KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö"

Transkriptio

1 PALMGREN-NEUVONEN, LAURA LIIDUSTA VERKKOON TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA OPETTAJAN AMMATILLISESSA KASVUSSA Kasvatuspsykologian pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Kasvatustieteiden koulutus 2009

2

3 Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Kasvatustieteen koulutus Tekijä Palmgren-Neuvonen Laura Työn nimi Liidusta verkkoon Tieto- ja viestintätekniikan haasteita ja mahdollisuuksia opettajan ammatillisessa kasvussa Pääaine kasvatustiede Työn laji pro gradu -tutkielma Aika toukokuu 2009 Sivumäärä 137 sivua 3 liitettä Opettajan profession ja opetustyön luonne ovat kokeneet viime vuosina valtaisan muodonmuutoksen: työelämän osaamistarpeiden jatkuva muuttuminen, yhteiskunnallinen kehitys sekä globaalit suhdannevaihtelut tuovat haasteita niin koulutuksen suunnittelulle kuin opetuksen toteutuksellekin. Tässä opinnäytteessä tarkastellaan fenomenografista lähestymistapaa hyödyntäen profession muutoksen rakentumista opettajien tietoisuudessa. Tavoitteena on selvittää, millaiset tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät seikat haastavat opettajan asiantuntijuuden, ja auttavatko jaettu asiantuntijuus ja muut yhteisölliset toimintamallit omassa työyhteisössä ja teknologiatuetussa oppimisyhteisössä opettajaa vastaamaan muutosvaatimuksiin. Teoreettinen viitekehys kuvaa tiedon rakentamisen luonteen muuttumista sosiaaliseksi prosessiksi sekä opettajan roolin kehittymistä adaptiiviseksi asiantuntijayhteisön jäseneksi. Tietoverkoilla on tässä keskeinen rooli. Näitä prosesseja taustoitetaan tarkastelemalla tietoyhteiskuntakehitystä, koulukulttuureja sekä koulutusinnovaatioiden diffuusioon liittyviä tekijöitä. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelujen TOVE-opintoihin osallistuvia opettajia oppimisyhteisönä sekä kyseisen koulutuksen vaikutuksia heidän työhönsä ja työyhteisönsä toimintakulttuuriin. Aineisto koostuu kirjoitelmista ja verkkokeskusteluista, joiden fenomenografisessa analysoinnissa on käytetty apuna QSR NVivo 8 -ohjelmaa. Moodlessa käydystä verkkokeskustelusta tehdään verkostoanalyysi. Lisäksi koulutuksen OPH-palautekyselyjä tarkastellaan numeerisesti. Työssä toteutetaan siis sekä aineisto- että menetelmätriangulaatiota. Tulokset kertovat, että koulutusinnovaatiot, kuten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, yhteisölliset toimintamallit sekä tietoyhteiskunta-ajattelu, on otettu informanttien työyhteisöissä vastaan hyvin eri tavoin. Tärkeimmät muutokset ovat tutkimuksen mukaan oppijoiden polarisoituminen sekä informaatiotulva, niinpä opettajan merkitys niin kasvun tukemisessa kuin medialukutaidon ohjaamisessakin on entistä tärkeämpi. Informantit suhtautuvat tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin opetuksessaan sekä verkostoitumisen tarpeeseen vaihtelevasti. Monia informantteja TOVE-opinnot ovat innostaneet kehittämään asiantuntijuuttaan verkko-opetukseen liittyvissä asioissa ja viemään yhteisöllisiä toimintatapoja myös omaan kouluyhteisöön: yhteisöllistä työskentelyä ja oppimista sekä opetusyhteistyötä toteutetaan yhä enemmän. TOVE-opinnot ovat kannustaneet toimimaan virtuaalisissa oppimisyhteisöissä. Niin lähiyhteisön kuin virtuaalikollegoidenkin vertaistuki koetaan tärkeäksi. TOVE-opinnoilla on siis monenlaisia generatiivisia ja toisen asteen työpaikkatasoisia vaikutuksia. Mutta ilmiöillä on kääntöpuolensakin: muutoksen tarve koetaan myös deterministisenä pakkona; etujen lisäksi kehitys tuo tullessaan niin osaamis- kuin ehtimisvaateitakin. Haasteista huolimatta halutaan sitoutua elinikäiseen oppimiseen ja kehittyä kohti yhteisöllistä opettajuutta. Ohjatut verkkokeskustelut virtuaalisissa oppimisyhteisöissä sekä työelämäyhteistyö edistävät siis opettajien asiantuntijuutta ja yhteisöllistä avoimuutta monin tavoin. Tämän laadullisen tutkimuksen tuloksia ei sinänsä voida yleistää, mutta ne antavat viitteitä siitä, millaisena opettajat näkevät profession muuttumisen. Tuloksista on hyötyä niin opettajien täydennyskoulutuksen ja verkko-opetuksen suunnitteluun kuin oppimisyhteisöjen muodostamiseen ja toiminnan edistämiseenkin. Aihe kiinnostanee myös tvt:n opetuskäytöstä kiinnostuneita opettajia ja oppilaitosten johtoa. Asiasanat asiantuntijuus, oppiva organisaatio, tietoyhteiskunta, verkkoyhteisöt, yhteisöllinen oppiminen

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO OPETTAJIEN YHTEISÖLLISEN TYÖSKENTELYN TAUSTAA Oppimiskäsitykseen ja yhteisölliseen oppimiseen liittyviä käsitteitä Tiedon ja tiedon käsitteen dynaamisuus Konstruktivismi yhteisöllisen oppimisprosessin taustalla Näkökulmia asiantuntijuuteen tiedonrakentamisen metaforat Yhteisöllisyys, yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen työskentely Opettajan työn muutoksen sosiokulttuurinen tausta Käytäntöyhteisöjä nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin Verkosto, yhteisö ja oppiva organisaatio Yhteisöllisen koulun elementtejä Teknologiaan liittyviä käsitteitä OPETTAJA TIETOYHTEISKUNNAN MUUTOSAGENTTINA Suomi tietoyhteiskunta Käsityksiä tietoyhteiskunnasta Yhteistoiminnallisuutta makrotason tietoyhteiskuntasuunnitteluun Teknologinen determinismi Yhteisöllinen tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen kontekstissa Yhteisöllisen tietoverkon synty Tietoverkko oppimisympäristönä Koulutusinnovaatioiden käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä Opettaja tieto- ja viestintätekniikan haasteiden äärellä Yhteisöllinen työskentely oppimisen virtuaaliyhteisöissä Yhteisöllisen työskentelyn ominaispiirteitä ja vaikutuksia Opettajan- ja täydennyskoulutus väylänä kulttuurin muutokseen Opettajat oppimisen virtuaaliyhteisöissä esimerkkinä TOVE-opinnot AIEMPIA TUTKIMUKSIA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusotteen ja -menetelmän valinta Tutkimusaineisto Aineiston analyysi TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Informanttien profiili Opettaja tvt:n haasteiden ja mahdollisuuksien äärellä... 84

6 7.2.1 Oppimisympäristön muutos Verkostoitumisen tarve Asiantuntijana kehittyminen Toimintaedellytykset Opettaja muutosagenttina työssään ja kouluyhteisössään Oma professionaalisuus Verkko-opettajuus Yhteisöllisyys Verkostoituminen Yhteisöllisen työskentelyn toteutuminen pedagogisessa verkkokoulutuksessa Kuva opettajasta tvt:n haasteiden ja mahdollisuuksien äärellä Yhteenveto ja päätelmät TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Sähköposti TOVE-opettajille, esimerkkinä vuoden 2006 osallistujat Liite 2. Ohjeet TOVE-kirjoitelmaa varten Liite 3. TOVE-verkostomatriisi KUVIOT JA TAULUKOT Kuvio 1. Tiedon muunnosprosessi (Nonaka & Takeuchi 1995, Suurlan 2001, 41 mukaan) Kuvio 2. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön diffuusioon vaikuttavia syitä Kuvio 3. Kuvauskategoriajärjestelmän muodostuminen merkitysyksiköistä Kuvio 4. Merkitysyksiköitä vertailemalla syntyneitä 1. tason kategorioita (vaihe 2) Kuvio 5. Merkitysyksiköiden vertailussa syntyneitä 1. tason kategorioita useista aineistoista Kuvio 6. Vaihe 3: Kategorioiden kuvaaminen abstraktimmalla tasolla Kuvio 7. Esimerkki kuvauskategorian muodostumisesta: tutkimuskysymys Kuvio 8. TOVE-kirjoittajien käsityksiä tvt:n haasteista ja mahdollisuuksista...85 Kuvio 9. Tvt:n ja tietoyhteiskunnan haasteiden ja mahdollisuuksien vertikaalinen tulosavaruus Kuvio 10. TOVE-opintojen arvioidut vaikutukset oppijoiden työskentelyyn, yhteisön toimintakulttuuriin ja verkostoyhteistyöhön (N = 82) Kuvio 11. Käsityksiä TOVE-opinnoista opiskelukokemuksena ja kimmokkeena (N = 82) Kuvio 12. TOVE-opintojen vaikutukset opettajan työhön ja yhteisön toimintakulttuuriin Kuvio 13. TOVE-koulutuksen vaikutusten vertikaalinen tulosavaruus Kuvio 14. TOVE verkkokeskustelujen verkostokuvio Kuvio 15. Kuva yhteisölliseen verkko-opettajuuteen kasvun elementeistä Kuvio 16. Yhteisölliseen verkko-opettajuuteen kasvu Taulukko 1. TOVE verkkokeskustelijoiden ikäjakauma...83 Taulukko 2. TOVE verkkokeskustelujen vuorovaikutusluokitus Taulukko 3. TOVE pienryhmien vuorovaikutusedellytykset luokittelun perusteella

7

8

9 1 Johdanto Opettajan profession ja opetustyön luonne ovat muuttuneet viime vuosina vauhdilla: työelämän osaamistarpeiden kiivasrytminen muutos, yhteiskunnallinen kehitys sekä globaalit suhdannevaihtelut tuovat haasteita niin koulutuksen suunnittelulle kuin opetuksen toteutuksellekin. Myös opetuksessa tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotolle on asetettu paineita kaikilla koulutusasteilla. Valtakunnallisista strategioista ja laajoista tukitoimista huolimatta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ei ole lisääntynyt, vaan oppilaiden tietokoneiden hyötykäyttö koulussa on jopa vähentynyt (Kupari & Välijärvi 2005; ks. myös Cicero Learning 2008, 6). Opettaja on haastettu kehittämään työtään ja ammatillista osaamistaan tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Muutostavoitteissaan opettaja on asiantuntijaroolinsa ohella myös ikuinen oppija (Tella, Vahtivuori, Vuorento, Wager & Oksanen 2001, 266). Tässä opinnäytteessä tutkitaan profession muutoksen rakentumista opettajien tietoisuudessa. Tavoitteena on selvittää, millaiset tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät seikat haastavat opettajan asiantuntijuuden ja millaiset tekijät voivat edistää ja hidastaa muutosta. Tutkielmassa pohditaan koulukulttuurin ja oppimisen infrastruktuurien vaikutusta opettajan työhön ja selvitetään, voisiko opettaja vastata opetustyön muutosvaatimuksiin jaetun asiantuntijuuden ja muiden yhteisöllisten toimintamallien avulla omassa työssään ja teknologiatuetussa oppimisyhteisössä. Tätä tutkitaan empiirisesti selvittämällä Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelujen TOVE-koulutuksen vaikutuksia opintoihin osallistuneiden opettajien työhön ja heidän työyhteisönsä toimintakulttuuriin sekä tarkastelemalla heitä pedagogisena verkko-oppimisyhteisönä. Tutkijan kiinnostus tutkimusaiheeseen on herännyt alun perin verkko-opetuksen kehittämisen tarpeesta omassa työyhteisössä ammatillisen koulutuksen piirissä. Tällä työllä on siis myös käytännön tarve ja tavoite: yksittäisen opettajan suuri tiedon jano. Teoriaa tulee käytännöllistää ja käytäntöä teoretisoida, teorioita tarkastella käytännön kokemusten valossa ja käytännön kokemuksia teorioiden valossa (Tynjälä 2004, 179). Tutkijaa askarruttaa, miten opettaja pystyy vastaamaan yllä kuvattuihin haasteisiin ja onko koulun kulttuuri kypsä jaetun asiantuntijuuden malliin. Joissain kouluyhteisöissä usein törmää hiekkalaatikkoefektiin. Verhelä (2001) toteaa sulkeutuneisuuden ja omaan osaamiseen luottamisen kulttuurin leimanneen perinteisesti ammattioppilaitosten toimintaa, mikä on ilmennyt toisten osaamisen epäilemisenä, jopa keskinäisenä kilpailuna epäolennaisissa asioissa. Tältä pohjalta ver-

