Eläinten ryhmittelystä apua utareterveyteen?
|
|
- Aapo Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eläinten ryhmittelystä apua utareterveyteen? ELT Mari Hovinen Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kristiina Sarjokari HY, Marianna Norring HY, Leena Seppä-Lassila HY Veli-Matti Tuure TTS, Markku Lätti TTS, Janne Karttunen TTS Tapani Kivinen, MTT-KEL, Timo Hurme MTT Lisäksi ELL Mira Tenhunen, ELL Tarja Kujala
2 Ryhmittelyä utareterveyden parantamiseksi? Puhtaus lantabakteerit Stressitön ympäristö olosuhteet ryhmäkoko siirrot Infektiopaine Alhainen lehmätiheys bakteerien määrä Vastustuskyky Hyvä terveys ei kinnervaurioita, poikimahalvausta Hyvä lypsy tarttuvat bakteerit Oikea ruokinta elimistön puolustusmekanismi en toiminta
3 Utareterveys tutkituilla tiloilla 35 Solujen geom. ka. *1 solua/ml/lehmä vuonna Robo
4 Ryhmäkoko täyttö% Tilakoolla ja ryhmäkoolla ei ole väliä jos navetan ominaisuudet ovat muuten hyvät (Hultgren & Svensson 29) ja eläinten käytössä olevaa tilaa on riittävästi (Bøe & Færevik, 23). Parempi utareterveys isommilla tiloilla (Haskell ym., 29, Simensen ym., 21) vs. huonompi (Lievaart ym., 27). Iso ryhmäkoko ei ole ongelma, mutta tilojen ylitäyttö mm. vähentää ruokailuaktiivisuutta, muuttaa makuukäyttäytymistä ja vähentää märehtimistä (Grant & Albright 21). Jos ryhmäkoko robottipihatoissa 12 lehmää (Rodenburg, 212) + Vähemmän jonotusta - Ei lypsävien ryhmittelyä ellei erotteluryhmää + Toimintakatkokset eivät haittaa - Iso ryhmä hoitajalle (lehmien haku, tarkkailu) + Vain 1 ryhmä ja erotteluryhmä seurattavana - Iso ryhmä lehmälle (kavereiden tunnistus) 12 lehmän ryhmästä 6 ryhmiin vaihtaneet olivat tyytyväisiä (Manninen & Nyman, 211) LytoII: 17 robottitilaa 12 ryhmissä ja 15 tilaa 6 ryhmissä tiloilla keskiryhmäkoko n. 5 7 lehmää
5 Umpilehmät eroon lypsävistä Umpilehmien erottelu vähentää oireilevaa utaretulehdusta (Green ym., 27, Barkema ym., 1999). Umpilehmien pitäisi olla ainakin kahdessa ryhmässä ruokinnan mukaan (Contreras ym. 24, Sampimon ym. 29) LytoII: 6 tilalla oli umpilehmät ja lypsävät sekaisin Tunnutuslehmät Robotti % %
6 LytoII: lypsylehmien ryhmittely % Lypsyosastojen määrä >3 Vähemmän ryhmittelyä robottitiloilla. Syy? Robotti Lypsäviä ryhmiteltiin 66% asematiloista ja 22% robottitiloista Ryhmittelyperusteet (asema/robotti): - iän mukaan 9/6 tilalla - utareterveyden mukaan 22/1 tilalla - muun syyn mukaan 23/2 tilalla
7 Utaretulehduslehmien ryhmittely osastointi + sairaskarsina Utaretulehduslehmien ryhmittely sairaskarsina ei Robotti Utaretulehdus tarttuu: - lypsyn kautta lypsyjärjestys/nännikumien huuhtelu/höyrytys - parsien kautta puhtaus ja kuivitus - ryhmittely Kun S. aureuksella infektoituneiden neljännesten osuus kasvaa yhdestä 14%, uusien infektioiden määrä kasvaa samalla,1 infektiosta vedinvuotta kohti,75 infektioon (Dufour ym., 212)
8 Vastapoikineet omassa ryhmässä Stressiä voidaan vähentää pitämällä lehmät poikimisen jälkeen pienessä ryhmässä (Burowa ym., 29). Vastapoikineiden (1 kk pp) erottaminen omaksi ryhmäkseen (sama rehu) ei parantanut utareterveyttä (kuitenkin vähemmän ketoosia ensikoilla)(østergaard ym., 21) Hiehojen siirto lypsävien ryhmään 1 vko poikimisen jälkeen vs. heti ei vaikuttanut tuotokseen tai hyvinvointiin (O Connell ym., 28). Lyto II: vastapoikineet omana ryhmänä 14 asemalypsytilalla Kuva: Tapani Kivinen
9 Ensikot omana ryhmänään vaikutus utareterveyteen Ensikkoryhmä vähentää ensikoiden kokemaa stressiä (Phillips & Rind 21), samoin ensikoiden siirto yhtaikaa (Neisen ym., 29). Ensikkoryhmä lisäsi syöntiaikaa ja kertoja, rehun kulutusta ja tuotosta 4-16 % (Konggaard & Krohn, 1978), mutta lisäsi lehmien hakua robotille (Bach, 26). Ensikot makaavat enemmän käytävillä sekaryhmässä altistuen utaretulehdukselle (Radostits, 21) LytoII: 18% asematiloista ja 19% robottitiloista ryhmittelee lypsäviä iän mukaan Tuottajien mukaan rauhoittaa ryhmiä selvästi Mahdollisuuksia parsien mitoitukseen, nännikumin valintaan Vähentää utaretulehduksen tarttumista vanhemmilta nuoremmille
10 Umpeutettavat Tavoite: keratiinitulpan muodostuminen, ei vuotamista suljetaan bakteereilta sisäänpääsy Umpeutettavat eroon lypsävistä: erottelun aiheuttama stressi vähentää tuotosta ja lypsyn keskeytyminen estää maidonantirefleksiä (Odensten, 26) Suomessa ja yleisesti: umpeuttaminen ruokinnan köyhdyttämisellä ja lypsyn harventamisella % Umpeutettavat, vain 6 tilaa pieni osasto lypsävien kanssa ummessa olevien kanssa Robotti
11 Missä poikimista odottelevat hiehot? Vanhempien lehmien kanssa lisääntynyt utaretulehdusriski (Barkema ym., 1999, Nyman ym., 29) % Suositukset yleensä useita viikkoja. Mm. LytoI 1-2 kk ennen poikimista lypsävien osastoon harjoittelemaan. Hiehojen totutus lypsyrobottiin harkitsemisen arvoinen ehdotus: hiehotiloista mahdollisuus kulkea lypsylle ennen poikimista (Rodenburg 212), sama karkearehu (Nyman ym., 29), samanlainen lattia, samanlaiset parret Robotti Hiehot yhdessä vanhempien lehmien kanssa ennen poikimista: asemalla ka 64 pv, robolla 33 pv
12 Poikimakarsina Poikimakarsina Robotti Oireilevien utaretulehdusten määrä kasvoi tiloilla joilla ei ollut poikimakarsinaa (Bartlett ym., 1992), tai joilla poikimakarsina toimi myös sairaskarsinana (Barkema ym., 1999). Hiehojen siirto poikimakarsinaan ennen poikimista vs. poikimapäivänä oli yhteydessä parempaan utareterveyteen (Svensson ym., 26) ja hiehojen siirtäminen pois poikimakarsinasta vasta 2 päivän kuluttua oli yhteydessä huonompaan utareterveyteen (Nyman ym., 29). ryhmäkarsinat yksilökarsinat molempia parret LytoII: Poikimakarsinat toimivat myös sairaskarsinana 86% tiloista. Vasikoista syntyi poikimakarsinassa 77%. Hiehot poikimakarsinaan 4,5 pv ennen ja pois 1 pv poikimisen jälkeen. Lehmät poikimakarsinaan 5,5 pv ennen ja pois 1,5 pv poikimisen jälkeen.
13 Erotteluosasto Sis. sairaskarsinan, käsittelykarsinan, poikimakarsinan, (karanteeni/teuras), sorkkahoitotilan Näiden lisäksi ummessa olevat, vastapoikineet, tunnutettavat (close-up), umpeutettavat, hiehot LytoII: 67%asematiloista ja 6% robottitiloista erottelutilat olivat lypsyn läheisyydessä. Sairaskarsinoita oli 3% tiloista. Jotkut tuottajat eivät käytä sairaskarsinaa koska lehmät pitää hakea robotille (Manninen & Nyman, 211) Kuva: Tapani Kivinen Ritiläpohjainen parreton käsittelykarsina vain lyhyitä toimenpiteitä varten! Useiden tuntien odottelu vaatii parren, rehua ja vettä ja mahdollisuuden käydä lypsyllä
14 Tiloja kpl Hienoa entä sitten? Ryhmien lukumäärä Osastot kaikille ryhmille tarvittavine lypsymahdollisuuksineen ja asianmukaisella ruokinnalla ja utareterveys paranee! Robotti Ummessaolevat ja lypsävät erikseen 12 vai 6 lehmää robotilla? Ei ylitäyttöä! Lypsävien ryhmittely (ainakin ensikot) ja utaresairaiden erottelu Umpeutettavat ja tunnutettavat/closeup: tilat erotteluosastoon Mitoita tilat hiehoille Riittävästi puhtaita ja hyvin kuivitettuja poikimakarsinoita Mieti käsittelytilan järjestäminen ja käyttö Riittävästi sairastiloja
15 Kiitokset mukana olleille tiloille ja kärsivällisyyttä, tulokset tulevat kyllä! Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys
Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Valion navettaseminaari Vantaa Rantasipi Airport 24.1.2013 Veli Matti Tuure, Markku Lätti & Janne Karttunen, TTS Työtehoseura
LisätiedotLypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat
LisätiedotTuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.
Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
Lisätiedot9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
LisätiedotLypsykarjan eläinten ryhmittely - Tavoitteena työn helpottaminen ja eläinten hyvinvointi
Lypsykarjan eläinten ryhmittely - Tavoitteena työn helpottaminen ja eläinten hyvinvointi Tapani Kivinen, MTT, Kristiina Sarjokari HY, Mari Hovinen HY, Marianna Norring HY, Leena Seppä-Lassila HY, Timo
LisätiedotYleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa
Yleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa Tapani Kivinen, Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus LUKE Vaavi-hanke 18.1.2017 Luonnonvarakeskus Eläinterveyden elementit 1) Vapaus
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotTartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY
Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotUtareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu
Utareterveyden hallinta tilatasolla Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Utaretulehdus Eniten tappioita aiheuttava sairaus maidontuotannossa Suurin uhka tavoitteelle tuottaa laadukasta
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotUtaretulehdus on ongelma muuallakin
Utaretulehdus on ongelma muuallakin Prof. Päivi Rajala-Schultz Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto ProAgrian Maitovalmennus 6.9.2018 ProAgrian
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotLypsykarjatilan eläinten ryhmittely
137 Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely Tapani Kivinen, Timo Hurme, Kristiina Sarjokari, Mari Hovinen, Marianna Norring, Leena Seppä-Lassila, Timo Soveri, Markku Lätti, Janne Karttunen ja Veli-Matti Tuure
LisätiedotKUIVITTAMINEN ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA. ELL Aino Wainio, Emovet Oy Kuivikepäivä to , Juva
KUIVITTAMINEN ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA ELL Aino Wainio, Emovet Oy Kuivikepäivä to 1.11.2018, Juva Kuivittamisen tavoitteet: Vähentää eläinten likaisuutta Parantaa makuumukavuutta
LisätiedotSyväkuivitetut parret
Syväkuivitetut parret terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari, Valio Oy 9.2.2015 Alkutuotanto 1 esityksen sisältö syväkuivitetut parret 1. mitä ne ovat? 2. mitä hyötyä niistä on? 3. tarvitaanko
LisätiedotLypsykarjatilan eläinten ryhmittely
Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely tavoitteena sujuva työ ja eläinten hyvinvointi Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely 1 Tähän ryhmittelyoppaaseen on koottu keskeisiä asioita, jotka on hyvä huomioida eläinten
LisätiedotTissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos
Tissit kuntoon! Ell Kirsi Vartia Jalostuskurssi Vuokatti 2015 Tissit ovat kunnossa, kun: Utarerakenne: lypsy sujuvaa ja nopeaa Ei vuoda maitoa Maitomäärä riittävä Utarekudos on terve sähkönjohtokyky Solut
LisätiedotUusi eläinten hyvinvointituki 2012
Jaana Piippo ProAgria Pohjois-Savo 20.01.2012 Uusi eläinten hyvinvointituki 2012 Tukisumma nousee Ehdot kiristyvät Myös vanhat sitoutuneet voivat vaihtaa uuteen tai jatkaa vanhalla sitoumuksella Ei ylärajaa
LisätiedotKuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.
Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat
LisätiedotAutomaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely
Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/
LisätiedotLANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotYhden robotin lypsylehmäpihattojen osastointiratkaisut ja toiminnallisuus
Heidi Helminen Yhden robotin lypsylehmäpihattojen osastointiratkaisut ja toiminnallisuus Opinnäytetyö Syksy 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Agrologi (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotLypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta
Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta EuroMaito-hankkeen webinaari 2.10.2017 Annu Palmio Sisältö Umpeenpano Umpikaudenruokinta Poikimahalvausriski Umpikauden pituus Poikimisen
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotPihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset
Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset Yhteenveto Kristiina Hakkarainen HYELTDK, Saaren yksikkö Kirjoituksessa esitellään vuosina 2004 2006 toteutetun kotimaisen pihattotutkimuksen tuloksia,
LisätiedotPoikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä
Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Onnellinen tapahtuma Uuden alku Luvassa maitoa Tai sitten ei Vastoinkäymisiä Seurantaa ja tutkimista
LisätiedotMaitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine
Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380
LisätiedotSelvitys tiineytyshäkeistä luopumisen tuotannollisista ja taloudellisista vaikutuksista. Terhi Jääskeläinen Eläinten hyvinvointikeskus 30.1.
Selvitys tiineytyshäkeistä luopumisen tuotannollisista ja taloudellisista vaikutuksista Terhi Jääskeläinen Eläinten hyvinvointikeskus 30.1.2015 Sisältö Ryhmäkasvatus eri maissa Ryhmäkasvatuksen merkitys
LisätiedotS.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy
S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja
LisätiedotMAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI. Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus
MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus Maidon laadunhallinta automaattilypsytilalla 2 Havaintoja robotteja tulee sellaisille tiloille, joiden hygieniataso
LisätiedotRobottinavetan suunnittelu. Jack Rodenburg
Robottinavetan suunnittelu Jack Rodenburg Navettasuunnittelun kulmakivet 192'-8" A 16' O N 12' H 125'-8" B D 8' 17' 4' 8' G C F P E L I K 8'-10" J 11'-8" B M 10'-2" 12' 10' N O A 16' Q UTILITY 40' CL 2700
LisätiedotTarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala
Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotRobottinavetan suunnittelu
I 2700 8' 4' 8' 13.2.2012 Robottinavetan suunnittelu Jack Rodenburg Navettasuunnittelun kulmakivet 192'-8" A 16' O N 12' H 125'-8" B D 17' G C F P E L K 8'-10" J 11'-8" B M 10'-2" 12' 10' A 16' O Q N UTILITY
LisätiedotKäytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla
Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla 17.1.2018 Laura Kulkas Terveydenhuolto eläinlääkäri Valio Oy M. BOVIS tartunnan riskienhallinnan periaatteellinen kaava Tartunta todetaan
LisätiedotToimenpiteet tilalla sorkkavälin ajotulehdusepidemiassa:
Uusien lypsykarjapihattojen tarttuvat sorkkasairaudet tutkimushanke 1.11.2015 1/5 Tämä ohje perustuu tutkimustietoon tarttuvista sorkkasairauksista sekä Tarttuvat sorkkasairaudet - tutkimushankkeen pohjalta
LisätiedotLypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy
Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Siru Salin Maataloustieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto Esityksen sisältö 1. Tutkimushanke
LisätiedotKERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotUTARETULEHDUKSEN EHKÄISY UMPEENPANON JA UMMESSAOLON AIKANA LYPSYLEHMÄLLÄ
UTARETULEHDUKSEN EHKÄISY UMPEENPANON JA UMMESSAOLON AIKANA LYPSYLEHMÄLLÄ Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma KLIINISEN TUOTANTO- ELÄINLÄÄKETIETEEN OSASTO Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin
LisätiedotUtareterveys suurissa karjoissa. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri 2009
Utareterveys suurissa karjoissa Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri 2009 Hyvän terveyden perusteet Säännölliset toimenpiteet soluseuranta ut-bakteerien seuranta toimenpiteet soluttaville Tavoitteena
LisätiedotLypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria
Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Sisältö Turvallinen toimintatapa Eläinten hankinta Terveystodistukset Terveysriskit ja niiden hallinta
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotHankkeet lyhykäisesti
LYTO hankkeiden satoa: Vasikoiden ja lehmien olosuhteet ja terveys Kristiina Sarjokari Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Oy, Alkutuotanto Eläinlääkäripäivät 4.12.2014 9.1.2015 Hankkeet lyhykäisesti Kirjallisuusselvitykset
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotNavettasuunnittelulla vaikutetaan utareterveyteen. Mervi Yli-Hynnilä maitotilayrittäjä terveydenhuoltoeläinlääkäri
Navettasuunnittelulla vaikutetaan utareterveyteen Mervi Yli-Hynnilä maitotilayrittäjä terveydenhuoltoeläinlääkäri Uusi aika alkamassa Talousasiat määrittelevät tulevaisuutta Investoinneissa eurot tiukassa
LisätiedotSuunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus
Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Klo 8.30 Kahvi (hanke tarjoaa) Klo 9.00 Päivän avaus ja terveiset Vaavi-hankkeen Saksan opintomatkalta, Katriina Pylkkänen
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
LisätiedotMitä konkreettista tietoa, toimintatapoja, ideoita ym. saatiin?:
5.2.2016 MAST hanke Kansainvälinen tiedonhankinta, tapahtumiin ja opintomatkoille osallistuminen Ajankohta: 26-28.1.2016 Tapahtuman kohde/kuvaus: Mitä konkreettista tietoa, toimintatapoja, ideoita ym.
LisätiedotKuka puolustaa utaretta? Hoitaja ja Lehmä! Eläinlääkäri Virpi Kurkela
Kuka puolustaa utaretta? Hoitaja ja Lehmä! Eläinlääkäri Virpi Kurkela Poistot Poiston Syy Osuus poistoista, % Eläinlääkärin hoidot (terveystarkkailu 2005) Yleisimmät sairaudet sataa lehmää kohden Utaresairaudet
LisätiedotLypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy
Lypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy Valion navettaseminaari 8.2.2011 Vantaa MTT Maitokoneet Esa Manninen ja Kaj Nyman Kuvat: Esa Manninen ja Kaj Nyman, jos ei muuta mainita AMS tilasto
LisätiedotMonet riskit ja vaarat poikivan lehmän uhkana. Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Emovet Oy
Monet riskit ja vaarat poikivan lehmän uhkana Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Emovet Oy Umpikausi tuotoskauden tärkein vaihe Miten hoitaisit itseäsi / vaimoasi
LisätiedotLOMITUKSEN OHJEISTUS
TYKYTYS PROJEKTI 11/ 01 1) koonnut Merja Nissinen 1) YLEISTÄ LOMITUKSEN OHJEISTUS Yrittäjän nimi Tavattavissa puhelinnumerossa Henkilö, johon voidaan ottaa yhteys, jollei yrittäjää tavoiteta loman aikana
LisätiedotKIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS
2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen
LisätiedotEläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi
Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa
LisätiedotTehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot
Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotToiminnallinen navettasuunnittelu
Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesilaistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon
LisätiedotKestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
LisätiedotEläinten käsittelytilat. Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn
Eläinten käsittelytilat Valio navettaseminaari 10.2 2016 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn Piirustuksissani lukee eläinten käsittelyalue eihän sen näin pitänyt mennä Robottinavettatutkimus
LisätiedotLehmälääkärit.com ruokintakurssikokonaisuuden osat I ja II
Lehmälääkärit.com ruokintakurssikokonaisuuden osat I ja II UMPIKUJA Aika ja paikka: Seinäjoki 23-24.11.2017 Sokos Hotel Lakeus Kuvaus: Umpikausi on tärkein tuotoskauden vaihe lypsylehmän elämässä. Umpikuja
LisätiedotKuinka pidämme vasikat terveinä?
Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen
LisätiedotVarmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta
LisätiedotParsi- ja asemalypsy
Toimenpiteet ennen lypsyä Parsi- ja asemalypsy Tarkastukset/ Hälytykset: -Tilasäiliön -Pesujen onnistuminen - Pesutulokset havainnointi Lämpötilat Havainnot pesutulos lehmät Lypsyn valmistelu Lypsypaikan
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotEdelläkävijän valinta
Edelläkävijän valinta DeLaval ruokinta-aidat lypsy- ja lihakarjalle Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi DeLaval ruokinta-aidat Lehmät käyttävät aikaa syömiseen noin neljä tuntia vuorokaudessa. Syömiseen käytetty
LisätiedotMaitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin
Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin 8.-9.4.2015 Rosdala Gård Pääkohteena matkalla oli hyvästä managementistä ja korkeasta tuotoksesta tunnettu Rosdala Gård, jossa on 600 lehmää. Holsteinpainotteisen
LisätiedotSujuvat ja tehokkaat arkirutiinit
Maitotilan johtaminen ja investoinnit seminaari 3.3.2017 Kunnonpaikka, Siilinjärvi Sujuvat ja tehokkaat arkirutiinit Veli-Matti Tuure veli-matti.tuure@tts.fi Järjestelmän sovittaminen ihmisen ominaisuuksien
LisätiedotTERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA
TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA Laukaa 25.01.10 Kannonkoski 11.02.10 Keuruu 25.02.10 Marja-Liisa Vihavainen Mitä terveydenhuolto on? eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä tuotannon kehittämistä elintarvikkeiden
LisätiedotTalousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat
Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotIlmo Aronen. Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014
Ilmo Aronen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014 1 Benemilk on tutkitusti tehokas 2 Sisältö Benemilk-tutkimukset Benemilk-tilatulokset
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
Lisätiedot1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot
1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot Luvun ovat kirjoittaneet Tapani Kivinen, Kristiina Hakkarainen, Kim Kaustell, Veli-Matti Tuure ja Janne Karttunen 1.1 Pihaton mitoitus Tutkimuksen alussa asetettiin
LisätiedotUTARETULEHDUSTA AIHEUTTAVAT BAKTEERIT PIHATTO- JA PARSINAVETOISSA HELSINGIN YLIOPISTON TUOTANTOELÄINSAIRAALAN PRAKTIIKKA-ALUEELLA
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Lotta Ceder 2009 UTARETULEHDUSTA AIHEUTTAVAT BAKTEERIT PIHATTO- JA PARSINAVETOISSA HELSINGIN YLIOPISTON TUOTANTOELÄINSAIRAALAN PRAKTIIKKA-ALUEELLA Helsingin yliopisto
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma 16.11.2014 SAKSALAISELLA TEHOKKUUDELLA 10 MILJOONAA LITRAA MAITOA VUODESSA
Raisioagro, Merja Holma 16.11.2014 SAKSALAISELLA TEHOKKUUDELLA 10 MILJOONAA LITRAA MAITOA VUODESSA Claus Luerssen johtaa Rischenhofin maitotilaa saksalaisella täsmällisyydellä ja hyödyntää tehokkaasti
LisätiedotUtareterveys automaattilypsytilalla
Jenny Klemola Utareterveys automaattilypsytilalla Opinnäytetyö Syksy 2017 SeAMK Ruoka Agrologi (AMK) 1(41) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Ruoka Tutkinto-ohjelma:
LisätiedotUudenlainen tutkimus selvittää eläinten hyvän olon aiheita
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 3 Uudenlainen tutkimus selvittää eläinten hyvän olon aiheita Satu Raussi, MTT, ja Laura Hänninen, Helsingin yliopisto, eläinten hyvinvointikeskus Tuotantoeläinten
LisätiedotUtareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä
Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Tuse tulokset 2016 2x lypsy 3x lypsy AMS Keskituotos 9.223 10.083 10.003 Solut (ka.
Lisätiedot8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy
8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotKarjanhoitotyön tuottavuus, työvoima ja johtaminen pihattotiloilla
Kuva: Janne Karttunen ProAgria Maito-valmennus/Rantasipi Airport Congress Center 7 8.9.2016 Karjanhoitotyön tuottavuus, työvoima ja johtaminen pihattotiloilla Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotToiminnallinen navettasuunnittelu
Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesialistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta vain
LisätiedotVASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen
LisätiedotLähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio
Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit 3.3.2017, Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio Esityksen sisältö: Testaa nopeutesi! Esittely Marjo Posio Robottinavettatutkimuksen taustaa Pihatossa tehdyt havainnot
LisätiedotLuomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen.
Luomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen. Spv tehty vuonna 2008, jolloin tuotantosuunta vaihtui viljatilasta emolehmätilaksi. Rotuina puhtaita herefordeja ja anguksia sekä näiden risteytyksiä. Vuodesta 2011 eteenpäin
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan
LisätiedotLypsyrobotin lypsykapasiteetin täysimääräinen
Asiantuntija Sari Morri, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Erikoistutkija Janne Karttunen, TTS Lypsyrobotin lypsykapasiteetin tehokas käyttö edellyttää lehmien omatoimista ja aktiivista lypsyllä käyntiä. Muun muassa
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
Lisätiedot