Haukilahden alueellinen esteettömyyskartoitus

Transkriptio

1 Haukilahden alueellinen esteettömyyskartoitus Tekninen keskus, marraskuu 2010

2 1 Tilaaja Espoon kaupunki Jaana Länkelin Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2010

3 2 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Tavoitteet Työskentely 4 2. Kartoituksen ja toimenpiteiden kohdentaminen Suunnitelma-alueen rajaus Esteettömyyden erikois- ja perustason reittien ja alueiden määrittely sekä ikäihmisten sijoittuminen alueella Sidosryhmäkävely Kartoituksen toteuttaminen Esteettömyyden nykytila Haukilahdessa Katuympäristö Suojatiet Joukkoliikenteen pysäkit Levähdyspaikat Viheralueet Palvelut Leikkipaikat Muut huomiot Haukilahden kehittämistoimenpiteet Kevyen liikenteen väylät Suojatiet Uudenmaan ELY-keskuksen toimenpiteet Joukkoliikenteen pysäkit Levähdyspaikat Viheralueet Kiinteistöjen toimenpiteet Liikuntapalveluiden toimenpiteet Haukilahden kunnossapidon kehittäminen Jatkotoimenpiteet 60 LIITTEET LIITE 1. TOIMENPIDETAULUKKO LIITE 2. TOIMENPIDEKARTTA 1. Haukilahdenkadun ja ostoskeskuksen alueet LIITE 3. TOIMENPIDEKARTTA 2. Mellstenintien ja Toppelundintien alueet LIITE 4. TOIMENPIDEKARTTA 3. Haukilahden länsiosa

4 3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Lähtökohdat Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelma valmistui vuonna Esteettömyyssuunnitelman laatimisen lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston vuonna 2001 tekemä valtuustoaloite. Aloitteessa esitettiin, että vuoteen 2012 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä joukkoliikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Esteettömyyssuunnitelma toimii taustamateriaalina alueellisille esteettömyyssuunnitelmille. Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa määritellään kunkin alueen osalta esteettömyyden parantamisen toimintatavat ja toteuttamisvastuut, määritellään alueen reiteille esteettömyyden tavoitetasot (erikois- ja perustaso), kartoitetaan esteettömyyden kannalta tärkeimmät reitit sekä priorisoidaan kiireellisimmät toimenpiteet. Esteettömyyttä on käsitelty Suraku-projektissa määriteltyjen esteettömyyden periaatteiden ja ohjeiden sekä vuonna 2007 valmistuneiden Espoon kaupungin katualueita koskevien tyyppipiirustusten mukaisesti. Suunnitelmia tehdään yhteistyössä paikallisten asukkaiden, vanhus- ja vammaisjärjestöjen, kiinteistönomistajien ja alueella toimivien palveluiden ja kaupungin virastojen kanssa. Vuosina Espooseen on valmistunut kolme alueellista esteettömyyssuunnitelmaa: Viherlaakso ja Karakallio, Tapiola sekä Espoonlahti. Suur-Tapiolan suurpiiriin kuuluvassa Haukilahdessa on noin 5660 asukasta, joista yli 64-vuotiaita on noin 1100 (Espoon kaupunki, 2010). Haukilahti on pientalovaltainen kaupunginosa, jota luonnehtii meren läheisyys. Haukilahden maamerkkejä ovat vesitorni ja venesatama. Alueen palvelut ovat keskittyneet Haukilahdenkadun ja Toppelundintien varrelle. Tärkeitä virkistysreittejä ovat Rantaraitin lisäksi Rantaraittiin yhdistyvät puistoväylät. Esteettömyystarkastelut ja merkittävimmät esteettömyyden kehittämistoimenpiteet painottuvat alueen keskeisten palveluiden ja reittien lähialueille. 1.2 Tavoitteet Alueellisilla esteettömyyssuunnitelmilla ohjataan kaupunginosien esteettömyyden parannustyön käytännön toteutusta siten, että se tukee parhaiten kaupungin esteettömyyssuunnitelman tavoitteita. Kaupunginosa on mielekkään kokoinen alue esteettömyyden kehittämisen tarkastelulle ja toimenpiteiden toteuttamiselle. Lähtökohtana on, että esteettömyyttä kehitetään kokonaisina reitteinä ja alueina, jolloin aidosti esteetön omatoiminen eläminen ja liikkuminen alueella tulevat mahdolliseksi. Keskeistä on esteettömyyden jako kahteen laatutasoon (erikois- ja perustaso) ja esteisyyttä kokevien käyttäjäryhmien ja toimenpidetarpeen tunnistaminen. Esitettyjen toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen perusteleminen on tehty edellä mainittujen lähtökohtien perusteella. Esteettömyyden erikoistason alueita, joilla esteettömyyden hyvä taso on erityisen tärkeää, ovat: kävelykatuympäristöt keskusta-alueet, joilla on julkisia palveluja vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalvelujen ympäristöt alueet, joilla on paljon ikäihmisten ja erityisryhmien asumista joukkoliikenteen terminaalit ja erikoistason pysäkkialueet liikunta- ja leikkipaikat, joilla on erityisesti huomioitu kaikki käyttäjät erityiset esteettömät reitit esimerkiksi virkistysalueilla Työn aikana selvitettiin alueella tapahtuva muu rakentaminen ja suunnitelmat sekä liikenteeseen tai viheralueisiin liittyvät kehittämishankkeet ja suunnitelmat. Alueella ei ole käynnissä muita rakentamishankkeita, kuin Haukilahden sataman ravintolan laajentaminen. Haukilahden lähialueella

5 4 on käynnissä Länsimetron rakentaminen. Lähin haukilahtelaisia palveleva asema on suunniteltu Niittykumpuun Haukilahdenkadun ja Merituulentien väliseen kulmaukseen (kuva 1). Aseman lähistölle kaavaillaan paljon uusia asuntoja ja toimistotiloja. Merituulentie Haukilahdenkatu Kuva 1. Niittykummun metroaseman tuleva paikka, sisäänkäynti violetilla (lähde: Länsimetro Oy:n internetsivut, kuva: Arkkitehtitoimisto CJN Oy). Kadunnimet lisätty kuvaan. Samanaikaisesti Haukilahden alueellisen esteettömyyskartoitustyön kanssa oli käynnissä Esteetön Rantaraitti selvitys, jossa kartoitettiin Rantaraitin esteettömät osuudet. Tämän vuoksi tässä työssä ei kartoitettu Rantaraittia, vaan tulokset näiden väyläosuuksien esteettömyydestä saatiin Esteetön Rantaraitti työstä. Haukilahden alueellisessa esteettömyyskartoituksessa kuitenkin esitetään toimenpiteet niille Rantaraitin osuuksille Haukilahdessa, joissa on esteettömyyden kannalta tarvetta toimenpiteille. 1.3 Työskentely Alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatimista ohjasi ohjausryhmä, johon oli kutsuttu seuraavat henkilöt: Jaana Länkelin, pj. Sauli Hakkarainen Kari Tyrylahti Sari Knuuti Tuomo Saarinen Sirkka Tepponen Kaisa Kivelä Peter Westerlund Olli Pitkänen Sirkku Kiviniitty Olli Kilpinen Helena Paimela Martti Rantavuori Jari Mäkynen Elina Latva Tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut, erityissuunnittelu, esteettömyysasiamies Tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut, rakennuttaminen Tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut, ylläpito, joukkoliikenne Tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut, viheralueet Tekninen keskus, erityissuunnittelu Tilakeskusliikelaitos, talonsuunnittelu Sosiaali- ja terveystoimi, tila- ja yhdyskuntasuunnittelu Rakennusvalvontakeskus, lupa-arkkitehti Tekninen keskus, kaupunkisuunnittelu, asemakaavoitus Sosiaali- ja terveystoimi, vammaisasiamies Sivistystoimi, tilat ja alueet yksikkö Vammaisneuvosto, Rakennetaan kaikille -työryhmä Vammaisneuvosto, Rakennetaan kaikille -työryhmä Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Ohjausryhmä kokoontui työn aikana neljä kertaa vuonna 2010: Työn aloituskokous 2.6. Erikoistason nykytila ja Haukilahden seuran asukastilaisuuden palaute Suunnittelualueen nykytilan analyysit ja alustavat toimenpide-ehdotukset Lopulliset toimenpiteet ja työn esittely Rakennetaan kaikille työryhmälle.

6 5 Ohjausryhmän kokousten lisäksi konsultin edustajat osallistuivat Haukilahden seura - Gäddvikssällskapet ry:n asukastilaisuuteen Tilaisuudessa konsultti esitteli työn tarkoitusta ja tavoitteita sekä alustavia kartoitushavaintoja. Tilaisuudessa keskusteltiin alueella liikkumiseen liittyvistä ongelmista ja kerättiin palautetta tilaisuuteen osallistuneilta asukkailta. Suunnitelman laatimisen yhteydessä alueella järjestettiin sidosryhmille kävelykierros , jolloin osallistujat saivat tuoda esiin alueella liikkumisen ongelmia ja tarpeita (kuva 2). Saatu palaute on pyritty huomioimaan esteettömyyssuunnitelmaa laadittaessa. Kuva 2. Esteettömyykävelyllä tarkasteltiin alueen tärkeimpien reittien ja palveluiden esteettömyyttä.

7 6 2. KARTOITUKSEN JA TOIMENPITEIDEN KOHDENTAMINEN 2.1 Suunnitelma-alueen rajaus Suunnitelma-alue määriteltiin rajautumaan pohjoisessa Länsiväylään, lännessä Gräsanojaan, etelässä mereen ja idässä linjalle Särkitie-Toppelundintie-Hietaniementie (kuva 3). Alueelta tarkasteltiin lisäksi yhteys pohjoiseen suunnitellulle Niittykummun metroaseman paikalle. Asema sijoittuu Merituulentien ja Haukilahdenkadun väliseen kulmaukseen. suunnittelualueen raja metroaseman paikka Kuva 3. Suunnittelualueen rajaus ja suunniteltu Niittykummun metroaseman paikka. 2.2 Esteettömyyden erikois- ja perustason reittien ja alueiden määrittely sekä ikäihmisten sijoittuminen alueella Työn ensimmäisessä vaiheessa tarkistettiin esteettömyyden erikoistasoa vaativien toimipaikkojen sijoittuminen. Erityisen tärkeitä, erikoistason esteettömyyttä ympäristöltään vaativia toimipaikkoja ovat ikäihmisten palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi tarkistettiin muiden esteettömyyden kannalta tärkeiden palveluiden sijoittuminen alueella. Tällaisia ovat päiväkodit ja koulut, kirjasto, kokoontumistilat ja seurakuntien toimipaikat. Haukilahdessa keskeisiä toimipisteitä ovat muun muassa palvelukeskus, neuvola, kirjasto ja Olarin seurakunnan kappeli. Konsultti määritteli alustavasti esteettömyyden erikois- ja perustason reitit, joita tarkennettiin työn edetessä. Esteettömyyden erikois- ja perustason reitit sekä alueen keskeisimmät toimipisteet on esitetty kuvassa 4.

8 7 Kuva 4. Suunnittelualueen kartoitetut erikois- ja perustason reitit sekä palveluiden sijoittuminen.

9 8 Tiedot väestön ikärakenteesta sekä alueellisesta jakaumasta ikäluokittain saatiin Espoon kaupungin paikkatietoaineistoista. Lähtötietojen perusteella konsultti laati tarkastelun yli 59-vuotiaiden sijoittumisesta suunnittelualueella (kuva 5). Yli 59-vuotiaan väestön sijoittuminen on painottunut Haukilahden keskuksen alueelle. Iäkkäitä asukkaita on kuitenkin runsaasti kaikkialla Haukilahden alueella. Tarkastelussa erottuvat myös alueen senioritalot. Kuva 5. Yli 59-vuotiaan väestön sijoittuminen Haukilahden alueella.

10 9 2.3 Sidosryhmäkävely Sidosryhmille järjestettiin kävelykierros Haukilahdessa keskiviikkona Kierrokselle osallistui yhteensä 13 henkilöä. Edustajia oli hankkeen ohjausryhmästä, Rakennetaan kaikille työryhmästä sekä konsultin edustajat (kuva 6). Esteettömyyskierroksilla ja työn aikana saatu palaute on pyritty huomioimaan esteettömyyssuunnitelmaa laadittaessa. Kuva 6. Esteettömyykävelylle osallistui eri sidosryhmien edustajia. Kierroksen reitti seurasi erikoistason reittiä; kierros aloitettiin kuitenkin postilta, joka sijaitsee huoltoaseman yhteydessä Ahventie 2:ssa. Esteettömyyskävelyn reitti on esitetty kuvassa 7. Huoltoaseman sisäänkäynti ja postin palvelutiski sekä kulkuyhteydet sisäänkäynnille Haukilahdenkadulta ja Ahventieltä tarkistettiin. Postilta kuljettiin etelään Haukilahdenkatua Kiiskitien ja Ukkohauentien kautta Haukilahden kappelille. Reitti kappelin sisäänkäynnille tarkistettiin. Kappelilta edettiin Ukkohauentietä ostoskeskukselle, jossa tarkistettiin päivittäistavaraliikkeen ja apteekin sisäänkäynnit sekä ostoskeskuksen edustan kulkuyhteydet. Ostarilta jatkettiin Haukilahdenkatua Toppelundintielle ja tarkistettiin Toppelundintien palveluista kirjaston ja monitoimitalon sisäänkäynnit. Tämän jälkeen palattiin Haukilahdenkadulle ja tarkistettiin Haukilahden palvelukeskuksen sisäänkäynti sekä yhteys viereiseen Pattistenpellon puistoon. Esteettömyyskävely päätettiin ostarin edustalle, jossa tehtiin vielä lyhyt yhteenveto kierroksen aikana tehdyistä havainnoista. Tarkempi kuvaus kierroksen aikana tarkistettujen palvelurakennusten sisäänkäyntien nykytilasta sekä muista havainnoista on esitetty kappaleessa 3 Esteettömyyden nykytila Haukilahdessa.

11 10 Kuva 7. Haukilahden esteettömyykierroksen toteutunut reitti. 2.4 Kartoituksen toteuttaminen Kevään ja kesän 2010 aikana konsultin suunnittelija kartoitti suunnittelualueen kevyen liikenteen kulkuväylät, suojatiet, joukkoliikenteen pysäkit ja keskeisten palvelurakennusten sisäänkäynnit. Konsultti käytti työssä kehittämäänsä paikkatietokuvauksiin perustuvaa kartoitusmenetelmää, jossa tiedot kartoitettavista kohteista kerättiin maastossa maastotietokoneelle. Toimistolla tiedot siirrettiin paikkatieto-ohjelmaan tietojen analysointia ja havainnollistamista varten. Kartoitettavat paikkatieto-ominaisuudet olivat seuraavat: Kevyen liikenteen väylät (viivatieto) Tasaisuus Leveys Erotteluraita Pituuskaltevuus (erikoistasolla enintään 5%, perustasolla enintään 8%) Sivukaltevuus (erikoistasolla enintään 2%, perustasolla enintään 3%) Muu ongelma Painauma tai kohouma (pistetieto) Haittaavuus Suojatiet (pistetieto) Liikennevalot ja painonappi (painonappi 0,9-1,1 m korkeudella) Äänimerkki Reunatuen johdattavuus Suojatiemerkintä Huomiomerkintä Suojatien tasaisuus

12 11 Jalkakäytävän kaltevuus suojatien kohdalla Muu ongelma Reunatuen korkeus (pistetieto) Paikka Reunatuki Korkeus Suojatiesaarekkeet (pistetieto) Syvyys (vähintään 2,5 metriä) Muu ongelma Leikattava kasvillisuus (pistetieto) Ongelma Levähdyspaikka (pistetieto) Tyyppi Toiminnallisuus Tila istuimen vieressä Tila istuimen edessä Istuinkorkeus Muu ongelma Joukkoliikennepysäkit (pistetieto) Odotustilan syvyys Reunatuen korkeus Katos (suojatilan syvyys vähintään 1,5 m) Katoksen etäisyys reunatuesta, etuoven kohta (toiminnallinen minimi 120 cm) Katoksen etäisyys reunatuesta, keskioven kohta (toiminnallinen minimi 150 cm) Muu ongelma Portaat (pistetieto) Askelman korkeus Askelman reunan kontrastiraita Askelmien kunto Yläpään varoitusalue Alapään varoitusalue Sulanapitojärjestelmä Muu ongelma Luiskat (pistetieto) Pituuskaltevuus Leveys Suojareunus kun putoamisvaara Vapaa tila yläpäässä Vapaa tila alapäässä Yläpään varoitusalue Alapään varoitusalue Välitasanteen syvyys Muu ongelma Käsijohteet (pistetieto) Käsijohde puuttuu Käsijohteen korkeus Välitasanteen käsijohde Käsijohteen jatke

13 12 Käsijohteen poikkileikkaus Käsijohteen kiinnitys Käsijohteen kunto Muu ongelma Muu ongelma (pistetieto) Haittaavuus Lisäksi tarkasteltiin alueen keskeisten palveluiden sisäänkäynneille johtavien reittien esteettömyys. Tarkasteltuja palveluita olivat päivittäistavaraliikkeet, apteekki, kappeli, palvelukeskus, vanhusten ja vammaisten palveluasunnot, neuvola, kirjasto, päiväkodit ja koulut. Reitit Saaristoveneen laiturille sekä alueen leikkipaikoille tarkasteltiin. Kuva 8. Suuri osa alueen keskeisistä palveluista sijaitsee Haukilahdenkadun varrella. Kuvassa oikealla Haukilahden palvelukeskus, vasemmalla ostoskeskus.

14 13 3. ESTEETTÖMYYDEN NYKYTILA HAUKILAHDESSA 3.1 Katuympäristö Suurin osa kartoitetun alueen kevyen liikenteen väylistä on yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä (jalankulkua ja pyöräilyä ei ole eroteltu). Mellstenintiellä jalankulku ja pyöräliikenne on eroteltu nupukiviraidalla (kuva 9). Haukilahden ostoskeskuksen pohjoispuolella kulkevalla Ukkohauentiellä ei ole erillistä jalkakäytävää. Ukkohauentien ostoskeskuksen ja kappelin välisen pysäköintialueen kohdalla on lyhyt osuus erittäin kapeaa jalankululle varattua väylää (kuva 10). Kevyen liikenteen väylät ovat pääasiassa melko hyväkuntoisia. Vähäistä epätasaisuutta on väylillä eri puolilla suunnittelualuetta. Epätasaisuus johtuu useimmiten asfalttipäällysteen halkeilemisesta. Erityisen epätasaisia väyläosuuksia on Ukkohauentien ja Vonkaleenpolun ympäristössä (kuva 11). Epätasaista puistoväylää on Toppelundin uimarannan pysäköintipaikalle johtavalla väylällä. Yksittäisiä, häiritseviä painumia tai kohoumia on Haukilahdenkadulla, Kiiskitiellä, Toppelundintiellä ja Mellstenintiellä. Erittäin epätasaiset väyläosuudet ja alueet sekä yksittäiset kuopat tai kohoumat on esitetty kuvassa 12. Yksittäiset epätasaisuudet ilmoitettiin kartoitusten jälkeen Espoon kaupungin asiakaspalautejärjestelmään. Kuva 9. Mellstenintiellä jalankulku ja pyöräily on erotettu nupukiviraidalla.

15 14 Kuva 10. Ostoskeskuksen ja kappelin välisen pysäköintipaikan kohdalla on lyhyt, erittäin kapea jalankululle varattu väyläosuus. Kuva 11. Vonkaleenpolun päällyste on halkeillut ja epätasainen.

16 15 Kuva 12. Kartoitettujen väylien erittäin epätasaiset osuudet sekä yksittäiset kuopat tai kohoumat.

17 16 Pääosa Haukilahden alueen kaduista on sovitettu vaihteleviin maastonmuotoihin. Kartoitettujen väylien jyrkät osuudet on esitetty kuvassa 13. Pituuskaltevuudeltaan jyrkkiä väyläosuuksia on Haukilahdenkadun pohjoispäässä, Kuhatienahteella sekä Länsiväylän varren bussipysäkille johtavalla väylällä (9-11 %). Haukilahden kouluun johtavat väylät ovat jyrkkiä: Koulutanhua 12 % sekä koulun oppilaiden ja vierailijoiden pysäköintipaikalta koulun pihalle johtava väylä %. Gräsanojan varrella kulkeva puistoväylä on pituuskaltevuudeltaan jyrkkä Haukilahdenrannalle nousevien väyläosuuksien päissä (12-16 %). Iirislahden silta ja sille tulo ovat pituuskaltevuudeltaan 9-11 % (kuva 14). Venesatamasta Mellstenin rantaan johtavalla reitillä on lyhyt, pituuskaltevuudeltaan 12 % nousu. Hauenkalliontiellä ja Haukilahdenkadulla on loivia, mutta pitkiä nousuja (pituuskaltevuus 8 % tai alle) (kuva 15). Kuva 13. Jyrkät väyläosuudet suunnittelualueella.

18 17 Kuva 14. Iirislahden silta ja väylä sillalle ovat jyrkkiä. Kuva 15. Haukilahdenkatu nousee loivasti, mutta pitkällä matkalla pohjoiseen päin.

19 18 Niittykummun suunniteltu metroasema tulee sijoittumaan Merituulentien ja Haukilahdenkadun väliseen kulmaukseen. Yhteys Haukilahdesta metroaseman paikalle tarkasteltiin Haukilahdenkatua pitkin perustason reittinä (kuva 16). Kuva 16. Yhteys Haukilahdesta Niittykummun suunnitellun metroaseman paikalle Haukilahdenkatua pitkin. 3.2 Suojatiet Kartoitettujen väylien suojateissä ja keskisaarekkeissa ei ole esteettömyysohjeiden mukaisia reunatukia. Alueella on runsaasti reunatuettomia suojateitä sekä suojateitä, joiden reunatuki on liian matala tai liian korkea. Kaikki kartoitetut keskisaarekkeet olivat reunatuettomia. Reunatuettomassa suojatiessä näkövammainen henkilö ei pysty määrittelemään jalkakäytävän ja ajoradan rajaa. Reunatuettomia suojateitä ja keskisaarekkeita on kartoitetuilla väylillä eri puolilla Haukilahtea, erityisen paljon Haukilahdenkadulla ja Haukilahdenrannalla (kuva 17). Liian matalia reunatukia on etenkin Haukilahdenrannalla, Mellstenintiellä ja Toppelundintiellä. Riittävän korkea reunatuki näkövammaiselle henkilölle on 3 cm tai korkeampi. Myös liian korkeita reunatukia on eri puolilla suunnittelualuetta. Korkeat reunatuet (5 cm tai korkeampi) aiheuttavat selvän esteen pyörätuolilla liikkuvalle henkilölle tai heikkovoimaiselle rollaattorin käyttäjälle (kuva 18). Huonokuntoisia suojatiemaalauksia on runsaasti Haukilahdenkadulla sekä muutamia Haukilahdenrannalla, Ukkohauentiellä ja Pitkänkalliontiellä. Haukilahdenkadun, Ahventien ja Kuhatienahteen risteyksen suojateiden kevyen liikenteen liikennevalojen äänimerkit peittyvät etenkin ruuhka-aikana liikenteen melun alle. Haukilahdenkadun ja Hauenkalliontien risteysalue koetaan erityisen vaaralliseksi kevyelle liikenteelle.

20 19 Kuva 17. Kartoitetuilla väylillä oli runsaasti reunatuettomia suojateitä ja keskisaarekkeita. Kuva 18. Korkea reunatuki Haukilahdenrannan suojatiessä.

21 20 Kartoitetuilla väylillä olevat suojateiden keskisaarekkeet voidaan jakaa kolmeen luokkaan (kuva 19): 1) 1,9 2,0 metriä syvät, betonisella reunatuella toteutetut saarekkeen päät 2) 2,0 metriä syvät, graniittisella reunatuella toteutetut saarekkeen päät 3) saarekkeet, jotka ovat vähintään 2,5 metriä syviä. Kaikki Hauenkalliontien keskisaarekkeet sekä useat Haukilahdenkadun saarekkeet kuuluvat luokkaan 1 (kuva 20). Myös Toppelundintiellä on kaksi luokan 1 saareketta. Luokan 2 ja 3 saarekkeita on Haukilahdenkadulla, Toppelundintiellä sekä Haukilahdenrannalla (kuva 21). Keskisaarekkeen vähimmäissyvyyden tulisi olla 2,5 metriä, jotta saarekkeella on tilaa pyörätuolille tai lastenvaunuille. Kuva 19. Suojatiesaarekkeiden syvyys kartoitetuilla reiteillä.

22 21 Kuva 20. Hauenkalliontien suojatiesaarekkeet ovat 1,9-2,0 metriä syviä. Kuva 21. Haukilahdenrannan suojatiesaareke, jossa on graniittisella reunatuella toteutetut saarekkeen päät.

23 Joukkoliikenteen pysäkit Alueen linja-autoreitit kulkevat Hauenkalliontiellä, Haukilahdenkadulla, Haukilahdenrannalla ja Toppelundintiellä. Palvelulinjan pysäkkejä on myös Ukkohauentiellä, Kiiskitiellä ja Pitkänkalliontiellä. Palvelulinjan autot pysähtyvät kuitenkin tarpeen mukaan muillakin kuin pysäkkien kohdilla. Alueella on sekä uudempia, lasisia pysäkkikatoksia että vanhempia, teräksisiä katoksia. Alueella on myös useita katoksettomia pysäkkejä (kuva 22). Pysäkit ja katokset ovat pääasiassa hyväkuntoisia. Pysäkkien odotusalueilla reunatuen vieressä ei ole varoitusraitoja. Kuva 22. Joukkoliikenteen pysäkit Haukilahden alueella. Haukilahden ostoskeskuksen ja palvelutalon edustan pysäkkien kohdalla pyörätie kulkee pysäkin edestä. Tämä aiheuttaa vaaratilanteita pysäkillä odottavien tai bussin kyytiin nousevien henkilöiden ja ohi ajavien pyöräilijöiden kesken. Pysäkkejä, joissa pyörätie kulkee pysäkin edestä, on myös Haukilahdenkadun pohjoispäässä, Hauenkalliontiellä sekä Toppelundintiellä.

24 23 Kartoitetuista pysäkeistä muutamassa on matala reunatuki (alle 10 cm), mikä voi vaikeuttaa bussiin nousemista ja siitä poistumista (kuva 23). Tällaisia pysäkkejä on Toppelundintiellä (3 pysäkkiä), Haukilahdenrannalla (1), Haukilahdenkadulla (1) sekä Länsiväylän varressa (1). Länsiväylän varren pysäkillä Helsingin suuntaan reunatuki on lisäksi rikkonainen. Kuva 23. Joukkoliikenteen pysäkkien reunatuen korkeus bussin etuoven kohdalla. Kartoitetuista pysäkeistä muutamassa teräskatoksellisessa pysäkissä on katoksen laitojen alaosan tukirakenteet ilmassa niin, että ne muodostavat kompastumisvaaran (kuva 24). Toppelundintien pohjoispään pysäkin pysäkkialueen asfalttipäällyste on huonokuntoinen (kuva 25).

25 24 Kuva 24. Katoksen päätyjen alaosan ilmassa olevat tukirakenteet voivat aiheuttaa kompastumisvaaran. Kuva 25. Toppelundintien pohjoisen pysäkin pysäkkialueen päällyste on huonokuntoinen.

26 Levähdyspaikat Levähdyspenkkejä löytyy puistoväylien varrelta Gräsanojan varrella ja Pattistenpellon puistossa sekä satama-alueelta ja Rantaraitilta (kuva 26). Käytetyimpien kevyen liikenteen väylien varrella Haukilahden ostoskeskukselta postin suuntaan sekä satamaan päin on levähdyspaikkoja vain katoksellisilla bussipysäkeillä. Ostoskeskukselta postille kuljettaessa Haukilahdenkatu nousee loivasti pohjoiseen päin. Pitkä, loiva nousu on raskas heikkokuntoiselle henkilölle, vaikka pituuskaltevuus ei ylittäisi esteettömyyden vaatimuksia. Kuva 26. Levähdyspenkit kartoitetuilla reiteillä. Gräsanojan puistoväylän penkit ovat selkänojallisia ja käsituellisia. Penkit on sijoitettu kulkuväylän ulkopuolelle, niin että kalusteet eivät aiheuta törmäysvaaraa (kuva 27). Pattistenpellolla osassa levähdyspenkkejä on sekä selkänojat että käsituet, osassa on vain selkänoja. Pattistenpellolla on sekä matalamman (noin cm) että korkeamman (noin 50 cm) istuinkorkeuden penkkejä. Satama-alueen levähdyspenkit ovat selkänojallisia. Satama-altaan itälaidalla sijaitsevat penkit on sijoitettu reunatuen taakse, mikä estää esteettömän pääsyn penkille (kuva 28).

27 26 Kuva 27. Gräsanojan puistoväylän penkit on sijoitettu hyvin kulkuväylän ulkopuolelle. Kuva 28. Haukilahden satama-altaan reunalla sijaitsevat penkit on sijoitettu reunatuen taakse.

28 27 Rantaraitilla Mellsteninrannan ja Hietaniemen välillä levähdyspenkkien väli on metriä, mitä voidaan pitää hyvänä virkistysalueella esteettömyyden perustasolla (kuva 29). Kuva 29. Haukilahdessa Rantaraitilla on levähdyspenkkejä metrin välein. 3.5 Viheralueet Pattistenpellon puisto on viihtyisä viheralue keskeisellä paikalla Haukilahdessa (kuva 30). Alunperin 1990-luvun alussa valmistuneen puiston peruskorjaus valmistui vuonna 2008, jolloin Espoon kaupunki esitteli puistoa vihervuoteen liittyneessä Viikon Puistot hankkeessa. Puiston sorapäällysteiset väylät ovat tasaiset ja valaistut. Puiston alueella on useita levähdyspenkkejä. Viereisen palvelukeskuksen asukkaat käyttävät puistoa virkistys- ja ulkoilualueena. Linnakkeen alue yhdistää Haukilahden ja Westendin alueet. Linnoituksen sorapäällysteiset väylät ovat tasaisia ja valaistuja (kuva 31). Väylän varrella ei ole levähdyspaikkoja. Toppelundin koulun, kirjaston ja Haukilahden päiväkodin takaa kulkee puistoväylä Haukilahdenkadulta Toppelundintielle. Väylä on metsäinen polku, mutta kohtuullisen leveä, tasainen ja valaistu (kuva 32). Toppelundintieltä Toppelundin uimarannan pysäköintialueelle johtava väylä sekä pysäköintialue on sorapäällysteinen ja erittäin kuoppainen (kuva 33). Rantaan johtava puistoväylä on valaistu ja tasainen (kuva 34). Gräsanojan puistoväylä on tasainen ja sorapäällysteinen (kuva 35). Väylä on valaistu ja sen varrella on selkänojallisia ja käsituellisia levähdyspenkkejä. Väylä on pituuskaltevuudeltaan jyrkkä Haukilahdenrannalle nousevien väyläosuuksien päissä (12-16 %).

29 28 Kuva 30. Pattistenpellon puisto on viihtyisä virkistysalue. Kuva 31. Linnakkeen puistoväylä yhdistää Haukilahden ja Westendin kaupunginosat.

30 29 Kuva 32. Haukilahdenkadun ja Toppelundintien välinen puistoväylä. Kuva 33. Toppelundin uimarannan pysäköintialue on erittäin kuoppainen.

31 30 Kuva 34. Toppelundin puistoväylä johtaa rantaan. Kuva 35. Gräsanojan puistoväylä on suosittu ulkoilureitti.

32 Palvelut Haukilahden ostoskeskus ja sen ympäristö Haukilahdenkadulta ostoskeskuksen pihalle on yhteys kadun tasolta. Kadulta pihalle johtavat myös kahdet portaat sekä luiska. Portaat ovat hyväkuntoiset, mutta aukion keskellä olevissa portaissa ei ole käsijohteita. Eteläisemmissä portaissa on käsijohde toisella puolella yhdellä korkeudella. Portaissa ei ole kontrastiraitoja eikä ylä- tai alapään varoitusalueita. Ukkohauentien puolella eteläpään portaissa ei myöskään ole kontrastiraitoja tai varoitusalueita, eikä käsijohteita. Ukkohauentien puolella ostoskeskuksen edessä ei ole erillistä jalkakäytävää (kuva 36). Ostoskeskuksen ja Ukkohauentien seudulla on ongelmia henkilöautojen pysäköinnin kanssa. Ostoskeskuksen ja kappelin välillä on pysäköintialue, mutta ostoskeskuksen edessä autojen pysäköintialue on osittain kiinteistön alueella ja osittain katualueella. Pysäköinti aiheuttaa vaaratilanteita kevyen liikenteen kanssa. Vaaratilanteita aiheutuu mm. siirryttäessä ostoskeskuksen edustalle pysäköidyistä autoista katetulle kulkuväylälle, joka tapahtuu autojen takaa, koska sisäänkäyntien ja pysäköintipaikkojen välissä on maastonmuodoista johtuen muuri. Ostoskeskuksen alla on tilava pysäköintihalli, mutta tilasta on ainoastaan porrasyhteys liikkeiden sisäänkäyntien tasolle. Hissi voisi lisätä pysäköintihallin käyttöä. Kuva 36. Ukkohauentiellä ei ole jalkakäytävää. Liikkeiden sisäänkäynnit ovat katetulla kulkuväylällä (kuva 37). Väylää kaventavat liikkeiden mainoskyltit (A-standit), joita on sijoitettu kulkutielle liikkeiden seinustalle. Mainoskyltit myös aiheuttavat törmäämisvaaran heikkonäköiselle tai sokealle henkilölle. Polkupyörille ei ole telineitä. Pyöriä jätetään katetulle kulkuväylälle, jolloin ne aiheuttavat törmäysvaaran ja kaventavat kulkuväylää. Kioskin edessä olevat betonipollarit ovat kallellaan, ja niiden esiin työntyvät jalustat aiheuttavat kompastumisvaaran (kuva 38).

33 32 Kuva 37. Liikkeiden seinustalle sijoitetut mainoskyltit kaventavat kulkuväylää ja aiheuttavat törmäämisvaaran. Kuva 38. Ostoskeskuksen edustan betonipollarit ovat kallellaan aiheuttaen kompastumisvaaran.

34 33 Liikkeiden sisäänkäynneissä on kynnyksiä, joiden korkeus on 2-10 cm. Apteekin sisäänkäynnissä on ulko-ovella noin 3+5 cm korkea kynnys. Vanhan ostoskeskuksen liikkeiden sisäänkäynneissä on noin 3 cm kynnykset. Ostoskeskuksessa sijaitsevan päivittäistavaraliikkeen sisäänkäynnissä ei ole kynnyksiä ja ovet avautuvat automaattisesti. Sisäänkäynnin edustalle on sijoitettu mainoskylttejä, jotka aiheuttavat törmäämisvaaran heikkonäköiselle tai sokealle henkilölle. Kappeli Haukilahden kappelille johtavat Haukilahdentieltä portaat ja luiska (kuva 39). Luiska on pituuskaltevuudeltaan jyrkkä (noin 14 % Haukilahdenkadun puolella, noin 8 % sisäpihan puolella) ja Haukilahdentien puoleiselta osuudelta kapea. Portaiden askelmat ovat osin painuneet ja yhdestä askelmasta puuttuu kivi. Ukkohauentieltä kappelille kuljetaan pysäköintialueen läpi, eikä erillistä kevyen liikenteen yhteyttä ole. Kulkureitillä on korkeita reunatukia. Kappelin sisäänkäynnissä ei ole tasoeroja. Pysäköintialueella on sisäänkäynnin lähellä liikkumisesteisen pysäköintipaikka. Kuva 39. Haukilahden kappelille johtavat portaat ja jyrkkä luiska Haukilahdenkadulta.

35 34 Haukilahden palvelukeskus Haukilahden palvelukeskus sijaitsee ostoskeskusta vastapäätä osoitteessa Haukilahdenkatu 6 (kuva 40). Rakennuksessa sijaitsee neuvola, hammashoitola sekä asumispalveluyksikkö Haukikoti. Asumispalveluyksikkö on siirtynyt vanhustenpalveluilta vammaispalveluille (13 asukasta). Palvelukeskuksen pääsisäänkäynnille johtava luiska on pituuskaltevuudeltaan 5-6 %. Ovet avautuvat automaattisesti. Portaissa ei ole kontrastiraitoja, mikä auttaisi askelmien hahmottamisessa. Portaiden toisessa laidassa on terävä kulma askelman päädyssä. Palvelukeskuksen vieressä on Pattistenpellon puisto, jota palvelukeskuksen asukkaat käyttävät ulkoiluun. Palvelukeskuksen takapihan puolella on portaat, joissa on käsijohde yhdellä korkeudella. Portaiden yhteydessä ei ole luiskaa, vaan portaaton yhteys terassipihalta viereiseen puistoon on pysäköintialueen kautta. Kuva 40. Haukilahden palvelukeskuksen sisäänkäynti. Posti Haukilahden posti sijaitsee huoltoaseman yhteydessä osoitteessa Ahventie 2. Haukilahdentieltä johtaa huoltoaseman pihaan kahdet portaat, joissa ei ole talvikunnossapitoa. Portaat ovat puiset ja osittain huonokuntoiset. Portaissa on toisella puolella puinen käsijohde yhdellä korkeudella. Käsijohteen tarttumapinta on liian leveä eikä se ole kunnolla liu utettavissa (kuva 41). Ahventieltä huoltoaseman pihaan ei johda kevyen liikenteen väylää tai suojatietä (kuva 42). Sisäänkäynnille täytyy kulkea huoltoaseman piha-alueen poikki, mikä aiheuttaa turvattomuutta kevyelle liikenteelle. Postin palvelutiski on melko korkea, mutta tiskillä on alempana aputaso.

36 35 Kuva 41. Portaat huoltoaseman pihalle. Kuva 42. Ahventieltä postin sisäänkäynnille täytyy kulkea huoltoaseman piha-alueen poikki.

37 36 Toppelundintien palvelut Toppelundintien varressa sijaitsevat Toppelundin ala-aste, Haukilahden päiväkoti, Haukilahden kirjasto sekä monitoimitalo. Palvelukeskittymän piha-alueen asfalttipäällyste on epätasainen ja istutusten reunatuet ovat monin paikoin huonokuntoisia (kuva 43). Pysäköintialueella on liikkumisesteisen pysäköintipaikka. Monitoimitalon ja kirjaston sisäänkäynneissä ei ole korkeita kynnyksiä tai tasoeroja, mutta raskaiden ovien vuoksi avaamisen voi tarvita avustajaa. Monitoimitalon liikkumisesteisen wc:n tarkoituksenmukaisen käytön estää sinne varastoidut ylimääräiset tavarat. Kirjaston liikkumisesteisen wc sijaitsee henkilökunnan tiloissa ja on käytettävissä pyydettäessä. Kuva 43. Toppelundintien palvelukeskittymän piha-alue on osittain huonokuntoinen. Haukilahden koulu Haukilahden ylä-aste ja lukio sijaitsevat Haukilahden pohjoisosassa osoitteessa Koulutanhua 3. Koululle johtavat kevyen liikenteen väylä Länsiväylän bussipysäkiltä Haukilahden solmulta Länsiväylän vierellä sekä Haukilahdenkadulta Kuhatienahteen kautta. Haukilahdenkadulta on myös porrasyhteys Lohitielle. Länsiväylän vierellä kulkevan väylän koulun pihaan haarautuva osuus on pituuskaltevuudeltaan jyrkkä (17 %). Opiskelijoiden ja vierailijoiden pysäköintialueelta on jyrkkä nousu koulun pihalle (noin 15 %). Haukilahdenkadulta koululle johtavalla reitillä on jyrkkiä väyläosuuksia myös Kuhatienahteella (9 %) sekä Koulutanhualla (12 %). Koulun piha-alueen asfalttipäällyste on osittain huonokuntoinen ja epätasainen asfaltin alta esiin pistävän kallion vuoksi (kuva 44).

38 37 Kuva 44. Haukilahden koulun piha-alueen asfalttipäällyste on osittain huonokuntoinen. Sataman palvelut Haukilahden venesatamassa sijaitsee ravintola sekä Mellstenin rannassa pienempi kahvila. Reitti satama-alueella ravintolan piha-alueelle on esteetön, mutta ravintolan sisäänkäynneissä on portaat eikä luiskia ole (kuva 45). Ravintolaa ollaan laajentamassa. Kuva 45. Sataman ravintolaan ei ole esteetöntä pääsyä.

39 38 Mellstenin rannan kahvilan sisäänkäynnin luiskalla ei ole pyörätuolissa istuvalle henkilölle oven avaamiseen tarvittavaa tilaa. Luiskassa ei myöskään ole suojareunuksia, jotka estäisivät pyörätuolin tai lastenvaunujen pyörien luiskahtamisen reunan yli. Saaristoveneen laituri sijaitsee Haukilahden venesatamassa (kuva 46). Suoraa esteetöntä kulkua laiturille ja siitä saaristoveneeseen ei ole. Laiturille johtavan luiskan pituuskaltevuus on 7 prosenttia ja aivan luiskan päässä 35 prosenttia. Luiska on leveä, mutta siinä ei ole suojareunuksia. Laiturilla on porrasaskelmia, joiden kautta siirrytään veneeseen. Kuva 46. Saaristoveneen laituri. Muut palvelut Ostoskeskuksen lisäksi alueen itäosassa on toinen päivittäistavarakauppa Toppelundinportilla. Reitti kaupan sisäänkäynnille on esteetön.

40 Leikkipaikat Suunnitelma-alueella sijaitsee kolme leikkipaikkaa, joihin on esteetön pääsy. Haukitien leikkipaikka sijaitsee Haukilahdenrannan ja Haukitien kulmauksessa, Pattistenpellon leikkipaikka Pattistenpellon puistossa ja Toppelundinportin leikkipaikka Haukilahdenkadun ja Toppelundinportin kulmauksessa (kuvat 47-49). Kuva 47. Haukitien leikkipaikka. Kuva 48. Pattistenpellon leikkipaikka.

41 40 Kuva 49. Toppelundinportin leikkipaikka. Haukiverkon leikkipaikalle ei ole esteetöntä pääsyä. Aidatun alueen portti sijaitsee reunatuen ja nurmikkokaistaleen takana (kuva 50). Mellstenin leikkipaikka sijaitsee Mellsteninrannassa kahvilarakennuksen takana. Leikkipaikan ympäristö on vaikeakulkuista sijaintinsa vuoksi (kallioita ja hiekkaranta) (kuva 51). Kuva 50. Haukiverkon leikkipaikka.

42 41 Kuva 51. Mellsteninrannan leikkipaikka. 3.8 Muut huomiot Espoossa ei ole esteetöntä uimarantaa. Sellainen voitaisiin kehittää Haukilahdessa sijaitsevasta Mellstenin uimarannasta. Rantaraitilla polkupyöräliikenne aiheuttaa turvattomuuden tunnetta jalankulkijoille. Rantaraitin osuudella Mellsteninranta - Toppelundin päiväkoti polkupyöräliikenteen läpiajoreitti on ohjattu Mellstenintien kevyen liikenteen väylälle (kuva 52), mutta tästä huolimatta raitilla ajetaan usein kovaa vauhtia. Kyseisellä välillä Rantaraitti on kapea. Pyöräilijöiden läpiajoreitin osoittava liikennemerkki on sijoitettu kohtaan, jossa ei ole suojatietä Mellstenintien yli. Merkin siirtäminen suojantien kohtaan voisi lisätä merkin noudattamista. Mellstenintien ja satama-alueen välisellä viherkaistaleella on puinen, ojan yli johdattava silta (kuva 53). Sillan kautta Rantapolun kohdalta pääsee oikaisemaan satama-alueelle. Silta lyhentää matkaa myös siirryttäessä Mellstenintien tienvarren pysäköintipaikoilta satamaan. Paikka on liikenneturvallisuuden kannalta huono, koska paikka sijaitsee mutkan jälkeen kohdassa, jossa tiensuuntainen näkyvyys on huono.

43 42 Kuva 52. Välillä Mellsteninranta - Toppelundin päiväkoti pyöräilyn läpiajoreitti on ohjattu Rantaraitilta viereiselle kevyen liikenteen väylälle. Kuva 53. Sillan kautta pääsee oikaisemaan satama-alueelle, mutta Mellstenintien ylityspaikka on turvaton.

44 43 Haukilahden keskustan suunnasta tultaessa Haukilahdenrantaa satama-alueelle, kevyelle liikenteelle on muodostunut oikoreitti sataman pysäköintialueen ja sinne johtavan väylän kautta satamaan (kuva 54). Kohdassa, jossa Haukilahdenrannalta kääntyy väylä satama-alueen pysäköintialueelle, olisi tarve suojatielle. Myös Haukiverkon jalkakäytävän kohdalta kuljetaan Haukilahdenrannan yli satama-alueelle, ja suojatielle olisi tarve tällä kohdalla (kuva 55). Kuva 54. Yhteys Haukilahdenrannalta satama-alueelle pysäköintialueen vierestä. Kuvaussuunta vasemmanpuoleisessa kuvassa lännestä ja oikeanpuoleisessa kuvassa pohjoisesta. Kuva 55. Yhteys Haukiverkolta satamaan Haukilahdenrannan yli. Kuvaussuunta vasemmanpuoleisessa kuvassa etelästä ja oikeanpuoleisessa kuvassa idästä.

45 44 4. HAUKILAHDEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kohteet ja toimenpiteet on esitetty liitteissä 1 4 toimenpidetaulukossa ja kartoilla. Toimenpidetaulukossa on myös määritelty jokaiselle parannettavalle kohteelle vastuutaho ja toimenpiteen kiireellisyys. Toimenpiteet aikataulutetaan Espoon kaupungin rakennuttamisohjelman mukaisesti kunkin vastuutahon toteutettavaksi. Toimenpide-ehdotukset on jaettu kahteen kiireellisyysluokkaan. Kiireellisyysluokka 1 sisältää kiireelliset toimenpiteet, kiireellisyysluokka 2 vähäisempää haittaa aiheuttavien kohteiden toimenpiteet. Vaaran tai erittäin merkittävän esteen aiheuttavien kohteiden lisäksi kiireellisyydessä on painotettu esteettömyyden erikoistason reiteille sijoittuvia ongelmia. Kartoilla on osoitettu katuja puistoalueiden toimenpiteiden lisäksi kaupungin hallinnoimien kiinteistöjen toimenpiteet sekä yksi Uudenmaan ELY-keskuksen vastuualueen kohde. Kaikkien kiinteistöjen esteettömyyspuutteet on kuitenkin kuvattu kappaleessa 3.6 Palvelut. 4.1 Kevyen liikenteen väylät Erittäin epätasaisia kevyen liikenteen väyläosuuksia on ostoskeskuksen pohjoispuolella Vonkaleenpolulla ja Hauenpolulla. Epätasaiset väyläosuudet tulee asfaltoida uudelleen (toimenpide 5, kartta 1, kuva 56). Kuva 56. Vonkaleenpolun ja Hauenpolun asfaltti tulee uusia.

46 45 Jyrkistä väyläosuuksista esteettömyyden kannalta merkittäviä yhteyksiä ovat Haukilahden koululle johtava Koulutanhua, Haukilahdenkadulta (itäpuolelta) Länsiväylän varrelle johtava väyläosuus sekä venesatamasta Mellstenin rantaan johtava reitti. Kyseisten jyrkkien väyläosuuksien toiselle laidalle tulee asentaa käsijohde (toimenpide 2, kartat 1 ja 3, kuvat 57-60). Kuva 57. Haukilahdenkadulta Länsiväylän varrelle johtavaan jyrkkään kevyen liikenteen väylään pitää asentaa käsijohde. Kuva 58. Länsiväylän suunnasta Haukilahdenkadulle nousevaan jyrkkään kevyen liikenteen raittiin pitää asentaa käsijohde.

47 46 Kuva 59. Sataman rannasta nousevaan jyrkkään raittiin pitää asentaa käsijohde. Kuva 60. Haukilahden koululle johtavan Koulutanhuan jyrkkään jalkakäytävään pitää asentaa käsijohde.

48 47 Nykyisellään Haukilahden ostoskeskuksen ja kappelin ympäristössä Ukkohauentien pysäköintijärjestelyt sekä kevyen liikenteen väylän puuttuminen aiheuttavat vaaratilanteita kevyelle liikenteelle. Ukkohauentien kadun ja tonttialueen pysäköintijärjestelyt tulee toteuttaa Shared Space suunnitteluperiaatteiden mukaisesti (toimenpide 4, kartta 1, kuva 61). Kuva 61. Ukkohauentien ostoskeskuksen kohta tulee uudistaa paremmaksi jalankulkijoille. 4.2 Suojatiet Haukilahdenkadun suojatiet keskisaarekkeineen välillä Ahventie-Toppelundintie sekä Toppelundintien suojatiet keskisaarekkeineen välillä Haukilahdenkatu-Mellstenintie tulee rakentaa esteettömyyden erikoistason vaatimusten mukaisiksi (toimenpide 3, kartat 1 ja 2, kuva 62). Haukilahdenrannan ja Haukitien risteyksen suojatiealueen päällyste on epätasainen, maalaus kulunut eikä suojatiessä ole reunatukia. Suojatie tulee rakentaa esteettömyyden perustason vaatimusten mukaiseksi (toimenpide 10, kartta 3). Erittäin vaaralliseksi koettu Haukilahdenkadun ja Hauenkalliontien risteysalue tulee korottaa ja suojatiet rakentaa esteettömyyden erikoistason vaatimusten mukaisiksi (toimenpide 7, kartta 1, kuva 63).

49 48 Kuva 62. Haukilahdenkadun ja Haukilahdenrannan risteysalueen suojatiet tulee rakentaa esteettömyyden erikoistason vaatimusten mukaisiksi. Kuva 63. Haukilahdenkadun ja Hauenkalliontien risteys koetaan erittäin turvattomaksi.

50 49 Haukilahden keskustan suunnasta tultaessa Haukilahdenrantatietä satama-alueelle, kevyen liikenteen edustajat oikaisevat helposti sataman kerhorakennuksen pysäköintialueen ja sinne johtavan väylän kautta. Kohdassa, jossa Haukilahdenrannalta kääntyy satama-alueen pysäköintipaikalle väylä, olisi luonnollinen paikka suojatielle. Myös Haukilahdenrannan ja Haukiverkon risteyksen kohdan bussipysäkeiltä tai Haukiverkon suunnasta tultaessa satama-alueelle, olisi luonnollinen kohta suojatielle. Kyseisille kohdille tulee rakentaa esteettömyyden perustason vaatimusten mukaiset suojatiet ja uutta kevyen liikenteen väylää (toimenpide 11, kartta 3, kuvat 54 ja 55 sivulla 44 ja kuva 64). Satama-alueelle sijoittuva osuus uudesta kevyen liikenteen väylästä kuuluu Liikuntapalveluiden vastuualueelle (toimenpide 15, kartta 3, kuva 64). Kuva 64. Haukilahdenrannan ehdotetut toimenpiteet Haukiverkon ja Hauenkoukun kohdalla.

51 Uudenmaan ELY-keskuksen toimenpiteet Länsiväylän varressa sijaitseva bussipysäkki ja sille johtava jyrkkä kevyen liikenteen väyläosuus kuuluvat Uudenmaan ELY-keskuksen vastuualueelle. Pysäkin reunatuki on rikkonainen ja liian matala. Pysäkin odotusalueen tasaus ja reunatuki tulee korottaa sekä jyrkkään väylään lisätä käsijohde (toimenpide 1, kartta 1, kuva 65). Kuva 65. Länsiväylän varren bussipysäkille johtava kevyen liikenteen väylä on jyrkkä.

52 Joukkoliikenteen pysäkit Liian matalia odotusalueen reunatukia on kuudella kartoitetulla pysäkkialueella. Toppelundintien pohjoispään katoksellisen pysäkin pysäkkialueen asfalttipäällyste on huonokuntoinen. Pysäkkien odotusalueen tasaus ja reunatuki tulee korottaa ja alue asfaltoida uudelleen (toimenpide 8, kartat 1-3, kuva 66). Kuva 66. Toppelundintien pohjoispään pysäkin odotusalue ja reunatuki pitää korottaa ja huonokuntoinen asfalttipäällyste uusia. Haukilahden ostoskeskuksen edustalla sijaitsevan Haukilahdenkadun bussipysäkin kohdalla pyörätie kulkee pysäkin edestä. Kyseisellä kohdalla on tilaa siirtää pysäkkikatos lähemmäs ajorataa ja ohjata pyörätie katoksen takaa. Pysäkkikatos tulee siirtää, pysäkin odotusalue tasata ja reunatuki korottaa sekä pinnoittaa odotusalue vaalealla betonikivellä. Mainoslaite bussin tulosuunnassa tulee siirtää lähemmäksi kevyen liikenteen väylää, jotta laite ei aiheuta näkemäestettä pysäkiltä bussin tulosuuntaan (toimenpide 9, kartta 1, kuva 67). Uusi pysäkkikatos tulee asentaa Hauenkalliontien Haukilahdenkadun pään ensimmäiselle pysäkille Matinkylän suuntaan sekä Hauenkalliontien Haukilahdenrannan risteyksen pysäkille Helsingin suuntaan (toimenpide 14, kartta 3, kuva 68).

53 52 Kuva 67. Pysäkkikatos tulee siirtää lähemmäksi ajorataa ja odotusalue pinnoittaa vaalealla betonikivellä. Mainoslaite tulee siirtää lähemmäksi kevyen liikenteen väylää. Kuva 68. Hauenkalliontien pysäkille Haukilahdenkadun puoleisessa päässä pitää asentaa katos.

54 Levähdyspaikat Levähdyspaikkoja on katoksellisia bussipysäkkejä ja puistoväylien penkkejä lukuun ottamatta kartoitetuilla reiteillä vähän. Uusia levähdyspenkkejä tulee asentaa Haukilahdenkadun ja Kiiskitien kulmauksen viherkaistaleelle, Haukilahdenrannan ja Rantapolun kulmauksen viherkaistaleelle, Haukilahdenrannan ja Mellstenintien kulmauksen viherkaistaleelle sekä Toppelundin puistoväylän ja Linnakkeen puistoväylän varrelle (toimenpide 6, kartat 1, 2 ja 3, kuvat 69 ja 70). Kaksi uutta levähdyspenkkiä tulee lisätä Liikuntapalveluiden vastuualueelle Haukilahden satamaan (toimenpide 18, kartta 3). Kuva 69. Mahdollinen levähdyspenkin sijoituspaikka Haukilahdenkadun ja Kiiskitien kulmauksessa. Kuva 70. Haukilahdenrannan vihervyöhyke sopii levähdyspenkkien sijoituspaikaksi.

55 Viheralueet Gräsanojan puistoväylä on suosittu ulkoilureitti. Haukilahdenrannalle nousevien jyrkkien väyläosuuksien tasausta tulee nostaa niin, että väylien pituuskaltevuus on enintään 8 % ja asentaa väyläosuuksien toiselle laidalle käsijohde (toimenpide 13, kartta 3, kuvat 71 ja 72). Suosittu ulkoilureitti kulkee pohjois-eteläsuunnassa Westendin puistotieltä Linnakkeen ja Toppelundinportin kautta meren rantaan. Toppelundintieltä Toppelundin uimarannan pysäköintialueelle johtavan väylän ja pysäköintialueen pinta on erittäin epätasaista. Sorapintainen puistoraitti ja pysäköintialue tulee tasata (toimenpide 12, kartta 2, kuva 73). Kuva 71. Haukilahdenrannan ja Hauenkalliontien risteykseen johtava Gräsanojan puistoraitin jyrkkä osuus pitää tasata loivemmaksi ja asentaa siihen käsijohde.

56 55 Kuva 72. Gräsanojan puistoväylältä Haukilahdenrannan suojatielle nousevaa jyrkkää raittia pitää tasata loivemmaksi ja asentaa siihen käsijohde. Kuva 73. Toppelundin uimarannan pysäköintialue ja sille Toppelundintieltä johtava sorapintainen väylä tulee tasoittaa.

57 Kiinteistöjen toimenpiteet Haukilahden palvelukeskuksen sisäänkäynnin portaiden askelmien reunaan tulee lisätä kontrastivärinen merkintä. Portaan päähän sekä luiskaan tulee asentaa käsijohde kahdelle korkeudelle 900 mm ja 700 mm (toimenpide 19, kartta 1, kuva 74). Toppelundintien palvelukeskittymän (koulu, päiväkoti, kirjasto, monitoimitalo) piha-alueen asfalttipäällyste on epätasainen ja istutusten reunakivet huonokuntoisia. Piha-alue tulee perusparantaa (toimenpide 20, kartta 2, kuva 75). Haukilahden koulun piha-alueen päällyste on monin paikoin epätasainen. Opiskelijoiden ja vierailijoiden pysäköintialueelta on jyrkkä nousu koulun pihalle. Koulun piha-alue tulee perusparantaa ja pysäköintialueelta nousevaan raittiin asentaa käsijohde (toimenpide 21, kartta 3, kuva 44 sivulla 38 ja kuva 76). Yksityisten kiinteistöjen esteettömyyden ongelmat on kuvattu kappaleessa 3.6 Palvelut. Kuva 74. Haukilahden palvelukeskuksen sisäänkäynnin portaat ja luiska tulee parantaa esteettömiksi.

58 57 Kuva 75. Toppelundintien palvelukeskittymän kulunut piha-alue tulee perusparantaa. Kuva 76. Opiskelijoiden ja vierailijoiden pysäköintialueelta koulun pihaan johtavan väylän jyrkkään osuuteen tulee asentaa käsijohde.

59 Liikuntapalveluiden toimenpiteet Haukilahdenrannalle rakennettavien uusien suojateiden ja kevyen liikenteen väyläosuuksien satama-alueelle sijoittuva osuus uudesta kevyen liikenteen väylästä kuuluu Liikuntapalveluiden vastuualueelle (toimenpide 15, kartta 3, kuva 64 sivulla 50). Toimenpide on esitetty kohdassa 4.2 Suojatiet. Espoon alueella ei ole esteetöntä uimarantaa. Sellainen tulee kehittää Haukilahden Mellsteninrannan uimarannasta (toimenpide 16, kartta 2). Haukilahden satamassa sijaitseva Saaristoveneen laituri tulee uudistaa esteettömäksi (toimenpide 17, kartta 2, kuva 77). Satama-alueen pohjoisosaan tulee asentaa kaksi uutta levähdyspenkkiä (toimenpide 18, kartta 3). Toimenpide on esitetty myös kohdassa 4.5 Levähdyspaikat. Kuva 77. Saaristoveneen laituri tulee uudistaa esteettömäksi.

60 59 5. HAUKILAHDEN KUNNOSSAPIDON KEHITTÄMINEN Haukilahdessa esitetään Kiiskitien ja Ukkohauentien ajoradat nostettavaksi kunnossapitoluokkaan II ja jalkakäytävät kevyen liikenteen väylien kunnossapitoluokkaan I (kuva 78). Näiden katujen varsilla on esteettömyyden erikoistasoa edellyttäviä palveluja ja toimintoja, kuten ostoskeskus, kappeli ja palveluasuntoja. Kuva 78. Haukilahdessa nostettavien kunnossapitoluokkien väylät.

61 60 6. JATKOTOIMENPITEET Kaupungin hallintokuntien pitää käynnistää omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit. Tuloksekkainta tämä työ on samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa. Kokonaisuuden kannalta onkin perusteltua, että muiden hallintokuntien esteettömyystyö alkaa niiltä alueilta, joille on laadittu alueellinen esteettömyyssuunnitelma. Yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulee kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa. Kaupungin tulee myös auttaa heitä esteettömyyden parantamistyön alkuun esimerkiksi tarjoamalla suunnitteluapua. Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle on määritelty esteettömyyden tarpeen mukaisesti kaupunginosat, joille tulee laatia esteettömyyssuunnitelma. Kuva 79. Näkymä Hauenkalliontieltä.

62 1-1 LIITTEET LIITE 1. TOIMENPIDETAULUKKO LIITE 2. TOIMENPIDEKARTTA 1. Haukilahdenkadun ja ostoskeskuksen alueet LIITE 3. TOIMENPIDEKARTTA 2. Mellstenintien ja Toppelundintien alueet LIITE 4. TOIMENPIDEKARTTA 3. Haukilahden länsiosa

63 LIITE 1. TOIMENPIDETAULUKKO 1-2 Kohdenum. Kartta Uudenmaan ELY keskus Luokka 1=kiireell. 2= tavanom. Toimenpiteet (P) = Perustaso (E) = Erikoistaso P Pysäkin odotusalueen tasauksen ja reunatuen korotus, käsijohde jyrkkään väylään Uudenmaan ELYkeskus Käsij. 120 /m Pituus, pinta ala tai lukum. Käsij. 60 m ( ) Vastuutaho (Y) Ylläpito (R) Rakentam. (S) Suunnitt. Yksikkökust. Kokonaiskust käsij Katu ja viherpalvelut sekä Helsingin Seudun Liikenne 2 1, 2, 3 2 Käsijohde jyrkkään väylään P KVP (R) 120 /m 120 m ( ) 3 1, 2 1 Suojateiden rakentaminen esteettömyyden erikoistason vaatimusten mukaisiksi Kadun ja tonttialueen pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen Shared Space suunnittteluperiaatteiden mukaisesti E KVP (S, R) 25 ylitystä E KVP (S) Uudelleen asfaltointi E KVP (Y) 44 /m m , 2, 3 2 Uusi penkki, jonka vieressä on tila rollaattorille Risteysalueen korottaminen ja suojateiden rakentaminen esteettömyyden erikoistason vaatimusten mukaisiksi E, P KVP (R) kpl 8400 E KVP (S, R) /m m , 2, 3 1 Pysäkin odotusalueen tasauksen ja reunatuen korotus ja alueen uudelleen asfaltointi. Pysäkkialue parannetaan tyyppipiirustusten 5222/029A ja 5222/030A mukaisesti. E, P KVP (R), HSL kpl Bussikatoksen siirto ja pysäkin odotusalueen tasauksen ja reunatuen korotus sekä pysäkin odotusalueen pinnoittaminen vaalealla betonikivellä. Mainoslaite bussin tulosuunnassa siirretään lähemmäksi kevyenliikenteen väylää. E KVP (S, R), HSL betonikiveys 70 /m 2 70 m Suojatien rakentaminen esteettömyyden perustason vaatimusten mukaiseksi P KVP (S) Kahden uuden esteettömyyden perustason vaatimusten mukaisen suojatien rakentaminen ja uutta kevyen liikenteen väylää Sorapintaisen puistoraitin ja pysäköintialueen tasaaminen Puistokäytävän tasauksen nosto niin, että väylän pituuskaltevuus on enintään 8 % (sekä käsijohteen lisääminen) P KVP (S) P KVP (Y) 20 /m m P KVP (R) Tasaus 40 /m 2 käsij. 120 /m 120 m 2 käsij. 35 m tasaus 4800 käsij Uusi pysäkkikatos ja vaalean harmaa betonikiveys odotusalueelle P KVP (R ), HSL betonikiveys katos