10 2 kostoitumiseen ja avoimeen yhteistyöhön lähteminen on vaikeata; vaaditaan perusteellista asennemuutosta. Mutta nyt koulutusmaailma on jo verkostoitumassa hyvää vauhtia: yhteistyötä työelämän kanssa on ollut pakko viime vuosina lisätä koulutuksen kehittämiseksi ja erilaisten työssäoppimismuotojen järjestämiseksi. Näiden kohteiden, mutta lisäksi ammatillisen kehittymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseksi opettajien olisi hyödyllistä verkostoitua myös keskenään. Yhteisöllinen työskentely on kaikkien koulutusasteiden opettajille tärkeä työmuoto, jolla voidaan tukea uusien ajatusten ja ideoiden syntyä. Yhteisöllisyys ei ole vain trendikäsite: sitä todella tarvitaan nykypäivän kiireisessä, yksilöllistyvässä maailmassa työyhteisön tuki on yhä enemmän tarpeen myös opettajalle. Tutkimusaihe on erittäin ajankohtainen ja aiheen tutkittavuus hyvä: viime aikoina on tehty kontekstiin kohdistuvia tutkimuksia, ja kirjallisuutta on runsaasti. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää niin opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa kuin oppimisyhteisöjen muodostamisen ja toiminnan edistämisessäkin. Lisäksi aiheen luulisi kiinnostavan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä kiinnostuneita opettajia sekä oppilaitoksien johtoa. Tutkielma kuuluu kasvatustieteen tieteenalaan kuvatessaan tiedon ja asiantuntijuuden eri dimensioita, opetuskulttuureja ja yhteisöllistä työskentelyä. Tieto- ja viestintätekniikan vaikuttavuutta opetuskäytössä tai opettajan toimintaa opiskelijoiden kanssa ei käsitellä laajemmin, vaan empiirisessäkin osiossa tarkastellaan yhteisöllisen työskentelyn toteutumista vain siinä tarkoituksessa, että on mahdollista ymmärtää opettajien käsityksiä tieto- ja viestintätekniikan roolista asiantuntijuutensa kehittämisessä. Luonnollinen lähtöasetelma on asettua edellä kuvattujen muutos- ja kehitysvaatimusten haastaman opettajan rinnalle, tutkia muutosten aiheuttajia ja etsiä mahdollisia ratkaisukeinoja. Tutkielman luvussa 2 tarkastellaan epistemologian, oppimiskäsityksen, asiantuntijuuden ja yhteisöllisen tiedonrakentamisen näkökulmasta, miten oppijakeskeinen oppimiskäsitys sekä teknologian ja yhteiskunnallinen kehitys ovat muuttaneet opettajan professiota ja osaamistarpeita sekä taustoitetaan opettajan henkilökohtaista ja koulun verkostoitumista. Luvussa 3 kuvataan opettajan tärkeää, kriittistäkin roolia yhteiskunnallisten muutosten välittämisessä kasvaville ja pohditaan, voisiko muutosta hallita teknologiatuetun yhteisöllisen työskentelyn avulla. Voitaisiinko tieto- ja viestintätekniikkaa, joka on asiantuntijuuden haasteista kenties suurin, hyödyntää myös työvälineenä ja mahdollistajana tavoitteeseen pääsemisessä? Luvussa 4 käsitellään kolmea teemaan liittyvää aiempaa tutkimusta, ja luvussa 5 esitetään tutkimuskysymykset, joihin etsitään vastauksia työn empiirisessä osassa.

11 3 2 Opettajien yhteisöllisen työskentelyn taustaa Tässä luvussa tarkastellaan tutkimustehtävän teoreettiseen taustaan liittyviä käsitteitä. Lähempään tarkasteluun on rajattu tälle tutkielmalle tärkeimmät käsitteet: opettajan asiantuntijuus, yhteisöllinen työskentely sekä tieto- ja viestintätekniikka. Näillä käsitteillä on havaittavissa yksi yhdistävä tekijä: niihin liittyvissä elementeissä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen huomattavia muutoksia. Osa käsitteistä määritellään seuraavissa luvuissa asiayhteydessään. Jotta ymmärrettäisiin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa sekä yhteiskunnallisten muutosten ja teknologioiden opettajalle asettamia haasteita, on hyvä tutustua muutamiin käsillä olevan työn tutkimuskenttää sivuaviin kasvatustieteen, verkkopedagogiikan ja verkostoitumisen peruskäsitteisiin. Verkostot, yhteisöt, opettajien asiantuntijuuden ja työnkuvan muutos kytkeytyvät toisiinsa kiinteästi, mikä pyritään teoreettisessa tarkastelussa osoittamaan. Asiantuntijuuden käsitettä pohdittaessa on tarkasteltava myös opettajan profession ja roolin muutosta. Oppijakeskeinen oppimiskäsitys, konstruktivismi sekä tietoyhteiskunta monine aspekteineen ovat muuttaneet opettajan työtä monin tavoin: opettajasta itsestä on tullut oppija uusien asioiden edessä. Myös oman asiantuntijuuden kehittäminen on saanut sosiokonstruktiivisen luonteen. Yhteisöllisen työskentelyn (Bereiter 2002) tarkastelu käynnistyy konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen pohjautuvasta yhteisöllisen oppimisen teoriasta. Opettajaverkoston työskentelyä lähestytään myös pohtimalla käytäntöyhteisöteoriaa sekä verkoston olemusta. Koulu oppivana yhteisönä, sen edustama toimintakulttuuri sekä koulun johtamisen yhteisöllisyyden aste ja oppimisen infrastruktuuri määrittävät pitkälti sen, onko opettajalla mahdollisuus asiantuntijuutensa jakamiseen ja kehittämiseen omassa työyhteisössään. Nämä näkökulmat edustavat myös muutosta opettajan työssä. 2.1 Oppimiskäsitykseen ja yhteisölliseen oppimiseen liittyviä käsitteitä Yhteiskunnan ja työelämän nopea kehitys ovat muuttaneet opettajan professiota ja roolia. Paitsi opetuksessaan, myös oman asiantuntijuuden kehittämisessä opettajan tulee ottaa huomioon oppijan aktiivisen roolin ja vertaistuen merkitys oppimisprosessissa. Pysyäkseen kehityksessä mukana opettajan on pysähdyttävä tarkastelemaan kriittisesti toimintatapojaan. Voidakseen toteuttaa opetuksessaan uudenlaista oppimiskäsitystä hänen on oltava

12 4 valmis myös muuttamaan käsitystään tiedosta, osaamisesta, oppimisesta ja omasta roolistaan oppimisprosessissa. Opettajan tehtävänä on johdattaa oppilaat viimeisimmän informaation lähteille ja luotsata heitä kriittisen tiedon suodattamisen kautta rakentamaan omaa tietämystään aktiivisesti läpi elämän Tiedon ja tiedon käsitteen dynaamisuus Klassisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus, ajattelun ja päättelyn tulos (Niiniluoto 1991, 57). Tiedon totuusarvo on suhteellinen ja saattaa myös muuttua aikaa myöten tai toisesta näkökulmasta katsottuna: eri kulttuureissa uskotaan eri asioita ja pidetään eri uskomuksia tietona (kuvaileva näkökulma); myös käsitys uskomuksen hyvästä perustelusta voi olla erilainen eri kulttuureissa tai uskomuksia voidaan oikeuttaa eri tavoin (normatiivinen näkökulma). Siten varsinkin kulttuuritieteiden piirissä tieto on sosiaalisen ympäristön, kulloinkin vallitsevien yhteiskunnallisten olojen ja poliittisen ilmapiirin määrittämää. Vaikka realismin mukaan tiede on totta ja kuvaa todellisuutta, sen kriittinen suuntaus päinvastoin myöntää, että tiede voi erehtyä, kaikki teoriat ovat enemmän tai vähemmän epätosia ja siten mahdollisesti kumoutuvia. (Kiikeri & Ylikoski 2004, 13, 25, , 209; Raatikainen 2004, 44-45, ) Klassisesta määritelmästä tiedon käsite on tarkentunut ja laajentunut tieteen- ja tieteellisen tutkimuksen monipuolisen tarkastelun myötä. Nykyisen nopeatempoisen työelämän sykkeessä ja alati muuttuvan yhteiskunnan ylipursuavan informaation paineessa on keskusteltu myös tiedon fyysisestä olemuksesta, eli siitä, mitä tieto on, ja miten se eroaa datasta ja informaatiosta. Ihmisen tajunnan kannalta tiedon ulkoisilla tasoilla, datalla (esim. bitit, kirjaimet) ja informaatiolla (kontekstin saanut data) ei sinänsä ole vielä merkitystä. Informaatiosta yksilö tulkitsee itselleen tärkeät kohdat antamalla sille kontekstisidonnaisen merkityksen ja sisäistämällä sen tiedoksi oppimisen ja omaksumisen kautta. Tieto sekä sen tuoma ymmärrys ja viisaus kuuluvat siten ainoastaan mieleen ja tajuntaan. (Kuronen 1998.) Tiedolla on myös useita viestintäsääntöihin tai tietoisuuteen liittyviä aspekteja. Esimerkiksi Tynjälä (2004) jakaa tiedon käsitteen karkeasti formaaliin eli teoreettiseen sekä informaaliin eli käytännölliseen tietoon, kun taas Bereiter ja Scardamalia (1993) erottelevat käsitteistön hienojakoisemmin viiteen komponenttiin. Erilaisista teorioista ja käsitteellisistä

13 5 malleista muodostuva formaali (teoreettinen eli käsitteellinen) tieto on muodollista, tarkkaan määriteltyä ja helposti jaettavaa. Eksplisiittisen luonteensa vuoksi tämä tietolaji on ilmaistavissa sanallisesti kirjoissa, luennoilla ja keskusteluissa. Informaalisia (käytännöllisiä ja kokemuksellisia) tietokomponentteja ovat proseduraalinen tieto eli taitotieto (know-how) ja pitkän kokemuksen tuoma hiljainen tieto (tacit knowledge). Erittäin tärkeänä tiedollisen toiminnan aspektina pidettävä itsesäätelytieto liittyy puolestaan oman oppimisprosessin tunnistamiseen ja arviointiin. (Tynjälä 2004, 177.) Alun perin Polanyin (1966) kuvaama hiljainen tieto viittaa sellaiseen käytännön kokemuksesta ja oppimisesta muodostuneeseen tietoon, joka on kätkeytynyt yksilön tai yhteisön taitoihin ja prosesseihin. Tämä implisiittinen, hankalasti selitettävissä tai välitettävissä oleva tiedon laji sisältää sekä kognitiivisia että toiminnallisia elementtejä. Sosiaaliseksi ja kontekstuaaliseksi määritellyn hiljaisen tiedon merkitys kasvaa jatkuvasti: sitä pidetäänkin innovaatioiden luomisessa tärkeämpänä kuin eksplisiittistä tietoa. Hiljaisen tiedon muodostuksessa tunteiden merkitys korostuu yhä enemmän. (Eriksson 2006, 131; Nonaka & Takeuchi 1995; Nonaka & Teece 2001.) Tynjälä (2004) konkretisoi näitä tiedon teorioita opetusalalla seuraavasti: opettajan asiantuntijuudessa formaalinen tieto jakautuu substanssi- ja kasvatustieteelliseen tietoon. Opetettavan asian perusteellisen tuntemuksen ja pedagogisen tiedon lisäksi opettaja tarvitsee työssään laajalti tietoa viestinnästä ja vuorovaikutuksesta, ammattietiikasta sekä tietämystä koulutusjärjestelmästä, oppimisesta, kehityksestä ja yhteiskunnasta. Ongelmanratkaisutilanteessa teoreettista tietoa integroidaan käytännölliseen tietoon, jolloin koulutuksessa hankittu formaalinen, muodollinen tieto muuttuu asiantuntijan joustavaksi informaaliksi tiedoksi (Bereiter & Scardamalia 1993, 66). Viime vuosien kehitys tieteissä on johtanut tiedon olemuksen muuttumiseen: tiedon varastoinnista on siirrytty sen tuottamiseen. Käsitys tiedon rakentamisesta on saanut yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen ansiosta yhä enemmän sosiaalisia piirteitä. Perinteisesti kognitiivisessa tutkimuksessa asiantuntijuutta tarkasteltiin yksilöllisinä, mielensisäisinä tiedonkäsittelyprosessina, psykologisena oppimisprosessina tai kulttuurisena kypsymisprosessina, mutta sittemmin vallalle on päässyt sosiokulttuurinen näkemys dynaamisine, osallistuvine tietokäsityksineen. Tiedonrakentamista tarkastellaan lähemmin osiossa

14 Konstruktivismi yhteisöllisen oppimisprosessin taustalla Jo vuosikymmenien ajan opetuksen ja oppimisen kontekstissa käydyissä keskusteluissa on asetettu vastakkain behavioristinen ja konstruktivistinen oppimiskäsitys. Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppilas nähdään passiivisessa roolissa ja aluksi täysin tyhjänä tauluna. Opettaja siirtää tiedot ja taidot pieninä palasina oppilaalle, joka varastoi ne muuttumattomina muistiinsa; oppiminen etenee opettajan kontrolloimana yksinkertaisesta monimutkaiseen, osista kokonaisuuteen ja havainnoista määritelmiin oppilaan pyrkiessä muuttamaan käyttäytymistään lähinnä välttääkseen negatiivista palautetta. (Tynjälä 2000.) Nykyisin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä tarkastellaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen näkökulmasta. Tynjälä (1999) ei pidä kognitiivisen oppimiskäsityksen nykysuuntausta, konstruktivismia, oppimisteoriana, vaan tietoteoreettisena näkemyksenä tiedosta ja ihmisen tiedonhankinnasta: luonteeltaan dynaamista ja tilannesidonnaista tietoa ei voi välittää sellaisenaan oppijalle, vaan aktiivisesti ajatteleva ja tietoa käsittelevä oppija tulkitsee informaatiota aiempien kokemustensa perusteella konstruoiden näin itse tietorakenteita (skeemoja). Oppijat saattavat siis oppia samasta asiasisällöstä eri asioita, ja tiedosta muovautuu siten yksilöllistä ja ainutkertaista. (Mts ) Mitä jäsentyneemmäksi ja monipuolisemmaksi tietorakenne muodostuu, sen parempi siirtovaikutus (transfer) opitulla on: tieto on käytettävissä myös erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa. Konstruktivistinen oppimiskäsitys ei useita tutkimustraditioita lainaten myöskään merkitse sitä, että opettaja ei voisi edelleen jakaa tietoa, mutta tiedon jakamisen lisäksi opettajan tulee tukea opiskelijan konstruktiivista prosessia eli tiedon rakentamista. (Tynjälä 2004, 182). Paitsi sosiaaliseen vuorovaikutukseen osallistuminen ja kulttuurin siirtäminen, myös itsesäätelyyn liittyvät metakognitiiviset tiedot ja taidot ovat tärkeässä asemassa konstruktivismiin pohjautuvassa pedagogiikassa (Tynjälä 1999, 163). Älyllisessä toiminnassa metakognitio on ylin taso, jonka saavuttaessaan ihminen kykenee asettumaan oman osaamisensa arvioijaksi. Metakognitiivisen tiedon avulla oppija tunnistaa oman oppimisprosessinsa ja kykynsä arvioida osaamistaan; metakognitiivisilla taidoilla hän puolestaan osaa käyttää metakognitiivisia tietojaan hyväkseen. (Rauste-von Wright, von Wright & Soini 2003, 66.) Oppimisprosessia voidaan tarkastella reflektiivisenä ja itseään korjaavana prosessina, jossa tavoite, toteutus ja arviointi käyvät jatkuvaa vuoropuhelua. Arviointi onkin saanut konstruktivismissa aivan uuden roolin: tavoitteistaan tietoinen oppija arvioi realistisesti omia tavoit-

15 7 teitaan ja sitä, miten ne voi saavuttaa, reflektoi oppimistaan ja tarkistaa tavoitettaan tai säätelee omaa toimintaansa tarpeen mukaan. Kaiken kaikkiaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen toteuttaminen opetuksessa asettaa opettajalle ja koko kouluyhteisölle haasteita. Oppijakeskeistä opetusta ei voi toteuttaa osittain tai pätkissä, vaan tarvitaan laajempia, oppiainerajat ylittäviä opetusjärjestelyjä. (Mts , 227.) Tämä puolestaan edellyttää yhteisöllistä toimintakulttuuria, joka mahdollistaa yhteisen suunnittelun ja opetussuunnitelman soveltamisen. Tieto- ja viestintätekniikalla on opetuksessa ja yhteisöllisessä työskentelyssä omat mahdollisuutensa, joita tässä tutkielmassa tarkastellaan Näkökulmia asiantuntijuuteen tiedonrakentamisen metaforat Myös käsitys ja mielikuva asiantuntijuudesta ovat jatkuvassa muutostilassa: tarkan tiedon välittäjästä, eksaktiekspertistä, on tullut taiturimaisen muuntautumiskykyinen perspektivisti, jolla on näköala uuteen (Eräsaari 2006, 31-47). Bereiterin ja Scardamalian (1993) mielestä asiantuntijuus (expertise) liitetään usein stereotyyppisesti muun muassa lahjakkuuteen, taitoihin, erikoistumiseen, professioihin, tutkintoihin, auktoriteettiin ja kokemukseen. Glaser ja Chi (1988) totesivat asiantuntijuustutkimuksissaan, ettei taitavilla ongelmanratkaisijoilla ole poikkeavia päättely- tai muistitaitoja, vaan heillä on muita enemmän merkityksellistä tietoa, jonka avulla voi erottaa olennaisen epäolennaisesta ja valikoida lupaavat vaihtoehdot muiden vaihtoehtojen joukosta (Hakkarainen & Paavola 2006). Kielestä riippuen asiantuntija-termi voi saada eri vivahteen: suomen kielessä asiantuntija on tulkittavissa asian tiedollisen puolen tuntevaksi henkilöksi, kun taas englannin kielessä vastine expert viittaa enemmän taitavaan suorittajaan, ja käsitteeseen voikin liittää myös taidollisia komponentteja (Tynjälä 2004, 176). Asiantuntija-käsitteeseen liittyviä tiedon ja taidon dimensioita on tarkasteltu aiemmin osiossa Asiantuntijuus on helppo määritellä silloin, kun sillä viitataan olennaisesti sellaiseen, jota ei osaa tehdä kuka tahansa, esimerkkinä fysiikan tutkija. Opettajien asiantuntijuuden määrittelemistä on vaikeampaa, onhan jokainen opettaja opettamisen asiantuntija (Bereiter & Scardamalia 1993). Opettajan asiantuntijuutta on siis tarkasteltava eri näkökulmista, jotta oppimisen ja tiedon rakentamisen ilmiöiden erilaiset puolet saadaan näkyviin. Sfardin (1998) luotua asiantuntijuuden kaksi metaforaa, työryhmä Paavola, Lipponen ja Hakkarai-

16 8 nen (2002) lisäsi niihin kolmannen, tiedonrakentamisen metaforan. Niiden perusteella asiantuntijuutta voidaan tarkastella seuraavista tutkimusnäkökulmista: 1) tiedollinen, kognitiivinen eli mielensisäinen näkökulma (tiedonhankinta) 2) sosiaalinen, osallistumista painottava näkökulma (kulttuuriin osallistuminen) 3) edellisiä yhdistävä tiedon luomisen näkökulma (uuden tiedon luominen). Paavolan ja Hakkaraisen (2005) kehittelemä trialoginen näkökulma oppimiseen ja asiantuntijuuteen korostaa välittyneisyyttä toiminnan perusominaisuutena: vuorovaikutus ympäristön kanssa ei ole suoraa, vaan yhteisöllisesti ja kulttuurisesti kehitettävät artefaktit ja käytännöt välittävät ihmisen toimintaa. Niinpä kognitiivista näkökulmaa pidetään monologisena, osallistumisnäkökulmaa dialogisena ja tiedon luomisen näkökulmaa trialogisena. Asiantuntijuutta rakennetaan yksilö-yhteisö-kohde -vuorovaikutuksessa, jossa yhteisön jäsenten älylliset voimavarat kehittyvät samalla, kun heidän työnsä jaetut elementitkin: tutkimuskohteet, menetelmät, käsitteet ja teoriat. (Hakkarainen & Paavola 2006, ) Tiedollinen eli kognitiivinen näkökulma painottaa asiantuntijuuden eri komponenttien, kuten teorian, käytännön ja itsesäätelytaitojen integroimisen merkitystä, asiantuntijuuden kehittymisessä. Tämän näkökulman mukaan asiantuntijuutta on tarkasteltava lähinnä kognitiivisina yksilötason tiedonkäsittelyprosesseina erityisesti yksilön mielen ja tiedollisten rakenteiden merkitystä painottaen. Perinteisesti älykkyyttä on pidetty henkilökohtaisena ja pysyvänä ominaisuutena ja asiantuntijuutta staattisena yksilön uskomuksena tai mieleen painettuna totuutena (Tynjälä 2004, ). Tiedon käsityksen muuttuessa on kyseenalaistettu koko yksilökeskeinen älykkyys ja ajattelu (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, 15). Bereiterin ja Scardamalian (1993) mielestä asiantuntijuuteen tulee liittää yhteisöllisyyden ja jaetun asiantuntijuuden näkemys eikä nähdä sitä pelkkänä yksilön ominaisuutena (Lehtinen & Palonen 1997; ks. Engeström, Engeström & Kärkkäinen 1995). Sosiaalisen eli kulttuuriin osallistumisen näkökulmasta tarkasteltuna älylliset prosessit eivät ole vain mielensisäisiä, vaan asiantuntijuutta, kuten myös oppimista, pidetään nykyään niin modernissa työelämässä, tieteellisessä toiminnassa kuin kulttuurisissa käytännöissä ryhmäprosessien seurauksena. Asiantuntijuus kuvataan yksilön taitojen sijaan toimivien tiimien ja verkostojen yhteisöllisenä osaamisena (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, ; Nummenmaa 2002, 135). Asiantuntijuuden kehittäminen nähdään sosiaalisena il-

17 9 miönä sekä yksilön sosiaalistumisen ja kasvamisen prosessina hänen osallistuessaan asiantuntijakulttuuriin ja omaksuessaan yhteisön arvoja, uskomuksia sekä toiminta- ja vuorovaikutuskäytäntöjä ja luodessaan omaa identiteettiään (Lave & Wenger 1991; Sfard 1998). Sosiokulttuurinen tutkimusnäkökulma painottaa sosiaalisen ja fyysisen ympäristön sekä tilanne- ja kontekstisidonnaisen kognition merkitystä asiantuntijuuden kehitykselle. Analysoinnin kohteena ovat ryhmässä tapahtuvat sosiaalisen vuorovaikutuksen muodot ja niiden vaikutukset yksilön ajatteluun ja toimintaan. (Hakkarainen ym. 2004, 15, 19.) Myös sosiokonstruktivistisen näkemyksen mukaan tieto rakennetaan yhä useammin yhteisöjen sosiaalisessa prosessissa (Kiikeri & Ylikoski 2004, , 178; Raatikainen 2004, 62-63). Asiantuntijuus on pikemminkin ryhmän kuin yksilön omaisuutta ja sellaisena luonteeltaan kahdessa suhteessa hajautunut prosessi: fysikaalisesti hajautunut asiantuntijuus on ankkuroitunut kulttuurikehityksen luomiin, kulttuurihistoriallisesti kasautuvaa tietämystä kantaviin älyllisen toiminnan välineisiin, jotka auttavat voittamaan tiedonkäsittelykyvyn rajoituksia; sosiaalisesti hajautunut asiantuntijuus puolestaan perustuu älyllisten prosessien liittämiseen toisiinsa, ja mahdollistaa yhden yksilön älylliset voimavarat ylittävien tehtävien kohtaamisen (Hakkarainen & Paavola 2006, 226). On erityisen tärkeää, että yhteisön yksittäisten jäsenten sijaan koko asiantuntijuutta määrittävä yhteisö arvioi kriittisesti ja reflektoi omia käsityksiään ja toimintatapojaan ylläpitääkseen ja kehittääkseen yhteisön ja samalla siihen kuuluvien yksilöiden asiantuntijuutta (Lindberg 2001). Osallistumista painottava näkökulma tarjoaa viitekehyksen sen tarkasteluun, miten erilaiset opetuskulttuurit ja niiden nopea muutos vaikuttavat opettajan työhön. Yhteisöllisen työskentelyn kautta yksittäisen opettajan asiantuntijuus saadaan entistä paremmin yhteiseen käyttöön ja edistetään siten uusien ajatusten ja toimintamallien luomista. On kuitenkin muistettava, että yksittäiset opettajat luovat yhteisönsä kulttuuria. (Tynjälä 2004, ). Käytäntöyhteisöjä, oppivaa yhteisöä sekä opetuskulttuureja ja muita asiantuntijuuden kulttuuriselle kehittämiselle olennaisia toiminnan edellytyksiä tarkastellaan alaluvussa 2.2. Kaksi edellä kuvattua oppimisen metaforaa eivät pyri ylittämään aiempaa tietoa, mihin tiedonluomismetafora puolestaan pyrkii (Paavola ym. 2002). Edellisiä näkökulmia yhdistävä tiedon luomisen tutkimusnäkökulma tarkastelee asiantuntijuutta uuden tiedon luomisen prosessina koulutuksen, opetuksen ja opettajan profession kehittämisen kannalta. Näkökulma syntetisoi kognitiivisen ja osallistumisnäkökulmien hyviä puolia tuottamalla uudenlaisen

18 10 lähestymistavan asiantuntijuuteen yksilöllisen ja yhteisöllisen tiedon luomisen prosessina. Tietoyhteiskunnalle ominainen (Mylläri 2006, 27) tiedon luomisen toimintakulttuuri kiteytyy innovatiivisessa tietoyhteisössä, jolla on käytäntöyhteisöä selkeämpi tavoite ylittää aiemmin saavutettu tieto (Hakkarainen, Paavola ja Lipponen 2003, 8); Lave ja Wenger (1991) tosin väittävät, että myös hyvin toimivassa käytäntöyhteisössä luodaan uutta tietoa. Yhteisön merkitys on Bereiterin ja Scardamalian (1993) mukaan erityisen korostunut tämäntyyppisessä asiantuntijuuden tukemisessa: esimerkiksi tieteen ja teollisuuden piirissä toimivan yhteisön rakenteet ja dynamiikka saavat sen väsymättä kehittämään kollektiivista tietoa ja taitoa. Progressiivista ongelmanratkaisua voidaan pitää adaptiivisen asiantuntijayhteisön kykynä ylittää aiempi osaaminen ja todellisen asiantuntijan eksperttiyden työskentelymallina (Tynjälä 2004, 175, 181, 186). Kuvio 1. Tiedon muunnosprosessi (Nonaka & Takeuchi 1995, Suurlan 2001, 41 mukaan). Nonakan ja Takeuchin (1995) tietoa luovassa organisaatiomallissa (kuvio 1) painottuu hiljaisen tiedon ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutus. Japanilaistutkijoiden käsite `ba viittaa sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttään, jossa yhdistyy fyysinen, henkinen ja virtuaalinen tila. Tiedon eksplisiittinen dimensio on japanilaistutkijoiden kritiikin kohteena, se ei heidän mukaansa suosi tiedon luomisen prosesseja, sillä tieto on luonteeltaan sosiaalista, dynaamista ja jatkuvasti muuntuvaa. Spiraalimainen dynamiikkamallin kuvaa yksilöiden hiljaisen tiedon eksplikoitumista ryhmän ja edelleen organisaation, jopa organisaatioiden, välillä käytettäväksi. Sisäistämisen kautta organisaation tieto siirtyy vastaavasti takaisin yksilöiden käyttöön. (Hakkarainen ym. 2003, 6-8; Heiskanen 2006, 195.)

19 11 Yhtymäkohtia Wengerin (1999) käytäntöyhteisöön siis löytyy. Mutta Engeström (2000), ekspansiivisen oppimisen luoja (1987, 73-82), kritisoi Nonakan ja Takeuchin (1995) mallia liian staattiseksi, koska se ei hänen mielestään tunnusta vallitsevan käytänteen kyseenalaistamista, ongelmien esilletuomista, konfliktia ja kriisejä kehityksen liikkeellepaneviksi voimiksi, vaikka nämä nimenomaan ovat innovaation luonteelle ominaisia. Ekspansiivisen oppimisen malli on sovellettavissa vakiintuneiden toimintajärjestelmien (toimija, välineet, yhteisö, työnjako, työn kohde ja tavoite) ekspansiivisten kehityssyklien kautta etenevään kehittämiseen silloin, kun järjestelmässä havaitaan tarve kyseenalaistaa nykyisiä käytäntöjä. Sen sijaan yhteisöllinen oppiminen voidaan hahmottaa toimintajärjestelmän eri osiin kohdistuvana uudistavana oppimisena, innovaationa. (Engeström 2004, ) Uuden tiedon luomistaitoa voidaan käyttää edellytyksenä todelliselle asiantuntijuudelle. Tiukasti tietylle ammattialalle erikoistunut, tehtävistään tutuissa ympäristöissä ja tilanteissa suoriutuva rutiiniekspertti ei kykene vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin yhteiskunnassa ja työelämässä häntä ei voida pitää siten asiantuntijana. Todellinen asiantuntija pystyy soveltamaan asiantuntemustaan muuttuvissa konteksteissa yhteistyössä erilaisten asiantuntijoiden kanssa ja ratkaisemaan eteen tulevia uudenlaisia ongelmia. (Hatano & Inagaki 1992; ks. myös Filander 1997.) Bereiterin ja Scardamalian (1993) mukaan progressiivisesti kehittyvä ekspertti määrittää reflektion avulla jatkuvasti uudelleen tehtäviään. Adaptiivinen asiantuntija asettaa itselleen entistä monimutkaisempia ja haasteellisempia ongelmia, pyrkii hahmottamaan oman alansa ongelmia yhä syvemmällä tasolla sekä työskentelee suorituskykynsä ylärajoilla ylittääkseen aiemman osaamisensa rajoja (Hakkarainen ym. 2004, 79-80, 386). Tässä asiantuntijuussynteesissä korostuva itsesäätelytiedon merkitys on tiedostettu opettajankoulutuksessa, jossa pyritään toteuttamaan asiantuntijataitoja kehittäviä työmuotoja. Ainoastaan kehittyneiden itsesäätelytaitojen avulla opettaja pystyy ohjaamaan myös oppilaitaan kyseisten taitojen hallintaan. (Koivisto, Kylämä, Listenmaa & Vainio 2002, 45-46; Tynjälä 2004, 178, ) Tynjälän (2004) mielestä tiedon luomisen näkökulma on opettajankoulutuksen ja opettajan profession kehittämisen kannalta keskeinen: erityisesti tutkimuksen ja käytännön opetustyön yhteisen toimintakulttuurin luominen toisi myös opettajankoulutukseen kaivattua yhteisöllistä, uuden tiedon luomiseen tähtäävää vuorovaikutusta (Tynjälä 2004, 188; ks. myös Turunen 2000, 32, 48).

20 12 Asiantuntijuutta on siis tarkasteltava laajemmin kuin pelkkänä erikoistumisena. Bereiter ja Scardamalia (1993) näkevät asiantuntijuuden ennemminkin prosessina kuin staattisena tilana tai yksilön ominaisuutena. Voidaankin puhua rajoja ylittävästä, monikontekstisesta asiantuntijuudesta (ks. Engeström ym. 1995; Launis 1997) ositetusta ja jaetusta asiantuntijuudesta (ks. Lehtinen ja Palonen 1997), verkostoasiantuntijuudesta (ks. Filander 1997) tai hybridisestä asiantuntijuudesta (Lallimo, Muukkonen, Palonen, Lipponen & Hakkarainen valmisteilla) (Koivisto ym. 2002, 45). Käsitys asiantuntijuuden muodostumisesta on näin saanut yhä sosiaalisemman luonteen. Edellä kuvatun perusteella onkin luonteva tutustua yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn periaatteisiin, ja siten lähteä perehtymään opettajan mahdollisuuksiin vastata yhteisöllisin työskentelymenetelmin myös tieto- ja viestintätekniikan osaamisen haasteisiin Yhteisöllisyys, yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen työskentely Käsiteltäessä tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia opettajan professioon ja rooliin on hyvä ensin tarkastella yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen oppimisen käsitteitä, jotta ymmärtäisi myös yhteisöllisen työskentelyn merkityksen. Hyypän (2002, 48) mukaan yhteisöllisyyden merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle on pohdittu jo John Stuart Millin ajoista lähtien: käsitteellä on tarkoitettu muiden kuin omien etujen arvioimista ja edistämistä. Kommunitarismilla puolestaan alettiin pari vuosikymmentä sitten viitata ihmisten keskinäiseen yhteenkuuluvuuteen, jota myönteisessä merkityksessään sosiaaliseksi pääomaksi. Yhteisöllisyydellä on vahvojen sidosten muodostamissa suljetuissa yhteisöissä myös kääntöpuolensa, kuten syrjiminen, syrjäytyminen ja luokkarakenteet. Sosiaalinen pääoma nähdään aina ihmisten muodostaman yhteisön omaisuutena ja ominaisuutena: heikkojen sidosten yhteisössä yhteinen toiminta lisää keskinäistä luottamusta, minkä ansiosta toiminta alkaa hyödyttää kaikkia. (Hyyppä 2002, 50-51; 2005, ) Yhteisöllisyyden keskeisiä elementtejä ovat ihmisten välinen vuorovaikutus ja toiminta, joissa esiintyy myös valtasuhteita, johtamista ja tiedonkulkua. Hyvin toimivat yhteisöt menestyvät, sillä yhteisön jäsenillä on yhteiset tavoitteet ja yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteisöä koskeviin päätöksiin (Tirri 1998, 20). Menestys perustuu myös asioiden yhteiseen valmisteluun, niistä keskusteluun ja sopimiseen avoimesti. Yhteisöllisyydellä on siten huo-

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Luennon teemat Mitä (verkko-)oppiminen on?

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

1) Työelämän muutokset ja osaamisvaatimukset. 2) Asiantuntijuustutkimuksen näkökulmia

1) Työelämän muutokset ja osaamisvaatimukset. 2) Asiantuntijuustutkimuksen näkökulmia Työelämän asiantuntijuus ja korkeakoulupedagogiikka Päivi Tynjälä 1) Työelämän muutokset ja osaamisvaatimukset 2) Asiantuntijuustutkimuksen näkökulmia 3) Yliopistopedagogiikan kehittäminen työelämäosaamisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Inspiroivat oppimisympäristöt? Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Nova Schola Finlandia moderni koulu

Nova Schola Finlandia moderni koulu Nova Schola Finlandia moderni koulu Raila Oksanen 22.9.2016 Page 1 JOS HALUAT MUUTTAA KULTTUURIA, PITÄÄ MUUTTAA ITSE YRITYSTÄ JA SEN TOIMINTATAPOJA. (Molotsi, H. 2014. The Lean Enterprise) JOS HALUAT MUUTTAA

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN?

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN? ON OPITTAVA TOIMIMAAN ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN? Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö Pirkko Hyvönen, tutkijatohtori Niina Impiö, koulutussuunnittelija

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Miikka Salavuo Turku 26.4.2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005 Tutkimus-, kehittämis- & koulutustehtävissä (JY

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Portfolio on oppimisen työkalu, jonne opiskelija taltioi omaa oppimisprosessiaan, tehtäviään, muistiinpanojaan ja tuotoksiaan. Opettaja näkee portfoliosta opiskelijan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot