KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS JOENSUUN (KIIHTELYSVAARA, PYHÄSELKÄ, TUUPOVAARA), KITEEN (KESÄLAHTI), TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESISTÖALUEILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS JOENSUUN (KIIHTELYSVAARA, PYHÄSELKÄ, TUUPOVAARA), KITEEN (KESÄLAHTI), TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESISTÖALUEILLA"

Transkriptio

1 1 (11) TUTKIMUSSUUNNITELMA KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS JOENSUUN (KIIHTELYSVAARA, PYHÄSELKÄ, TUUPOVAARA), KITEEN (KESÄLAHTI), TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESISTÖALUEILLA V Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto

2 2 (11)

3 3 (11) Versiohistoria: Versio nro Päiväys Tekijä Yhteistyössä Ari Parviainen Anneli Parviainen Ari Parviainen Kokous: ELY-keskus: Mononen Paula ja Rouvinen Juha, Pienryhmä: Eeva Rautiainen, Markku Miettinen, Päivi Karinen ja Ari Parviainen Ari Parviainen Anneli Parviainen Ari Parviainen Piritta Hirvonen Pienryhmä: Eeva Makkonen, Eeva Rautiainen, Markku Miettinen, Päivi Karinen

4 4 (11) Tiivistelmä Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille mukaisesti yhteistoiminta-alueella toteutetaan kalojen elohopeapitoisuus-valvontahanke. Valvontahankkeen tavoitteena on selvittää kalojen elohopeapitoisuuksia Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon valvonta-alueella, kolmena eri valvontatutkimuksena. Jokaisesta tutkimushankkeesta laaditaan erillinen suunnitelma ja loppuraportti. Ensimmäisen vaiheen tutkimushankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2011 ja toteutettiin vuonna Tutkimusalueena oli Pielisjoen, Pielisen, Höytiäisen, Koitereen ja Koitajoen vesistöalueet. Tutkimus oli jatkoa vuosien 2001 (Koitajoki/Pielisjoki) ja 2005 (Ylä-Karjala) tehtyjen kalojen elohopeapitoisuustutkimuksille. Tuolloin tutkimukset toteutti Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos. Ensimmäisen vaiheen rahoittajina toimivat Vattenfall Oy (Pamilo Oy), Vapo Oy, Enocell Oy, Kuurnan Voima Oy, Metsähallitus, Tornator, ELY-keskus, Koitajoen, Koitereen, Pielisen ja Pielisjoen kalastusalueet, Joensuun kaupunki, Ilomantsin, Juuan ja Kontiolahden kunnat. Tutkimuksen toteutti Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto. Ympäristöterveydenhuollon elintarviketiimi on perustanut hankkeen toisen vaiheen suunnittelutyöryhmän, johon kuuluvat Markku Miettinen, Päivi Karinen, Eeva Rautiainen ja Eeva Makkonen. Mukana suunnittelussa on ollut ympäristöteknologian opiskelija Ari Parviainen sekä toteutuksessa luonnontieteiden kandidaatti Piritta Hirvonen. Valvontahankkeen toisen vaiheen tavoitteena on selvittää kalojen elohopeapitoisuuksia Joensuun (Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara), Kiteen (Kesälahti), Rääkkylän ja Tohmajärven vesistöalueilla. Kalojen keräysaika helmikuun elokuun 2013 aikana. Keräyspisteet: Joensuu, Hammaslahti, Kiihtelysvaara, Kitee ja Tuupovaara. Näytteenotosta on erillinen ohje (liite 2). Tutkittavina kalalajeina ovat ahven, hauki ja kuha. Valvontahankkeen loppuraportointi valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.

5 5 (11) SISÄLLYS 1 JOHDANTO ELOHOPEAN KERTYMINEN JA VAIKUTUKSET PROJEKTIN TAVOITTEET TUTKIMUSSUUNNITELMA... 8 Tutkimuksen toteuttaminen... 9 Näytteiden tutkiminen... 9 Rahoitussuunnitelma PROJEKTIN AIKATAULU LAADUNVARMISTUS JA LOPPURAPORTIN HYVÄKSYMINEN YHTEYSTIEDOT LÄHDELUETTELO LIITE 1. Taulukko tutkittavista vesistöistä ja kalalajeista LIITE 2. Näytteenotto-ohje

6 6 (11) 1 JOHDANTO Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa on vuosille suunniteltu toteutettavaksi kalojen elohopeapitoisuustutkimus valvontahanke. Hanke on tarkoitus toteuttaa koko valvonta-alueella, kolmena eri valvontatutkimuksena. Jokaisesta tutkimushankkeesta laaditaan erillinen suunnitelma ja loppuraportti. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin Pielisjoen, Pielisen, Höytiäisen, Koitereen ja Koitajoen vesistöalueet vuonna Tutkimus oli jatkoa vuosien 2001 (Koitajoki/Pielisjoki) ja 2005 (Ylä-Karjala) tehtyjen kalojen elohopeapitoisuustutkimuksille. Toisen vaiheen tutkimushankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2012 ja hanke toteutetaan vuonna Tutkimusalueena on Joensuun (Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara), Kiteen (Kesälahti), Rääkkylän ja Tohmajärven vesistöalueet. Tutkimus on jatkoa vuoden 2004 (Jänisjoki) tehdylle kalojen elohopeapitoisuustutkimukselle. Tuolloin projektin rahoittajina toimivat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Vapo Oy, Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö, Tuupovaaran kunta, Jänisjoen kalastusalue sekä Keskijärven, Kiihtelyksen, Oskolan, Eimisjärven, Kinnasniemen ja Koveron kalavesien osakaskunnat. Jänisjoen tutkimuksen toteutti Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos vuonna Ahvenen elohopeapitoisuus on merkittävä vesistöeliöstön ympäristölaatunormi EU:n alueella pintavesien ekologisen tilan luokittelussa, josta syystä ahven on ensisijaisena kalalajina elohopeahankkeessa. Tutkimusalueella ei ole velvoitetarkkailukohteita. 2 ELOHOPEAN KERTYMINEN JA VAIKUTUKSET Elohopea (Hg) on myrkyllinen raskasmetalli, jonka eri muodoista metyylielohopea on haitallisin stabiilisuutensa, rasvaliukoisuutensa ja ioniominaisuuksiensa vuoksi. Elohopean leviämiseen vaikuttavat luonnon ja ihmistoiminnan lähteet ja prosessit. Elohopea leviää osin kaasumaisena ilman kautta kaukokulkeutumana. Merkittävimpiä päästölähteitä ovat metalliteollisuus, kemianteollisuus, elohopeaa sisältävät tuotteet, jätehuolto, energiantuotanto ja kivihiilen poltto. Suomen elohopealaskeumasta on peräisin vain 5-10 % kotimaisista päästölähteistä. Ilmalaskeumasta peräisin oleva elohopea kertyy pääasiassa metsämaiden orgaaniseen pintakerrokseen. Boreaalisiin eli pohjoisiin metsäjärviin kertyvä elohopeakuorma riippuu valuma-alueen ja järven pinta-alasta sekä valuma-alueelta peräisin olevasta elohopeasta. Soiden osuuden kasvaessa valuma-alueen pinta-alasta, metyylielohopean osuus kuormasta kasvaa. Metyylielohopean tuotanto eli metylaatio on soilla mineraalimaihin verrattuna korkeampi. Metsänhoitotoimenpiteet, kuten avohakkuut ja maanmuokkaukset sekä vesistöjen säännöstely ja tekoaltaat voivat lisätä elohopean liikkeelle lähtöä maaperästä ja siten kasvattaa alapuolisten järvien kokonaiselohopea- ja metyylielohopeakuormaa. Veden alle joutunut metsämaa vapauttaa humuksesta ja turpeesta epäorgaanista elohopeaa ja orgaanista metyylielohopeaa veteen ja lisää elohopean metyloitumista. Valumavesien ja ilmalaskeuman lisäksi metyylielohopeaa syntyy järvien hapettomassa sedimentissä ja vedessä. Sedimentin metylaationopeus on moninkertaista järviveteen verrattuna. Ihmisen toiminnasta johtuva ympäristön elohopeakuormituksen arvioidaan olevan noin kaksi kertaa suurempi kuin luonnollinen elohopean kierto.

7 7 (11) On havaittu, että metyloitumista (eli muuntumista orgaaniseksi elohopeayhdisteeksi) tapahtuu kaikkialla, missä elohopea esiintyy yhdessä mikro-organismien kanssa. Kalojen elimistöön elohopea kertyy joko suoraan vedestä (pääasiassa kidusten kautta) tai ravinnon mukana. Petokaloihin ravinnon kautta tulevalla kertymällä on huomattavasti suurempi merkitys, sillä metyylielohopea rikastuu ravintoketjussa. Niinpä korkeimmat elohopeapitoisuudet on todettu petokaloissa, jotka syövät muita kaloja (kuten hauki, ahven ja kuha). Metyylielohopea poistuu kalojen elimistöstä erittäin hitaasti. Sen puoliintumisajaksi on arvioitu noin kaksi vuotta, minkä vuoksi elohopeapitoisuus nousee kalan iän ja samalla koon myötä. Ihmiset saavat suurimman osan elohopeasta ravinnosta, ja noin % kalasta. Kalaan kertyneestä elohopeasta 90 % on metyylielohopeaa, joka on myrkyllisin epäorgaanisen elohopean yhdisteistä. Ihmisessä metyylielohopea vaikuttaa keskushermostoon. Elohopeamyrkytyksen oireina voi olla mm. käsien vapina, tunto-, näkö-, kuulo- ja puhehäiriöt, raajojen puutuminen, unettomuus ja keskittymiskyvyn häiriöt. Riskiryhmän muodostavat erityisesti raskaana olevat naiset, sillä metyylielohopea läpäisee myös istukan ja kulkeutuu sikiön aivoihin. Kehittyvä sikiö on huomattavasti aikuista herkempi metyylielohopean vaikutuksille. Elohopea kertyy elimistöön, koska sen erittyminen on hyvin hidasta. Säännöllisessä pitkäaikaisessa kalankäytössä saavutetaan tasapainotila noin yhdessä vuodessa, jolloin elohopean saanti on yhtä suuri kuin sen poistuminen elimistöstä. Tasapainotilassa elimistöön kertynyt elohopeamäärä on noin satakertainen päiväsaantiin verrattuna. Ihmiseen kertynyt elohopeamäärä on helposti arvioitavissa hiusten elohopeapitoisuuden perusteella. Aikuiselle ihmiselle metyylielohopean väliaikainen korkein siedettävä viikoittainen saanti (PTWI) on 1,6 µg ruumiinpainokiloa kohden (JECFA = WHO:n alainen lisä- ja vierasaineasiantuntijaelin) ja epäorgaanisen elohopean PTWI 4µg/kg rp/viikko (JECFA 2010). Kalojen elohopean enimmäispitoisuuksista on määräyksiä EU:n komission asetuksissa (EY) N:o 1881/2006 ja sen muutoksessa (EY) N:o 629/2008 tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta. Asetuksen mukaan hauen hyväksyttävä elohopean enimmäismäärä on 1,0 mg/kg ja muissa kalastustuotteissa 0,5 mg/kg.

8 8 (11) 3 PROJEKTIN TAVOITTEET Valvontahankkeen tavoitteena on selvittää vesistöalueiden kalojen elohopeapitoisuuksia ja mahdolliset muutokset edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Valvontahankkeen tavoitteena on saada tietoa kuluttajille, kalastajille ja valvontaviranomaisille. Tärkeänä tavoitteena on myös lisätä kalan turvallista käyttöä. 4 TUTKIMUSSUUNNITELMA Tutkimusalueeseen kuuluu vesistöalueita Joensuun kaupungin (Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara), Kiteen kaupungin (Kesälahti), Rääkkylän ja Tohmajärven kunnista. Tutkimusalueella on maa- ja metsätalouden hajakuormituksen lisäksi turvetuotantoalueita. Alueella on myös viisi vesivoimalaitosta, teollisuuslaitoksia ja jäteasemia. n mukaan kustakin vesistöstä näytteitä on tarkoitus ottaa eri kalalajeista (ahven, hauki ja kuha) suuruusluokittain. Elohopeamääritykset tehdään kokoomanäytteistä (1 kokoomanäyte = 10 kalanäytettä). Näytteet pyritään saamaan alueen kalastajilta ja kalastuksen harrastajilta. Kohteina toimivat aiempien 2004 tutkimusten vesistöalueet ja lisäksi veden kirkkauden ja järven pinta-alan perusteella valitut vesistöt. Vähähumuksisista eli kirkkaista (väriluku alle 30 mg Pt/l) vesistöistä tutkitaan yhdet kokoomanäytteet jokaista kalalajia kohden. Humuspitoisista ja runsashumuksisista (väriluku yli 30 mg Pt/l) ja pinta-alaltaan alle kahden neliökilometrin vesistöistä tutkitaan yhdet ja pinta-alaltaan yli kahden neliökilometrin vesistöistä tutkitaan kahdet kokoomanäytteet jokaista kalalajia kohden. Taulukko tutkittavista vesistöistä, väriluvuista, vesistöjen pinta-aloista, kalalajeista, kokoluokista ja määristä on liitteessä 1. Tutkittavat vesistöalueet: 1. Eimisjärvi-Lauttalammit Tuupovaara 2. Korpijärvi Tuupovaara 3. Kinnasjärvi Tuupovaara 4. Jänisjoki (Vääräkoski- valtakunnan raja) Tohmajärvi 5. Ylinen Kiihtelysvaara 6. Melakko-Loitimo Kiihtelysvaara 7. Palojärvi Kiihtelysvaara 8. Jukajärvi Kiihtelysvaara 9. Keskijärvi Kiihtelysvaara 10. Pieni-Onkamo Pyhäselkä 11. Pyhäselkä Pyhäselkä 12. Tohmajärvi Tohmajärvi 13. Kiteenjärvi Kitee 14. Orivesi (Puhoslahti) Kitee 15. Ätäskö Kitee 16. Puruvesi (Hummonselkä) Kesälahti 17. Pyhäjärvi Kesälahti 18. Karjalanjärvi Kesälahti 19. Suuri-Onkamo Rääkkylä 20. Orivesi (Jänisselkä) Rääkkylä

9 9 (11) TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kalastusalueen kalastajat ja kalastuksen harrastajat toimittavat kalanäytteet näytteiden keräyspisteisiin, jotka sijaitsevat seuraavasti: Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto, Jokikatu 8, 4 krs Joensuu Joensuu (Pyhäselkä), Pyhäselän palvelupiste, Hammaslahdentie 2, Hammaslahti Joensuu (Tuupovaara), Tuupovaaran palvelupiste, Virastotie 10, Tuupovaara Joensuu (Kiihtelysvaara), Kiihtelysvaaran palvelupiste, Aprakkatie 2, Kiihtelysvaara Kitee (Kesälahti), Rääkkylä ja Tohmajärvi: Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto, Kiteen toimipaikka, Ilmarisentie 5, Kitee Keräyspisteiden ylläpitämisestä ja näytteiden lähettämisestä huolehtii alueen terveystarkastaja ja mahdollisesti projektityöntekijä. NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN Kalanäytteiden analysoinnista vastaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Kalat käsitellään näytteenotto-ohjeen (Liite 2) mukaisesti tutkimusta varten. Näytteiden tutkimisesta on saatu analysointitarjous. RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeen alustava kustannuslaskelma (ei sisällä ALV) Näytekustannukset (pakkaus, keruu yms.) Hg-analyysit Laboratorion käsittelykulut 200 Henkilökulut (0,3 htv) Muut kulut (hallinto- ja toimistokulut) Yhteensä Ehdotus kustannusten jakautumiseksi eri rahoittajatahojen kesken (veroton hinta): Vapo Oy ELY-keskus Kalastusalueet/osakaskunnat Joensuun Kaupunki Rääkkylän kunta Tohmajärven kunta 500 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 800 Kiteen Vesikunta Oy 500 Joensuun Vesi 500 Stora Enso/ Kiteen saha 300 Selkien kyläyhdistys 500 Yhteensä

10 10 (11) 5 PROJEKTIN AIKATAULU Rahoitus Näytteiden keräys: Tutkimustulokset: Loppuraportti: LAADUNVARMISTUS JA LOPPURAPORTIN HYVÄKSYMINEN Laadunvarmistus toteutetaan noudattamalla mahdollisimman tarkasti projektisuunnitelmassa määriteltyjä työvaiheita ja -menetelmiä sekä aikatauluja. Näytteet analysoidaan Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n kautta laboratoriossa, joka on akkreditoitu. Projektin loppuraportin hyväksyy elintarviketiimi. Hyväksymisen jälkeen tutkimuksen loppuraportti julkaistaan Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon julkaisuna sähköisenä versiona ja kirjallinen versio toimitetaan rahoittajille. 7 YHTEYSTIEDOT Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto: Joensuu: Markku Miettinen, terveystarkastaja, , Eeva Rautiainen, terveystarkastaja, , Kitee (Kesälahti), Rääkkylä ja Tohmajärvi: Eeva Makkonen, terveystarkastaja, , Aki Hirvonen, terveystarkastaja, , Lea Ursin, terveystarkastaja, , Projektityöntekijä/vs.terveystarkastaja Piritta Hirvonen, ,

11 11 (11) 8 LÄHDELUETTELO Huuskonen, Hannu Kalojen elohopeapitoisuus Pielisjoessa ja Koitajoen vesistöalueella. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita. N:o 3/2001. Moniste. Huuskonen, Hannu 2004, Kalojen elohopeapitoisuus Jänisjoen alueella. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita. N:o 6/2004. Moniste Huuskonen, Hannu Kalojen elohopeapitoisuus Ylä-Karjalassa. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita. N:o 4/2005. Moniste. Porvari. P & Verta, M. 1993: Elohopea ympäristössä ja tekoaltaissa kirjallisuuskatsaus ja arvio Vuotoksen tekoaltaan hauen elohopeapitoisuuden kehittymisestä. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 162. Witick, A., Salo, H. & Hallikainen, A. 1995: Keski-Suomen läänin järvikalojen elohopeapitoisuudet. Elintarvikevirasto Tutkimuksia 2/ s. + liitteet. Verta M Kalan elohopea Elintarvike ja terveys s Porvari, Petri 2003, Sources and fate of mercury in aquatic ecosystems, Suomen ympäristökeskus, yhteenveto s. 44 Elohopean ominaisuudet Valtion ympäristöhallinto. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Ympäristöministeriön tiedote Valtion ympäristöhallinto. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat Elintarviketurvallisuusvirasto. Eviran julkaisuja 15/2010.

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDET JOENSUUN, KITEEN, TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESIALUEILLA

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDET JOENSUUN, KITEEN, TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESIALUEILLA KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDET JOENSUUN, KITEEN, TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESIALUEILLA Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden julkaisut 1/2016 1 Raportti: Piritta Hirvonen Julkaisija: Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys/terveysvalvonta

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005

20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005 2.8.27 Kalojen 37 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 25 Evira-STUK -yhteishanke, PILOT HGCS Ritva Saxén, STUK Anja Hallikainen, Evira Johdanto Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto. Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto. Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 Aika 16.09.2015 klo 16:30-18:21 Ympäristöterveydenhuollon jaosto Paikka Jokikatu 8, 80220 Joensuu Käsitellyt asiat Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien

Lisätiedot

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys/terveysvalvonta N:o 1/2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 4 2. HANKKEEN TAVOITE...

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)

Lisätiedot

Kalojen elohopeapitoisuuksia Ylä-Karjalan ja Joensuun seudun järvissä. Valvontahanke 2014

Kalojen elohopeapitoisuuksia Ylä-Karjalan ja Joensuun seudun järvissä. Valvontahanke 2014 Kalojen elohopeapitoisuuksia Ylä-Karjalan ja Joensuun seudun järvissä Valvontahanke 2014 10 Kannen kuva: Pertti Hippinen Raportti: Anu Arresto Julkaisija: Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys/terveysvalvonta

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Ympäristöterveydenhuollon jaosto Aika 18.03.2015 klo 16:30-17:50 Paikka Jokikatu 8, 80220 Joensuu Käsitellyt asiat Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen

Lisätiedot

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA Ari Parviainen KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Huhtikuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet

Lisätiedot

PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA

PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy A 5120 B 5121 Vattenfall Oy PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA 30.9.2016 JUKKA HARTIKAINEN Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 1. TARKKAILUN

Lisätiedot

Hauen elohopeapitoisuudet Keski-Suomessa

Hauen elohopeapitoisuudet Keski-Suomessa RAPORTTEJA 17 2015 Hauen elohopeapitoisuudet Keski-Suomessa MARJUT MYKRÄ ANSSI ELORANTA ARJA KOISTINEN KIMMO OLKIO Hauen elohopeapitoisuudet Keski-Suomessa MARJUT MYKRÄ ANSSI ELORANTA ARJA KOISTINEN KIMMO

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot

ATERIOIDEN KULJETUKSET -VALVONTAHANKE. Selvitys aterioiden kuljetusolosuhteista ja kuljetettavien aterioiden laadusta HANKESUUNNITELMA

ATERIOIDEN KULJETUKSET -VALVONTAHANKE. Selvitys aterioiden kuljetusolosuhteista ja kuljetettavien aterioiden laadusta HANKESUUNNITELMA 1 (10) ATERIOIDEN KULJETUKSET -VALVONTAHANKE Selvitys aterioiden kuljetusolosuhteista ja kuljetettavien aterioiden laadusta HANKESUUNNITELMA Tekijät: Jaana Valkama, Pirjo Kosonen, Merja Seppälä, Lea Ursin

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Sulfaatti, elohopea ja kalat

Sulfaatti, elohopea ja kalat Oheinen artikkeli on lehdessä Ympäristö ja terveys 1/2015: 54-60. Sulfaatti, elohopea ja kalat Helvi Heinonen-Tanski, vieraileva tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos. E-mail: helvi.heinonentanski@uef.fi

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2004 1650/5715/04

PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2004 1650/5715/04 PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2004 1650/5715/04 Viite Kalastuslain (286/82) 119 ASIA POHJOIS-KARJALAN LOHI- JA SIIKAPITOISET VESISTÖT TAUSTAA Yleiskalastusoikeudet Onginta ja pilkintä ovat

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus Puulaseminaari 18.2.2014 Miksi erillinen hanke? Kansalaisten huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta Puula ei ole painopistealueena Etelä-Savon ely-keskuksen

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,

Lisätiedot

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin

Lisätiedot

Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT

Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT Elintarvikeviraston julkaisuja 3/2004 Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT E-R. Venäläinen A. Hallikainen R. Parmanne P. J. Vuorinen Helsinki 2004 2 Kuvailulehti Julkaisija

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

GTK:n sedimenttitutkimukset. Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK

GTK:n sedimenttitutkimukset. Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK Tutkimuksen tarkoitus, tausta ja haasteet Tutkimuksen tarkoitus: selvittää turvetuotannon vaikutuksia

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

KALAAN POHJOIS-KARJALAAN. Ruunaa Koitere Pielinen ja monet muut kalavedet

KALAAN POHJOIS-KARJALAAN. Ruunaa Koitere Pielinen ja monet muut kalavedet tuu KALAAN POHJOIS-KARJALAAN Ruunaa Koitere Pielinen ja monet muut kalavedet Kalasta Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan kalastusmatkailun kehittäminen alkoi hyvin intensiivisesti Kalasta Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde 13.8.2011 Tuusulanjärvi 12.8.2011 Työpaikkani: Suomen

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muuta ajankohtaista

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muuta ajankohtaista Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muuta ajankohtaista Neuvottelukunnan kokous 13.3.2012 Ari Niiranen ELY-keskuksen strategiset painotukset Pohjois-Karjalassa 2012-2015 Kansainvälisesti

Lisätiedot

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Seppo Hellsten SYKE Ohjausryhmän kokous 1, Oulu Jyväskylä-Rovaniemi 12.10.2011 Projektin tausta VPD/vesienhoitolaki:

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Tullilaboratorion rooli - kolmasmaatuonti, sisämarkkinat ja analyysimenetelmiä Riskinarviointiseminaari

Tullilaboratorion rooli - kolmasmaatuonti, sisämarkkinat ja analyysimenetelmiä Riskinarviointiseminaari Tullilaboratorion rooli - kolmasmaatuonti, sisämarkkinat ja analyysimenetelmiä Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Terhi Andersson Tullilaboratorio Historia Perustettu 1907 Nykyinen rakennus 1979, n. 4200

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä?

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä? 1 (5) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. 12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut

Lisätiedot

KALOJEN CESIUM- JA ELOHOPEAPITOISUUDET KANGASALAN KUNNAN YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLLON ALUEELLA

KALOJEN CESIUM- JA ELOHOPEAPITOISUUDET KANGASALAN KUNNAN YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLLON ALUEELLA Tiina Ripatti KALOJEN CESIUM- JA ELOHOPEAPITOISUUDET KANGASALAN KUNNAN YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLLON ALUEELLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Tammikuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 13.1.2012

Lisätiedot

Perfluorattujen aineiden aiheuttama ympäristön pilaantuminen paloharjoitusalueilla

Perfluorattujen aineiden aiheuttama ympäristön pilaantuminen paloharjoitusalueilla Perfluorattujen aineiden aiheuttama ympäristön pilaantuminen paloharjoitusalueilla Teija Haavisto, SYKE Outi Pyy, SYKE Mutku-päivät 2. 3.4. 2014 Esityksen sisältö Perfluoratut aineet Sammutusvaahdot Paloharjoitusalueet

Lisätiedot

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä?

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä? 1 (5) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Hakija täyttää soveltuvin

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp Taulukko 6. Kierros 2 Jormasjärvi Jormasjärvi ahven 0,037 0,78 0,023

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

4 Tutkintotodistusten hyväksyminen ja kirjaaminen

4 Tutkintotodistusten hyväksyminen ja kirjaaminen SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8316) KOKOUS Pöytäkirja Aika: 3.11.2011 klo 10:00-15:15 Paikka: Jyväskylän aikuisopisto Taulumäentie 45, 40100 Jyväskylä Läsnä: Kalle Heikkinen OP paikalla

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta

Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Anja Hallikainen, Evira Anniina Holma-Suutari, Oulun yliopisto Päivi Ruokojärvi, THL Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot