ÖRÖN VÄYLÄN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Transkriptio

1 ÖRÖN VÄYLÄN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Liite ympäristölupahakemukseen Sandskär. Kuva: Tuula Kohonen Turku 2002

2

3 ÖRÖN VÄYLÄN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Liite ympäristölupahakemukseen Turku 2002

4 Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 208/MYY/01 Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

5 ÖRÖN VÄYLÄ ESIPUHE Örön väylän avaaminen uudelleen kauppamerenkulun käyttöön on ollut esillä jo 1960-luvulta alkaen. Taustalla on ollut tarve parantaa Saaristomeren alueen satamien meriliikenneyhteyksiä etenkin itään päin. Käytössä oleva Hangon väylä on merenkulullisesti vaativa ja riskialtis, eikä vastaa enää nykyaikaisen merenkulun tarpeita. Saaristomeren merenkulkupiirin teettämissä esiselvityksissä Örön väylä on todettu optimaaliseksi ratkaisuksi nykyisten väylien korvaajana, koska se on niitä huomattavasti helppokulkuisempi ja turvallisempi ja vähentäisi siten onnettomuusriskejä Saaristomerellä. Saaristomeren merenkulkupiiri lähetti ympäristöministeriölle lausuntopyynnön koskien ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista Örön väylän avaamiseen kauppamerenkulun käyttöön. Ympäristöministeriö totesi lausunnossaan , että hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on tehty lainmukaista YVA-menettelyä noudattaen. Arvioinnissa esitetään keskeiset tiedot hankkeesta ja sen toteuttamisvaihtoehdoista sekä oleellisena osana arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Selostuksessa esitetään myös arvio hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta sekä ehdotus haitallisten vaikutusten torjuntatoimista. YVA-selvitysten (arviointiohjelma ja -selostus) laatijoina ovat toimineet Turun yliopiston erillislaitokset Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Saaristomeren tutkimuslaitos. Hankkeesta vastaava on Saaristomeren merenkulkupiiri ja hankkeen yhteysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus kiittää kaikkia tahoja ja henkilöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet arviointiselostuksen valmistumiseen. Turussa Juhani Vainio, dos. projektin johtaja Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Turun yliopisto

6 ÖRÖN VÄYLÄ HANKKEESTA VASTAAVA: Merenkulkulaitos Saaristomeren merenkulkupiiri Uudenmaankatu 14 PL Turku puhelin: Insinööri Frank Eriksson puhelin: , s-posti: HANKKEEN YHTEYSVIRANOMAINEN: Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2 PL Turku puhelin Ylitarkastaja Seija Savo puhelin s-posti: seija.savo@vyh.fi YVA:N LAATIJAT: Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Veistämönaukio Turku puhelin Tutkija Tapio Karvonen puhelin: s-posti: tapio.karvonen@utu.fi Erikoistutkija Tiina Mäkynen Tutkimusavustaja Johanna Niinistö Tutkimusavustaja Hanna Perälä Turun yliopisto Saaristomeren tutkimuslaitos Turun yliopisto Tutkija Tuula Kohonen puhelin: s-posti: tuula.kohonen@utu.fi Tutkija Petri Vahteri Tutkija Joonas Virtasalo puhelin: puhelin: s-posti: petri.vahteri@utu.fi s-posti: joonas.virtasalo@utu.fi

7 ÖRÖN VÄYLÄ SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN MERILIIKENTEEN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ympäristöministeriön päätös Arviointimenettelyprosessin eteneminen ja osallistumisen järjestäminen Arvioinnin osapuolet ja sidosryhmät HANKKEEN VALMISTELU JA AIKATAULU Aiheesta tehdyt selvitykset Hankkeen eteneminen ja aikataulu PERUSTIEDOT HANKKEESTA Väylän kuvaus Hankkeen perustelut Meriturvallisuuteen liittyvät syyt Taloudelliset ja ympäristöön liittyvät syyt HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT Nykyisen väylästön perusparantamismahdollisuudet (vaihtoehto 0+) Vaihtoehto 0: hankkeen toteuttamatta jättäminen Vaihtoehto 1: väylien A ja C avaaminen ARVIO LIIKENTEESTÄ ÖRÖN VÄYLÄLLÄ Arvio liikennemääristä Muutokset liikennemäärissä muilla väylillä Alustyypit Örön väylällä Onnettomuusriskit Väylähanke ja luotsaustoiminta Nykytilanne Örön väylän tuomat muutokset PÄÄSTÖT ILMAAN JA VETEEN Päästöt ilmaan Päästöt veteen VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Uuden väylän avaamisen vaikutukset yleisellä tasolla Asuminen Melu Väylän rakentamisesta aiheutuva melu Alusliikenteen aiheuttama melu Rantojen virkistyskäyttö Jäätiet VAIKUTUS KALASTUKSEEN Kalalajit ja kalastus uuden väylän alueella Vaikutukset kalastukseen VAIKUTUS PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTAAN Toiminta Örön merialueella Örön linnakkeen toiminta Suoja-alue...53

8 ÖRÖN VÄYLÄ 11. VAIKUTUS LUONTOON Vaikutukset rantoihin ja merenpohjaan Yleistä Menetelmät vaihtoehdon tutkimukset vaihtoehdon tutkimukset Yhteenveto Vaikutukset eliöstöön Yleistä Menetelmät Tulokset Yhteenveto VAIKUTUS SUUNNITELTUUN MAANKÄYTTÖÖN Seutukaava Yleiskaavat VAIKUTUS MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN Maisema Kulttuuriperintö Hylyt Muut kulttuuriperintökohteet YHTEENVETO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA VAIKUTUSALUE LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Parainen-Nauvo kiinteä yhteys Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN TORJUNTA VAIKUTUSTEN SEURANTA...98 LÄHTEET...99 LIITELUETTELO Liite 1. Lausunto Örön väylähankkeen vaikutuksista luontodirektiivin luontotyyppeihin ja kasvilajeihin hankkeen vaikutuksen alaisilla Natura alueilla (SCI). Liite 2. Lausunto Örön väylähankkeen vaikutuksista maaselkärankaisiin Saaristomeren Natura alueilla. Liite 3. Lausunto Örön väylähankkeen vaikutuksista luontodirektiivin selkärangatonlajeihin hankkeen vaikutuksen alaisilla Natura alueilla (SCI). Liite 4. Lausunto Örön väylähankkeen vaikutuksista luontodirektiivin vedenalaisiin luontotyyppeihin ja kasvilajeihin hankkeen vaikutuksen alaisilla Natura alueilla (SCI). Liite 5. YVA:n yhteydessä tehtyjen kasvillisuuslinjojen tulokset.

9 ÖRÖN VÄYLÄ 7 TIIVISTELMÄ Perustiedot hankkeesta Suunniteltu Örön väylä sijaitsee Saaristomerellä suurelta osin Dragsfjärdin kunnan alueella. Väylä koostuu kolmesta osasta (A - C). Eteläisin osa (A) on pohjois-eteläsuuntainen väylä, joka sijaitsee Örön ja Snåldönin saarten länsipuolella. Väyläosa B on otettu käyttöön vuonna 2000 ja se sijaitsee Högsåran länsipuolella. Suunnitellun väylän pohjoisin osa (C) olisi jatke väyläosalle B. Väylä suuntautuu Norstön kohdalta luoteeseen, kääntyy Helsingholmenin kohdalla pohjoiseen Gullkronan selälle ja yhtyy Airisto Järngrynnan-väylään. Väyläosalla C korvataan Långsidanin ja Purunpään länsipuolella sijaitseva vanha vaikeakulkuinen kauppamerenkulun väylä. Väyläosan A kulkusyvyydeksi tulee 9,0 metriä. Käytössä olevan osan B kulkusyvyys on 7,5 metriä, ja osan C kulkusyvyydeksi tulee myöskin 7,5 metriä. Millään osalla ei tarvitse tehdä ruoppauksia, vaan väylän avaamista edeltävä toimenpide olisi vain viitoituksen ja syvyyskartoituksen tekeminen kauppamerenkulun edellyttämällä tavalla. Tärkeimmät perustelut väylän avaamiseen ovat meriturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät syyt sekä taloudelliset tekijät. Meriturvallisuus paranee, koska Örön väylä on huomattavasti turvallisempi ja helppokulkuisempi kuin nyt käytössä oleva ns. Hangon väylä ja uuden väylän avaamisen myötä käytöstä poistettava Långsidanin länsipuolinen väylä. Väylä toisi myös kaivatun vaihtoehtoisen reitin Turun, Naantalin, Paraisten ja pieniin Kemiön saaren satamiin. Liikennemäärät tasoittuisivat ja kohtaamiset vähenisivät. Turvallisuus paranee myös siksi, että kauppa-alus- ja veneilyliikenne eriytyvät omille väylilleen. Örön väylä lyhentäisi saariston sisäväylillä kuljettavaa matkaa kaikista em. satamista. Taloudellista säästöä uusi väylä toisi varustamoille luotsausmaksujen pienenemisenä luotsausmatkan lyhentyessä ja alusten polttoaineenkulutuksen vähenemisen myötä. Myös päästöt vähenisivät samalla, mikä on huomattava ympäristönsuojelullinen tekijä. Lisäksi niiden väylien perusparannus, joita korvaamaan Örön väylä tulisi, olisi huomattavasti kalliimpi vaihtoehto kuin Örön väylän avaaminen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hankkeesta on laadittu arviointiohjelma, joka valmistui huhtikuussa Arviointiohjelmasta järjestettiin tiedotustilaisuus Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta heinäkuussa Arviointiselostus asetetaan nähtäville huhtikuussa 2002, minkä jälkeen on kansalaisilla ja sidosryhmillä noin kaksi kuukautta aikaa antaa lausuntonsa ja esittää mielipiteensä selostuksesta. Tuloksia esitellään myös huhtikuussa 2002 pidettävässä yleisötilaisuudessa. Yhteysviranomaisen lausunto selostuksesta saadaan kesäkuussa 2002, minkä jälkeen alkaa noin vuoden kestävä ympäristöluvan hankkimisprosessi. Mikäli myönteinen lupapäätös saadaan tässä ajassa, voidaan hanke toteuttaa vuoden 2003 aikana. Hankkeesta vastaava on Saaristomeren merenkulkupiiri. YVA-selvitykset ovat laatineet Turun yliopiston erillislaitokset Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Saaristomeren tutkimuslaitos.

10 8 ÖRÖN VÄYLÄ Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot Arviointimenettelyyn sisällytettiin kaksi toteuttamisvaihtoehtoa: hanketta ei toteuteta (vaihtoehto 0) ja hanke toteutetaan avaamalla väyläosat A ja C (vaihtoehto 1). Nykyisen väylästön perusparantaminen todettiin vaihtoehdoksi, jota ei koskaan voitaisi toteuttaa. Toteutettunakaan vaihtoehto ei olisi samantasoinen kuin Örön väylä. Tämän vuoksi ns. 0+ -vaihtoehtoa ei katsottu aiheelliseksi sisällyttää YVA-menettelyyn. Muitakaan vaihtoehtoja, joilla päästäisiin samantasoiseen ratkaisuun selvityksen kohteena olevan hankkeen kanssa, ei löytynyt. Vaihtoehdossa 0 laivaliikenne käyttää jatkossakin nykyistä väylästöä. Vaihtoehto ei sisällä mitään uudistus- tai perusparannustoimenpiteitä. Vaihtoehdossa 1 toteutetaan väyläosien A ja C merkitseminen. Väyläosat A, B ja C muodostaisivat yhdessä uuden väylän avomereltä Paraisten eteläosiin saakka. Yhteys Turkuun ja Naantaliin jatkuisi Paraisten ja Nauvon välissä sijaitsevaa väylää pitkin. Väyläosan C toteuttamisen myötä Purunpään ja Hamnholmenin välistä kulkeva nykyinen väyläosa madallettaisiin 3,2 metriseksi ja samoin meneteltäisiin Gullkronan selän kaakosta luoteeseen ylittävän väylän kanssa. Liikenne näiltä väyläosilta siirtyisi uudelle väylälle. Arvio liikennemääristä Örön väylällä Eri satamien liikennetilastoista ja luotsaustiedoista tehtyjen päätelmien mukaan Örön väylän käytön voidaan ennustaa olevan vähintään noin 2000 kulkukertaa vuodessa. Luku sisältää sekä alueen satamiin suuntautuvan liikenteen että mahdollisen läpikulkuliikenteen. Laskelmat perustuvat taloudellisiin tekijöihin, joihin saattaa tulevaisuudessa tulla muutoksia esimerkiksi luotsausmaksujen määräytymisen perusteiden muuttuessa. Turvallisuustekijöiden vaikutusta on vaikea arvioida. Tärkein väylää käyttävien alusten kokoa rajoittava tekijä on väylän 7,5 metrin kulkusyvyys. Täydessä lastissa väylää voisivat käyttää kantavuudeltaan enintään noin dwt:n alukset. Örön väylän avaaminen vähentäisi liikennettä muilta väyliltä. Purunpään ja Långsidanin länsipuoliselta väylältä siirtyisi kaikki kauppa-alusliikenne pois (noin 900 alusta vuodessa). Hanko Utöväylän osuudella Hangosta Örön väylän risteykseen liikenne vähenisi noin 900 kulkukerralla. Utön ja Ahvenanmaan väyliltä liikenne vähenisi noin kulkukerralla. Väylähanke ja luotsaustoiminta Örön väylän avaaminen edellyttää yhden uuden luotsinantopaikan käyttöönottoa. Paikka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Örön eteläkärjestä etelälounaaseen. Kyseisellä merialueella on tehty aallokkoanalyysi, jonka mukaan alueen aallokko ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Uuden paikan käyttöönotto ei heikennä luotsien työturvallisuutta. Vaikutusten arviointi Päästöt ilmaan ja veteen Uuden väylän avaamisen myötä päästömäärät ilmaan tulisivat alueella kasvamaan lisääntyvän liikennemäärän takia. Päästöjen kokonaismäärä sen sijaan ei lisääntyisi Saaristomeren alueella, vaan Örön väylä Utön väylää lyhyempänä reittinä ulkomerelle vähentäisi sitä. Lisäksi Saaristomeren itäosiin sijoittuva liikenne vähentäisi päästöjen vaikutusta merialueella, koska vallitsevat lounaistuulet siirtävät vaikutusta mantereelle.

11 ÖRÖN VÄYLÄ 9 Kansalliset lait ja kansainväliset säädökset asettavat tiukkoja rajoja aluksista mereen tuleville päästöille Suomen merialueilla. Kiinteiden jätteiden samoin kuin öljyn ja kaiken öljypitoisten seoksien ja -vesien sekä käsittelemättömien käymäläjätevesien laskeminen mereen on kiellettyä. Ainoastaan ns. harmaata vettä (alusten suihku-, pesuallas- ja keittiövedet) saa laskea mereen käsittelemättömänä. Harmaavesi sekoittuu nopeasti ympäröivään vesimassaan ja sen vaikutus rehevöitymiseen on hyvin pieni verrattuna muihin päästölähteisiin. Monet alukset tyhjentävät harmaavesitankit vasta avomerellä. Vaikutus ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Hankkeen toteuttaminen ei vaikuttaisi merkittävästi asumisviihtyvyyteen alueella. Tämä johtuu joko siitä, että asutusta on ylipäätään (etenkin vakituista asutusta) vähän tai että sen etäisyys väylästä on melko suuri. Eniten häiriötä hankkeen toteuttaminen aiheuttaisi uuden väylän pohjoispuolella sijaitsevan Airistolle johtavan väylän varrella, jossa liikennemäärät tulisivat lisääntymään ja jossa vapaaajan asutusta on paljon. Mataloituvien väylien varrella asumisviihtyvyys paranisi kauppaalusliikenteen poistumisen johdosta. Hankkeella ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Väylän rakentamisesta ei aiheutuisi käytännössä lainkaan melua, koska mitään ruoppauksia tai räjäytyksiä ei tarvitse tehdä. Alusliikenteen aiheuttama melu on lyhytaikaista ja paikallista. Väylän varrella oleva vähäinen asutus on niin etäällä väylästä ja arvioitu liikenne frekvenssiltään niin harvaa, ettei melu vaikuta alueen asumisviihtyvyyteen. Airistolle menevän väylän varrella voi melulla olla jonkin verran häiritsevää vaikutusta. Mataloituvien väylien varrella melu puolestaan vähenee. Rantojen virkistyskäytölle hankkeella ei ole häiritsevää vaikutusta. Mataloituvien väylien varrella vaikutus on myönteinen. Örön alueella ei ole Tiehallinnon ylläpitämiä jääteitä, joten väylän avaamisella ei ole vaikutusta näihin. Mataloituvien väylien varrella vaikutus on myönteinen, koska jääteitä voidaan avata ilman railolossien käyttöä. Vaikutus kalastukseen Hankkeella ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia kalakantoihin. Ammattikalastukselle väylän avaamisesta koituu jonkin verran vaikutusta, mutta suurimmaksi osaksi kalastus voi jatkua nykyisenlaisena. Troolikalastajien täytyy ottaa muu liikenne aikaisempaa paremmin huomioon. Silakka- ja lohirysiä alueella ei pidetä. Verkko- ja siimakalastus väyläalueella ei hankeen toteutuessa ole mahdollista. Vaikutus puolustusvoimien toimintaan Merivoimilla on Örön länsipuolisella alueella runsaasti harjoittelu- ja koetoimintaa, jota on tarkoitus edelleen lisätä. Väylähankkeen toteuttamisesta aiheutuu tälle toiminnalle oleellisia haittoja. Toimintaa olisi pakko siirtää muualle, mutta vastaavia alueita ei Saaristomereltä löydy. Ratkaisuksi on ehdotettu kauppamerenkulun keskeyttämistä harjoittelun ajaksi, mutta merivoimissa tämän toimivuuteen suhtaudutaan epäillen. Örön linnakkeen toiminnan tulevaisuutta suunnitellaan parhaillaan. Toiminta tulee joka tapauksessa oleellisesti supistumaan. Örön länsi- ja eteläpuolella on puolustusvoimien suoja-alue. Väylähankkeella ei ole oleellista merkitystä linnakkeen toiminnalle eikä se ole myöskään ristiriidassa suojaalueita koskevien sääntöjen kanssa.

12 10 ÖRÖN VÄYLÄ Vaikutus luontoon Suunnitellun väylän pohjalla vallitsevat suhteellisen voimakkaat veden virtaukset ja kaikuluotausten mukaan myös luontainen pohjan eroosio on Örön selän alueella melko voimakasta. Laivojen liikennöinnin ei arvioida muuttavan tilannetta. Lisääntyvän laivaliikenteen aiheuttamat haitat olisivat suurimmat jo olemassa olevalla väyläosuudella, Nauvon Sandön ja muiden läheisten harjusaarten rannoilla. Eroosiota voidaan estää paikallisilla nopeusrajoituksilla. Hankkeen toteuttaminen vaikuttaisi positiivisesti mataloituvan väylän varrella, erityisesti Sandskärin ja Långsidanin hiekkarannoilla ja -pohjilla, koska eroosiovaikutukset vähenisivät. Eliöstöön kohdistuvat haitat olisivat merkittäviä ainoastaan uuden väylän ulkopuolella väyläosuudella Gullkronan selältä Airistolle, joka on jo käytössä, mutta jonka liikenne tulisi lisääntymään hankkeen toteuttamisen myötä. Väyläosuus kulkee harjumuodostelmaa pitkin, jolla sijaitsee myös Natura alue, Paraisten harjusaaret. Mahdolliset haitat eliöstölle syntyvät pohjaeroosion kautta ja heijastuvat pohjanlaadun muutosten kautta alueen vedenalaisten hiekkasärkkien luontotyyppiin. Näitä ei kuitenkaan ole kartoitettu, ja merkittävimmät tiedossa olevat luonnonarvot omaavat luontotyypit ovat terrestrisiä. Näille luontotyypeille haitat syntyvät vasta mahdollisten pitkäaikaisten eroosiohaittojen kautta. Kokonaisuutena vaihtoehdon 1 toteutuessa laivaliikenteen eliöstölle aiheuttamat haitat vähenevät verrattuna 0-vaihtoehtoon. Vaikutus suunniteltuun maankäyttöön Alueelle on vahvistettu seutukaava vuonna Väylän avaaminen ei vaikuta suunnitelmien toteuttamiseen. Suurin osa väylän ympäristön ranta-alueista kuuluu Dragsfjärdin kunnan yleiskaavoituksen piiriin, osa Nauvon. Väylän pohjoisosassa tulee linjamerkkejä myös Paraisten alueelle. Väylän avaamisen ja lisääntyvän liikenteen ei voida katsoa estävän rantojen käyttöä vapaa-ajan rakentamiseen kaavojen mukaisesti, etenkin kun uusi väylä sijoittuu nykyistä väylää kauemmaksi ranta-alueista. Vaikutus maisemaan ja kulttuuriperintöön Ainoat pysyvät maisemaan tapahtuvat muutokset johtuvat väylän turvalaitteiden asennuksesta. Myös laivojen liikennöintiä voi pitää maisemallisena tekijänä, mutta sen vaikutusten arviointi on täysin subjektiivista. Hankkeen toteuttaminen ei kokonaisuutena arvioiden oleellisesti heikennä maisemaa. Väyläalueelta on löytynyt yksi hylky. Ladoga-aluksen hylky sijaitsee noin 250 metrin päässä väylän keskiviivasta, mutta se makaa 50 metrin syvyydessä, joten laivaliikenteestä aiheutuvat virtaukset eivät merkittävästi vaikuta siihen. Toiseksi lähinnä väylää oleva Metskärin hylky on 500 metrin päässä väylästä, mutta alueen avoimuuden takia virtaukset eivät vaikuta merkittävästi siihenkään. Väylän merkitsemiseen käytettävistä linjatauluista yksikään ei sijoitu suojeltujen muinaismuistojen kanssa samalle paikalle, joten hankkeella ei ole vaikutusta niihin. Vaikutusalue Hankkeen vaikutusalueen tarkka määrittäminen on vaikeaa, sillä erityyppiset vaikutukset kohdistuvat erisuuruisille alueille. Vaikutusalue ei todellisuudessa ole tasalevyinen vyöhyke väylän ympä-

13 ÖRÖN VÄYLÄ 11 rillä, mutta tässä yhteydessä on arvioitu, että keskimääräisesti vaikutusalue ulottuu väylän keskiviivasta mitattuna noin 1,5 kilometrin päähän väylän molemmille puolille. Tästä poikkeuksen muodostavat maa-alueet, joissa vaikutukset loppuvat yleensä rannan välittömässä läheisyydessä, ja ilmaan tapahtuvat päästöt, jotka leviävät huomattavasti laajemmalle, mutta ovat riippuvaisia vallitsevista tuuli- ja sääolosuhteista. Hankkeen vaikutusalue on jaettu kolmeen luokkaan. Suurimmat vaikutukset tapahtuvat luokassa 1, joka käsittää uudet väyläosuudet A ja C. Luokkaan 2 kuuluvat ne jo käytössä olevat väyläosuudet, joiden liikenne tulee lisääntymään hankkeen toteuttamisen vuoksi. Luokkaan 3 kuuluvat ne alueet, joissa liikenne vähenee Örön väylän avaamisen jälkeen. Luokkaan 3 kuuluvilla alueilla vaikutukset ovat positiivisia. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus YVA-selvityksen mukaan hanke on toteuttamiskelpoinen. Väylän avaaminen lisää alueen laivaliikenteen turvallisuutta ja on myös ympäristönäkökohtien kannalta suotavaa. Hankkeen toteuttamisella ei ole merkittäviä haittavaikutuksia ihmisten viihtyvyyteen, elinkeinojen harjoittamiseen, alueen virkistyskäyttöön, suunniteltuun maankäyttöön, maisemaan tai kulttuuriperintöön. Myös vaikutukset luontoon jäävät vähäisiksi. Hankkeen positiiviset vaikutukset ovat selvästi negatiivisia suuremmat. Hankkeen toteuttaminen on myös taloudellisesti kannattavaa: väylän avaamisesta aiheutuvat kustannukset ovat vähäisiä, kauppamerenkululle syntyy huomattavia säästöjä alentuvien luotsausmaksujen sekä polttoaineenkulutuksen vähenemisen vuoksi ja alueen satamien kilpailukyky paranee, millä on positiivisia kerrannaisvaikutuksia alueen talouteen. Haittavaikutusten torjunta Hankkeen haittavaikutukset jäävät enimmäkseen niin vähäisiksi, ettei niiden torjunta edellytä mitään toimenpiteitä. Väylä sijaitsee suurimmaksi osaksi etäällä rannoista ja asutuista alueista. Paikoissa, joissa laivojen aallonmuodostuksen rantoja kuluttava tai ranta-asutusta haittaava vaikutus on merkittävä, haittavaikutuksia torjutaan parhaiten alueellisilla nopeusrajoituksilla. Merivoimien toiminnalle aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää meriliikenteen ohjausjärjestelmän (VTS) avulla. Väylän liikenne on mahdollista keskeyttää tilapäisesti. Vaikutusten seuranta Mikäli ympäristölupaviranomainen määrittelee hankkeelle seurantavelvoitteen, tullaan hankkeen vaikutuksia seuraamaan siinä esitetyllä tavalla.

14 12 ÖRÖN VÄYLÄ 1. LOUNAIS-SUOMEN MERILIIKENTEEN NYKYTILANNE JA KEHITYS- NÄKYMÄT Euroopan unionissa pyritään tietoisesti parantamaan meriliikenteen asemaa ja lisäämään merikuljetusten määrää EU:n alueella, koska se on todettu kestävän kehityksen kannalta hyväksi kuljetusmuodoksi. Satamien ja meriliikennereittien on useissa yhteyksissä todettu olevan elintärkeitä Euroopan liikenne- ja kuljetusjärjestelmien parantamiselle (Green Paper on Ports, European Transport Policy for 2010 ym.). EU pyrkii mm. edistämään lähimerenkulkua, jotta maantieliikenteen kasvua voitaisiin hillitä. Meriliikenneväylät ovat merkittävä osa liikenneverkkoa Lounais-Suomessa. Meriväylät palvelevat koko maan sekä tavarankuljetusta että matkustaja- ja vapaa-ajan liikennettä. Meriliikenteeseen kytköksissä olevien liikenne- ja teollisuusyritysten taloudellinen ja työllistävä merkitys on Lounais- Suomessa suuri. Varsinais-Suomen liitto onkin maakuntaohjelmassaan vuosille tuonut esille yhteysverkkojen tärkeyden ja korostanut mm. satamien toimintaedellytysten ja meriväylien parantamisen merkitystä. Örön väylän käyttöönoton tutkiminen on sisällytetty maakuntaohjelmaan. Saaristomerellä tapahtuva kauppamerenkulun liikenne suuntautuu pääosin Turun, Naantalin, Uudenkaupungin ja Paraisten satamiin. Tonnimääräisesti mitattuna eniten kuljetuksia on Naantalin satamaan. Laivakäyntejä ja matkustajaliikennettä on eniten Turun satamassa. Taulukko 1. Lounais-Suomen satamien meriliikennetietoja vuodelta Ulkomaan tavaraliikenne (tonnia) Matkustajaliikenne (matkustajaa) Aluskäyntejä Uusikaupunki Turku Naantali Parainen yhteensä (Lähde: Merenkulkulaitoksen tilastot) Saaristomeren merenkulkupiirin alueella kauppamerenkulun väyliä oli vuonna 1999 yhteensä kilometriä (=1 292 mpk) ja muita vesiväyliä kilometriä (=1 116 mpk). Nämä kattavat kaikista Suomen kauppamerenkulun väylistä 44,2 % ja muista väylistä noin 20 %. Vuonna 1999 Saaristomeren merenkulkupiirin alueella keskimääräinen luotsattu matka oli n. 26 kilometriä (=n. 14 mpk), mikä on pidempi kuin muilla Suomen merialueilla. Lounais-Suomen satamiin suuntautuvalla kauppamerenkulun liikenteellä on käytettävissään kolme väylää, joiden kautta liikenne ulkomereltä ohjataan saariston sisäväylille. Nämä ovat Isokarin, Ahvenanmaan, Utön ja Hangon väylät (kartta 1). Nämä väylät haarautuvat edelleen Uudenkaupungin, Naantalin, Turun ja Paraisten satamiin. Eniten kauppamerenkulun liikennettä alusmäärillä mitattuna on Ahvenanmaan ja Utön väylillä. Kartassa 2 on esitettynä vuoden 1998 alusliikenteen jakautuminen Saaristomeren väylille. Kauppamerenkulun lisäksi Saaristomeren alueella liikkuu kesäaikana suuri määrä huviveneilijöitä. Kasvavalla vapaa-ajan veneilyllä on omat vaikutuksensa väylien liikenteen sujuvuuteen ja meriturvallisuuteen. Veneilijät käyttävät yleensä mieluummin muita kuin kauppamerenkulun väyliä mm. turvallisuussyistä. Kauppamerenkulun väylät eivät ole useinkaan matkailumielessä houkuttelevia.

15 Maarianhamina Mariehamn #!0 Luotsi Lots P Långnäs #! km ÖRÖN VÄYLÄ 10,0 Uusikaupunki Nystad 9,0 Luotsi Lots Kumlinge 6,4 8,0 KIHTI SKIFTET 9,0 Isokari Kökar 10,0 5,2 10,0 5,8 13,0 5,5 5,8 13,0 #!0 Kustavi Houtskari Houtskär 13,0 10,0 5,0 13,0 Utö 10,0 6,0 VIDSKÄRIN SELKÄ VIDSKÄRS FJÄRD Luotsi Lots Velkua Korppoo Korpo 10,0 13,0 10,0 5,5 10,0 10,0 10,0 Nauvo Nagu Rymättylä 5,0 13,0 9,0 HAMNSKÄRIN SELKÄ HAMNSKÄRS FJÄRD 5,5 Naantali Nådendal #!0 13,0 AIRISTO 7,5 Luotsi Lots 7,5 5,0 #!0 #!0 7,5 Turku Åbo #!0 GULLKRONAN SELKÄ GULLKRONA FJÄRD 9,0 Parainen Pargas 7,5 Luotsi Lots Merkittävimmät satamat Kauppamerenkulun väylät Suunniteltu Örön väylä 7,5 Örö 6,7 #!0 Mjösund #!0 #!0 Kemiö Kimito Norrlångvik Taalintehdas Dalsbruk 6,1 Hiittinen Hitis 9,0 8,0 9,0 HANGON LÄNTINEN SELKÄ HANGÖ VÄSTRA FJÄRD #!0 #!0 #!0 Förby Salo Hanko Hangö Luotsi Lots 13,0 13 ÖRÖN VÄYLÄ 13 Kartta 1. Kauppamerenkulun väylät Saaristomerellä.

16 14 ÖRÖN VÄYLÄ P Uusikaupunki Liikenteen kokonaismäärät väylittäin Alusten lukumäärät 7,500-10, to to to to to Isokari Naantali Turku Parainen Ahvenanmaa Taalintehdas Utö km Hanko Kartta 2. Liikenteen jakautuminen Saaristomeren väylille vuonna (Lähde: Rintala 2001.) Suomen ulkomaanliikenteen merikuljetukset ovat kasvaneet jatkuvasti, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Myös Lounais-Suomen suurimpien satamien merikuljetukset ovat olleet jatkuvasti kasvussa. Sekä suomalaiset että ruotsalaiset liikenne-ennusteet povaavat merikuljetusten vahvaa kehitystä tulevaisuudessa (Kaupunkijärjestelmää yhdistävä infrastruktuuri 2001). Vuonna 1999 tehdyn ennusteen mukaan Suomen ulkomaan merikuljetukset vuonna 2020 olisivat noin 120 milj. tonnia. Vuonna 2000 ulkomaan merikuljetuksia oli noin 81 milj. tonnia. Tämä ennuste pohjaa olettamukselle, että BKT kasvaa keskimäärin 2,5 % vuodessa ja kivihiilen sekä öljyn kysyntä pysyisi samalla tasolla. Transitoliikennettä oletetaan olevan 10 miljoonaa tonnia. (Lehto 1999.)

17 ÖRÖN VÄYLÄ 15 Taulukko 2. Suomen ja ulkomaiden väliset merikuljetukset vuosina Vuosi Ulkomaan merikuljetukset milj. tonnia milj. tonnia milj. tonnia milj. tonnia milj. tonnia (Lähde: Merenkulkulaitoksen tilastot) Itämeren meriliikenteen ennustaminen on erityisen vaativaa siksi, että uusia liikenteellisiä malleja syntyy ja muotoutuu jatkuvasti. Venäjän taloudellinen tilanne ja liikennepolitiikka vaikuttavat kehitykseen vahvasti, mutta niiden ennustaminen on mahdotonta. Näin ollen on myös erittäin vaikeaa arvioida, mitkä meriliikennereitit tulevat menestymään ja mitkä taantumaan. Toisaalta vakaat ja korkealuokkaiset merikuljetuspalvelut kuten muukin liikenneinfrastruktuuri tukevat liiketoiminnan ja kaupan kehitystä. (Kaupunkijärjestelmää yhdistävä infrastruktuuri 2001.) Valtakunnallisten ennusteiden soveltamista paikallistasolle ei voida tehdä suoraviivaisesti. Muutokset paikallisessa talouselämässä vaikuttavat myös liikennemäärien kehitykseen, eivätkä muutokset ole aina yhteydessä valtakunnantason muutoksiin. Myös EU:n pyrkimysten vaikutusta merikuljetusten lisäämiseksi on vaikea ennakoida konkreettisina liikennemäärien muutoksina. Mitä paremmat toimintaedellytykset meriliikenteellä on sitä varmemmin liikennemäärät tulevat kasvamaan.

18 16 ÖRÖN VÄYLÄ 2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään ja arvioidaan tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Ympäristöministeriö päättää mihin hankkeisiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan Ympäristöministeriön päätös Saaristomeren merenkulkupiiri lähetti ympäristöministeriölle lausuntopyynnön koskien YVA-menettelyn soveltamista Örön väylän avaamiseen kauppamerenkulun käyttöön. Ympäristöministeriö totesi lausunnossaan seuraavaa: "Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen (268/1999) 6 :n hankeluettelon kohdan 9f mukaan ympäristövaikutusten arviointia sovelletaan YVAL 4 1 momentin perusteella pääosin kauppamerenkulun käyttöön rakennettaviin meriväyliin yli 1350 tonnin aluksille. Kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun meriväylän merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät yleensä väylän liikennöinnistä aiheutuviin pysyviin ympäristövaikutuksiin. Mahdolliset väylän rakentamistoimintaan liittyvät ruoppausten ja louhintojen vaikutukset ovat yleensä pääosin rakentamisaikaisia, lyhytkestoisia vaikutuksia. Siten myöskin uuden väylän merkitseminen, vaikka siihen ei liittyisikään muita rakentamistoimenpiteitä, on tulkittava asetuksessa mainituksi rakentamiseksi. Historiallisen Örön väylän käyttöönotto merkitsee uuden, merkittävän meriväylän avaamista kauppamerenkululle. Hanke on tulkittava kauppamerenkulun käyttöön rakennettavaksi meriväyläksi ja tällöin siihen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä suoraan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon perusteella." 2.2. Arviointimenettelyprosessin eteneminen ja osallistumisen järjestäminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn prosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan arviointiohjelma. Arviointiohjelmassa esitetään mm. perustiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta ja toteuttamisvaihtoehdoista. Arviointiohjelmassa esitetään myös tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta. Arviointiselostuksessa esitetään mm. arviointiohjelman tiedot tarkistettuina, hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhde maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Lisäksi esitetään mm. hankkeen keskeiset ominaisuudet sekä selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Selostuksessa esitetään myös selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta, ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia sekä ehdotus seurantaohjelmaksi.

19 ÖRÖN VÄYLÄ 17 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn prosessissa kaikilla halukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä asiasta. Mielipide tulee esittää kirjallisesti yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa ja käsittelee esitetyt mielipiteet. Yhteysviranomainen pyytää lisäksi eri viranomaisilta lausunnot sekä ympäristöohjelmasta että ympäristöselostuksesta. Arviointiohjelmasta järjestettiin tiedotustilaisuus Luontokeskus Sinisimpukassa, Dragsfjärdin Kasnäsissä. Myös arviointiselostuksesta järjestetään tiedotustilaisuus. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa on erikseen säädetty arviointiohjelman ja arviointiselostuksen julkisesta nähtävillä olosta. Arviointiohjelma oli ja arviointiselostus tulee olemaan julkisesti nähtävillä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa, Dragsfjärdin kunnan kirjastoissa ja Nauvon kirjastossa. Tiedotustilaisuuteen osallistujia ja muita kiinnostuneita varten arviointiohjelmasta tehtiin erillinen esite, missä kerrottiin hankkeen perustiedot ja ohjeet mielipiteiden esittämistä varten. Arviointiselostuksesta tehtyä tiivistelmää on saatavilla tiedotustilaisuudesta ja paikoista, missä selostus on julkisesti nähtävillä. Taulukko 3. YVA-prosessin eteneminen ja aikataulu. Aikataulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä Arviointiohjelman laatiminen ja perusselvitykset Arviointiohjelma nähtävillä Lausunnot yhteysviranomaiselle Yhteysviranomaisen lausunto * Ympäristövaikutusten arviointityö Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostuksen luovuttaminen yhteysviranomaiselle L Arviointiselostus nähtävillä Lausunnot ja mielipiteet yhteysviranomaiselle Yhteysviranomaisen lausunto * Osallistuminen: Tiedote t t Yleisötilaisuus y y Lausunnot ja mielipiteet yhteysviranomaiselle 2.3. Arvioinnin osapuolet ja sidosryhmät Hankkeesta vastaava on Saaristomeren merenkulkupiiri ja yhteysviranomainen Lounais-Suomen ympäristökeskus. YVA-selvitykset ovat laatineet Turun yliopiston erillislaitokset Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Saaristomeren tutkimuslaitos. Ympäristövaikutusten arvioinnin laatijat tiedottavat prosessin etenemisestä erikseen tiedotusvälineitä sekä asiaan liittyviä sidosryhmiä. Sidosryhmiä on myös tarpeen mukaan haastateltu arviointiselostusta tehtäessä. Keskusteluja on käyty mm. Puolustusvoimien, Saaristomeren Meripuolustus-

20 18 ÖRÖN VÄYLÄ alueen, Museoviraston, Turun sataman ja Fortumin edustajien kanssa. Dragsfjärdin, Nauvon ja Paraisten kuntien edustajien kanssa on keskusteltu kaavoitusasioiden yhteydessä sekä saarten asutusta selvitettäessä. Sidosryhmiä ovat seuraavat: Mjösundin satama (Keramia Oy), Kemiö Naantalin satama Norrlångvikin satama (SP Minerals Oy Ab), Kemiö Paraisten kaupunki Paraisten satama (Partek) Rahtialusyhdistys ry Saaristomeren biosfäärialue Saaristomeren kansallispuisto Sucros Oy, Salo Suomen luonnonsuojeluliitto ry / Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Suomen Purjehtijaliitto ry Suomen Varustamoyhdistys ry Suomen Veneilyliitto - Finlands Båtförbund ry TE-keskus / kalatalousyksikkö Turun satama Varsinais-Suomen kalastajaliitto WWF Åbolands Fiskarförbund rf Ålands Redarförening rf Sidosryhmille lähetettiin arviointiohjelma kehottaen heitä antamaan lausuntonsa asiasta. Lausuntoja jätettiinkin kiitettävästi. Lausuntoja arviointiohjelmasta annettiin 10 kpl ja mielipiteitä 15 kpl.