K-S sote-huollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisrakenteen suunnittelu

Transkriptio

1 1 (9) K-S sote-huollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisrakenteen suunnittelu Aika klo Paikka, Rajakatu 35, Jyväskylä Osallistujat Haaki Raili Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Hakulinen-Enroos Helena Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hautala Pirkko Heikkilä Marja K-S SOTE 2020, kaupunki Immonen Mirja Jaatinen Kari Kannasoja Sirpa yliopisto Kettunen Tarja PTHY/KSSHP, yliopisto Kotiranta Tuija yliopisto Kuusinen Anneli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Liimatainen Leena Malkki Pertti Mäkelä Tapio Ojaluoto Raisa Suomen monikkoperheet ry. Rantamäki Mari Hoitotieteen opiskelija, harjoittelija K-S SOTE 2020 Ruoranen Minna Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Saarinen Riitta ammattiopisto Sihvonen Sanna Solankallio-Vahteri Tytti kaupunki Suomi Asta Talvensola Sivi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuomi Sirpa Välimäki Sari Arkeen voimaa, kaupunki Työpajan veti Moilanen Tarja,

2 2 (9) Työpajan ohjelma 1. Tervetuloa, Pertti Malkki, JAMK 2. Aiheen alustus, Marja Heikkilä, K-S SOTE Case aiheiden rakentaminen pienryhmissä 4. Case-esittelyt ja niiden täydentäminen yhdessä 5. Seuraavat askeleet Pertti Malkki toivotti osallistujat tervetulleeksi, jonka jälkeen Marja Heikkilä alusti aiheeseen. Hän esitteli ja palautti mieleen Peurungan työpajan tuloksia, joiden pohjalta lähdettiin rakentamaan case tapauksia. Case aiheiden rakentaminen Suunnataan katse vuoteen Kuvataan ideaalitilanne ja linkitetään se koulutuksen, osaamisen ja kehittämisen kontekstiin ottaen huomioon yhteistyö ja verkostot. Lähdetään liikkeelle asiakaslähtöisesti pohtien mm. mitkä ovat heidän tarpeet, odotukset, missä hän liikkuu, mitä palveluja käyttää, milloin ja miten, miten hän toimii. Aihe-ehdotukset tuotettiin yhdessä, josta kolme ryhmää valitsi yhden. Aihe-ehdotukset Ikääntyminen ja toimintarajoitteet Osattomuus (työtön, ongelmat kasautuneet) Lapsiperheet Työssä olevat (työhyvinvointi, työura, työterveys sote 2020) Ryhmä 1: Työssä olevat Keskustelussa esiin nousseita asioita: ähtökohtana perhe ja lähiyhteisö eskustelukulttuurin kehittäminen > Yhteinen ymmärrys työn tekemiseen > Synnyttää jatkuvuutta ja kokonaisvaltaisuutta. okeilukulttuurin avulla näkyviin toimivat mallit. arvitaan yksikanavainen rahoitusmalli ja yksikanavainen TKI-malli. L K K T Yhteisessä osuudessa koottiin suuret kysymykset. Kysymyksiä, jotka kaipaavat vielä vastauksia: uka ja miten johdetaan monimuotoista, kompleksista prosessia työorganisaatiota? iten ihmisten moninaiset, yksilölliset tarpeet K M

3 3 (9) kohdataan? Miten soten vetovoimaisuutta työpaikkana vahvistetaan? Miten Kelan rahoitusmalin uudistaminen /-tarve huomioidaan kehittämistyössä? Miten kokonaisuutta hallitaan? Ei kai synny uutta kankeaa ja isoa mammuttia? Miten luodaan kannustavia työtapoja/kulttuuria monen ikäisten työntekijöiden kesken? Avataan mitä työvointi tarkoittaa meille? Kuka me sitten kulloinkin ollaan. Miten tavalliset työntekijät saadaan motivoitua suuriin muutoksiin niin, että asiat oikeasti alkavat muuttua? Miten tuotantoalueen organisoinnissa turvataan se, että työntekijöillä on oikeaa vaikutusvaltaa oman työnsä organisointiin ja kehittämiseen? Miten työhyvinvoinnista ja ennalta ehkäisystä kilpailuetu työyhteisöille, organisaatioille? Tietojärjestelmälliset esteet pois organisaatioiden väliltä. Mitä on lähiesimiestyö 2020? Miten sosiaalinen saa tasa-arvoisen aseman? tai miten se mahdollistuu? Miten työssä jaksamista ja viihtymistä tuetaan monipuolisesti, uusin eväin? Miten tutkimustieto ohjaa työn organisoimista, kehittämistä ym.? Millaista tietoa palveluissa kerätään ja kenestä/mistä? Ketkä tietoa saavat hyödyntää? Yhteneväisten mittarien kehittäminen, kuka ja mihin? Ryhmä 2: Onerva Osaton (työtön, ongelmat kasautuneet)

4 4 (9) 1. kehä (kuvassa vihreä teksti): Onervan tilanne 2. kehä (kuvassa punainen teksti): yhteistyö- ja palveluverkosto 3. kehä: toimenpide-taso -> tämä tuotettiin yhteisessä osuudessa. Toimenpiteet Toimenpiteet voivat liittyä yhteen tai useaan teemaan. Asiakasstrategia: Priorisointi: Mistä voidaan luopua uuden tieltä? Selvitetään, mitä Onerva itse ajattelee/tarvitsee -> asiakastarpeet lähtökohtana Tunnistaminen ja ennaltaehkäisy Verkosto-osaaminen ja verkostojohtaminen Palveluohjaus: Palveluohjaajien määrän lisääminen ja työnkuvan määrittäminen sellaiseksi, että kokonaisvaltainen asiakkaan huomioiminen onnistuu. Uusien palvelumallien kehittäminen sote-palvelupisteissä Vapaaehtoistoiminta, aktivoituminen, vertaistoiminta: Koulutus: Markkinointiosaamisen vahvistaminen esim. 3. sektori/vapaaehtoistoiminta Omahoidon työkalut: Arkipärjäämisen mittaaminen, vaikuttavuus Arjen hallinnan avuksi työkalu esim. päivärytmiranneke Oman elämänhallinnan taitojen vahvistamista uusin välinein, menetelmin esim. some. Voimaantumisen ja kokemusasiantuntijoihin osittain tai täysin liittyen: Some hyötykäyttöön ja asiantuntijat mukaan. Moniasiantuntijuus somessa asiakkaiden kysymyksiin vast. Lähiyhteisöstä/-verkostosta apua ja voimaa voimaantumiseen ja arkeen (nettiryhmä, harrastukset). Mitä voidaan tuottaa yhdessä verkostona? Tapoja tunnistaa Onervia ajoissa. Osallistava Turhasta raportoinnista toimintaan > Tieto päättäjille koulutukseen Seurataan palveluissa oikeita asioita: Hyvinvoinnin kohentumisen/huononemisen tunnusmerkkejä Tutkittu tieto ammattilaisten arkikäyttöön. Köyhyyden, osattomuuden syyt yms. Osallistava > yhteiset tietovarannot > asiakkaan profilointi (tarpeet tietoon), korvaa aiemmat moniammatilliset työryhmät Tietojärjestelmien kehittäminen Miten toiminnallistaa tutkimustietomäärä arjen osaamiseksi? Olemassa olevat hyvät käytänteet yhteen + näkyväksi

5 5 (9) Hyvinvointikeskus + toimiva tietojärjestelmä Seurantatutkimus Hyvinvointikeskuksen vaikuttavuudesta Yhteiset tutkimushankkeet Projektisyklit huomattavasti pidemmiksi, projekteista jatkuvaan kehittämiseen Palveluohjaus sote alan koulutuksessa Kehittäminen ja tutkimus kiinteä osa Hyvinvointikeskuksen toimintaa Hyvinvointikeskuksen palvelujen tuottajien osaaminen uudenlaista tuki+ohjaus Jokaiseen englanninkieliseen väitöskirjaan tulisi vaatia tiedottamis- ja markkinointisuunnitelma > tulosten lanseeraaminen arkikäyttöön Voisiko jo tehtyä tutkimusta ja kehittämistyötä selvittää, koota ja jalostaa käyttöön? Miten saadaan ylitettyä tiedon ja ammattilaisten välinen ongelma? > Miten tieto saadaan ammattilaisten käyttöön? Mitä on hyvinvointijohtaminen kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Ryhmä 3: Lapsiperheet Tämän case aiheen todettiin linkittyvän vahvasti kahteen edelliseen. Erillisiä lisäyksiä ei tehty.

6 6 (9) Eväspaperit Osallistujilla oli mahdollista tehdä täydentäviä huomioita, kysymyksiä ja oivalluksia pöydillä oleviin muistilappuihin, eväspapereihin. Diskuteeraaminen -> käytetty perinteisesti Ruotsissa työelämässä <- hyviä kokemuksia Yhteiset tietojärjestelmät <- Hyvä! Viranomaisyhteistyö yhdessä asiakkaan kanssa Tutkittua tietoa liikaa kuka ehtii paneutua ja toiminnallistaa? Työelämän joustoja perheen eri vaiheisiin / tilanteisiin Yhteys aitoihin asiakkaisiin he mukaan kehittämiseen. Arkipärjäämisen mitattavuus! Kokeilujen ja uusien toimintamallien käyttöönotto. Jostain vanhasta täytyy ehkä luopua, että tilalle mahtuu jotain uutta Miten työyhteisistä syntyy meidän yhteisöjä? Uudelleen suuntaaminen asiakaskeskeisyyteen rakenteiden jatkuvan muovaamisen sijaan. Teollisuudessa jo huomattu, ettei rakennemuutos tehosta toimintaa samalla tavalla kuin asiakaskeskeisyys. Paljonko tehdään turhaa työtä, jos tarjotaan palveluja, jotka eivät toteudu/muutu toiminnaksi ihmisten arjessa? Mitä tarkoittaa lähipalvelu tulevaisuudessa? Sote suhteessa ennaltaehkäisevään työhön ja terveyden edistämistyöhön? Palveluprosessit Työyhteisöt hajaantuvat ja monimuotoistuvat -> sote 2020 on kompleksinen kokonaisuus, jota nykyisin välinein mahdoton johtaa/kehittää Sosiaali- ja terveyshuolto Kohtaaminen eri lailla Työyhteisön terveystarkastus Jos sana sosiaalinen ei edes aukea pajan vetäjälle niin miten sitten muille? Asiakasstrategia ei ole asiakaslähtöinen sana/termi eikä profilointi liioin! Arkipärjäämisen tärkeys ja sen mittaamisen levittäminen. Varhaisen puuttumisen eettiset kysymykset Miten voidaan havaita ensimmäiset merkit syrjäytymisestä? Ehkäisevää töitä, elämänhallinnan vahvistamista jo varhain. Mitkä ovat ensimmäiset signaalit, johin pitää reagoida? Ovatko ratkaisut, ajattelu kuitenkin hyvin perinteisiä? Miten uudistumme? Miten asiakas on aidosti 1. tai onko asiakas keskiössä? Digitaaliset palvelut, missä voivat korvata työntekijän/ihmisen? Mikä on mielenterveys, päihdeongelmaisten ja vammaisten asema uudistuksessa? Työhyvinvointi kilpailuvaltiksi, miten? Vaikuttamismahdollisuus omaan työhön, työ kiinnostaa sisällöllisesti, kannustava ilmapiiri, tukeva työyhteisö Kehittäminen ja tutkimus kiinteänä osana hyvinvointikeskuksia o kokeilukulttuuri vahvana myös o esim. vertais- ja ryhmätoiminnan kehittäminen yksinäisyyden vähentämiseen o oppia Kansalaistoiminnan keskuksesta?

7 7 (9) Jos tutkimustietoa ei oteta huomioon poliittisessa päätöksen teossa, miten voidaan paikata tätä toimeenpanevassa organisaatiossa edes tietojohtamisen keinoin, jos strategia on jo pielessä? Ihmisen elämä ei rytmity nelivuotiskausiin. Tarvitaan pidempijaksoista suunnitelmaa. Harrastus- ja vapaa-ajan yhteisöt tärkeitä kasvatusympäristöjä ja sosiaalisen tuen lähteitä lapsiperheille ja muillekin ihmisille. Tunnistajana on oltava paras / kokenein ammattilainen, ei aloittelevat tekijät tai opiskelijat. Organisaatioiden ja työyhteisön kulttuurien ja käytäntöjen tulee olla muutokselle avoin ja kehittämisen salliva. Miten moniammatillista organisaatiota johdetaan? Poliittinen päätöksenteko ja linjaukset vs. hyvinvointijohtaminen Asiakkaan profilointi kuka sen tekee? Arvostus, avoimuus, hyväksyntä. Tietojärjestelmät hyödyksi (yhteiset tietovarannot, osallistava ). Moniammatillinen työryhmä (oli ennen onko enää resursseja?) Palveluohjaus. Päivärytmiranneke. Yhteys Soten ja muun maailman kesken, nivelvaiheet? Kannustavat työtavat? Kelan rahoitusmallin uudistaminen & yhteys kehittämiseen? Työikäiset -> palvelut? Hyvinvointikeskus, hyvinvointijohtaminen. Henkilöstöjohtaminen nousee arvoon arvaamattomaan. Mammutti ei ole hyvä ratkaisu Yritysten välinen yhteistyö työhyvinvoinnin edistämisessä? Työvoima liikkuu, miten työhyvinvointia koskeva tieto liikkuu? Millaisia ovat uudet koulutusmuodot käytännön työntekijöille? Kun ei aikaa lukea, olla koulutuksissa. Asuinyhteisön rohkeus varhaiseen tukeen? Miten saavuttaa uudenlaista huolehtimisen kulttuuria? Tarvitaan kokonaisvaltainen TKI-suunnitelma, joka liitetään uudistustyöhön. Moniammatillisuus vahvasti osana peruskoulutusta, mutta sosiaalistaako nykyinen käytäntö perinteiseen professiokeskeisyyteen? Miten saataisiin YAMK-opiskelijat tekemään TKI-työtä=opinnäytetyönsä Onervan tai lapsiperheen elämään, hyvinvointia tutkimustiedon kansanomaistamista tms. TKI-tavoitetta hyödyntäen/tukien noin 30 op verran työpanosta per opiskelija olisi saatavissa paremmin hyötykäyttöön sote-tuotantoalueella. Työyhteisöllisyys hyvinvoinnin turvatekijänä. Ei edellytä erillisiä ohjelmia, irrallista hyvinvoinnin tutkailua, vaan konkreettisten puitteiden ja päivittäisten toimintatapojen suunnittelu niin, että kohtaaminen ja osallisuus varmistuu/mahdollistuu. Tuore tutkimustieto saatava ammattilaisten toimien perustaksi! sekä poliittisen päätöksenteon käyttöön > ei toteuteta palveluja hakuammuntana. Tehostaminen ja palvelujärjestelmän tuloksellisuus: Keinot: täsmäpalvelut! Ei kaikille kaikkea. Digipalvelut niille kenelle tarkoituksenmukaista. Varhaiskasvatus ja koulu tavoittaa kaikki: yhteistyö perheiden ja opettajien kanssa! > osaavat ammattilaiset ja tieto tarvitseville Työyhteisön terveystarkastus: yhteydessä työterveyteen ym., varhainen puuttuminen myös työyhteisön ongelmiin.

8 8 (9) Erilaisten ihmisten arkipärjäämisen tukeimen Mistä voidaan luopua uuden tieltä? Jokaisessa työpaikassa työnkuvien uudelleen määrittely. Mitä turhaa tehdään? Mitä voisi tehdä toisin? Tekeekö ammattilaiset sitä, mihin heillä on koulutus? Pitäisikö jokaisen hakea uudelleen työpaikkaansa? Valittaisiin ne, jotka parhaiten sopivat uusiin tehtäviin. Moninaisuus monimuotoisuus on tulevaisuutta. Ihmiset ovat yksilöitä. Vanhat rakenteet -> POKS! Iso prosessi: paljon epävarmuutta, paljon pelkoja > kuinka nämä kaikki räjäytetään niin, että tuhkasta nousee Feeniks-lintu. Virtuaalisuus on tärkeä osa arkea > työntekijöiden välineenä ja ihmisten tukena arjessa. Työntekijöiden ja työyhteisön vastuu työhyvinvoinnista. Myös työhyvinvoinnissa kokonaisvaltainen lähestyminen yksittäisen työntekijän kohdalla. Moniasiantuntijuus. Tehtäviin joko sairaanhoitaja lääkäri Johtaminen sote asiantuntijaorganisaationa Sosiaali- ja terveysalan ylemmän amk tutkinnon tavoitteena on työelämän tutkiva kehittäminen. Koko koulutusprosessi voisi hyvin työelämälähtöisesti integroida SOTE 2020 ja sote palvelujen sisään ja kehittämiseen. Koko koulutusprosessin voisi viedä työelämän sisään ja palvelumuotoilun avulla uudistaa vastaamaan SOTE 2020 haasteita. Periaatteena sote-osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen toimintatavan uudistaminen uudessa yhteistyöverkostorakenteessa. Yhteisiä harjoittelupankkeja amk-tutkinnon opiskelijoille. Alueellinen palvelujen räätälöinti pienille sote-tuottaja-alueille tarvelähtöisesti. Uudenlaista johtamiskoulutusta uusille lähijohtajille palvelujärjestelmän tueksi Palvelujen käyttäjien haastattelu palvelupisteissä Opinnäytetöitä soten kehittämiseksi Asiakasprofilointi -> sopivat elementit kullekin ryhmälle, toisille kevyttä tukea, toisille raskaampia, puuttumista. Mikä kullekin puuttumisen tarve? Havainnoivaa tutkimusta, laadullista hyvinvointitutkimusta myös ammattilaisten toimesta. Lainsäädännöllisten esteiden purku kansalaisyhteiskunnan toteutumisessa ja vapaaehtoistyön tekemisessä sekä pienimuotoisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Perheille varhaisen puuttumisen keinoja, arjen ohjausta Terveyden ja hyvinvoinnin lukutaito, tiedon soveltamistaidot omaan elämään, koulun ja varhaiskasvatuksen sekä neuvolan ja kouluterveydenhoidon roolit tässä Arjen hallinnan ohjaus, ohjauksen avustus sähköisesti. Palvelujärjestelmäosaamista lisää kaikille työntekijöille, tietolähteet helposti kaikille sitä tarvitseville, hakukoneet tapauskohtaisesti tiedon hakuun työntekijöiden avuksi. Kunnan (kulttuuri, liikuntatoimi, päivähoito) ja sote-yhteystyö jatkossa, mikä formaatti? Monimuotoisen elämän salliminen erilaisissa asuinympäristöissä Päättäjien ja asiantuntijoiden yhteistyö päätöksenteossa Mikä tapa toimia? Tieto ei mene päättäjille, mitä tietojohtaminen oikeasti? entä hyvinvointijohtaminen? Pakotteet kuntaan tehdä uutta Kriittisyyttä asiakaslähtöisyyteen, kaikkea ei voi saada, kaikkeen ei ole varaa, julkinen sektori ei pysty tuottamaan kaikkea, kysyntä rajatonta

9 9 (9) Uusien mallien pilotointi ja tutkiminen esim. vaikuttavuuden osalta ennen laajempaa käyttöönottoa. Tiedon tehokäyttö työssä Hyvinvointikeskusten uuden toimintamallit käyttöön Virtuaalimaailman ja reaalimaailman yhdistäminen Ei pidä luottaa siihen, että kaikki ovat automaattisesti vastuullisesti toimijoita etsimässä (päide, mt, väkivalta) Ikääntyvän työntekijän tukeminen työyhteisöissä Resurssien säästö päällekkäisyyksien purkaminen yksikanavamallissa Yksi tietojärjestelmä, parhaan kokonaisuuden hahmotus Eri sukupolvien kohtaaminen työyhteistöissä hallitusti Työterveyslaitos katto-organisaationa työikäisten hyvinvoinnin kehittäjänä Perheen ja työterveyspalvelujen yhteyksien mahdollistaminen lainsäädännöllisesti ja rahoituksellisesti. Yksikanavaisuus. Asiakasohjaus: oikean polun päähän varhaisessa vaiheessa! -> kuinka tehdään? Mitä muutoksia edellyttää palvelurakenteelta? Johtamiselta? jne. Kuinka koko SOTE kokonaisuutta johdetaan? -> verkostojen johtaminen, yhteiset linjat <-> mahdollisuus poiketa linoista? Mitä seuraavaksi? 1. Työpajan mennessä Railille (Tarja tekee). 2. Dokumentointi lähetetään osallistujille (Koske). 3. Osallistujat lukevat dokumentoinnin ja antavat palautteen (ideoita, miten palvelujen käyttäjien näkökulmat, tarpeet ym. tulee näkyviin ja keskiöön) mennessä 4. Työryhmän seuraava kokoontuminen tammikuussa 2015, jossa palautteet käydään läpi ja sovitaan jatkosta.