KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö"

Transkriptio

1 PALMGREN-NEUVONEN, LAURA LIIDUSTA VERKKOON TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA OPETTAJAN AMMATILLISESSA KASVUSSA Kasvatuspsykologian pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Kasvatustieteiden koulutus 2009

2

3 Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Kasvatustieteen koulutus Tekijä Palmgren-Neuvonen Laura Työn nimi Liidusta verkkoon Tieto- ja viestintätekniikan haasteita ja mahdollisuuksia opettajan ammatillisessa kasvussa Pääaine kasvatustiede Työn laji pro gradu -tutkielma Aika toukokuu 2009 Sivumäärä 137 sivua 3 liitettä Opettajan profession ja opetustyön luonne ovat kokeneet viime vuosina valtaisan muodonmuutoksen: työelämän osaamistarpeiden jatkuva muuttuminen, yhteiskunnallinen kehitys sekä globaalit suhdannevaihtelut tuovat haasteita niin koulutuksen suunnittelulle kuin opetuksen toteutuksellekin. Tässä opinnäytteessä tarkastellaan fenomenografista lähestymistapaa hyödyntäen profession muutoksen rakentumista opettajien tietoisuudessa. Tavoitteena on selvittää, millaiset tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät seikat haastavat opettajan asiantuntijuuden, ja auttavatko jaettu asiantuntijuus ja muut yhteisölliset toimintamallit omassa työyhteisössä ja teknologiatuetussa oppimisyhteisössä opettajaa vastaamaan muutosvaatimuksiin. Teoreettinen viitekehys kuvaa tiedon rakentamisen luonteen muuttumista sosiaaliseksi prosessiksi sekä opettajan roolin kehittymistä adaptiiviseksi asiantuntijayhteisön jäseneksi. Tietoverkoilla on tässä keskeinen rooli. Näitä prosesseja taustoitetaan tarkastelemalla tietoyhteiskuntakehitystä, koulukulttuureja sekä koulutusinnovaatioiden diffuusioon liittyviä tekijöitä. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelujen TOVE-opintoihin osallistuvia opettajia oppimisyhteisönä sekä kyseisen koulutuksen vaikutuksia heidän työhönsä ja työyhteisönsä toimintakulttuuriin. Aineisto koostuu kirjoitelmista ja verkkokeskusteluista, joiden fenomenografisessa analysoinnissa on käytetty apuna QSR NVivo 8 -ohjelmaa. Moodlessa käydystä verkkokeskustelusta tehdään verkostoanalyysi. Lisäksi koulutuksen OPH-palautekyselyjä tarkastellaan numeerisesti. Työssä toteutetaan siis sekä aineisto- että menetelmätriangulaatiota. Tulokset kertovat, että koulutusinnovaatiot, kuten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, yhteisölliset toimintamallit sekä tietoyhteiskunta-ajattelu, on otettu informanttien työyhteisöissä vastaan hyvin eri tavoin. Tärkeimmät muutokset ovat tutkimuksen mukaan oppijoiden polarisoituminen sekä informaatiotulva, niinpä opettajan merkitys niin kasvun tukemisessa kuin medialukutaidon ohjaamisessakin on entistä tärkeämpi. Informantit suhtautuvat tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin opetuksessaan sekä verkostoitumisen tarpeeseen vaihtelevasti. Monia informantteja TOVE-opinnot ovat innostaneet kehittämään asiantuntijuuttaan verkko-opetukseen liittyvissä asioissa ja viemään yhteisöllisiä toimintatapoja myös omaan kouluyhteisöön: yhteisöllistä työskentelyä ja oppimista sekä opetusyhteistyötä toteutetaan yhä enemmän. TOVE-opinnot ovat kannustaneet toimimaan virtuaalisissa oppimisyhteisöissä. Niin lähiyhteisön kuin virtuaalikollegoidenkin vertaistuki koetaan tärkeäksi. TOVE-opinnoilla on siis monenlaisia generatiivisia ja toisen asteen työpaikkatasoisia vaikutuksia. Mutta ilmiöillä on kääntöpuolensakin: muutoksen tarve koetaan myös deterministisenä pakkona; etujen lisäksi kehitys tuo tullessaan niin osaamis- kuin ehtimisvaateitakin. Haasteista huolimatta halutaan sitoutua elinikäiseen oppimiseen ja kehittyä kohti yhteisöllistä opettajuutta. Ohjatut verkkokeskustelut virtuaalisissa oppimisyhteisöissä sekä työelämäyhteistyö edistävät siis opettajien asiantuntijuutta ja yhteisöllistä avoimuutta monin tavoin. Tämän laadullisen tutkimuksen tuloksia ei sinänsä voida yleistää, mutta ne antavat viitteitä siitä, millaisena opettajat näkevät profession muuttumisen. Tuloksista on hyötyä niin opettajien täydennyskoulutuksen ja verkko-opetuksen suunnitteluun kuin oppimisyhteisöjen muodostamiseen ja toiminnan edistämiseenkin. Aihe kiinnostanee myös tvt:n opetuskäytöstä kiinnostuneita opettajia ja oppilaitosten johtoa. Asiasanat asiantuntijuus, oppiva organisaatio, tietoyhteiskunta, verkkoyhteisöt, yhteisöllinen oppiminen

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO OPETTAJIEN YHTEISÖLLISEN TYÖSKENTELYN TAUSTAA Oppimiskäsitykseen ja yhteisölliseen oppimiseen liittyviä käsitteitä Tiedon ja tiedon käsitteen dynaamisuus Konstruktivismi yhteisöllisen oppimisprosessin taustalla Näkökulmia asiantuntijuuteen tiedonrakentamisen metaforat Yhteisöllisyys, yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen työskentely Opettajan työn muutoksen sosiokulttuurinen tausta Käytäntöyhteisöjä nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin Verkosto, yhteisö ja oppiva organisaatio Yhteisöllisen koulun elementtejä Teknologiaan liittyviä käsitteitä OPETTAJA TIETOYHTEISKUNNAN MUUTOSAGENTTINA Suomi tietoyhteiskunta Käsityksiä tietoyhteiskunnasta Yhteistoiminnallisuutta makrotason tietoyhteiskuntasuunnitteluun Teknologinen determinismi Yhteisöllinen tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen kontekstissa Yhteisöllisen tietoverkon synty Tietoverkko oppimisympäristönä Koulutusinnovaatioiden käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä Opettaja tieto- ja viestintätekniikan haasteiden äärellä Yhteisöllinen työskentely oppimisen virtuaaliyhteisöissä Yhteisöllisen työskentelyn ominaispiirteitä ja vaikutuksia Opettajan- ja täydennyskoulutus väylänä kulttuurin muutokseen Opettajat oppimisen virtuaaliyhteisöissä esimerkkinä TOVE-opinnot AIEMPIA TUTKIMUKSIA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusotteen ja -menetelmän valinta Tutkimusaineisto Aineiston analyysi TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Informanttien profiili Opettaja tvt:n haasteiden ja mahdollisuuksien äärellä... 84

6 7.2.1 Oppimisympäristön muutos Verkostoitumisen tarve Asiantuntijana kehittyminen Toimintaedellytykset Opettaja muutosagenttina työssään ja kouluyhteisössään Oma professionaalisuus Verkko-opettajuus Yhteisöllisyys Verkostoituminen Yhteisöllisen työskentelyn toteutuminen pedagogisessa verkkokoulutuksessa Kuva opettajasta tvt:n haasteiden ja mahdollisuuksien äärellä Yhteenveto ja päätelmät TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Sähköposti TOVE-opettajille, esimerkkinä vuoden 2006 osallistujat Liite 2. Ohjeet TOVE-kirjoitelmaa varten Liite 3. TOVE-verkostomatriisi KUVIOT JA TAULUKOT Kuvio 1. Tiedon muunnosprosessi (Nonaka & Takeuchi 1995, Suurlan 2001, 41 mukaan) Kuvio 2. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön diffuusioon vaikuttavia syitä Kuvio 3. Kuvauskategoriajärjestelmän muodostuminen merkitysyksiköistä Kuvio 4. Merkitysyksiköitä vertailemalla syntyneitä 1. tason kategorioita (vaihe 2) Kuvio 5. Merkitysyksiköiden vertailussa syntyneitä 1. tason kategorioita useista aineistoista Kuvio 6. Vaihe 3: Kategorioiden kuvaaminen abstraktimmalla tasolla Kuvio 7. Esimerkki kuvauskategorian muodostumisesta: tutkimuskysymys Kuvio 8. TOVE-kirjoittajien käsityksiä tvt:n haasteista ja mahdollisuuksista...85 Kuvio 9. Tvt:n ja tietoyhteiskunnan haasteiden ja mahdollisuuksien vertikaalinen tulosavaruus Kuvio 10. TOVE-opintojen arvioidut vaikutukset oppijoiden työskentelyyn, yhteisön toimintakulttuuriin ja verkostoyhteistyöhön (N = 82) Kuvio 11. Käsityksiä TOVE-opinnoista opiskelukokemuksena ja kimmokkeena (N = 82) Kuvio 12. TOVE-opintojen vaikutukset opettajan työhön ja yhteisön toimintakulttuuriin Kuvio 13. TOVE-koulutuksen vaikutusten vertikaalinen tulosavaruus Kuvio 14. TOVE verkkokeskustelujen verkostokuvio Kuvio 15. Kuva yhteisölliseen verkko-opettajuuteen kasvun elementeistä Kuvio 16. Yhteisölliseen verkko-opettajuuteen kasvu Taulukko 1. TOVE verkkokeskustelijoiden ikäjakauma...83 Taulukko 2. TOVE verkkokeskustelujen vuorovaikutusluokitus Taulukko 3. TOVE pienryhmien vuorovaikutusedellytykset luokittelun perusteella

7

8

9 1 Johdanto Opettajan profession ja opetustyön luonne ovat muuttuneet viime vuosina vauhdilla: työelämän osaamistarpeiden kiivasrytminen muutos, yhteiskunnallinen kehitys sekä globaalit suhdannevaihtelut tuovat haasteita niin koulutuksen suunnittelulle kuin opetuksen toteutuksellekin. Myös opetuksessa tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotolle on asetettu paineita kaikilla koulutusasteilla. Valtakunnallisista strategioista ja laajoista tukitoimista huolimatta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ei ole lisääntynyt, vaan oppilaiden tietokoneiden hyötykäyttö koulussa on jopa vähentynyt (Kupari & Välijärvi 2005; ks. myös Cicero Learning 2008, 6). Opettaja on haastettu kehittämään työtään ja ammatillista osaamistaan tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Muutostavoitteissaan opettaja on asiantuntijaroolinsa ohella myös ikuinen oppija (Tella, Vahtivuori, Vuorento, Wager & Oksanen 2001, 266). Tässä opinnäytteessä tutkitaan profession muutoksen rakentumista opettajien tietoisuudessa. Tavoitteena on selvittää, millaiset tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät seikat haastavat opettajan asiantuntijuuden ja millaiset tekijät voivat edistää ja hidastaa muutosta. Tutkielmassa pohditaan koulukulttuurin ja oppimisen infrastruktuurien vaikutusta opettajan työhön ja selvitetään, voisiko opettaja vastata opetustyön muutosvaatimuksiin jaetun asiantuntijuuden ja muiden yhteisöllisten toimintamallien avulla omassa työssään ja teknologiatuetussa oppimisyhteisössä. Tätä tutkitaan empiirisesti selvittämällä Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelujen TOVE-koulutuksen vaikutuksia opintoihin osallistuneiden opettajien työhön ja heidän työyhteisönsä toimintakulttuuriin sekä tarkastelemalla heitä pedagogisena verkko-oppimisyhteisönä. Tutkijan kiinnostus tutkimusaiheeseen on herännyt alun perin verkko-opetuksen kehittämisen tarpeesta omassa työyhteisössä ammatillisen koulutuksen piirissä. Tällä työllä on siis myös käytännön tarve ja tavoite: yksittäisen opettajan suuri tiedon jano. Teoriaa tulee käytännöllistää ja käytäntöä teoretisoida, teorioita tarkastella käytännön kokemusten valossa ja käytännön kokemuksia teorioiden valossa (Tynjälä 2004, 179). Tutkijaa askarruttaa, miten opettaja pystyy vastaamaan yllä kuvattuihin haasteisiin ja onko koulun kulttuuri kypsä jaetun asiantuntijuuden malliin. Joissain kouluyhteisöissä usein törmää hiekkalaatikkoefektiin. Verhelä (2001) toteaa sulkeutuneisuuden ja omaan osaamiseen luottamisen kulttuurin leimanneen perinteisesti ammattioppilaitosten toimintaa, mikä on ilmennyt toisten osaamisen epäilemisenä, jopa keskinäisenä kilpailuna epäolennaisissa asioissa. Tältä pohjalta ver-

10 2 kostoitumiseen ja avoimeen yhteistyöhön lähteminen on vaikeata; vaaditaan perusteellista asennemuutosta. Mutta nyt koulutusmaailma on jo verkostoitumassa hyvää vauhtia: yhteistyötä työelämän kanssa on ollut pakko viime vuosina lisätä koulutuksen kehittämiseksi ja erilaisten työssäoppimismuotojen järjestämiseksi. Näiden kohteiden, mutta lisäksi ammatillisen kehittymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseksi opettajien olisi hyödyllistä verkostoitua myös keskenään. Yhteisöllinen työskentely on kaikkien koulutusasteiden opettajille tärkeä työmuoto, jolla voidaan tukea uusien ajatusten ja ideoiden syntyä. Yhteisöllisyys ei ole vain trendikäsite: sitä todella tarvitaan nykypäivän kiireisessä, yksilöllistyvässä maailmassa työyhteisön tuki on yhä enemmän tarpeen myös opettajalle. Tutkimusaihe on erittäin ajankohtainen ja aiheen tutkittavuus hyvä: viime aikoina on tehty kontekstiin kohdistuvia tutkimuksia, ja kirjallisuutta on runsaasti. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää niin opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa kuin oppimisyhteisöjen muodostamisen ja toiminnan edistämisessäkin. Lisäksi aiheen luulisi kiinnostavan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä kiinnostuneita opettajia sekä oppilaitoksien johtoa. Tutkielma kuuluu kasvatustieteen tieteenalaan kuvatessaan tiedon ja asiantuntijuuden eri dimensioita, opetuskulttuureja ja yhteisöllistä työskentelyä. Tieto- ja viestintätekniikan vaikuttavuutta opetuskäytössä tai opettajan toimintaa opiskelijoiden kanssa ei käsitellä laajemmin, vaan empiirisessäkin osiossa tarkastellaan yhteisöllisen työskentelyn toteutumista vain siinä tarkoituksessa, että on mahdollista ymmärtää opettajien käsityksiä tieto- ja viestintätekniikan roolista asiantuntijuutensa kehittämisessä. Luonnollinen lähtöasetelma on asettua edellä kuvattujen muutos- ja kehitysvaatimusten haastaman opettajan rinnalle, tutkia muutosten aiheuttajia ja etsiä mahdollisia ratkaisukeinoja. Tutkielman luvussa 2 tarkastellaan epistemologian, oppimiskäsityksen, asiantuntijuuden ja yhteisöllisen tiedonrakentamisen näkökulmasta, miten oppijakeskeinen oppimiskäsitys sekä teknologian ja yhteiskunnallinen kehitys ovat muuttaneet opettajan professiota ja osaamistarpeita sekä taustoitetaan opettajan henkilökohtaista ja koulun verkostoitumista. Luvussa 3 kuvataan opettajan tärkeää, kriittistäkin roolia yhteiskunnallisten muutosten välittämisessä kasvaville ja pohditaan, voisiko muutosta hallita teknologiatuetun yhteisöllisen työskentelyn avulla. Voitaisiinko tieto- ja viestintätekniikkaa, joka on asiantuntijuuden haasteista kenties suurin, hyödyntää myös työvälineenä ja mahdollistajana tavoitteeseen pääsemisessä? Luvussa 4 käsitellään kolmea teemaan liittyvää aiempaa tutkimusta, ja luvussa 5 esitetään tutkimuskysymykset, joihin etsitään vastauksia työn empiirisessä osassa.

11 3 2 Opettajien yhteisöllisen työskentelyn taustaa Tässä luvussa tarkastellaan tutkimustehtävän teoreettiseen taustaan liittyviä käsitteitä. Lähempään tarkasteluun on rajattu tälle tutkielmalle tärkeimmät käsitteet: opettajan asiantuntijuus, yhteisöllinen työskentely sekä tieto- ja viestintätekniikka. Näillä käsitteillä on havaittavissa yksi yhdistävä tekijä: niihin liittyvissä elementeissä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen huomattavia muutoksia. Osa käsitteistä määritellään seuraavissa luvuissa asiayhteydessään. Jotta ymmärrettäisiin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa sekä yhteiskunnallisten muutosten ja teknologioiden opettajalle asettamia haasteita, on hyvä tutustua muutamiin käsillä olevan työn tutkimuskenttää sivuaviin kasvatustieteen, verkkopedagogiikan ja verkostoitumisen peruskäsitteisiin. Verkostot, yhteisöt, opettajien asiantuntijuuden ja työnkuvan muutos kytkeytyvät toisiinsa kiinteästi, mikä pyritään teoreettisessa tarkastelussa osoittamaan. Asiantuntijuuden käsitettä pohdittaessa on tarkasteltava myös opettajan profession ja roolin muutosta. Oppijakeskeinen oppimiskäsitys, konstruktivismi sekä tietoyhteiskunta monine aspekteineen ovat muuttaneet opettajan työtä monin tavoin: opettajasta itsestä on tullut oppija uusien asioiden edessä. Myös oman asiantuntijuuden kehittäminen on saanut sosiokonstruktiivisen luonteen. Yhteisöllisen työskentelyn (Bereiter 2002) tarkastelu käynnistyy konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen pohjautuvasta yhteisöllisen oppimisen teoriasta. Opettajaverkoston työskentelyä lähestytään myös pohtimalla käytäntöyhteisöteoriaa sekä verkoston olemusta. Koulu oppivana yhteisönä, sen edustama toimintakulttuuri sekä koulun johtamisen yhteisöllisyyden aste ja oppimisen infrastruktuuri määrittävät pitkälti sen, onko opettajalla mahdollisuus asiantuntijuutensa jakamiseen ja kehittämiseen omassa työyhteisössään. Nämä näkökulmat edustavat myös muutosta opettajan työssä. 2.1 Oppimiskäsitykseen ja yhteisölliseen oppimiseen liittyviä käsitteitä Yhteiskunnan ja työelämän nopea kehitys ovat muuttaneet opettajan professiota ja roolia. Paitsi opetuksessaan, myös oman asiantuntijuuden kehittämisessä opettajan tulee ottaa huomioon oppijan aktiivisen roolin ja vertaistuen merkitys oppimisprosessissa. Pysyäkseen kehityksessä mukana opettajan on pysähdyttävä tarkastelemaan kriittisesti toimintatapojaan. Voidakseen toteuttaa opetuksessaan uudenlaista oppimiskäsitystä hänen on oltava

12 4 valmis myös muuttamaan käsitystään tiedosta, osaamisesta, oppimisesta ja omasta roolistaan oppimisprosessissa. Opettajan tehtävänä on johdattaa oppilaat viimeisimmän informaation lähteille ja luotsata heitä kriittisen tiedon suodattamisen kautta rakentamaan omaa tietämystään aktiivisesti läpi elämän Tiedon ja tiedon käsitteen dynaamisuus Klassisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus, ajattelun ja päättelyn tulos (Niiniluoto 1991, 57). Tiedon totuusarvo on suhteellinen ja saattaa myös muuttua aikaa myöten tai toisesta näkökulmasta katsottuna: eri kulttuureissa uskotaan eri asioita ja pidetään eri uskomuksia tietona (kuvaileva näkökulma); myös käsitys uskomuksen hyvästä perustelusta voi olla erilainen eri kulttuureissa tai uskomuksia voidaan oikeuttaa eri tavoin (normatiivinen näkökulma). Siten varsinkin kulttuuritieteiden piirissä tieto on sosiaalisen ympäristön, kulloinkin vallitsevien yhteiskunnallisten olojen ja poliittisen ilmapiirin määrittämää. Vaikka realismin mukaan tiede on totta ja kuvaa todellisuutta, sen kriittinen suuntaus päinvastoin myöntää, että tiede voi erehtyä, kaikki teoriat ovat enemmän tai vähemmän epätosia ja siten mahdollisesti kumoutuvia. (Kiikeri & Ylikoski 2004, 13, 25, , 209; Raatikainen 2004, 44-45, ) Klassisesta määritelmästä tiedon käsite on tarkentunut ja laajentunut tieteen- ja tieteellisen tutkimuksen monipuolisen tarkastelun myötä. Nykyisen nopeatempoisen työelämän sykkeessä ja alati muuttuvan yhteiskunnan ylipursuavan informaation paineessa on keskusteltu myös tiedon fyysisestä olemuksesta, eli siitä, mitä tieto on, ja miten se eroaa datasta ja informaatiosta. Ihmisen tajunnan kannalta tiedon ulkoisilla tasoilla, datalla (esim. bitit, kirjaimet) ja informaatiolla (kontekstin saanut data) ei sinänsä ole vielä merkitystä. Informaatiosta yksilö tulkitsee itselleen tärkeät kohdat antamalla sille kontekstisidonnaisen merkityksen ja sisäistämällä sen tiedoksi oppimisen ja omaksumisen kautta. Tieto sekä sen tuoma ymmärrys ja viisaus kuuluvat siten ainoastaan mieleen ja tajuntaan. (Kuronen 1998.) Tiedolla on myös useita viestintäsääntöihin tai tietoisuuteen liittyviä aspekteja. Esimerkiksi Tynjälä (2004) jakaa tiedon käsitteen karkeasti formaaliin eli teoreettiseen sekä informaaliin eli käytännölliseen tietoon, kun taas Bereiter ja Scardamalia (1993) erottelevat käsitteistön hienojakoisemmin viiteen komponenttiin. Erilaisista teorioista ja käsitteellisistä

13 5 malleista muodostuva formaali (teoreettinen eli käsitteellinen) tieto on muodollista, tarkkaan määriteltyä ja helposti jaettavaa. Eksplisiittisen luonteensa vuoksi tämä tietolaji on ilmaistavissa sanallisesti kirjoissa, luennoilla ja keskusteluissa. Informaalisia (käytännöllisiä ja kokemuksellisia) tietokomponentteja ovat proseduraalinen tieto eli taitotieto (know-how) ja pitkän kokemuksen tuoma hiljainen tieto (tacit knowledge). Erittäin tärkeänä tiedollisen toiminnan aspektina pidettävä itsesäätelytieto liittyy puolestaan oman oppimisprosessin tunnistamiseen ja arviointiin. (Tynjälä 2004, 177.) Alun perin Polanyin (1966) kuvaama hiljainen tieto viittaa sellaiseen käytännön kokemuksesta ja oppimisesta muodostuneeseen tietoon, joka on kätkeytynyt yksilön tai yhteisön taitoihin ja prosesseihin. Tämä implisiittinen, hankalasti selitettävissä tai välitettävissä oleva tiedon laji sisältää sekä kognitiivisia että toiminnallisia elementtejä. Sosiaaliseksi ja kontekstuaaliseksi määritellyn hiljaisen tiedon merkitys kasvaa jatkuvasti: sitä pidetäänkin innovaatioiden luomisessa tärkeämpänä kuin eksplisiittistä tietoa. Hiljaisen tiedon muodostuksessa tunteiden merkitys korostuu yhä enemmän. (Eriksson 2006, 131; Nonaka & Takeuchi 1995; Nonaka & Teece 2001.) Tynjälä (2004) konkretisoi näitä tiedon teorioita opetusalalla seuraavasti: opettajan asiantuntijuudessa formaalinen tieto jakautuu substanssi- ja kasvatustieteelliseen tietoon. Opetettavan asian perusteellisen tuntemuksen ja pedagogisen tiedon lisäksi opettaja tarvitsee työssään laajalti tietoa viestinnästä ja vuorovaikutuksesta, ammattietiikasta sekä tietämystä koulutusjärjestelmästä, oppimisesta, kehityksestä ja yhteiskunnasta. Ongelmanratkaisutilanteessa teoreettista tietoa integroidaan käytännölliseen tietoon, jolloin koulutuksessa hankittu formaalinen, muodollinen tieto muuttuu asiantuntijan joustavaksi informaaliksi tiedoksi (Bereiter & Scardamalia 1993, 66). Viime vuosien kehitys tieteissä on johtanut tiedon olemuksen muuttumiseen: tiedon varastoinnista on siirrytty sen tuottamiseen. Käsitys tiedon rakentamisesta on saanut yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen ansiosta yhä enemmän sosiaalisia piirteitä. Perinteisesti kognitiivisessa tutkimuksessa asiantuntijuutta tarkasteltiin yksilöllisinä, mielensisäisinä tiedonkäsittelyprosessina, psykologisena oppimisprosessina tai kulttuurisena kypsymisprosessina, mutta sittemmin vallalle on päässyt sosiokulttuurinen näkemys dynaamisine, osallistuvine tietokäsityksineen. Tiedonrakentamista tarkastellaan lähemmin osiossa

14 Konstruktivismi yhteisöllisen oppimisprosessin taustalla Jo vuosikymmenien ajan opetuksen ja oppimisen kontekstissa käydyissä keskusteluissa on asetettu vastakkain behavioristinen ja konstruktivistinen oppimiskäsitys. Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppilas nähdään passiivisessa roolissa ja aluksi täysin tyhjänä tauluna. Opettaja siirtää tiedot ja taidot pieninä palasina oppilaalle, joka varastoi ne muuttumattomina muistiinsa; oppiminen etenee opettajan kontrolloimana yksinkertaisesta monimutkaiseen, osista kokonaisuuteen ja havainnoista määritelmiin oppilaan pyrkiessä muuttamaan käyttäytymistään lähinnä välttääkseen negatiivista palautetta. (Tynjälä 2000.) Nykyisin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä tarkastellaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen näkökulmasta. Tynjälä (1999) ei pidä kognitiivisen oppimiskäsityksen nykysuuntausta, konstruktivismia, oppimisteoriana, vaan tietoteoreettisena näkemyksenä tiedosta ja ihmisen tiedonhankinnasta: luonteeltaan dynaamista ja tilannesidonnaista tietoa ei voi välittää sellaisenaan oppijalle, vaan aktiivisesti ajatteleva ja tietoa käsittelevä oppija tulkitsee informaatiota aiempien kokemustensa perusteella konstruoiden näin itse tietorakenteita (skeemoja). Oppijat saattavat siis oppia samasta asiasisällöstä eri asioita, ja tiedosta muovautuu siten yksilöllistä ja ainutkertaista. (Mts ) Mitä jäsentyneemmäksi ja monipuolisemmaksi tietorakenne muodostuu, sen parempi siirtovaikutus (transfer) opitulla on: tieto on käytettävissä myös erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa. Konstruktivistinen oppimiskäsitys ei useita tutkimustraditioita lainaten myöskään merkitse sitä, että opettaja ei voisi edelleen jakaa tietoa, mutta tiedon jakamisen lisäksi opettajan tulee tukea opiskelijan konstruktiivista prosessia eli tiedon rakentamista. (Tynjälä 2004, 182). Paitsi sosiaaliseen vuorovaikutukseen osallistuminen ja kulttuurin siirtäminen, myös itsesäätelyyn liittyvät metakognitiiviset tiedot ja taidot ovat tärkeässä asemassa konstruktivismiin pohjautuvassa pedagogiikassa (Tynjälä 1999, 163). Älyllisessä toiminnassa metakognitio on ylin taso, jonka saavuttaessaan ihminen kykenee asettumaan oman osaamisensa arvioijaksi. Metakognitiivisen tiedon avulla oppija tunnistaa oman oppimisprosessinsa ja kykynsä arvioida osaamistaan; metakognitiivisilla taidoilla hän puolestaan osaa käyttää metakognitiivisia tietojaan hyväkseen. (Rauste-von Wright, von Wright & Soini 2003, 66.) Oppimisprosessia voidaan tarkastella reflektiivisenä ja itseään korjaavana prosessina, jossa tavoite, toteutus ja arviointi käyvät jatkuvaa vuoropuhelua. Arviointi onkin saanut konstruktivismissa aivan uuden roolin: tavoitteistaan tietoinen oppija arvioi realistisesti omia tavoit-

15 7 teitaan ja sitä, miten ne voi saavuttaa, reflektoi oppimistaan ja tarkistaa tavoitettaan tai säätelee omaa toimintaansa tarpeen mukaan. Kaiken kaikkiaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen toteuttaminen opetuksessa asettaa opettajalle ja koko kouluyhteisölle haasteita. Oppijakeskeistä opetusta ei voi toteuttaa osittain tai pätkissä, vaan tarvitaan laajempia, oppiainerajat ylittäviä opetusjärjestelyjä. (Mts , 227.) Tämä puolestaan edellyttää yhteisöllistä toimintakulttuuria, joka mahdollistaa yhteisen suunnittelun ja opetussuunnitelman soveltamisen. Tieto- ja viestintätekniikalla on opetuksessa ja yhteisöllisessä työskentelyssä omat mahdollisuutensa, joita tässä tutkielmassa tarkastellaan Näkökulmia asiantuntijuuteen tiedonrakentamisen metaforat Myös käsitys ja mielikuva asiantuntijuudesta ovat jatkuvassa muutostilassa: tarkan tiedon välittäjästä, eksaktiekspertistä, on tullut taiturimaisen muuntautumiskykyinen perspektivisti, jolla on näköala uuteen (Eräsaari 2006, 31-47). Bereiterin ja Scardamalian (1993) mielestä asiantuntijuus (expertise) liitetään usein stereotyyppisesti muun muassa lahjakkuuteen, taitoihin, erikoistumiseen, professioihin, tutkintoihin, auktoriteettiin ja kokemukseen. Glaser ja Chi (1988) totesivat asiantuntijuustutkimuksissaan, ettei taitavilla ongelmanratkaisijoilla ole poikkeavia päättely- tai muistitaitoja, vaan heillä on muita enemmän merkityksellistä tietoa, jonka avulla voi erottaa olennaisen epäolennaisesta ja valikoida lupaavat vaihtoehdot muiden vaihtoehtojen joukosta (Hakkarainen & Paavola 2006). Kielestä riippuen asiantuntija-termi voi saada eri vivahteen: suomen kielessä asiantuntija on tulkittavissa asian tiedollisen puolen tuntevaksi henkilöksi, kun taas englannin kielessä vastine expert viittaa enemmän taitavaan suorittajaan, ja käsitteeseen voikin liittää myös taidollisia komponentteja (Tynjälä 2004, 176). Asiantuntija-käsitteeseen liittyviä tiedon ja taidon dimensioita on tarkasteltu aiemmin osiossa Asiantuntijuus on helppo määritellä silloin, kun sillä viitataan olennaisesti sellaiseen, jota ei osaa tehdä kuka tahansa, esimerkkinä fysiikan tutkija. Opettajien asiantuntijuuden määrittelemistä on vaikeampaa, onhan jokainen opettaja opettamisen asiantuntija (Bereiter & Scardamalia 1993). Opettajan asiantuntijuutta on siis tarkasteltava eri näkökulmista, jotta oppimisen ja tiedon rakentamisen ilmiöiden erilaiset puolet saadaan näkyviin. Sfardin (1998) luotua asiantuntijuuden kaksi metaforaa, työryhmä Paavola, Lipponen ja Hakkarai-

16 8 nen (2002) lisäsi niihin kolmannen, tiedonrakentamisen metaforan. Niiden perusteella asiantuntijuutta voidaan tarkastella seuraavista tutkimusnäkökulmista: 1) tiedollinen, kognitiivinen eli mielensisäinen näkökulma (tiedonhankinta) 2) sosiaalinen, osallistumista painottava näkökulma (kulttuuriin osallistuminen) 3) edellisiä yhdistävä tiedon luomisen näkökulma (uuden tiedon luominen). Paavolan ja Hakkaraisen (2005) kehittelemä trialoginen näkökulma oppimiseen ja asiantuntijuuteen korostaa välittyneisyyttä toiminnan perusominaisuutena: vuorovaikutus ympäristön kanssa ei ole suoraa, vaan yhteisöllisesti ja kulttuurisesti kehitettävät artefaktit ja käytännöt välittävät ihmisen toimintaa. Niinpä kognitiivista näkökulmaa pidetään monologisena, osallistumisnäkökulmaa dialogisena ja tiedon luomisen näkökulmaa trialogisena. Asiantuntijuutta rakennetaan yksilö-yhteisö-kohde -vuorovaikutuksessa, jossa yhteisön jäsenten älylliset voimavarat kehittyvät samalla, kun heidän työnsä jaetut elementitkin: tutkimuskohteet, menetelmät, käsitteet ja teoriat. (Hakkarainen & Paavola 2006, ) Tiedollinen eli kognitiivinen näkökulma painottaa asiantuntijuuden eri komponenttien, kuten teorian, käytännön ja itsesäätelytaitojen integroimisen merkitystä, asiantuntijuuden kehittymisessä. Tämän näkökulman mukaan asiantuntijuutta on tarkasteltava lähinnä kognitiivisina yksilötason tiedonkäsittelyprosesseina erityisesti yksilön mielen ja tiedollisten rakenteiden merkitystä painottaen. Perinteisesti älykkyyttä on pidetty henkilökohtaisena ja pysyvänä ominaisuutena ja asiantuntijuutta staattisena yksilön uskomuksena tai mieleen painettuna totuutena (Tynjälä 2004, ). Tiedon käsityksen muuttuessa on kyseenalaistettu koko yksilökeskeinen älykkyys ja ajattelu (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, 15). Bereiterin ja Scardamalian (1993) mielestä asiantuntijuuteen tulee liittää yhteisöllisyyden ja jaetun asiantuntijuuden näkemys eikä nähdä sitä pelkkänä yksilön ominaisuutena (Lehtinen & Palonen 1997; ks. Engeström, Engeström & Kärkkäinen 1995). Sosiaalisen eli kulttuuriin osallistumisen näkökulmasta tarkasteltuna älylliset prosessit eivät ole vain mielensisäisiä, vaan asiantuntijuutta, kuten myös oppimista, pidetään nykyään niin modernissa työelämässä, tieteellisessä toiminnassa kuin kulttuurisissa käytännöissä ryhmäprosessien seurauksena. Asiantuntijuus kuvataan yksilön taitojen sijaan toimivien tiimien ja verkostojen yhteisöllisenä osaamisena (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, ; Nummenmaa 2002, 135). Asiantuntijuuden kehittäminen nähdään sosiaalisena il-

17 9 miönä sekä yksilön sosiaalistumisen ja kasvamisen prosessina hänen osallistuessaan asiantuntijakulttuuriin ja omaksuessaan yhteisön arvoja, uskomuksia sekä toiminta- ja vuorovaikutuskäytäntöjä ja luodessaan omaa identiteettiään (Lave & Wenger 1991; Sfard 1998). Sosiokulttuurinen tutkimusnäkökulma painottaa sosiaalisen ja fyysisen ympäristön sekä tilanne- ja kontekstisidonnaisen kognition merkitystä asiantuntijuuden kehitykselle. Analysoinnin kohteena ovat ryhmässä tapahtuvat sosiaalisen vuorovaikutuksen muodot ja niiden vaikutukset yksilön ajatteluun ja toimintaan. (Hakkarainen ym. 2004, 15, 19.) Myös sosiokonstruktivistisen näkemyksen mukaan tieto rakennetaan yhä useammin yhteisöjen sosiaalisessa prosessissa (Kiikeri & Ylikoski 2004, , 178; Raatikainen 2004, 62-63). Asiantuntijuus on pikemminkin ryhmän kuin yksilön omaisuutta ja sellaisena luonteeltaan kahdessa suhteessa hajautunut prosessi: fysikaalisesti hajautunut asiantuntijuus on ankkuroitunut kulttuurikehityksen luomiin, kulttuurihistoriallisesti kasautuvaa tietämystä kantaviin älyllisen toiminnan välineisiin, jotka auttavat voittamaan tiedonkäsittelykyvyn rajoituksia; sosiaalisesti hajautunut asiantuntijuus puolestaan perustuu älyllisten prosessien liittämiseen toisiinsa, ja mahdollistaa yhden yksilön älylliset voimavarat ylittävien tehtävien kohtaamisen (Hakkarainen & Paavola 2006, 226). On erityisen tärkeää, että yhteisön yksittäisten jäsenten sijaan koko asiantuntijuutta määrittävä yhteisö arvioi kriittisesti ja reflektoi omia käsityksiään ja toimintatapojaan ylläpitääkseen ja kehittääkseen yhteisön ja samalla siihen kuuluvien yksilöiden asiantuntijuutta (Lindberg 2001). Osallistumista painottava näkökulma tarjoaa viitekehyksen sen tarkasteluun, miten erilaiset opetuskulttuurit ja niiden nopea muutos vaikuttavat opettajan työhön. Yhteisöllisen työskentelyn kautta yksittäisen opettajan asiantuntijuus saadaan entistä paremmin yhteiseen käyttöön ja edistetään siten uusien ajatusten ja toimintamallien luomista. On kuitenkin muistettava, että yksittäiset opettajat luovat yhteisönsä kulttuuria. (Tynjälä 2004, ). Käytäntöyhteisöjä, oppivaa yhteisöä sekä opetuskulttuureja ja muita asiantuntijuuden kulttuuriselle kehittämiselle olennaisia toiminnan edellytyksiä tarkastellaan alaluvussa 2.2. Kaksi edellä kuvattua oppimisen metaforaa eivät pyri ylittämään aiempaa tietoa, mihin tiedonluomismetafora puolestaan pyrkii (Paavola ym. 2002). Edellisiä näkökulmia yhdistävä tiedon luomisen tutkimusnäkökulma tarkastelee asiantuntijuutta uuden tiedon luomisen prosessina koulutuksen, opetuksen ja opettajan profession kehittämisen kannalta. Näkökulma syntetisoi kognitiivisen ja osallistumisnäkökulmien hyviä puolia tuottamalla uudenlaisen

18 10 lähestymistavan asiantuntijuuteen yksilöllisen ja yhteisöllisen tiedon luomisen prosessina. Tietoyhteiskunnalle ominainen (Mylläri 2006, 27) tiedon luomisen toimintakulttuuri kiteytyy innovatiivisessa tietoyhteisössä, jolla on käytäntöyhteisöä selkeämpi tavoite ylittää aiemmin saavutettu tieto (Hakkarainen, Paavola ja Lipponen 2003, 8); Lave ja Wenger (1991) tosin väittävät, että myös hyvin toimivassa käytäntöyhteisössä luodaan uutta tietoa. Yhteisön merkitys on Bereiterin ja Scardamalian (1993) mukaan erityisen korostunut tämäntyyppisessä asiantuntijuuden tukemisessa: esimerkiksi tieteen ja teollisuuden piirissä toimivan yhteisön rakenteet ja dynamiikka saavat sen väsymättä kehittämään kollektiivista tietoa ja taitoa. Progressiivista ongelmanratkaisua voidaan pitää adaptiivisen asiantuntijayhteisön kykynä ylittää aiempi osaaminen ja todellisen asiantuntijan eksperttiyden työskentelymallina (Tynjälä 2004, 175, 181, 186). Kuvio 1. Tiedon muunnosprosessi (Nonaka & Takeuchi 1995, Suurlan 2001, 41 mukaan). Nonakan ja Takeuchin (1995) tietoa luovassa organisaatiomallissa (kuvio 1) painottuu hiljaisen tiedon ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutus. Japanilaistutkijoiden käsite `ba viittaa sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttään, jossa yhdistyy fyysinen, henkinen ja virtuaalinen tila. Tiedon eksplisiittinen dimensio on japanilaistutkijoiden kritiikin kohteena, se ei heidän mukaansa suosi tiedon luomisen prosesseja, sillä tieto on luonteeltaan sosiaalista, dynaamista ja jatkuvasti muuntuvaa. Spiraalimainen dynamiikkamallin kuvaa yksilöiden hiljaisen tiedon eksplikoitumista ryhmän ja edelleen organisaation, jopa organisaatioiden, välillä käytettäväksi. Sisäistämisen kautta organisaation tieto siirtyy vastaavasti takaisin yksilöiden käyttöön. (Hakkarainen ym. 2003, 6-8; Heiskanen 2006, 195.)

19 11 Yhtymäkohtia Wengerin (1999) käytäntöyhteisöön siis löytyy. Mutta Engeström (2000), ekspansiivisen oppimisen luoja (1987, 73-82), kritisoi Nonakan ja Takeuchin (1995) mallia liian staattiseksi, koska se ei hänen mielestään tunnusta vallitsevan käytänteen kyseenalaistamista, ongelmien esilletuomista, konfliktia ja kriisejä kehityksen liikkeellepaneviksi voimiksi, vaikka nämä nimenomaan ovat innovaation luonteelle ominaisia. Ekspansiivisen oppimisen malli on sovellettavissa vakiintuneiden toimintajärjestelmien (toimija, välineet, yhteisö, työnjako, työn kohde ja tavoite) ekspansiivisten kehityssyklien kautta etenevään kehittämiseen silloin, kun järjestelmässä havaitaan tarve kyseenalaistaa nykyisiä käytäntöjä. Sen sijaan yhteisöllinen oppiminen voidaan hahmottaa toimintajärjestelmän eri osiin kohdistuvana uudistavana oppimisena, innovaationa. (Engeström 2004, ) Uuden tiedon luomistaitoa voidaan käyttää edellytyksenä todelliselle asiantuntijuudelle. Tiukasti tietylle ammattialalle erikoistunut, tehtävistään tutuissa ympäristöissä ja tilanteissa suoriutuva rutiiniekspertti ei kykene vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin yhteiskunnassa ja työelämässä häntä ei voida pitää siten asiantuntijana. Todellinen asiantuntija pystyy soveltamaan asiantuntemustaan muuttuvissa konteksteissa yhteistyössä erilaisten asiantuntijoiden kanssa ja ratkaisemaan eteen tulevia uudenlaisia ongelmia. (Hatano & Inagaki 1992; ks. myös Filander 1997.) Bereiterin ja Scardamalian (1993) mukaan progressiivisesti kehittyvä ekspertti määrittää reflektion avulla jatkuvasti uudelleen tehtäviään. Adaptiivinen asiantuntija asettaa itselleen entistä monimutkaisempia ja haasteellisempia ongelmia, pyrkii hahmottamaan oman alansa ongelmia yhä syvemmällä tasolla sekä työskentelee suorituskykynsä ylärajoilla ylittääkseen aiemman osaamisensa rajoja (Hakkarainen ym. 2004, 79-80, 386). Tässä asiantuntijuussynteesissä korostuva itsesäätelytiedon merkitys on tiedostettu opettajankoulutuksessa, jossa pyritään toteuttamaan asiantuntijataitoja kehittäviä työmuotoja. Ainoastaan kehittyneiden itsesäätelytaitojen avulla opettaja pystyy ohjaamaan myös oppilaitaan kyseisten taitojen hallintaan. (Koivisto, Kylämä, Listenmaa & Vainio 2002, 45-46; Tynjälä 2004, 178, ) Tynjälän (2004) mielestä tiedon luomisen näkökulma on opettajankoulutuksen ja opettajan profession kehittämisen kannalta keskeinen: erityisesti tutkimuksen ja käytännön opetustyön yhteisen toimintakulttuurin luominen toisi myös opettajankoulutukseen kaivattua yhteisöllistä, uuden tiedon luomiseen tähtäävää vuorovaikutusta (Tynjälä 2004, 188; ks. myös Turunen 2000, 32, 48).

20 12 Asiantuntijuutta on siis tarkasteltava laajemmin kuin pelkkänä erikoistumisena. Bereiter ja Scardamalia (1993) näkevät asiantuntijuuden ennemminkin prosessina kuin staattisena tilana tai yksilön ominaisuutena. Voidaankin puhua rajoja ylittävästä, monikontekstisesta asiantuntijuudesta (ks. Engeström ym. 1995; Launis 1997) ositetusta ja jaetusta asiantuntijuudesta (ks. Lehtinen ja Palonen 1997), verkostoasiantuntijuudesta (ks. Filander 1997) tai hybridisestä asiantuntijuudesta (Lallimo, Muukkonen, Palonen, Lipponen & Hakkarainen valmisteilla) (Koivisto ym. 2002, 45). Käsitys asiantuntijuuden muodostumisesta on näin saanut yhä sosiaalisemman luonteen. Edellä kuvatun perusteella onkin luonteva tutustua yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn periaatteisiin, ja siten lähteä perehtymään opettajan mahdollisuuksiin vastata yhteisöllisin työskentelymenetelmin myös tieto- ja viestintätekniikan osaamisen haasteisiin Yhteisöllisyys, yhteisöllinen oppiminen ja yhteisöllinen työskentely Käsiteltäessä tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia opettajan professioon ja rooliin on hyvä ensin tarkastella yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen oppimisen käsitteitä, jotta ymmärtäisi myös yhteisöllisen työskentelyn merkityksen. Hyypän (2002, 48) mukaan yhteisöllisyyden merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle on pohdittu jo John Stuart Millin ajoista lähtien: käsitteellä on tarkoitettu muiden kuin omien etujen arvioimista ja edistämistä. Kommunitarismilla puolestaan alettiin pari vuosikymmentä sitten viitata ihmisten keskinäiseen yhteenkuuluvuuteen, jota myönteisessä merkityksessään sosiaaliseksi pääomaksi. Yhteisöllisyydellä on vahvojen sidosten muodostamissa suljetuissa yhteisöissä myös kääntöpuolensa, kuten syrjiminen, syrjäytyminen ja luokkarakenteet. Sosiaalinen pääoma nähdään aina ihmisten muodostaman yhteisön omaisuutena ja ominaisuutena: heikkojen sidosten yhteisössä yhteinen toiminta lisää keskinäistä luottamusta, minkä ansiosta toiminta alkaa hyödyttää kaikkia. (Hyyppä 2002, 50-51; 2005, ) Yhteisöllisyyden keskeisiä elementtejä ovat ihmisten välinen vuorovaikutus ja toiminta, joissa esiintyy myös valtasuhteita, johtamista ja tiedonkulkua. Hyvin toimivat yhteisöt menestyvät, sillä yhteisön jäsenillä on yhteiset tavoitteet ja yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteisöä koskeviin päätöksiin (Tirri 1998, 20). Menestys perustuu myös asioiden yhteiseen valmisteluun, niistä keskusteluun ja sopimiseen avoimesti. Yhteisöllisyydellä on siten huo-

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma

Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos VERME-mentorikoulutus Nokia 27.10. 2009 Mistä asioista opettajan osaaminen ja asiantuntijuus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN?

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN? ON OPITTAVA TOIMIMAAN ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN? Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö Pirkko Hyvönen, tutkijatohtori Niina Impiö, koulutussuunnittelija

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt, FCG Planeko Oy Huhtikuu 2008 Humen giljotiini Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla David Hume 1711-1776 30.10.2008 Page

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Turvallisuus ja terveellisyys Toiminnallisuus, monikäyttöisyys Muunneltavuus, monipuolisuus Avaruus, modernisuus

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot