSEO Voi suorittaa UE4-kurssin yhteydessä. 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä. KESKEISET SISÄLLÖT maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt uskonnon ja uskonnollisuuden olemus uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen ateismi ja agnostismi sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina 5.13 Filosofia Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muo-

223 dostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä. Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi. Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin. 223 Filosofia oppiaineena tukee tavoitteiltaan ja sisällöltään Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen strategisia päämääriä. Filosofian kurssikohtaisissa sisällöissä otetaan huomioon valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa esitetyt aihekokonaisuudet. Suositellaan, että kouluissa tehdään yhteistyötä erityisesti muiden humanistis-yhteiskunnallisten oppiaineiden kanssa. Yhteistyössä on otettava huomioon ainereaalin asettamat vaatimukset. Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä voidaan filosofian käsitteitä ja teorioita käyttää muiden tieteenalojen kysymysten hahmottamisessa. Vastaajaa voidaan pyytää myös antamaan esimerkkejä muilta tieteen- ja elämänalueilta. (YTL , Ainereaalin toimeenpano kevään 2006 tutkinnosta alkaen.) Suositellaan, että koulujen tasolla filosofian opetuksessa hyödynnetään tietoverkkojen tuomia mahdollisuuksia, etenkin Moodle-oppimisympäristöä. Lisäksi opiskelijoita on informoitava seututarjottimessa olevista filosofian kursseista. Arviointi Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysy-

224 mysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. 224 Arviointiperusteet Koulukohtaisten syventävien kurssien kohdalla noudatetaan numeroarviointia. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Syventävät ja soveltavat kurssit Koulukohtaiset kurssit ovat pääsääntöisesti syventäviä. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa voidaan kuitenkin määrittää kurssi soveltavaksi, jos kurssin oppisisällöt sitä edellyttävät. Kurssien suoritusjärjestys Ensimmäiseksi filosofian kurssiksi suositellaan pakollista kurssia Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1). Muiden kurssien suoritusjärjestyksestä voidaan koulukohtaisesti antaa tarkempia suosituksia. Kurssien hyväksilukeminen Koulussa harkitaan tapauskohtaisesti, mitkä kurssit tai muut opintosuoritukset ovat hyväksiluettavissa filosofian oppimäärään. Itsenäinen suoritus Suorittaessaan kurssin itsenäisesti opiskelijan tulee perehtyä monipuolisesti kurssin oppisisältöihin. Suositeltavia oppimismenetelmiä ovat erilaiset kirjalliset tuotokset, kuten tutkielmat, referaatit ja esseet sekä kurssikokeen suorittaminen. Yhteistyötahot Luonnollisia yhteistyötahoja lukion filosofian opiskelun tueksi Tampereen seudulla ovat esimerkiksi: Tampereen yliopisto Kesäyliopisto filosofinen aikakauslehti Niin & Näin sekä Tampereen kaupungin kirjasto (Metson filosofiaillat) Tampere-talo, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto (Suuri filosofiatapahtuma) Skepsis ry Tampereen Vapaa-ajattelijat ry uskonnolliset yhteisöt teatterit ja museot muut toisen asteen oppilaitokset.

225 225 Pakollinen kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta. hankkii käsitteellisiä valmiuksia maailmankatsomukselliselle pohdinnalle, joka tukee katsomusaineiden opiskelua. saa välineitä kriittisen ajattelun kehittämiseen. KESKEISET SISÄLLÖT mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä Syventävät kurssit 2. Filosofinen etiikka (FI2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.

226 226 perehtyy ympäristöetiikan suuntauksiin. KESKEISET SISÄLLÖT moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä ympäristöetiikan perusteet. Suositellaan, että oppimisessa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksiin: kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteiskunta. 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta. KESKEISET SISÄLLÖT metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa totuuden luonne ja totuusteoriat tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä argumentoinnin ja päättelyn perusteita

227 227 Suositellaan, että oppimisessa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksiin: teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa. KESKEISET SISÄLLÖT yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus Suositellaan, että oppimisessa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksiin: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteiskunta. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat 5. Ympäristöfilosofia (FI5) Tavoitteet: Tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten filosofia lähestyy ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Toisena tavoitteena on itsenäisen tiedonhaun ja raportoinnin taitojen kehittäminen. Keskeiset sisällöt: Ympäristöfilosofian peruskysymykset ja -suuntaukset, keskeiset käsitteet sekä ympäristöfilosofit. Suoritustapa: Kurssilla opiskelijat selvittävät itsenäisesti tai erikokoisissa ryhmissä, millaisia

228 kysymyksiä, suuntauksia, ym. ympäristöfilosofian alaan kuuluu. Kurssin on projektiluontoinen. Se voidaan toteuttaa myös pienryhmäopetuksena, jolloin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti. Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan aktiivista osallistumista projektin läpi viemiseen. Suoritusjärjestys: Kurssin voi suorittaa filosofian 1. kurssin jälkeen. 6. Filosofian historia (FI6) Tavoitteet: Tavoitteena on tutustua eri aikakausien filosofiseen ajatteluun ja filosofeihin. Kurssilla voidaan myös keskittyä jonkin tietyn aikakauden filosofiaan. Keskeiset sisällöt: Eri aikakausien keskeiset filosofiset ongelmat ja niihin esitetyt ratkaisut. Suoritustapa: Itsenäinen suoritus tai kurssille osallistuminen. Kurssin jokainen osallistuja pitää alustuksen. Kurssi voidaan toteuttaa myös pienryhmäopetuksena, jolloin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti. Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Suoritusjärjestys: Kurssin voi suorittaa filosofian 1. kurssin jälkeen. 7. Introduction to TOK (FI 7) Description: Course FI 7 serves as an introduction to the IB subject Theory of Knowledge (TOK) which is a compulsory 100 hour course in the IB diploma programme. The main question in TOK is How do you know? The aim of the course is to help students to think critically about the nature of knowledge and about how the various areas of knowledge are related to one another. TOK builds on the critical thinking skills that students should naturally be acquiring across the range of subjects that they study. The course is meant for IB preparatory year students. Possible grades are S (passed) or H (failed) Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. 228 Historian opetuksessa tarkastellaan erityisesti Tampereen teollisuuskaupungin historian keskeisiä tapahtumia Suomen historian taustaa vasten. Tähän tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa yhteistyö museoiden, julkisyhteisöjen ja yritysmaailman kanssa.

229 229 Opetuksen tavoitteet Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan Suomen historian ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena. Opetuksessa tuetaan opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi antamalla hänelle hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tavoitteena on, että opiskelija saa monipuolisen yleissivistyksen sekä hyvät tiedot ja taidot myös kotiseutunsa historiasta ja talouselämän kehityksestä. Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Jokaisen kurssin alussa selvitetään oppilaille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Historian koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat esimerkiksi eheyttäviä kursseja, menetelmäkursseja tai muun koulutuksen järjestämiä kursseja. Suoritusjärjestys

230 230 Pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Suositus pakollisten kurssien suoritusjärjestykseksi on Itsenäinen suoritus Mikäli opiskelija haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, vaadittavasta kirjallisuudesta ja mahdollisista lisätehtävistä, kuten tutkielmasta, on erikseen sovittava opettajan kanssa. Soveltavien kurssien suorittamisesta päätetään koulukohtaisesti. TAMPEREEN LYSEO Historian pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Vaihtoehtoisena suoritustapana suositellaan seututarjottimen verkkokurssia. Aihekokonaisuudet Historia oppiaineena nostaa esiin eri aihekokonaisuuksien historian ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään niiden merkitystä. Aihekokonaisuuksien tavoitteita voidaan lähestyä yhteyksillä paikallisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin. Aihekokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa. Seuraavassa esitetään painopisteitä, joihin historian opetuksessa voidaan kiinnittää huomiota. Painotuksissa voidaan ottaa huomioon ajankohtaiset tapahtumat. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aatehistorian taustaa vasten tarkastellaan erityisesti ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia (HI2). Aktiivinen kansalaistoiminta, demokratian kehitys ja merkitys nostetaan esille luvun historiaa opiskeltaessa (HI3, HI4). Asioita voidaan lähestyä museotoimen ja kansalaisjärjestöjen avulla. Hyvinvointi ja turvallisuus Historiassa pohditaan erityisesti hyvinvointivaltion, oikeuslaitoksen ja turvallisuuspolitiikan kehitystä (HI3, HI4). Yhteistyötä on mahdollista tehdä julkisyhteisöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kestävä kehitys Oppiaineessa pohditaan, miten ihminen on muokannut ympäristöään. Historia oppiai-

231 neena auttaa oppilasta ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen kansallisella ja globaalilla tasolla (HI1, HI3, HI6). Historia esittää ihmisen ja ympäristön yhteisen menneisyyden. Yhteistyötä voidaan tehdä eri ympäristöjärjestöjen, ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston ja Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kanssa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kulttuurihistoria auttaa opiskelijaa rakentamaan identiteettiään ja ymmärtämään eri kulttuureja (HI2, HI5, HI6). Yhteistyötä on mahdollista tehdä esimerkiksi eri kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Teknologia ja yhteiskunta Historia käsittelee teknologian kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä (HI1, HI3, HI4). Asiaan voidaan perehtyä tutustumalla Tampereen teollisuuskaupungin historiaan museoiden ja paikallisten verkkomateriaalien avulla. Viestintä- ja mediaosaaminen Historiassa käytetään monipuolisia lähteitä. Historia oppiaineena korostaa lähdekritiikkiä, ja siinä opiskellaan mediakriittisyyttä ja annetaan mahdollisuuksia muodostaa eri historiantulkintoja. Kursseilla voidaan tutkia esimerkiksi uutisten totuusarvoa lähdekriittisin menetelmin ja tehdä yhteistyötä viestimien kanssa (HI3, HI4). 231 Verkostoituminen Lisäksi historian opetuksessa aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa ja niiden tavoitteita syventää esimerkiksi verkostoitumalla seuraavien sidosryhmien kanssa: muut oppilaitokset (esimerkiksi yliopistot ja toisen asteen oppilaitokset) taidelaitokset, museot, kirjastot (esimerkiksi Tampereen kirjastot ja museot, kuten Vapriikki ja Werstas) tutkimuslaitokset (esimerkiksi Rauhan ja konfliktin tutkimuslaitos) alueelliset ympäristökeskukset viestimet (esimerkiksi lehdistö) kansalaisjärjestöt (esimerkiksi nuorisojärjestöt) kansainväliset yhteistyöjärjestöt (esimerkiksi Amnesty International) Eurooppa-tiedotus. Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä

232 232 ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät. KESKEISET SISÄLLÖT Esihistoria pyyntikulttuurin aika ihmisen kehitysvaiheet keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset työnjako ja kulttuurin synty suurten jokilaaksojen kulttuurit Välimeren talousalue antiikin aikana Kreikan talouselämä Rooma miljoonakaupunki ja imperiumi orjuus ja antiikin ajan tekniikka Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä feodaaliyhteiskunta keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki Löytöretket löytöretkien edellytykset ja seuraukset maailmantalouden syntyminen Teollistuva maailma tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet muutokset sukupuolten työnjaossa yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset muutokset kaupunkirakenteessa Globaali kulutusyhteiskunta raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen massatuotanto ja kulutusyhteiskunta sosialistinen suunnitelmatalous kolmannen maailman muotoutuminen kasvun rajat ja uudet haasteet Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta. 2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.

233 233 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu, tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa. KESKEISET SISÄLLÖT Antiikin aika demokratian synty antiikin kulttuuri Keskiajan yhtenäiskulttuuri keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri uskonnon merkitys kulttuurissa Uuden ajan murros renessanssi ja tiedon vallankumous uskonpuhdistus barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä luonnontieteellisen maailmankuvan synty Valistuksen aikakausi valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö Aatteiden vuosisata keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset tiede uskonnon haastajana porvariston vuosisata Nykyaika kulttuurin pirstoutuminen populaarikulttuuri massaviihteeksi Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 3. Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

234 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa. KESKEISET SISÄLLÖT Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset kansainvälisen politiikan peruskäsitteet imperialismin teoria ja käytännöt ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot toinen maailmansota seurausilmiöineen Kylmä sota kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat kylmän sodan kriisien luonne Saksa kylmän sodan näyttämönä Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa Uusi epävarmuuden aika Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen kansainväliset rauhanpyrkimykset kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa Lähi-idän ongelmakenttä Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa uudet kansainväliset rakenteet 234 Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 4. Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen säätyyhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

235 tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden. KESKEISET SISÄLLÖT Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos Suomen liittäminen Venäjään autonomian synty Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty sortokaudet ja kansanvallan synty Suomen itsenäistymisprosessi Suomen itsenäistyminen sisällissota hallitusmuoto Kahtiajaosta eheytymiseen oikeistoradikalismin nousu elintason nousu kulttuurista kulutustavaraa Toinen maailmansota jälkiseurauksineen sodat ja jälleenrakentaminen ulkopolitiikan muutos Hyvinvointivaltion rakentaminen rakennemuutos ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos Suomen uusi kansainvälinen asema kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää Aihekokonaisuudet 235 Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Syventävät kurssit 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.

236 236 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta. KESKEISET SISÄLLÖT Esihistoria esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla Suomi idän ja lännen välimaastossa sääty-yhteiskunnan synty asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset Uuden ajan uudet tuulet uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen Suurvaltakausi suurvaltakauden vaikutukset Suomessa talous, väestö, koulutus Vapauden ja hyödyn aika kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys kustavilaiset uudistukset kansallisen tietoisuuden ensi askeleet Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuutta kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden

237 237 tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: Afrikka arktiset kulttuurit Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit Intia islamin maailma Japani Kiina Korea Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia kestävä kehitys sekä kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 7. Maailmantilanne nyt (HI7) Tavoitteet: Ymmärtää ajankohtaisten maailmanpoliittisten aiheiden historiallista taustaa, analysoida ajankohtaisia tapahtumia sekä kehittää medialukutaitoa. Keskeiset sisällöt: Kunkin kurssin alkaessa sovitaan erikseen ajankohtaiset maailmanpolitiikan kohdealueet. Lähdeaineistona käytetään median välittämää tietoa sekä tutkimuskirjallisuutta. Suoritustapa: Tunneilla pidetään yksilö- ja ryhmäesitelmiä, tilannekatsauksia, raportteja yms. kurssin alussa sovittavia tehtäviä. Kurssiin ei sisälly loppukoetta. Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon jatkuva näyttö sekä muut kurssin alussa sovitut suoritustavat. Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan HI3:n jälkeen. 8. Suomi toisen maailmansodan jälkeen (HI8)

238 238 Tavoitteet: Taito ymmärtää ja analysoida Suomen historian kehityslinjoja toisesta maailmansodasta nykypäivään. Keskeiset sisällöt: Kurssilla perehdytään Suomen historian keskeisiin sisä- ja ulkopolitiikan tapahtumiin, talouden kehitykseen sekä suomalaisen hyvinvointivaltion muodostumiseen ja haasteisiin. Suoritustapa: Kurssin alussa sovitaan erilaiset tehtävät, joita voivat olla esim. esseet, raportit, kirjalliset ja suulliset yksilö- ja ryhmätehtävät. Kurssiin kuuluu ylioppilaskokeisiin valmentava loppukoe. Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon jatkuva näyttö sekä muut kurssin alussa sovitut suoritustavat. Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan HI4:n jälkeen. 9. American History (HI9 / ENA15) 10. Historian tiedot ja taidot (HI10) Kurssilla kerrataan historian pakollisten kurssien sisältöjä ja harjoitellaan historian eri tehtävätyyppien vastaamista. Kurssia suositellaan erityisesti historian ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Kurssi arvioidaan hyväksytty S/ hylätty H. 11. Ihmisoikeudet (HI 11) Koulukohtainen oppiainerajat (HI, UE, FI ja PS) ylittävä soveltava kurssi Tavoitteet: Opiskelija - oppii pohtimaan ja analysoimaan ihmisoikeuskysymyksiä - tutustuu muutamiin merkittäviin ihmisoikeusloukkauksiin ja tarkastelee niitä eri näkökulmista - ymmärtää juutalaisvainojen taustoja - osaa tarkastella holokaustia eri näkökulmista Euroopan historiassa - ymmärtää Etelä-Afrikan apartheidin taustan, ilmenemisen ja vaikutuksen - ymmärtää psykologisia näkökulmia rasismiin ja stereotypioihin sekä tutustuu pahuuden ja sankaruuden psykologiaan Sisältö: - juutalaisvainojen historialliset taustat - holokausti yksilön, yhteiskunnan ja uskonnon näkökulmista - Etelä-Afrikan apartheid -tausta, ilmeneminen ja vaikutus - sosiaalipsykologian näkökulmia arkipäivän rasismiin ja stereotypioihin sekä pahuuden ja sankaruuden psykologia

239 239 - vapaaehtoinen opintomatka Krakovaan ja Auschwitsiin, jossa tutustutaan puolalaiseen kulttuuriin ja holokaustin historiaan Aihekokonaisuudet: Kurssilla sovelletaan aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan hyväksytty S/ hylätty H. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtainen oppiainerajat (HI, MU, KU) ylittävä soveltava kurssi Kulttuurien tuntemus (KT1) Tavoitteet: Opiskelijan perehdyttäminen laaja-alaisesti yhteen tai useampaan valittuun tyylikauteen integroimalla historian, kuvataiteen ja musiikin näkökulmia. Sisältö: Yhden tai useamman aikakauden kulttuurihistorian tarkastelua: yhteiskunta, arkipäivä, tyyli- ja taidehistoria ja musiikki. Kurssilla käytetään eri oppiaineiden tarjoamia vaihtelevia työtapoja. Opiskelija tekee kurssin aikana kurssin alussa sovittavan projektityön. Kurssin suoritus edellyttää osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamista. Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen. Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.

240 240 Tampereella yhteiskuntaopin opetuksessa otetaan erityisesti huomioon kaupungin tulevaisuusstrategian mukainen näkemys Tampereesta korkean teknologian osaamiskeskuksena. Yhteiskuntaopin opetuksessa tuodaan esiin paikalliseen poliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä sekä Tampereen asemaa alueyhteisönä Euroopan unionissa. Opetuksen tavoitteet Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös käyttää niitä pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-käsityksen rakentamiseen. Yhteiskuntaopin opetus rohkaisee opiskelijoita aktiivisiksi kansalaisvaikuttajiksi Tampereella, Suomessa ja Euroopan unionissa. Opiskelijoille annetaan tietoja työelämästä ja sen kehitysnäkymistä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kuluttajan, yrittäjyyden ja valtion merkityksen talouden toimijana. Opetuksessa korostetaan kriittistä tiedonhankintaa ja hyödynnetään viestimiä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Arviointi Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Jokaisen kurssin alussa selvitetään opiskelijoille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset syven tävät kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.

241 Yhteiskuntaopin koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat esim. eheyttäviä kursseja, menetelmäkursseja tai muun koulutuksen järjestämiä kursseja. Suoritusjärjestys 241 Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kurssia 1 suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä. Itsenäinen suoritus Mikäli oppilas haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, vaadittavasta kirjallisuudesta ja mahdollisista lisätehtävistä, kuten tutkielmasta, on erikseen sovittava opettajan kanssa. Soveltavien kurssien suorittamisesta päätetään koulukohtaisesti. TAMPEREEN LYSEO Yhteiskuntaopin pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Vaihtoehtoisena suoritustapana suositellaan seututarjottimen verkkokurssia. Aihekokonaisuudet Yhteiskuntaoppi käsittelee aihekokonaisuuksia sekä taloudellisesta, sosiaalisesta, poliittisesta että oikeudellisesta näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia lähestytään yhteyksillä eri sidosryhmiin. Seuraavassa esitetään painopisteitä, joihin yhteiskuntaopin opetuksessa kiinnitetään huomiota. Painotuksissa voidaan ottaa huomioon ajankohtaiset tapahtumat. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien sisältöä ja merkitystä. Aktiivisen kansalaistoiminnan merkitystä tarkastellaan paikalliselta tasolta globaalille tasolle (YH1, YH4). Opiskelijoille esitellään omakohtaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi eri kansalaisjärjestöissä ja Euroopan unionin projekteissa. Sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden merkitys avautuu esimerkiksi yhteistyöllä yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa (YH2). Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointipalvelujen, oikeuslaitoksen ja turvallisuusjärjestelmän merkitystä (YH1, YH2, YH3, YH4) tarkastellaan myös käytännössä tutustumalla esimerkiksi sosiaalitoimen, po-

242 242 liisin, oikeuslaitoksen ja armeijan toimintaan. Kestävä kehitys Kestävä elämäntapa eli ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys korostuu yhteiskuntaopin opetuksessa. Opiskelija oppii myös vaikuttamiskeinoja paikalliselta tasolta globaalille tasolle saakka. Aihekokonaisuutta voidaan toteuttaa yhteistyöllä esimerkiksi eri kansalaisjärjestöjen, kuten luonnonsuojelujärjestöjen, ja yliopistojen tulevaisuuden tutkimuksen yksikköjen kanssa (YH1, YH2, YH4). Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Yhteiskuntaoppi lisää opiskelijan tietoisuutta siitä, miten erilaiset arvot vaikuttavat omassa arjessa, yhteiskunnassa ja maailmassa, sekä tukee opiskelijan kulttuuri-identiteetin muodostumista (YH1, YH4). Yhteistyötä voidaan tehdä eri kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Teknologia ja yhteiskunta Yhteiskuntaopin kursseilla tarkastellaan teknologian vaikutusta elämäntapaan ja talouteen kuten työllisyyteen ja työn sisältöön. Aihekokonaisuutta voidaan syventää yhteistyöllä esimerkiksi yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa (YH1, YH2). Viestintä- ja mediaosaaminen Opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan vahvistetaan. Opiskelija saa tietoa median toimintaan vaikuttavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä sekä yksityisyydensuojasta, turvallisuudesta, tietoturvasta ja tekijänoikeuksista (YH1, YH2, YH3, YH4). Kursseilla tutkitaan esimerkiksi poliittisten ja talousuutisten sisältöä lähdekriittisin menetelmin sekä tehdään yhteistyötä viestimien kanssa. Verkostoituminen Lisäksi aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa ja niiden tavoitteita syventää esimerkiksi verkostoitumalla seuraavien sidosryhmien kanssa: julkisyhteisöt (esimerkiksi kaupungin hallintoelimet) muut oppi- ja tutkimuslaitokset (esimerkiksi toisen asteen oppilaitokset ja yliopistot) sosiaali- ja terveystoimi tutkimuslaitokset alueelliset ympäristökeskukset viestimet (esimerkiksi lehdistö) yrittäjät (esimerkiksi Pirkanmaan yrittäjät, Uusyrityskeskus Ensimetri) kansalaisjärjestöt (esimerkiksi poliittisten puolueiden vaalipaneelit) kansainväliset yhteistyöjärjestöt (esimerkiksi Amnesty International) Eurooppa-tiedotus. Pakolliset kurssit 1. Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalai-

243 sen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. KESKEISET SISÄLLÖT Suomalaisen yhteiskunnan kehitys Suomen väestörakenne hyvinvointivaltion rakentuminen hyvinvointivaltion mahdollisuudet Valta valta käsitteenä ja vallankäytön muodot poliittiset järjestelmät Vaikuttaminen demokratia ja kansalaisyhteiskunta globaali vaikuttaminen vaikuttamisen haasteet Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät perusoikeudet tuomio- ja järjestysvalta turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat Sosiaalipolitiikka tarkoitus, tehtävä ja muodot Aihekokonaisuudet 243 Kurssi antaa mahdollisuuden ottaa huomioon kaikki aihekokonaisuudet, mutta niistä erityisesti painottuvat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 2. Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin

244 244 tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle. KESKEISET SISÄLLÖT Suomalaisten elinkeinot alkutuotanto teknologia ja teollistuminen palveluyhteiskunta Taloudellinen toiminta ja yritykset talouden peruskäsitteet kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina kilpailu ja sen muodot yritystoiminta ja kuluttaja Talouselämän vaihtelut ja häiriöt taloudellinen kasvu keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat markkinoiden vapautuminen rahoitusmarkkinoiden rakenne rahapolitiikka ja korko Julkinen talous ja talouspolitiikka verotus ja finanssipolitiikka politiikka ja markkinavoimat tulopolitiikka Suomi kansainvälisessä kaupassa kansainvälistyvä talous ja Suomi globalisaation vaikutuksia Suomen talouden tulevaisuudennäkymät uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Syventävät kurssit

245 3. Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Lakitiedon perusteet Suomen oikeushistoria oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä peruskäsitteet oikeudellisen tiedon hankkiminen Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet perheoikeus työoikeus kuluttajansuoja velka, takaus ja maksukyvyttömyys asuminen muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin Rikos- ja prosessioikeus oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot rangaistukset kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen Aihekokonaisuudet 245 Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta

246 246 oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta. KESKEISET SISÄLLÖT Eurooppalainen identiteetti yhteiset eurooppalaiset arvot Euroopan unionin kansalaisuus Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä erilaiset jäsenet Euroopan unionin alueelliset vaikutukset nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta Euroopan unionin haasteet EU:n laajeneminen yhteinen turvallisuuspolitiikka EU ja globaalit järjestelmät Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Soveltavat kurssit 5. Oppilaskuntatoiminta (YH5) Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se tarkoittaa osallistumista koulun oppilaskunnan toimintaan ja vaikuttamista siinä sekä mahdollisesti sen kautta osallistumista yhteiskunnan eri alueiden vaikuttamiseen. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä

247 247 tuntee koulun ja ympäröivän yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua oman koulun, lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Oppilaskuntatoiminnasta voidaan myöntää yksi kurssi lukioaikana, kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja sen hyväksymisestä päättää koulun rehtori oppilaskunnan ohjaajan esityksestä. Kurssimerkintä edellyttää aktiivista toimimista vähintään lukuvuoden ajan oppilaskunnan hallituksessa tai muissa keskeisissä oppilaskuntatehtävissä. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 6. Kansainvälinen talous (YH6) Tavoitteet: Tavoitteena on taloustiedon kurssilla (YH2) käsiteltyjen asioiden syvempi ymmärtäminen sekä taloustieteen teorioiden ja käsitteiden soveltamisen oppiminen. Tavoitteena on myös kansainvälisen talouden perusperiaatteiden oppiminen. Keskeiset sisällöt: Kurssilla tarkastellaan talouselämän keskeisiä ilmiöitä sekä niitä käsitteitä ja malleja, joita käytetään niiden ilmiöiden selittämisessä. Painopistealueena ovat kansainvälisen talouden kysymykset. Suoritustapa: Kurssin aikana opiskelijat valmistelevat portfolion, joka sisältää talouteen liittyviä lehtiartikkeleita ja artikkeleiden analyyseja. Muista suoritustavoista sovitaan kurssin alussa. Muita suoritustapoja voivat olla esimerkiksi kurssikoe, erilaiset harjoitukset ja opiskelijoiden esitykset. Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon portfoliosuoritus, jatkuva näyttö sekä muut kurssin alussa sovitut suoritustavat. Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan taloustiedon kurssin (YH2) jälkeen. 7. Yrittäjyys (YH7) Tavoitteet: Yrittäjyyteen ja yritystoimintaan perehtyminen. Keskeiset sisällöt: Yrityksen perustaminen, toiminta käytännössä ja yrittäjyys yhteiskunnassa. Mukana erilaisia yritys- ja asiantuntijavierailuita. Suoritustapa: Suoritustavoista sovitaan kurssin alussa. Mahdollisia suoritustapoja voivat olla esimerkiksi kurssikoe, pienet tutkielmat, esitykset ja erilaiset harjoitukset. Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon jatkuva näyttö sekä muut kurssin alussa sovitut suoritustavat. Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan taloustiedon kurssin (YH2) jälkeen. 8. Vaikuttamisen peruskurssi (YH8) Kurssi on tarkoitettu vain Eurooppa-linjan opiskelijoille. Tavoitteet: Kunnan toimintaan perehtyminen käytännön esimerkkien avulla. Keskeiset sisällöt: Kurssilla tutustutaan kunnan tehtäviin ja kunnalliseen päätöksentekojärjestelmään sekä verrataan paikallishallinnon toimivuutta ja erityispiirteitä Tampereella ja joka vuosi vaihtuvassa kotimaisessa vierailukohteessa. Suoritustapa: Kurssilla tehtävän projektityön yhteydessä opiskelijat tutustuvat eri hallinnonalojen

248 virastojen tehtäviin ja toimintaan tarkemmin sekä haastattelevat eri alojen asiantuntijoita. Kurssilla vieraillaan myös valtuuston kokouksessa ja koulussa käy luottamushenkilöitä kertomassa kunnallisesta demokratiasta. Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon jatkuva näyttö ja kirjallinen projektityö. Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuotena. 9. Suomen naapurina (YH9) Kurssi on tarkoitettu vain Eurooppa-linjan opiskelijoille. Tavoitteet: Kartoitetaan Suomen tekemää kansainvälistä yhteistyötä erityisesti siinä aihepiirissä, johon perehdyttiin kurssilla YH7. Keskeiset sisällöt: Kurssilla tutustutaan erilaisiin kansainvälisiin yhteistyömuotoihin. Tarkemmin perehdytään yhteen aihepiiriin ja verrataan hallinnon yhtäläisyyksiä ja eroja yhteistyötä tekevien maiden välillä. Tutkittava aihepiiri vaihtelee vuosittain. Suoritustapa: Opiskelijat valmistelevat kirjallisen projektityön syventäen kurssin YH7 aihetta Suomen tekemään kansainväliseen yhteistyöhön. Työ perustuu kirjalliseen materiaaliin ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Suomen lähialueelle suuntautuvan vierailun yhteydessä hankitaan tietoja kohdemaan hallinnon käytänteistä. Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon jatkuva näyttö ja kirjallinen projektityö. Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan toisena opiskeluvuotena. 248 TAMPEREEN LYSEO Koulukohtainen syventävä kurssi 10. Introduction to Economics (YH10) Kurssi on tarkoitettu IB:n valmistavan luokan opiskelijoille. Kurssille voivat osallistua myös vaihto-oppilaat. Tavoitteet: Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se käsittelee mikroja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Keskeiset sisällöt: Kurssilla tutustutaan kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin. Erityisesti perehdytään markkinoiden toimintaan ja hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Suoritustapa ja arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon jatkuva näyttö, koe ja muut mahdolliset kirjalliset tai suulliset työt. Suoritusjärjestys: Kurssi suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuotena. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 11. Makrotalous (YH11)

249 Ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja (YH12) 13. Global me (YH13) 14. Projektikurssi (YH14) 15. Yhteiskuntaopin tiedot ja taidot (YH15) Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä ja harjoitellaan yhteiskuntaopin erilaisten tehtävätyyppien vastaamista. Kurssia suositellaan erityisesti yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Kurssi arvioidaan hyväksytty S/ hylätty H. 16. INTRODUCTION TO FINNISH SOCIETY (YH 16) Kurssilla tarkastellaan englanniksi Suomen valtiollista ja yhteiskunnallista järjestelmää. Keskeisinä näkökulmina ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Kurssilla käytetään lisämateriaalina esim. mediaa ja erilaisia tilastoja. Asiantuntijat ja vierailut kuuluvat myös kurssin ohjelmaan. Suoritusjärjestys ja arviointi: Kurssi on tarkoitettu IB:n valmistavan luokan opiskelijoille. Kurssille voivat osallistua myös vaihto-oppilaat. Kurssin suorittaminen edellyttää annettujen kurssitehtävien hyväksyttyä suorittamista. Kurssi arvioidaan hyväksytty S / hylätty H. 17. CAS-kurssi Luovuus, liikunta, lähimmäisyys projektikurssi. Kurssin tarkoitus on toimia johdatuksena CAS-ohjelmaan. Harjoittelemme yhdessä luovaa tekemistä ja toisten auttamista sekä tutustumme kurssitarjottimen tarjoamiin mahdollisuuksiin CAS-ohjelman toteuttamisessa. Perehdymme myös CAS-aktiviteettien raportointiin ja itsearviointiin. CAS project course Creativity, action, service. The purpose of the course is to practise creativity and different ways of helping others. The students will be presented with the possibilities provided by the school (courses in art, music and physical education). The students will be taught how to report their activities and carry out self-reflection Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.

250 Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä. 250 Opetusmenetelmät Psykologia tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen opetusmenetelmien käyttöön. Esimerkiksi keskustelut, ryhmätyöt, testit, oppilasesitykset, omat tutkimukset ja kontrolloidut kokeet antavat mahdollisuuksia aktivoida oppilasta ja ohjata häntä psykologisen tiedon soveltamiseen. Vierailut mm. päiväkodeissa, erityiskouluissa, vanhainkodeissa tai vapaaehtoistyön järjestöissä tarjoavat mahdollisuuden käytännön kokemuksiin ja jopa pienimuotoiseen työharjoitteluun. Tämä tukee aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista. Yhteistyötahoja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimusalueita ovat mm. emootiot, kognitiot, neuropsykologia, mielenterveys, kehityspsykologia, liikennepsykologia ja ympäristöpsykologia. Niihin liittyen tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä: opiskelijat voivat pyydettäessä olla koehenkilöitä, ja yliopistolta voidaan toisinaan saada vierailijoita. Lisäksi psykologian kursseilla voidaan käyttää esimerkkeinä tamperelaisen psykologian tutkimuksen tuloksia. Tampereen alueella on runsaasti psykologisia palveluja (esimerkiksi psykologista testausta) tarjoavia yrityksiä, joiden kanssa voidaan koulukohtaisesti tehdä yhteistyötä. Psykologian opetuksen kannalta muita hyödyllisiä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi ystävyyskoulut ja muut sopivat oppilaitokset, seurakunnat, poliisi, erilaiset järjestöt, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi sekä Tampereen elinkeinoelämä ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Opetuksen tavoitteet Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten kuten teknologisen kehityksen tunnistamiseen ja koh-

251 taamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen. 251 Syrjäytymisvaarassa olevan oppilaan tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota (Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen strategia). Psykologian lukio-opinnoissa jaetaan tietoa psyykkisestä terveydestä ja psyykkisistä sairauksista. Näin voidaan auttaa oppilasta tunnistamaan psyykkisen avun tarve ja varhaisen puuttumisen hyödyllisyys. Lisäksi voidaan jakaa tietoa siitä, mistä apua on saatavissa. Psykologian opetuksen tavoitteena on lisätä avoimuutta ja suvaitsevaa asennoitumista psyykkisiin ongelmiin. Psykologian lukio-opinnoissa pyritään jäsentämään ja monipuolistamaan opiskelijoiden käsitystä psyykkisestä itsesäätelystä ja sosiaalisesta taitavuudesta. Tämä tukee opiskelijan psyykkistä terveyttä. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan aina numerolla. Koulukohtaiset syventävät kurssit ovat teoriapainotteisia ja tukevat ylioppilaskirjoituksissa menestymistä. Ne arvioidaan numerolla, ja ne voivat vaikuttaa päättöarvosteluun korottavasti. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat luonteeltaan käytännöllisiä. Niissä sovelletaan psykologista tietoa arjen ilmiöihin. Ne arvioidaan suoristusmerkinnällä. Opettaja arvioi mitkä muualla suoritetut kurssit on sisällöltään ja tavoitteeltaan mahdollista lukea psykologian kursseja kokonaan tai osittain korvaaviksi. Suorittamisjärjestys Kurssien suorittamisjärjestys päätetään koulukohtaisesti. Loogista kuitenkin on, että pakollinen kurssi suoritettaisiin ensin. Itsenäinen suorittaminen Itsenäisestä suorittamisesta ja siihen liittyvistä lisätehtävistä sovitaan koulukohtaisesti. Psykologian pakollista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti ilman poikkeuksellisen painavia perusteita. Pakollinen kurssi

252 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit Kurssilla käsitellään aktiivista kansalaisuutta roolien (esimerkiksi johtajuuden), normien ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Ryhmädynamiikan yhteydessä voidaan käsitellä myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien kohtaamista. Samalla korostuvat yhteisöllisyys ja yhteisvastuu. Viestinnän ja mediaosaamisen sekä teknologian aihekokonaisuudet tulevat huomioiduiksi esiteltäessä psykologian sovelluksia yhteiskunnan eri osa-alueilla (esim. suostuttelussa ja mainonnassa). Kurssilla käsitellään psykologisen tutkimuksen tekemistä, mikä kehittää opiskelijan kriittisyyttä. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden aihekokonaisuutta käsitellään psyykkisen itsesäätelyn kautta. TAMPEREEN LYSEO Kurssilla tutustutaan psykologiaan ammattina ja tieteenä. Erityisesti käsitellään itsetuntemusta ja itsetuntoa, oppimisen psykologiaa, ryhmiä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, joka perustuu kokeeseen ja tuntiaktiivisuuteen. Suorittamisjärjestys: Suoritetaan ennen muita psykologian kursseja. Suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä lukuvuotena. Syventävät kurssit

253 Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan. KESKEISET SISÄLLÖT yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen psyykkisen kehityksen tutkiminen Hyvinvoinnin aihekokonaisuutta edustaa terveen kehityksen edellytysten kuvaaminen. Kestävän kehityksen ja turvallisuuden aihekokonaisia käsitellään kurssilla moraalin kehitystä ja kasvuympäristön vaikutusta tarkasteltaessa. Kasvuympäristön yhteydessä on luontevaa huomioida myös teknologian kehittymisen vaikutukset, eesimerkiksi median (TV ja Internet) vaikutus maailmankuvan ja minäkuvan rakentajana, käyttäytymismallien muokkaajana ja elämysten antajana. Lisäksi kurssilla voidaan käsitellä kulttuuri-identiteetin ja siihen vaikuttavien arvojen kehittymistä. TAMPEREEN LYSEO Kurssilla tutustutaan ihmisen elämänkaareen sikiövaiheesta vanhuuteen. Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, jonka perusteet sovitaan kurssin alussa. Suorittamisjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä lukuvuotena. 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden

254 254 kognitiivisiin perustoimintoihin tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan. KESKEISET SISÄLLÖT kognitiiviset perusprosessit vireystilan säätely, nukkuminen ja uni hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia Ihmisen tiedonkäsittely ja sen sovellukset liittyvät viestinnän- ja mediaosaaminen ja teknologian aihekokonaisuuksiin. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden aihekokonaisuutta käsitellään stressin käsitteen ja psykologian sovellusten kautta, esimerkiksi riittävän unen tai liikennepsykologian tarkastelun yhteydessä. TAMPEREEN LYSEO Kurssilla perehdytään hermoston ja hormonien toimintaan ja tiedonkäsittelyn perusteisiin: havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin. Aiheina ovat myös vireys, uni sekä tietoisuus ja tiedostamaton. Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, joka perustuu kokeeseen ja tuntiaktiivisuuteen. Suorittamisjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi toisena lukuvuotena. 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta. KESKEISET SISÄLLÖT

255 255 eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. Motiivien ja tunteiden käsittely liittyy psyykkisen hyvinvointiin. Itseohjautuvuus ja sisäsyntyinen motivaatio sekä omatoimisuus, osallistuminen ja aloitteellisuus ovat myös aktiivista kansalaisuutta. Älykkyys, luovuus ja asiantuntijuus sivuavat teknologian ja viestinnän aihekokonaisuuksia. TAMPEREEN LYSEO Kurssilla perehdytään motivaatioon, tunteisiin ja älykkääseen toimintaan biologisesta, psykologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, joka perustuu kokeeseen ja tuntiaktiivisuuteen. Suorittamisjärjestys: Suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena lukuvuotena riippuen siitä, kirjoittaako syksyllä vai keväällä. 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. KESKEISET SISÄLLÖT persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista persoonallisuuden tutkiminen

256 256 mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen Persoonallisuuspsykologian ja mielenterveyden teemat tukevat psyykkisen hyvinvoinnin aihekokonaisuutta. Mielenterveyteen kuuluu myös sitä tukeva fyysinen ympäristö ja kestävän kehityksen kautta syntyvä puhdas luonto. Mielenterveyttä ja persoonallisuutta käsitellään kulttuurin kautta, ja otetaan huomioon esimerkiksi mielenterveyden käsitteen kulttuurisidonnaisuus ja kulttuurin tärkeys psyykkiselle hyvinvoinnille. Työssä jaksaminen, työuupumus ja stressi liittyvät paitsi psyykkisen hyvinvoinnin myös yhteiskunnan ja yrittäjyyden aihekokonaisuuteen. TAMPEREEN LYSEO Kurssilla esitellään keskeiset psykologiset persoonallisuusteoriat sekä käsitellään mielenterveyteen ja sen häiriöihin liittyviä asioita. Tutustutaan myös mielenterveyden hoitomenetelmiin ja yleisiin psyykkistä hyvinvointia edistäviin asioihin. Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, jonka perusteet sovitaan kurssin alussa. Suorittamisjärjestys: Suositellaan suoritettavasi kolmantena lukuvuotena. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset syventävät kurssit 6. Sosiaalipsykologia (PS6) Perehdytään laajasti siihen, miten ryhmä vaikuttaa jäseniinsä, miten vuorovaikutus ymmärretään, miten viestitään sekä miten yhteiskunta ja kulttuuri vaikuttavat yksilöön. Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaa tuetaan opiskelijan kasvua aktiiviseksi kansalaiseksi, joka ymmärtää sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden merkitystä ihmisen toimintaan tuetaan opiskelijan kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja tulkita ryhmäilmiöitä. Keskeiset sisällöt yhteiskunnan, kulttuurin ja ryhmien vaikutus yksilöön viestintä, vuorovaikutus ja kommunikaatio sosiaalinen kognitio, esimerkiksi ennakkoluulot, ensivaikutelma. Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, jonka perusteet sovitaan kurssin alussa. Suorittamisjärjestys: Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena lukuvuotena.

257 Psykologian tutkimuskurssi (PS7) Käydään läpi psykologian tutkimusmenetelmiä, niihin liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmia. Samalla kerrataan psykologian opintojen pääkohtia syventävien tutkimusesimerkkien avulla. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miten psykologista tutkimusta tehdään ymmärtää, millaisia ongelmia ja mahdollisuuksia tutkimuksentekoon syventää näkemystään aiemmin opitusta. Keskeiset sisällöt Käydään läpi psykologian tutkimusmenetelmiä. Kerrataan psykologian opintojen pääkohtia syventävien tutkimusesimerkkien avulla. Perehdytään tutkimuksen teon ongelmiin. Voidaan tehdä tutustumiskäynti esimerkiksi Tampereen yliopiston psykologian laitokselle. Suorittamistapa ja arviointi: Numeroarvostelu, jonka perusteet sovitaan kurssin alussa. Suorittamisjärjestys: Kurssi suositellaan suoritettavaksi kolmantena vuotena. TAMPEREEN LYSEO KOULUKOHTAINEN SOVELTAVA 8. Lähimmäispalvelun kurssi (PS8) Kurssin tavoitteet ja sisältö: Tutustua auttamistyöhön ja itseensä auttajana. Suorittamistapa: Kurssin alussa käydään teoriajakso, joka orientoi työtehtäviin. Pääosa kurssia suoritetaan sosiaalisena työpalveluna esimerkiksi lasten tai vanhusten parissa. Kurssin lopussa annetaan suullinen ja/tai kirjallinen raportti suoritetusta työstä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Numeroarvosana voidaan antaa sitä erikseen pyydettäessä. Suorittamisjärjestys: Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena lukuvuotena. TAMPEREEN LYSEO KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI 9. Kulttuurierot (PS9) 5.17 Musiikki Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hy-

258 vinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikinopetuksessa on keskeistä opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen, ajattelu ja kyky oman toiminnan arviointiin kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Musiikin tuottaminen laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä ja kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilainen suuntautuminen ja lähtötaso. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä. Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda koulun kulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun. 258 Musiikintunneilla korostuu oppiaineen erityisluonne yhteistoiminnallisena, tunteita koskettavana taideaineena. Toiminnan lähtökohtana on toisten kunnioittaminen ja ehdoton hyväksyminen. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon positiivisia kokemuksia, onnistumisen elämyksiä sekä luottamuksen rakentumista toisiin ihmisiin. Musiikin opetuksessa tuetaan erityisesti opiskelijan omia musiikillisia ideoita ja tuotosten tekemistä. Tällä pyritään tukemaan aktiiviseksi ja yritteliääksi kansalaiseksi kasvamista. Musiikin avulla myös rikastutetaan koko koulun toimintakulttuuria sekä pyritään lisäämään yhteisön hyvinvointia, yhteishenkeä ja tarjotaan esteettisiä elämyksiä. Musiikkivälineistä huolehtimiseen, niiden asianmukaiseen käyttöön ja huoltoon kiinnitetään jatkuvaa huomiota. Näin osaltaan tuetaan kestävää kehitystä. Myös kuuloaistin hyvinvoinnista ja herkkyyden säilyttämisestä tulee huolehtia. Näin ollen ei pidä unohtaa akustista musisointia. Kestävää kehitystä tukee mm. myös se, että opiskelija oppii valmistamaan jonkin soittimen itse (esim. kurssilla 2 tai 3). Opiskelijan tietoisuutta omasta kulttuuri-identiteetistä tuetaan tutustumalla musiikin historiaan ja eri musiikkikulttuureihin. Tämä toteutetaan mieluiten elävinä taidekokemuksina koulussa tai koulun ulkopuolisissa tilaisuuksissa. Musiikkiteknologiassa pyritään siihen, että opiskelijat oppivat käyttämään sitä musiikinluokassa olevaa välineistöä, mitä he musisoinnissa tarvitsevat. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan opiskellaan musiikin tietotekniikkaa (esim. kurssilla 4). Musiikin tietotekniikan opiskelu edellyttää sitä, että käytettävissä on ajanmukaiset laitteet sekä ohjelmistot ja että

259 opettajalla tulee olla mahdollisuus jatkuvaan tietojensa ja taitojensa päivitykseen. Teknologian käytön tulee palvella musiikinopetuksen tavoitteita, eikä se saa olla itsetarkoitus. Opiskelijoille pyritään myös välittämään kriittistä ja analyyttistä suhtautumista musiikin käyttöön mediassa (esim. kurssilla 4). Voidaan tarkastella esim. erilaisia musiikkia käsitteleviä artikkeleita, musiikkivideoita tai musiikkia mainoksissa. Tutustutaan musiikin käyttöön liittyviin tekijänoikeuksiin. Musiikinopetuksella pyritään vahvistamaan opiskelijan omia viestintä-, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja. Musiikki on itsessään jo viestintää. Opetuksen tavoitteet Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista. 259 Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tarpeeksi pieniä opetusryhmiä ja asianmukaista varustetasoa. Suositeltava ryhmäkoko on n. 20 opiskelijaa. Toivottavaa olisi, että opiskelija suorittaisi molemmat pakolliset kurssit jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Näin opiskelijan alkuun saatettu kehitysprosessi ei katkea. Arviointi Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä. Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

260 260 Koska opettajan on arvioinnissa otettava huomioon kunkin opiskelijan lähtötaso sekä arvioitava ensisijaisesti havainnoiden kurssin aikana tapahtunut oppimisprosessi, tulee opetusryhmän koon olla riittävän pieni. Soveltavista kursseista annetaan suoritusmerkintä, ei numeroarviointia. Lopullista musiikin arvosanaa annettaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan työskentely soveltavilla kursseilla. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Pakolliset kurssit 1. Musiikki ja minä (MU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. 2. Moniääninen Suomi (MU2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia. Syventävät kurssit 3. Ovet auki musiikille (MU3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi

261 261 elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. 5. Musiikkiprojekti (MU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Syksyllä 2010 jaksossa 2 toteutetaan äidinkielen, kuvataiteen ja musiikin yhteistyönä musiikkinäytelmä. Projektia työstetään kursseilla AI12, KU10 ja MU5. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit 6. Yhteismusisointi (MU6) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on lisätä valmiuksia yhteismusisoinnissa ja soittimien hallinnassa. Kurssilla pyritään lisäämään musiikin peruskäsitteiden oppimista ja eri musiikinlajien tuntemusta. Sisältö: Kurssilla opetellaan bändisoittimien, akustisen kitaran ja mikkilaulun perusteita. Musisoinnin avulla opitaan musiikin peruskäsitteitä. Kurssilla valmistetaan joitakin erityylisiä kappaleita, jotka mahdollisuuksien mukaan esitetään. 7. Laulukurssi (MU7) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden yhteistoiminnallisuutta ja perehtyä kuoroja/tai yhtyelaulun, äänenkäytön, esiintymisen ja ilmaisun perusteisiin. Sisältö: Kurssilla tehdään äänenkäyttö- ja ilmaisuharjoituksia sekä harjoitellaan erityylisiä moniäänisiä lauluja. Kurssilla valmistetut kappaleet pyritään esittämään yleisölle. 8. Vanhojenpäivänbändi (MU8) Sisältö: Kurssilla harjoitellaan esitettävä ohjelmisto tanssimusiikkia. Esiintyminen on vanhojenpäivän iltatilaisuudessa, jossa bändi soittaa yleiset tanssit. Bändi koostuu sekä soittajista että laulajista. Mukaan voi tulla bändisoittimien ja orkesterisoittimien soittajia. 9. Musiikin lukiodiplomi (MU9) Musiikin lukiodiplomi perustuu koko lukionaikaiseen musiikinopiskeluun, sen tavoitteisiin ja sisältöihin ja edellyttää vähintään neljän lukiokurssin suorittamista. Lukiodiplomin suorituksessa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita ja arviointikriteerejä. Arvioinnin suorittaa lukion

262 262 musiikinopettaja ja toinen arvioitsija, joka on alan asiantuntija. Arvosana annetaan asteikolla 15. Tämän lisäksi annetaan suullinen arviointi. Lukiodiplomitodistus tulee lukion päättötodistuksen teeksi. Diplomin voi suorittaa kahdella eri tavalla: A. Näytesalkku lukionaikaisista töistä Näytesalkun tulee sisältää 35 opiskelijan valitsemaa työtä lukionaikaisista musiikkiopinnoista ja -toiminnasta. Työt voivat edustaa seuraavia osa-alueita: 1. Esittäminen, laulaminen, soittaminen 2. Säveltäminen, sovittaminen, improvisointi 3. Kuuntelu, kuullun analysointi, musiikkikritiikki 4. Kirjoitelma B. Näytesalkku projektityöstä Aineen taidollista ja tiedollista hallintaa osoittava projektityö, jossa kokonaisuus muodostuu edellä luetelluista osa-alueista tai joistakin niistä. 10. Juhlaohjelmakurssi (MU10) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on valmistaa musiikkia koulun vuotuisiin juhliin mm. itsenäisyys/ ylioppilasjuhla, joulujuhla, ja kevätjuhla. Sisältö: Kurssin sisältö muodostuu valittavien kappaleiden harjoittelusta ja esittämisestä. Ohjelmistossa on bändimusiikkia ja lauluyhtye- ja kuoromusiikkia. 11. Orkesteri (MU 11) Orkesterissa soitetaan erityylisiä sävellyksiä ja sovituksia klassisen ja viihteellisen musiikin alueilta. Kurssille osallistuminen edellyttää jonkin instrumentin aikaisempaa soittamista. TAMPEREEN LYSEO Koulukohtainen oppiainerajat (MU, HI, KU) ylittävä soveltava kurssi Kulttuurien tuntemus (KT1) Tavoitteet: Opiskelijan perehdyttäminen laaja-alaisesti yhteen tai useampaan valittuun tyylikauteen integroimalla historian, kuvataiteen ja musiikin näkökulmia. Sisältö: Yhden tai useamman aikakauden kulttuurihistorian tarkastelua: yhteiskunta, arkipäivä, tyyli- ja taidehistoria ja musiikki. Kurssilla käytetään eri oppiaineiden tarjoamia vaihtelevia työtapoja. Opiskelija tekee kurssin aikana kurssin alussa sovittavan projektityön. Kurssin suoritus edellyttää osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamista.

263 263 Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen. Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Musiikkioppilaitoksissa suoritettujen musiikinkurssien hyväksiluettavuus lukioissa Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään soveltaviksi kursseiksi musiikkioppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Opiskelija tuo lukioon todistuksen suoritetuista opinnoista. Siitä otetaan kopio koulun arkistoon. Hyväksi lukeminen Peruskurssitasoisia suorituksia voidaan hyväksi lukea vain, jos ne on suoritettu lukioaikana. Peruskurssitasoa ylempiä suorituksia voidaan hyväksi lukea, jos ne on suoritettu lukioaikana tai sitä aiemmin. Peruskurssitasoiset suoritukset: 1 kurssi / suoritus Peruskurssitasoa ylemmät suoritukset: 2 kurssia / suoritus Soveltaviksi kursseiksi voidaan hyväksi lukea myös muita musiikkioppilaitosten opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia: 1 kurssi / lukuvuoden opinnot. Vastaavasti lukiossa suoritettuja kursseja, jotka vastaavat tavoitteiltaan ja sisällöiltään musiikkioppilaitosten opintoja, opiskelija voi mahdollisesti lukea hyväksi musiikkioppilaitosten opinnoissa. Hyväksilukemisesta päättää ao musiikkioppilaitos Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset

264 264 tekstit. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Oppiaineessa tulee tarjota valtakunnallisten pakollisten ja syventävien lisäksi koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Lisäksi opiskelijalle tulee taata mahdollisuus kuvataiteen lukiodiplomin suorittamiseen. Aihekokonaisuudet kuvataiteen opetussuunnitelmassa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Lukion kuvataiteen opiskelijat tutustuvat ajankohtaiseen taiteen kenttään ja erilaisiin visuaalisiin ammatteihin työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa sekä vieraillessaan eri taidealan organisaatioissa. Kuvataiteilijat ovat usein PKT-sektorin toimijoita. Eettisten ja esteettisten arvovalintojen pohdinta kuten myös visuaalisten merkkien vaikutusten oivaltaminen ovat keskeisiä kuvataideopetuksen tavoitteita. Hyvinvointi ja turvallisuus Taide kasvattaa opiskelijaa psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoiseksi aikuiseksi. Taidekasvatus sallii tunteiden tunnistamisen ja käsittelyn. Se tuo elämäniloa, edistää mielenterveyttä ja auttaa jaksamisessa. Kestävä kehitys Ympäristökasvatus on yksi kuvataiteen osa-alue. Kuvataide opettaa havainnoimaan ja tutkimaan eri ympäristöjä; lisäksi opitaan ymmärtämään syitä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Muotoilu ja arkkitehtuurin tuntemus opettaa arvottamaan ympäristön historiallisia kerrostumia. Kuvataiteen opetuksessa painotetaan vastuuta ympäristöstä ja ohjataan opiskelijaa omilla valinnoillaan kestävään elämäntapaan. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Taide kulttuurin tulkkina on keskeinen lukion kuvataideopetuksen sisältö kaikissa pakollisissa ja syventävissä kursseissa. Kulttuuri muotoutuu myös merkityksellistäessämme arkipäiväisiä prosesseja, kuten television katselua tai esineiden käyttämistä. Lukion kuvataide opettaa ympäristö- ja mediakasvatuksen puitteissa jäsentämään myös kaupallistunutta ja medioitunutta kulttuuri-identiteettiämme. Teknologia ja yhteiskunta Kuvataideopetuksessa kannustetaan ennakkoluulottomiin luoviin ratkaisuihin, jotka ovat innovatiivisuuden perusta. Teknologista kehitystä ei tapahdu ilman olemassa olevien mallien kyseenalaistamista. Viestintä- ja mediaosaaminen

265 Kokemuksemme todellisuudesta on nykyisin usein visuaalisen median välittämää. Lukion kuvataide opettaa tulkitsemaan, tuottamaan ja analysoimaan median visuaalisia viestejä. Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen lukion kuvataiteen opetussuunnitelmassa Persoonallisen itseilmaisun syventäminen, visuaalisen maailman ymmärrys, tulkinta ja arvottaminen sekä luovan ongelmanratkaisun soveltaminen ovat keskeisiä kuvataideopetuksen tavoitteita. Niillä syvennetään opiskelijan omakohtaista suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin sekä tuetaan henkilökohtaista kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi. Kuvataiteen sisäinen integraatio ja monipuoliset työskentelymenetelmät syventävät sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tilannesidonnaista oppimista. Kuvataideopetuksessa syvennetään opiskelijan kulttuurisuhdetta tutustumalla kaupungin kuvataidetarjontaan sekä hyödyntämällä opetuksessa valtakunnallisesti keskeisiä kuvataidekohteita. Laaja-alainen visuaalisen mediakulttuurin ymmärrys ja arkipäiväinen käyttö edellyttävät tasavertaisesti korkeatasoisia opetusvälineitä, koulutuspalveluita sekä innostavaa työympäristöä. Turvallinen, innostava ja sosiaalisia taitoja kehittävä taidekasvatus edellyttää asianmukaisia opetustiloja ja pieniä ryhmäkokoja. Opetuksen tavoitteet Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyöhön oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja. Arviointi Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan it- 265

266 searviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. 266 Lukion kurssien suoritusjärjestys määritellään koulukohtaisesti. Valtakunnalliset pakolliset kurssit tulisi kuitenkin suorittaa ensimmäisen opintovuoden aikana. Valtakunnallisesti pakolliset ja syventävät kurssit, kuten myös koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa päättötodistukseen tulevaa aritmeettisesti määräytyvää keskiarvoa. Koulukohtaisesti päätetään kurssien itsenäisestä suorittamisesta, mutta kuvataiteen pakolliset kurssit voi kuitenkin suorittaa itsenäisesti vain erityistapauksessa. Pakolliset kurssit 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. oppii käyttämään paikkakunnan tarjoamia tiedonhankinta- ja kulttuuripalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutus-

267 267 tuminen vierailu joko kaupungin tai valtakunnan keskeiseen kuvataidekohteeseen Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen. 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa tutustuu esim. Tampereen jugend-arkkitehtuuriin ja tehdasrakentamiseen. KESKEISET SISÄLLÖT tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut vierailu muotoilu- tai kulttuurihistoriallisessa museossa tai näyttelyssä. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-

268 268 identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta Syventävät kurssit 3. Media ja kuvien viestit (KU3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan. tutustuu erilaisiin tamperelaisiin mediatahoihin kykenee jäsentämään median informaation, mielihyvän, unelmien ja yhteisöllisyyden kokemisen paikkana. KESKEISET SISÄLLÖT kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa valokuva mediassa elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa paikalliset mediaympäristöt ja organisaatiot katuympäristö, sanomalehdet, televisio, Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos, Tampereen lyhytfilmifestivaalit, tamperelaiset museot ja galleriat. Aihekokonaisuudet Viestintä- ja mediaosaaminen, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti

269 ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin. 269 harjaantuu näkemään visuaalisia merkityksiä persoonallisessa kuvailmaisussaan. KESKEISET SISÄLLÖT taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali luova itseilmaisu. Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten ilmiöiden parissa harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn. KESKEISET SISÄLLÖT mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella oman produktion toteuttaminen visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita ajankohtaiset paikalliset tai valtakunnalliset tapahtumat ja näyttelyt.

270 270 Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit Arviointi: Kurssit arvioidaan näytön perusteella maininnalla hyväksytty/hylätty. Lukiodiplomista opiskelija saa lisäksi erillisen kahden arvioitsijan laatiman todistuksen. 6. Öljyvärimaalaus (KU6) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii öljyvärimaalauksen perusteet syventää omaa personallista ilmaisuaan ymmärtää kuvataiteen merkityksen omassa elämässään kehittää omaa maalaamistekniikkaansa KESKEISET SISÄLLÖT öljyvärimaalauksen teoriaa ja käytäntöä värioppia ja kuvasommittelua luonnostelua eri aiheista eri materiaalien pohjustamista Aihekokonaisuudet: Hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys 7. Arkkitehtuuri ja muotoilu (KU7) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietämystään arkkitehtuurista ja muotoilusta harjaantuu niiden visuaalisessa esittämisessä kehittää kolmiulotteista hahmottamiskykyään oppii lisää saven käsittelytekniikoita KESKEISET SISÄLLÖT merkittäviä kotimaisia ja ulkomaisia rakennuksia ja arkkitehteja pohjapiirroksia ja perspektiivipiirtämistä

271 271 arkkitehtuuriosaston vanhoja pääsykoetehtäviä muotoilua mm. savesta ja pahvista rakentelua eri materiaaleista Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys 8. Grafiikka ja tekstaus (KU8) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa tietoa graafisen suunnittelun eri osa-alueista tutustuu taidegrafiikan ja tekstauksen eri menetelmiin oppii suunnittelemaan visuaalisia kokonaisuuksia syventää kuvataiteen mediakerronnan taitojaan KESKEISET SISÄLLÖT suunnitellaan ja toteutetaan mm. julisteita, kortteja, mainoksia, sarjakuvia, levynkansia taidegrafiikan menetelmiä esim. pleksikaiverrus, kankaanpaino, monotypia, garborundum tekstataan musteella ja huopakynällä Aihekokonaisuudet: Viestintä- ja mediaosaaminen, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys 9. Valokuva ja elokuva (KU9) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa perustiedot valokuvauksesta ja elokuvan tekemisestä tutustuu mustavalkovalokuvauksen pimiötyöskentelyyn oppii kuvaamaan järjestelmä- ja digitaalikameroilla tutustuu digitaalisiin kuvankäsittely- ja editointiohjelmiin KESKEISET SISÄLLÖT havainnollistaminen, kokeilu, harjoittelu, oma ilmaisu kuvasommittelu ja -kerronta kuvaamista, pimiötyöskentelyä, kuvien käsittelyä, tulostusta ja editointia opiskelija voi valita, syventyykö kurssin johonkin osa-alueeseen vai kokeileeko useita tekniikoita Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys, kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen

272 Kuvataiteen projektikurssi (KU10) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osallistuu johonkin kuvataiteeseen liittyvään projektiin esim. näytelmä- tai musikaaliprojektiin. voi suorittaa kurssin itsenäisesti yksilö- tai ryhmätyöskentelynä projektin sisällön mukaisesti KESKEISET SISÄLLÖT kuvataiteellisen projektin itsenäinen toteutus projektissa voi olla mukana myös eri oppiaineita yhteistoiminnallisuus itsenäinen työskentely Syksyllä 2010 jaksossa 2 toteutetaan äidinkielen, kuvataiteen ja musiikin yhteistyönä musiikkinäytelmä. Projektia työstetään kursseilla AI12, KU10 ja MU Kuvataiteen (tai median) lukiodiplomikurssi (KU11) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija suorittaa valtakunnallisen kuvataiteen (tai median) lukiodiplomin hyödyntää aiemmin opittuja kuvataiteen tietoja ja taitoja opettelee asettamaan itselleen työskentelynsä päämäärät ja tavoitteet sekä arvioimaan niiden toteutumista KESKEISET SISÄLLÖT Opetushallituksen määräämät vuosittain vaihtuvat valtakunnalliset lukiodiplomitehtävät itsenäinen työskentely Aihekokonaisuudet: Teknologia ja yhteiskunta, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta. 12. Piirustus (KU12) TAMPEREEN LYSEO Koulukohtainen oppiainerajat (KU, MU, HI) ylittävä soveltava kurssi Kulttuurien tuntemus (KT1) Tavoitteet: Opiskelijan perehdyttäminen laaja-alaisesti yhteen tai useampaan valittuun tyylikauteen

273 273 integroimalla historian, kuvataiteen ja musiikin näkökulmia. Sisältö: Yhden tai useamman aikakauden kulttuurihistorian tarkastelua: yhteiskunta, arkipäivä, tyyli- ja taidehistoria ja musiikki. Kurssilla käytetään eri oppiaineiden tarjoamia vaihtelevia työtapoja. Opiskelija tekee kurssin aikana kurssin alussa sovittavan projektityön. Kurssin suoritus edellyttää osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamista. Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen. Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Omasta toimintakyvystä huolehtiminen vaatii aina aktiivisuutta ja omaehtoista toimintaa. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan vastuullisesti ja ottamaan aktiivinen ote omasta liikuntakäyttäytymisestään. Liikuntakursseilla opiskelijat käyttävät tamperelaisia liikuntapaikkoja ja liikuntapalveluita. Seuratoimintaan tutustuminen avaa opiskelijoille yhden tärkeän aktiivisen kansalaisuuden toimintaväylän.

274 Hyvinvointi ja turvallisuus Lukion liikunnan keskeisenä sisältönä on liikunnan merkityksen oivaltaminen ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Liikuntatunnit tarjoavat runsaasti aitoja vuorovaikutustilanteita ja tunne-elämyksiä erilaisissa ja erikokoisissa ryhmissä. Liikunnalla on oma tärkeä merkityksensä myös itseilmaisun kanavana. Lukion liikunnassa ohjataan oppilaita itse huomaamaan sääntöjen noudattamisen ja turvallisuusnäkökulmien merkitys turvallisessa liikuntaharjoituksessa. Liikunnan sisältöihin kuuluu myös opetusta siitä, miten toimia hätätilanteissa (esim. uinninopetuksessa vesipelastusta). Kestävä kehitys Luontoliikunnassa harjoitellaan luonnon ehdoilla liikkumista ja arvioidaan liikuntapaikoille siirtymistä kestävän kehityksen näkökulmasta. Liikuntakursseilla painotetaan hyötyliikunnan merkitystä oleellisena osana terveysliikuntaa ja ympäristöystävällistä liikuntaa Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Suomalaisten liikuntamuotojen harjoittaminen on osa lukion liikuntakursseja. Kursseilla välitetään myös lukion omaa kulttuuri- ja juhlaperinnettä ja vahvistetaan opiskelijoiden ja lähiympäristön yhteisöllisyyttä (esim. vanhojen päivän tanssit). Tanssi eri muodoissaan on osa suomalaista ja kansainvälistä kulttuuria. Lukion liikunnan tanssiosiot auttavat opiskelijoita ymmärtämään tanssia itseilmaisun ja kommunikaation välineenä. Liikunnan ja urheilun kieli on väylä myös kansainväliseen kanssakäymiseen. Kursseilla voidaan tutustua muiden kulttuurien liikuntamuotoihin, ja näin opiskelijalla on mahdollisuus ymmärtää myös erilaisten kulttuurien liikuntaperinnettä ja liikuntafilosofiaa. Teknologia ja yhteiskunta Liikuntaan liittyvä teknologia on osa suomalaista huippuosaamista. Lukion liikunnanopetuksessa tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi sykemittarien käyttöön. Opiskelijaa kannustetaan teknologian käyttöön terveysliikunnan optimaalisen harjoitusvasteen saavuttamiseksi. Viestintä ja mediaosaaminen Monipuolinen lukion liikunta sääntöineen ja rajoituksineen auttaa opiskelijaa ymmärtämään ja tulkitsemaan median liikunta- ja urheilukulttuurin näkyviä ja näkymättömiä viestejä. 274 Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen lukion liikunnan opetussuunnitelmassa Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kehitystään ja kasvuaan. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia opiskelijan jatkuvalle omaehtoiselle liikunnan harrastamiselle ja työkyvyn ylläpidolle. Vastuullisuuden, sosiaalisten taitojen ja yhteenkuuluvuuden korostaminen auttavat nuoren henkilökohtaista kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi. Opetuksen tavoitteet Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa

275 275 saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. Arviointi Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Lukion liikunnan kurssien suoritusjärjestys määritellään koulukohtaisesti. Opetushallituksen ohjeen mukaan liikunnan pakollisia kursseja LI1 ja LI2 ei voi suorittaa saman lukuvuoden aikana. Lyseon lukiossa liikunnan kurssien suorittaminen aloitetaan pakollisista kursseista. Muuten suoritusjärjestys on vapaa. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroilla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit lasketaan oppimäärän aritmeettiseen keskiarvoon. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa päästötodistukseen tulevaa aritmeettisen keskiarvon mukaista arvosanaa. Oppilaalla on oikeus valita päättötodistukseen liikunnan oppimäärän arvioinniksi aritmeettisen keskiarvon sijaan merkintä suoritettu. TAMPEREEN LYSEO Tampereen lyseon lukiossa LI1 tulee suorittaa ennen muita kursseja, muuten suoritusjärjestys on vapaa. Pakolliset kurssit Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.

276 276 Liikuntakursseilla ryhmäkoot on muodostettava sellaisiksi, että opetussuunnitelman mukaiset keskeiset sisällöt voivat toteutua. Liikuntakursseilla käytetään monipuolisesti Tampereen kaupungin liikuntapaikkoja ja retkeilyreittejä. Uusiin lajeihin tutustuttaessa voidaan hyödyntää Tampereen seudun liikuntapalveluita. 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan saa myönteisiä liikuntakokemuksia tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi. KESKEISET SISÄLLÖT fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi lihashuolto ja rentoutus sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit voimistelu eri muodoissaan tanssi eri muodoissaan talviliikunta uinti ja vesipelastus yleisurheilu suunnistus ja luontoliikunta 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit voimistelu eri muodoissaan tanssi eri muodoissaan talviliikunta kuntouinti ja vesiliikunta luontoliikunta jokin uusi liikuntalaji

277 277 Arviointi Liikunnan pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssin hyväksytyn suorittamisen perusteena on aktiivinen osallistuminen kaikkiin opetussuunnitelman KESKEISET SISÄLLÖT -kappaleessa mainittuihin lajiryhmiin. Syventävät kurssit Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä. TAMPEREEN LYSEO Liikunnan valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. 3. Virkisty liikunnasta (LI3) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. 4. Yhdessä liikkuen (LI4) Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta. Lyseon lukiossa vanhat tanssit toteutetaan omana soveltavana kurssina LI Kuntoliikunta (LI5) Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Syventävät kurssit (koulukohtaiset) Kurssien tavoitteena on lisätä lukioliikunnan lajivalikoimaa ja monipuolisuutta, sekä tarjota opiskelijalle mahdollisuus jatkuvaan liikunnan harrastamiseen lukion aikana. Liikunnan syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Syventävillä kursseilla käytetään numeroarvostelua. 6. Tanssiliikunta ja kehonhuolto (LI 6)

278 Kurssin tavoitteena on tutustua tanssiin taiteena ja ilmaisukeinona sekä kehittää kehonhallintaa. Kurssi sisältää tanssin eri tyylejä kuten taidetanssi (esim. jazztanssi, nykytanssi, aikuisbaletti), afrotanssi, hip-hop, latinalaiset tanssit (esim. salsa, merengue, cha-cha ), flamenco, kansantanssit, rivitanssi ym. Lisäksi harjoitetaan kehonhallintaa ja lihaskuntoa sekä venytellään ja rentoudutaan. Kurssille osallistuminen ei edellytä aikaisempaa tanssiharrastusta. Kurssin aikana vieraillaan tarpeen mukaan myös paikallisissa tanssi- ja liikuntakouluissa. Opettaja suunnittelee kurssin sisällön opiskelijaryhmän kanssa painottaen sitä ryhmän haluamaan suuntaan. 7. Joukkuepallopelit (LI 7) Kurssilla syvennetään osaamista isoissa pallopeleissä kuten jalkapallo, pesäpallo, rugby, jääkiekko, koripallo ja lentopallo. Keskeisenä tavoitteena on pelitaidon kehittäminen joukkuepelaamisen, taktisen ajattelun ja yhteistyökyvyn kautta. Lajivalikoima valitaan vuodenaika huomioiden ja yhdessä opiskelijoiden kanssa Mailapelit (LI 8) taitoa, taktiikkaa ja sääntöjä opiskellen. Lajivalikoima valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssin lajeja ovat verkon yli pelattavat pallottelupelit, kuten sulkapallo, squash, pöytätennis ja tennis. Kurssilla tutustutaan näihin lajeihin laajasti pelaten sekä 9. Lukiodiplomi (LI 9) Liikunnan lukiodiplomin suoritus tapahtuu omana kurssinaan. Kurssin suoritus perustuu valtakunnallisiin liikunnan lukiodiplomin suoritusohjeisiin ja hyväksytty suoritus arvostellaan asteikolla 1-5. Liikuntadiplomiin sisältyy 1) liikuntakykyisyystestit, 2) tutkielma, 3) portfolio, 4) erityisosaamisen arviointi ja 5) koululiikunnassa osoitetut sosiaaliset taidot. Diplomin suorittajan tulee olla suorittanut yhteensä 4 muuta liikunnan kurssia ennen diplomikurssin hyväksymistä. Ennen kurssille ilmoittautumista opiskelija tutustuu kurssiohjeisiin netissä osoitteessa TAMPEREEN LYSEO Koulukohtaiset soveltavat kurssit Kurssien tavoitteena on lisätä lukioliikunnan monipuolisuutta ja oppilaslähtöisyyttä, sekä tarjota opiskelijalle mahdollisuus jatkuvaan liikunnan harrastamiseen lukion aikana. Liikunnan soveltavia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti lukuun ottamatta kurssia LI 10. Soveltavat kurssit arvioidaan arvosanoin hyväksytty / hylätty. 10. Liiku itsenäisesti (LI 10) Kurssin tavoitteena on sekä arki- että kuntoliikuntaa sisältävä aktiivinen ja terveellinen elämäntapa. Kurssin aikana pyritään säännölliseen, monipuoliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään

279 liikkumiseen ja soveltamaan käytäntöön fyysisen kunnon ylläpitämisen ja kehittämisen periaatteita. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa omaa liikuntaohjelmaansa pyrkien toimintakyvyn kannalta riittävään peruskestävyys- ja lihaskuntoharjoitteluun sekä lihashuoltoon. Opiskelija liikkuu vähintään 5 tuntia viikossa (n. 260 tuntia vuodessa) ja tekee toiminnastaan suunnitelman ja pitää liikuntapäiväkirjaa, jotka opettaja tarkistaa n. kahden viikon välein. Liikunta toteutetaan itsenäisesti, pienryhmässä, liikuntakouluissa tai liikuntaseuroissa harjoitellen ajalla Kurssin voi suorittaa vain kerran opintojen aikana ja sitä ei voi aloittaa viimeisenä opiskeluvuotena. 11. Vanhat tanssit (LI 11) Kurssin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa vanhojen päivä, harjaannuttaa tanssitaitoa ja opetella hyviä käytöstapoja. Kurssilla opetellaan salonki- ja juhlatansseja sekä harjoitellaan käyttäytymistä juhlatilanteissa. Vanhojen päivän tilaisuudet ovat osa kurssia ja niihin osallistuminen edellyttää tämän kurssin suorittamista. 12. Uudet lajit (LI 12) Sisältönä on tutustua sekä liikuntalajien uusimpiin tulokkaisiin että opiskelijaryhmälle uusiin lajeihin (esim. trampoliini, kiipeily, lacrosse, tai-chi, budolajit). Kurssin tavoitteena on lisätä opiskeluvireyttä yhteistoiminnan, uusien liikuntakokemusten ja -elämysten kautta. Ryhmä valitsee kurssin lajit opettajan avustuksella. 13. Retkeilykurssi (LI 13) Kurssilla opetellaan retkeilyn perustaitoja: luonnossa liikkumista, suunnistusta, maastossa tapahtuvaa ruokailua ja majoittumista. Opiskelija saa myös tietoa retkeilyvarustuksesta ja vaatetuksesta, tulenteosta, jokamiehen oikeuksista ja ensiavusta. Kurssilla toteutettavaa muutaman vuorokauden retkeä valmistellaan ja taitoja harjoitellaan yhdessä ryhmän kanssa ennen retkeä. Kurssiin voi sisältyä myös seikkailullisia elementtejä. Retken jälkeen järjestetään tapaaminen kokemusten yhteiselle purkamiselle. Kurssi sijoittuu 1- tai 5 -jaksoon 14. Talviliikuntakurssi (LI 14) Kurssilla sisältönä on laskettelumatka, hiihtovaellus, retkiluistelu tai laajempi tutustuminen johonkin muuhun ryhmän valitsemaan talviliikuntamuotoon. Kurssilla laajennetaan talviliikuntataitoja valittujen liikuntalajien lajitaitojen osalta sekä erityisesti talven vaatiman pukeutumisen ja luonnossa liikkumisen suhteen. Kurssi sijoittuu tammi-helmikuuhun. 15. Liikunnan projektikurssi (LI 15) Kurssilla toteutetaan koulun liikuntakulttuuria tukeva projekti ja projektiin käytetystä työpanoksesta oppilas saa kurssisuorituksen. Projekti voidaan toteuttaa useamman aineen yhteistyönä. Kurssia ei sijoiteta kurssitarjottimeen eikä se ole yleisesti valittavissa, vaan se toteutetaan tarpeen mukaan koulun toimintaa palvellen Retkeilyn jatkokurssi (LI16) Kurssilla toteutetaan erävaellus, jolla syvennetään LI13 -kurssin osaamista. Retkeilyn jatkokurssille osallistumisen ehtona on LI13 -kurssin tietojen ja taitojen hyvä hallitseminen. Kurssin aikana on mahdollista suorittaa myös biologian tai maantiedon opintoja. Ryhmä suunnittelee vaelluksen yhdessä opettajien kanssa. Liikuntakurssin puitteissa voidaan myös tutustua kalliokiipeilyyn, melontaan ja seikkailu-urheiluun. Kurssi sijoittuu 1- tai 5 -jaksoon. 17. Talviliikunnan jatkokurssi (LI17)

280 Kurssilla toteutetaan talvivaellus, joka sisältää esimerkiksi laskettelua, lumikenkäilyä, tunturihiihtoa sekä erätaitoja kuten autiotupakulttuuriin tutustuminen. Kurssilla syvennetään liikuntakurssien LI13 ja LI14 taitoja ja näiden kurssien sisältöjen hyvä osaaminen on edellytys talviliikunnan jatkokurssille osallistumiselle. Kurssi sijoittuu kevättalveen Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen. Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluu itsestä ja muista huolehtiminen. Terveystiedon kursseissa painotetaan opiskelijan omien valintojen merkitystä terveyden rakentumisen peruspilareina. Keskeisiin sisältöihin kuuluu myös terveydenhuollon alueella toimivien yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen toimintaan perehtyminen. Opiskelijalle esitellään näin väyliä itse osallistua ja vaikuttaa. Hyvinvointipalvelujen toimivuutta ja eettisyyttä arvioitaessa mietitään opiskelijan omia oikeuksia ja velvollisuuksia terveydenhuollon kentässä. Aktiivinen kansalaisuus edellyttää yhteiskunnan jäseniltä kykyä ottaa kantaa itseä koskeviin asioihin sekä kykyä perustella ja puolustaa omia näkökantoja. Keskustelu- ja argumentointitaitoja harjoittavat opetusmenetelmät tukevat tähän tavoitteeseen pyrkimistä. Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuus on lukion terveystiedon keskeinen sisältöalue.

281 281 Kestävä kehitys Ihmisen ja ympäristön terveys edellyttää kestävän kehityksen huomioimista kaikessa arkikäyttäytymisessä. Terveystiedossa tutkitaan ihmisen käyttäytymisen vaikutuksia paitsi omaan itseen myös lähiympäristöön ja koko maapallon tilaan. Opiskelija arvioi myös omia elintapojaan ja tottumuksiaan kestävän kehityksen periaatteiden näkökulmasta. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kulttuuri-identiteetti voi muodostua vasta, kun tuntee sekä omaa että muiden kulttuureja. Lukion terveystiedossa pohditaan suomalaisten terveydentilaan vaikuttavia suomalaisille ominaisia kulttuurisia tekijöitä sekä alakulttuurien vaikutusta terveystottumusten syntyyn. Laajempaa perspektiiviä opiskelijat saavat tutustumalla kulttuurisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat terveyserojen syntyyn eri valtioiden ja maanosien välillä. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian nopea kehitys on vaikuttanut yhteiskuntaamme monin eri tavoin. Lukion terveystiedossa pohditaan terveyteen kohdistuvia teknologian seurannaisvaikutuksia. Viestintä- ja mediaosaaminen Terveyttä koskevissa asioissa nuori tarvitsee hyvää medialukutaitoa. Lukion terveystiedon kaikissa kursseissa keskeisenä sisältönä on terveysinformaation kriittinen ja aktiivinen seuraaminen ja tulkinta. Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen Terveystiedon oppisisältö tukee opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi. Oppiaineessa opiskelija arvioi terveyskäyttäytymisensä vaikutusta itseensä, lähiympäristöönsä, yhteiskuntaan sekä maailmanlaajuisen ympäristöön. Opiskelija pohtii kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista omassa terveyskäyttäytymisessään. Terveystiedon kursseilla rakennetaan turvallinen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävä oppimisympäristö. Oppilaslähtöisten toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö edistää yhteisöllisyyttä. Opetuksen tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää kansalaistoimintaa perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.

282 282 Arviointi Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä. Lukion terveystiedon pakollinen kurssi suoritetaan ennen valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroilla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit lasketaan oppimäärän aritmeettiseen keskiarvoon. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa päästötodistukseen tulevaa aritmeettisen keskiarvon mukaista arvosanaa. Jos opiskelija opiskelee terveystietoa vain yhden kurssin, hänellä on oikeus valita päästötodistukseen oppimäärän arvosanaksi merkintä suoritettu. Terveystiedon kurssit suositellaan suoritettaviksi osallistumalla lähiopetukseen. Pakollinen kurssi 1. Terveyden perusteet (TE1) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut. KESKEISET SISÄLLÖT työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys

283 283 seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä nuorille suunnatut terveydenhuoltopalvelut Tampereella yhteistyössä Tampereen kaupungin nuoriso-, liikunta-, sosiaali- ja terveystoimialojen palveluiden tuottajien kanssa. Syventävät kurssit 2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu- ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja. KESKEISET SISÄLLÖT itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä seksuaaliterveys terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana

284 284 tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta näkökulmasta paikallisen kouluterveystutkimuksen tulosten käyttö opetuksessa yhteistyö koulun terveydenhoitajan, ravitsemustyöntekijöiden ja opiskelijakunnan kanssa. 3. Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympäristössään osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. KESKEISET SISÄLLÖT terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen kunnallisen ja yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden käytänteisiin perehtyminen tutustuminen paikallisiin terveydenhuollon eri alueilla toimiviin yhdistyksiin ja järjestöihin, joita ovat esim. AIDS-tukikeskus, YAD, Syöpäyhdistys, SPR, Sydänyhdistys

285 yhteistyö esimerkiksi seuraavien tahojen kanssa: UKK-instituutti, Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos, Varalan urheiluopiston testausasema, terveydenhuoltoalan oppilaitokset. Soveltavat kurssit 4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4) Kurssilla kerrataan terveystiedon pakollisen kurssin (TE1) sekä syventävien kurssien (TE2 ja TE3) sisältöjä ja harjoitellaan terveystiedon ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä. Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutusja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan.

286 Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa. Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla. 286 Opinto-ohjaus Tampereen kaupungin lukioissa Lukion alkuvaiheessa opinto-ohjaus painottuu opiskelun ohjaukseen ja suunnitteluun ja loppuvaiheessa lukion päättymiseen liittyviin kysymyksiin, jatko-opintoihin ja uran suunnitteluun. Opiskelu-, koulutus- ja työelämätietämyksen syventämisen ohella tavoitteena on itsetuntemuksen, itsearviointitaitojen ja hyvän itsetunnon kehittyminen. Ohjauksessa huomioidaan Tampereen alueen elinkeino- ja koulutustarjonta ja opiskelijalle järjestetään mahdollisuuksia tutustua työelämään. Jotta opiskelijoille voidaan tarjota luotettavaa ja ajantasaista koulutus- ja työelämätietoutta, on ohjaajille varattava mahdollisuus jatkuvaan kouluttautumiseen. Luokattomuus ja tuntijaon mahdollistama valinnaisuus sekä elämänsuunnittelun ja hallinnan taidoissa ohjaaminen edellyttävät henkilökohtaista ohjausta. Riittävän henkilökohtaisen ohjauksen saaminen on jokaisen opiskelijan oikeus, ja sille on turvattava edellytykset. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Ohjauksen tärkeä lähtökohta on tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yrittävää asennetta opiskelussa ja jatkokoulutukseen hakeutumisessa. Yrittäjyys uravaihtoehtona tulee tuoda esiin sekä luokkatunneilla että henkilökohtaisessa ohjauksessa. Opiskelijoille järjestetään mahdollisuus tutustua yritystoimintaan. Hyvinvointi ja turvallisuus Opinto-ohjaus ja oppilaitoksen ohjausjärjestelmä pyrkivät osaltaan turvaamaan jokaisen opiskelijan hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä ja eri elämäntilanteissa. Yksityiskohtaiset toimenpiteet määritellään koulukohtaisessa hyvinvointisuunnitelmassa. Kestävä kehitys Ura- ja elämänsuunnitelmia laadittaessa arvioidaan myös erilaisten valintojen eettisiä seurauksia ja vaikutusta kestävän kehityksen kannalta. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Oman kulttuuri-identiteetin tunnistaminen luo myönteistä pohjaa itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittymiselle. Lisäksi kulttuuri-identiteettiin ja kulttuurien tuntemukseen liittyvät

287 kysymykset tulevat ohjauksessa esille mm. maahanmuuttajien opinto- ja urasuunnitelmia tehtäessä ja toisaalta ulkomaille suuntaavien suomalaisten ohjauksessa. Ohjauksella pyritään vaikuttamaan kulttuurien välisen rakentavan vuorovaikutuksen kehittymiseen. Teknologia ja yhteiskunta Opinto-ohjauksessa tuodaan esille teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämisessä ja työllistymisessä. Myös sukupuolten välistä tasa-arvoa teknologia-aloille hakeutumisessa (kuten myös hoito- ja opetusaloille hakeutumisessa) pyritään lisäämään. Teknologia-aloille tutustuttamisessa hyödynnetään yhteistyösopimuksia alan oppilaitosten kanssa. Teknologia-alalle suuntautuminen huomioidaan jo ainevalintoja tehtäessä. Viestintä ja mediaosaaminen Ohjauksessa perehdytään tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin koulutusja ammattitiedon hankkimisen ja urasuunnittelun sekä koulutukseen hakeutumisen välineenä. Opiskelijat tutustutetaan valtakunnallisiin ja Tampereen alueen verkko-ohjauspalveluihin. Ohjauksessa on tärkeää opastaa opiskelijoita tarkastelemaan kriittisesti uranvalintaan liittyvää informaatiota. Pakollinen kurssi 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkeaasteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. KESKEISET SISÄLLÖT opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen itsetuntemus omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen työelämätietous ylioppilastutkinto ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen jatko-opintoihin hakeutuminen työelämään siirtyminen 287 Kurssi suositellaan toteutettavaksi hajautetusti useamman vuoden aikana ja sen toteutustapa määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Pakollisen kurssin osalta opinto-ohjauksen luokkatunnit sijoitetaan koulun kurssitarjottimeen. TAMPEREEN LYSEO

288 288 Suoritustapa: Kurssi suoritetaan hajautetusti kolmen lukiovuoden aikana. Arviointi: Kurssin hyväksytystä suorittamisesta saa merkinnän hyväksytty (S). Syventävä kurssi 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. Opetussuunnitelmassa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt kunkin koulun opiskelijoiden keskeisten tarpeiden pohjalta painottaen alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta ja opiskelun taitoja tai ammatti- ja urasuunnittelua tai käsitellen kaikkia osa-alueita yhdessä. Päävastuu ohjauksen kurssien toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla, mutta ne voidaan toteuttaa yhteistyössä ryhmänohjaajien, muiden opettajien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Toteutuksessa voidaan hyödyntää kaupungin lukioiden yhteistyösopimuksia korkea-asteen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Koulukohtaisesti voidaan tarjota muita syventäviä ja soveltavia kursseja. TAMPEREEN LYSEO Suoritustapa: Työelämäjaksolta jokainen osallistuja laatii palauteraportit annettujen ohjeiden mukaisesti (työpaikka-/yrityskuvaus ja työammatin selostus haastatteluna) sekä osallistuu aktiivisesti palautekeskusteluun pienryhmässä. Kurssi suoritetaan toisena opiskeluvuotena. Arviointi: Kurssin hyväksytystä suorittamisesta saa merkinnän hyväksytty (S). TAMPEREEN LYSEO Opinto-ohjauksessa autetaan opiskelijaa aine- ja kurssivalinnoissa, tuetaan häntä lukio-opintojen aikana sekä pyritään kehittämään hänen valmiuksiaan tehdä jatkokoulutusta koskevia valintoja ja päätöksiä. Pääpaino lukion opinto-ohjauksessa on henkilökohtaisilla ohjauskeskusteluilla. Opinto-ohjaukseen kuuluu myös luokkaohjaustunteja. Opinto-ohjaaja toimii ohjauksen koordinaattorina ja ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaaja, rehtori, ryhmänohjaajat, aineenopettajat ja opiskelijahuoltohenkilöstö.

289 289 Koulukohtaiset soveltavat kurssit 3. Tutor-kurssi (OP3) TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia uusien opiskelijoiden ohjaajana ja lukion esittelijänä erilaisissa tilaisuuksissa. KESKEISET SISÄLLÖT Kurssi toteutetaan yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa, joka järjestää teoriajakson. Sen jälkeen käytännön työt koostuvat tutorina toimimisesta koulussa ja koulun toimintaan liittyvissä tapahtumissa. Tutorit opastavat kouluun pyrkiviä ja opintonsa aloittavia, osallistuvat vanhempainiltoihin ja tiedotustilaisuuksiin sekä järjestävät uusille opiskelijoille tutustumistapahtumia. TAMPEREEN LYSEO Suoritustapa: Kurssiin kuuluu teoriajakso ja käytännön työskentelyä tutorina. Teoriajakso suoritetaan ensimmäisen vuoden keväällä ja käytännön osuus lähinnä toisena opiskeluvuotena. Arviointi: Kurssin hyväksytystä suorittamisesta saa merkinnän hyväksytty (S). 4. Opiskelutaitojen kurssi (OP4) Keskeiset sisällöt: lukiotyöskentelyyn ja uuteen opiskeluympäristöön tutustuminen, tietokonelaitteistoon ja käytössä oleviin tietokoneohjelmiin tutustuminen, tietotekniikkataitojen kertaus ja itsenäinen harjoitustyö Kurssi suoritetaan 1. opiskeluvuotena. Laajuus 0,5 kurssia. Suoritusmerkintä. 5. LUE1 -kurssi (OP 5) Kurssin tavoitteena on tutustua itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla voidaan myös arvioida opiskelijan lukivaikeutta ja laatia lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Kurssi suoritetaan ensisijaisesti 1. opiskeluvuotena. Suoritusmerkintä. 6. MAAILMALLE-kurssi (OP 6) Kurssilla tutustutaan kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin. Työtapoina ovat verkkotehtävät, vierailuluennot ja opintokäynnit. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää tehtävien tekemistä ja opintokäynteihin osallistumista. Kurssilla opiskelijat laativat oman koulutusja urasuunnitelman. Kurssi suoritetaan 2. tai 3. opiskeluvuoden aikana. Laajuus 0,5 kurssia. Suoritusmerkintä. 9. Tunnetaidot (9A) Kurssi on suunnattu lukiolaisille, jotka ovat huolissaan kuormittuneisuudesta jaksamattomuudesta, mielialan laskusta tai joilla on todettu masennus. Kurssin tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti omaan jaksamiseen ja mielialaan sekä ennaltaehkäistä masennuksen pahenemista. Kurssilla opitaan taitoja, jotka auttavat selviytymään kuormittavissa elämänvaiheissa. Erityisesti tarkastellaan omien ajatusten ja toiminnan vaikutusta mielialaan ja jaksamiseen sekä opetellaan tiedostamaan

290 omia voimavaroja mm. itsearviointitehtävien avulla. Ryhmän koko vähintään 6, enintään 10 opiskelijaa. Laajuus 0,5 kurssia Jännittäminen haltuun(9b) Kurssi on suunnattu lukiolaisille, joilla on esiintymiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää jännitystä. Kurssin tavoitteena on löytää hallintakeinoja jännittämiseen. Ryhmässä opitaan taitoja tiedon lisäämisen, itsearviointitehtävien ja rentoutusharjoitusten sekä vertaistuen avulla. Ryhmän koko vähintään 6, enintään 10 opiskelijaa. Laajuus 0,5 kurssia Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen sisällöt a) Tiedonvälitys ja konsultointi Erityisopettaja toimii koulussa erityispedagogiikan asiantuntijana. Erityisopettaja välittää tietoa opiskelijoille, opettajille ja vanhemmille muun muassa oppimisvaikeuksista, koulun tarjoamasta tuesta ja mahdollisista erityisjärjestelyistä lukioaikana ja ylioppilaskirjoituksissa. Opiskelijan tukeminen edellyttää erityisopettajan yhteistyötä rehtorin, opinto-ohjaajan, aineenopettajien, vanhempien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Erityisopettaja toimii myös lukion opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä. b) Yksilöllinen erityisopetus Opiskelijalle annetaan yksilöllistä ohjausta ja opetusta oppimisen ongelmissa ja tarvittaessa opiskelija ohjataan muiden asiantuntijoiden luokse. c) Erityisopetuskurssit Erityisopetuskurssit on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia kuten lukivaikeuksia. Lukivaikeus voi näkyä esimerkiksi teknisen lukemisen vaikeutena, lukemisen hitautena, luetun ymmärtämisen vaikeutena tai kirjoitusvirheinä sekä äidinkielessä että vieraissa kielissä. Erityisopetuskurssin laajuus on yksi kurssi. LUE1 Kurssin tavoitteena on tutustua itseen oppijana ja tehostaa omaa opiskelua. Kurssilla voidaan myös arvioida opiskelijan lukivaikeutta ja laatia lausunto ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Suunnataan ensisijaisesti 1. vuoden opiskelijoille. LUE2 Kurssin tavoitteena on oman oppimisen tehostaminen lukitaidoissa ja vieraissa kielissä. Suunnataan ensisijaisesti 2. ja 3. vuoden opiskelijoille. LUE3 (RENTO- kurssi ) Kurssin tavoitteena on saada valmiuksia rentoutumiseen ja stressinhallintaan. Suunnataan ensisijaisesti 2. ja 3. vuoden opiskelijoille.

291 291 TAMPEREEN LYSEO 5.22 Koulukohtaiset oppiaineet Tieto- ja viestintätekniikka 1. Tietotekniikan peruskurssi (TVT1) Tavoitteet: Tutustutaan tietokoneen käyttöjärjestelmään. Opitaan käyttämään tietokonetta sekä tietokoneohjelmia muiden aineiden opiskelussa tarvittavien harjoitustöiden tekemiseen. Opitaan käyttämään tietokonetta kurssivalintojen rekisteröimiseen sekä opitaan käyttämään sähköpostia. Sisältö: Kurssilla tutustutaan erilaisiin tietokoneohjelmiin ja käyttöjärjestelmiin. Pääpaino on tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmien opiskelussa. 2. Tietoverkkojen hallinnan peruskurssi (TVT2) Tavoitteet: Opitaan käyttämään tietoverkkoja (Internet) opiskelussa tarvittavien materiaalien hankkimiseen sekä pienimuotoiseen tuottamiseen. Sisältö: Kurssilla opetellaan käyttämään sähköpostia sekä hakemaan eri tavoin tietoa Internetistä. Opetellaan myös kotisivun teon perusteet ja tutustutaan koulun verkkolehden julkaisemiseen sekä näihin liittyen kuvankäsittelyn perusteisiin. 3. Ohjelmointi (TVT3) Tavoitteet: Opitaan ymmärtämään ohjelmoinnin perusrakenteet. Opitaan ohjelmoimaan yksinkertaisia ohjelmia sekä grafiikkaa. Sisältö: C-ohjelmointikieli Kulttuurit ja kansainvälisyys Koulukohtainen oppiainerajat (HI, MU, KU) ylittävä soveltava kurssi 1. Kulttuurien tuntemus (KT1) Tavoitteet: Opiskelijan perehdyttäminen laaja-alaisesti yhteen tai useampaan valittuun tyylikauteen integroimalla historian, kuvataiteen ja musiikin näkökulmia. Sisältö: Yhden tai useamman aikakauden kulttuurihistorian tarkastelua: yhteiskunta, arkipäivä, tyyli- ja taidehistoria ja musiikki. Kurssilla käytetään eri oppiaineiden tarjoamia vaihtelevia työtapoja. Opiskelija tekee kurssin aikana kurssin alussa sovittavan projektityön. Kurssin suoritus edellyttää osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamista. Aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen. Suoritustapa ja järjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Soveltavat kurssit

292 Eurooppalaiset kulttuurit (KT2) Tavoitteet ja sisältö: Eurooppalaisten kulttuurien piirteiden ja erojen opiskelu sekä niiden taustojen ymmärtäminen. 2. Ulkoeurooppalaiset kulttuurit Tavoitteet ja sisältö: Ulkoeurooppalaisten kulttuurien piirteiden ja erojen opiskelu sekä niiden taustojen ymmärtäminen. 3. Kansainväliset projektit Tavoitteet ja sisältö: Ystävyyskoulu- ja muiden kansainvälisten projektien suunnittelu ja toteutus. Kurssilla voidaan perehtyä myös Suomen sisäisiin kulttuureihin. TAMPEREEN LYSEO 5.3 Koulukohtainen Eurooppa-linja EUROOPPA-LINJAN OPETUSSUUNNITELMA Eurooppa-linjan tavoitteet vuorovaikutustaitojen, kuten eri kulttuurien ymmärtämisen, neuvottelu-, väittely- ja esiintymistaitojen, kehittäminen yleisiä lukiokursseja syvempi näkemys Suomen ja Euroopan historiasta ja kulttuurista englannin ja ainakin yhden seuraavan kielen hallintaa: ranska, saksa, espanja, venäjä julkisen hallinnon toiminnan tehtävien merkityksen ja Euroopan unionin toiminnan ymmärtäminen yhteisten asioiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinoihin tutustuminen päättäjien ja yritysten yhteistyöhön tutustuminen Opiskelijavalinta Eurooppa-linjalle otetaan vuosittain 25 opiskelijaa. Linjalle haetaan sähköisessä yhteishaussa keskiarvolla, jossa painotetaan yhteiskuntaopin, historian, äidinkielen ja englannin arvosanoja. Linja on erinomainen vaihtoehto kaikille vaikuttamisesta sekä ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille opiskelijoille. Tutkiva oppiminen, vierailevat asiantuntijat ja opintomatkat luovat kokonaiskuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja Euroopan unionin toiminnasta. Tiiviisti toimivassa ryhmässä oppii yhdessä työskentelyä ja kompromissien tekotaitoa. Opintoihin sisältyy myös työharjoittelujakso. Lukioaikana suoritettavat yliopisto-opinnot auttavat tulevaisuuden suunnittelussa ja madaltavat kynnystä jatko-opintoihin.

293 293 Lukio-opinnot a) Kaikille Eurooppa-linjan opiskelijoille yhteiset opinnot: ÄI7 Puheviestintä YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH8 Vaikuttamisen peruskurssi OP2E Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta YH14 Projektikurssi OP2E ja YH14 ovat hajautettuja kursseja, joiden tunteja pidetään lukuvuoden aikana erikseen ilmoitettavina ajankohtina. b) Omavalintaiset Eurooppa-linjan kurssit: Seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista on valittava 1 kokonaisuus, josta on suoritettava vähintään 5 kurssia. Lisäksi on valittava vähintään 4 muuta kurssia, joista kaikki tai osa ovat muista suuntautumisvaihtoehdoista. Omavalintaisia kursseja opiskellaan siis yhteensä vähintään 9. TALOUS: ENA14 Basic Business English MAA15/MAB7 Talousmatematiikka MAA16/MAB10 Tilastot päättelyn välineenä YH 6 Kansainvälinen talous YH11 Makrotalous YH7 Yrittäjyys GE3 Riskien maailma AKTIIVINEN KANSALAISUUS: ÄI14 Asiakirjatekstin kirjoittaminen YH3 Kansalaisen lakitieto YH9 Suomen naapurina YH12 Ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja PS6 Sosiaalipsykologia ENA13 Active English suullisen kielitaidon kurssi: ruotsi/ranska/espanja/venäjä MONIKULTTUURISUUS: UE 4 Uskontojen maailmat HI6 Kulttuurien kohtaaminen HI7 Maailmantilanne nyt PS9 Kulttuurierot YH9 Suomen naapurina YH13 Global me GE6 Kaupunkimaantieteen perusteet

294 294 c) kieliopinnot Englannin lisäksi yhden vieraan kielen opinnoista kursseja tulee suorittaa seuraavasti: toinen A- kieli 6 kurssia, B2-kieli 7 kurssia tai B3-kieli 8 kurssia. Yliopisto-opinnot Eurooppa-linjan opiskelija osallistuu varsinaisten yliopisto-opiskelijoiden perusopintojen opetukseen ja suorittaa vähintään viiden (5) opintopisteen opinnot. Laajemmatkin opintokokonaisuudet ovat mahdollisia. Opinnot luetaan lukiossa hyväksi kurssisuorituksina. Kurssit eivät yleensä korvaa lukiokursseja, vaan ne luetaan hyväksi lukion oppimäärään. Opiskelija voi lukea kurssisuoritukset hyväkseen ainakin mennessään opiskelemaan Tampereen yliopistoon. Kesällä suoritettavat opinnot Yhteistyössä kesäyliopiston kanssa pyritään tarjoamaan Eurooppa-linjan opintoihin soveltuvia kursseja. Lisäksi opiskelija voi osallistua kesälukion kursseille. Opintomatkat ja työharjoittelu Ensimmäisen vuoden opiskelijat keskittyvät Suomen paikallishallinnon ja alueellisten erojen ymmärtämiseen. Kurssi YH9:n ohjelmaan kuuluu asiantuntijavierailuja ja opintokäyntejä. Toisena vuonna tehdään opintomatka Suomen lähialueelle. Kolmantena vuotena tehtävään Brysselinmatkaan voivat osallistua vain ne opiskelijat, joiden opinnot Eurooppa-linjalla ovat lähes valmiit. Matkan tarkoituksena on tutustua Euroopan unionin hallintoon. Ulkomaanmatkojen kustannuksia kattaakseen opiskelijat tekevät joitakin yhteisiä varainkeruuprojekteja. Eurooppa-linjan opiskelijat tutustuvat työelämään toisena tai kolmantena opiskeluvuotenaan. Vähintään viikon pituinen työharjoittelu suoritetaan koulun loma-aikana opiskelijan itse hankkimassa harjoittelupaikassa. Harjoittelun voi suorittaa esimerkiksi valtion- tai kaupunginhallinnossa, Tampereen ja ympäristökuntien EU-yhteystoimistossa Brysselissä, jossakin kansalaisjärjestössä tai vaikkapa sanomalehdessä. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/ mom) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

295 295 Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6.2 Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Arviointi voidaan suorittaa vasta, kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.: läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen kurssikoe. Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa, mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli arvioinnin edellytykset täyttyvät vain osittain (esim. poissaolojen ja tehtävien laiminlyönnin vuoksi), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät saa olla siis pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Mikäli oppiaineen kurssin suorittaminen edellyttää tiettyjen tehtävien tekoa, jotta arvioinnin edellytykset täyttyvät hylättyyn arvosanaan 4, ne on kirjattava koulun opetussuunnitelmaan. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (LL 25 ). Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän määräämä viranhaltija tai toimielin. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen. Koulun tulee määritellä opetussuunnitelmassaan menettelytavoistaan poissaolojen ja myöhästymisten suhteen. Erityisesti poissaolojen vaikutus arvioinnin edellytyksien täyttymiseen hylätyn arvosanan 4 osalta on kirjattava. TAMPEREEN LYSEO

296 Kurssin arvioimiseksi opiskelijan on annettava jatkuvaa näyttöä opiskelemisestaan kurssin aikana. Näyttöinä voivat olla myös kurssikoe ja / tai muita kurssiin oleellisesti liittyviä suoritteita, jotka kurssin alussa on määritelty. 296 Kurssisuoritusten arvioinnin merkitsemisen tulee olla yhtenäistä Tampereen kaupungin lukioissa. Numeroarviointi keskeytetty kurssi = K o Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen kurssiarvosanan. täydennettävä kurssi = T o Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana, ellei koulu omassa opetussuunnitelmassaan päätä tätä lyhyemmästä ajasta. Sanallinen arviointi: keskeytetty kurssi = K o Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen. hylätty kurssi = H suoritettu kurssi = S täydennettävä kurssi = T o Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana, ellei koulu omassa opetussuunnitelmassaan päätä tätä lyhyemmästä ajasta. Kurssikertymään ei lasketa keskeytettyä (K) eikä hylättyä (H) kurssia. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy hyväksyttävästi. Koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin, ja ne arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit ovat luonteeltaan eheyttäviä, tai ne liittyvät väljemmin oppiaineeseen. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen lukion arvioinnissa Erityisjärjestelyt riippuvat opiskelijan tuen tarpeesta, mutta sellaisia voivat olla lisäaika, osittain tai kokonaan muu kuin koenäyttö, käsitteitä selventävät tekstit tms. Opiskelijan on kuitenkin saatava arvioinnin avulla realistinen käsitys edistymisestään. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan arviointiin. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kurssien arviointi ja hyväksilukeminen lukion oppimäärään Lukion erityisopetuksen kurssit (LUE) ovat opiskelutekniikan soveltavia kursseja. Hyväksytysti suoritetut erityisopetuksen kurssit lasketaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssi-

297 297 kertymään. Lukion erityisopetuksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Itsenäisesti suoritettu kurssi Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 1 mom) "Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 2 mom) Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltaviksi edellytettävistä opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäinen opiskelu Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Tärkeätä on, että opiskelijalle annetaan mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta opetukseen. Koulun opetussuunnitelmassa voidaan määritellä ne kurssit, joita ei voi itsenäisesti suorittaa. Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin suorittamista. Luvan itsenäiseen suoritukseen myöntää rehtori keskusteltuaan asiasta asianomaisen aineen opettajan kanssa. Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan kurssin opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Tärkeätä on, että opiskelija ymmärtää oman vastuunsa merkityksen kurssin itsenäisestä suorittamisesta. Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Opettajan tulee selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. Kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti myös etä- ja verkko-opiskeluna. Aikuislukioissa suoritetut opinnot

298 298 Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen aikuisten lukio-opetuksen opetussuunnitelman mukaan suoritetut kurssit sellaisenaan, milloin niiden sisältö on sama kuin nuorille tarkoitetussa lukion opetussuunnitelmassa. Muulloin menetellään LL 23 :n mukaisesti. Tietojen antaminen "Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom.) Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät "Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4 " (Lukioasetus 810/1998, 6 2 mom.) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärn syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 7 arviointi Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon

299 299 koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 3 mom) Lukiolain 17 :n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 6 4 mom) Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen "Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17a ) "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 2 mom) Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opiskelija ja tämän huoltaja saavat tietoa opintojen edistymisestä jokaisen opiskellun jakson jälkeen jaksotodistuksessa. Alaikäiseltä opiskelijalta voidaan edellyttää jaksotodistukseen huoltajan allekirjoitusta. Opinnoissa eteneminen "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 1 mom.) Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

300 300 Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa tämän asiakirjan kohdassa 6.3 määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta. Etenemiseste seuraa, mikäli opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa enemmän hylättyjä arvosanoja kuin oppiaineen hyväksytty suoritus sallii. Yksi hylätty arvosana ei kuitenkaan aiheuta etenemisestettä. Etenemisesteen syntyessä opiskelija ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua. Jokainen lukio päättää opetussuunnitelmassaan, miten etenemisestettä valvotaan ja miten opiskelijaa ohjataan etenemisesteen poistamiseksi. Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa suorittamalla kurssin uudestaan opetukseen osallistumalla. Tällöin kurssiarvosanaksi tulee parempi arvosana. Opiskelijalle varataan mahdollisuus uusia hylätty kurssisuoritus uusintakuulusteluissa, joiden järjestämisestä päätetään koulujen opetussuunnitelmassa ja vuotuisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Hylättyä kurssisuoritusta voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti koulun ilmoittamalla tavalla. Poisjääminen uusintakuulustelusta lasketaan yrityskerraksi. TAMPEREEN LYSEO Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat seuraavat etenemisesteiden syntyä. Opinto-ohjaajat keskustelevat opiskelijan ja aineenopettajan kanssa niiden purkamisesta. Ohjeet ja tiedot uusintakuulustelujen järjestämisestä ja niihin ilmoittautumisesta löytyvät opinto-oppaasta. Arvosanan korottaminen Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus yrittää korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Osaamisen tunnustaminen "Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. ( Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 1 mom)

301 Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 2 mom) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa on kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätty. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille - 301

302 oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista. 302 Vaihto-opiskelijoilla on oikeus lukea hyväkseen vaihto-opiskelijavuotena suorittamiaan opintoja. Suoritusten määrä ja vastaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kohdalla voidaan edellyttää lisänäyttöjä arvosanan määrittämiseksi. Hyväksiluettavien suoritusten arvioinnin tulee perustua vaihtooppilasvuoden oppilaitoksen antamaan arviointiin. Suullisen kielitaidon kurssien hyväksiluku edellyttää, että opiskelija suorittaa hyväksytysti ko. kurssin suullisen kielitaidon kokeen. Ohjeet siirtymisestä A-oppimäärästä (pitkä) B-oppimäärään (lyhyt) ovat oppiaineiden opetussuunnitelmien yhteydessä, Siellä on myös selvitetty suoritettujen kurssien hyväksilukeminen ja vastaavuudet. 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi "Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja, joista voi olla hylättyjä kurssipakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa arvosanoja enintään määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2

303 303 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Tampereen kaupungin lukioissa oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Opiskelijan arvioinnista päättävät voivat päättövaiheessa korottaa oppiaineen arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusten perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 6.4 Lukion oppimäärän suoritus "Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhy-

304 empiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia " (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom) Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu "Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 1 mom) "Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 2 mom) Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. 304 Koulut tiedottavat arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta opetussuunnitelmissaan ja lukuvuosittaisissa opinto-oppaissaan

305 305 TAMPEREEN LYSEO Uusinnasta ja oikaisusta tiedotetaan tarkemmin opinto-oppaasta. 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta. (Lukioasetus 810/1998, 8 1 mom) Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 :ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä. (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 8 2 mom) Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetut opinnot todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta arvosana-asteikko selvitys kielten oppimääristä ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi) S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille A = perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen kielen oppimäärä B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen kielen oppimäärä B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

306 Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla Muu opiskelijan äidinkieli. Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä 9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseen merkitään seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta arvosana-asteikko Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. 306

307 307 TAMPEREEN LYSEO 7. IB-OPINNOT IB MISSION STATEMENT The International Baccalaureate aims to develop inquiring, knowledgeable and caring young people who help to create a better and more peaceful world through intercultural understanding and respect. To this end the organization works with schools, governments and international organizations to develop challenging programmes of international education and rigorous assessment. These programmes encourage students across the world to become active, compassionate and lifelong learners who understand that other people, with their differences, can also be right. IB CURRICULUM The International Baccalaureate (IB) Diploma Programme is a challenging two-year curriculum, primarily aimed at students aged 16 to 19. It leads to a qualification that is widely recognized by the world s leading universities. Students learn more than a collection of facts. The Diploma Programme prepares students for university and encourages them to: ask challenging questions learn how to learn develop a strong sense of their own identity and culture develop the ability to communicate with and understand people from other countries and cultures. International Baccalaureate Organization,

308 308 THE DIPLOMA CURRICULUM MODEL The curriculum is modelled by a hexagon with six academic areas surrounding the three core requirements. Diploma Programme (DP) students study six subjects selected from the subject groups. Normally three subjects are studied at higher level (courses representing 240 teaching hours), and the remaining three subjects are studied at standard level (courses representing 150 teaching hours). All three parts of the core extended essay, theory of knowledge and creativity, action, service are compulsory and are central to the philosophy of the Diploma Programme. International Baccalaureate Organization

309 309 CORE OF THE DIPLOMA PROGRAMME EXTENDED ESSAY The extended essay is an in-depth study of a focused topic chosen from the list of approved Diploma Programme subjects normally one of the student s six chosen subjects for the IB diploma. It is intended to promote high-level research and writing skills, intellectual discovery and creativity. It provides students with an opportunity to engage in personal research in a topic of their own choice, under the guidance of a supervisor (a teacher in the school). This leads to a major piece of formally presented, structured writing, in which ideas and findings are communicated in a reasoned and coherent manner, appropriate to the subject chosen. It is recommended that completion of the written essay is followed by a short, concluding interview, or viva voce, with the supervisor. The extended essay is assessed against common criteria, interpreted in ways appropriate to each subject. The extended essay is: compulsory for all Diploma Programme students externally assessed and, in combination with the grade for theory of knowledge, contributes up to three points to the total score for the IB diploma a piece of independent research/investigation on a topic chosen by the student in cooperation with a supervisor in the school chosen from the list of approved Diploma Programme subjects, published in the Vade Mecum presented as a formal piece of scholarship containing no more than 4,000 words the result of approximately 40 hours of work by the student concluded with a short interview, or viva voce, with the supervising teacher (recommended). In the Diploma Programme, the extended essay is the prime example of a piece of work where the student has the opportunity to show knowledge, understanding and enthusiasm about a topic of his or her choice. In those countries where it is the norm for interviews to be required prior to acceptance for employment or for a place at university, the extended essay has often proved to be a valuable stimulus for discussion. AIMS The aims of the extended essay are to provide students with the opportunity to: pursue independent research on a focused topic develop research and communication skills develop the skills of creative and critical thinking engage in a systematic process of research appropriate to the subject experience the excitement of intellectual discovery.

310 310 OBJECTIVES In working on the extended essay, students are expected to: 1. plan and pursue a research project with intellectual initiative and insight 2. formulate a precise research question 3. gather and interpret material from sources appropriate to the research question 4. structure a reasoned argument in response to the research question on the basis of the material gathered 5. present their extended essay in a format appropriate to the subject, acknowledging sources in one of the established academic ways 6. use the terminology and language appropriate to the subject with skill and understanding 7. apply analytical and evaluative skills appropriate to the subject, with an understanding of the implications and the context of their research. Extended essay guide, IBO 2007 THEORY OF KNOWLEDGE AIMS The aims of the Theory of Knowledge (TOK) programme are to: Make connections between a critical approach to the construction of knowledge, the academic disciplines and the wider world Develop an awareness of how individuals and communities construct knowledge, and how this is critically examined. Develop an interest in the diversity and richness of cultural perspectives and awareness of personal and ideological assumptions. Critically reflect on their own beliefs and assumptions, leading to more thoughtful, responsible and purposeful lives. Understand that knowledge brings responsibility which leads to commitment and action. OBJECTIVES Having followed the TOK course, students should be able to: 1. Identify and analyse the various kinds of justifications used to support knowledge claims. 2. Formulate, evaluate and attempt to answer knowledge questions. 3. Examine how academic disciplines/areas of knowledge generate and shape knowledge. 4. Understand the roles played by ways of knowing in the construction of shared and personal knowledge. 5. Explore links between knowledge claims, knowledge questions, ways of knowing and areas of knowledge. 6. Demonstrate an awareness and understanding of different perpectives and be able to relate these to one s own perspective. 7. Explore real-life/contemporary issueas from a TOK perspective.

311 311 THE TOK DIAGRAM and KNOWLEDGE QUESTIONS In TOK students assess the validity of a knowledge claim by asking good quality inquiry questions. In TOK, these inquiry questions are called knowledge questions. The guide refers to these questions as second-order questions. By this we mean that they are not simply questions of knowledge, but questions about knowledge. They focus on how we produce the knowledge required to explore the question, and are more open and contentious than the type of question that students typically explore in their subject lessons. Students will need assistance in understanding how to identify and construct a knowledge question. Our approach is to start with more basic knowledge questions, and then build up to more sophisticated knowledge questions. Figure 1 Both the TOK essay and presentation require clear and explicit identification and evaluation of knowledge questions. Class discussions around good quality knowledge questions are also essential. Such discussions provide students with the opportunity to demonstrate their TOK knowledge and skills far more effectively and can be used to then develop implications, show a personal perspective and integrate ways of knowing International Baccalaureate Organization, CAS TOK Diploma Programme Guide, March 2006 The nature of creativity, action, service...if you believe in something, you must not just think or talk or write, but must act. Peterson (2003) Creativity, action, service (CAS) is at the heart of the Diploma Programme. It is one of the three essential elements in every student s Diploma Programme experience. It involves students in a range of activities alongside their academic studies throughout the Diploma Programme. The three strands of CAS, which are often interwoven with particular activities, are characterized as follows. Creativity: arts, and other experiences that involve creative thinking.

312 Action: physical exertion contributing to a healthy lifestyle, complementing academic work elsewhere in the Diploma Programme. Service: an unpaid and voluntary exchange that has a learning benefit for the student. The rights, dignity and autonomy of all those involved are respected. CAS enables students to enhance their personal and interpersonal development through experiential learning. At the same time, it provides an important counterbalance to the academic pressures of the rest of the Diploma Programme. A good CAS programme should be both challenging and enjoyable, a personal journey of self-discovery. Each individual student has a different starting point, and therefore different goals and needs, but for many their CAS activities include experiences that are profound and life-changing. For student development to occur, CAS should involve: real, purposeful activities, with significant outcomes personal challenge tasks must extend the student and be achievable in scope thoughtful consideration, such as planning, reviewing progress, reporting reflection on outcomes and personal learning. All proposed CAS activities need to meet these four criteria. It is also essential that they do not replicate other parts of the student s Diploma Programme work. Concurrency of learning is important in the Diploma Programme. Therefore, CAS activities should continue on a regular basis for as long as possible throughout the programme, and certainly for at least 18 months. Successful completion of CAS is a requirement for the award of the IB diploma. CAS is not formally assessed but students need to document their activities and provide evidence that they have achieved eight key learning outcomes. A school s CAS programme is regularly monitored by the relevant regional office. Aims Within the Diploma Programme, CAS provides the main opportunity to develop many of the attributes described in the IB learner profile. For this reason, the aims of CAS have been written in a form that highlights their connections with the IB learner profile. The CAS programme aims to develop students who are: reflective thinkers they understand their own strengths and limitations, identify goals and devise strategies for personal growth willing to accept new challenges and new roles aware of themselves as members of communities with responsibilities towards each other and the environment active participants in sustained, collaborative projects balanced they enjoy and find significance in a range of activities involving intellectual, physical, creative and emotional experiences. Learning outcomes Learning outcomes are differentiated from assessment objectives because they are not rated on a scale. The completion decision for the school in relation to each student is, simply, Have these outcomes been achieved? As a result of their CAS experience as a whole, including their reflections, there should be evidence that students have: 312

313 increased their awareness of their own strengths and areas for growth They are able to see themselves as individuals with various skills and abilities, some more developed than others, and understand that they can make choices about how they wish to move forward. undertaken new challenges A new challenge may be an unfamiliar activity, or an extension to an existing one. planned and initiated activities Planning and initiation will often be in collaboration with others. It can be shown in activities that are part of larger projects, for example, ongoing school activities in the local community, as well as in small student-led activities. worked collaboratively with others Collaboration can be shown in many different activities, such as team sports, playing music in a band, or helping in a kindergarten. At least one project, involving collaboration and the integration of at least two of creativity, action and service, is required. shown perseverance and commitment in their activities At a minimum, this implies attending regularly and accepting a share of the responsibility for dealing with problems that arise in the course of activities. engaged with issues of global importance Students may be involved in international projects but there are many global issues that can be acted upon locally or nationally (for example, environmental concerns, caring for the elderly). considered the ethical implications of their actions Ethical decisions arise in almost any CAS activity (for example, on the sports field, in musical composition, in relationships with others involved in service activities). Evidence of thinking about ethical issues can be shown in various ways, including journal entries and conversations with CAS advisers. developed new skills As with new challenges, new skills may be shown in activities that the student has not previously undertaken, or in increased expertise in an established area. All eight outcomes must be present for a student to complete the CAS requirement. Some may be demonstrated many times, in a variety of activities, but completion requires only that there is some evidence for every outcome. This focus on learning outcomes emphasizes that it is the quality of a CAS activity (its contribution to the student s development) that is of most importance. The guideline for the minimum amount of CAS activity is approximately the equivalent of half a day per school week (three to four hours per week), or approximately 150 hours in total, with a reasonable balance between creativity, action and service. Hour counting, however, is not encouraged. 313 International Baccalaureate Organization

314 314 GUIDE TO STUDENTS IN THE IB SECTION STUDYING IN THE IB PROGRAMME The IB section in Tampereen lyseon lukio is a three-year programme. It consists of a oneyear preparatory programme (called the preparatory year) and the two-year international IB Diploma programme proper. The first year of the IB proper is called IB1 and the second IB2. In May IB2 students take the international IB Diploma examination, which is recognised in institutions of higher education all over the world. In Finland it is considered equivalent to the Finnish matriculation examination. During the preparatory year students follow the national curriculum. However, most of their courses are taught in English. Preparatory year students can also take other courses with national curriculum students. To a certain extent this is also possible during IB1. The IB Diploma programme proper is clearly different. The students have fewer subjects (usually six) than those in the national programme, and teaching is not course-bound, which means that teaching in each subject continues uninterrupted throughout the academic year. Each year IB students will take part in mock-exams, where all the material studied up to that point is examined. The idea of the mock-exams is to get students used to studying larger entities and to familiarise them with the form and procedures of the Diploma examination. The mock-periods take place at the end of the fifth period in IB1 and in the middle of the fourth period in IB2. The IB Diploma programme involves studying in groups and also a lot of independent work with strict deadlines. This method of study requires initiative, self-discipline and punctuality from the students. In most of the IB subjects the Diploma grade is not only based on the examination results, but also on independent work such as laboratory work and essays. During IB2 the school is required to send this material to the IB Assessment Centre in Cardiff for assessment according to a strict timetable. Therefore complying with the deadlines set by the school is absolutely necessary; it not only helps students to organise their work more effectively, but also reduces stress by preventing work from piling up. Following the school s deadlines is one of the prerequisites of transferring from IB1 to IB2. IB students are required to participate actively in the daily tasks of the study group. If students are absent from lessons, they are required to produce a note from parents or a

315 315 doctor stating the reason for the absence. If students are frequently absent without any explanation, there will be discussions first with the student and, if necessary, with the parents. If students are having problems with deadlines, they should contact the subject teacher, the IB coordinator or any member of the staff immediately, rather than wait until the problem has become overwhelming. THE PREPARATORY YEAR The school feels that it is necessary to ensure that the preparatory year students are ready for IB proper and therefore there is less room for selection in this programme than in the national programme. Courses that are compulsory for IB-students are often taught in English. However, there is still room for the student's own interests and it is advisable to make the most of this opportunity. The chart below lists the obligatory courses for preparatory year students. They are marked with a K in the set of courses offered to students (kurssitarjotin). Students should make sure that they plan their studies in such a way that they will be able to take all these courses. The students cannot continue their studies in the IB Programme Proper if they have unfinished courses (T) in obligatory subjects for the preparatory year. Otherwise students may choose the courses they want. The required minimum is 30 courses. If the student has applied for exemption from Swedish language, the required minimum is 28. Students should keep a record of their studies on this form.

316 316 SUBJECT COURSES MINIMUM Finnish OR ÄI 1 ÄI 2 ÄI 3 3 Finnish as second language OR S2 1 S2 2 S2 3 3 Finnish as foreign language in this case talk to OPO 2 English ENA 1 ENA 2 ENA 5 3 Swedish RUB 1 RUB 2 2 Mathematics (advanced) OR MAA 1 MAA 2 MAA 3 MAA 4 4 Mathematics (intermediate) MAA21 MAA22 MAA23 MAA24 4 Physics FY 1 1 Chemistry KE 1 1 Biology BI 1 1 Lab course SCI 1 Geography GE 2 1 Psychology PS1 1 History HI 3 1 Economics YH 10 1 Social studies YH16 1 Religion UE 4 1 Philosophy FI 7 1 Physical Ed. LI 2 TE 1 2 Art KU 1 1 Music MU 1 1 GC (OPO) OP 1 0,5 IT (Information Technology) OP 4 0,5 Introduction to CAS YH17 0,5 Depending on the future level of Mathematics student focuses on either route of the Mathematics courses. For a HL Mathematics choice, the student should choose courses MAA1, MAA2, MAA3 and MAA4 and also course MAA 6. If the student wishes to take as an IB subject: IB Physics he/she has to take in addition to FY 1 also course FY 4. IB HL Biology or IB Chemistry he/she has to take also course KE 8. Course KE 8 is strongly recommended to those who are planning to take SL Biology, too. IB History he/she has to take also course HI4 from the set of courses. IB Visual Arts he/she is recommended to take at least one extra art course from the set of courses, depending on which course fits his/her schedule.

317 317 In cases where students wish to continue studying Swedish during their IB years, they should at least take course RUB 3 during the preparatory year. The school will try to offer an opportunity to take courses in Swedish during IB1 so that students can complete the five obligatory courses needed for the matriculation exam. The school would like to remind that Finnish higher education institutions still require Swedish skills from their Finnish students. Preparatory year students may continue to study one B2-language during IB1 and IB2 if it fits their timetables. If students begin with a B3-language in the preparatory year and wish to take it during IB1 and IB2, they will have to be able to join the B2-group during IB1 (except in Spanish B3). Guidance counselling course will be spread over three years of studies in Tampereen lyseon lukio. PREPARATORY YEAR SCHOOL REPORTS The grades of the students can be followed in the Wilma system. SUBJECT SELECTION IN THE IB PROGRAMME PROPER Preparatory year students will make their IB subject selection in two phases. The preliminary selection is done during January. The final choices are made by the end of March. When making IB subject choices at the end of the preparatory year, the students should have a grade point average (GPA) of above 7,5. This GPA is based on the average grade of the subjects. When choosing the IB subjects the student should have GPA of 8 in each HL subject and GPA of 7 in each SL subject. In addition, the students motivation will be taken into account in the subject selection an in the admission to the actual IB Diploma Programme. Students have to choose one subject from each IB subject group (with the exception that instead of taking a language from group 2 student may take another language from group 1). A Higher Level subject equals 8.5 courses and a Standard Level subject 5.2 courses. Students must have no less than three and no more than four Higher Level subjects. In some cases the students can take an extra subject i.e. a seventh subject in the study programme. Also, some exceptions are allowed in special cases, but these should be discussed with the coordinator. IB subjects are chosen during the spring term of the

318 318 preparatory year. The timetables are made on the basis of the students selections. Therefore, after the preliminary subject selection, the students may have to alter their choices because of a potential overlap of subjects. IB SUBJECT GROUPS GROUP I Studies in language and literature Finnish A literature HL or SL English A language and literature HL or SL GROUP II Language acquisition (another group I subject can be chosen instead of group II subject) Finnish B HL or SL French B SL Spanish B SL GROUP III Individuals and Societies Economics HL or SL History HL or SL Psychology SL GROUP IV Experimental Sciences Biology HL or SL Chemistry HL or SL Physics HL or SL GROUP V Mathematics Mathematics HL Mathematics SL Mathematical Studies SL GROUP VI The arts and electives Visual Arts HL or SL or one subject either from GROUP II, GROUP III or GROUP IV

319 319 IB SCHOOL REPORTS IB1 and IB2 students are given grades at the end of each period in Wilma. The purpose of this is to give feedback to students and their parents. The grades given after the mockexams give the best overall indication of the achievement levels of the students. The IB1 mock-exams are at the end of the fifth period and the IB2 mock-exam period is in the middle of the fourth period. The students work is assessed on a scale from 1 (low) to 7 (high). For TOK (Theory of Knowledge), the students receive a grade S if the course has been completed and a grade T if it is incomplete (eg because of too many absences). IB2 students will receive their school-leaving certificate during the matriculation ceremony if the IB programme is successfully completed. REQUIREMENTS FOR IB STUDIES I TRANSFER FROM IB1 TO IB2 1. Students have met the requirements of the IB diploma. The most important requirements are: i. The sum of the grades of the six IB subjects must be at least 24 ii. The sum of the (highest) HL grades must be at least 12 iii. The sum of the SL grades must be at least 9 (or 5 for two SL subjects) iv. There are no grade 1s in any subject v. There no more than two grade 2s all IB subjects. vi. There are no more than three grades 3 or below. 2. All the IB work assigned by the school for IB1 has been completed. 3. IB requires regular attendance. Failure to attend classes may prevent students from continuing their studies in IB2. 4. They have not been found guilty of malpractice. II CANDIDATES AUTHORISED TO TAKE THE FINAL EXAMINATION 1. Students do not have a grade 1 in their school leaving certificate. 2. Students have less than three grades 2 in their school leaving certificate. 3. Students have less than four grades 3 or below in their school leaving certificate. 4. The sum of the grades of the six IB subjects must be at least All the IB work (including TOK, CAS and mock-exams) assigned by school for IB1 and IB2 is completed and there are no grade Ts in the school course reports. 6. Students have attended the classes regularly. 7. They have not been found guilty of malpractice.

320 320 III CANDIDATES AUTHORISED TO RECEIVE A SCHOOL LEAVING CERTIFICATE 1. Students do not have a grade T (incomplete), a grade 1 or more than two grade 2s in their subjects. 2. All the IB work (including TOK, CAS and Mock-exams) assigned by school for IB1 and IB2 is completed. 3. Students have attended the classes regularly. GRADING OF THE IB DIPLOMA The subject grade is usually the result of both internal assessment (work done and assessed within the school and moderated by external examiners) and external assessment (the final exam and other work assessed by external examiners). Based on this work, the students receive a grade from 1 to 7. All six diploma subject grades add up to a maximum of 42 points. In addition to this, students may get up to 3 bonus points from Theory of Knowledge and the Extended Essay combined. In this case the maximum number of points is 45. The required minimum for the Diploma is 24 points. Students also have to complete the CAS (Creativity, Action and Service) programme. The results of the IB final examinations are sent to schools during the second week of July. The official Diplomas arrive at the end of August. IB TERMINOLOGY AWARD OF THE IB DIPLOMA (article 13 of the IB Diploma general regulations) 13.1 All assessment components for each of the six subjects and the additional Diploma requirements must be completed in order to qualify for the award of the IB Diploma, except under the conditions stipulated in articles 18 and 19 of these regulations The IB Diploma will be awarded to a candidate provided all the following requirements have been met. a. CAS requirements have been met. b. The candidate s total points are 24 or more. c. There is no N awarded for theory of knowledge, the extended essay or for a contributing subject. d. There is no grade E awarded for theory of knowledge and/or the extended essay. e. There is no grade 1 awarded in a subject/level.

321 321 f. There are no more than two grade 2s awarded (HL or SL). g. There are no more than three grade 3s or below awarded (HL or SL). h. The candidate has gained 12 points or more on HL subjects (for candidates who register for four HL subjects, the three highest grades count). i. The candidate has gained 9 points or more on SL subjects (candidates who register for two SL subjects must gain at least 5 points at SL) A maximum of three examination sessions is allowed in which to satisfy the requirements for the award of the IB Diploma. The examination sessions need not be consecutive. BONUS POINTS MATRIX (EE/TOK) Based on the grades received from EE and TOK the student gets 0-3 extra points in addition to his/her IB diploma subject results. The matrix is the following: TOK/EE EXCELLENT A GOOD B SATISFACTORY C MEDIOCRE D ELEMENTARY E EXCELLENT A GOOD B SATISFACTOR Y C MEDIOCRE D ELEMENTARY E Failing condition Failing condition CAS CAS is an abbreviation of the words Creativity, Action and Service. It is an essential part of the IB Diploma programme and is completed outside the regular school work. Participation in the school s CAS programme encourages students to be involved in artistic pursuits, sports and community service work, thus fostering students awareness and appreciation of life outside the academic arena.

322 322 DEADLINE Students are given deadlines for the main assessment work at the beginning of the term. In addition to this the teacher may assign smaller tasks for the students. The intention is to divide the work load throughout the whole school year in order to avoid the work piling up. Students should contact the subject teacher and, if necessary, the IB coordinator if they are not able to keep up with the deadlines. It is required that the student completes all work assigned for year IB1 in order to be transferred to year IB2. Also, in order to be in good standing for the final examination, the student must also complete all the work assigned for year IB2. EXAMINER Examiners outside the school will grade the final exams and also some of the work done for the completion of the IB programme such as the Extended Essay. EXTENDED ESSAY The extended essay has a prescribed limit of 4,000 words. It offers the opportunity to investigate a topic of individual interest, and acquaints students with the independent research and writing skills expected at university. During the IB1 year students choose their EE subjects and begin working on the essay. The work is supervised by an IB teacher of that particular subject. The EE is assessed by an external examiner and it is graded on a scale from A (excellent) to E (unacceptable). Together with the TOK grade the EE may provide students with a maximum of 3 extra points for their IB Diploma score. EXTERNAL ASSESSMENT Some assessment tasks are conducted and overseen by teachers without the restrictions of examination conditions, but are then marked externally by examiners. Examples include written tasks for language A, essays for theory of knowledge and extended essays. Because of the greater degree of objectivity and reliability provided by the standard examination environment, externally marked examinations form the greatest share of the assessment for each subject.

323 323 FINAL EXAM The IB final exams take place during May of the IB2 year. Students are given specific exam schedules before the beginning of the study break (at the end of fourth period). Final exams are usually divided into two of three different papers. The questions are in English except in language exams. In most of the subjects the exams are divided across two different days. Therefore the student may have, for example, Biology Paper 3 in the morning and Finnish Paper 1 in the afternoon. Usually the time allocated for each exam paper is fairly short and it requires the student to have good concentration and answer technique. These skills are practised especially during the MOCK exam periods. GROUP IV PROJECT In group IV subjects (Biology, Chemistry and Physics) a Group IV Project is, together with laboratory work, an internal assessment requirement. The aim is to complete a combined unit of group work of these subjects. In this project the students study a chosen topic from the point of view of each subject and they write a report on this research. IB Tampereen lyseon lukio is a member school of International Baccalaureate Organization (IB) which is a non-profit educational foundation based in Switzerland. It is a private, nongovernmental organization recognized by the Council of Europe and has consultative status with UNESCO (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization). IBO is led by the director general who is the chief executive officer overseeing the organization's work from Geneva. A network of regional offices in New York, Geneva, Buenos Aires and Singapore provides services to member schools. There are more than 2300 IB schools all over the world offering the IB Diploma programme and following its educational philosophy. The official teaching and examination languages are English, French and Spanish. INTERNAL ASSESSMENT In nearly all subjects at least some of the assessment is carried out internally by teachers, who mark individual pieces of work produced as part of a course of study. Examples include individual oral commentaries in language subjects, projects, student portfolios, class presentations, practical laboratory work and mathematical explorations.

324 324 LEVELS: HIGHER AND STANDARD A Higher Level subject comprises 8.5 courses and a Standard Level subject 5.2 courses. Students must have no less than three and no more than four Higher Level subjects as their IB Diploma subjects. The school cannot always offer both levels in each subject. MALPRACTICE Malpractice most commonly involves collusion or plagiarism. However, there are other ways in which a candidate may be in breach of regulations. For example, a candidate may: duplicate work to meet the requirements of more than one assessment component fabricate data for an assignment take unauthorized material into an examination room disrupt an examination by an act of misconduct, such as distracting another candidate exchange, support, or attempt to support, the passing on of information that is or could be related to the examination. MOCK EXAMINATIONS Each year IB students will take part in mock-exams, where all the material studied up to that point is examined. The idea of the mock-exams is to get students used to studying larger entities and to familiarise them with the form and procedures of the Diploma examination. NON-REGULAR DIPLOMA In certain special circumstances, for example, if a student wishes to study Medicine in the future and wishes to have only six subjects and all group IV subjects, it is possible to apply for a Non-regular diploma. In this case the student may leave out a group III subject and replace it with a group IV subject. This process requires sending a written application to the IB and it is carried out by the IB coordinator together with the student. ORAL EXAM IB languages (A and B) have individual oral commentaries and HL also a discussion as part of their internal assessment component. During these exams the student completes the task required by the curriculum of that subject. The teacher evaluates the exam and then sends samples to outside examiner who monitors the teacher s assessment.

325 325 SCHOOL SUPPORTED SELF-TAUGHT LANGUAGE A SL A language A, at standard level only, may be studied as a school supported self-taught language in the following circumstances. Where no teacher of the language is available. Where an external teacher is unable to see the candidate(s) on a frequent and regular basis and is therefore unable to meet the internal assessment requirements of the language A course. THEORY OF KNOWLEDGE (TOK) Theory of Knowledge is 3.6 courses in length and it is divided throughout the two IB years. The interdisciplinary TOK course is designed to provide coherence by exploring the nature of knowledge across disciplines and encouraging an appreciation of other cultural perspectives. TOK course assessment is based on an essay and oral presentation. IB SUBJECTS IN TAMPEREEN LYSEON LUKIO GROUP 1: A LANGUAGES FINNISH A, LITERATURE NATURE OF IB LITERATURE Group 1 courses are designed to support future academic study by developing a high social, aesthetic and cultural literacy, as well as effective communication skills. In the language A: literature course, focus is directed towards developing an understanding of the techniques involved in literary criticism and promoting the ability to form independent literary judgments. AIMS The aims of language A: literature at both higher and standard level are to 1. introduce students to a range of texts from different periods, styles and genres 2. develop in students the ability to engage in close, detailed analysis of individual

326 texts and make relevant connections 3. develop the students powers of expression, both in oral and written communication 4. encourage students to recognize the importance of the contexts in which texts are written and received 5. encourage, through the study of texts, an appreciation of the different perspectives of people from other cultures, and how these perspectives construct meaning 6. encourage students to appreciate the formal, stylistic and aesthetic qualities of texts 7. promote in students an enjoyment of, and lifelong interest in, language and literature 8. develop in students anunderstanding of the techiques involved in literary criticism 9. develop the students ability to form independent literary judgments and to support those ideas. 326 ASSESSMENT OBJECTIVES IN PRACTICE There are three assessment objectives at SL and HL for the language A: literature course: 1. Knowledge and understanding Demonstrate knowledge and understanding of individual literary works as representatives of their genre and period, and the relationships between them Demonstrate an understanding of the ways in which cultural values are expressed in literature Demonstarte awareness of the significance of the context in which a work is written and received Substantiate and justify ideas with relevant examples 2. Analysis, synthesis and evaluation Demonstrate an ability to analyse language, structure, technique ansd style, and evaluate their effects on the reader Demonstrate an ability to engage in independent literary criticism on both familiar and unfamiliar texts Show an ability to examine and discuss in depth the effects of literary techniques and the connections between style and meaning (HL only) 3. Selection and use of appropriate presentation and language skills Demonstrate an ability to express ideas clearly and fluently in both written and oral communication, with an effective choice of register and style Demonstrate a command of terminology and concepts appropriate to the sudy of literature Demonstrate an ability to express well-organized oral and written arguments Demonstrate an ability to write a sustained and detailed literary commentary (HL only)

327 327 SYLLABUS OUTLINE Part Works Assignment Part 1: Works in translation Part 2: Detailed Study Part 3: Literary genres Part 4: Options SL: 2, HL: 3 works from the prescribed literature in translation list (PLT) SL: 2, HL: 3 works of different genre from the prescribed list of authors (PLA) SL:3, HL: 4 works of the same genre from the PLA SL, HL: 3 freely chosen works 1) written assignment on one work, words 2) on each work interactive oral reflective statement supervised writing SL: individual oral commentary HL: individual oral commentary and discussion Paper 2: an essay on at least two works Individual oral presentation Paper 1, SL: guided literary analysis HL: literary commentary International Baccalaureate.Diploma Programme. Language A: literature guide. First examinations SCHOOL SUPPORTED SELF-TAUGHT LANGUAGE A Support for additive bilingualism In situations where students are learning in a language other than their mother tongue, the mother-tongue entitlement provision in the IB Diploma Programme aims to help schools follow a policy of additive bilingualism. Additive bilingualism results when students add a second language to their intellectual repertoire while continuing to develop conceptually and academically in their first language. School supported self-taught option Where a student s mother tongue cannot be supported through a taught language A class, the school supported self-taught option is available at language A: literature SL. The term school supported self-taught student is used to stress the vital role the school plays in supporting students who undertake the study of language A: literature at SL

328 328 without the assistance of a teacher of that language. Even when a student is referred to as self-taught, the school will provide support and assistance if needed. The programme of study for self-taught students is almost identical to that of the language A: literature SL syllabus but with the requirement that all the works studied must be taken from the prescribed list of authors (PLA) and the prescribed literature in translation list (PLT) or, for special request languages, from the approved book list and the PLT. There are also differences in procedures for carrying out assessment tasks. Syllabus overview This standard level course invites students to read ten works of literature - two written in a language other than your language of study (which you can read in translation) and eight written originally in your language of study. The course is divided into four parts. Part one: Works in translation You need to choose these two works from the prescribed literature in translation (PLT) list, which you can get from your SSST supervisor. Please be sure that these two works are by different authors and were originally written in a language other than your language of study. Here are the four stages of the assessment for part 1. Stage 1: keep a literary journal for a set of written responses to four prescribed prompts on both works these are informal pieces of writing. Stage 2: write a reflective statement ( words) on a prescribed question based on one of the two works. Stage 3: develop an essay title on one of the works in response to one question from a set of eight prescribed by the IB. Stage 4: write a literary analysis essay (1,200 1,500 words) on one of the works in response to one of the eight prescribed questions. The reflective statement and literary analysis essay will be sent to your examiner (via the Diploma Programme coordinator of your school) for assessment in March of your second year if your school is sitting for the May session and in September of the second year if your school is sitting for the November session. Part two: Detailed study You need to choose two works, each from a different genre and each by a different author, from the PLA for your language; you can ask your supervisor for this list. You can

329 329 choose any work written by the author listed within the genre category you have chosen; the list divides the authors according to the various genres. The assessment for this part of the course is as follows. Towards the beginning of the course, your supervisor will give you a list of questions from the International Baccalaureate pertaining to the individual oral commentary. In March (May session) your supervisor will conduct a 10-minute recording in which you will be invited to respond orally to one of the 10 prescribed questions using the passage you have already selected; you will have the passage and bulleted notes in front of you. Your supervisor will submit both the passage and page of bulleted notes to the examiner. This recording will be followed immediately (in the same recording session) by a tenminute individual oral presentation; this is described in part 4 below. Your supervisor will submit your recordings to the examiner. Part 3: Literary genres This part of the course pertains to the second of the two exams that you will take in May or November. Using the PLA corresponding to your mother tongue, choose three works by different authors from the same genre category, again these genre categories are listed clearly. Your exam in May or November will require you to write a comparative essay, which you will have 90 minutes to plan and write in exam conditions, in response to one of three prescribed questions pertaining to the genre represented by the works you have chosen. Your essay will need to be based on at least two of these three works. Part 4: Options Part 4 involves choosing three works by authors listed in the PLA for your mother tongue. Here you can choose works of any genre. You might think of works that appeal to you because they address intriguing themes, questions, ideas, or historical moments in the history of your mother country. In March you will need to speak for 10 minutes in a recorded individual oral presentation on two of these works; this recording will immediately follow the 10-minute individual oral commentary described above (as the second half of the continuous 20-minute recording session). You can determine the exact nature of this presentation beforehand its content and structure and you can pre-prepare a single-sided page of bulleted notes, which your

330 330 supervisor will submit to the examiner. Paper 1: Guided literary analysis Paper 1 is the first of the two exams you will take in May. This exam presents you with a prose passage or poem written in your mother tongue that you will probably not have seen before. In paper 1 you will have 90 minutes to write a guided literary analysis in your mother. The goal is to write about the passage or poem with attention to the writer s choices and their effects on your interpretation. There are two guiding questions to help you as you plan your writing; you are obliged to work your response to these questions into your answer. ENGLISH A: LANGUAGE AND LITERATURE AIMS The aims of the language A: language and literature course at standard level and higher level are to 1. introduce students to a range of texts from different periods, styles and genres 2. develop in students the ability to engage in close, detailed analysis of individual texts and make relevant connections 3. develop the students powers of expression, both in oral and written communication 4. encourage students to recognize the importance of the contexts in which texts are written and received 5. encourage, through the study of texts, an appreciation of the different perspectives of people from other cultures, and how these perspectives construct meaning 6. encourage students to appreciate the formal, stylistic and aesthetic qualities of texts 7. promote in students an enjoyment of, and lifelong interest in, language and literature 8. develop in students an understanding of how language, culture and context determine the ways in which meaning is constructed in texts 9. encourage students to think critically about the different interactions between text, audience and purpose. ASSESSMENT OBJECTIVES There are four assessment objectives at SL and at HL for the language A: language and literature course. 1. Knowledge and understanding Demonstrate knowledge and understanding of a range of texts Demonstrate an understanding of the use of language, structure, technique and style

331 331 Demonstrate a critical understanding of the various ways in which the reader constructs meaning and of how context influences this constructed meaning Demonstrate an understanding of how different perspectives influence the reading of a text 2. Application and analysis Demonstrate an ability to choose a text type appropriate to the purpose required Demonstrate an ability to use terminology relevant to the various text types studied Demonstrate an ability to analyse the effects of language, structure, technique and style on the reader Demonstrate an awareness of the ways in which the production and reception of texts contribute to their meanings Demonstrate an ability to substantiate and justify ideas with relevant examples 3. Synthesis and evaluation Demonstrate an ability to compare and contrast the formal elements, content and context of texts Discuss the different ways in which language and image may be used in a range of texts Demonstrate an ability to evaluate conflicting viewpoints within and about a text At HL only: Produce a critical response evaluating some aspects of text, context and meaning 4. Selection and use of appropriate presentation and language skills Demonstrate an ability to express ideas clearly and with fluency in both written and oral communication Demonstrate an ability to use the oral and written forms of the language, in a range of styles, registers and situations Demonstrate an ability to discuss and analyse texts in a focused and logical manner At HL only: Demonstrate an ability to write a balanced, comparative analysis. NATURE OF LANGUAGE A: LANGUAGE AND LITERATURE Language A: language and literature comprises four parts two relate to the study of language and two to the study of literature. The study of the texts produced in a language is central to an active engagement with language and culture and, by extension, to how we see and understand the world in which we live. A key aim of the language A: language and literature course is to encourage students to question the meaning generated by language and texts, which, it can be argued, is rarely straightforward and unambiguous. Helping students to focus closely on the language of the texts they study and to become aware of the role of each text s wider contextin shaping its meaning is central to the course.

332 332 The language A: language and literature course aims to develop in students skills of textual analysis and the understanding that texts, both literary and non-literary, can be seen as autonomous yet simultaneously related to culturally determined reading practices. The course is designed to be flexible teachers have the opportunity to construct it in a way that reflects the interests and concerns that are relevant to their students while developing in students a range of transferable skills. An understanding of the ways in which formal elements are used to create meaning in a text is combined with an exploration of how that meaning is affected by reading practices that are culturally defined and by the circumstances of production and reception. In view of the international nature of the IB and its commitment to intercultural understanding, the language A: language and literature course does not limit the study of texts to the products of one culture or of the cultures covered by any one language. The study of literature in translation from other cultures is especially important to IB Diploma Programme students because it contributes to a global perspective, thereby promoting an insight into, and understanding of, the different ways in which cultures influence and shape the experiences of life common to all humanity. International Baccalaureate Organization, Language A: language and literature guide, 2013 SYLLABUS OUTLINE Higher level and standard level Part 1: Language in cultural context Areas of study Audience and purpose: political speeches, SMS messages Language change: words and slang, loan words, PC, taboos Culture and context: jargon, identity, non-standard forms, disappearing languages Part 2: Language and mass communication Areas of study Forms of media communication: advertising, news coverage, blogs, mobile media Influence of the media: campaigns, censorship, satire, propaganda, stereotypes Use of language and image: audience, style and register, bias, manipulation Part 3: Literature texts and contexts Ibsen, A Doll s House Steinbeck, Of Mice and Men Adiga, White Tiger (HL Only) Translated text Authorised text School s choice

333 333 Part 4: Literature critical study Shakespeare, Macbeth Bronte, Jane Eyre Blake, Songs of Innocence and Experience (HL Only) Authorised text Authorised text Authorised text B LANGUAGES: FINNISH B FRENCH B SPANISH B NATURE OF LANGUAGE B All DP students are examined in a second language. Language B is a language-learning course designed for students with previous learning of that language. Several options accommodate bilingual students with a very high level of fluency as well as genuine second language learners with previous experience of learning the language. The principal aim for the subjects in group 2 is to enable students to use the language in a range of contexts and for many purposes; the courses focus on written and spoken communication. The main focus of the language B course is on language acquisition and development of language skills. These language skills should be developed through the study and use of a range of written and spoken material. Such material will extend from everyday oral exchanges, and should be related to the culture(s) concerned. The language B course achieves a reflection on cultural values and behaviours in different ways. The course is organized through a core and options. The language B course seeks to develop international understanding and raise a concern for global issues, as well as to raise students awareness at the local level. The aim is also to develop students intercultural awareness. SYLLABUS OUTLINE The language B syllabus approaches the learning of language through meaning. Through the study of the core and the options at SL students build the necessary skills to reach the assessment objectives of the language B course through the expansion of their receptive, productive and interactive skills. The core is divided into three areas and is a required area of study. Communication and media Global issues

334 334 Social relationships In addition, teachers select two from the following five options. Cultural diversity Customs and traditions Health Leisure Science and technology ASSESSMENT Two examination papers are set and marked externally paper 1 and paper 2. They are designed to allow students to demonstrate their competencies in relation to the language B assessment objectives. Paper 1 assesses receptive skills and paper 2 assesses productive skills. During the second year of their studies, the students produce a written assignment. The content must be linked to one or more of the core topics and based on the information gathered from the three (minimum) or four (maximum) sources such as articles, blogs, audio/visual materials and interviews selected by the student. Students are required to produce a task of words and rationale of words maximum. The IB assesses the written assignment. The individual oral consists of two parts: a presentation (3-4 minutes) and a discussion part (5-6 minutes) with the teacher. It is based on a picture prepared by the teacher. It is internally assessed by the teacher and externally moderated by the IB. The interactive oral activity consists of three classroom activities assessed by the teacher. GROUP 3: INDIVIDUALS AND SOCIETIES AIMS encourage the systematic and critical study of: human experience and behaviour; physical, economic and social environments; and the history and development of social and cultural institutions develop in the student the capacity to identify, to analyse critically and to evaluate theories, concepts and arguments about the nature and activities of the individual and society

335 335 enable the student to collect, describe and analyse data used in studies of society, to test hypotheses, and to interpret complex data and source material promote the appreciation of the way in which learning is relevant both to the culture in which the student lives, and to the culture of other societies develop an awareness in the student that human attitudes and beliefs are widely diverse and that the study of society requires an appreciation of such diversity enable the student to recognize that the content and methodologies of the subjects in group 3 are contestable and that their study requires the tolerance of uncertainty. ECONOMICS AIMS The aims of the economics course at higher level and standard level are to: develop an understanding of microeconomic and macroeconomic theories and concepts and their real-world application develop an appreciation of the impact on individuals and societies of economic interactions between nations develop an awareness of development issues facing nations as they undergo the process of change. OBJECTIVES Having followed the Diploma Programme course in economics, candidates will be expected to: 1. Demonstrate knowledge and understanding of specified content Demonstrate knowledge and understanding of the common SL/HL syllabus Demonstrate knowledge and understanding of current economic issues and data At HL only: Demonstrate knowledge and understanding of the higher level extension topics 2. Demonstrate application and analysis of knowledge and understanding Apply economic concepts and theories to real-world situations Identify and interpret economic data Demonstrate the extent to which economic information is used effectively in particular contexts At HL only: Demonstrate application and analysis of the extension topics 3. Demonstrate synthesis and evaluation Examine economic concepts and theories Use economic concepts and examples to construct and present an argument Discuss and evaluate economic information and theories At HL only: Demonstrate economic synthesis and evaluation of the extension topics 4. Select, use and apply a variety of appropriate skills and techniques Produce well-structured written material, using appropriate economic terminology, within specified time limits

336 336 Use correctly labelled diagrams to help explain economic concepts and theories Select, interpret and analyse appropriate extracts from the news media Interpret appropriate data sets At HL only: Use quantitative techniques to identify, explain and analyse economic relationships NATURE OF IB ECONOMICS Economics is a dynamic social science, forming part of group 3 individuals and societies. The study of economics is essentially about dealing with scarcity, resource allocation and the methods and processes by which choices are made in the satisfaction of human wants. As a social science, economics uses scientific methodologies that include quantitative and qualitative elements. The IB Diploma Programme economics course emphasizes the economic theories of microeconomics, which deal with economic variables affecting individuals, firms and markets, and the economic theories of macroeconomics, which deal with economic variables affecting countries, governments and societies. These economic theories are not to be studied in a vacuum rather, they are to be applied to real-world issues. Prominent among these issues are fluctuations in economic activity, international trade, economic development and environmental sustainability. The ethical dimensions involved in the application of economic theories and policies permeate throughout the economics course as students are required to consider and reflect on human end-goals and values. The economics course encourages students to develop international perspectives, fosters a concern for global issues, and raises students awareness of their own responsibilities at a local, national and international level. The course also seeks to develop values and attitudes that will enable students to achieve a degree of personal commitment in trying to resolve these issues, appreciating our shared responsibility as citizens of an increasingly interdependent world. ECONOMICS SYLLABUS OUTLINE Higher level and standard level Section 1: Microeconomics 1.1 Competitive markets: demand and supply (some topics HL only) 1.2 Elasticity 1.3 Government intervention (some topics HL extension, plus one topic HL only) 1.4 Market failure (some topics HL only) 1.5 Theory of the firm and market structures (HL only) Section 2: Macroeconomics 2.1 The level of overall economic activity (one topic HL extension) 2.2 Aggregate demand and aggregate supply (one topic HL only) 2.3 Macroeconomic objectives (some topics HL extension, plus one topic HL only) 2.4 Fiscal policy 2.5 Monetary policy

337 Supply-side policies Section 3: International economics 3.1 International trade (one topic HL extension, plus one topic HL only) 3.2 Exchange rates (some topics HL extension) 3.3 The balance of payments (one topic HL extension, plus some topics HL only) 3.4 Economic integration (one topic HL extension) 3.5 Terms of trade (HL only) Section 4: Development economics 4.1 Economic development 4.2 Measuring development 4.3 The role of domestic factors 4.4 The role of international trade (one topic HL extension) 4.5 The role of foreign direct investment (FDI) 4.6 The roles of foreign aid and multilateral development assistance 4.7 The role of international debt 4.8 The balance between markets and intervention Internal assessment Portfolio of three commentaries International Baccalaureate Organization, Diploma Programme Guide, November 2010 HISTORY Course description and aims The IB Diploma Programme higher level history course aims to promote an understanding of history as a discipline, including the nature and diversity of sources, methods and interpretations. Students are encouraged to comprehend the present by reflecting critically on the past. They are further expected to understand historical developments at national, regional and international levels and learn about their own historical identity through the study of the historical experiences of different cultures. In addition, the course is designed to: encourage the systematic and critical study of human experience and behaviour; physical, economic and social environments; and the history and development of social and cultural institutions develop the capacity to identify, analyse critically and evaluate theories, concepts and arguments about the nature and activities of the individual and society enable students to collect, describe and analyse data used in studies of society; test hypotheses; and interpret complex data and source material promote an appreciation of the way learning is relevant to both the culture in which the student lives and the culture of other societies develop an awareness that human attitudes and beliefs are widely diverse and that the study of society requires an appreciation of such diversity enable the student to recognize that the content and methodologies of the subjects in group 3 are contestable and that their study requires the toleration of uncertainty.

338 338 Assessment The IB assesses student work as direct evidence of achievement against the stated goals of the Diploma Programme courses, which are to provide students with: a broad and balanced, yet academically demanding, programme of study the development of critical-thinking and reflective skills the development of research skills the development of independent learning skills the development of intercultural understanding a globally recognized university entrance qualification. The assessments aim to test all students knowledge and understanding of key concepts through various activities that demonstrate: knowledge and comprehension of specified content, such as an ability to recall and select relevant historical knowledge application and analysis, including the ability to apply historical knowledge as evidence synthesis and evaluation abilities the selection and use of historical skills. Students success in the history higher and standard level courses is measured by combining their grades on external and internal assessment. On external assessments, students must be able to demonstrate an understanding of both basic facts and complex concepts related to the historical periods studied. The internal assessment measures students ability to use their own initiative to take on a historical inquiry. Students should be able to develop and apply the skills of a historian by selecting and analysing a good range of source material and managing diverse interpretations. The activity demands that students search for, select, evaluate and use evidence to reach a relevant conclusion. source: IB History programme brief, International Baccalaureate, 2011 IB HISTORY SYLLABUS OUTLINE The model for Diploma Programme history is a core curriculum for SL and HL students, consisting of prescribed subjects and topics. Students opt either for route 1, history of Europe and the Islamic world, or route 2, 20th century world history. HL students are required, in addition, to undertake an in-depth study of a period of history (Europe). Students following the route 1 core must study option 1 while students following the route 2 core must select one option from options 2 5. (The underlined sections are the focus of Tampereen lyseon lukio s IB history programme) I 20th century world history prescribed subjects 1. Peacemaking, peacekeeping international relations The Arab Israeli conflict Communism in crisis

339 339 II 20 th century world history topics (HL and SL) Topic 1 Causes, practises and effects of war Topic 2 Democratic states challenges and responses Topic 3 The rise and rule of single-party states Topic 4 Nationalist and independence movements in Africa and Asia and post-1945 Central and Eastern European states Topic 5 The Cold War III Regional options (HL) Aspects of the history of Africa Aspects of the history of the Americas Aspects of the history of Asia and Oceania Aspects of the history of Europe and the Middle East IV Historical investigation (HL and SL) PSYCHOLOGY AIMS The IB Diploma Programme standard level psychology course aims to develop an awareness of how research findings can be applied to better understand human behaviour and how ethical practices are upheld in psychological inquiry. Students learn to understand the biological, cognitive and sociocultural influences on human behaviour and explore alternative explanations of behaviour. They also understand and use diverse methods of psychological inquiry. In addition, the course is designed to: encourage the systematic and critical study of human experience and behaviour and environments develop the capacity to identify, analyse critically and evaluate theories, concepts and arguments about the nature and activities of the individual and society enable students to collect, describe and analyse data used in studies of behaviour ; test hypotheses; and interpret complex data and source material enable students to recognize that the content and methodologies are contestable and that their study requires the toleration of uncertainty develop an awareness of how psychological research can be applied for better understanding of human behaviour ensure that ethical practices are upheld in psychological inquiry develop an understanding of the biological, cognitive and sociocultural influences on human behaviour develop an understanding of alternative explanations of behaviour understand and use diverse methods of psychological inquiry

340 340 Core: 90 hours of standard level instruction on 3 topics The biological level of analysis The cognitive level of analysis The sociocultural level of analysis Options: 30 hours of instruction on one additional topic Abnormal psychology Developmental psychology Health psychology Psychology of human relationships Sport psychology Experimental Study Introduction to experimental research methodology (30 hours) Total teaching hours 150 hours III. Assessment model Assessment for psychology standard level The IB assesses student work as direct evidence of achievement against the stated goals of the Diploma Programme courses, which are to provide students with: a broad and balanced, yet academically demanding, programme of study the development of critical-thinking and reflective skills the development of research skills the development of independent learning skills the development of intercultural understanding a globally recognized university entrance qualification. The assessments aim to test all students knowledge and understanding of key concepts through: knowledge and comprehension of specified content, research methods and theories, such as key concepts, biological, cognitive and sociocultural levels of analysis application and analysis, including using psychological research and psychological concepts to formulate an argument in response to a specific question synthesis and evaluation of psychological theories, empirical studies, and research methods used to investigate behaviour selection and use of skills appropriate to psychology,the acquisition of knowledge, skills required for experimental design, data collection and presentation, data analysis and interpretation data analysis using an appropriate statistical test and write an organized response. Students success in the psychology standard level course is measured by combining their grades on an external and internal assessment. On external assessments, students must be able to demonstrate an understanding of both basic facts and complex concepts related to the biological, cognitive and sociocultural levels of analysis. For their internal assessment, standard level psychology students plan, undertake and report on a replication of a simple experimental study International Baccalaureate Organization, 2012

341 341 GROUP 4: EXPERIMENTAL SCIENCES Through studying any of the group 4 subjects, students should become aware of how scientists work and communicate with each other. While the "scientific method" may take on a wide variety of forms, it will generally involve the formation, testing and modification of hypotheses through observation and measurement, under the controlled conditions of an experiment. It is in this context that all the Diploma Programme experimental science courses should aim to: OBJECTIVES 1. appreciate scientific study and creativity within a global context through stimulating and challenging opportunities 2. acquire a body of knowledge, methods and techniques that characterize science and technology 3. apply and use a body of knowledge, methods and techniques that characterize science and technology 4. develop an ability to analyse, evaluate and synthesize scientific information 5. develop a critical awareness of the need for, and the value of, effective collaboration and communication during scientific activities 6. develop experimental and investigative scientific skills in the study of science 7. develop and apply 21 st century communication skills in the study of science 8. become critically aware, as global citizens, of the ethical implications of using science and technology 9. develop an appreciation of the possibilities and limitations of science and technology 10. develop an understanding of the relationships between scientific disciplines and their influence on other areas of knowledge. It is the intention of all the Diploma Programme experimental science courses that students should achieve the following objectives. 1. Demonstrate knowledge and understanding of: a. facts, concepts and terminology b. methodologies and techniques c. communicating scientific information 2. Apply a. facts, concepts and terminology b. methodologies and techniques c. methods of communicating scientific information 3. Formulate, analyse and evaluate a. hypotheses, research questions and predictions b. methodologies and techniques c. primary and secondary data d. scientific explanations

342 Demonstrate the appropriate research, experimental, and personal skills necessary to carry out insightful and ethical investigations NATURE OF SCIENCE The Nature of science (NOS) is an overarching theme in the biology, chemistry and physics courses. It is this approach, along with the falsifiability of scientific hypotheses, that distinguishes the experimental sciences from other disciplines and characterizes each of the subjects within group 4. The nature of science can be summarized by the following: 1. What is science and what is the scientific endeavour? 2. The understanding of science 3. The objectivity of science 4. The human face of science 5. Scientific literacy and the public understanding of science IB BIOLOGY NATURE OF BIOLOGY Biology is the study of life. The first organisms appeared on the planet over 3 billion years ago and, through reproduction and natural selection, have given rise to the 8 million or so different species alive today. Estimates vary, but over the course of evolution 4 billion species could have been produced. Most of these flourished for a period of time and then became extinct as new, better adapted species took their place. There have been at least five periods when very large numbers of species became extinct and biologists are concerned that another mass extinction is under way, caused this time by human activity. Nonetheless, there are more species alive on Earth today than ever before. This diversity makes biology both an endless source of fascination and a considerable challenge. An interest in life is natural for humans; not only are we living organisms ourselves, but we depend on many species for our survival, are threatened by some and co-exist with many more. From the earliest cave paintings to the modern wildlife documentary, this interest is as obvious as it is ubiquitous, as biology continues to fascinate young and old all over the world. Core Cell biology Molecular biology Genetics Ecology Evolution and biodiversity 12

343 Human physiology 20 Additional higher level (AHL) Nucleic acids 9 8. Metabolism, cell respiration and 14 photosynthesis 9. Plant biology Genetics and evolution Animal physiology 16 Option A. Neurobiology and behaviour B. Biotechnology and bioinformatics C. Ecology and conservation D. Human physiology Practical scheme of work Practical activities Individual investigation (internal assessment IA) Group 4 project Total teaching hours Biologists attempt to understand the living world at all levels using many different approaches and techniques. At one end of the scale is the cell, its molecular construction and complex metabolic reactions. At the other end of the scale biologists investigate the interactions that make whole ecosystems function. Many areas of research in biology are extremely challenging and many discoveries remain to be made. Biology is still a young science and great progress is expected in the 21st century. This progress is sorely needed at a time when the growing human population is placing ever greater pressure on food supplies and on the habitats of other species, and is threatening the very planet we occupy. The recommended teaching time is 240 hours to complete HL and 150 hours to complete SL courses as stated in the document General regulations: Diploma Programme for students and their legal guardians (2011) (page 4, Article 8.2). International Baccalaureate Organization

344 344 IB CHEMISTRY NATURE OF IB CHEMISTRY Chemistry is an experimental science that combines academic study with the acquisition of practical and investigational skills. It is called the central science as chemical principles underpin both the physical environment in which we live and all biological systems. Apart from being a subject worthy of study in its own right, chemistry is a prerequisite for many other courses in higher education, such as medicine, biological science and environmental science, and serves as useful preparation for employment. The Diploma Programme chemistry course includes the essential principles of the subject but also through selection of options, allows teacher some flexibility to tailor the course to meet the needs of their students. The course is available at both higher level and standard level, and therefore accommodates students who wish to study science in higher education and those who do not. Teaching Approach There are a variety of approaches to the teaching of chemistry. By its very nature chemistry lends itself to an experimental approach and it is expected that this will be reflected throughout the course. The order in which the syllabus is arranged is not the order in which it should be taught and it is up to individual teachers to decide on an arrangement which suits their circumstances. Option material may be taught within the core or the additional high level (AHL) material if desired. SYLLABUS OVERVIEW The syllabus for the Diploma Programme chemistry course is divided into three parts: the core, the AHL material and the options. The Chemistry data booklet is an integral part of the syllabus and should be used in conjunction with the syllabus. Students should use the data booklet during the course, and they should be issued with clean copies of it for the paper 2 and paper 3 examinations. Core 95 Syllabus component Recommended teaching hours Topic 1: Stoichiometric relationships 13.5 Topic 2: Atomic structure 6

345 345 Topic 3: Periodicity 6 Topic 4: Bonding and structure 13.5 Topic 5: Energetics/thermochemistry 9 Topic 6: Chemical kinetics 7 Topic 7: Equilibrium 4.5 Topic 8: Acids and bases 6.5 Topic 9: Redox processes 8 Topic 10: Organic chemistry 11 Topic 11: Measurement and data processing 10 AHL 60 Topic 12: Atomic structure 2 Topic 13: The periodic table - the transition metals 4 Topic 14: Chemical bonding and structure 7 Topic 15: Energetics/thermochemistry 7 Topic 16: Chemical kinetics 6 Topic 17: Equilibrium 4 Topic 18: Acids and bases 10 Topic 19: Redox processes 6 Topic 20: Organic chemistry 12 Topic 21: Measurement and analysis 2 Options Options SL (15 hours) and HL (25 hours) Option A: Materials Option B: Biochemistry Option C: Energy Option D: Medicinal chemistry Students at SL and at HL are required to study any option from A D. IB PHYSICS Physics is the most fundamental of the experimental sciences as it seeks to explain the universe itself, from the very smallest particles quarks (perhaps m in size) which may be truly fundamental to the vast distances between galaxies (10 24 m). The scientific processes carried out by the most eminent scientists in the past are the same ones followed by working physicists today and, crucially, are also accessible to students in schools. Early in the development of science, physicists were both theoreticians and experimenters (natural philosophers). The body of scientific knowledge has grown in size and complexity, and the tools and skills of theoretical and experimental

346 346 physicists have become so specialized that it is difficult (if not impossible) to be highly proficient in both areas. While students should be aware of this, they should also know that the free and rapid interplay of theoretical ideas and experimental results in the public scientific literature maintains the crucial links between these fields. At the school level both theory and experiments should be undertaken by all students. They should complement one another naturally, as they do in the wider scientific community. The Diploma Programme physics course allows students to develop traditional practical skills and techniques and increase facility in the use of mathematics, which is the language of physics. It also allows students to develop interpersonal skills, and information and communication technology skills which are essential in modern scientific endeavour and are important life-enhancing, transferable skills in their own right. SYLLABUS OVERVIEW The syllabus for the Diploma Programme physics course is divided into three parts: the core, the AHL material and the options. Teaching hours Core 95 Topic 1: Measurements and uncertainties 5 Topic 2: Mechanics 22 Topic 3: Thermal physics 11 Topic 4: Waves 15 Topic 5: Electricity and magnetism 15 Topic 6: Circular motion and gravitation 5 Topic 7: Atomic, nuclear and particle physics 14 Topic 8: Energy production 8 AHL 60 Topic 9: Wave phenomena 17 Topic 10: Fields 11 Topic 11: Electromagnetic induction 16 Topic 12: Quantum and nuclear physics 16 Options 15/25 Option A: Relativity 15/25 Option B: Engineering physics 15/25 Option C: Imaging 15/25 Option D: Astrophysics 15/25 Students at SL and at HL are required to study any option from A D.

347 347 GROUP 5: MATHEMATICS AIMS The aims of all mathematics courses in group 5 are to enable students to: enjoy mathematics, and develop an appreciation of the elegance and power of mathematics develop an understanding of the principles and nature of mathematics communicate clearly and confidently in a variety of contexts develop logical, critical and creative thinking, and patience and persistence in problem-solving employ and refine their powers of abstraction and generalization apply and transfer skills to alternative situations, to other areas of knowledge and to future developments appreciate how developments in technology and mathematics have influenced each other appreciate the moral, social and ethical implications arising from the work of mathematicians and the applications of mathematics appreciate the international dimension in mathematics through an awareness of the universality of mathematics and its multicultural and historical perspectives appreciate the contribution of mathematics to other disciplines, and as a particular area of knowledge in the TOK course. INTERNATIONALISM One of the aims of this course is to enable students to appreciate the multiplicity of cultural and historical perspectives of mathematics. This includes the international dimension of mathematics. Teachers can exploit opportunities to achieve this aim by discussing relevant issues as they arise and making reference to appropriate background information. For example, it may be appropriate to encourage students to discuss: differences in notation the lives of mathematicians set in a historical and/or social context the cultural context of mathematical discoveries the ways in which specific mathematical discoveries were made and the techniques used to make them how the attitudes of different societies towards specific areas of mathematics are demonstrated the universality of mathematics as a means of communication.

348 348 OBJECTIVES Problem-solving is central to learning mathematics and involves the acquisition of mathematical skills and concepts in a wide range of situations, including non-routine, open-ended and real-world problems. Having followed any mathematics course, students will be expected to demonstrate the following. Knowledge and understanding: recall, select and use their knowledge of mathematical facts, concepts and techniques in a variety of familiar and unfamiliar contexts. Problem-solving: recall, select and use their knowledge of mathematical skills, results and models in both real and abstract contexts to solve problems. Communication and interpretation: transform common realistic contexts into mathematics; comment on the context; sketch or draw mathematical diagrams, graphs or constructions both on paper and using technology; record methods, solutions and conclusions using standardized notation. Technology: use technology, accurately, appropriately and efficiently both to explore new ideas and to solve problems. Reasoning: construct mathematical arguments through use of precise statements, logical deduction and inference, and by the manipulation of mathematical expressions. Inquiry approaches: investigate unfamiliar situations, both abstract and real-world, involving organizing and analysing information, making conjectures, drawing conclusions and testing their validity. SYLLABUS OUTLINE MATHEMATICAL STUDIES SL Requirements All topics are compulsory. Students must study all the sub-topics in each of the topics in the syllabus as listed in this guide. Students are also required to be familiar with the topics listed as prior learning. Topic 1 Number and algebra Topic 2 Descriptive statistics Topic 3 Logic, sets and probability Topic 4 Statistical applications Topic 5 Geometry and trigonometry

349 Topic 6 20 Mathematical models Topic 7 18 Introduction to differential calculus Project The project is an individual piece of work involving the collection of information or the 25 generation of measurements, and the analysis and evaluation of the information or measurements. Total teaching hours MATHEMATICS SL The course consists of the study of six topics. 150 hrs Requirements All topics are compulsory. Students must study all the sub-topics in each of the topics in the syllabus as listed in this guide. Students are also required to be familiar with the topics listed as prior learning. Core syllabus content Topic 1 Algebra Topic 2 Functions and equations Topic 3 Circular functions and trigonometry Topic 4 Vectors Topic 5 Statistics and probability Topic 6 Calculus 140 hrs 9 hrs 24 hrs 16 hrs 16 hrs 35 hrs 40 hrs Mathematical exploration 10 hrs Internal assessment in mathematics SL is an individual exploration. This is a piece of written work that involves investigating an area of mathematics. MATHEMATICS HL The course consists of the study of seven core topics and one option topic. 240 hrs Requirements All topics in the core are compulsory. Students must study all the sub-topics in each of the topics in the syllabus as listed in this guide. Students are also required to be familiar with the topics listed as presumed knowledge (PK).

350 350 Core syllabus content Topic 1 Algebra Topic 2 Functions and equations Topic 3 Circular functions and trigonometry Topic 4 Vectors Topic 5 Statistics and probability Topic 6 Calculus Option syllabus content Students must study all the sub-topics in one of the following options as listed in the syllabus details. Topic 7 Statistics and probability Topic 8 Sets, relations and groups Topic 9 Calculus Topic 10 Discrete mathematics Mathematical expolartion 190 hrs 30 hrs 22 hrs 22 hrs 24 hrs 36 hrs 48 hrs 48 hrs 10 hrs Internal assessment in mathematics HL is an individual exploration. This is a piece of written work that involves investigating an area of mathematics. GROUP 6: VISUAL ARTS THE ARTS AIMS The aims of the arts subjects are to enable students to: 1. enjoy lifelong engagement with the arts 2. become informed, reflective and critical practitioners in the arts 3. understand the dynamic and changing nature of the arts 4. explore and value the diversity of the arts across time, place and cultures 5. express ideas with confidence and competence 6. develop perceptual and analytical skills. VISUAL ARTS AIMS In addition, the aims of the visual arts course at SL and HL are to enable students to: 7. make artwork that is influenced by personal and cultural contexts

351 become informed and critical observers and makers of visual culture and media 9. develop skills, techniques and processes in order to communicate concepts and ideas. ASSESSMENT OBJECTIVES Having followed the visual arts course at SL or HL, students will be expected to: Assessment objective 1: demonstrate knowledge and understanding of specified content a. Identify various contexts in which the visual arts can be created and presented b. Describe artwork from differing contexts, and identify the ideas, conventions and techniques employed by the art-makers c. Recognize the skills, techniques, media, forms and processes associated with the visual arts d. Present work, using appropriate visual arts language, as appropriate to intentions Assessment objective 2: demonstrate application and analysis of knowledge and understanding a. Express concepts, ideas and meaning through visual communication b. Analyse artworks from a variety of different contexts c. Apply knowledge and understanding of skills, techniques, media, forms and processes related to art- making Assessment objective 3: demonstrate synthesis and evaluation a. Critically analyse and discuss artworks created by themselves and others and articulate an informed personal response b. Formulate personal intentions for the planning, development and making of artworks that consider how meaning can be conveyed to an audience c. Demonstrate the use of critical reflection to highlight success and failure in order to progress work d. Evaluate how and why art-making evolves and justify the choices made in their own visual practice Assessment objective 4: select, use and apply a variety of appropriate skills and techniques a. Experiment with different media, materials and techniques in art-making b. Make appropriate choices in the selection of images, media, materials and techniques in art-making c. Demonstrate technical proficiency in the use and application of skills, techniques, media, images, forms and processes d. Produce a body of resolved and unresolved artworks as appropriate to intentions

352 352 CORE AREAS 1. The Comparative Study 20% (External Assessment) 2. The Process Portfolio 40 % (External Assessment) 3. The Exhibition 40% (Internal assessment by teacher, external moderation by examiner) Part 1: Comparative Study An independent critical and contextual investigation that explores artworks, objects and artifacts from differing cultural contexts. The pages submitted examine and compare at least three artworks at least two of which need to be by different artists. The work selected for comparison should come from contrasting contexts (local, national, international and/or intercultural). This is assessed on screen and should be presented accordingly. SL pages, HL Pages Pages which analyze the extent to which their work has been influenced by the art and artists examined. Part 2: The Process Portfolio A documentation of the students artistic experience during the course, both visual and written. Students submit carefully selected materials which show their experimentation, exploration, manipulation and refinement of a variety of visual arts activities during the two-year course. Pages from the Visual Journal can be included here, as can unresolved pieces, documenting the development of ideas and artwork. SL students submit 9 18 pages HL students submit pages Part 3: The Exhibition Students present a body of work accompanied by reflection showing critical understanding and awareness of context. Students submit for assessment a selection of resolved artworks from their final exhibition. The selected pieces should show evidence of their technical accomplishment during the visual arts course and an understanding of the use of materials, ideas and practices appropriate to visual communication.

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus

TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus Hyväksytty koulutuslautakunnassa 7.10.2004, 123 Muutokset käsitelty toisen asteen koulutuksen johtokunnassa 19.3.2009, 18

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN MESSUKYLÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus

TAMPEREEN KAUPUNGIN MESSUKYLÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus TAMPEREEN KAUPUNGIN MESSUKYLÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus Hyväksytty koulutuslautakunnassa 7.10.2004, 123 Muutokset käsitelty toisen asteen koulutuksen johtokunnassa 19.3.2009,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

TAMPEREEN TEKNILLISEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA TAMPEREEN TEKNILLISEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Pohjana Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteet 2003 ja Tampereen kaupungin lukion opetussuunnitelma, joka on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

HERVANNAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005-2006

HERVANNAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005-2006 HERVANNAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005-2006 Pohjana Opetushallituksen opetussuunnitelmien perusteet ja Tampereen kaupungin lukioiden yhteinen opetussuunnitelma, joka on hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO Lempäälän kunta / lukio Kuntakohtaiset osuudet sinisellä. 4.3 Opiskeluhuolto Lukion

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Ressun lukiossa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa luku 5.3 5.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon

Lisätiedot

KAARILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus

KAARILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus KAARILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus Hyväksytty koulutuslautakunnassa 7.10.2004, 123 Kaarilan lukion rehtorin päätös 21.3.2005, 39 2 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

4. Opiskeluhuolto. 4.2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto

4. Opiskeluhuolto. 4.2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto 4. Opiskeluhuolto Opiskeluhuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on edistää oppimista ja luoda turvallinen, esteetön ja terve opiskelu-

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

JANAKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2016

JANAKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2016 JANAKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2016 1 Janakkalan lukion opetussuunnitelma pohjautuu lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2015. Opetushallitus on päättänyt lukion opetussuunnitelman perusteista nuorten

Lisätiedot

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020 Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Maailman osaavin kansakunta 2020 1/2 - Poliittinen tavoite mitä tarkoittaa? Millä

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS LUONNOS 22.9.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015 / LUONNOSTEKSTIÄ 22.9.2015

OPETUSHALLITUS LUONNOS 22.9.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015 / LUONNOSTEKSTIÄ 22.9.2015 OPETUSHALLITUS LUONNOS 22.9.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015 / LUONNOSTEKSTIÄ 22.9.2015 LUONNOS 22.9.2015 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

LIITE Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

LIITE Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 MÄÄRÄYS 27.10.2015 60/011/2015 Lukiokoulutuksen järjestäjät Lukiot Voimassaoloaika toistaiseksi 1.8.2016 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 mom.

Lisätiedot

LIITE Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

LIITE Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 MÄÄRÄYS 27.10.2015 60/011/2015 Lukiokoulutuksen järjestäjät Lukiot Voimassaoloaika toistaiseksi 1.8.2016 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 mom.

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Puolangan lukion. opetussuunnitelma

Puolangan lukion. opetussuunnitelma Puolangan lukion opetussuunnitelma 1.8.2016 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 2.1

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus

Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus MÄNTYHARJUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA......... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...... 4 2 LUKIOKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS LUONNOS 14.4.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015/ LUONNOSTEKSTIÄ 14.4.2015

OPETUSHALLITUS LUONNOS 14.4.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015/ LUONNOSTEKSTIÄ 14.4.2015 OPETUSHALLITUS LUONNOS 14.4.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015/ LUONNOSTEKSTIÄ 14.4.2015 LUONNOS 14.4.2015 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA [Saatettavaksi voimaan 1.8.2011 alkaen] Perustuu opetushallituksen määräykseen 33/11/2003, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, huomioiden määräysten 10/011/2009

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Mikkelin lukio. Opetussuunnitelma 2010

Mikkelin lukio. Opetussuunnitelma 2010 Opetussuunnitelma 2010 1 Opetussuunnitelma 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 2 Valtakunnalliset perusteet Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston

Lisätiedot

OPISKELIJAHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPISKELIJAHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ LUKU X.X OPISKELUHUOLTO OPISKELIJAHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

Porkkalan lukio. Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta 18.9.2014

Porkkalan lukio. Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta 18.9.2014 Porkkalan lukio Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta 18.9.2014 Mitä lukio-opiskelu on? Nuorten lukiokoulutuksen tehtäviä on Antaa nuorille laaja-alaista ja ajantasaista yleissivistystä, siihen kuuluvia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Jarno Hautamäki 29.5.2013

Jarno Hautamäki 29.5.2013 URJALAN KUNTA VÄINÖ LINNAN LUKIO Väinö Linnan lukio Opetussuunnitelma 2013- Jarno Hautamäki 29.5.2013 Väinö Linnan lukion opetussuunnitelma 2013 Sisä llysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA ARVIOINTI...

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Säkylän seudun lukion opetussuunnitelman

Säkylän seudun lukion opetussuunnitelman Säkylän sivistyslautakunta Säkylän seudun lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN

<