Tilinpäätöskannanotto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2013 toiminnasta

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr YM8/063/2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Viite Hänvisning ARAn tilinpäätösasiakirja vuodelta 2013 Asia Ärende Vuoden 2013 tilinpäätöskannanotto Ympäristöministeriö antaa talousarvioasetuksen 66i :n edellyttämän tilinpäätöskannanoton Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2013 toiminnasta. Kansliapäällikkö Hannele Pokka Ylitarkastaja Juho Korpi LIITE: TIEDOKSI: Tilinpäätöskannanotto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2013 toiminnasta Ympäristöministeriön osastot ja yksiköt, sisäinen tarkastus, Pokka, Säteri, Varis, Tiainen, Tanninen, Tynkkynen, Hintsala, Hurmeranta, Koski, Korpivaara, Lehtinen, Linna- Angelvuo, Tähtinen, Kimari PL 35, VALTIONEUVOSTO PB 35, FI STATSRÅDET, FINLAND

2 2 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN VUODEN 2013 TOIMINNASTA 1. Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä annettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Kertomusvuonna 2013 valtion tukema ARA tuotannon määrä pysyi vuoden 2012 uudisasuntoaloitusten määrässä eli noin 6200 asuntoaloituksessa. ARA tuotannon määrä oli kuitenkin edelleen hieman korkeampi kuin vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävinä vuosina. Uustuotannosta 47 % oli erityisryhmien investointiavustusta saanutta tuotantoa. Koko uustuotannosta kasvukeskuksiin suuntautui 79 %, pääkaupunkiseudun seudun osuus uustuotannosta oli 42 % (edellisvuonna 25%). Talouden epävarmuus ja rakennusalan suhdanneherkkyys sekä rakennusalan elvytystoimenpiteiden vaikutusten loppuminen on vaikuttanut laskevasti ARA-tuotannon määrään. Toisaalta myös vapaarahoitteinen asuntotuotanto on säilyttänyt talousnäkymiin nähden yllättävän korkean tason. Kertomusvuonna normaaleja vuokra-asuntoaloituksia käynnistyi (edellisvuonna 1 240). Näistä pääkaupunkiseudulle kohdistui 798, 40 %. Normaaleja vuokra-asuntoja aloitettiin 744 asuntoa edellistä vuotta enemmän. Vuoden 2013 tulossopimuksessa ARAlle asetettiin viisi keskeistä tulostavoitetta: 1. painottaa asuntotuotantotuen tehokasta toimeenpanoa edistäen erityisesti Helsingin seudun ja muiden aiesopimuskuntien normaalia vuokra-asuntotuotantoa sekä hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa, 2. kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja tukee osaltaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman ja kehitysvammaisten asumista koskevan periaatepäätöksen toteuttamista ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkoa, 3. edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista, erityisesti eheää yhdyskuntarakennetta sekä uutena tehtävänä rakennusten energiatodistusmenettelyn tuloksellista käyttöönottoa ja kehittää rahoittamiensa hankkeiden elinkaarivaikutusten arviointia, 4. kehittää ohjaus- ja valvontatoimintaa ennakoivammaksi ja vaikuttavammaksi varmistaen asuntotuotantotuen kohdentumisen asukkaille ja kehittää asuntokantaa osana luottoriskien hallintaa 5. täsmentää rooliaan asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa ja koordinoinnissa painottaen erityisesti tulosten vaikuttavuutta käytännössä. Ympäristöministeriö toteaa, että ARA saavuttanut pääosin vuodelle 2013 asetetut tulostavoitteet. ARA on myös merkittävällä tavalla osallistunut useiden ympäristöministeriön asuntopoliittisten toimenpiteiden ja hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä edistänyt valtion ja kaupunkien välisten aiesopimusten toteutumista. Vuoden 2013 tulostavoitteiden toteutuminen jäi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osalta toteutumatta ARAsta riippumattomista syistä.

3 3 ARA-tuotannon rakentamisen kustannukset nousivat hieman koko maan osalta kertomusvuonna normaalihankkeissa (1,8%). Kustannukset kuitenkin laskivat normaalihankkeissa pääkaupunkiseudulla 1,3 % ja nousivat muun maan osalta 3,2 % edellisvuodesta. Normaalihankkeiden tuotantovolyymin painottuminen muuhun maahan pääkaupunkiseudun sijaan aiheutti rakennuskustannusten nousun koko maan osalta. Keskimääräinen kustannus pääkaupunkiseudulla oli 3049 /asm2 ja muualla maassa 2500 /asm2. ARAn on myös jatkossa syytä korostaa toiminnassaan hintaohjauksen merkitystä. Normaalien vuokratalohankkeiden osalta ensimmäisen vuoden laskennalliset asumiskustannukset olivat pääkaupunkiseudulla 11,57 /m2 (-8,8 %) ja muualla maassa 11,05 /m2 (0,1 %). Vertailuna käytettävien vapaarahoitteisten asuntojen uusien vuokrasuhteiden vuokrat PKS seudulla olivat 18,01 /m2 (3,5 %) ja muualla maassa 11,46 /m2 (3,3 %). ARA-kohteiden vuokrat olivat koko maassa pienemmät kuin vapaarahoitteiset vuokrat, jopa laskivat pääkaupunkiseudulla edellisvuoteen nähden. Muun maan osalta ARA-tuotanto on kohdistunut pääsääntöisesti suuriin kasvukeskuksiin, mikä osin selittää pieniä vuokraeroja suhteessa muun maan vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Erityisryhmien investointiavustusten myöntämistä koskevan ARAlle annetun ja edelleen voimassa olevan ohjauskirjeen mukaan ympäristöministeriö edellyttää, että erityisryhmien investointiavustusten hankevalinnassa etusijalla ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Näiden ryhmien hankkeisiin kohdentui kaikkiaan 73 % avustuksista. Lisäksi fyysisesti huonokuntoisten vanhusten kohteisiin osoitettiin 19 % avustusvaltuudesta. ARAn investointiavustusten kohdentaminen on ollut pääosin tavoitteiden mukaista. Erityisryhmien uustuotannossa ensimmäisen vuoden asumiskustannus vaihteli tukiluokittain 10,89 /m2 13,27 /m2 välillä. Erityisryhmien investointiavustuksella on suuri merkitys osana hallituksen rakennepoliittisessa paketissa hyväksymää laitoshuollon purkusuunnitelmaa. Voimassa olevassa ohjauskirjeessä ympäristöministeriö on korostanut tuettavien hankkeiden taloudellista toimivuutta, tarvearviointia ja laatua. Kohteella on oltava riittävästi käyttöä myös pitkällä aikavälillä, ja kunnassa jo olevan asuntokannan hyödyntäminen tulee ottaa huomioon erityisryhmien asumisen toteuttamisessa. Ympäristöministeriö painottaa erityisryhmien asumisen integroitumista tavalliseen asumiseen ja asuinalueille ja asumistarpeita hyvin vastaavien ratkaisujen toteuttamista. Erityisesti kehitysvammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisessa ns. hajautetun asumisen ratkaisut, jotka muodostuvat yksittäisten asuntojen ja pienten asuntoryhmien verkostoista, ovat tärkeitä. ARA on toteuttanut Kehitysvammaliiton kanssa Arjen keskiössä -hanketta. Siinä kuntayhtymien ja neljän kunnan edustajat asunto- ja sosiaalitoimesta sekä kaavoituksesta ovat suunnitelleet yhdessä tulevien kehitysvammaisten asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa erilaisia asuntoverkostoihin pohjautuvia asumisen ratkaisuja (yksittäiset asunnot, asuntoryhmät ja ryhmäkodit) olemassa oleville asuinalueille. Ympäristöministeriö pitää tätä kehittämistyötä erinomaisena ja pitää tärkeänä, että sen tuloksia ja toimintatapoja levitetään laajasti kuntien ja muiden toimijoiden keskuuteen valmistui Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vuosina jaetuista suhdanneluonteisista korjausavustuksista. Kertomuksen perusteella voidaan todeta, että ARAn ripeä toiminta vaikutti merkittävästi siihen, että tieto suhdanneavustuksista oli riittävää ja saavutti kunnat nopeasti. Ongelmia ARAssa aiheutti muun muassa se, että suh-

4 4 danneavustus tuli nykyisen henkilöstön ylimääräiseksi tehtäväksi. Myös olemassa olevien tietojärjestelmien todettiin tukevan heikosti arvioitua suurempien hakemusmäärien käsittelyä. ARA uudisti kertomusvuonna erityisryhmien investointiavustusta koskevat suunnitteluoppaan ja palveluasumisen oppaan, jotta ne palvelisivat paremmin alan toimijoita. Oppaisiin tehtiin muutoksia esimerkiksi tilakohtaisia kriteerejä ja muita kohteiden laadullisia ominaisuuksia koskeviin kohtiin. Ympäristöministeriö pitää hyvänä, että ARA päivittää oppaita aina tarvittaessa, jotta hakijat saavat ajantasaista tietoa helposti. ARA jatkoi tulostavoitteen mukaisesti aktiivista osallistumista kehitysvammaisten asumisen ohjelman toteutukseen vuonna 2013 sekä asuntohankkeiden rahoituksen että erilaisen kehittämistoiminnan kautta. Vuonna 2013 rahoituspäätöksen sai 442 uudistuotantoasuntoa ja 39 perusparannettavaa asuntoa. Näin ohjelmassa ARA-tuotannolle asetettu tavoite 470 uudesta asunnosta jäi hieman tavoitteesta vuoden 2013 osalta. Hallitusohjelman mukaisesti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatkettiin vuosille Määrällisenä tavoitteena on rakentaa uutta tuki- tai palveluasuntoa pitkäaikaisasunnottomille. ARA teki kertomusvuonna avustusvaraukset yhteensä 80 asunnolle hyväksyen kaikki aiesopimuskuntien esittämät hankkeet. Ohjelman ohjaus- ja seurantaryhmät ovat toimineet ARAn johdolla. Määrällisten tavoitteiden lisäksi ARA on tukenut asumisneuvontatoimintaa kertomusvuonna yli eurolla. Kunnille tehdyn kyselyn mukaan asunnottomana oli noin yhden hengen taloutta, mikä on 350 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kertomusvuonna korjaus- ja energia-avustusmääräraha pieneni 50,5 miljoonaan euroon (56,4 miljoonaa vuonna 2012). Avustusten painopisteenä olivat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Energia-avustukset tuli kohdentaa kannustamaan energiatehokkuustoimenpiteitä asuinrakennuksissa. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon suunnattuja erillisiin avustuksiin ei kuitenkaan enää avustusvaroja kohdennettu. Uusien hissien rakentamiseen myönnettiin yhteensä 16,8 milj. euroa, jolla rakennettiin kaikkiaan 164 uutta hissiä vanhoihin kerrosaloihin. Korjausavustusten rahatilausten keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 päivää eli alle tavoitteeksi asetetun 6 päivän. ARAlle on toiminut energiatodistuksia ja niiden laatijoita valvovana viranomaisena lähtien. ARA on suorittanut rakennusten energiatodistuslain (50/2013) mukaan sille kuuluvaa valvontaa. Valvontatoimintaa ei ole tehostettu lain 24 ja 25 :n mukaisilla hallintopakkopäätöksillä. Tehtävään liittyen ARA on ollut mukana valmistelemassa todistuksiin liittyvän tietojärjestelmän käyttöönottoa sekä ylläpitänyt energiatodistusten laatijoista liittyvää listaa. Vuoden 2013 lopulla rakennusalan elvyttämiseksi otettiin käyttöön perusparannusten kannustamiseksi 10 prosentin käynnistysavustus, jonka myöntäjänä toimi ARA. Käynnistysavustuksia myönnettiin yhteensä 15 miljoonaa euroa. Perusparantamisen käynnistysavustuksia myönnetään myös kuluvana vuonna yhteensä 100 miljoonaa euroa. ARA on tulossopimuksen mukaisesti osallistunut aktiivisesti asuntopoliittisessa ohjelmassa sovittujen toimenpiteiden toimeenpanoon. ARA kohdensi kunnallistekniikan avukset niihin

5 5 liittyvien tavoitteiden mukaiseksi sekä on osallistunut Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutuja koskevien MAL-aiesopimusten valmisteluun ja on mukana sopimusten seurannassa. Yhtenä keskeisenä tulostavoitteena oli edelleen kehittää yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Viraston järjestivät yhteistyössä seminaarin rakentamisen ja asumisen tietoaineistoista ja niiden hyödyntämisestä sekä käynnisti yhteisiä kehittämishankkeita. Valtiokonttorin kanssa on käsitelty erityisesti valvontaan, lainoitukseen ja rajoituksista vapauttamiseen liittyviä asioita. SYKEn kanssa on käynnistetty useita jatkohankkeita. Vuoden 2013 tulostavoitteena oli lisätä valvonnan vaikuttavuutta sekä ongelmien ja riskien ennaltaehkäisyä. Kertomusvuonna ARA teki ohjaus- ja valvontakäyntejä kaikkiaan 22 yleishyödylliseen yhteisöön ja kuntien kiinteistöyhtiöön, eli enemmän kuin tulostavoitteeksi asetettu 18 tarkastuskäyntiä. Valvontaan liittyvät voimavarat tulevat ARAssa jatkossa kasvamaan, joten valvontatoimen aktiivista kehittämistä on syytä jatkaa edelleen. Ohjaus- ja valvontakäynneillä on muun muassa selvitetty, miten yhtiöt ovat noudattaneet yleishyödyllisyyslainsäädännön määräyksiä. Vuodelle 2013 ARAlla oli käytössään valtion asuntorahaston (VAR) varoista euron määräraha, joita voitiin käyttää kehittämishankkeiden tukemiseen. Tulostavoitteena oli suunnata kehittämisrahat ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti huomioiden etenkin se, että hankkeet muodostavat riittävän suuria kokonaisuuksia ja lisäävät hankkeiden ARA lähtöisyyttä. Kehittämisrahoitus ohjattiin tulostavoitteiden ja ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti 4 eri painopistealueeseen. Painopisteet olivat erityisryhmien asuminen, johon kohdistui 31 % määrärahoista, uustuotantoon liittyvä kehittäminen (11 %), asuntokantaan liittyvä kehittäminen (24 %) ja ARA-asumisen kehittämiseen liittyvät yleiset hankkeet (34 %). Kertomusvuonna valmistui myös kehittämisrahoituksen vaikuttavuuden arviointi. Arvioinnin perusteella on todettavissa, että kehittämishankkeiden tuloksilla on ollut vaikutusta aihealueen toimintakenttään ja ne ovat tuoneet yleisemminkin lisäarvoa asumisen kehittämiseen. Myös ARAn tilasto- ja tietopalvelut saivat sidosryhmiltä kiitosta. ARAssa suoritettiin kertomusvuonna Oy Audiator AB:n suorittama sisäinen tarkastus, joka kohdistui viraston matkustuskäytäntöihin. Tarkastuksessa havaittiin, että matkalaskujen hallinnointiin liittyvää prosessia, liitteiden käsittelyä ja matkustusohjeistusta olisi tarpeen edelleen kehittää. Osallistuminen hallinnonalan verkkopalvelun kehittämiseen ja SADe-hankkeeseen oli edelleen yksi ARA:n keskeisistä tulostavoitteista. Viraston uudet verkkosivut avattiin maaliskuun alussa SADe hankkeen osalta ARA osallistui mm. SYKEn vastuulla olevan liiteri tietopalvelun kehittämiseen. ARAn vuonna 2013 uudistunut henkilöstöstrategia korostaa henkilöstön valmiuksia ja osallistumista. Päämääränä on, että henkilöstön valmiudet ja osallistuminen palvelevat ARAn kaikkia tavoitteita. Koulutus- ja osaamistarpeiden tunnistaminen ja kartoitus on ollut kehityskeskusteluiden erityisenä painopisteenä. Vuonna 2013 virastossa työskenteli 55 henkilöä, neljä henkilöä enemmän kuin vuonna Henkilöstömäärän kasvu johtuu uudesta energiatodistuksiin liittyvistä tehtävistä. ARAn keskeiset työtyytyväisyyttä kuvaavat tunnus-

6 6 luvut nousivat edellisvuodesta. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,58 (3,59 vuonna 2012). Henkilöstön keski-ikä oli kertomusvuonna 51,5 vuotta. Sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi 5,6 työpäivää/htv. (8,3 vuonna 2012). Ympäristöministeriö on antanut talousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston tilinpäätöskannanoton erikseen Ovatko käytetyt tuloksellisuuden raportoinnin perusteet ohjauksen ja tulosvastuun kannalta asianmukaisia sekä ministeriön kanta kehittämistarpeista Toimintakertomus on sisällöltään ja selkeydeltään laadittu pääosin esimerkillisesti. Kertomus sisältää runsaasti tietoa viraston toiminnasta vuodelta Johdon katsauksessa on käsitelty ARAn keskeisimpiä tuloksia ja siitä saa hyvän yleiskuvan tärkeimmistä tehtäväkokonaisuuksista. Myös toimintaympäristöä koskeva analyysi on kattava. Rakenteeltaan toimintakertomus on laadittu Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti ja sisältää niin vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta kuin tuotoksia ja laadunhallintaa sekä henkisten voimavarojen hallintaa koskevat osuudet. Kertomuksessa on käsitelty lyhyesti niin keskeiset tulostavoitteet kuin hankkeetkin. 3. Mihin toimenpiteisiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen on tarpeen ryhtyä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi ARA on keskeinen toimija hallituksen asuntopoliittisten linjausten toimeenpanijana. ARAn tulee entistä aktiivisemmin edistää ja tukea hallituksen asuntopoliittisia linjauksia kaikessa toiminnassaan, erityisesti ulkoisessa viestinnässä. Kunnallistekniikka-avustuksia myöntäessään, erityisesti Helsingin seudun kunnille, ARA:n on jatkossa tarpeen kiinnittää edelleen erityistä huomiota kunnan sitoutumiseen valtion ja seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen toimintoja yhteen sovittavan aiesopimukseen toteuttamiseen. Kunnallistekniikka-avustuksia voidaan ensisijaisesti myöntää kunnille, jotka ovat saavuttaneet asuntotuotannon tavoitteeseen liittyvät ja sitä edistävät, kuntien toimintaan kuuluvat edellytykset erityisesti uuden kaavoitetun tonttituotannon ja tuetun asuntotuotannon osalta. ARAlle on toiminut energiatodistuksia ja niiden laatijoita valvovana viranomaisena lähtien. Tuloksellisuuden parantamiseksi ARAn on kuitenkin syytä toiminnassaan huomioida, että valvonnan tehon lisäksi Viraston on mahdollista käyttää laissa olevia hallintopakkopäätöksiä. ARAlla on tiivis yhteistyö kuntien kanssa. ARA antaa vuosittain kunnille ohjeet korjaus- ja muiden avustusten myöntämisestä. Ympäristöministeriö korostaa, että annettujen ohjeiden lisäksi ARAn tulee kaikessa toiminnassa noudattaa palveluperiaatetta ja neuvontavelvollisuutta. ARA:n tulee vastata sille esitettyihin tiedusteluihin. Jollei se ole toimivaltainen viranomainen asiassa, tiedustelija tulee ohjata ottamaan yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen hallintolain 8 :n mukaisesti.

7 7 ARAn tulee edellen kehittää sähköisiä tietojärjestelmiä sekä sisäisiä prosesseja siten, että se mahdollistaa entistä tehokkaamman hankekäsittelyn ja vuokravalvonnan toimeenpanon alkaen omakustannusvuokrien määräytymisen valvonta siirtyi ARAlle. Uutta tehtävää varten ARA sai vuoden 2014 talousarviossa lisävoimavaroja. Lainoituksen alueellisessa kohdentamisessa ympäristöministeriö painottaa edelleen sen tärkeyttä, että ARA jatkossa kiinnittää aikaisempaa painokkaammin huomiota uustuotannon kohdentamiseen erityisesti normaalihankkeiden osalta vain sellaisille kasvukeskusalueille, joilla on kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta ottaen huomioon alueen tuleva väestökehitys ja vallitseva asunmarkkinatilanne, joilla ei ole pysyvästi tyhjillään olevia valtion lainoittamia tai korkotukemia vuokra-asuntoja ja joilla asuntojen tarve ja käyttö on pitkäaikaista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää valtion ja kuntien välisten aiesopimusten asuntotuotantotavoitteiden toteutumiseen sopimusten mukaisesti ml. myös edellä mainitut kunnallistekniikka-avustukset ja niiden myöntäminen. Sosiaalisen asuntotuotannon keskeisiä tavoitteita on edistää kohtuuhintaisen asumisen toteutumista asuntomarkkinoilla sekä varmistaa valtion tuen ohjautuminen asukkaille. Ministeriö toteaa, että näiden tavoitteiden toteutuminen on mahdollista varmistaa tehokkaalla ARAn suorittamalla valvonnalla ja ohjeistuksella. Valmisteilla oleva lainsäädäntö tarkentaa ja tukee valtion tukeman asuntokannan omakustannusvuokrien kohtuuhintaisuuden toteutumista, ja siksi niiden valvonnan tehokkuus ja keskittäminen ARAn toiminnaksi on tärkeää. Erityisryhmien kohdalla ARAlla on keskeinen rooli palvelurakenteen muutoksen edistämisessä sekä vanhusten että kehitysvammaisten kohdalla. Ympäristöministeriö pitää tärkeänä sitä, että ARA kohdentaa edelleen erityisryhmien investointiavustusta erityisesti laitoshoitoa korvaavan palveluasumisen tuottamiseen niissä kunnissa, joissa on vielä paljon laitospaikkoja. 4. Mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Kevään kehysriihen yhteydessä hallitus linjasi jo osin aiemmin rakennepoliittisessa paketissaan tehtyjä asuntopoliittisia toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään asuntomarkkinoiden toimivuutta lisäämällä asuntotuotantoa erityisesti Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseudulla on käytössä vuokra-asuntojen takauslainoituksessa asuntokohtainen käynnistysavustus määräaikaisesti vuosiksi 2014 ja Ministeriö valmistelee myös kehyspäätöksen mukaista uutta 20-vuotista kohdekohtaista vuokra-asuntojen rakentamisen korkotukimallia, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta. Mallilla tuotettuihin kohteisiin sovelletaan asukasvalintaa ja omakustannusperusteista vuokranmääritystä, jota ARA valvoo. Tämän lisäksi ministeriössä on käynnistetty hankeryhmä, joka arvioi asumisen tukijärjestelmäkokonaisuutta hallituksen asuntopoliittisen toimenpideohjelman ja vuoden 2013 kehysriihen yhteydessä tehtyjen linjausten mukaisesti. Hankeryhmän toimikausi päättyy vuoden 2015 tammikuussa ja sen tavoitteena on ehdottaa mahdollisia asuntomarkkinoiden toimivuutta parantavia ja tukimuotoja tehostavia muutoksia tukijärjestelmään liittyen seuraavien eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja varten.

8 8 Ministeriö osallistuu myös ns. metropolihallinnon perustamista valmistelevaan työhön. Metropolihallinnon keskeisenä tavoitteena on Helsingin metropolialueen maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen seudulliseksi kokonaisuudeksi ja asuntomarkkinoiden ja erityisesti asuntojen uudisrakentamisen edistäminen. Tämän lisäksi ministeriö osallistuu Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksiin, joiden tavoitteena on kehittää aiesopimuksen osa-alueita yhtenä seudullisena kokonaisuutena. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman yhtenä tavoitteena on iäkkäiden laitoshoidon vähentäminen. Ympäristöministeriö ja ARA ovat mukana palvelurakenteen muutoksen edistämisessä, esimerkiksi VM:n asumispalvelujen kuntakokeilun ja ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutuksen kautta. Viime mainitun ohjelman kautta tuetaan ikääntyneiden kotona asumista heidän asunto-olojaan parantamalla (hissirakentaminen, asuntojen korjaukset sekä asuinympäristöjen parantaminen).