Espoon kaupunki Tekninen keskus 2008 KVP/erityissuunnitteluyksikkö. Esteettömyyden näkökohtia kaavoituksessa

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Tekninen keskus 2008 KVP/erityissuunnitteluyksikkö Esteettömyyden näkökohtia kaavoituksessa

2 ESTEETTÖMYYDEN NÄKÖKOHTIA KAAVOITUKSESSA 8/2008 Espoon Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut

3 - 2 -

4 ESIPUHE Valtuusto on päättänyt vuonna 2002, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Espoon saamiseksi esteettömäksi vuoteen 2012 mennessä. Kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkinen liikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi ja turvalliseksi kaikille asukkaille. Esteettömän ympäristön vaatimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 2000) asetuksen momenttiin, jossa todetaan: " Kunnan määräämä viranomainen valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit, aukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkoilutilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina." Koska kaavoitus luo edellytykset toimintojen sijainnille, niiden tarvitsemille yhteyksille ja hyvälle elinympäristölle, niin liikennesuunnittelu ei ole kestävällä pohjalla ilman kytkentää maankäytönsuunnitteluun ja vaikutusten ennakointiin. Esteettömyyden näkökohtia kaavoitukseen -oppaan tavoitteena on tukea kaavoittajien työtä hyvän ja laadukkaan ympäristön suunnittelemiseksi. Espoossa on käytössä esteettömien ulkotilojen ohjeistamiseen SuRaKu-ohjekortit (sanoista suunnittelu-rakentaminen-kunnossapito). SuRaKu-ohjekorteissa on esitetty ulkotilojen esteettömyydelle tavoitetasot: erikoistaso ja perustaso. Erikoistason alueita ovat esim. alueet, joilla on merkittävästi jalankulkijoita: liikekeskustat, palvelukohteet ja palvelutalot sekä julkiset palvelut ja niiden läheisyydessä olevat pysäkit. Esteettömyyden perustasolla tarkoitetaan laadukasta, esteetöntä ja turvalista ympäristöä. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan erilaisten käyttäjien tarpeet. Tavoitteena on, että kaikki uudisrakentaminen on vähintään perustason mukaista

5 - 4 -

6 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 3 1 Esteettömyys yleiskaavoissa Esteettömyyden näkökohtia yleiskaavoittajille Esteettömyys asemakaavoissa Esteettömyyden näkökohtia asemakaavoittajille 9 Lähdeluettelo

7 Esteettömyys yleiskaavoissa Yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Keskeisimmät yleiskaavassa esitettävät toiminnot ovat yhdyskuntarakenne, toimintojen sijoittuminen, yhteyksien järjestäminen ja rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Yleiskaavan laajuus vaihtelee koko kuntaa koskevasta kaavasta osayleis-kaavaan. Yleiskaava sisältää yleensä liikenneväylien toiminnallisen luokituksen, ajoneuvoliikenteelle varatut alueet, joukkoliikenneratkaisut sekä kevyen liikenteen pääyhteydet. Yleiskaava ohjaa asemakaavaa

8 Esteettömyyden näkökohtia yleiskaavoittajille Asutusalueet, palvelut, työpaikat ja keskustat Toimintojen suhde toisiinsa; etäisyydet Maastollinen valinta Yhtenäinen kaupunkirakenne -työpaikat ja asunnot Liikenteen kasvun hillintä Päivittäisten palveluiden sijainti tiiviissä paketissa Joukkoliikenteen helppo saavutettavuus Tiiviit ja yhtenäiset kaupunkiyksiköt Joukkoliikenteen edellytykset Hyvä saavutettavuus; asuinalueet, työpaikat Luontevat joukkoliikennereitit Kevyen liikenteen reitistö Helppokulkuinen maasto Tiivis ja yhtenäinen kaupunkirakenne Toimintojen väliset yhteydet hyvät Isojen väylien este poistettava alitusmahdollisuudella Pääväylien jatkuvuus ja esteettömyyden mahdollistava sijainti Moottoriväylät Eritasoratkaisut ja niissä kevyen liikenteen jatkuvat yhteydet Kevyen liikenteen alitus- tai ylityskohdat pääreiteille huomioitava Pääväylät Asuinalueiden ja palveluyksiköiden sijoittaminen niin, ettei kevyen liikenteen ylitystarvetta lisätä Luodaan mahdollisuudet sijoittaa pääväylä helppokulkuiseen maastoon; erityisesti kevyen liikenteen pääraitin seuratessa rinnalla Rautatiet ja Raideratkaisut Huomioidaan asemien sijainti ja niiden saavutettavuus Virkistysalueet Isojen kokonaisuuksien säilyttäminen ja yhteydet alueiden välillä säilytettävä Ulkoilureitit mahdollista toteuttaa esteettöminä helppoon maastoon Luontokohteet Yhtenäisiä alueita Ekologiset yhteydet alueiden välillä Tutustumiskohteisiin esteetön reitti - 7 -

9 Esteettömyys asemakaavoissa Asemakaavalla ohjataan alueiden yksityiskohtaista järjestämistä ja rakentamista. Asemakaavoituksessa tutkitaan liikennealueiden ja katuverkon tarpeet mm. eri liikenneverkkojen kannalta. Kaavassa osoitetaan liikenteen tilavaraukset mm. liittymät kaduille ja liittymien näkemäalueet. Asemakaavassa määritetään siten katuja liikennealueiden ja osittain kortteleiden sisäisten liikennejärjestelyjen sujuvuus ja turvallisuus. Tiet, kadut, puistot, aukiot, kävely- ja pyöräilyreitit, julkinen liikenne (linjaautopysäkit) ja yhteydet palveluihin (mm. pankki, posti, terveyskeskus) tulisi suunnitella siten, että esim. äidit lasten rattaiden kanssa, vanhukset ja muut toimimisesteiset pystyvät liikkumaan siellä tasavertaisesti muiden kanssa. Julkiset ja kaupalliset palvelut varataan mm. yleisten rakennusten ja liike- ja toimistorakennusten korttelialueina/tontteina

10 Esteettömyyden näkökohtia asemakaavoittajille Erikoistaso Perustaso Palvelupisteet -rakennukset Sijainti lähelle julkisia liikenne yhteyksiä Jalankulkureitit palveluihin yhtenäiset ja kaltevuudet enint. 5 % enint. 8 % Hyvät yhteydet palvelupisteiden välillä Matkakeskuksen saavutettavuus Saavutettavuus eri liikennevälineillä Jalankulkuyhteydet kadulta tontille ja edelleen 5 % 8 % Rakennuksen sisäänkäynnille Portaiden yhteyteen hissi tai luiska vaaditaan kiertotie Luiskan leveys vähintään 900mm 2300 mm 1800 mm Luiskien kaltevuus loivempi kuin 5 % 8 % Pitkissä luiskissa joiden kaltevuus on yli 5 % tarvitaan 6 metrin välein tasanne: 2 metriä pitkä max 2 * 6m Pysäkkien sijoittelu Pysäkkien hyvä saavutettavuus kevyen liikenteen väliä pitkin Suojateiden merkitseminen pysäkin läheisyyteen Pysäkin sijaitseminen lähellä palvelukohdetta ja asuntoja Kokoojakadut Liittyminen pihalta kadulle mielellään tasaisella enint. 5 % enint. 8 % Sijoitus helppokulkuiseen maastoon, pituuskaltevuus enint. 5 % enint. 8 % Liittymien näkemien huomioiminen Ylityspaikat (mahdolliset suojatiet) geometrinen tarkastelu Riittävä mitoitus toimintojen erottamiselle Tonttikadut Liittyminen pihalta kadulle mielellään tasaisella Sijoitus helppokulkuiseen maastoon siten; pituuskaltevuus ei ylitä 8% 10 % Katuliittymien näkemien huomioiminen Kävelytiet Pituuskaltevuudet enint. 5 % enint. 8 % Erotuskaista jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä, leveys 500 mm Jalkakäytävän minileveys 2300 mm, jotta koneellinen puhtaanapito onnistuu Hyvät yhteydet kouluille, pysäkeille ja palvelukeskuksiin - 9 -

11 Erikoistaso Perustaso Kävelykadut ja aukiot Kulkuväylien leveys vähintään 2300 mm, jotta koneellinen puhdistus onnistuu Vapaan kulkuväylän leveys vähintään 1500 mm, jotta pyörätuoli avustajineen tai opaskoiran kanssa sopii kulkemaan kahden pyörätuolin kohdatessa leveys tulee olla 1800 mm Sivukaltevuudet saavat olla enint. 2 % enint. 2,5 % Pituuskaltevuudet saavat olla enint. 5 % enint. 8 % Pyörätiet Reittien jatkuvuus ja kattavan verkoston rakentaminen Pituuskaltevuudet enint. 5 % enint. 8 % Erotuskaista jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä, leveys 500 mm Yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys 4000 mm 3500 mm Alikulut Riittävästi tilaa kadun molemmin puolin, jotta alikulusta ulostulevien luiskien kaltevuudet ovat alle 6 % Liikkumisesteisen pysäköintipaikat Sijainti palveluiden pääovien tai hissien läheisyyteen Leveys 3600 mm Mitoitus: 2 liikkumisesteisen pysäköintipaikkaa 50 autopaikkaa kohti Puistokäytävät ja levähdyspaikat Kulkuväylien leveys vähintään 2300 mm, koneellinen puhtaanapito Vapaan kulkuväylän leveys vähintään 1500 mm Levähdyspaikkojen suositeltava etäisyys 50 m 250 m Pituuskaltevuutta enint. 5 % enint. 8 % Pyörätuolin kääntymispaikaksi varattavatila on 1500 *1500 mm

12 LÄHDELUETTELO RT-kortit: Pysäköintilaitokset RT , Pysäköintialueet RT , Ajoväylät, hitaasti liikennöitävät RT , Kevyen liikenteen väylät RT , Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö SuRaKu -Suunnittele, rakenna, kunnossapidä -ohjekortit Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku OPM, liikuntapaikkajulkaisu nro 85 Saara Kirsikka Siik, Diplomityö "Esteettömyys kaavoituksessa" -Lohjan keskusta mahdollisuuksien ympäristönä Esteettömien reittien suunnittelu ja toteutus uusilla asuinalueilla "Case Vuores" Liikenneturvallisuus kaavoituksessa, Ympäristöministeriö 1/

13 Espoon kaupungin painatuspalvelut 2008