PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen /5715/04

Transkriptio

1 PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen /5715/04 Viite Kalastuslain (286/82) 119 ASIA POHJOIS-KARJALAN LOHI- JA SIIKAPITOISET VESISTÖT TAUSTAA Yleiskalastusoikeudet Onginta ja pilkintä ovat maksuttomia jokamiehenoikeuksia, jotka ovat voimassa pääsääntöisesti kaikissa vesistöissä lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Lisäksi viehekalastusmaksun maksettuaan on jokaisella oikeus kalastaa läänin alueella yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä sekä vetouistelussa käyttää painoviehettä tai syvääjää. Edellä mainitut oikeudet eivät kuitenkaan koske lohipitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja eikä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty (KL 8, 1. mom.). Kiellon tarkoituksena on mm. suojata arvokkaiden lohikala- ja siikakantojen lisääntymisalueita liialliselta sekä ohjaamattomalta kalastukselta. Lohi- ja siikapitoinen vesistö Lohi- ja siikapitoisena pidetään jokea tai muuta vesistöä, jota nämä lajit käyttävät nousu- tai vaellustienään taikka johon niitä on merkittävässä määrin istutettu (KL 119, 2. mom.). Loheksi luetaan, jollei toisin säädetä, myös meritaimen, järvitaimen ja purotaimen eli tammukka sekä kirjolohi (KL 119, 1. mom.). Lohi- ja siikapitoiset vesistöt Pohjois-Karjalassa Kalastuslain momentin mukaan kalastuspiirin (nyk. TE-keskuksen kalatalousyksikön) tulee tarvittaessa ratkaista, onko vesistöä pidettävä lohi- tai siikapitoisena. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö on päätöksellään (Dnro 286/5715/00) määritellyt, mitkä vesistöt ovat Pohjois-Karjalassa kalastuslain 8 :n tarkoittamia lohi- ja siikapitoisia vesistöjä. Päätös sisältää 25 vesistöä. Päätöksen voimassaoloaika päättyy ASIAN VIREILLÄOLO Vireilläolosta tiedottaminen Pohjois-Karjalan kalatalousyksikkö on saattanut vireille päättymässä olevan lohi- ja siikapitoisia vesistöjä koskevan päätöksen uusimisen. Kalatalousyksikkö on ottanut em. vesistöjen määrittelyn lähtökohdaksi edellisen päätöksen vesistöt, mutta varannut mahdollisuuden tarvittaessa lisätä määrittelyyn uusia vesistöjä tai myös poistaa entisiä.

2 2 Asian vireilläolosta tiedotettiin kuuluttamalla Pohjois-Karjalan kuntien sekä Pohjois- Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikön ilmoitustaululla Lisäksi asian vireilläolosta kuulutettiin sanomalehti Karjalaisessa ja Virallisessa Lehdessä Pyydetyt kannanotot Pohjois-Karjalan kalastusalueille lähetettiin asiaa koskeva kirje, johon oli liitetty edellinen päätös maakunnan lohi- ja siikapitoisista vesistöistä ja pyydettiin kannanottoja asiasta. Kannanottojen esittämisen takarajaksi asetettiin Saadut kannanotot Jakokosken osakaskunta on esittänyt lausuntonaan ( , Dnro 1650/5715/2004), että nykyisen koko Kuusojan pääuoman Pielisjoesta Kuusjärveen lisäksi, TE-keskus määrittelisi päätöksessään lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi Kuusojan Salmilammin haaran (peruskartalla Salmilamminpuro; kalatalousyksikön lisäys) Kuusojan risteämiskohdasta Salmilammin tien lähinnä Alimmaista Salmilampea olevalle rummulle asti (peruskarttalehdet ja ). Hakija toteaa perustelunaan esitykselle mm., että Salmilammen haara on lähes Kuusojan levyinen, hyvin viehekalastukseen soveltuva sivuhaara, jossa esiintyy runsaasti luonnontaimenta. Alueelle istutetaan myös vuosittain Kuusojan viehekalastussopimukseen perustuen pyyntikokoista järvitaimenta. Pohjois-Karjalan kalastusalueista saatiin kannanotot Valtimolta, Vaikkojoelta, Pieliseltä, Juojärveltä, Höytiäiseltä, Keski-Karjalalta, Kitee-Tohmajoelta ja Jänisjoelta. Näiden alueiden osalta vanhaan päätökseen ei ollut huomautettavaa. Ruunaan kalastusalue esitti, että Kuohattijoen koski- ja virtapaikat määritettäisiin lohi- ja siikapitoisiksi. Perusteluna hakija toteaa, että jokialueella on toteutettu muutamia vuosia sitten kalataloudellinen kunnostus, jolla on luotu hyvät edellytykset taimenen luontaiselle lisääntymiselle. Kuohattijokeen istutetaan taimenta, mutta alueella on todennäköisesti myös luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. PÄÄTÖS Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö on kalastuslain 119 :n nojalla päättänyt, että seuraavat vesistöt Pohjois-Karjalan maakunnan alueella ovat kalastuslain 8 :n tarkoittama lohi- ja siikapitoinen vesistö, joiden koski- ja virtapaikoissa on yleiskalastusoikeuksiin perustuva onginta, pilkintä ja viehekalastus kielletty. Kohteet ovat samat kuin edellisessä päätöksessä lukuun ottamatta luetteloon lisättyä Kuusojan sivuhaaraa, Salmilamminpuroa ja Kuohattijokea.

3 3 Vesistö (KL 119 :n Kunta KA 51 b:n mukainen Kalastusalue mukainen päätös) kieltoaluemääritys 1. Petäisjoki Juuka Koski- ja virtapaikat Vaikkojoki 2. Lieksanjoki Lieksa Koski- ja virtapaikat Ruunaa, Pielinen 3. Tuulijoki Lieksa Koski- ja virtapaikat Ruunaa 4. Pudasjoki Lieksa Koski- ja virtapaikat Ruunaa 5. Sokojoki Lieksa Koski- ja virtapaikat Pielinen 6. Siikajoki Lieksa Koski- ja virtapaikat Pielinen 7. Juuanjoki Juuka Koski- ja virtapaikat Pielinen 8. Vaikkojoki Juuka Koski- ja virtapaikat Vaikkojoki 9. Tuopanjoki Juuka Koski- ja virtapaikat Höytiäinen 10. Suomunjoki Lieksa, Koski- ja virtapaikat Ruunaa, Koitere Ilomantsi 11. Syväysjoki Ilomantsi Käenkoski Koitere 12. Ala-Koitajoki Eno, Ilomantsi Koski- ja virtapaikat Pielisjoki Pielisjoki 13. Herajoki Eno Koko jokiuoma Pielinen 14. Venejoki Kontiolahti Koski- ja virtapaikat Höytiäinen 15. Sirkanpuro Eno Koko jokiuoma Pielisjoki 16. Kuusoja ja Eno, Kontiolahti Koko jokiuoma Pielisjoki Salmilamminpuro 17. Lietukkajoki Outokumpu Koski- ja virtapaikat Juojärvi 18. Taipaleenjoki Liperi Siikakoski Orivesi 19. Pielisjoki Eno, Kontio- Kaupunginkosket Pielisjoki lahti, Joensuu 20. Kuuttijoki Tuupovaara Koski- ja virtapaikat Jänisjoki 21. Koitajoki Ilomantsi Möhkönkosket Koitajoki 22. Kotajoki Tuupovaara Koski- ja virtapaikat Jänisjoki 23. Jänisjoki Kiihtelysvaara, Koski- ja virtapaikat Jänisjoki Tuupovaara, Tohmajärvi, Värtsilä 24. Paasunjoki Kitee Koski- ja virtapaikat Kitee-Tohmajoki 25. Rauanjoki Juuka, Polvi- Koski- ja virtapaikat Höytiäinen järvi 26. Kuohattijoki Nurmes Koski- ja virtapaikat Ruunaa PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa päätöksenantopäivästä alkaen toistaiseksi. Päätöstä voidaan tarvittaessa muuttaa uudella päätöksellä TE-keskuksen kalatalousyksikön omasta aloitteesta tai hakemuksesta. MERKINTÄ JA TIEDOTTAMINEN TE-keskuksen kalatalousyksikkö merkitsee lohi- ja siikapitoiset jokivesistöt kartalle, joka on virka-aikana nähtävänä kalatalousyksikössä. Lisäksi kohteet on merkitty maastoon, niin kuin kalastusasetuksen 51 b :ssä on määrätty ja ne esitetään kalapaikkaoppaissa ja kalastusaluekohtaisissa lupaesitteissä.

4 4 KOSKI- JA VIRTAPAIKAN MÄÄRITELMÄ Koskena pidetään vesistönosaa, jossa veden pinta on selvästi kalteva, vesisyvyys on suhteellisen matala ja veden pinta pyörteilee. Koskessa on epäsäännöllisiä, erikokoisia aaltoja ja virtaus aiheuttaa kohisevan äänen. Virtapaikoissa veden pinta on kalteva ja vesi pyörteilee, mutta veden virtaus ei aiheuta ääntä. Veden virtaussuunta pysyy samana tuulista huolimatta. Talvisin virtapaikat ovat sulia ja heikkojäisiä. Kosken niskalla samoin kuin kosken alapuolella on aina virtapaikka, joka tulee ottaa kalastuksessa huomioon. OIKEUSOHJEET Kalastuslaki 8 ja 119 Kalastusasetus 51b ja 56 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valituslautakunta perii asian tutkimisesta käsittelymaksuna 84 euroa (MMMa 1257/2001). Valitusosoitus on liitteenä (MMM ). NÄHTÄVILLÄOLO Tämä päätös on nähtävillä Pohjois-Karjalan kuntien (KA 56 ) ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikön ilmoitustaululla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksestä tiedotetaan tämän päätöksen tiedoksi-osiossa mainituille tahoille. Kalatalousjohtaja Veli-Matti Kaijomaa Kalastusbiologi Timo Turunen LIITTEET Valitusosoitus (MMM ) TIEDOKSI Maa- ja metsätalousministeriö/kala- ja riistaosasto Itä-Suomen lääninhallitus/poliisiosasto Pohjois-Karjalan kihlakunnat

5 Liikkuva poliisi/joensuu Pohjois-Karjalan kalastusalueet Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Pohjois-Karjalan Kalamiespiiri ry. Pohjois-Karjalan Erämiespiiri ry. Suomen Urheilukalastajain Liitto ry. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry. 5