KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS JOENSUUN (KIIHTELYSVAARA, PYHÄSELKÄ, TUUPOVAARA), KITEEN (KESÄLAHTI), TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESISTÖALUEILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS JOENSUUN (KIIHTELYSVAARA, PYHÄSELKÄ, TUUPOVAARA), KITEEN (KESÄLAHTI), TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESISTÖALUEILLA"

Transkriptio

1 1 (11) TUTKIMUSSUUNNITELMA KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS JOENSUUN (KIIHTELYSVAARA, PYHÄSELKÄ, TUUPOVAARA), KITEEN (KESÄLAHTI), TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESISTÖALUEILLA V Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto

2 2 (11)

3 3 (11) Versiohistoria: Versio nro Päiväys Tekijä Yhteistyössä Ari Parviainen Anneli Parviainen Ari Parviainen Kokous: ELY-keskus: Mononen Paula ja Rouvinen Juha, Pienryhmä: Eeva Rautiainen, Markku Miettinen, Päivi Karinen ja Ari Parviainen Ari Parviainen Anneli Parviainen Ari Parviainen Piritta Hirvonen Pienryhmä: Eeva Makkonen, Eeva Rautiainen, Markku Miettinen, Päivi Karinen

4 4 (11) Tiivistelmä Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille mukaisesti yhteistoiminta-alueella toteutetaan kalojen elohopeapitoisuus-valvontahanke. Valvontahankkeen tavoitteena on selvittää kalojen elohopeapitoisuuksia Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon valvonta-alueella, kolmena eri valvontatutkimuksena. Jokaisesta tutkimushankkeesta laaditaan erillinen suunnitelma ja loppuraportti. Ensimmäisen vaiheen tutkimushankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2011 ja toteutettiin vuonna Tutkimusalueena oli Pielisjoen, Pielisen, Höytiäisen, Koitereen ja Koitajoen vesistöalueet. Tutkimus oli jatkoa vuosien 2001 (Koitajoki/Pielisjoki) ja 2005 (Ylä-Karjala) tehtyjen kalojen elohopeapitoisuustutkimuksille. Tuolloin tutkimukset toteutti Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos. Ensimmäisen vaiheen rahoittajina toimivat Vattenfall Oy (Pamilo Oy), Vapo Oy, Enocell Oy, Kuurnan Voima Oy, Metsähallitus, Tornator, ELY-keskus, Koitajoen, Koitereen, Pielisen ja Pielisjoen kalastusalueet, Joensuun kaupunki, Ilomantsin, Juuan ja Kontiolahden kunnat. Tutkimuksen toteutti Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto. Ympäristöterveydenhuollon elintarviketiimi on perustanut hankkeen toisen vaiheen suunnittelutyöryhmän, johon kuuluvat Markku Miettinen, Päivi Karinen, Eeva Rautiainen ja Eeva Makkonen. Mukana suunnittelussa on ollut ympäristöteknologian opiskelija Ari Parviainen sekä toteutuksessa luonnontieteiden kandidaatti Piritta Hirvonen. Valvontahankkeen toisen vaiheen tavoitteena on selvittää kalojen elohopeapitoisuuksia Joensuun (Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara), Kiteen (Kesälahti), Rääkkylän ja Tohmajärven vesistöalueilla. Kalojen keräysaika helmikuun elokuun 2013 aikana. Keräyspisteet: Joensuu, Hammaslahti, Kiihtelysvaara, Kitee ja Tuupovaara. Näytteenotosta on erillinen ohje (liite 2). Tutkittavina kalalajeina ovat ahven, hauki ja kuha. Valvontahankkeen loppuraportointi valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.

5 5 (11) SISÄLLYS 1 JOHDANTO ELOHOPEAN KERTYMINEN JA VAIKUTUKSET PROJEKTIN TAVOITTEET TUTKIMUSSUUNNITELMA... 8 Tutkimuksen toteuttaminen... 9 Näytteiden tutkiminen... 9 Rahoitussuunnitelma PROJEKTIN AIKATAULU LAADUNVARMISTUS JA LOPPURAPORTIN HYVÄKSYMINEN YHTEYSTIEDOT LÄHDELUETTELO LIITE 1. Taulukko tutkittavista vesistöistä ja kalalajeista LIITE 2. Näytteenotto-ohje

6 6 (11) 1 JOHDANTO Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa on vuosille suunniteltu toteutettavaksi kalojen elohopeapitoisuustutkimus valvontahanke. Hanke on tarkoitus toteuttaa koko valvonta-alueella, kolmena eri valvontatutkimuksena. Jokaisesta tutkimushankkeesta laaditaan erillinen suunnitelma ja loppuraportti. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin Pielisjoen, Pielisen, Höytiäisen, Koitereen ja Koitajoen vesistöalueet vuonna Tutkimus oli jatkoa vuosien 2001 (Koitajoki/Pielisjoki) ja 2005 (Ylä-Karjala) tehtyjen kalojen elohopeapitoisuustutkimuksille. Toisen vaiheen tutkimushankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2012 ja hanke toteutetaan vuonna Tutkimusalueena on Joensuun (Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara), Kiteen (Kesälahti), Rääkkylän ja Tohmajärven vesistöalueet. Tutkimus on jatkoa vuoden 2004 (Jänisjoki) tehdylle kalojen elohopeapitoisuustutkimukselle. Tuolloin projektin rahoittajina toimivat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Vapo Oy, Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö, Tuupovaaran kunta, Jänisjoen kalastusalue sekä Keskijärven, Kiihtelyksen, Oskolan, Eimisjärven, Kinnasniemen ja Koveron kalavesien osakaskunnat. Jänisjoen tutkimuksen toteutti Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos vuonna Ahvenen elohopeapitoisuus on merkittävä vesistöeliöstön ympäristölaatunormi EU:n alueella pintavesien ekologisen tilan luokittelussa, josta syystä ahven on ensisijaisena kalalajina elohopeahankkeessa. Tutkimusalueella ei ole velvoitetarkkailukohteita. 2 ELOHOPEAN KERTYMINEN JA VAIKUTUKSET Elohopea (Hg) on myrkyllinen raskasmetalli, jonka eri muodoista metyylielohopea on haitallisin stabiilisuutensa, rasvaliukoisuutensa ja ioniominaisuuksiensa vuoksi. Elohopean leviämiseen vaikuttavat luonnon ja ihmistoiminnan lähteet ja prosessit. Elohopea leviää osin kaasumaisena ilman kautta kaukokulkeutumana. Merkittävimpiä päästölähteitä ovat metalliteollisuus, kemianteollisuus, elohopeaa sisältävät tuotteet, jätehuolto, energiantuotanto ja kivihiilen poltto. Suomen elohopealaskeumasta on peräisin vain 5-10 % kotimaisista päästölähteistä. Ilmalaskeumasta peräisin oleva elohopea kertyy pääasiassa metsämaiden orgaaniseen pintakerrokseen. Boreaalisiin eli pohjoisiin metsäjärviin kertyvä elohopeakuorma riippuu valuma-alueen ja järven pinta-alasta sekä valuma-alueelta peräisin olevasta elohopeasta. Soiden osuuden kasvaessa valuma-alueen pinta-alasta, metyylielohopean osuus kuormasta kasvaa. Metyylielohopean tuotanto eli metylaatio on soilla mineraalimaihin verrattuna korkeampi. Metsänhoitotoimenpiteet, kuten avohakkuut ja maanmuokkaukset sekä vesistöjen säännöstely ja tekoaltaat voivat lisätä elohopean liikkeelle lähtöä maaperästä ja siten kasvattaa alapuolisten järvien kokonaiselohopea- ja metyylielohopeakuormaa. Veden alle joutunut metsämaa vapauttaa humuksesta ja turpeesta epäorgaanista elohopeaa ja orgaanista metyylielohopeaa veteen ja lisää elohopean metyloitumista. Valumavesien ja ilmalaskeuman lisäksi metyylielohopeaa syntyy järvien hapettomassa sedimentissä ja vedessä. Sedimentin metylaationopeus on moninkertaista järviveteen verrattuna. Ihmisen toiminnasta johtuva ympäristön elohopeakuormituksen arvioidaan olevan noin kaksi kertaa suurempi kuin luonnollinen elohopean kierto.

7 7 (11) On havaittu, että metyloitumista (eli muuntumista orgaaniseksi elohopeayhdisteeksi) tapahtuu kaikkialla, missä elohopea esiintyy yhdessä mikro-organismien kanssa. Kalojen elimistöön elohopea kertyy joko suoraan vedestä (pääasiassa kidusten kautta) tai ravinnon mukana. Petokaloihin ravinnon kautta tulevalla kertymällä on huomattavasti suurempi merkitys, sillä metyylielohopea rikastuu ravintoketjussa. Niinpä korkeimmat elohopeapitoisuudet on todettu petokaloissa, jotka syövät muita kaloja (kuten hauki, ahven ja kuha). Metyylielohopea poistuu kalojen elimistöstä erittäin hitaasti. Sen puoliintumisajaksi on arvioitu noin kaksi vuotta, minkä vuoksi elohopeapitoisuus nousee kalan iän ja samalla koon myötä. Ihmiset saavat suurimman osan elohopeasta ravinnosta, ja noin % kalasta. Kalaan kertyneestä elohopeasta 90 % on metyylielohopeaa, joka on myrkyllisin epäorgaanisen elohopean yhdisteistä. Ihmisessä metyylielohopea vaikuttaa keskushermostoon. Elohopeamyrkytyksen oireina voi olla mm. käsien vapina, tunto-, näkö-, kuulo- ja puhehäiriöt, raajojen puutuminen, unettomuus ja keskittymiskyvyn häiriöt. Riskiryhmän muodostavat erityisesti raskaana olevat naiset, sillä metyylielohopea läpäisee myös istukan ja kulkeutuu sikiön aivoihin. Kehittyvä sikiö on huomattavasti aikuista herkempi metyylielohopean vaikutuksille. Elohopea kertyy elimistöön, koska sen erittyminen on hyvin hidasta. Säännöllisessä pitkäaikaisessa kalankäytössä saavutetaan tasapainotila noin yhdessä vuodessa, jolloin elohopean saanti on yhtä suuri kuin sen poistuminen elimistöstä. Tasapainotilassa elimistöön kertynyt elohopeamäärä on noin satakertainen päiväsaantiin verrattuna. Ihmiseen kertynyt elohopeamäärä on helposti arvioitavissa hiusten elohopeapitoisuuden perusteella. Aikuiselle ihmiselle metyylielohopean väliaikainen korkein siedettävä viikoittainen saanti (PTWI) on 1,6 µg ruumiinpainokiloa kohden (JECFA = WHO:n alainen lisä- ja vierasaineasiantuntijaelin) ja epäorgaanisen elohopean PTWI 4µg/kg rp/viikko (JECFA 2010). Kalojen elohopean enimmäispitoisuuksista on määräyksiä EU:n komission asetuksissa (EY) N:o 1881/2006 ja sen muutoksessa (EY) N:o 629/2008 tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta. Asetuksen mukaan hauen hyväksyttävä elohopean enimmäismäärä on 1,0 mg/kg ja muissa kalastustuotteissa 0,5 mg/kg.

8 8 (11) 3 PROJEKTIN TAVOITTEET Valvontahankkeen tavoitteena on selvittää vesistöalueiden kalojen elohopeapitoisuuksia ja mahdolliset muutokset edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Valvontahankkeen tavoitteena on saada tietoa kuluttajille, kalastajille ja valvontaviranomaisille. Tärkeänä tavoitteena on myös lisätä kalan turvallista käyttöä. 4 TUTKIMUSSUUNNITELMA Tutkimusalueeseen kuuluu vesistöalueita Joensuun kaupungin (Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara), Kiteen kaupungin (Kesälahti), Rääkkylän ja Tohmajärven kunnista. Tutkimusalueella on maa- ja metsätalouden hajakuormituksen lisäksi turvetuotantoalueita. Alueella on myös viisi vesivoimalaitosta, teollisuuslaitoksia ja jäteasemia. n mukaan kustakin vesistöstä näytteitä on tarkoitus ottaa eri kalalajeista (ahven, hauki ja kuha) suuruusluokittain. Elohopeamääritykset tehdään kokoomanäytteistä (1 kokoomanäyte = 10 kalanäytettä). Näytteet pyritään saamaan alueen kalastajilta ja kalastuksen harrastajilta. Kohteina toimivat aiempien 2004 tutkimusten vesistöalueet ja lisäksi veden kirkkauden ja järven pinta-alan perusteella valitut vesistöt. Vähähumuksisista eli kirkkaista (väriluku alle 30 mg Pt/l) vesistöistä tutkitaan yhdet kokoomanäytteet jokaista kalalajia kohden. Humuspitoisista ja runsashumuksisista (väriluku yli 30 mg Pt/l) ja pinta-alaltaan alle kahden neliökilometrin vesistöistä tutkitaan yhdet ja pinta-alaltaan yli kahden neliökilometrin vesistöistä tutkitaan kahdet kokoomanäytteet jokaista kalalajia kohden. Taulukko tutkittavista vesistöistä, väriluvuista, vesistöjen pinta-aloista, kalalajeista, kokoluokista ja määristä on liitteessä 1. Tutkittavat vesistöalueet: 1. Eimisjärvi-Lauttalammit Tuupovaara 2. Korpijärvi Tuupovaara 3. Kinnasjärvi Tuupovaara 4. Jänisjoki (Vääräkoski- valtakunnan raja) Tohmajärvi 5. Ylinen Kiihtelysvaara 6. Melakko-Loitimo Kiihtelysvaara 7. Palojärvi Kiihtelysvaara 8. Jukajärvi Kiihtelysvaara 9. Keskijärvi Kiihtelysvaara 10. Pieni-Onkamo Pyhäselkä 11. Pyhäselkä Pyhäselkä 12. Tohmajärvi Tohmajärvi 13. Kiteenjärvi Kitee 14. Orivesi (Puhoslahti) Kitee 15. Ätäskö Kitee 16. Puruvesi (Hummonselkä) Kesälahti 17. Pyhäjärvi Kesälahti 18. Karjalanjärvi Kesälahti 19. Suuri-Onkamo Rääkkylä 20. Orivesi (Jänisselkä) Rääkkylä

9 9 (11) TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kalastusalueen kalastajat ja kalastuksen harrastajat toimittavat kalanäytteet näytteiden keräyspisteisiin, jotka sijaitsevat seuraavasti: Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto, Jokikatu 8, 4 krs Joensuu Joensuu (Pyhäselkä), Pyhäselän palvelupiste, Hammaslahdentie 2, Hammaslahti Joensuu (Tuupovaara), Tuupovaaran palvelupiste, Virastotie 10, Tuupovaara Joensuu (Kiihtelysvaara), Kiihtelysvaaran palvelupiste, Aprakkatie 2, Kiihtelysvaara Kitee (Kesälahti), Rääkkylä ja Tohmajärvi: Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto, Kiteen toimipaikka, Ilmarisentie 5, Kitee Keräyspisteiden ylläpitämisestä ja näytteiden lähettämisestä huolehtii alueen terveystarkastaja ja mahdollisesti projektityöntekijä. NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN Kalanäytteiden analysoinnista vastaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Kalat käsitellään näytteenotto-ohjeen (Liite 2) mukaisesti tutkimusta varten. Näytteiden tutkimisesta on saatu analysointitarjous. RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeen alustava kustannuslaskelma (ei sisällä ALV) Näytekustannukset (pakkaus, keruu yms.) Hg-analyysit Laboratorion käsittelykulut 200 Henkilökulut (0,3 htv) Muut kulut (hallinto- ja toimistokulut) Yhteensä Ehdotus kustannusten jakautumiseksi eri rahoittajatahojen kesken (veroton hinta): Vapo Oy ELY-keskus Kalastusalueet/osakaskunnat Joensuun Kaupunki Rääkkylän kunta Tohmajärven kunta 500 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 800 Kiteen Vesikunta Oy 500 Joensuun Vesi 500 Stora Enso/ Kiteen saha 300 Selkien kyläyhdistys 500 Yhteensä

10 10 (11) 5 PROJEKTIN AIKATAULU Rahoitus Näytteiden keräys: Tutkimustulokset: Loppuraportti: LAADUNVARMISTUS JA LOPPURAPORTIN HYVÄKSYMINEN Laadunvarmistus toteutetaan noudattamalla mahdollisimman tarkasti projektisuunnitelmassa määriteltyjä työvaiheita ja -menetelmiä sekä aikatauluja. Näytteet analysoidaan Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n kautta laboratoriossa, joka on akkreditoitu. Projektin loppuraportin hyväksyy elintarviketiimi. Hyväksymisen jälkeen tutkimuksen loppuraportti julkaistaan Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon julkaisuna sähköisenä versiona ja kirjallinen versio toimitetaan rahoittajille. 7 YHTEYSTIEDOT Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto: Joensuu: Markku Miettinen, terveystarkastaja, , Eeva Rautiainen, terveystarkastaja, , Kitee (Kesälahti), Rääkkylä ja Tohmajärvi: Eeva Makkonen, terveystarkastaja, , Aki Hirvonen, terveystarkastaja, , Lea Ursin, terveystarkastaja, , Projektityöntekijä/vs.terveystarkastaja Piritta Hirvonen, ,

11 11 (11) 8 LÄHDELUETTELO Huuskonen, Hannu Kalojen elohopeapitoisuus Pielisjoessa ja Koitajoen vesistöalueella. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita. N:o 3/2001. Moniste. Huuskonen, Hannu 2004, Kalojen elohopeapitoisuus Jänisjoen alueella. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita. N:o 6/2004. Moniste Huuskonen, Hannu Kalojen elohopeapitoisuus Ylä-Karjalassa. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita. N:o 4/2005. Moniste. Porvari. P & Verta, M. 1993: Elohopea ympäristössä ja tekoaltaissa kirjallisuuskatsaus ja arvio Vuotoksen tekoaltaan hauen elohopeapitoisuuden kehittymisestä. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 162. Witick, A., Salo, H. & Hallikainen, A. 1995: Keski-Suomen läänin järvikalojen elohopeapitoisuudet. Elintarvikevirasto Tutkimuksia 2/ s. + liitteet. Verta M Kalan elohopea Elintarvike ja terveys s Porvari, Petri 2003, Sources and fate of mercury in aquatic ecosystems, Suomen ympäristökeskus, yhteenveto s. 44 Elohopean ominaisuudet Valtion ympäristöhallinto. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Ympäristöministeriön tiedote Valtion ympäristöhallinto. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat Elintarviketurvallisuusvirasto. Eviran julkaisuja 15/2010.

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDET JOENSUUN, KITEEN, TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESIALUEILLA

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDET JOENSUUN, KITEEN, TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESIALUEILLA KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDET JOENSUUN, KITEEN, TOHMAJÄRVEN JA RÄÄKKYLÄN VESIALUEILLA Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden julkaisut 1/2016 1 Raportti: Piritta Hirvonen Julkaisija: Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys/terveysvalvonta

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto. Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Ympäristöterveydenhuollon jaosto. Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 Aika 16.09.2015 klo 16:30-18:21 Ympäristöterveydenhuollon jaosto Paikka Jokikatu 8, 80220 Joensuu Käsitellyt asiat Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys/terveysvalvonta N:o 1/2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 4 2. HANKKEEN TAVOITE...

Lisätiedot

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Ympäristöterveydenhuollon jaosto Aika 18.03.2015 klo 16:30-17:50 Paikka Jokikatu 8, 80220 Joensuu Käsitellyt asiat Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA Ari Parviainen KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS PIELISJOEN, PIELISEN, HÖYTIÄISEN, KOITEREEN JA KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Huhtikuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

ATERIOIDEN KULJETUKSET -VALVONTAHANKE. Selvitys aterioiden kuljetusolosuhteista ja kuljetettavien aterioiden laadusta HANKESUUNNITELMA

ATERIOIDEN KULJETUKSET -VALVONTAHANKE. Selvitys aterioiden kuljetusolosuhteista ja kuljetettavien aterioiden laadusta HANKESUUNNITELMA 1 (10) ATERIOIDEN KULJETUKSET -VALVONTAHANKE Selvitys aterioiden kuljetusolosuhteista ja kuljetettavien aterioiden laadusta HANKESUUNNITELMA Tekijät: Jaana Valkama, Pirjo Kosonen, Merja Seppälä, Lea Ursin

Lisätiedot

PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA

PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy A 5120 B 5121 Vattenfall Oy PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA 30.9.2016 JUKKA HARTIKAINEN Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 1. TARKKAILUN

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Seppo Hellsten SYKE Ohjausryhmän kokous 1, Oulu Jyväskylä-Rovaniemi 12.10.2011 Projektin tausta VPD/vesienhoitolaki:

Lisätiedot

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä?

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä? 1 (5) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Tullilaboratorion rooli - kolmasmaatuonti, sisämarkkinat ja analyysimenetelmiä Riskinarviointiseminaari

Tullilaboratorion rooli - kolmasmaatuonti, sisämarkkinat ja analyysimenetelmiä Riskinarviointiseminaari Tullilaboratorion rooli - kolmasmaatuonti, sisämarkkinat ja analyysimenetelmiä Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Terhi Andersson Tullilaboratorio Historia Perustettu 1907 Nykyinen rakennus 1979, n. 4200

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2

Lisätiedot

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä?

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä? 1 (5) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Hakija täyttää soveltuvin

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Tuottaja antaa tilaajalle tarpeelliset ohjeet ja neuvot näytteiden ottoon, kuljetukseen, analyysien

Tuottaja antaa tilaajalle tarpeelliset ohjeet ja neuvot näytteiden ottoon, kuljetukseen, analyysien 27.1.2015 1(5) Laboratoriopalvelut 1. MÄÄRITYKSET JA ANALYYSIMÄÄRÄT 2. PALVELUN TOTEUTUS 2.1. Kaikki näytetyypit Laboratoriopalvelu koskee liitteen 2 (hintalomake) mukaista analytiikkaa tässä palvelukuvauksessa

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6. E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.2012 E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Hankkeen toteuttaja SeAMK,

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää)

KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) 1 (5) Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus

Lisätiedot

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Kaija-Leena Saraste Evira/Elintarvikehygienia 06.11.2015

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen PÄÄTÖS HÄME Pvm 26.9.2013 Dnro 1500/2171/2013 Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen ASIA Maa- ja metsätalousministeriö on kirjeellään dnro 1720/323/2013, 12.9.2013 ilmoittanut, että Hämeen

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYS. Ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin 14.4.2016

POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYS. Ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin 14.4.2016 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin 14.4.2016 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Joensuun

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU10913 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU10913 Päiväys 1/12 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI 1/8 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi

Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Projektipäällikkö Pauliina Louhi Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen www.metsa.fi/freshabit #freshabit #vesiperintö Kaikkien aikojen suurin LIFE-hanke Uusi rahoitusmuoto

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustaminen, tarjouksen ja sopimuksen hyväksyminen, liite

Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustaminen, tarjouksen ja sopimuksen hyväksyminen, liite Keski-Karjalan sosiaali- ja 115 24.11.2009 terveyslautakunta Kunnanhallitus 12 11.01.2010 Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 75 10.06.2010 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustaminen,

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Tilannekatsaus. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen

Tilannekatsaus. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen Tilannekatsaus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta 24.10.2012 Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen 24.10.2012 ALKU-selonteko (VM) Selvityshenkilöt (TEM, YM) Eduskunta edellytti

Lisätiedot

Torstai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Torstai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Pöytäkirjan tarkastajien valinta RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU Tekninen lautakunta Laatimispäivä 27.7.2016 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite nro Asia Torstai 04.08.2016 klo.18.00 Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2004 1 ASIA HAKIJA Siikajoen yhteistarkkailuohjelman vahvistaminen Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen säännöstelyyn liittyvän

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot