Tilinpäätöskannanotto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2012 toiminnasta

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr YM6/063/2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Viite Hänvisning ARAn tilinpäätösasiakirja vuodelta 2012 Asia Ärende Vuoden 2012 tilinpäätöskannanotto Ympäristöministeriö antaa talousarvioasetuksen 66i :n edellyttämän tilinpäätöskannanoton Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2012 toiminnasta. Hannele Pokka Kansliapäällikkö Juho Korpi Ylitarkastaja LIITE: TIEDOKSI: Tilinpäätöskannanotto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vuoden 2012 toiminnasta Ympäristöministeriön osastot ja yksiköt, sisäinen tarkastus, Pokka, Säteri, Varis, Jalonen, Tiainen, Tanninen, Salmi, Tynkkynen, Hintsala, Vatilo, Koski, Korpivaara, Lehtinen, Linna-Angelvuo, Tähtinen, Kimari

2 2 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUK- SEN VUODEN 2012 TOIMINNASTA 1. Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä annettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Kertomusvuonna 2012 valtion tukema ARA tuotannon määrä laski hieman, vuoden 2011 noin 6600 uudisasuntoaloituksenmäärästä noin 6100 asuntoaloitukseen. ARA tuotannon määrä oli kuitenkin edelleen korkeampi kuin finanssikriisiä edeltävinä vuosina. Uustuotannosta 56 % oli erityisryhmien investointiavustusta saanutta tuotantoa. Koko uustuotannosta kasvukeskuksiin suuntautui 73 %, pääkaupunkiseudun seudun osuus uustuotannosta oli vain 25 % (edellisvuonna 52%). Omistusasuntotuotannon lisääntyminen sekä rakennusalan elvytystoimenpiteiden vaikutusten loppuminen vuonna 2011 on vaikuttanut kahtena viime vuonna laskevasti ARA-tuotannon määrään. Kertomusvuonna normaaleja vuokra-asuntoaloituksia käynnistyi vain Näistä pääkaupunkiseudulle kohdistui ainoastaan 319. Normaaleja vuokra-asuntoja aloitettiin 836 asuntoa edellistä vuotta vähemmän. Vuoden 2012 tulossopimuksessa ARAlle asetettiin kuusi keskeistä tulostavoitetta: 1. Painottaa toiminnassaan asuntotuotantotuen tehokasta toimeenpanoa ja tuettavien hankkeiden toteutumista kustannustehokkain kilpailumenettelyin edistäen erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa, 2. Kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja tukea osaltaan ikääntymisen asumistarpeiden hoitoa, kehitysvammaisten asumista koskevan periaatepäätöksen toteuttamista ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkoa, 3. Osallistua valtion ja kaupunkiseutujen välisten aiesopimusten valmisteluun ja toteuttamiseen sekä edistää kuntien välistä yhteistyötä asumisessa, 4. Edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja eheää yhdyskuntarakennetta, 5. Korostaa ohjaus- ja valvontatoiminnassaan asuntotuotantotuen kohdentumista asukkaille sekä olemassa olevan asuntokannan, kiinteistönpidon ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan kehittämistä osana luottoriskien hallintaa, 6. Vahvistaa rooliaan asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa painottaen erityisesti tulosten vaikutuksia käytännössä. Ympäristöministeriö toteaa, että ARA saavuttanut pääosin vuodelle 2012 asetetut tulostavoitteet. ARA on myös merkittävällä tavalla osallistunut useiden ympäristöministeriön asuntopoliittisten toimenpiteiden ja hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä edistänyt valtion ja kaupunkien välisten aiesopimusten toteutumista. Vuoden 2012 tulostavoitteiden toteutuminen jäi pääkaupunkiseudun asuntotuotannon osalta toteutumatta ARAsta riippumattomista syistä. Rakennuskustannukset laskivat koko maan osalta kertomusvuonna normaalihankkeissa -1,4%. Kustannukset nousivat kuitenkin normaalihankkeissa pääkaupunkiseudulla 1,7 % ja muun maan osalta 2,5 % edellisvuodesta. Normaalihankkeiden tuotantovolyymin painottuminen muuhun maahan pääkaupunkiseudun sijaan aiheutti rakennuskustannusten

3 3 laskun koko maan osalta. Rakennuskustannusten laskussa näkyy osin myös taloudellinen epävarmuus. Keskimääräinen kustannus pääkaupunkiseudulla oli 3089 /asm2 ja muualla maassa 2423 /asm2. ARAn on myös jatkossa syytä korostaa hintaohjauksen merkitystä. Normaalien vuokratalohankkeiden osalta ensimmäisen vuoden laskennalliset asumiskustannukset olivat pääkaupunkiseudulla 12,69 /m2 (4,1 %) ja muualla maassa 11,04 /m2 (-3,0 %). Vertailuna käytettävien vapaarahoitteisten asuntojen uusien vuokrasuhteiden vuokrat PKS seudulla olivat 17,43 /m2 (4,4 %) ja muualla maassa 10,67 /m2 (3,4 %). Muualla maassa ARA-kohteiden vuokrat ovat korkeammat kuin vapaarahoitteiset vuokrat, mikä heikentää ARA-kohteiden kohtuuhintaisuutta. Toisaalta tuotanto on kohdistunut pääsääntöisesti muun maan osalta suuriin kasvukeskuksiin, mikä osaltaan selittää vuokraeroja suhteessa muun maan vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Ympäristöministeriö antoi erityisryhmien investointiavustusten myöntämisestä ARAlle uuden ohjauskirjeen, joka korvasi aiemman. Aiemman ohjauskirjeen tavoin ympäristöministeriö edellytti, että erityisryhmien investointiavustusten hankevalinnassa etusijalla ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Näiden ryhmien hankkeisiin kohdentui kaikkiaan 63 % avustuksista. Lisäksi fyysisesti huonokuntoisten vanhusten kohteisiin osoitettiin 21 % avustusvaltuudesta. Ottaen huomioon viime mainitun kohderyhmän, jolla on edelleen palveluasumistarvetta, on ARAn investointiavustuksen kohdentaminen ollut pääosin tavoitteiden mukaista. Erityisryhmien uustuotannossa ensimmäisen vuoden asumiskustannus vaihteli tukiluokittain 11,18 /m2 13,43 /m2 välillä. Ohjauskirjeessä ympäristöministeriö korosti tuettavien hankkeiden taloudellista toimivuutta, tarvearviointia ja laatua. Kohteella on oltava riittävästi käyttöä myös pitkällä aikavälillä, ja mahdollisuudet hyödyntää kunnassa jo olemassa olevaa asuntokantaa on selvitettävä. Laitosmaisia ratkaisuja ei tule avustaa, vaan tavoitteena tulee olla erityisryhmiin kuuluvien asuminen tavallisilla asuinalueilla. Avustusta ei tule myöntää kohteisiin, jotka eivät ole Valviran antamien valtakunnallisten sosiaalihuollon valvontaohjelmien mukaisia. Lisäksi ympäristöministeriö edellytti, että asumisen kustannukset palvelutaloissa on erotettava palvelujen kustannuksista. Asukkaiden asumisturva voidaan taata myös palveluntarjoajan vaihtuessa ja samalla voidaan varmistua siitä, että avustettavat kohteet säilyvät pitkäkestoisesti niille tarkoitetussa käytössä. Ympäristöministeriö muutti ohjauskirjettä tältä osin lisäämällä siihen vaatimuksen, että kunnan on voitava halutessaan vaihtaa palvelutalossa toimivaa palveluntuottajaa esim. kilpailutuksen seurauksena. Tämän lisäehdon tarkoituksena on estää kuntia solmimasta yhden palveluntuottajan kanssa yksinoikeussopimuksia avustusta saaneen palvelutalon käytöstä. Ohjauskirjeen muutoksen jälkeen ARA asetti kyseisen vaatimuksen tukipäätöksiinsä lisäehdoksi. ARA järjesti seminaarin, jossa se esitteli alan toimijoille investointiavustusten myöntämisessä noudatettavia käytäntöjä. Ministeriö katsoo, että ARA on ottanut ohjauskirjeen mukaiset uudistukset ja tarkennukset hyvin huomioon uusissa ohjeissaan ja käytännöissään koskien vuoden 2013 avustusten myöntämistä. ARA jatkoi tulostavoitteen mukaisesti aktiivista osallistumista kehitysvammaisten asumisen ohjelman toteutukseen vuonna 2012 sekä asuntohankkeiden rahoi-

