Toolilainen 2/2009. Opetusministeri Virkkusen ajatuksia insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen tulevaisuudesta, s. 6

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen2/2009 Opetusministeri Virkkusen ajatuksia insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen tulevaisuudesta, s. 6 Uudistuva insinöörikoulutus: CDIO, INSSI, TPL, PBL, s. 10, 12, 20, 24 Toolilainen 2/2009 1

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Ledaren...4 Päätoimittajalta...5 Insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen tulevaisuuden näkymät...6 TOOLin paikallisen ja valtakunnallisen toiminnan painopisteet voimakkaasti esillä...8 CDIO (Conceive-Design-Implement-Operate)...10 INSSI tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishanke...12 Opinto-ohjaus jatkuvassa muutoksessa...16 Kuvia suomalaisesta merenkulusta ja teollisesta kehityksestä Merikeskus Vellamo...18 Palkittua ja palkitsevaa tuotantotalouden koulutus ja tutkimus tukevasti yhdessä...20 Sosiaalisen median kulttuuri opetuksessa...22 Ongelmia ja oppimista eli PBL Tampereen ammattikorkeakoulun metsäopetuksessa...24 Asiantuntijuuteen tutkivalla oppimisella...26 Tulevaisuuden osaaja menestyy standardien avulla...30 Rakentamisen näkymiä...31 Evira, hyvää päivää...33 Kirjat...34 Sivu 18 Sivu 12 Sivu 34 2/2009 Toolilainen 2

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Tavoitteita riittää mmattikorkeakoulujen toimintaa voi- tarkastella monesta näkökulmasta. Adaan Opiskelijoiden ja henkilöstöryhmien lisäksi opetusministeriön, ylläpitäjien ja elinkeinoelämän edustajilla on näkemyksiä ammattikorkeakoulujen toiminnasta. Opetusministeriön kannanotoilla on kuitenkin poikkeuksellisen suuri vaikutus siinäkin mielessä, että ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu lähes kokonaan tämän tahon päätöksiin. ykyisin OPM:n rahaohjaus suoritetaan Nammattikorkeakoulujen yksikköhinnoilla ja niiden harkinnanvaraisilla korotuksilla sekä tuloksellisuus- ja hankerahoilla. Yksikköhinnat lasketaan toteutuneiden kustannusten perusteella joka neljäs vuosi ja ne perustuvat toteutuneisiin ammattikorkeakoulujen kustannuksiin. Nykyiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2005 kustannuksiin ja niitä on vuosittain korotettu indeksimuutoksilla. Vuosi 2009 on laskentavuosi, jonka aikana kertyneillä kustannuksilla on vaikutusta tuleviin koulutusalakohtaisin yksikköhintoihin. PM voi erityisestä syystä korottaa har- ammattikorkeakoulun Okinnanvaraisesti yksikköhintaa. Harkinnanvaraisista korotuksista ei ole yhtä kiinteää päätöslinjausta, mutta tähänastiset korotukset ovat kohdistuneet vuosittain ruotsinkielisille kouluille sekä kertaluonteisesti uusille perustettaville ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksesta päätettäessä käytetään tänä vuonna kriteereinä kuutta asiakokonaisuutta: korkeakoulurakenne, opiskelijarekrytointi, opintoprosessin tehokkuus ja laatu, kansainvälistyminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, sekä aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö. Hankerahoitus puolestaan kohdistuu sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen strategiatyössä esille nouseviin kehittämiskohteisiin. Hankerahoituskohteiden tulee tukea tutkimus- ja kehitystyötä, kansainvälistymistä, rakenteellista kehittämistä tai opintoprosesseja. uinka hyvin OPM:n rahaohjaus vas- ammattikorkeakoulujen tekniikan Ktaa koulutusalan opiskelijoiden ja henkilöstön sekä elinkeinoelämän tavoitteita? Opiskelijat tavoittelevat laadukasta oppimista, joka edistää heidän suunnitelmiensa toteutumista. Opettajat haluavat tehdä työnsä laadukkaasti hyvin resursoidussa työympäristössään. Elinkeinoelämä pyrkii turvaamaan laadukkaan työvoiman saatavuuden. Laadun tuleekin olla ensisijainen tavoite. Suomalainen elinkeinoelämä pärjää nyt ja tulevaisuudessa ennen kaikkea laadulla, ei pelkillä suurilla määrillä. OOL on aktiivisesti mukana kehitys- jossa korkeakoulujen nuorten Ttyössä, koulutuksen määrällisen vähenemisen myötä vapautuvat voimavarat ohjataan tekniikan koulutusalan opetuksen laadun parantamiseen sekä korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja aikuiskoulutuksen vahvistamiseen. Voimavaroja pitää suunnata niille ammattikorkeakoululle jotka käyttävät voimavaransa ydintoimintaansa, ei ylläpitäjiensä kassojen täydentämiseen. Jos rahoja käytetään tänä vuonna (yksikköhintojen määräämisvuonna) yksikkörahoitukseen laskettavien kustannusten ulkopuolelle, tulevaisuuden resurssit pienevät. Ammattikorkeakouluille osoitetut rahat pitää käyttää oppimistoiminnan ja sitä tukevan kehitystyön laadun parantamiseen. Virkistävää kesäaikaa toivottaen Hannu Räsänen Toolilainen 2/2009 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Mer än nog med målsättningar an kan betrakta yrkeshögskolornas Mverksamhet ur många perspektiv. Förutom studerande och personalgrupper har undervisningsministeriet, upprätthållarna och näringslivets representanter åsikter om yrkeshögskolornas verksamhet. Dock har undervisningsministeriets åsikter särskilt stor inverkan också på grund av att finansieringen av yrkeshögskolorna beror nästan helt och hållet på besluten från detta håll. dag styrs UVM:s finansiering via Iyrkeshögskolornas enhetspriser och bedömningsbaserade förhöjningar samt med resultat- och projektfinansiering. Enhetspriserna beräknas vart fjärde år enligt de förverkligade kostnaderna inom samtliga yrkeshögskolor. Nuvarande enhetspriser baseras på kostnaderna år 2005 och dessa har årligen korrigerats med indexförändringar. Året 2009 är ett beräkningsår, vars kostnader har betydelse för enhetspriserna inom olika utbildningsområden under de kommande åren. VM kan på särskilda grunder Ubedömningsmässigt höja enhetspriset hos en viss yrkeshögskola. Det finnns ingen särskild beslutslinjedragning om dessa, men hittills har förhöjningarna årligen riktats till svenskspråkiga enheter samt engångsmässigt till nygrundade yrkeshögskolor. Då man besluter om resultatfinansiering använder man sig i år av sex helhetskriterier: yrkeshögskolestrukturen, studentrekryteringen, studieprocessens effektivitet och kvalitet, internationaliseringen, FoU-verksamheten samt den regionala samverkan och samarbetet med näringslivet. Projektfinansieringen å sin sida fokuseras på de utvecklingsmål som framtagits i yrkeshögskolornas strategiarbete under avtalsperioden Projektfinansieringsmålen skall stöda FoU, internationalisering, strukturell utveckling eller inlärningsprocesser. ur väl svarar UVM:s finansieringsstyrning Hmot de mål som ställts för yrkeshögskolornas tekniksektors studerande, personal samt näringslivet? De studerande eftersträvar högklassig inlärning som medverkar till att fullfölja deras mål. Lärarna vill arbeta med hög kvalitet i en välresurserad miljö. Näringslivet vill försäkra sig om att få kompetent arbetskraft. Kvaliteten borde alltså vara det primära målet. Finlands näringsliv överlever nu och i framtiden primärt med kvalitet, inte med kvantitet. OOL är aktivt med i ett utvecklingsarbete, Tdär man styr de resurser som frigörs från minskningen av mängden unga högskolestuderande till en förbättring av undervisningskvaliteten och till en förstärkning av högskolornas FoU och vuxenutbildning. Resurser skall fokuseras på de yrkeshögskolor som fokuserar på sin kärnverksamhet, inte att fylla sina upprätthållares kassor. Om man använder pengar i år (då enhetspriserna bestäms) till utgifter utanför de kostnader enhetspriset förutsätter, kommer de framtida resurserna att minska. De resurser som tilldelas yrkeshögskolorna måste användas till att höja kvaliteten hos inlärningen och det utvecklingsarbete som stöder denna. Med önskan om en uppfriskande sommar Hannu Räsänen 4 2/2009 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Teemana insinöörikoulutuksen kehittäminen Tämän Toolilaisen kesänumeron teemana on insinöörikoulutuksen pedagogiikka. Toisin sanoen haluamme herättää keskustelua erilaisista opetuksellisista tavoista toteuttaa korkeatasoista insinöörikoulutusta. Esimerkkejä on pyritty hakemaan eri puolilta Suomea ja jatkossakin julkaisemme mielellämme kokemuksia erilaisista hyvistä käytänteistä insinöörikoulutuksen toteuttamisessa ja sen kehittämisessä. Kansainvälisinä esimerkkeinä olemme aiemmin julkaisseet juttuja mm. Aalborgin yliopiston tavasta toteuttaa insinöörikoulutusta projektioppimisena, jossa opintojen loppua kohti opiskelu sidotaan vuosi vuodelta vahvemmin erilaisiin työelämälähtöisiin oppimisprojekteihin. Tämänkaltaisen mallin on sittemmin MIT tuotteistanut nimellä CDIO. Sen mukaista toteutustapaa insinöörikoulutukselle on jo Suomessakin kokeiltu useilla paikkakunnilla. CDIO lyhenne muodostuu sanoista Conceive Design Implement Operate, joilla kuvataan insinööriam- mateissa keskeistä (tuote) kehityskaarta. CDIO-mallin käyttö opetuksessa tähtää ratkaisukeskeisen ajattelun kehittymiseen insinööriopiskelijoilla heti opintojen alusta alkaen. CDIO:n lisäksi suomalaisessa insinöörikoulutuksessa on alettu joissain oppilaitoksissa ja koulutusohjelmissa käyttää myös muita kokonaisvaltaisemmin insinöörityön ajattelutapaan perehdyttäviä opetusmenetelmiä. Projektiopetus ja oppiminen ovat insinöörityön kautta olleet osa insinöörikoulutusta jo pitkään, mutta yhä enemmän oppimisprojekteja on alettu käyttää osana aiempiakin opintokokonaisuuksia. Tähän suuntaan kehitystä vie erityisesti oppilaitosten t&k -toiminnan lisääntyvä integrointi aidosti osaksi oppilaitoksen opetustoimintaa. Muutkin ongelmalähtöiset opetustavat lisääntyvät vähitellen insinöörikoulutuksen arjessa. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi ongelmalähtöinen oppiminen (PBL), tutkiva oppiminen sekä Metropolia ammattikorkeakoulun eräissä insinöörikoulutusohjelmissa käytössä oleva TPL (Total Project Learning). Omat haasteensa ja mahdollisuutensa insinööriopintojen kehittämiselle tuovat huimaa vauhtia kehittyvät tietotekniset mahdollisuudet. Erilaiset oppimista tukevat järjestelmät (Moodle, sähköposti, wikit, plogit jne.), sosiaalinen media sekä simulaatioiden lisääntyvä käyttö ja niiden suurempi monipuolisuus tuovat aivan uusia ulottuvuuksia myös insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Toolilainen-lehti ja sen toimituskunta toivottavat lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Jukka Kurenniemi JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki telefax tool@tool.fi Nordea Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Jukka Kurenniemi Lumikonkatu 1 A Tampere jukka.kurenniemi@tamk.fi TOIMITUSSIHTEERIT Aineisto osoitteeseen: toolilainen@gmail.com Tiina Sola-Jalli tool@tool.fi Mirka Toivola mirka.toivola@saimia.fi TOIMITUSKUNTA Kauko Kallio kauko.kallio@oamk.fi Vuokko Peltoniemi vuokko.peltoniemi@cou.fi Hannu Räsänen hannu.rasanen@metropolia.fi Mirka Toivola mirka.toivola@saimia.fi TILAUSHINTA 22 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen hannu.rasanen@metropolia.fi JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , tool@tool.fi TOIMISTOSIHTEERI Marita Saarela , jasenrek@tool.fi TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2009 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Hannu Räsänen TAKAKANSI: Toolilainen 2/2009 Hannu Räsänen 5

6 Opetusministeri Henna Virkkunen Insinööri- ja rakennusmestarikoul Tekniikan alan koulutus ja tutkimus ovat tärkeässä asemassa uuden tiedon ja osaamisen sekä innovaatioiden kehittämisessä. Näillä on suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Sinivihreän hallituksen tavoitteena on luoda maahan edellytykset maailman parhaan innovaatioympäristön syntymiseen. Korkealaatuinen teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus on tässä avainasemassa. Tekniikan alan kehittämistä on linjattu jo hallitusohjelmassa. Edelleen alan kehittämislinjauksia täsmennettiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa , jonka valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa Linjauksissa painotetaan korkeakoulujen profiloitumista ja rakenteellista kehittämistä sekä opetuksen laadun vahvistamista. Tekniikan alan korkeakoulutusta ja tutkimusta on useassa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ja toiminta on hajautunut moniin toimipisteisiin. Tämän vuoksi tekniikan alan yksikkörakenteita pyritään kokoamaan nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin, jotka erikoistuvat joillekin osaamisalueille. Uusia yksiköitä ei olla perustamassa. Rakenteellinen kehittäminen jatkuu Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen lippulaivoja tekniikan alan kannalta ovat Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen Aaltoyliopistoksi sekä EVTEK- ja Stadia-ammattikorkeakoulujen yhdistyminen Metropoliaammattikorkeakouluksi. Metropolia-ammattikorkeakoulu onkin nykyisin maamme suurin ammattikorkeakouluinsinöörien kouluttaja. Työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on edelleen tarpeen selkeyttää. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa painottuu työelämälähtöinen opetus sekä soveltava tutkimus- ja kehitystyö, joka palvelee erityisesti alueen elinkeinoelämää. Alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. Y liopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on meneillään strategiatyö, jossa korkeakoulut määrittelevät profiilinsa ja painopistealueensa. Strategiat valmistuvat keväällä 2010 ja niiden pohjalta opetusministeriössä valmistellaan rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma vuosille /2009 1/2009 Toolilainen 6

7 utuksen tulevaisuuden näkymät Tekniikan alan opintojen kehittämisen painopiste on laadussa. Määrällisesti emme Suomessa voi kilpailla maailmassa vuosittain valmistuvien miljoonan insinöörin kanssa. Opintojen läpäisyä on edelleen parannettava. Valmistuneiden määrää suhteessa aloittaneiden määrään tulee lisätä opetuksen laadusta kuitenkaan tinkimättä. Opintoja tukevaa harjoittelua ja työssäoppimista on kehitettävä. Laadun ohella onkin uskallettava tarkastella kriittisesti opiskelijamääriä. Lähes 30 prosenttia kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista tähtää insinöörin tutkintoon, nykyisin tekniikan ja liikenteen alalla aloituspaikkoja on Toisaalta tutkintoja suoritettiin viime vuonna vain noin Aloituspaikkatavoitteeksi vuodelle 2012 on asetettu 7000, samaan aikaan suoritettujen tutkintojen määrää on tarkoitus lisätä läpäisyä parantamalla ja keskeyttämistä vähentämällä. Tekniikan alan rekrytointipohjaa on myös vahvistettava edistämällä nuorten matemaattis- luonnontieteellistä osaamista sekä lisäämällä naisten osuutta alan opiskelijoista. Rakennusmestarikoulutus vauhdissa Rakennusmestarikoulutus käynnistyi ammattikorkeakouluissa syksyllä 2007, jolloin kuudessa ammattikorkeakoulussa alkoi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, josta valmistutaan rakennusmestari (AMK) -tutkintonimikkeellä. Tutkinnon tavoitteena on vastata rakennusalan osaamisja työvoimatarpeisiin. Koulutustarjontaa on laajennettu viime ja tänä vuonna, joten nuorten ja aikuisten rakennusmestarikoulutuksessa on lähes 400 aloituspaikkaa. Viime vuosina rakennusala on houkutellut hyvin opiskelijoita korkeakouluopintoihin. Tänä vuonna koulutuksen vetovoima on todennäköisesti aiempaa heikompaa talousja työllisyystilanteen vuoksi. Suhdannevaihtelujen takia koulutustarpeen ennakointi rakennusalalla on erityisen haasteellista. Olisi hyvä, jos opiskelijat osaisivat valita tämän koulutusalansa pidemmän tähtäimen näkymien valossa eikä vain nykytilanteen perusteella. Ilmastonmuutos, energiatehokkuus ja korjausrakentaminen tulevat muun muassa myötävaikuttamaan siihen, että rakennusalan koulutuksen saaneille on tulevaisuudessa tarjolla haasteellisia tehtäviä. Hallitus on osaltaan pyrkinyt tasoittamaan rakennusalan taantumaa tukemalla vahvasti muun muassa korjausrakentamista ja tiehankkeita. Maaliskuussa hyväksyttiin myös korjausrakentamisen toimeenpanosuunnitelma, jonka lähtökohtina ovat korjausrakentamisen strategia sekä valtioneuvoston viime vuonna tekemä periaatepäätös korjausrakentamisesta. Suunnitelmassa on esitetty useita toimenpiteitä korjausrakentamisen osaamisen lisäämiseksi ja keskeiset toimijat ovat osallistumassa suunnitelman toimeenpanoon. Täydennyskoulutuksesta potkua Rakennusalalla kuten tekniikan alalla laajemmin on tärkeä muistaa täydennys- ja muuntokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen merkitys. Näitä kehittämällä voidaan vastata yksilöiden ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Korkeakoulujen aikuiskoulutusta koskevia kehittämisehdotuksia on tehty ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) valmistelussa. Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan syksyllä 2009 ja sitä esitetään laajennettavaksi kysynnän mukaan Avointa korkeakouluopetusta suunnataan työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin. Ehdotus tutkintojen osina tapahtuvan koulutuksen suuntaamisesta myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutustarpeisiin tulee toivottavasti vähentämään epätarkoituksenmukaista tutkintokoulutuksen kysyntää. Yksi keskeinen kehittämiskohde on nuorten siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluopintoihin sekä koulutuksesta työelämään. Tästä tavoitteesta päätettiin helmikuussa hallitusohjelman puolivälitarkastelussa ja olen juuri asettanut työryhmän tekemään tästä ehdotuksia. Asetetun työryhmän tulee myös arvioida, tuottaako korkeakoulujärjestelmä työmarkkinoille riittävästi osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa sekä tehdä esitys ammatillisten opintojen sekä korkeakouluopintojen keskeyttämisen vähentämiseksi. Tekniikan ala kehittyy Korkeakoulusektorilla on myös meneillään erityisiä tekniikan alan kehittämishankkeita. Tekniikan Akateemisten (TEK) johdolla toiminut tekniikan alan yhteistyöryhmä antoi viime vuonna ehdotuksen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekniikan alan korkeakoulustrategiaksi. Yhteistyöryhmä on myös laatinut tekniikan alan profiilikartan, joka sisältää kuvaukset tilastoineen kaikista tekniikan alan koulutusta antavista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista sekä ehdotuksen toimivan kampuksen kriteeristöstä. Lisäksi ryhmä on laatinut esityksensä kestävän kehityksen ja opetuksen laadun parantamiseksi. Tämä on esimerkillistä. A mmattikorkeakoulusektorilla on käynnistetty valtakunnallisen INSSI-hanke, johon osallistuvat kaikki insinöörejä kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Hankkeen painopisteitä ovat tekniikan vetovoiman parantaminen markkinointikampanjan avulla sekä koulutusohjelmien kehittäminen rakenteiden ja tutkintojen sisältöjen osalta. Opetusta ja opiskelua on tarkoitus kehittää parhaita käytäntöjä kokoamalla ja levittämällä. U seita kehittämishankkeita ja toimenpiteitä on siis meneillään korkeakoulutuksen ja insinöörikoulutuksen kehittämiseksi. Uskon vakaasti, että näillä toimilla korkeakoululaitos on tulevaisuudessa entistä laadukkaampi sekä pystyy entistä paremmin vastaamaan tuleviin haasteisiin. Toolilainen 2/2009 1/2009 7

8 Hannu Räsänen Tiina Sola-Jalli Valtuuston kokouksessa työskenneltiin ahkerasi TOOLin paikallisen ja valtakunnallisen toiminnan painopisteet voimakkaasti esillä Jäsenkunnan edustajia kokoontui kevään aikana keskustelemaan keskeisistä edunvalvonta-asioista ja linjaamaan liiton toimintaa. Kevätvaltuuston ohella järjestettiin erillinen koulutustilaisuus aiemmin keväällä. Liiton sääntökirja ohjaa voimakkaasti valtuuston kokousten esityslistojen sisältöä. Kevätvaltuuston esityslista on sinällään kovin lyhyt eikä sisällä muita henkilövalintoja kuin kokouksen sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnan. Kokouksen ajoituskin on niin vakiintunut, että valtuuston puheenjohtaja Seppo Jaakkola innostui avauspuheenvuorossaan tänä vuonna nimeämään varmimman kevään merkin kevätvaltuusto on luotettavampi kevään merkki kuin muuttolintujen saapuminen. Vuoden 2008 toimintakertomus ja tilinpäätös käytiin valtuustossa läpi. Toimintakertomuksen sisällön ei sinällään todettu olevan totuuden vastainen, mutta toteutumatta jääneet tavoitteet kirvoittivat kosolti keskustelua. Virka- ja työehtosopimusten tekstien ja euromäärien osalta tavoiteltavaa riittää. Seuraavan sopimuskauden keskeiset tavoitteet tulivat esiin jo toimintakertomuksen läpikäynnin yhteydessä. Liiton käyttötalous saatiin vakautettua toimintavuoden aikana positiiviseksi. Talouden hoito on edellyttänyt tiukkaa menokuuria, kun jäsenmaksutulot eivät ole kasvaneet edellisestä vuodesta. Varainhoito sen sijaan kärsi maailmanlaajuisista sijoitusvarallisuuksien arvonalennuksista. Erityisasintuntija Hannele Louhelainen on perehtynyt korkeakoulujen rakennemuutoksiin. Arvonpudotuksia saatiin torjuttua edellisenä vuonna tehtyjen toimenpiteiden avulla. Tuolloin vähennettiin osakevarallisuuden riskejä. Toimintakertomukseen tehtiin muutamia täsmentäviä korjauksia. Täsmennysten jälkeen toimintakertomus hyväksyttiin ja tilinpäätöstietojen perusteella myönnettiin vastuuvapaus. Tulopoliittiset tavoitteet ja palkkausjärjestelmät Puheenjohtaja Hannu Räsänen totesi OAJ:n ja TOO- Lin jo aloittaneen varautumisen seuraavia tulo- ja palkkapoliittisia neuvotteluja varten. Nyt voimassa olevien opetusalan sopimusten sopimuskaudet päättyvät ensi vuoden tammija helmikuussa. TOOLin hallituksen esittämät alustavat tulopoliittiset tavoitteet kerrattiin valtuutetuille ja jatkettiin keskustelua, joka oli jo aloitettu toimintakertomuksen läpikäynnin yhteydessä. Sopimuskierroksesta tullee mielenkiintoinen myös julkisella sektorilla. 8 2/2009 Toolilainen

9 Varapuheenjohtaja Markku Perttunen keskittyi luennossaan käsittelemään erityisesti työn vaativuusjärjestelmien rakenteita. Hän korosti voimakkaasti TVA-järjestelmien merkitystä. TVA-järjestelmä on juuri oikea työkalu esimerkiksi kunnallisissa oppilaitoksissa 1.5. jaettavan paikallisen erän kohdentamisessa. Lisäksi näitä järjestelmiä tulee käyttää jatkuvasti kannustavasti johdetuissa oppilaitoksissa. TOOL tukee paikallisten yhdistyksiensä jäseniä TVAjärjestelmien rakentamisessa. Valtuuston kokouksen päätteeksi Hannu Räsänen esitti tilastotietojen perusteella ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan vetovoima-, läpäisy- ja työllistymislukuja. Nämä luvut ovat osaltaan lähtökohtia, kun OPM tarkastelee tekniikan koulutusalan aloituspaikkakohdennuksia ja -vähennyksiä. OPM on muotoillut päätöskriteereikseen koulutusyksikön toimintakyvyn ja vaikuttavuuden, rekrytointipohjan riittävyyden sekä yritysten ja elinkeinoelämän tarpeet. Keskustelujen perusteella todettiin, että rakennemuutoksiin varattavan ajan riittävä pituus on tekniikan opettajien kannalta keskeistä. Koulutustilaisuus, valtuuston tilaamana Viime vuoden syysvaltuustossa keskusteltiin runsaasti ammattikorkeakoulujen rakennemuutoksista. Keskustelun myötä valtuutetut päättivät, että paikallisosaston puheenjohtajille ja/tai yhdyshenkilöille tulee järjestää koulutustilaisuus ammattikorkeakoulujen rakennemuutoksista sekä TOOLin edunvalvontatyöstä. Koulutustilaisuus järjestettiinkin jo ennen kevätvaltuuston kokousta. Koulutustilaisuuteen koottiin tiivis Tietoa paikallisen toiminnan hyvistä käytänteistä vaihdettiin myös kokoustaukojen aikana. paketti, jonka tarkoituksena oli välittää tietoa mahdollisimman monipuolisesti osanottajien väillä. OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen loi kokonaiskatsauksen Suomen korkeakoulutuspoliittisesta tilanteesta. TOOLin puheenjohtajat selvittivät OAJ:n järjestörakennetta edunvalvonnan näkökulmasta ja TOOLin rakenteilla olevien kotisivujen rakennetta. Toimiston henkilöstö kuvasi toimintamuotojaan ja kertasi erityisesti jäsenrekisterin ylläpitoon liittyviä keskeisiä seikkoja. Paikallisen toiminnan kokemuksiin paneuduttiin Tampereen ja Jyväskylän alaosastojen puheenjohtajien johdattamana. Jos erilaiset suunnitelmat toteutuvat, korkeakoulujärjestelmä tulee uudistumaan melkoisesti mm. nykyisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteenliittymillä. Samalla aikuiskoulutuksen asema tullee korostumaan nuorisokoulutuksen vähentyessä ja työelämämuutosten luodessa lisää paineita elinikäisen oppimisen malleihin. Valtakunnallisen ja paikallisen toiminnan vuorovaikutus Koulutustilaisuuden osanottajat olivat yksimielisiä nopean tiedonvaihdon tarpeesta. Edunvalvontaan vaikuttavat tekijät muuttuvat entistäkin nopeammin. Jäsenistö kaipaa tietoa myös toisten oppilaitosten käytänteistä. Käytänteet ovat eriytymässä. Tämän tiedonvaihdannan parantamiseksi TOOLin internet-sivuja kehitetään. Kannattaa vierailla sivustolla nyt ja jatkossa. Jäsenistölle tullaan suuntaamaan omat sivut. Toolilainen 2/2009 9

10 Raija Tuohi ja Teppo Saarenpää CDIO (Conceive-Design-Implement-Operate) CDIO on insinöörikoulutuksen kehittämiseksi luotu viitekehys, jonka tavoitteena on teoriatiedon ja käytännön osaamisen kytkeminen toisiinsa. Aktiivisten opetus- ja oppimismenetelmien avulla pyritään varmistamaan, että valmistuneiden insinöörien osaaminen vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita. Oleellista on myös opetussuunnitelman ja arviointimenetelmien kehittäminen. Lyhenne CDIO tulee sanoista Conceive-Design- Implement-Operate (määritellä, suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää). Nykyisin eri puolilla maailmaa on 34 CDIO-yhteistyökumpania. Suomesta CDIO-verkostoon on hyväksytty muutama koulutusohjelma ja tietotekniikan koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulusta oli ensimmäisten joukossa syksyllä Kun CDIO-mallia ryhdyttiin kehittämään, kysyttiin: Mitä tietoja, taitoja ja asenteita pitää valmistuneella insinöörillä olla? Vastaus oli vapaasti käännettynä: Valmistuneen pitää osata määritellä, suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää monimutkaisia teknisiä järjestelmiä nykyaikaisessa tiimityöhön perustuvassa ympäristössä. CDIO-periaatteilla tuetaan koulutuksen kehittämistä. Periaatteet tuovat esiin koulutuksen kehittämisen osa-alueita ja antavat suuntaa koulutusohjelmien opetussuunnitelmien ja opetuksen jatkuvaan parantamiseen ja arviointiin. Periaatteet kuvaavat CDIOkoulutusohjelman tunnusomaiset piirteet. Ne toimivat myös suuntaviivoina koulutusohjelman kehittämis- ja arviointityössä sekä edistävät kansainvälistä koulutuksen laadun vertailtavuutta. CDIO:n periaatteet on esitetty taulukossa 1. Ne käsittelevät koulutusohjelman filosofiaa (periaate 1), opetussuunnitelmatyötä (periaatteet 2, 3 ja 4), suunnittele-toteutatestaa -projekteja ja oppimisympäristöjä (periaatteet 5 ja 6), uusia opetus- ja oppimismenetelmiä (periaatteet 7 ja 8), opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä (periaatteet 9 ja 10) ja arviointia (periaatteet 11 ja 12). Näistä seitsemän periaatetta on keskeisiä, koska ne erottavat CDIO:n muista pedagogisista uudistushankkeista (nämä seitsemän on merkitty asteriskilla, *). Viisi muuta periaatetta täy- Jätteiden lajittelijarobotti. dentävät CDIO-mallia ja kuvaavat insinöörikoulutuksen hyviä käytäntöjä. Jokaisesta periaatteesta on laadittu kuvaus, joka selvittää periaatteen sisällön sekä perustelu, joka korostaa syitä soveltaa periaatetta. Lisäksi näyttö kuvaa esimerkkejä toiminnasta, joka osoittaa periaatteen toteutumista koulutusohjelmassa. Yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät www. cdio.org sivustolta. Periaatteen 1 mukaan tuotteen ja järjestelmän elinkaari (määrittely, suun nittelu, toteutus, ylläpito si sältäen myös Ryhmä Periaatteet Perusfilosofia 1. CDIO viitekehyksenä * Opetussuunnitelmatyö Suunnittele, toteuta ja testaa -kokemukset ja oppimisympäristö 2. CDIO opetussuunnitelmien tavoitteet* 3. Integroidut opetussuunnitelmat* 4. Johdanto insinööriopintoihin 5. Suunnittele-toteuta-testaa projekti* 6. CDIO oppimisympäristöt Aktiiviset opetus- ja oppimismenetelmät Henkilöstön kehittäminen 7. Intergroitu oppiminen* 8. Aktiiviset opetus- ja oppimismenetelmät 9. Opettajien CDIO-taitojen kehittäminen* 10. Opettajien opetustaitojen kehittäminen Arviointi 11. CDIO-taitojen arviointi* 12. CDIO-mallia soveltavan koulutusohjelman arviointi Taulukko 1. CDIO-periaatteet 2/2009 Toolilainen 10

11 huollon, jatko kehityksen ja mahdollisen poistamisen) muodostaa insinöörikoulutuksen viiteke hyksen, jossa tekninen tieto ja taito opetetaan, harjoitellaan ja opitaan. O p e t u s s u u n n i t e l m a a n kir jataan yksi tyiskohtaiset oppimis ta voitteet eli ne tiedot, taidot, arvot ja asenteet, jotka opiskelijan tulee valmistuttuaan omata. Opetus suun nitelma rakentuu toisiaan tukevista opintojaksoista, joihin integroidaan henkilökohtaisten, sosi aalisten sekä tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taitojen oppiminen. Johdanto insinööriopintoihin antaa käsityksen insinöörin tehtävistä ja vastuualueista. Tämä projektiopinto jakso kattaa toimintoja, jotka ovat tärkeitä uusien tuotteiden ja järjes telmien kehitysproses sis sa. Mukana ovat 1. periaat teessa kuvatut suun nittelu- ja toteutusvaiheet, sekä sovel tuvat osat määrittelyvaiheesta. Ope tussuunnitelma sisältää vähintään kaksi suunnittele-toteuta-testaa pro jektia, ts. hanketta, joissa opiskelijat määrittelevät, suunnit te levat, toteut tavat ja testaavat tuotteen tai järjestelmän, ensin yksinkertaisella ja sitten edistyneemmällä tasolla. Fyysinen oppimisympäristö kattaa perinteiset tilat kuten luokka huoneet, luentosalit ja ryhmätyötilat, mutta myös laboratoriot, jotka tukevat tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taitojen oppimista yhtä aikaa oppiainesisältöjen kanssa. Opetus ja oppiminen perustuvat aktiivisiin, kokemuksellisiin me ne telmiin. Opettajat kehittävät osaamistaan ja saavat tukea, jotta he voivat kehittää osaamistaan integroidussa opetuksessa, aktiivisten ja kokemuksellisten opetusmenetelmien käytössä sekä opiskelijoiden oppimisen arvioinnissa. Tarkoituksenmukainen arviointi perustuu erilaisten menetelmien käytölle. Nämä menetelmät voivat sisältää kirjallisia ja/tai suullisia kokeita, opiskelijoiden havainnointia, opiskelijoiden omaa reflektointia, oppimispäiväkirjoja, portfolioita sekä itse- ja vertaisarviointia. Koulutusohjelman arviointi kuvaa ohjelman onnistumista asetettuihin tavoitteisiin nähden. Näyttöä ohjelman onnistumisesta voivat olla opintojaksoarvioinnit, opettajien palautteet, aloittavien ja valmistuvien opiskelijoiden haastattelut, ulkopuolisten arvioijien haastattelut sekä alumnien ja työnantajien seurantakyselyt. Näiden arviointien tulokset voidaan säännöllisesti lähettää opettajille, opiskelijoille, johdolle, alumneille ja muille sidosryhmille. Tämä palaute toimii päätöksenteon ja ohjelman jatkuvan kehittämisen perustana. Valaistusta säätelevä robotti. Turun ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmassa CDIO on johtanut opetussuunnitelmamuutoksiin. Ensimmäisen vuoden syksyyn kehitettiin opintojakso nimeltä tuotekehitys (6 op). Siinä opiskelijoille julistettiin tuotekehityskilpailu, jossa ideana oli kehittää ilmastonmuutosta hillitsevä tuote ja toteuttaa se legorobottien avulla. Kilpailevia ryhmiä oli 9 ja joka ryhmässä oli keskimäärin 8 opiskelijaa. Opiskelijat käyttivät noin tuntia viikossa tuotteen kehittämiseen. Taulukossa 2 on esitetty viikoittainen ohjelma. Joka viikko oli aiheeseen liittyviä luentoja pari tuntia sekä tuutorien ohjausta ja oppimisen testausta. Tuotekehitysprojektin yhteydessä opittiin ohjelmointia, projektinhallintaa, tuotteen kehittämisen vaiheet, tiimityötaitoja sekä yleensäkin ammatillisen käyttäytymisen taitoja. Opintojakson lopussa opiskelijaryhmät esittelivät aikaansaannoksiaan laajemmalle yleisölle messuilla. Robottien esittelyssä ja näyttelyssä nähtiin mm. jätteiden lajittelijarobotti (kuva 1) ja automaattisesti kodin valaistusta säätävä järjestelmä (kuva 2). Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella on tarkoitus kehittää opintojaksoa edelleen, mutta jo nyt on selvää, että tuotekehitysopintojaksolla on onnistuttu tuomaan ensimmäisen vuoden insinööriopintoihin kaivattua käytännönläheisyyttä ja selventämään opiskelijoille mahdollista tulevaa toimenkuvaa. Tämä opintojakso innosti myös opettajia tuoreutensa ja yhteisen suunnittelun takia. Suunnitteluvaihe varsinkin oli mukaansatempaava, kun kolmella opettajaryhmällä oli oma kilpailunsa robotin rakentamisen ja ohjelmoinnin osalta (kuva 3). CDIO on näkynyt myös opettajien kouluttamisena. Syksyn 2009 aikana ovat kaikki tulosalueen Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan opettajat opiskelleet aktiivisia opetusmenetelmiä. Opettajat aktivoitiin opiskelun aikana kokeilemaan uusia menetelmiä ja ryhmätyöskentelyä. Koulutuksen lopussa jokai nen opettajaryhmä esitteli kokeilujaan. Näin saatiin jaettua paljon hyviä ideoita opetuksen aktivoimiseksi. Taulukko 2. Tuotekehitysprojektin aikataulu Viikko Toolilainen 2/2009 Oppimisen aihe 38 Toimeksianto 39 Projektisuunnittelu ja laadunvarmistus 40 Telaketjuajoneuvo (NXT:n esittely, mekaniikka, kehitysympäristö) 41 Törmäys- ja äänianturit (looginen toiminnallisuus; perusohjelmointi) 42 Valo- ja ultraäänianturit (vaativampi ohjelmointi, rinnakkaisuus) 44 Järjestelmätestaus (ryhmien tuotosten testaus ristiin) 45 Tuotekehitysprojektin työstäminen 46 Markkinointiviestintä 49 Tuotteistaminen 50 Loppukilpailu ja esittely Opettajaryhmä perehtymässä Lego Mindstorm H -robottialustaan, jota hyödynnetään tuotekehitysopintojaksolla. 11

12 Juhani Keskitalo, dipl.ins., projektipäällikkö INSSI-hanke Hämeen ammattikorkeakoulu INSSI tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishanke Tekniikan alan korkeakoulutuksen kehittäminen on yksi maamme hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteista. Ammattikorkeakoulut ovat käynnistäneet asian edistämiseksi yhteisen valtakunnallisen INSSI-hankkeen, johon osallistuvat kaikki insinöörejä kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Toiminta tapahtuu Arenen tekniikan ja liikenteen alan kehittämisryhmän työhön liittyen, joten kaikilla ammattikorkeakouluilla on kanavat hankkeeseen. Hankkeen tiivistetyt tavoitteet ovat kasvattaa tekniikan koulutuksen vetovoimaa 10 %, vähentää keskeyttämisastetta 10 % ja lyhentää läpäisyaikoja. Käytännön toimintatavoitteet perustuvat näihin. Keskeisiä toimijoita hankkeessa ovat kehittämisryhmät, joita toimii kolme: Oppimisprosessi, koulutusrakenne sekä markkinointiviestintä. Kehittämisryhmien jäsenet ja vetäjät ovat eri ammattikorkeakouluista ympäri Suomea. Hanke on kolmivuotinen, ja se päättyy Pyritään läheiseen yhteistyöhön Hanke pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monta opettajaa insinöörikoulutusohjelmissa. Hankkeen valtakunnallinen toiminta täydentää koulutusohjelmissa tapahtuvaa paikallista kehittämistyötä ja kokoaa sen voiman valtakunnalliseksi. Hanke pyrkii nostamaan esille ja levittämään kaikkien tietoon parhaita käytäntöjä tekniikan opetuksessa. Hyviä innovaatioita on eri puolella Suomea, mutta niitä ei yleisesti tunneta. Insinöörikoulutusta kritisoidaan sirpaleiseksi ja sen läpäisyaste on nyt kritiikin kohteena. Rakenteellisia ratkaisuja näihin on hyvä kehittää yhdessä eri näkökulmia ja kokemuksia hyödyntäen. Hankkeen pyrkimyksenä on toiminnan ja tulosten jalkauttaminen kaikkien ammattikorkeakoulujen kaikkiin koulutusohjelmiin. Insinööriammatti ei tällä hetkellä kiinnosta niin monia nuoria kuin itse haluaisimme. Hankkeen haasteena on saavuttaa markkinoinnissa nuorten ajatus- ja viestintämaailma niin hyvin, ettei vetovoiman alhaisuus johdu ainakaan vääristä tiedoista tai asenteista. Hanke täydentää paikallista markkinointia valtakunnallisella kampanjalla ja mahdollistaa samansuuntaisen toiminnan yhdessä. Toiminnan organisointi Hankeen neuvottelukuntana toimii Arenen tekniikan alan ryhmä, ja sen joka kokouksessa raportoidaan hankkeen etenemisestä. Hankkeella on laajapohjainen ohjausryhmä, jossa on jäseniä eri ammattikorkeakouluista, työelämän järjestöistä sekä OPM:stä, Arenesta, Samokista ja Toolista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii rehtori Veijo Hintsanen HAMKista. Käytännön toimijoina ovat kehittämisryhmät, joissa on vetäjän johdolla tiiviimmin kokoontuva ydinryhmä sekä toimintaan internetin ja seminaarityöryhmien kautta osallistuva verkosto. Oppimisprosessin ryhmän vetäjä on Janne Roslöf (TuAMK), ja jäseniä on ydinryhmässä 12 + verkostossa 38. Koulutusrakenneryhmän vetäjä on Matti Lähdeniemi (SAMK), ja mukana on henkilöä. Markkinointiviestinnän ryhmän vetäjä on Vesa Vilenius (HAMK), ja mukana on henkilöä. Markkinointiviestinnän sivuista www. insinooriksi.fi vastaa OAMK. Hankkeen projektipäällikkö on Juhani Keskitalo (HAMK). Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteesta inssi. 12 2/2009 Toolilainen

13 Hankkeen budjetoidut kokonaiskustannukset ovat jakautuen tasan kolmelle vuodelle. Hakemuksen rahoitussuunnitelma oli: OPM:n hankerahoitus , ammattikorkeakoulujen oma rahoitus ja muut tahot Hankkeen suurin kulukohde on vetovoimamarkkinointi, johon ensimmäisen talven kampanjassa käytettiin Toiminta on budjetoitu alun perin kalenterivuosien mukaan, mutta toiminta pääsi täysillä käyntiin vasta Aikataulua on siirretty eteenpäin niin, että hanke päättyy Korjattu aikataulu sopii myös paremmin yhteishakujen rytmiin siten, että kolmas vetovoimakampanja tähtää yhteishakuun huhtikuussa 2011 ja mahtuu aikatauluun. Miten hanke toimii Hankkeessa työskennellään kolmessa teemoittaisessa kehittämisryhmässä. Niille on nimitetty vetäjät ja ydinryhmien jäsenet edustaen laajasti eri ammattikorkeakouluja. Ydinryhmien tehtävä on kehittää ja viedä ryhmälle annettua aihetta eteenpäin konkreettisesti. Työ tapahtuu ydinryhmien kokouksissa ja niiden välillä. Ydinryhmien jäsenyys edellyttää sitoutumista ja panostusta. Kehittämisryhmien vetäjät kokoontuvat lisäksi keskenään koordinoimaan toimintaa ja käsittelemään yhteisiä seminaareja ja julkaisuja, joten heillä on hyvin keskeinen rooli ohjausryhmän lisäksi. Asioita käsitellään myös parikolme kertaa vuodessa hankkeen valtakunnallisissa kehittämisseminaarien työryhmissä. Ryhmien työn seuraamiseksi kuka tahansa voi liittyä ryhmän verkoston jäseneksi. Verkostossa on mahdollisuus seurata ydinryhmän työtä ja osallistua kehittämisseminaarien työryhmissä asioiden kehittämiseen. Keskeistä on myös verkostojen jäsenten rooli tulosten ja toimenpiteiden soveltamisessa ja hyödyntämisessä paikallisesti. Kehittämisseminaareihin ja niiden työryhmiin voi osallistua kuka tahansa. Niissä on siis mahdollisuus kehittää asioita vielä laajemmalla pohjalla sekä mahdollisuus saada sidosryhmien ja kentän palautetta. Kehittämisryhmien työskentelyä kokoontumisten välillä tuetaan Moodle-alustalla, jonka käyttäjätunnukset annetaan myös verkostojen jäsenille. Moodle-työtilassa on esityksiä ja välituloksia, joista on mahdollisuus käydä siellä keskustelua. Vilkkaimmin ovat toistaiseksi keskustelleet markkinointiryhmän jäsenet. Muut suosivat sähköpostia. Mitä nyt tapahtuu Hankkeen tavoitteet on siis tiivistetty kolmeen maaliin, joiden sisältö on oikeasti laajempi: vetovoima + 10 %, keskeyttäminen 10 % ja läpäisyajat lyhemmiksi. Näitä tavoitteita kohti mennään nyt kolmella painopisteellä. AVetovoiman parantamiseksi hankkeessa toteutetaan valtakunnallinen markkinointikampanja, jonka runkona on Sivusto on suunnattu ensisijaisesti nuorisolle eli elämänvaiheeseen, jossa vasta mietitään uravalintaa. Sivujen nuorekkuus on kyllä viehättänyt varttuneempaakin väkeä. Sivustolla on myös ruotsinkielinen osoite www. ingenjor.fi. Sivuille ollaan suunnittelemassa useita kivoja ja informatiivisia lisäyksiä, joilla insinööriammatti tulisi vähän tutummaksi. Sen lisäksi syksyllä on taas tulossa näkyvä mediakampanja ja muuta kivaa säpinää. Opetuksen ja opiskelun B kehittämiseksi hanke on käynnistänyt Insinöörikoulutuksen hyvät käytännöt kartoituksen. Keväällä 2009 pyydettiin ammattikorkeakouluja vastaamaan kuvaamalla insinöörikoulutuksessa toteutettuja onnistuneita konkreettisia toimintamalleja, prosesseja sekä käytäntöjä. Määräaikaan mennessä tuli 43 vastausta ja jälkikäteen vielä toistakymmentä. Tulos on innostava. Toteutettujen tapausten onnistumisten ydinaines analysoidaan työryhmässä, ja tulokset levitetään valtakunnallisesti kaikkien hyödynnettäväksi. Suunnitteilla on julkistaa kaikki kuvaukset viimeistelyn jälkeen sähköisesti kaikkien vapaasti tutustuttavaksi. Lisäksi suunnitellaan järjestettäväksi vuonna 2010 valtakunnallinen seminaari, johon kutsuttaisiin laajasti opettajia kuulemaan ja keskustelemaan hyvien kokemusten hyödyntämisestä omassa työssään. C Opiskelun sujuvuuteen ja keskeyttämisten vähentämiseen tähtää myös hankkeen koulutusrakenteen kehittämisryhmän työ. Ryhmässä pohdi- Toolilainen 2/

14 taan monipuolisesti, millainen koulutusohjelmarakenne ja tutkinnon sisäinen rakenne olisi tältä kannalta toimivin ja vastaisi samalla opiskelevan nuorison uramielikuviin sekä täyttäisi elinkeinoelämän rekrytointitarpeet. Koulutusrakenteen kehittämisryhmässä laaditaan tästä ehdotusta eli mallia laajemman keskustelun ja päätösten pohjaksi. Hanke järjestää kaksi kehittämisseminaaria vuodessa. Niissä on muutama hankkeen aihealueen kannalta mielenkiintoinen alustus sekä kehittämisryhmien ajankohtaisia asioita, joita käsitellään myös työryhmissä. Laajemmalle yleisölle suunnattuja tapahtumia järjestetään sopivan tilanteen ja aiheen tullen. Keväällä 2009 insinöörikoulutuksen kehittämistä sekä teknologian, osaamisen ja insinöörikoulutuksen roolia kestävässä kehityksessä käsiteltiin Oulussa AMK-päivien osaseminaarissa. Hankkeessa tehdään myös julkaisuja eri teemoista. Ensimmäinen niistä on yleisesittely hankkeen taustoista, tavoitteista ja työskentelystä, ja se ilmestyy syksyllä Seuraava on oppimisprosessiryhmän kyselyn tuloksen julkaisu, ja toteutusmuoto on todennäköisesti sähköinen. Myöhemmin päätetään, miten ja missä muodossa koulutusrakennemalli ja hankkeen tulosten yhteenveto julkaistaan. Ajankohtainen tiedottaminen toteutetaan hankkeen verkkosivujen, mediatiedotteiden ja lehtiartikkelien avulla. Sisäisessä tiedottamisessa käytetään uutiskirjeitä ja Moodlealustaa. Seuraava valtakunnallinen INSSI-seminaari pidetään Sen yhteydessä julkistetaan hankkeen ensimmäinen julkaisu. Seminaari on kaikille avoin, ja siitä tulee aikanaan tarkempaa tietoa sivuille fi/inssi. Kehittämisryhmien verkostoihin voi edelleen liittyä jäseneksi ilmoittautumalla osoitteeseen tai suoraan ryhmien vetäjille. Kytkennät muuhun tekemiseen Vuosina on toiminut OPM:n rahoituksella Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä, johon on kuulunut jäseniä ammattikorkeakouluista, teknillisistä yliopistoista sekä järjestöistä. Sen koordinointivastuu on ollut Tekniikan Akateemisten Liitolla. Molemmissa hankkeissa on käsitelty osittain samoja aihepiirejä, mutta ei kahteen kertaan, joka on varmistettu yhteisten jäsenten kautta. OPM:n rahoituksella on myös toiminut useita ammattikorkeakoulujen verkosto- ja yhteishankkeita, kuten AMKtutka, INTO, KEKO ja YAMK-verkko sekä päättyneinä mm. TUPA ja HARKE. Rajapinta näihinkin on varmistettu niin, että samaa ei tehdä kahteen kertaan, vaan toisten tuloksia hyödynnetään. Hankkeen työllä on lisäksi suora kytkentä Arenen toimintaan, kuten edellä on kuvattu. Mitä hyötyä inssihankkeesta on? Hankkeella on vilpitön tarkoitus vaikuttaa insinöörikoulutuksen nykyisiin kipupisteisiin parantavasti. Yhdistämällä ponnisteluja ja yhteistyöllä toteutuu toivottavasti yhtälö = 3. Haasteena on saada yhteistyön tulos saavuttamaan mahdollisimman monta opettajaa hankkeessa aktiivisesti toimivien lisäksi. Työn seuraaminen on mahdollistettu kehittämisryhmien verkostojen, verkkosivujen ja kehittämisseminaarien kautta. Insinöörikoulutuksen vetovoimaluku oli vuosi sitten 1,87 ja kasvoi tämän vuoden kevään nuorten yhteisvalinnassa suomen- ja ruotsinkielisten koulutusohjelmien osalta arvoon 2,15. Koska merkittävä vaikuttaja opiskeluhalujen kasvuun oli yleinen talouden huono tilanne, pitää INSSI-hankkeen vetovoimakampanjan paahtaa edelleen täysillä asemien säilyttämiseksi. Nyt kasvanut opiskeluhalu pitää saada vakiinnutettua kasvaneeksi tietoisuudeksi ja kiinnostukseksi insinööriopintoja kohtaan. Hankkeen yhteinen vetovoimakampanja antaa vahvaa taustatukea paikalliselle markkinoinnille. INSSI-hanke kasvattaa koko tekniikan alan kiinnostusta, ja ammattikorkeakoulujen tehtävä on napsia sen pohjalta hakijat itselleen. Hankkeen oppimisprosessiryhmän kokoamalla hyvien käytäntöjen kuvauksilla ja niiden analyyseillä tulee toivottavasti olemaan paljon käyttöä ideapankkina omille ratkaisuille. Tarkoitus ei ole tuputtaa malliratkaisuja paikasta toiseen, vaan antaa aineksia pohtia, mitä toisten kokemuksista voisi hyödyntää itsellä. Hankkeessa kehiteltävällä koulutusrakenteen uudistuksella tulee olemaan iso merkitys insinöörikoulutuksen kilpailukyvylle pienenevien ikäluokkien keskuudessa. Näin hanke vahvistaa tekniikan ja liikenteen painoarvoa ammattikorkeakouluissa ja turvaa eri yksikköjen toimintakyvyn. 14 2/2009 Toolilainen

15 Yhteys- ja jäsentietojen muutosilmoitus Voit ilmoittaa tällä lomakkeella muutokset TOOLin toimistoon, jos jäät virkavapaalle, äitiyslomalle, työttömäksi, eläkkeelle tai eroat jäsenyydestä. Yhdistys Henkilötunnus Suku- ja etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin kotiin Postitoimipaikka toimeen Matkapuhelin Sähköposti Työnantaja Työpaikka Tehtävänimike vakinainen määräaikainen Pääaine opetuksessa Muut aineet Täysi jäsenmaksu (1 % palkasta) Työantaja perii Maksan itse Alennettu jäsenmaksu (7 euroa/kk) alkaa päättyy Syy Eroan TOOLista ja Opettajien Työttömyyskassasta Siirryn eläkkeelle ja eroan TOOL ry:stä pvm Siirryn eläkkeelle ja haluan olla eläkeläisjäsen 10 /vuosi Päiväys Allekirjoitus Toolilainen 2/2009 2/

16 Kauko Kallio Opinto-ohjaus jatkuv Opinto-ohjaus tai oppilaanohjaus tuli teknillisten oppilaitosten työkuvioihin 1980-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäiset opot koulutettiin Jyväskylän yliopiston ja teknillisen oppilaitoksen opettajaopiston yhteistyössä laaditun ohjelman mukaisesti yhdessä ammatillisten oppilaitosten opo-koulutettavien kanssa. Käynnistetyn kulutuksen tarpeet olivat silloin monelle hämärän peitossa. Moni perinteisesti ajatteleva opettaja leimasi koko työn aivan totaalisesti huuhaa-hommaksi ja täysin tarpeettomaksi. Tämä käsitys oli hyvin perusteltavissa, kun katsoi taaksepäin perinteisten tekujen tekemiseen ja tuloksiin. Aina 80-luvun jälkipuoliskolle asti opiskelijat kävivät jo hakuvaiheessa tiukan prosessin läpi ja opiskelemaan pääsi vain terävin ja motivoitunein porukka kustakin ikäluokasta. Myös aikaisempi opetusalan substanssiosaaminen oli pääsääntöisesti perusteiltaan kunnossa, kun useat opiskelijat olivat olleet alan töissä ennen opintojen aloittamista. Kun opiskelijapaikkojen määrä kasvoi kaikilla koulutustasoilla ja samalla ikäluokat pienenivät, alkoivat oppimisen tulokset ja sitä myötä valmistumisajat ja arvosanat tippua ja sen lisäksi opintojen keskeyttäminen lisääntyä. Opiskelemaan tultiin kaverin perässä tai muuten vain paremman tekemisen puuttuessa. Tulokset tippuvat dramaattisesti. Todettiin, että pitäis tehrä jotain. Yksi ratkaisu oli aloittaa opiskelijoiden ohjaus, tukeminen ja neuvonta opiskelussa kuin muissakin oppimista tukevissa asioissa. Annettiin ministeriötasolta määräys käynnistää opintoohjaus kaikissa tekuissa kautta maan. Ajatuksia ohjauksesta Kanadan malliin Tämän vuoden valtakunnallisilla opinto-ohjaajien päivillä Tampereella oli yli 700 ammattilaista kaikilta kouluasteilta. Se kuvaa jotenkin sitä, miten massiivisesta työstä ohjauksessa on nykyisin kyse. Samalla työsaralla on ohjaajien ohella lisäksi erilaisia kuraattorin tehtäviä hoitavia henkilöitä, terveydenhoitajia psykologeja ja teologisen koulutuksen saaneita ihmisiä. Eipä siis olekaan ihme, että väkeä riitti ja juttu luisti päivien eri teemapajoissa ja luentosessioissa. Seminaarissa oli läsnä myös ulkomaalaista verta. Erään seminaarin pääesityksistä piti kanadalainen psykologian professori Bryan Hiebert. Hän toimii Calgaryn yliopiston professorin toimen ohella myös kansainvälisen ohjausalan järjestön IAEVG:n puheenjohtajana. Professori Hiebert kiitteli päivien järjestäjiä todeten, että Suomi nähdään maailmalla ohjauksen mallimaana. Tämän hetken eräänä suurimmista haasteista koulutusympäristöissä ja ohjauksen työsaralla hän piti sitä, että työelämä kulkee tempoilemalla. Nopeat muutokset seuraavat toisiaan ja työvoiman tarve ja saatavuus vaihtelevat niin nopeasti, että koulutuksessa olevat eivät kykene pysymään vauhdissa mukana. Jo normaalin 3-4 vuoden koulutuksen aikana suhdanteet muuttuvat niin nopeasti, että opiskelija joutuu pohtimaan ja ehkä vaihtamaan valmistumisen jälkeistä urasuunnitelmaa jopa useamman kerran opiskelun kuluessa kuvasi Hiebert työelämän muutoksen nopeutta. Tämä on osaltaan lisännyt ohjauksen työtä ja sen vaativuutta. Samoin räjähtämällä kehittyvä tietotekniikka ja muutkin uudet ja uudistuvat teknologiat työllistävät sekä ohjaajia että opiskelijoita ja vaativat muuntautumiskykyä. Ohjaajan pitäisi kyetä valmentamaan opiskelijaa tehtäviin, joita ehkä ei vielä ole edes olemassa opiskelun aikana, kiteytti Hiebert luentonsa tämä osion. 16 2/2009 Toolilainen

17 assa muutoksessa Erilaisuus luo ja vaatii uusia ratkaisuja Päivien johtoteemaan Ohjausta ilolla ja sykkeellä liittyen Hiebert neuvoi niin nuoria kuin kokeneempiakin opoja työskentelemään sydämen ääntä kuunnellen ja inhimilliset näkökohdat huomioon ottaen. Tarkkaa uraosaamista ei koulun aikana pysty kukaan täydellisesti rakentamaan. Se muotoutuu työssäolon aikana jatkuvan oppimisen kautta. Myös toimivan työympäristön luominen on työpaikan esimiesten tehtävä. Sen sijaan positiivisen ilmapiirin luomiseen on jokaisella oma vastuunsa ja sen asenteen luomisessa on iso rooli myös opintojen ohjaajilla ja kaikilla opettajilla. Erilaisten opiskelijoiden asettamiin haasteeseen hän vastasi mm. näin: Jos toimii aina samalla tavalla, saa aikaan aina samanlaisia tuloksia. Samaan teemaan liittyi päivien useampikin luento ja keskustelu. Myös yksi teemapaja Haastavimman ohjattavan kanssa työskentely käsitteli tätä aihetta hyvin moni-ilmeisesti. Terveiset myös Brysselistä Korkean tason ohjaajan kokemusta ja näkemystä niin suomalaisesta kuin kansainvälisestä ohjaustyöskentelystä toi päiville KT Raimo Vuorinen. Hän työskentelee nykyisin Euroopan koulutussäätiön (ETF:n) toimituskunnassa toimipaikkana Brysssel. ETF tukee koulutusjärjestelmien kehittämistä EU:n lähialueilla sekä jakaa ammatillista koulutusta koskevaa tietoa eri alueiden ja kulttuurien välillä Euroopassa. Toimituskunta välittää tutkimustietoa omia julkaisukanaviaan ja lehtiä käyttäen. ETF ( työskentelee parhaillaan 30 kumppanimaan kanssa kolmessa maanosassa. Kansainvälisenä asiantuntijakeskuksena koulutussäätiö tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten toimielinten ja järjestöjen, kuten Cefefopin, Maailmanpankin, OECD:n, ILO:n, Euroopan investointipankin ja Unescon kanssa. Toolilainen 2/

18 Hannu Räsänen Kuvia suomalaisest teollisesta kehityksestä Merikeskuksen sijaintipaikasta riideltiin aikoinaan kiivaasti. Vellamoon on ainakin panostettu. Kotka on saanut uuden helmen. Vierailija voi hankkia monipuolisesti tietoa ja elämyksiä. Aaltoa muistuttavan katon alle sijoittuvat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Tiedekeskus Vellamo. Rakennuksen suuri volyymi eroaa massiivisuudellaan jopa sataman mittakaavasta. Museossa paneudutaan Suomen merenkulun historiaan niin merenkulkijan elämän, laivojen kehityksen, merikaupan kuin laivamatkustamisen näkökulmasta. Näyttelyssä voi matkustaa ajassa Suomen merenkulun alkuaikoihin, mutta oman aikammekaan asioita ei ole unohdettu. Finnjetin hytin ja sisääntulokerroksen taulun museointi on arvokas kulttuuriteko. Monet tekniikan alan opiskelijat tutustuivat aikoinaan Finnjetin valtaviin turbiinimoottoreihin. Moottorit ovat juuri romutettu Intiassa, mutta iloisen punainen pesupöytä löytyy museosta. Kymenlaakson museon päänäyttely kertoo arkisesta työstä, leivän hankkimisesta mereen liittyen tai tehtaan pillin komennosta. Samalla on kuvattu Kotkan vilkasta huvielämää vuosien varrelta. Ja jos ei keksi itselleen yhtään mitään tekemistä Vellamossa, niin museovierailija voi sulkeutua joutilaisuuden tilaan. Sellainenkin löytyy. Toki ilman joutilaisuuden tilassakin vierailua, kannattaa varata vähintään neljä tuntia aikaa merikeskusvierailulle. Itse aion vierailla tässä museossa myös toistamiseen. 2/2009 Toolilainen 18

19 a merenkulusta ja - Merikeskus Vellamo Toolilainen 2/

20 TkT Ansa Harju, tuotantotalouden yliopettaja TkT Taina Tukiainen, tuotantotalouden osaston johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Palkittua ja palkitsevaa tuotanto tutkimus tukevasti yhdessä Helsingin tuotantotalouden toimintamalli perustuu siihen, että jokainen kantaa vastuun omasta ja yhteisön kehittämisestä. Onneksi sana on kiirinyt kuluneen runsaan seitsemän vuoden aikana niin, että tuotantotalouden yhteisöön hakeutuvat tällaisessa toimintakulttuurissa viihtyvät toimijat: opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta sekä yritysten edustajat. Toki toimintamallilla sinänsä on myös imua ; jos joku opiskelija ei heti löydä itsestään näitä ominaisuuksia, vetää oman tiimin esimerkki mukanaan niin, että todella vaikuttavia kehityspolkuja on päästy vuosien varrella todistamaan. Yhteisön osaamisen kehittäminen edellyttää, että projekteissa syntyy uutta tietoa hyödynnettäväksi ja jatkojalostettavaksi seuraaville ryhmille. Aloitteita tutkimushankkeiden aihealueiksi on tullut yritysten lisäksi muilta sidosryhmiltä. Esimerkiksi opiskelijoiden aktiivisuus on ollut kiitettävää. Näin on päästy ketterästi mukaan hankkeisiin silloin, kun uuden asian rahoitukseen on ollut mahdollisuus saada ulkopuolista tukea. Y-sukupolven kanssa työskenneltäessä merkitysten on synnyttävä tekijöissä. Siirryttäessä tiedoista kompetensseihin yrityksetkään eivät enää arvosta opiskelijaa, joka kyllä omaksuu moitteettomasti annetun tiedon. Nyt kaivataan tekijöitä, jotka innostuvat ja innostavat toisia. Tällaisessa yhteisössä on energisoivaa työskennellä. Yhteisön tehtävänä on luoda sellaiset olosuhteet, että kullekin löytyy oma innostava juttunsa, jota voidaan kutsua vaikka punaiseksi langaksi tai tarinaksi. Kansainvälinen toimintaympäristö Projektien merkityksellisyyden varmistamiseksi on vertailukohteita haettava kansainvälisesti. Yhteisössä tämä tietysti toteutuu monikansallisten yritysten projekteissa. Projektien lisäksi toimintamalliin on sisäänrakennettu kansainvälinen jatkuva yhteistyö, jolla saadaan reaaliaikainen tieto myös koulutuksen tasosta ja rakenteiden kehityksestä maailmalla. Insinöörikoulutuksen (Bachelor) ykkösvuodesta alkaen projekteja vetävät myös englanninkieliset opettajat. Näin varmistetaan se, että opiskelijoilla on riittävät valmiudet kolmantena vuonna lähteä pakolliseen ulkomaanvaihtoon. Jotta taataan, että ulkomailta löytyy opiskelu- ja harjoittelupaikkoja riittävästi, toteutetaan kolmas opiskeluvuosi koko- naan englanniksi. Täten on mahdollista tasapainottaa paikalla olevien opiskelijoiden määrä niin että syys- ja kevätlukukaudella omista opiskelijoista noin puolet on ulkomailla ja vastaava määrä yhteistyökorkeakoulujen vaihto-opiskelijoita Helsingissä. Master of Engineering in Industrial Management -koulutusohjelma on kokonaan englanninkielinen. Tämä vastaa siihen vaatimukseen, jonka ulkomaiset yhteistyökorkeakoulut ja kansainväliset yhteistyöyritykset ovat esittäneet. Tutkimushankkeet toteutetaan kansainvälisinä, jotta tutkimus ja koulutus voidaan nivoa yhteen, on kielenkin oltava yhteinen. Asiantuntijuuden verkostot Jotta merkityksellistä ja uutta luovaa koulutusta ja tutkimusta voidaan yhdistää, tarvitaan asiantuntijoiden verkostoa sekä kotimaassa että ulkomailla. Projektit mahdollistavat sen, että kukin asiantuntija voi valita ne hankkeet, joissa on mielekästä olla täysillä mukana. Osaston opettajina toimivat tohtorit huolehtivat tutkimuksen laadusta. Määrällisen vaikuttavuuden lisäämiseksi on tutkimushankkeisiin saatu mukaan asiantuntijoita eri 20 2/2009 Toolilainen