TORNION KAUPUNGIN TALOUSARVIOTIEDOTE

Transkriptio

1 TORNION KAUPUNGIN TALOUSARVIOTIEDOTE 2016 Tornion kaupungin väkiluku oli vuoden 2015 lokakuun lopussa eli väkiluku on laskenut vuoden 2014 lopusta 110 asukkaalla. Vuonna 2014 Tornion väkiluku laski 49 hengellä ollen vuoden lopussa Tornion työvoiman yhteenlaskettu määrä vuonna 2015 on Lapin ELY-keskuksen tilastojen perusteella henkeä eli Lapin kunnista toiseksi suurin. Syyskuussa 2015 torniolaisia oli työttömänä 15,4 %. Työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa Lapissa 15,9 %, Kemi-Tornio alueella 16,0 % ja koko maassa 12,8 %. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkymät ovat Torniossa ja koko Kemi-Tornion alueella parantuneet hieman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, mutta työllisyystilanne on edelleen haastava. Tornio on palveluvaltainen teollisuuskaupunki, jonka elinkeinoelämään heijastuvat vahvasti mm. suurteollisuuden kilpailukykytekijät. Vuonna 2012 palveluvaltaisten alojen työpaikkojen osuus Tornion työpaikoista oli 53,6 % (koko maa 73,8 %), jalostuksen 40,7 % (21,6 %) ja alkutuotannon 2,9 % (3,4 %). Yritystoimipaikkoja oli Torniossa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan 1385 kappaletta. Torniossa olevien työpaikkojen lukumäärä (alueella työssäkäyvät) vuonna 2013 oli 8717 kappaletta. Työpaikkojen lukumäärä laski edellisestä vuodesta 283:lla eli työpaikkamäärä väheni alimmilleen sitten vuoden 2001 (8489). Työpaikkamäärä laski edellisestä vuodesta erityisesti yksityisellä sektorilla (-279). Myös yrittäjien määrä laski hieman (-27). Ainoastaan valtion ja kunnan työpaikkojen lukumäärä kasvoi (yhteensä +43). Tornion yleiskaava 2021:n mukaisesti Tornion kerrostalomuotoista asumista tiivistetään Suensaaren ja Miukin kaupunginosissa. Tornion kaupungin maapoliittinen ohjelma on hyväksytty 2014, jonka mukaisesti pientalotyyppisen asuntorakentamisen asemakaavoitus ja niiden toteuttaminen keskittyy lähivuosina keskeisellä kaupunkialueella Färinmäen, Pihjalasaaren, Holmankosken ja Ainolanvainion, Trukkilanmäen sekä Metsolan alueille. Syksyn 2015 aikana hyväksyttiin nk. Ainolanvainio 2 -asemakaava-alueen toinen osa, jonne tuli 26 uutta asuinpientalotonttia. Keskeisen kaupunkialueen ulkopuolella pientaloasemakaavoja laaditaan mahdollisesti Kyläjoen ja Oravaisensaaren alueille. Alue-, seutu- ja rajayhteistyö on mukana useissa Lappi- ja seututason edunvalvonnassa ja hanketoiminnassa. Meri- Lapin kehittämiskeskuksen uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Organisaatiouudistuksen myötä kehittämiskeskuksen toiminnassa painottuu mm. seudun edunvalvonta ja esimerkiksi hankekehittäminen siirtyy entistä enemmän jäsenkuntien vastuulle. Seudullinen yhteistyö tiivistyy vuonna 2016 myös kuntapalveluiden järjestämisessä, kun Kemi-Tornion alueella aloittaa toimintansa uusi toimivaltainen joukkoliikenne viranomainen. Tehtävä sisällytetään organisaatioon osaksi Meri- Lapin ympäristöpalvelujen yhteistyötä. 1

2 Tornion ja Haaparannan rajayhteistyön perustana oleva yhteistyösopimus uusittiin kesäkuussa Sopimus määrittelee mm. Provincia Bothniensiksen eli epävirallisen rajayhteistyöorganisaation uuden toimintamallin ja muut yleisperiaatteet rajakaupunkien yhteistyölle. Yhteistyösopimuksen jalkauttaminen käynnistyi syksyllä 2015 ja se jatkuu vuoden 2016 puolelle yhteisesti hyväksytyn toimintasuunnitelman avulla. Tarkoituksena on myös käynnistää TornioHaparanda yhteistyöstrategian uudistamistyö. Yhteisesti suunniteltuja investointeja / kehittämishankkeita ovat mm. Rajalla -hanke (EUpuisto) ja Kesäsiika -interreghanke. Yhteisiä tapahtumia järjestetään entiseen tapaan (mm. Barents Reunion, Kalott Jazz & Blues, yhteinen uusivuosi). Lisäksi alueella on suunnitelmissa järjestää loppuvuonna 2016 merkittävä yhteispohjoismainen ministeritason kokous. Tornio on aktiivinen toimija myös muilla rajayhteistyöfoorumeilla. Tornion kaupungin pääosin omistaman elinkeinojen kehittämisyhtiön Team Botnia Oy:n yhteydessä toimii Pohjoiskalotin rajaneuvonta, joka on erikoistunut mm. rajaestetyöhön ja rajaneuvontaan. Tornio on mukana myös Perämerenkaaren yhdistyksen ja Tornionlaakson neuvoston toiminnassa. Molemmat rajayhteistyöorganisaatiot järjestävät alueellaan mm. tapahtumia ja hallinnoivat kehittämishankkeita. Barents Väg -matkailutieyhdistyksen toiminta on ollut viime vuosina vähäistä. Torniolla on aktiivista ystävyyskaupunkitoimintaa lähinnä Devizesin, Kirovskin ja Szekszardin suuntiin. Muiden ystävyyskaupunkien (Ikast-Brande, Hammerfest, Vetlanda) suhteen toiminta on vähäisempää. Ystävyyskaupunkiyhteistyöstä huolehtii Tornion kaupungin ystävyyskaupunkitoimikunta. Virat ja toimet Tornion kaupungin palveluksessa on lokakuun lopussa 2015 vakituisessa työsuhteessa henkilöä, määräaikaisia 366 ja työllisyysvaroin palkattuja 34 henkilöä eli yhteensä 1426 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä oli kohonnut 12 henkilöllä. Vakinaisen henkilökunnan määrä on vähentynyt 15 henkilöllä, määräaikaisten määrä on lisääntynyt 31 henkilöllä ja työllisyysmäärärahoin palkattujen henkilöiden määrä on vähentynyt 4 henkilöllä. Vuoden 2016 talousarvioon virka- ja toimiesityksessä on otettu huomioon tiukkeneva talous ja pidättäydytty uusien virkojen ja toimien perustamisesta. Vuoden 2016 aikana selvitetään mahdollisuudet henkilöstömenojen vähentämiseen mm. määräaikaiset työsuhteet, avoimien toimien täyttäminen. Investoinnit Vuoden 2016 bruttoinvestoinnit ovat 4,8 milj. euroa (v ,8 milj. e) ja nettoinvestoinnit 4,6 milj. euroa milj. euroa (v ,0 milj. e). Vuoden 2016 investointiohjelmaan ei sisälly suuria yksittäisiä investointeja. Uimahallin peruskorjauksen aloittaminen on suunniteltu vuodelle Ensi vuonna toteutetaan katujen ja teiden perusparannusta, päällystämistä ja kunnostamista sekä muita pienempiä rakennuskohteita. 2

3 Investoinnit yhteensä TA 2015 TA 2016 TS-2017 TS-2018 e e e e Tulot Menot Nettomeno Bruttoinvestoinnit e/asukas Nettoinvestoinnit e/asukas Talousnäkymät Vuoden 2016 talousarviossa on ulkoisia toimintatuottoja 18,26 milj. euroa, mikä on 0,4 milj. euroa (2,4 %) vuoden 2015 talousarviota enemmän. Ulkoisiin toimintamenoihin on varattu yhteensä 134,1 milj. euroa, mikä on 1,7 milj. euroa (1,3 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Toimintakate on -115,8 milj. euroa, mikä on 1,3 milj. euroa (1,2 %) vuoden 2015 talousarviota heikompi. Palkkamenoihin on vuodelle 2016 varattu 45,58 milj. euroa, joka on 0,2 % vuoden 2015 talousarviota vähemmän. Erikoissairaanhoitoon on varattu 26,4 milj. euroa, mikä on 0,4 milj. euroa vuoden 2015 talousarviota enemmän. Verotuloja sisältyy vuoden 2016 talousarvioon yhteensä 80,2 milj. euroa (3 594 e/as), mikä on 0,2 milj. euroa (0,3 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Valtuusto päätti että kunnallisveroprosenttia ei koroteta vuodelle Kunnallisveroprosentti on 20,50 %. Kunnallisveron tulotavoite on 71,5 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa (1,1 %) päättyvän vuoden talousarviota enemmän. Yhteisöverotulojen talousarviotavoite vuodelle 2016 on 2,3 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa (1,3 %) vuoden 2015 talousarviota vähemmän. Kiinteistöveroprosentteja ei korotettu vuodelle Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: vakituinen asuinrakennus 0,42 %, yleinen kiinteistöveroprosentti 1,05 % ja muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,00 %. Vuoden 2016 kiinteistöverotulon tavoite on 6,3 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa kuluvan vuoden talousarviota pienempi. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2015 talousarviossa 1,1 milj. euroa (3,1 %) kuluvan vuoden talousarviosta ja ovat yhteensä 38,8 milj. euroa. Yhteenlaskettu 119,0 milj. euron verorahoitus on 1,3 milj. euroa vuoden 2015 talousarviota suurempi. 3

4 Vuoden 2016 talousarvion 2,7 milj. euron (121 e/as) vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelmapoistoja (5,6 milj. euroa). Vuoden 2016 talousarvion alijäämä on 2,89 milj. euroa. Suunnitelmavuoden 2017 tuloksen arvioidaan olevan euroa ylijäämäinen ja vuoden 2018 tuloksen arvioidaan olevan euroa ylijäämäinen. Talousarviossa 2016 pitkäaikaisten lainojen määrän arvioidaan olevan 45,0 milj. euroa ja lyhytaikaisten kassalainojen määrän 10,8 milj. euroa vuoden lopussa. Yhteenlaskettu lainakanta on 56,1 milj. euroa eli euroa/asukas. Torniossa Timo Nousiainen Kaupunginjohtaja 4

5 Tornion kaupungin talousarvion 2016 ja -suunnitelman tunnuslukuja: 1000 euroa TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Toimintatulot (ulkoiset) , Toimintamenot (ulkoiset) , Toimintakate , **Kunnallisverotulot , **Yhteisöverotulot , **Kiinteistöverotulot , Verotulot yhteensä , Verotulot e/asukas , Valtionosuudet , Valtionosuudet e/asukas , Vuosikate , Vuosikate e/asukas 120, ,2 257,5 253,5 Yli/alijäämä , Lainakanta , Lainakanta e/asukas , Bruttoinvestoinnit , Bruttoinvestoinnit e/as , Nettoinvestoinnit , Nettoinvestoinnit e/as , Asukasluku , Kunnallisvero 20,50 % 20,50 % 0 20,50 20,50 Yleinen kiinteistövero 1,05 1,05 % 0,0 1,05 % 1,05 % Vakituinen asuinrakennus 0,42 0,42 % 0,0 0,42 % 0,42 % Muu kuin vaikit. asuinrak ,00 % 0,0 1,00 % 1,00 % Rakentamaton rak.paikka 3,00 3,00 % 0,0 3,00 % 3,00 % Voimalaitos 2,50 2,50 % 0,0 2,50 % 2,50 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 % 0,0 0,00 % 0,00 % 5