4 4 tuksen että erilaisen kehittämistoiminnan kautta. Vuonna 2012 rahoituspäätöksen sai 488 uudistuotantoasuntoa ja 7 perusparannettavaa asuntoa. Näin ARA-tuotannolle asetettu tavoite 470 uudesta asunnosta täyttyi vuoden 2012 osalta. Hallitusohjelman mukaisesti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatkettiin vuosille Määrällisenä tavoitteena on rakentaa uutta tuki- tai palveluasuntoa pitkäaikaisasunnottomille. ARA teki kertomusvuonna avustusvaraukset yhteensä 180 asunnolle hyväksyen kaikki aiesopimuskuntien esittämät hankkeet. Ohjelman ohjaus- ja seurantaryhmät ovat toimineet ARAn johdolla. Kertomusvuonna korjaus- ja energia-avustusmääräraha pieneni 56,3 miljoonaan euroon (90,5 miljoonaa vuonna 2011). Avustuksia hissien korjaamiseen tai erillisiin perusparannusten suunnitteluun ei saanut enää myöntää. Energia-avustukset tuli kohdentaa kannustamaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa. Uusien hissien rakentamiseen myönnettiin yhteensä 21,5 milj. euroa, jolla rakennettiin kaikkiaan 211 uutta hissiä vanhoihin kerrosaloihin. Korjausavustusten rahatilausten keskimääräinen käsittelyaika oli 5,4 päivää eli alle tavoitteeksi asetetun 6 päivän. ARA on tulossopimuksen mukaisesti osallistunut aktiivisesti asuntopoliittisessa ohjelmassa sovittujen toimenpiteiden toimeenpanoon. Lisäksi ARA on osallistunut Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutuja koskevien MAL-aiesopimusten valmisteluun ja on mukana sopimusten seurannassa. Yhtenä keskeisenä tulostavoitteena oli yhteistyön laajentaminen Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Sidosryhmäyhteistyötä ARA on kertomusvuonna tiivistänyt erityisesti Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Valtiokonttorin kanssa. Valtiokonttorin kanssa on käsitelty erityisesti valvontaan, lainoitukseen ja rajoituksista vapauttamiseen liittyviä asioita. SYKEn kanssa on käynnistetty useita jatkohankkeita. Vuoden 2012 tulostavoitteina oli jatkaa yleishyödyllisten yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja valvontaa koskevaa uudistusta. Tavoitteena oli lisätä valvonnan vaikuttavuutta sekä ongelmien ja riskien ennaltaehkäisyä. Kertomusvuonna ARA teki ohjaus- ja valvontakäyntejä kaikkiaan 14 yleishyödylliseen yhteisöön ja kuntien kiinteistöyhtiöön, eli enemmän kuin tulostavoitteeksi asetettu 5-10 tarkastuskäyntiä. Valvontaan liittyvät voimavarat tulevat ARAssa jatkossa kasvamaan, joten valvontatoimen aktiivista kehittämistä on syytä jatkaa edelleen. Syyskuussa 2012 valmistui selvityshenkilö Olavi Syrjäsen raportti siitä, miten hyvin ARA pystyy vastaamaan asuntopolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen, sekä tehdä havaintojen pohjalta ehdotuksia ARAn toiminnan kehittämiseksi. Selvityksen mukaan ARAn on keskityttävä entistä vahvemmin valtion tukeman asuntokannan toteuttamiseen, käyttöön ja kehittämiseen ja suunnattava kehittämis- ja muuta toimintaa enenevässä määrin kohtuuhintaista asuntotuotantoa tukevaksi. Valtion tukeman asuntopolitiikan on keskityttävä metropolin ja suurten kasvukeskusalueiden asuntotilanteen parantamiseen. Selvityshenkilö näki myös puutteita ARAn asiakaslähtöisessä toiminnassa sekä vanhanaikaisissa toimintamalleissa. Sisäistä valvontaa sekä ARAn suorittamaa laina- ja avustuskohteiden valvontaa on selvityksen mukaan tehostettava. Vuodelle 2012 ARAlla oli käytössään valtion asuntorahaston (VAR) varoista euron määräraha, joita voitiin käyttää kehittämishankkeiden tukemiseen. Tulostavoitteena

5 5 oli suunnata kehittämisrahat ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti huomioiden etenkin se, että hankkeet muodostavat riittävän suuria kokonaisuuksia ja lisäävät hankkeiden ARA lähtöisyyttä. Kehittämisrahoitus ohjattiin tulostavoitteiden ja ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti 4 eri painopistealueeseen. Painopisteet olivat erityisryhmien asuminen, johon kohdistui 26 % määrärahoista, ARA tuotantoon liittyvä kehittäminen (36 %), asuinalueisiin liittyvä kehittäminen (27 %) ja energiatehokas asuntojen korjaaminen (11 %). ARAssa suoritettiin kertomusvuonna Oy Audiator AB:n suorittama sisäinen tarkastus, joka kohdistun kehittämisrahoitusprosessiin. Tarkastuksessa havaittiin, että kehittämisrahoituksen kilpailutusta ja hankekäsittelyprosessia on syytä kehittää. Myös hankehakumenettelyä tulee edelleen kehittää ja hankkeiden päätösmenettelyä selkeyttää. Osallistuminen hallinnonalan verkkopalvelun kehittämiseen ja SADe-hankkeeseen oli yksi ARA:n keskeisistä tulostavoitteista. Virasto on osallistunut hallinnonalan verkkopalvelun uudistamiseen ja vastannut viraston sivujen uudistamisesta. Viraston uudet verkkosivut avattiin maaliskuun alussa SADe hankkeen avulla pyritään kehittämään sähköisiä verkkopalveluita, ja energiatodistusjärjestelmää varten onkin palkattu SADe hankkeen avulla projektipäällikkö vuodelle ARA päivitti kertomusvuonna tulossopimuksen mukaisesti henkilöstöstrategian sekä henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnitelman. Tulostavoitteena olisi huomioida henkilöstön moniosaamisen tarpeet. Päivitetyn henkilöstöstrategian yhtenä päämääränä on, että henkilöstön valmiudet ja osaaminen palvelevat entistä paremmin ARAn kaikkia tavoitteita. Vuonna 2012 virastossa työskenteli 51 henkilöä, eli saman verran kuin vuonna ARAn keskeiset työtyytyväisyyttä kuvaavat tunnusluvut nousivat edellisvuodesta. Työtyytyväisyysindeksi nousi 3,59 (3,39 vuonna 2011). Henkilöstön keski-ikä oli kertomusvuonna 50,4 vuotta. Sairauspoissaolot vähenivät hieman ollen 8,3 työpäivää/htv. (9,0 vuonna 2010). Ympäristöministeriö on antanut talousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston tilinpäätöskannanoton erikseen Ovatko käytetyt tuloksellisuuden raportoinnin perusteet ohjauksen ja tulosvastuun kannalta asianmukaisia sekä ministeriön kanta kehittämistarpeista Toimintakertomus on sisällöltään ja selkeydeltään laadittu pääosin esimerkillisesti. Kertomus sisältää runsaasti tietoa viraston toiminnasta vuodelta Johdon katsauksessa on käsitelty ARAn keskeisimpiä tuloksia ja siitä saa hyvän yleiskuvan tärkeimmistä tehtäväkokonaisuuksista. Myös toimintaympäristöä koskeva analyysi on kattava. Rakenteeltaan toimintakertomus on laadittu Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti ja sisältää niin vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta kuin tuotoksia ja laadunhallintaa sekä henkisten voimavarojen hallintaa koskevat osuudet. Kertomuksessa on käsitelty lyhyesti niin keskeiset tulostavoitteet kuin hankkeetkin.

6 6 3. Mihin toimenpiteisiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen on tarpeen ryhtyä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Lainoituksen alueellisessa kohdentamisessa ympäristöministeriö painottaa edelleen sen tärkeyttä, että ARA myös jatkossa kiinnittää erityistä huomiota uustuotannon kohdentamiseen vain sellaisille kasvukeskusalueille, joilla on kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta ottaen huomioon alueen tuleva väestökehitys, joilla ei ole pysyvästi tyhjillään olevia valtion lainoittamia tai korkotukemia vuokra-asuntoja ja joilla asuntojen tarve ja käyttö alueen koko asuntomarkkinatilanne huomioon ottaen on pitkäaikaista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää valtion ja kuntien välisten aiesopimusten asuntotuotantotavoitteiden toteutumiseen sopimusten mukaisesti. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on jäänyt merkittävästi asetetuista tavoitteista. Syynä on muun muassa alan toimijoiden vähäinen kiinnostus kohtuuhintaista vuokraasuntotuotantoa kohtaan sekä kuntien rajalliset resurssit. Aran tulee kuitenkin omalta osaltaan aktiivisemmin tavata alan toimijoita ja houkutella heitä myös tuotantoon sekä näin edesauttaa aktiivisemmin hallituksen politiikkalinjausten saavuttamista. ARAn tulee edelleen painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa. Sosiaalisen asuntotuotannon keskeisiä tavoitteita on edistää kohtuuhintaisen asumisen toteutumista asuntomarkkinoilla sekä varmistaa valtion tuen ohjautuminen asukkaille. Ministeriö toteaa, että näiden tavoitteiden toteutuminen on mahdollista varmistaa tehostamalla ARAn suorittamaa valvontaa ja ohjeistusta. Esimerkiksi asumisoikeustalojen osalta käyttövastikkeiden määräytymisperusteiden ja niistä annettavien tietojen tehokkaan valvonnan jatkaminen uudistuneen lainsäädännön mukaisesti on tärkeää. Selvityshenkilö Olavi Syrjäsen raportissa tuotiin voimakkaasti esille olemassa olevan ARA-tuetun vuokra-asuntokannan säilymisen keskeinen merkitys asuntopolitiikan toteuttamisessa. ARAn on valvottava tehokkaasti sen käyttöä ja kehittämistä siten, että omakustannusperiaate ja asumismenojen kohtuullisuus toteutuvat. ARAn tulee myös jatkaa sisäisten toimintamallien ja hankeohjauksen kehittämistä. Vuonna 2014 ARAlle siirtyy uutena tehtävänä kunnille kuuluva yleishyödyllisten yhteisöjen vuokravalvonta. Valvontaa varten ARAlle tulee 8 uutta henkilöä. Valvontatoimen kehittämistä tulee ARAssa voimakkaasti jatkaa ja tehostaa. Viraston niukat henkilöstöresurssit sekä taloudellinen liikkumavara edellyttävät myös jatkossa tarvetta suunnitella toimintaa erittäin huolellisesti sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä. Uudenlaisten toimintamallien käyttöönotto sekä nykyisten käytäntöjen ja prosessien jatkuva kehittäminen on tärkeää huomioida myös jatkossa. ARAn yhteistyö Valtiokonttorin kanssa on keskeistä valtion taloudellisten riskien hallinnoimiseksi ja ennakoimiseksi. Asunto- ja lainakannan riskienhallintaan liittyen ministeriö pitää kannatettavana, että ARA ja Valtiokonttori yhteistyössä jatkavat vuonna 2012 aloitettuja ennalta ehkäiseviä riskienhallintaa tukevia vuokrataloyhteisöjen tarkastuskäyntejä. ARAn tulee myös yhteistyössä Valtiokonttorin ja Kuntaliiton kanssa ohjata väestöltään väheneviä kuntia laatimaan kunnan ja tarvittaessa sitä laajemman alueen yhteinen asuntosuunnitelma, jonka avulla varaudutaan muun muassa asuntojen vajaakäytöstä syntyviin ongelmiin ennakoivasti.

7 Erityistä huomiota tulee edelleen kiinnittää erityisryhmille tarkoitettujen hankkeiden taloudelliseen toimivuuteen, tarvearviointiin ja laatuun sekä siihen, sisältyvätkö ne kuntien pitkän tähtäimen palvelurakennesuunnitelmiin. Hankepäätöksen valmistelussa tulee ARAn ottaa huomioon myös kyseisen paikkakunnan olemassa oleva tarjonta kunkin erityisryhmän osalta, jotta ylikapasiteettia ei pääse syntymään eikä valtion riski näin kasva. Myös kiinteistönomistuksen ja palvelutuotannon eriyttämisen todentamisen tulee näkyä selkeästi avustuskäytännöissä, myös tätä kautta edistetään jo olemassa olevan erityisryhmille tarkoitetun asuntokannan tehokasta hyödyntämistä. Hallitusohjelman mukaista Asuinalueiden kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina ARA vastaa ohjelmassa ympäristöhallinnon avustuksista sekä tukee ohjelmassa mukana olevia kaupunkeja asuinalueiden elinvoimaa lisäävien ja segregaatiota vähentävien hankkeiden toteuttamisessa. Olemassa olevan asuntokannan kehittäminen ikääntyneiden tarpeisiin on merkittävä toimenpide tulevaisuuden näkökulmasta. Siksi ARAn toiminta hissiavustuksen ja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustusten tarpeenmukaisessa kohdentamisessa on edelleen merkittävä. ARAn tehtävä muistisairaille henkilöille tarkoitetun palveluasumisen rakentamisen tukemisessa sekä taloudellisesti että laadullisen kehittämisen kannalta on edelleen tärkeä painopiste. Ympäristöministeriö näkee, että ARA tulee olla yksi toteutettavan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman keskeinen toteuttajataho. Tutkimus- ja kehittämishankkeita oli edelleen vuonna 2012 lukumääräisesti melko paljon. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopiste on siirtynyt enemmän erityisryhmien asumiseen ja ARA-tuotantoon liittyvään kehittämiseen. Ympäristöministeriö pitää tätä suuntaa hyvänä ja painottaa, että ARA:n on syytä kiinnittää edelleen huomiota sekä hankkeiden painopisteisiin että sisältöön ja laajuuteen ja kohdistaa hankkeet viraston toiminnan ja osaamisen kannalta keskeisiin alueisiin. ARAn sisäistä kehittämisrahoituksen hallinnointia ja hankkeiden kilpailutusta sekä hankehallintaan liittyvää ohjeistusta tulee edelleen kehittää. Erityisesti ARAn kannattaisi pyrkiä kilpailuttamaan myös pienhankintoina toteutettavat hankkeet, jotka ovat lähellä kansallisia kynnysarvoja. Hankkeiden hakumenettelyä tulee systematisoida ja prosesseja yhdenmukaistaa Mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Ministeriö osallistuu myös jatkossa aktiivisesti asuntopolitiikan toimeenpanoon yhteistyössä ARAn kanssa sekä pitää ARAn ajan tasalla toimintakenttää koskevasta lainsäädännöstä sekä direktiivien valmistumisesta ja sopii mahdollisimman aikaisin mahdollisista uusista tehtävistä ja toimintatapojen muutoksista. Kevään 2013 kehyspäätösten yhteydessä sovittiin laajasta asuntopoliittisesta uudistuspaketista, joka sisälsi useita eri toimenpiteitä erityisesti valtion tukeman normaalin vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa kohdistettiin varoja valtio-omisteisen yleishyödyllisen yhteisön A-Kruunu Oy:n valjastamiseksi vuokra-asuntojen tuotantoon Hel-

8 8 singin seudulle. Sen lisäksi Helsingin seudulla otettiin käyttöön käynnistysavustukset normaalissa vuokra-asuntotuotannossa vuoden 2015 loppuun asti. Myös MALaiesopimuksiin sitoutuneissa kunnissa käytössä olevaa kunnallistekniikka-avustusta nostettiin vuoden 2015 loppuun asti 15 miljoonaan euroon vuodessa. Erityisryhmien investointiavustusta nostettiin niin ikään 120 miljoonaan euroon vuodessa lähinnä tukemaan jo olemassa olevien erityistä tukea asumisessa tarvitsevien ryhmien ohjelmien toteuttamisen lisäksi ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutumista. Tämän lisäksi normaalin vuokra-asuntotuotannon korkotukilainoituksen omavastuukorkoa laskettiin 1 prosenttiin vuoden 2015 loppuun asti. Myös perusparannuslainoituksen omavastuukorkoa laskettiin. Näillä toimenpiteillä pyritään edistämään normaalin vuokra-asuntotuotannon lisääntymistä erityisesti Helsingin seudulla, jolla aloitusmäärät ovat erityisesti normaalin vuokraasuntotuotannon osalta olleet heikkoja. Edellä mainittujen 40-vuotista korkotukilainoitusta koskevien tukien parannuksien lisäksi ministeriö valmistelee vuoden 2013 aikana nykyisen korkotukimallin rinnalle lyhyemmän 20-vuotisen korkotukimallin, jolla monipuolistetaan tuetussa tuotannossa käytettäviä vaihtoehtoja. Uuden korkotukimallin ohella yleishyödyllisyyslainsäädäntöä muutetaan uudistuotannon osalta siten, että yleishyödyllisyyden ikuisuudesta luovutaan uuden tuotannon osalta ja ne olisivat siten vapaasti käytettävissä myös yleishyödyllisen osion ulkopuolella kohdekohtaisten rajoitusten päätyttyä. Myös omakustannusvuokran osalta ministeriössä valmistella säädösmuutoksia, joilla pyritään paremmin säätelemään tuetun asuntokannan vuokranmääritystä ja edistämään kohtuuhintaisuuden toteutumista tuetussa kannassa. Säädösmuutoskokonaisuuteen liittyy omakustannusperusteisen vuokravalvonnan siirtyminen kunnilta ARAn tehtäväksi. Vuonna 2013 ARAlle tulee uutena tehtävänä energiatodistusten ja niitä tekevien henkilöiden valvonta ja rekisterin ylläpito. Ministeriö tukee valvontaa varten laadittavan rekisterin ylläpitoa tarvittavalla asiantuntemuksella. Valtioneuvosto hyväksyi ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma koskevan periaatepäätöksen. Kehittämisohjelman tärkeimpänä tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asumisoloja siten, että myötävaikutetaan ikääntyneiden kotona asumisen osuuden kasvamiseen. Ikääntyneiden asuinoloja parannetaan lisäämällä esteettömyyttä ja turvallisuutta asuinrakennuksissa ja asuinympäristössä. Ohjelman tavoitteena on lisätä hissittömiin kerrostaloihin rakennettavien hissien määrää 500 hissiin vuodessa. Ohjelmalla vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä tuetaan ikääntyneiden asumisen, asuinympäristöjen ja palvelujen kokonaisuutta kuntien strategisessa suunnittelussa. Samalla pyritään edistämään palvelurakenteen muutosta sekä suuntaamaan asunto- ja rakennusalan toimintaa vastaamaan paremmin ikääntyneiden asumisen tarpeita ja asumisolojen parantamista. Hissiavustuksen, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksen ja vanhusten palveluasumisen investointiavustuksen merkitys on suuri ohjelman toteutuksen kannalta. Koska hissirakentamisen ja muun esteettömyyden edistäminen olemassa olevassa asuntokannassa kuuluu keskeisesti ARAn toimialueeseen, ympäristöministeriö esittää ohjelmaan liittyvän valtakunnallisen hissihankkeen hanketyöntekijän sijoittamista ARAan viimeistään vuoden 2014 alussa.