Toolilainen 2/2009. Opetusministeri Virkkusen ajatuksia insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen tulevaisuudesta, s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toolilainen 2/2009. Opetusministeri Virkkusen ajatuksia insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen tulevaisuudesta, s. 6"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen2/2009 Opetusministeri Virkkusen ajatuksia insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen tulevaisuudesta, s. 6 Uudistuva insinöörikoulutus: CDIO, INSSI, TPL, PBL, s. 10, 12, 20, 24 Toolilainen 2/2009 1

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Ledaren...4 Päätoimittajalta...5 Insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen tulevaisuuden näkymät...6 TOOLin paikallisen ja valtakunnallisen toiminnan painopisteet voimakkaasti esillä...8 CDIO (Conceive-Design-Implement-Operate)...10 INSSI tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishanke...12 Opinto-ohjaus jatkuvassa muutoksessa...16 Kuvia suomalaisesta merenkulusta ja teollisesta kehityksestä Merikeskus Vellamo...18 Palkittua ja palkitsevaa tuotantotalouden koulutus ja tutkimus tukevasti yhdessä...20 Sosiaalisen median kulttuuri opetuksessa...22 Ongelmia ja oppimista eli PBL Tampereen ammattikorkeakoulun metsäopetuksessa...24 Asiantuntijuuteen tutkivalla oppimisella...26 Tulevaisuuden osaaja menestyy standardien avulla...30 Rakentamisen näkymiä...31 Evira, hyvää päivää...33 Kirjat...34 Sivu 18 Sivu 12 Sivu 34 2/2009 Toolilainen 2

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Tavoitteita riittää mmattikorkeakoulujen toimintaa voi- tarkastella monesta näkökulmasta. Adaan Opiskelijoiden ja henkilöstöryhmien lisäksi opetusministeriön, ylläpitäjien ja elinkeinoelämän edustajilla on näkemyksiä ammattikorkeakoulujen toiminnasta. Opetusministeriön kannanotoilla on kuitenkin poikkeuksellisen suuri vaikutus siinäkin mielessä, että ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu lähes kokonaan tämän tahon päätöksiin. ykyisin OPM:n rahaohjaus suoritetaan Nammattikorkeakoulujen yksikköhinnoilla ja niiden harkinnanvaraisilla korotuksilla sekä tuloksellisuus- ja hankerahoilla. Yksikköhinnat lasketaan toteutuneiden kustannusten perusteella joka neljäs vuosi ja ne perustuvat toteutuneisiin ammattikorkeakoulujen kustannuksiin. Nykyiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2005 kustannuksiin ja niitä on vuosittain korotettu indeksimuutoksilla. Vuosi 2009 on laskentavuosi, jonka aikana kertyneillä kustannuksilla on vaikutusta tuleviin koulutusalakohtaisin yksikköhintoihin. PM voi erityisestä syystä korottaa har- ammattikorkeakoulun Okinnanvaraisesti yksikköhintaa. Harkinnanvaraisista korotuksista ei ole yhtä kiinteää päätöslinjausta, mutta tähänastiset korotukset ovat kohdistuneet vuosittain ruotsinkielisille kouluille sekä kertaluonteisesti uusille perustettaville ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksesta päätettäessä käytetään tänä vuonna kriteereinä kuutta asiakokonaisuutta: korkeakoulurakenne, opiskelijarekrytointi, opintoprosessin tehokkuus ja laatu, kansainvälistyminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, sekä aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö. Hankerahoitus puolestaan kohdistuu sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen strategiatyössä esille nouseviin kehittämiskohteisiin. Hankerahoituskohteiden tulee tukea tutkimus- ja kehitystyötä, kansainvälistymistä, rakenteellista kehittämistä tai opintoprosesseja. uinka hyvin OPM:n rahaohjaus vas- ammattikorkeakoulujen tekniikan Ktaa koulutusalan opiskelijoiden ja henkilöstön sekä elinkeinoelämän tavoitteita? Opiskelijat tavoittelevat laadukasta oppimista, joka edistää heidän suunnitelmiensa toteutumista. Opettajat haluavat tehdä työnsä laadukkaasti hyvin resursoidussa työympäristössään. Elinkeinoelämä pyrkii turvaamaan laadukkaan työvoiman saatavuuden. Laadun tuleekin olla ensisijainen tavoite. Suomalainen elinkeinoelämä pärjää nyt ja tulevaisuudessa ennen kaikkea laadulla, ei pelkillä suurilla määrillä. OOL on aktiivisesti mukana kehitys- jossa korkeakoulujen nuorten Ttyössä, koulutuksen määrällisen vähenemisen myötä vapautuvat voimavarat ohjataan tekniikan koulutusalan opetuksen laadun parantamiseen sekä korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja aikuiskoulutuksen vahvistamiseen. Voimavaroja pitää suunnata niille ammattikorkeakoululle jotka käyttävät voimavaransa ydintoimintaansa, ei ylläpitäjiensä kassojen täydentämiseen. Jos rahoja käytetään tänä vuonna (yksikköhintojen määräämisvuonna) yksikkörahoitukseen laskettavien kustannusten ulkopuolelle, tulevaisuuden resurssit pienevät. Ammattikorkeakouluille osoitetut rahat pitää käyttää oppimistoiminnan ja sitä tukevan kehitystyön laadun parantamiseen. Virkistävää kesäaikaa toivottaen Hannu Räsänen Toolilainen 2/2009 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Mer än nog med målsättningar an kan betrakta yrkeshögskolornas Mverksamhet ur många perspektiv. Förutom studerande och personalgrupper har undervisningsministeriet, upprätthållarna och näringslivets representanter åsikter om yrkeshögskolornas verksamhet. Dock har undervisningsministeriets åsikter särskilt stor inverkan också på grund av att finansieringen av yrkeshögskolorna beror nästan helt och hållet på besluten från detta håll. dag styrs UVM:s finansiering via Iyrkeshögskolornas enhetspriser och bedömningsbaserade förhöjningar samt med resultat- och projektfinansiering. Enhetspriserna beräknas vart fjärde år enligt de förverkligade kostnaderna inom samtliga yrkeshögskolor. Nuvarande enhetspriser baseras på kostnaderna år 2005 och dessa har årligen korrigerats med indexförändringar. Året 2009 är ett beräkningsår, vars kostnader har betydelse för enhetspriserna inom olika utbildningsområden under de kommande åren. VM kan på särskilda grunder Ubedömningsmässigt höja enhetspriset hos en viss yrkeshögskola. Det finnns ingen särskild beslutslinjedragning om dessa, men hittills har förhöjningarna årligen riktats till svenskspråkiga enheter samt engångsmässigt till nygrundade yrkeshögskolor. Då man besluter om resultatfinansiering använder man sig i år av sex helhetskriterier: yrkeshögskolestrukturen, studentrekryteringen, studieprocessens effektivitet och kvalitet, internationaliseringen, FoU-verksamheten samt den regionala samverkan och samarbetet med näringslivet. Projektfinansieringen å sin sida fokuseras på de utvecklingsmål som framtagits i yrkeshögskolornas strategiarbete under avtalsperioden Projektfinansieringsmålen skall stöda FoU, internationalisering, strukturell utveckling eller inlärningsprocesser. ur väl svarar UVM:s finansieringsstyrning Hmot de mål som ställts för yrkeshögskolornas tekniksektors studerande, personal samt näringslivet? De studerande eftersträvar högklassig inlärning som medverkar till att fullfölja deras mål. Lärarna vill arbeta med hög kvalitet i en välresurserad miljö. Näringslivet vill försäkra sig om att få kompetent arbetskraft. Kvaliteten borde alltså vara det primära målet. Finlands näringsliv överlever nu och i framtiden primärt med kvalitet, inte med kvantitet. OOL är aktivt med i ett utvecklingsarbete, Tdär man styr de resurser som frigörs från minskningen av mängden unga högskolestuderande till en förbättring av undervisningskvaliteten och till en förstärkning av högskolornas FoU och vuxenutbildning. Resurser skall fokuseras på de yrkeshögskolor som fokuserar på sin kärnverksamhet, inte att fylla sina upprätthållares kassor. Om man använder pengar i år (då enhetspriserna bestäms) till utgifter utanför de kostnader enhetspriset förutsätter, kommer de framtida resurserna att minska. De resurser som tilldelas yrkeshögskolorna måste användas till att höja kvaliteten hos inlärningen och det utvecklingsarbete som stöder denna. Med önskan om en uppfriskande sommar Hannu Räsänen 4 2/2009 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Teemana insinöörikoulutuksen kehittäminen Tämän Toolilaisen kesänumeron teemana on insinöörikoulutuksen pedagogiikka. Toisin sanoen haluamme herättää keskustelua erilaisista opetuksellisista tavoista toteuttaa korkeatasoista insinöörikoulutusta. Esimerkkejä on pyritty hakemaan eri puolilta Suomea ja jatkossakin julkaisemme mielellämme kokemuksia erilaisista hyvistä käytänteistä insinöörikoulutuksen toteuttamisessa ja sen kehittämisessä. Kansainvälisinä esimerkkeinä olemme aiemmin julkaisseet juttuja mm. Aalborgin yliopiston tavasta toteuttaa insinöörikoulutusta projektioppimisena, jossa opintojen loppua kohti opiskelu sidotaan vuosi vuodelta vahvemmin erilaisiin työelämälähtöisiin oppimisprojekteihin. Tämänkaltaisen mallin on sittemmin MIT tuotteistanut nimellä CDIO. Sen mukaista toteutustapaa insinöörikoulutukselle on jo Suomessakin kokeiltu useilla paikkakunnilla. CDIO lyhenne muodostuu sanoista Conceive Design Implement Operate, joilla kuvataan insinööriam- mateissa keskeistä (tuote) kehityskaarta. CDIO-mallin käyttö opetuksessa tähtää ratkaisukeskeisen ajattelun kehittymiseen insinööriopiskelijoilla heti opintojen alusta alkaen. CDIO:n lisäksi suomalaisessa insinöörikoulutuksessa on alettu joissain oppilaitoksissa ja koulutusohjelmissa käyttää myös muita kokonaisvaltaisemmin insinöörityön ajattelutapaan perehdyttäviä opetusmenetelmiä. Projektiopetus ja oppiminen ovat insinöörityön kautta olleet osa insinöörikoulutusta jo pitkään, mutta yhä enemmän oppimisprojekteja on alettu käyttää osana aiempiakin opintokokonaisuuksia. Tähän suuntaan kehitystä vie erityisesti oppilaitosten t&k -toiminnan lisääntyvä integrointi aidosti osaksi oppilaitoksen opetustoimintaa. Muutkin ongelmalähtöiset opetustavat lisääntyvät vähitellen insinöörikoulutuksen arjessa. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi ongelmalähtöinen oppiminen (PBL), tutkiva oppiminen sekä Metropolia ammattikorkeakoulun eräissä insinöörikoulutusohjelmissa käytössä oleva TPL (Total Project Learning). Omat haasteensa ja mahdollisuutensa insinööriopintojen kehittämiselle tuovat huimaa vauhtia kehittyvät tietotekniset mahdollisuudet. Erilaiset oppimista tukevat järjestelmät (Moodle, sähköposti, wikit, plogit jne.), sosiaalinen media sekä simulaatioiden lisääntyvä käyttö ja niiden suurempi monipuolisuus tuovat aivan uusia ulottuvuuksia myös insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Toolilainen-lehti ja sen toimituskunta toivottavat lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Jukka Kurenniemi JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki telefax Nordea Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Jukka Kurenniemi Lumikonkatu 1 A Tampere TOIMITUSSIHTEERIT Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli Mirka Toivola TOIMITUSKUNTA Kauko Kallio Vuokko Peltoniemi Hannu Räsänen Mirka Toivola TILAUSHINTA 22 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Marita Saarela , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2009 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Hannu Räsänen TAKAKANSI: Toolilainen 2/2009 Hannu Räsänen 5

6 Opetusministeri Henna Virkkunen Insinööri- ja rakennusmestarikoul Tekniikan alan koulutus ja tutkimus ovat tärkeässä asemassa uuden tiedon ja osaamisen sekä innovaatioiden kehittämisessä. Näillä on suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Sinivihreän hallituksen tavoitteena on luoda maahan edellytykset maailman parhaan innovaatioympäristön syntymiseen. Korkealaatuinen teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus on tässä avainasemassa. Tekniikan alan kehittämistä on linjattu jo hallitusohjelmassa. Edelleen alan kehittämislinjauksia täsmennettiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa , jonka valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa Linjauksissa painotetaan korkeakoulujen profiloitumista ja rakenteellista kehittämistä sekä opetuksen laadun vahvistamista. Tekniikan alan korkeakoulutusta ja tutkimusta on useassa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ja toiminta on hajautunut moniin toimipisteisiin. Tämän vuoksi tekniikan alan yksikkörakenteita pyritään kokoamaan nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin, jotka erikoistuvat joillekin osaamisalueille. Uusia yksiköitä ei olla perustamassa. Rakenteellinen kehittäminen jatkuu Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen lippulaivoja tekniikan alan kannalta ovat Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen Aaltoyliopistoksi sekä EVTEK- ja Stadia-ammattikorkeakoulujen yhdistyminen Metropoliaammattikorkeakouluksi. Metropolia-ammattikorkeakoulu onkin nykyisin maamme suurin ammattikorkeakouluinsinöörien kouluttaja. Työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on edelleen tarpeen selkeyttää. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa painottuu työelämälähtöinen opetus sekä soveltava tutkimus- ja kehitystyö, joka palvelee erityisesti alueen elinkeinoelämää. Alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. Y liopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on meneillään strategiatyö, jossa korkeakoulut määrittelevät profiilinsa ja painopistealueensa. Strategiat valmistuvat keväällä 2010 ja niiden pohjalta opetusministeriössä valmistellaan rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma vuosille /2009 1/2009 Toolilainen 6

7 utuksen tulevaisuuden näkymät Tekniikan alan opintojen kehittämisen painopiste on laadussa. Määrällisesti emme Suomessa voi kilpailla maailmassa vuosittain valmistuvien miljoonan insinöörin kanssa. Opintojen läpäisyä on edelleen parannettava. Valmistuneiden määrää suhteessa aloittaneiden määrään tulee lisätä opetuksen laadusta kuitenkaan tinkimättä. Opintoja tukevaa harjoittelua ja työssäoppimista on kehitettävä. Laadun ohella onkin uskallettava tarkastella kriittisesti opiskelijamääriä. Lähes 30 prosenttia kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista tähtää insinöörin tutkintoon, nykyisin tekniikan ja liikenteen alalla aloituspaikkoja on Toisaalta tutkintoja suoritettiin viime vuonna vain noin Aloituspaikkatavoitteeksi vuodelle 2012 on asetettu 7000, samaan aikaan suoritettujen tutkintojen määrää on tarkoitus lisätä läpäisyä parantamalla ja keskeyttämistä vähentämällä. Tekniikan alan rekrytointipohjaa on myös vahvistettava edistämällä nuorten matemaattis- luonnontieteellistä osaamista sekä lisäämällä naisten osuutta alan opiskelijoista. Rakennusmestarikoulutus vauhdissa Rakennusmestarikoulutus käynnistyi ammattikorkeakouluissa syksyllä 2007, jolloin kuudessa ammattikorkeakoulussa alkoi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, josta valmistutaan rakennusmestari (AMK) -tutkintonimikkeellä. Tutkinnon tavoitteena on vastata rakennusalan osaamisja työvoimatarpeisiin. Koulutustarjontaa on laajennettu viime ja tänä vuonna, joten nuorten ja aikuisten rakennusmestarikoulutuksessa on lähes 400 aloituspaikkaa. Viime vuosina rakennusala on houkutellut hyvin opiskelijoita korkeakouluopintoihin. Tänä vuonna koulutuksen vetovoima on todennäköisesti aiempaa heikompaa talousja työllisyystilanteen vuoksi. Suhdannevaihtelujen takia koulutustarpeen ennakointi rakennusalalla on erityisen haasteellista. Olisi hyvä, jos opiskelijat osaisivat valita tämän koulutusalansa pidemmän tähtäimen näkymien valossa eikä vain nykytilanteen perusteella. Ilmastonmuutos, energiatehokkuus ja korjausrakentaminen tulevat muun muassa myötävaikuttamaan siihen, että rakennusalan koulutuksen saaneille on tulevaisuudessa tarjolla haasteellisia tehtäviä. Hallitus on osaltaan pyrkinyt tasoittamaan rakennusalan taantumaa tukemalla vahvasti muun muassa korjausrakentamista ja tiehankkeita. Maaliskuussa hyväksyttiin myös korjausrakentamisen toimeenpanosuunnitelma, jonka lähtökohtina ovat korjausrakentamisen strategia sekä valtioneuvoston viime vuonna tekemä periaatepäätös korjausrakentamisesta. Suunnitelmassa on esitetty useita toimenpiteitä korjausrakentamisen osaamisen lisäämiseksi ja keskeiset toimijat ovat osallistumassa suunnitelman toimeenpanoon. Täydennyskoulutuksesta potkua Rakennusalalla kuten tekniikan alalla laajemmin on tärkeä muistaa täydennys- ja muuntokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen merkitys. Näitä kehittämällä voidaan vastata yksilöiden ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Korkeakoulujen aikuiskoulutusta koskevia kehittämisehdotuksia on tehty ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) valmistelussa. Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan syksyllä 2009 ja sitä esitetään laajennettavaksi kysynnän mukaan Avointa korkeakouluopetusta suunnataan työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin. Ehdotus tutkintojen osina tapahtuvan koulutuksen suuntaamisesta myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutustarpeisiin tulee toivottavasti vähentämään epätarkoituksenmukaista tutkintokoulutuksen kysyntää. Yksi keskeinen kehittämiskohde on nuorten siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluopintoihin sekä koulutuksesta työelämään. Tästä tavoitteesta päätettiin helmikuussa hallitusohjelman puolivälitarkastelussa ja olen juuri asettanut työryhmän tekemään tästä ehdotuksia. Asetetun työryhmän tulee myös arvioida, tuottaako korkeakoulujärjestelmä työmarkkinoille riittävästi osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa sekä tehdä esitys ammatillisten opintojen sekä korkeakouluopintojen keskeyttämisen vähentämiseksi. Tekniikan ala kehittyy Korkeakoulusektorilla on myös meneillään erityisiä tekniikan alan kehittämishankkeita. Tekniikan Akateemisten (TEK) johdolla toiminut tekniikan alan yhteistyöryhmä antoi viime vuonna ehdotuksen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekniikan alan korkeakoulustrategiaksi. Yhteistyöryhmä on myös laatinut tekniikan alan profiilikartan, joka sisältää kuvaukset tilastoineen kaikista tekniikan alan koulutusta antavista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista sekä ehdotuksen toimivan kampuksen kriteeristöstä. Lisäksi ryhmä on laatinut esityksensä kestävän kehityksen ja opetuksen laadun parantamiseksi. Tämä on esimerkillistä. A mmattikorkeakoulusektorilla on käynnistetty valtakunnallisen INSSI-hanke, johon osallistuvat kaikki insinöörejä kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Hankkeen painopisteitä ovat tekniikan vetovoiman parantaminen markkinointikampanjan avulla sekä koulutusohjelmien kehittäminen rakenteiden ja tutkintojen sisältöjen osalta. Opetusta ja opiskelua on tarkoitus kehittää parhaita käytäntöjä kokoamalla ja levittämällä. U seita kehittämishankkeita ja toimenpiteitä on siis meneillään korkeakoulutuksen ja insinöörikoulutuksen kehittämiseksi. Uskon vakaasti, että näillä toimilla korkeakoululaitos on tulevaisuudessa entistä laadukkaampi sekä pystyy entistä paremmin vastaamaan tuleviin haasteisiin. Toolilainen 2/2009 1/2009 7

8 Hannu Räsänen Tiina Sola-Jalli Valtuuston kokouksessa työskenneltiin ahkerasi TOOLin paikallisen ja valtakunnallisen toiminnan painopisteet voimakkaasti esillä Jäsenkunnan edustajia kokoontui kevään aikana keskustelemaan keskeisistä edunvalvonta-asioista ja linjaamaan liiton toimintaa. Kevätvaltuuston ohella järjestettiin erillinen koulutustilaisuus aiemmin keväällä. Liiton sääntökirja ohjaa voimakkaasti valtuuston kokousten esityslistojen sisältöä. Kevätvaltuuston esityslista on sinällään kovin lyhyt eikä sisällä muita henkilövalintoja kuin kokouksen sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnan. Kokouksen ajoituskin on niin vakiintunut, että valtuuston puheenjohtaja Seppo Jaakkola innostui avauspuheenvuorossaan tänä vuonna nimeämään varmimman kevään merkin kevätvaltuusto on luotettavampi kevään merkki kuin muuttolintujen saapuminen. Vuoden 2008 toimintakertomus ja tilinpäätös käytiin valtuustossa läpi. Toimintakertomuksen sisällön ei sinällään todettu olevan totuuden vastainen, mutta toteutumatta jääneet tavoitteet kirvoittivat kosolti keskustelua. Virka- ja työehtosopimusten tekstien ja euromäärien osalta tavoiteltavaa riittää. Seuraavan sopimuskauden keskeiset tavoitteet tulivat esiin jo toimintakertomuksen läpikäynnin yhteydessä. Liiton käyttötalous saatiin vakautettua toimintavuoden aikana positiiviseksi. Talouden hoito on edellyttänyt tiukkaa menokuuria, kun jäsenmaksutulot eivät ole kasvaneet edellisestä vuodesta. Varainhoito sen sijaan kärsi maailmanlaajuisista sijoitusvarallisuuksien arvonalennuksista. Erityisasintuntija Hannele Louhelainen on perehtynyt korkeakoulujen rakennemuutoksiin. Arvonpudotuksia saatiin torjuttua edellisenä vuonna tehtyjen toimenpiteiden avulla. Tuolloin vähennettiin osakevarallisuuden riskejä. Toimintakertomukseen tehtiin muutamia täsmentäviä korjauksia. Täsmennysten jälkeen toimintakertomus hyväksyttiin ja tilinpäätöstietojen perusteella myönnettiin vastuuvapaus. Tulopoliittiset tavoitteet ja palkkausjärjestelmät Puheenjohtaja Hannu Räsänen totesi OAJ:n ja TOO- Lin jo aloittaneen varautumisen seuraavia tulo- ja palkkapoliittisia neuvotteluja varten. Nyt voimassa olevien opetusalan sopimusten sopimuskaudet päättyvät ensi vuoden tammija helmikuussa. TOOLin hallituksen esittämät alustavat tulopoliittiset tavoitteet kerrattiin valtuutetuille ja jatkettiin keskustelua, joka oli jo aloitettu toimintakertomuksen läpikäynnin yhteydessä. Sopimuskierroksesta tullee mielenkiintoinen myös julkisella sektorilla. 8 2/2009 Toolilainen

9 Varapuheenjohtaja Markku Perttunen keskittyi luennossaan käsittelemään erityisesti työn vaativuusjärjestelmien rakenteita. Hän korosti voimakkaasti TVA-järjestelmien merkitystä. TVA-järjestelmä on juuri oikea työkalu esimerkiksi kunnallisissa oppilaitoksissa 1.5. jaettavan paikallisen erän kohdentamisessa. Lisäksi näitä järjestelmiä tulee käyttää jatkuvasti kannustavasti johdetuissa oppilaitoksissa. TOOL tukee paikallisten yhdistyksiensä jäseniä TVAjärjestelmien rakentamisessa. Valtuuston kokouksen päätteeksi Hannu Räsänen esitti tilastotietojen perusteella ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan vetovoima-, läpäisy- ja työllistymislukuja. Nämä luvut ovat osaltaan lähtökohtia, kun OPM tarkastelee tekniikan koulutusalan aloituspaikkakohdennuksia ja -vähennyksiä. OPM on muotoillut päätöskriteereikseen koulutusyksikön toimintakyvyn ja vaikuttavuuden, rekrytointipohjan riittävyyden sekä yritysten ja elinkeinoelämän tarpeet. Keskustelujen perusteella todettiin, että rakennemuutoksiin varattavan ajan riittävä pituus on tekniikan opettajien kannalta keskeistä. Koulutustilaisuus, valtuuston tilaamana Viime vuoden syysvaltuustossa keskusteltiin runsaasti ammattikorkeakoulujen rakennemuutoksista. Keskustelun myötä valtuutetut päättivät, että paikallisosaston puheenjohtajille ja/tai yhdyshenkilöille tulee järjestää koulutustilaisuus ammattikorkeakoulujen rakennemuutoksista sekä TOOLin edunvalvontatyöstä. Koulutustilaisuus järjestettiinkin jo ennen kevätvaltuuston kokousta. Koulutustilaisuuteen koottiin tiivis Tietoa paikallisen toiminnan hyvistä käytänteistä vaihdettiin myös kokoustaukojen aikana. paketti, jonka tarkoituksena oli välittää tietoa mahdollisimman monipuolisesti osanottajien väillä. OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen loi kokonaiskatsauksen Suomen korkeakoulutuspoliittisesta tilanteesta. TOOLin puheenjohtajat selvittivät OAJ:n järjestörakennetta edunvalvonnan näkökulmasta ja TOOLin rakenteilla olevien kotisivujen rakennetta. Toimiston henkilöstö kuvasi toimintamuotojaan ja kertasi erityisesti jäsenrekisterin ylläpitoon liittyviä keskeisiä seikkoja. Paikallisen toiminnan kokemuksiin paneuduttiin Tampereen ja Jyväskylän alaosastojen puheenjohtajien johdattamana. Jos erilaiset suunnitelmat toteutuvat, korkeakoulujärjestelmä tulee uudistumaan melkoisesti mm. nykyisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteenliittymillä. Samalla aikuiskoulutuksen asema tullee korostumaan nuorisokoulutuksen vähentyessä ja työelämämuutosten luodessa lisää paineita elinikäisen oppimisen malleihin. Valtakunnallisen ja paikallisen toiminnan vuorovaikutus Koulutustilaisuuden osanottajat olivat yksimielisiä nopean tiedonvaihdon tarpeesta. Edunvalvontaan vaikuttavat tekijät muuttuvat entistäkin nopeammin. Jäsenistö kaipaa tietoa myös toisten oppilaitosten käytänteistä. Käytänteet ovat eriytymässä. Tämän tiedonvaihdannan parantamiseksi TOOLin internet-sivuja kehitetään. Kannattaa vierailla sivustolla nyt ja jatkossa. Jäsenistölle tullaan suuntaamaan omat sivut. Toolilainen 2/2009 9

10 Raija Tuohi ja Teppo Saarenpää CDIO (Conceive-Design-Implement-Operate) CDIO on insinöörikoulutuksen kehittämiseksi luotu viitekehys, jonka tavoitteena on teoriatiedon ja käytännön osaamisen kytkeminen toisiinsa. Aktiivisten opetus- ja oppimismenetelmien avulla pyritään varmistamaan, että valmistuneiden insinöörien osaaminen vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita. Oleellista on myös opetussuunnitelman ja arviointimenetelmien kehittäminen. Lyhenne CDIO tulee sanoista Conceive-Design- Implement-Operate (määritellä, suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää). Nykyisin eri puolilla maailmaa on 34 CDIO-yhteistyökumpania. Suomesta CDIO-verkostoon on hyväksytty muutama koulutusohjelma ja tietotekniikan koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulusta oli ensimmäisten joukossa syksyllä Kun CDIO-mallia ryhdyttiin kehittämään, kysyttiin: Mitä tietoja, taitoja ja asenteita pitää valmistuneella insinöörillä olla? Vastaus oli vapaasti käännettynä: Valmistuneen pitää osata määritellä, suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää monimutkaisia teknisiä järjestelmiä nykyaikaisessa tiimityöhön perustuvassa ympäristössä. CDIO-periaatteilla tuetaan koulutuksen kehittämistä. Periaatteet tuovat esiin koulutuksen kehittämisen osa-alueita ja antavat suuntaa koulutusohjelmien opetussuunnitelmien ja opetuksen jatkuvaan parantamiseen ja arviointiin. Periaatteet kuvaavat CDIOkoulutusohjelman tunnusomaiset piirteet. Ne toimivat myös suuntaviivoina koulutusohjelman kehittämis- ja arviointityössä sekä edistävät kansainvälistä koulutuksen laadun vertailtavuutta. CDIO:n periaatteet on esitetty taulukossa 1. Ne käsittelevät koulutusohjelman filosofiaa (periaate 1), opetussuunnitelmatyötä (periaatteet 2, 3 ja 4), suunnittele-toteutatestaa -projekteja ja oppimisympäristöjä (periaatteet 5 ja 6), uusia opetus- ja oppimismenetelmiä (periaatteet 7 ja 8), opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä (periaatteet 9 ja 10) ja arviointia (periaatteet 11 ja 12). Näistä seitsemän periaatetta on keskeisiä, koska ne erottavat CDIO:n muista pedagogisista uudistushankkeista (nämä seitsemän on merkitty asteriskilla, *). Viisi muuta periaatetta täy- Jätteiden lajittelijarobotti. dentävät CDIO-mallia ja kuvaavat insinöörikoulutuksen hyviä käytäntöjä. Jokaisesta periaatteesta on laadittu kuvaus, joka selvittää periaatteen sisällön sekä perustelu, joka korostaa syitä soveltaa periaatetta. Lisäksi näyttö kuvaa esimerkkejä toiminnasta, joka osoittaa periaatteen toteutumista koulutusohjelmassa. Yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät www. cdio.org sivustolta. Periaatteen 1 mukaan tuotteen ja järjestelmän elinkaari (määrittely, suun nittelu, toteutus, ylläpito si sältäen myös Ryhmä Periaatteet Perusfilosofia 1. CDIO viitekehyksenä * Opetussuunnitelmatyö Suunnittele, toteuta ja testaa -kokemukset ja oppimisympäristö 2. CDIO opetussuunnitelmien tavoitteet* 3. Integroidut opetussuunnitelmat* 4. Johdanto insinööriopintoihin 5. Suunnittele-toteuta-testaa projekti* 6. CDIO oppimisympäristöt Aktiiviset opetus- ja oppimismenetelmät Henkilöstön kehittäminen 7. Intergroitu oppiminen* 8. Aktiiviset opetus- ja oppimismenetelmät 9. Opettajien CDIO-taitojen kehittäminen* 10. Opettajien opetustaitojen kehittäminen Arviointi 11. CDIO-taitojen arviointi* 12. CDIO-mallia soveltavan koulutusohjelman arviointi Taulukko 1. CDIO-periaatteet 2/2009 Toolilainen 10

11 huollon, jatko kehityksen ja mahdollisen poistamisen) muodostaa insinöörikoulutuksen viiteke hyksen, jossa tekninen tieto ja taito opetetaan, harjoitellaan ja opitaan. O p e t u s s u u n n i t e l m a a n kir jataan yksi tyiskohtaiset oppimis ta voitteet eli ne tiedot, taidot, arvot ja asenteet, jotka opiskelijan tulee valmistuttuaan omata. Opetus suun nitelma rakentuu toisiaan tukevista opintojaksoista, joihin integroidaan henkilökohtaisten, sosi aalisten sekä tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taitojen oppiminen. Johdanto insinööriopintoihin antaa käsityksen insinöörin tehtävistä ja vastuualueista. Tämä projektiopinto jakso kattaa toimintoja, jotka ovat tärkeitä uusien tuotteiden ja järjes telmien kehitysproses sis sa. Mukana ovat 1. periaat teessa kuvatut suun nittelu- ja toteutusvaiheet, sekä sovel tuvat osat määrittelyvaiheesta. Ope tussuunnitelma sisältää vähintään kaksi suunnittele-toteuta-testaa pro jektia, ts. hanketta, joissa opiskelijat määrittelevät, suunnit te levat, toteut tavat ja testaavat tuotteen tai järjestelmän, ensin yksinkertaisella ja sitten edistyneemmällä tasolla. Fyysinen oppimisympäristö kattaa perinteiset tilat kuten luokka huoneet, luentosalit ja ryhmätyötilat, mutta myös laboratoriot, jotka tukevat tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taitojen oppimista yhtä aikaa oppiainesisältöjen kanssa. Opetus ja oppiminen perustuvat aktiivisiin, kokemuksellisiin me ne telmiin. Opettajat kehittävät osaamistaan ja saavat tukea, jotta he voivat kehittää osaamistaan integroidussa opetuksessa, aktiivisten ja kokemuksellisten opetusmenetelmien käytössä sekä opiskelijoiden oppimisen arvioinnissa. Tarkoituksenmukainen arviointi perustuu erilaisten menetelmien käytölle. Nämä menetelmät voivat sisältää kirjallisia ja/tai suullisia kokeita, opiskelijoiden havainnointia, opiskelijoiden omaa reflektointia, oppimispäiväkirjoja, portfolioita sekä itse- ja vertaisarviointia. Koulutusohjelman arviointi kuvaa ohjelman onnistumista asetettuihin tavoitteisiin nähden. Näyttöä ohjelman onnistumisesta voivat olla opintojaksoarvioinnit, opettajien palautteet, aloittavien ja valmistuvien opiskelijoiden haastattelut, ulkopuolisten arvioijien haastattelut sekä alumnien ja työnantajien seurantakyselyt. Näiden arviointien tulokset voidaan säännöllisesti lähettää opettajille, opiskelijoille, johdolle, alumneille ja muille sidosryhmille. Tämä palaute toimii päätöksenteon ja ohjelman jatkuvan kehittämisen perustana. Valaistusta säätelevä robotti. Turun ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmassa CDIO on johtanut opetussuunnitelmamuutoksiin. Ensimmäisen vuoden syksyyn kehitettiin opintojakso nimeltä tuotekehitys (6 op). Siinä opiskelijoille julistettiin tuotekehityskilpailu, jossa ideana oli kehittää ilmastonmuutosta hillitsevä tuote ja toteuttaa se legorobottien avulla. Kilpailevia ryhmiä oli 9 ja joka ryhmässä oli keskimäärin 8 opiskelijaa. Opiskelijat käyttivät noin tuntia viikossa tuotteen kehittämiseen. Taulukossa 2 on esitetty viikoittainen ohjelma. Joka viikko oli aiheeseen liittyviä luentoja pari tuntia sekä tuutorien ohjausta ja oppimisen testausta. Tuotekehitysprojektin yhteydessä opittiin ohjelmointia, projektinhallintaa, tuotteen kehittämisen vaiheet, tiimityötaitoja sekä yleensäkin ammatillisen käyttäytymisen taitoja. Opintojakson lopussa opiskelijaryhmät esittelivät aikaansaannoksiaan laajemmalle yleisölle messuilla. Robottien esittelyssä ja näyttelyssä nähtiin mm. jätteiden lajittelijarobotti (kuva 1) ja automaattisesti kodin valaistusta säätävä järjestelmä (kuva 2). Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella on tarkoitus kehittää opintojaksoa edelleen, mutta jo nyt on selvää, että tuotekehitysopintojaksolla on onnistuttu tuomaan ensimmäisen vuoden insinööriopintoihin kaivattua käytännönläheisyyttä ja selventämään opiskelijoille mahdollista tulevaa toimenkuvaa. Tämä opintojakso innosti myös opettajia tuoreutensa ja yhteisen suunnittelun takia. Suunnitteluvaihe varsinkin oli mukaansatempaava, kun kolmella opettajaryhmällä oli oma kilpailunsa robotin rakentamisen ja ohjelmoinnin osalta (kuva 3). CDIO on näkynyt myös opettajien kouluttamisena. Syksyn 2009 aikana ovat kaikki tulosalueen Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan opettajat opiskelleet aktiivisia opetusmenetelmiä. Opettajat aktivoitiin opiskelun aikana kokeilemaan uusia menetelmiä ja ryhmätyöskentelyä. Koulutuksen lopussa jokai nen opettajaryhmä esitteli kokeilujaan. Näin saatiin jaettua paljon hyviä ideoita opetuksen aktivoimiseksi. Taulukko 2. Tuotekehitysprojektin aikataulu Viikko Toolilainen 2/2009 Oppimisen aihe 38 Toimeksianto 39 Projektisuunnittelu ja laadunvarmistus 40 Telaketjuajoneuvo (NXT:n esittely, mekaniikka, kehitysympäristö) 41 Törmäys- ja äänianturit (looginen toiminnallisuus; perusohjelmointi) 42 Valo- ja ultraäänianturit (vaativampi ohjelmointi, rinnakkaisuus) 44 Järjestelmätestaus (ryhmien tuotosten testaus ristiin) 45 Tuotekehitysprojektin työstäminen 46 Markkinointiviestintä 49 Tuotteistaminen 50 Loppukilpailu ja esittely Opettajaryhmä perehtymässä Lego Mindstorm H -robottialustaan, jota hyödynnetään tuotekehitysopintojaksolla. 11

12 Juhani Keskitalo, dipl.ins., projektipäällikkö INSSI-hanke Hämeen ammattikorkeakoulu INSSI tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishanke Tekniikan alan korkeakoulutuksen kehittäminen on yksi maamme hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteista. Ammattikorkeakoulut ovat käynnistäneet asian edistämiseksi yhteisen valtakunnallisen INSSI-hankkeen, johon osallistuvat kaikki insinöörejä kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Toiminta tapahtuu Arenen tekniikan ja liikenteen alan kehittämisryhmän työhön liittyen, joten kaikilla ammattikorkeakouluilla on kanavat hankkeeseen. Hankkeen tiivistetyt tavoitteet ovat kasvattaa tekniikan koulutuksen vetovoimaa 10 %, vähentää keskeyttämisastetta 10 % ja lyhentää läpäisyaikoja. Käytännön toimintatavoitteet perustuvat näihin. Keskeisiä toimijoita hankkeessa ovat kehittämisryhmät, joita toimii kolme: Oppimisprosessi, koulutusrakenne sekä markkinointiviestintä. Kehittämisryhmien jäsenet ja vetäjät ovat eri ammattikorkeakouluista ympäri Suomea. Hanke on kolmivuotinen, ja se päättyy Pyritään läheiseen yhteistyöhön Hanke pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monta opettajaa insinöörikoulutusohjelmissa. Hankkeen valtakunnallinen toiminta täydentää koulutusohjelmissa tapahtuvaa paikallista kehittämistyötä ja kokoaa sen voiman valtakunnalliseksi. Hanke pyrkii nostamaan esille ja levittämään kaikkien tietoon parhaita käytäntöjä tekniikan opetuksessa. Hyviä innovaatioita on eri puolella Suomea, mutta niitä ei yleisesti tunneta. Insinöörikoulutusta kritisoidaan sirpaleiseksi ja sen läpäisyaste on nyt kritiikin kohteena. Rakenteellisia ratkaisuja näihin on hyvä kehittää yhdessä eri näkökulmia ja kokemuksia hyödyntäen. Hankkeen pyrkimyksenä on toiminnan ja tulosten jalkauttaminen kaikkien ammattikorkeakoulujen kaikkiin koulutusohjelmiin. Insinööriammatti ei tällä hetkellä kiinnosta niin monia nuoria kuin itse haluaisimme. Hankkeen haasteena on saavuttaa markkinoinnissa nuorten ajatus- ja viestintämaailma niin hyvin, ettei vetovoiman alhaisuus johdu ainakaan vääristä tiedoista tai asenteista. Hanke täydentää paikallista markkinointia valtakunnallisella kampanjalla ja mahdollistaa samansuuntaisen toiminnan yhdessä. Toiminnan organisointi Hankeen neuvottelukuntana toimii Arenen tekniikan alan ryhmä, ja sen joka kokouksessa raportoidaan hankkeen etenemisestä. Hankkeella on laajapohjainen ohjausryhmä, jossa on jäseniä eri ammattikorkeakouluista, työelämän järjestöistä sekä OPM:stä, Arenesta, Samokista ja Toolista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii rehtori Veijo Hintsanen HAMKista. Käytännön toimijoina ovat kehittämisryhmät, joissa on vetäjän johdolla tiiviimmin kokoontuva ydinryhmä sekä toimintaan internetin ja seminaarityöryhmien kautta osallistuva verkosto. Oppimisprosessin ryhmän vetäjä on Janne Roslöf (TuAMK), ja jäseniä on ydinryhmässä 12 + verkostossa 38. Koulutusrakenneryhmän vetäjä on Matti Lähdeniemi (SAMK), ja mukana on henkilöä. Markkinointiviestinnän ryhmän vetäjä on Vesa Vilenius (HAMK), ja mukana on henkilöä. Markkinointiviestinnän sivuista www. insinooriksi.fi vastaa OAMK. Hankkeen projektipäällikkö on Juhani Keskitalo (HAMK). Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteesta inssi. 12 2/2009 Toolilainen

13 Hankkeen budjetoidut kokonaiskustannukset ovat jakautuen tasan kolmelle vuodelle. Hakemuksen rahoitussuunnitelma oli: OPM:n hankerahoitus , ammattikorkeakoulujen oma rahoitus ja muut tahot Hankkeen suurin kulukohde on vetovoimamarkkinointi, johon ensimmäisen talven kampanjassa käytettiin Toiminta on budjetoitu alun perin kalenterivuosien mukaan, mutta toiminta pääsi täysillä käyntiin vasta Aikataulua on siirretty eteenpäin niin, että hanke päättyy Korjattu aikataulu sopii myös paremmin yhteishakujen rytmiin siten, että kolmas vetovoimakampanja tähtää yhteishakuun huhtikuussa 2011 ja mahtuu aikatauluun. Miten hanke toimii Hankkeessa työskennellään kolmessa teemoittaisessa kehittämisryhmässä. Niille on nimitetty vetäjät ja ydinryhmien jäsenet edustaen laajasti eri ammattikorkeakouluja. Ydinryhmien tehtävä on kehittää ja viedä ryhmälle annettua aihetta eteenpäin konkreettisesti. Työ tapahtuu ydinryhmien kokouksissa ja niiden välillä. Ydinryhmien jäsenyys edellyttää sitoutumista ja panostusta. Kehittämisryhmien vetäjät kokoontuvat lisäksi keskenään koordinoimaan toimintaa ja käsittelemään yhteisiä seminaareja ja julkaisuja, joten heillä on hyvin keskeinen rooli ohjausryhmän lisäksi. Asioita käsitellään myös parikolme kertaa vuodessa hankkeen valtakunnallisissa kehittämisseminaarien työryhmissä. Ryhmien työn seuraamiseksi kuka tahansa voi liittyä ryhmän verkoston jäseneksi. Verkostossa on mahdollisuus seurata ydinryhmän työtä ja osallistua kehittämisseminaarien työryhmissä asioiden kehittämiseen. Keskeistä on myös verkostojen jäsenten rooli tulosten ja toimenpiteiden soveltamisessa ja hyödyntämisessä paikallisesti. Kehittämisseminaareihin ja niiden työryhmiin voi osallistua kuka tahansa. Niissä on siis mahdollisuus kehittää asioita vielä laajemmalla pohjalla sekä mahdollisuus saada sidosryhmien ja kentän palautetta. Kehittämisryhmien työskentelyä kokoontumisten välillä tuetaan Moodle-alustalla, jonka käyttäjätunnukset annetaan myös verkostojen jäsenille. Moodle-työtilassa on esityksiä ja välituloksia, joista on mahdollisuus käydä siellä keskustelua. Vilkkaimmin ovat toistaiseksi keskustelleet markkinointiryhmän jäsenet. Muut suosivat sähköpostia. Mitä nyt tapahtuu Hankkeen tavoitteet on siis tiivistetty kolmeen maaliin, joiden sisältö on oikeasti laajempi: vetovoima + 10 %, keskeyttäminen 10 % ja läpäisyajat lyhemmiksi. Näitä tavoitteita kohti mennään nyt kolmella painopisteellä. AVetovoiman parantamiseksi hankkeessa toteutetaan valtakunnallinen markkinointikampanja, jonka runkona on Sivusto on suunnattu ensisijaisesti nuorisolle eli elämänvaiheeseen, jossa vasta mietitään uravalintaa. Sivujen nuorekkuus on kyllä viehättänyt varttuneempaakin väkeä. Sivustolla on myös ruotsinkielinen osoite www. ingenjor.fi. Sivuille ollaan suunnittelemassa useita kivoja ja informatiivisia lisäyksiä, joilla insinööriammatti tulisi vähän tutummaksi. Sen lisäksi syksyllä on taas tulossa näkyvä mediakampanja ja muuta kivaa säpinää. Opetuksen ja opiskelun B kehittämiseksi hanke on käynnistänyt Insinöörikoulutuksen hyvät käytännöt kartoituksen. Keväällä 2009 pyydettiin ammattikorkeakouluja vastaamaan kuvaamalla insinöörikoulutuksessa toteutettuja onnistuneita konkreettisia toimintamalleja, prosesseja sekä käytäntöjä. Määräaikaan mennessä tuli 43 vastausta ja jälkikäteen vielä toistakymmentä. Tulos on innostava. Toteutettujen tapausten onnistumisten ydinaines analysoidaan työryhmässä, ja tulokset levitetään valtakunnallisesti kaikkien hyödynnettäväksi. Suunnitteilla on julkistaa kaikki kuvaukset viimeistelyn jälkeen sähköisesti kaikkien vapaasti tutustuttavaksi. Lisäksi suunnitellaan järjestettäväksi vuonna 2010 valtakunnallinen seminaari, johon kutsuttaisiin laajasti opettajia kuulemaan ja keskustelemaan hyvien kokemusten hyödyntämisestä omassa työssään. C Opiskelun sujuvuuteen ja keskeyttämisten vähentämiseen tähtää myös hankkeen koulutusrakenteen kehittämisryhmän työ. Ryhmässä pohdi- Toolilainen 2/

14 taan monipuolisesti, millainen koulutusohjelmarakenne ja tutkinnon sisäinen rakenne olisi tältä kannalta toimivin ja vastaisi samalla opiskelevan nuorison uramielikuviin sekä täyttäisi elinkeinoelämän rekrytointitarpeet. Koulutusrakenteen kehittämisryhmässä laaditaan tästä ehdotusta eli mallia laajemman keskustelun ja päätösten pohjaksi. Hanke järjestää kaksi kehittämisseminaaria vuodessa. Niissä on muutama hankkeen aihealueen kannalta mielenkiintoinen alustus sekä kehittämisryhmien ajankohtaisia asioita, joita käsitellään myös työryhmissä. Laajemmalle yleisölle suunnattuja tapahtumia järjestetään sopivan tilanteen ja aiheen tullen. Keväällä 2009 insinöörikoulutuksen kehittämistä sekä teknologian, osaamisen ja insinöörikoulutuksen roolia kestävässä kehityksessä käsiteltiin Oulussa AMK-päivien osaseminaarissa. Hankkeessa tehdään myös julkaisuja eri teemoista. Ensimmäinen niistä on yleisesittely hankkeen taustoista, tavoitteista ja työskentelystä, ja se ilmestyy syksyllä Seuraava on oppimisprosessiryhmän kyselyn tuloksen julkaisu, ja toteutusmuoto on todennäköisesti sähköinen. Myöhemmin päätetään, miten ja missä muodossa koulutusrakennemalli ja hankkeen tulosten yhteenveto julkaistaan. Ajankohtainen tiedottaminen toteutetaan hankkeen verkkosivujen, mediatiedotteiden ja lehtiartikkelien avulla. Sisäisessä tiedottamisessa käytetään uutiskirjeitä ja Moodlealustaa. Seuraava valtakunnallinen INSSI-seminaari pidetään Sen yhteydessä julkistetaan hankkeen ensimmäinen julkaisu. Seminaari on kaikille avoin, ja siitä tulee aikanaan tarkempaa tietoa sivuille fi/inssi. Kehittämisryhmien verkostoihin voi edelleen liittyä jäseneksi ilmoittautumalla osoitteeseen tai suoraan ryhmien vetäjille. Kytkennät muuhun tekemiseen Vuosina on toiminut OPM:n rahoituksella Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä, johon on kuulunut jäseniä ammattikorkeakouluista, teknillisistä yliopistoista sekä järjestöistä. Sen koordinointivastuu on ollut Tekniikan Akateemisten Liitolla. Molemmissa hankkeissa on käsitelty osittain samoja aihepiirejä, mutta ei kahteen kertaan, joka on varmistettu yhteisten jäsenten kautta. OPM:n rahoituksella on myös toiminut useita ammattikorkeakoulujen verkosto- ja yhteishankkeita, kuten AMKtutka, INTO, KEKO ja YAMK-verkko sekä päättyneinä mm. TUPA ja HARKE. Rajapinta näihinkin on varmistettu niin, että samaa ei tehdä kahteen kertaan, vaan toisten tuloksia hyödynnetään. Hankkeen työllä on lisäksi suora kytkentä Arenen toimintaan, kuten edellä on kuvattu. Mitä hyötyä inssihankkeesta on? Hankkeella on vilpitön tarkoitus vaikuttaa insinöörikoulutuksen nykyisiin kipupisteisiin parantavasti. Yhdistämällä ponnisteluja ja yhteistyöllä toteutuu toivottavasti yhtälö = 3. Haasteena on saada yhteistyön tulos saavuttamaan mahdollisimman monta opettajaa hankkeessa aktiivisesti toimivien lisäksi. Työn seuraaminen on mahdollistettu kehittämisryhmien verkostojen, verkkosivujen ja kehittämisseminaarien kautta. Insinöörikoulutuksen vetovoimaluku oli vuosi sitten 1,87 ja kasvoi tämän vuoden kevään nuorten yhteisvalinnassa suomen- ja ruotsinkielisten koulutusohjelmien osalta arvoon 2,15. Koska merkittävä vaikuttaja opiskeluhalujen kasvuun oli yleinen talouden huono tilanne, pitää INSSI-hankkeen vetovoimakampanjan paahtaa edelleen täysillä asemien säilyttämiseksi. Nyt kasvanut opiskeluhalu pitää saada vakiinnutettua kasvaneeksi tietoisuudeksi ja kiinnostukseksi insinööriopintoja kohtaan. Hankkeen yhteinen vetovoimakampanja antaa vahvaa taustatukea paikalliselle markkinoinnille. INSSI-hanke kasvattaa koko tekniikan alan kiinnostusta, ja ammattikorkeakoulujen tehtävä on napsia sen pohjalta hakijat itselleen. Hankkeen oppimisprosessiryhmän kokoamalla hyvien käytäntöjen kuvauksilla ja niiden analyyseillä tulee toivottavasti olemaan paljon käyttöä ideapankkina omille ratkaisuille. Tarkoitus ei ole tuputtaa malliratkaisuja paikasta toiseen, vaan antaa aineksia pohtia, mitä toisten kokemuksista voisi hyödyntää itsellä. Hankkeessa kehiteltävällä koulutusrakenteen uudistuksella tulee olemaan iso merkitys insinöörikoulutuksen kilpailukyvylle pienenevien ikäluokkien keskuudessa. Näin hanke vahvistaa tekniikan ja liikenteen painoarvoa ammattikorkeakouluissa ja turvaa eri yksikköjen toimintakyvyn. 14 2/2009 Toolilainen

15 Yhteys- ja jäsentietojen muutosilmoitus Voit ilmoittaa tällä lomakkeella muutokset TOOLin toimistoon, jos jäät virkavapaalle, äitiyslomalle, työttömäksi, eläkkeelle tai eroat jäsenyydestä. Yhdistys Henkilötunnus Suku- ja etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin kotiin Postitoimipaikka toimeen Matkapuhelin Sähköposti Työnantaja Työpaikka Tehtävänimike vakinainen määräaikainen Pääaine opetuksessa Muut aineet Täysi jäsenmaksu (1 % palkasta) Työantaja perii Maksan itse Alennettu jäsenmaksu (7 euroa/kk) alkaa päättyy Syy Eroan TOOLista ja Opettajien Työttömyyskassasta Siirryn eläkkeelle ja eroan TOOL ry:stä pvm Siirryn eläkkeelle ja haluan olla eläkeläisjäsen 10 /vuosi Päiväys Allekirjoitus Toolilainen 2/2009 2/

16 Kauko Kallio Opinto-ohjaus jatkuv Opinto-ohjaus tai oppilaanohjaus tuli teknillisten oppilaitosten työkuvioihin 1980-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäiset opot koulutettiin Jyväskylän yliopiston ja teknillisen oppilaitoksen opettajaopiston yhteistyössä laaditun ohjelman mukaisesti yhdessä ammatillisten oppilaitosten opo-koulutettavien kanssa. Käynnistetyn kulutuksen tarpeet olivat silloin monelle hämärän peitossa. Moni perinteisesti ajatteleva opettaja leimasi koko työn aivan totaalisesti huuhaa-hommaksi ja täysin tarpeettomaksi. Tämä käsitys oli hyvin perusteltavissa, kun katsoi taaksepäin perinteisten tekujen tekemiseen ja tuloksiin. Aina 80-luvun jälkipuoliskolle asti opiskelijat kävivät jo hakuvaiheessa tiukan prosessin läpi ja opiskelemaan pääsi vain terävin ja motivoitunein porukka kustakin ikäluokasta. Myös aikaisempi opetusalan substanssiosaaminen oli pääsääntöisesti perusteiltaan kunnossa, kun useat opiskelijat olivat olleet alan töissä ennen opintojen aloittamista. Kun opiskelijapaikkojen määrä kasvoi kaikilla koulutustasoilla ja samalla ikäluokat pienenivät, alkoivat oppimisen tulokset ja sitä myötä valmistumisajat ja arvosanat tippua ja sen lisäksi opintojen keskeyttäminen lisääntyä. Opiskelemaan tultiin kaverin perässä tai muuten vain paremman tekemisen puuttuessa. Tulokset tippuvat dramaattisesti. Todettiin, että pitäis tehrä jotain. Yksi ratkaisu oli aloittaa opiskelijoiden ohjaus, tukeminen ja neuvonta opiskelussa kuin muissakin oppimista tukevissa asioissa. Annettiin ministeriötasolta määräys käynnistää opintoohjaus kaikissa tekuissa kautta maan. Ajatuksia ohjauksesta Kanadan malliin Tämän vuoden valtakunnallisilla opinto-ohjaajien päivillä Tampereella oli yli 700 ammattilaista kaikilta kouluasteilta. Se kuvaa jotenkin sitä, miten massiivisesta työstä ohjauksessa on nykyisin kyse. Samalla työsaralla on ohjaajien ohella lisäksi erilaisia kuraattorin tehtäviä hoitavia henkilöitä, terveydenhoitajia psykologeja ja teologisen koulutuksen saaneita ihmisiä. Eipä siis olekaan ihme, että väkeä riitti ja juttu luisti päivien eri teemapajoissa ja luentosessioissa. Seminaarissa oli läsnä myös ulkomaalaista verta. Erään seminaarin pääesityksistä piti kanadalainen psykologian professori Bryan Hiebert. Hän toimii Calgaryn yliopiston professorin toimen ohella myös kansainvälisen ohjausalan järjestön IAEVG:n puheenjohtajana. Professori Hiebert kiitteli päivien järjestäjiä todeten, että Suomi nähdään maailmalla ohjauksen mallimaana. Tämän hetken eräänä suurimmista haasteista koulutusympäristöissä ja ohjauksen työsaralla hän piti sitä, että työelämä kulkee tempoilemalla. Nopeat muutokset seuraavat toisiaan ja työvoiman tarve ja saatavuus vaihtelevat niin nopeasti, että koulutuksessa olevat eivät kykene pysymään vauhdissa mukana. Jo normaalin 3-4 vuoden koulutuksen aikana suhdanteet muuttuvat niin nopeasti, että opiskelija joutuu pohtimaan ja ehkä vaihtamaan valmistumisen jälkeistä urasuunnitelmaa jopa useamman kerran opiskelun kuluessa kuvasi Hiebert työelämän muutoksen nopeutta. Tämä on osaltaan lisännyt ohjauksen työtä ja sen vaativuutta. Samoin räjähtämällä kehittyvä tietotekniikka ja muutkin uudet ja uudistuvat teknologiat työllistävät sekä ohjaajia että opiskelijoita ja vaativat muuntautumiskykyä. Ohjaajan pitäisi kyetä valmentamaan opiskelijaa tehtäviin, joita ehkä ei vielä ole edes olemassa opiskelun aikana, kiteytti Hiebert luentonsa tämä osion. 16 2/2009 Toolilainen

17 assa muutoksessa Erilaisuus luo ja vaatii uusia ratkaisuja Päivien johtoteemaan Ohjausta ilolla ja sykkeellä liittyen Hiebert neuvoi niin nuoria kuin kokeneempiakin opoja työskentelemään sydämen ääntä kuunnellen ja inhimilliset näkökohdat huomioon ottaen. Tarkkaa uraosaamista ei koulun aikana pysty kukaan täydellisesti rakentamaan. Se muotoutuu työssäolon aikana jatkuvan oppimisen kautta. Myös toimivan työympäristön luominen on työpaikan esimiesten tehtävä. Sen sijaan positiivisen ilmapiirin luomiseen on jokaisella oma vastuunsa ja sen asenteen luomisessa on iso rooli myös opintojen ohjaajilla ja kaikilla opettajilla. Erilaisten opiskelijoiden asettamiin haasteeseen hän vastasi mm. näin: Jos toimii aina samalla tavalla, saa aikaan aina samanlaisia tuloksia. Samaan teemaan liittyi päivien useampikin luento ja keskustelu. Myös yksi teemapaja Haastavimman ohjattavan kanssa työskentely käsitteli tätä aihetta hyvin moni-ilmeisesti. Terveiset myös Brysselistä Korkean tason ohjaajan kokemusta ja näkemystä niin suomalaisesta kuin kansainvälisestä ohjaustyöskentelystä toi päiville KT Raimo Vuorinen. Hän työskentelee nykyisin Euroopan koulutussäätiön (ETF:n) toimituskunnassa toimipaikkana Brysssel. ETF tukee koulutusjärjestelmien kehittämistä EU:n lähialueilla sekä jakaa ammatillista koulutusta koskevaa tietoa eri alueiden ja kulttuurien välillä Euroopassa. Toimituskunta välittää tutkimustietoa omia julkaisukanaviaan ja lehtiä käyttäen. ETF (http://etf.europa.eu/) työskentelee parhaillaan 30 kumppanimaan kanssa kolmessa maanosassa. Kansainvälisenä asiantuntijakeskuksena koulutussäätiö tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten toimielinten ja järjestöjen, kuten Cefefopin, Maailmanpankin, OECD:n, ILO:n, Euroopan investointipankin ja Unescon kanssa. Toolilainen 2/

18 Hannu Räsänen Kuvia suomalaisest teollisesta kehityksestä Merikeskuksen sijaintipaikasta riideltiin aikoinaan kiivaasti. Vellamoon on ainakin panostettu. Kotka on saanut uuden helmen. Vierailija voi hankkia monipuolisesti tietoa ja elämyksiä. Aaltoa muistuttavan katon alle sijoittuvat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Tiedekeskus Vellamo. Rakennuksen suuri volyymi eroaa massiivisuudellaan jopa sataman mittakaavasta. Museossa paneudutaan Suomen merenkulun historiaan niin merenkulkijan elämän, laivojen kehityksen, merikaupan kuin laivamatkustamisen näkökulmasta. Näyttelyssä voi matkustaa ajassa Suomen merenkulun alkuaikoihin, mutta oman aikammekaan asioita ei ole unohdettu. Finnjetin hytin ja sisääntulokerroksen taulun museointi on arvokas kulttuuriteko. Monet tekniikan alan opiskelijat tutustuivat aikoinaan Finnjetin valtaviin turbiinimoottoreihin. Moottorit ovat juuri romutettu Intiassa, mutta iloisen punainen pesupöytä löytyy museosta. Kymenlaakson museon päänäyttely kertoo arkisesta työstä, leivän hankkimisesta mereen liittyen tai tehtaan pillin komennosta. Samalla on kuvattu Kotkan vilkasta huvielämää vuosien varrelta. Ja jos ei keksi itselleen yhtään mitään tekemistä Vellamossa, niin museovierailija voi sulkeutua joutilaisuuden tilaan. Sellainenkin löytyy. Toki ilman joutilaisuuden tilassakin vierailua, kannattaa varata vähintään neljä tuntia aikaa merikeskusvierailulle. Itse aion vierailla tässä museossa myös toistamiseen. 2/2009 Toolilainen 18

19 a merenkulusta ja - Merikeskus Vellamo Toolilainen 2/

20 TkT Ansa Harju, tuotantotalouden yliopettaja TkT Taina Tukiainen, tuotantotalouden osaston johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Palkittua ja palkitsevaa tuotanto tutkimus tukevasti yhdessä Helsingin tuotantotalouden toimintamalli perustuu siihen, että jokainen kantaa vastuun omasta ja yhteisön kehittämisestä. Onneksi sana on kiirinyt kuluneen runsaan seitsemän vuoden aikana niin, että tuotantotalouden yhteisöön hakeutuvat tällaisessa toimintakulttuurissa viihtyvät toimijat: opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta sekä yritysten edustajat. Toki toimintamallilla sinänsä on myös imua ; jos joku opiskelija ei heti löydä itsestään näitä ominaisuuksia, vetää oman tiimin esimerkki mukanaan niin, että todella vaikuttavia kehityspolkuja on päästy vuosien varrella todistamaan. Yhteisön osaamisen kehittäminen edellyttää, että projekteissa syntyy uutta tietoa hyödynnettäväksi ja jatkojalostettavaksi seuraaville ryhmille. Aloitteita tutkimushankkeiden aihealueiksi on tullut yritysten lisäksi muilta sidosryhmiltä. Esimerkiksi opiskelijoiden aktiivisuus on ollut kiitettävää. Näin on päästy ketterästi mukaan hankkeisiin silloin, kun uuden asian rahoitukseen on ollut mahdollisuus saada ulkopuolista tukea. Y-sukupolven kanssa työskenneltäessä merkitysten on synnyttävä tekijöissä. Siirryttäessä tiedoista kompetensseihin yrityksetkään eivät enää arvosta opiskelijaa, joka kyllä omaksuu moitteettomasti annetun tiedon. Nyt kaivataan tekijöitä, jotka innostuvat ja innostavat toisia. Tällaisessa yhteisössä on energisoivaa työskennellä. Yhteisön tehtävänä on luoda sellaiset olosuhteet, että kullekin löytyy oma innostava juttunsa, jota voidaan kutsua vaikka punaiseksi langaksi tai tarinaksi. Kansainvälinen toimintaympäristö Projektien merkityksellisyyden varmistamiseksi on vertailukohteita haettava kansainvälisesti. Yhteisössä tämä tietysti toteutuu monikansallisten yritysten projekteissa. Projektien lisäksi toimintamalliin on sisäänrakennettu kansainvälinen jatkuva yhteistyö, jolla saadaan reaaliaikainen tieto myös koulutuksen tasosta ja rakenteiden kehityksestä maailmalla. Insinöörikoulutuksen (Bachelor) ykkösvuodesta alkaen projekteja vetävät myös englanninkieliset opettajat. Näin varmistetaan se, että opiskelijoilla on riittävät valmiudet kolmantena vuonna lähteä pakolliseen ulkomaanvaihtoon. Jotta taataan, että ulkomailta löytyy opiskelu- ja harjoittelupaikkoja riittävästi, toteutetaan kolmas opiskeluvuosi koko- naan englanniksi. Täten on mahdollista tasapainottaa paikalla olevien opiskelijoiden määrä niin että syys- ja kevätlukukaudella omista opiskelijoista noin puolet on ulkomailla ja vastaava määrä yhteistyökorkeakoulujen vaihto-opiskelijoita Helsingissä. Master of Engineering in Industrial Management -koulutusohjelma on kokonaan englanninkielinen. Tämä vastaa siihen vaatimukseen, jonka ulkomaiset yhteistyökorkeakoulut ja kansainväliset yhteistyöyritykset ovat esittäneet. Tutkimushankkeet toteutetaan kansainvälisinä, jotta tutkimus ja koulutus voidaan nivoa yhteen, on kielenkin oltava yhteinen. Asiantuntijuuden verkostot Jotta merkityksellistä ja uutta luovaa koulutusta ja tutkimusta voidaan yhdistää, tarvitaan asiantuntijoiden verkostoa sekä kotimaassa että ulkomailla. Projektit mahdollistavat sen, että kukin asiantuntija voi valita ne hankkeet, joissa on mielekästä olla täysillä mukana. Osaston opettajina toimivat tohtorit huolehtivat tutkimuksen laadusta. Määrällisen vaikuttavuuden lisäämiseksi on tutkimushankkeisiin saatu mukaan asiantuntijoita eri 20 2/2009 Toolilainen

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset 19.1.2011 Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi INSSI hanke OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ Ydinryhmässä 14 jäsentä eri ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

INSSI jatkohanke 2011 2013

INSSI jatkohanke 2011 2013 INSSI jatkohanke 2011 2013 1. TAUSTA Tekniikan osaaminen on välttämätöntä Suomen hyvinvoinnin kannalta Ammattikorkeakoulujen yhteishanke Mukana kaikki insinöörejä kouluttavat amk:t sekä alan järjestöjä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen kehittämishanke Käynnistysseminaari Matti Lähdeniemi 27.10.2008 Koulutusrakenteen kehittämisryhmä Matti Lähdeniemi (SAMK) puheenjohtaja Juhani Keskitalo(HAMK) INSSI-päällikkö

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

CDIO-PERIAATTEET 2.0 The CDIO Standards v. 2.0 1 May 2010, www.cdio.org / Suomenkielinen käännös 29.8.2012

CDIO-PERIAATTEET 2.0 The CDIO Standards v. 2.0 1 May 2010, www.cdio.org / Suomenkielinen käännös 29.8.2012 1 CDIO-PERIAATTEET 2.0 The CDIO Standards v. 2.0 1 May 2010, www.cdio.org / Suomenkielinen käännös 29.8.2012 Tammikuussa 2004 otettiin käyttöön 12 CDIO-koulutusohjelmia kuvaavaa periaatetta. Nämä suuntaa-antavat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Anne-Mari Sund Ylitarkastaja OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ /9.12.2006 /1. Esityksen sisältö Yleiset koulutuspoliittiset

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Tuotekehitys -opintojakso ensimmäisen

Tuotekehitys -opintojakso ensimmäisen Tuotekehitys -opintojakso ensimmäisen opintovuoden alussa Teppo Saarenpää Raija Tuohi Turun ammattikorkeakoulu 17.3.2010 www.turkuamk.fi Sisältö: 1. Tausta 2. Haasteet 3. Tuotekehitys-opintojakson toteutussuunnitelma

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot