ÖRÖN VÄYLÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Turun yliopisto Saaristomeren tutkimuslaitos Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÖRÖN VÄYLÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Turun yliopisto Saaristomeren tutkimuslaitos Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Turun yliopisto Saaristomeren tutkimuslaitos Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Turku 2001

2 Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 208/MYY/01 Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

3 MISTÄ SAA LISÄTIETOJA HANKKEESTA? HANKKEESTA VASTAAVA: Merenkulkulaitos Saaristomeren merenkulkupiiri Uudenmaankatu 14 PL Turku puhelin: Insinööri Frank Eriksson puhelin: , s-posti: HANKKEEN YHTEYSVIRANOMAINEN: Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2 PL Turku puhelin: Ylitarkastaja Seija Savo puhelin: s-posti: YVA:N LAATIJAT: Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Veistämönaukio Turku puhelin Erikoistutkija Tiina Mäkynen puhelin: s-posti: Turun yliopisto Saaristomeren tutkimuslaitos Turun yliopisto Tutkija Tuula Kohonen puhelin: s-posti: Tutkija Petri Vahteri puhelin: s-posti:

4 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ SAARISTOMEREN MERILIIKENTEESTÄ TIEDOT HANKKEESTA...4 Väylän kuvaus MIKSI HANKETTA SUUNNITELLAAN Meriturvallisuuteen liittyvät syyt Taloudelliset ja ympäristöön liittyvät syyt HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT Vaihtoehto 0: hankkeen toteuttamatta jättäminen Vaihtoehto 1: väylien A ja C avaaminen HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt ilmaan ja veteen Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Suhde suunniteltuun maankäyttöön Vaikutukset luontoon Suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön VAIKUTUSALUE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ympäristöministeriön päätös Organisaatiot ja sidosryhmät Arviointimenettelyprosessin eteneminen ja osallistumisen järjestäminen HANKKEEN TOTEUTTAMISAIKATAULU...20

5 1 1. YLEISTÄ SAARISTOMEREN MERILIIKENTEESTÄ Saaristomerellä tapahtuva kauppamerenkulun liikenne suuntautuu pääosin Turun, Naantalin, Uudenkaupungin ja Paraisten satamiin. Tonnimääräisesti mitattuna eniten kuljetuksia on Naantalin satamaan. Laivakäyntejä ja matkustajaliikennettä on eniten Turun satamaan. Taulukko 1. Lounais-Suomen satamien meriliikennetietoja vuodelta (Lähde: Merenkulkulaitoksen tilastot) Ulkomaan tavaraliikenne (tonnia) Matkustajaliikenne (matkustajaa) Saapuneita aluksia Uusikaupunki Turku Naantali Parainen yhteensä Saaristomeren merenkulkupiirin alueella kauppamerenkulun väyliä oli vuonna 1999 yhteensä kilometriä (=1 292 mpk) ja muita vesiväyliä kilometriä (=1 116 mpk). Nämä kattavat kaikista Suomen kauppamerenkulun väylistä 44,2 % ja muista väylistä noin 20 %. Vuonna 1999 Saaristomeren merenkulkupiirin alueella keskimääräinen luotsattu matka oli n. 26 kilometriä (=n. 14 mpk), mikä on pidempi kuin muilla Suomen merialueilla. Kauppamerenkulun lisäksi Saaristomeren alueella liikennöi kesäaikana suuri määrä huviveneilijöitä. Kasvavalla vapaa-ajan veneilyllä on omat vaikutuksensa väylien liikenteen sujuvuuteen ja meriturvallisuuteen. Veneilijät käyttävät yleensä mieluummin muita kuin kauppamerenkulun väyliä mm. turvallisuussyistä. Kauppamerenkulun väylät eivät ole useinkaan matkailumielessä houkuttelevia. Lounais-Suomen satamiin suuntautuvalla kauppamerenkulun liikenteellä on käytettävissään kolme väylää, joiden kautta liikenne ulkomereltä ohjataan saariston sisäväylille. Nämä ovat Isokarin, Utön ja Hangon väylät (Kartta 1). Nämä väylät haarautuvat edelleen Uudenkaupungin, Naantalin, Turun ja Paraisten satamiin. Eniten kauppamerenkulun liikennettä alusmäärillä mitattuna suuntautuu Ahvenanmaalle ja Utöseen meneville väylille. Kartassa 2 on esitettynä vuoden 1998 alusliikenteen jakautuminen Saaristomeren väylille. Örön väylän potentiaalisia käyttäjiä ovat tällä hetkellä Isokarista, Naantalista, Turusta ja Paraisilta Hangon väylän kautta liikennöivät alukset. Vuonna 1998 tällaisia aluksia oli 875. Lisäksi väylää tulisi käyttämään Mjösundiin ja Norrlångvikiin suuntautuva liikenne. Myös osa tällä hetkellä Utön kautta kulkevasta liikenteestä siirtyy todennäköisesti käyttämään Örön väylää.

6 2 Kartta 1. Örön väylän sijainti. (9.0) (7,5) (13,0) (7,5) (10,0) (9,0) (10,0) (13,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (10,0) (8,0) SALO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik SALO SALO SALO SALO SALO SALO SALO SALO SALO Kemiö Hiittinen Taalintehdas TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Högsar Örö Utö Utö Utö Utö Utö Utö Utö Utö Utö Nauvo Korppoo Rymättylä Velkua Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA 0

7 3 Uusikaupunki Liikenteen kokonaismäärät väylittäin Alusten lukumäärät 7,500-10, to to to to to 200 Isokari Naantali Turku Parainen Ahvenanmaa Taalintehdas Utö km Hanko Kartta 2. Saaristomeren kauppamerenkulun alusliikenteen jakautuminen väylille vuonna (Lähde: Rintala, 2001)

8 4 Lökholmen (7,5 m) Storön 2. TIEDOT HANKKEESTA Väylän kuvaus GULLKRONA FJÄRD GULLKRONAN SELKÄ VÄYLÄ C (2,4 m) (7,5 m) Högland Helsingholmen (3,2 m) AIRISTO-JÄRNGRYNNAN VÄYLÄ (7,5 m) Sandskär Sandön Norstö Nämanön Långsidan Purunpää Suunniteltu Örön väylä sijaitsee suurelta osin Dragsfjärdin kunnan alueella. Ainoastaan väylän luoteisin osa sijaitsee noin 4 kilometrin matkalta Nauvon kunnan alueella. Suunnitellun väylän linjaus on nähtävissä kartasta 3. Tässä selvityksessä väylän esitetään koostuvan kolmesta osasta (A-C), jotka on merkitty karttaan. Eteläisin osa, väyläosa A, on pohjoiseteläsuuntainen väylä, joka sijaitsee Örön ja Snåldön saarten länsipuolella. Tällä hetkellä alueella on kalastajien käyttämä kulkusyvyydeltään 4,5 metrinen väylä. Väylä alkaa etelässä ulkomereltä ja päättyy pohjoisessa itä-länsisuuntaiseen Utö - Hanko 9,0 metriä syvään kauppamerenkulun väylään. Väyläosan A kulkusyvyydeksi on suunniteltu niin ikään 9,0 metriä. Avomereltä Utö-Hanko - väylälle on noin 15 kilometriä (=8 mpk). UTÖ-HANKO -väylä Norra Benskär VÄYLÄ B (7,5 m) (3,2 m) Högsåra (9,0 m) Söderön Holma (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 m) m) m) m) m) m) m) m) m) (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 m) m) m) m) m) m) m) m) m) Långholmen Kasnäs Örön saaren länsipuolella sijaitseva merialue olisi luonnollinen paikka uuden väylän sijainnille. Väylä on ollut merkittynä jo vuonna 1813 tehdyssä Gustaf af Klintin kartassa (Kartta 4.) sekä 1917 painetussa venäläisessä merikortissa (Viitanen, 2000). Suomen itsenäistymisen aikoihin alue, jonka halki meriväylä kulkee, määriteltiin sotilasalueeksi ja väylän käyttöä rajoitettiin maanpuolustuksellisista syistä. Väylä suljettiin kauppamerenkululta ja sen käyttöä jatkoivat kalastajat ja puolustusvoimat. (Viitanen, 2000). (9,0 m) Snåldön Rosala Uusi väylä Nykyinen väylä Storholmen VÄYLÄ A Örö Bodöarna Kartta 3. Örön väylän linjaus.

9 ÖRÖN VÄYLÄ Väyläosa A sijaitsee murroslinjassa, joka jatkuu pohjoisempana Paimionlahtena. Vesialue on luonnostaan riittävän syvä kulkusyvyydeltään 9,0 metrisen väylän merkitsemiseen, joten vesialueiden ruoppauksia alueella ei tarvitsisi tehdä. Väylän avaamista edeltävät toimenpiteet olisivat viitoituksen ja syvyyskartoitusten tekeminen kauppamerenkulun edellyttämällä tavalla. Väylän keskiosassa (väyläosa B) sijaitsee 7,5 metriä syvä kauppamerenkulun väylä. Väylä on otettu käyttöön vuonna Väylä jatkuu edelleen pohjoiseen Hamnholmenin ja Purunpään välistä Paraisten ja Turun suuntaan. Väyläosan B pituus on noin 11 kilometriä (=6 mpk). Suunnitellun väylän pohjoisin osa, väyläosa C, olisi jatke edellä kuvatulle väyläosuudelle. Väylä suuntautuu Norrstön saaren kohdalta luoteeseen, kääntyy Helsingholmenin kohdalla pohjoiseen Gullkronan selälle ja yhtyy Airisto-Järngrynnan väylään. Väylän kulkusyvyys tulisi olemaan 7,5 metriä. Uuden väylän pituus olisi noin 25 kilometriä (=13,5 mpk). Väyläosan C avaamisella halutaan korvata osa vanhaa kauppamerenkulun väylää, joka on kulkusyvyydeltään 7,5 metriä. Väylä kulkee suurelta osin vaikeakulkuisilla alueilla, kapeissa salmissa ja lähellä ranta-alueita. Suunniteltu väylä ohjaa liikenteen kauemmaksi rannikolta väljemmille vesialueille. Väylälle saataisiin riittävästi leveyttä ja väylä olisi vanhaa väylää helppokulkuisempi. Vesialue on luonnostaan riittävän syvä 7,5 metriä syvän väylän perustamiselle, eikä ruoppauksia tai maansiirtoja tarvitsisi tehdä. Mikäli korvaavan väylän rakentaminen on mahdollista, vanha väylä merkitään matalaväyläksi (3,2 m) ja väylän käyttöä voisivat jatkaa huviveneilijät ja kalastajat. Tämä parantaisi alueen liikenneturvallisuutta. Kartta 4. Gustaf av Klintin kartta vuodelta (Lähde: Farlederna berättar)

10 3. MIKSI HANKETTA SUUNNITELLAAN 6 Uusien väyläosuuksien suunnittelemiselle on useita syitä. Näistä tärkeimmät ovat meriturvallisuuteen liittyvät syyt sekä taloudelliset ja ympäristöön liittyvät syyt. Meriturvallisuuteen vaikuttavia osatekijöitä ovat mm. väylien helppokulkuisuus, ruuhkien syntymisen välttäminen sekä huviveneliikenteen ja kauppamerenkulun liikenteen eriyttäminen omille väylilleen. Taloudellisia syitä ovat uuden väylän avaamisen edullisuus verrattuna vanhojen väylien ylläpitoon sekä liikennöitävien matkojen lyheneminen ja tästä aiheutuvat kustannussäästöt kauppamerenkululle. Ympäristötekijöihin liittyy omalta osaltaan myös merimatkan lyheneminen, koska se pienentää laivaliikenteen päästöjä ja onnettomuusriskejä Meriturvallisuuteen liittyvät syyt Uuden väylän suunnittelemisen yksi tärkeimmistä motiiveista on meriturvallisuuden parantaminen. Tähän pyritään sekä edistämällä huviveneliikenteen ja kauppamerenkulun liikenteen eriytymistä omille väylilleen, että luomalla liikenteelle sellaiset olosuhteet, joilla voidaan välttää liikenteen ruuhkautuminen. Meriturvallisuuden yksi osatekijä on myös väylien helppokulkuisuus. Örön väylän avaaminen vaikuttaisi myönteisesti meriliikenteen turvallisuuteen monella eri väylällä. Näistä voidaan erityisesti mainita mm: Hangon väylä ja Airisto-Järngrynnan väylä Väyläosaa A lähinnä oleva sisääntuloväylä ulkomereltä tällä hetkellä on Hangon väylä (Kartta 5). Hangon väylä on merenkulullisesti vaativa väylällä sijaitsevien kapeikkojen ja mutkaisuuden vuoksi. Väylä on näin ollen riskialtis onnettomuuksille. Varustamojen edustajille tehtyjen haastattelujen mukaan väylää pidetään erittäin riskialttiina ja sopimattomana nykyaikaiselle merenkululle. Jotkut varustamot suosivatkin sisääntuloväylänä Utön väylää, vaikka sen käyttäminen idästä tultaessa lisää matkan pituutta noin 75 km (=n.40 mpk). (Viitanen, 2000). Örön väylä olisi linjaukseltaan melko suora ja myös lyhyempi reitti Turkuun ja Naantaliin. Hangosta Lounais-Suomen satamiin suuntautuva liikenne jatkaa matkaansa Airisto-Järngynnan väylää pitkin. Tämä nykyisin käytössä oleva väylä on myös paikoin vaikeakulkuinen. Uuden väylän avaamisen myötä liikenne voisi siirtyä käyttämään turvallisempaa väylää.

11 7 Kartta 5. Hangon läheisyydessä sijaitseva kauppamerenkulun väylä. Högholmen Högholmenin edustalla on alue, jossa risteävät 2,4 metriä syvä Taalintehtaan suunnasta tuleva väylä että Gullkronan selältä tuleva 5,0 metriä syvä väylä. Lisäksi alueella risteää Högsåran länsipuolelta kulkeva kauppamerenkulun väylä (7,5) sekä Kasnäsin suunnalta tuleva kulkusyvyydeltään 4,3 metrinen väylä (Kartta 6.). Kaikki väylät, kauppamerenkulun väylää lukuunottamatta, ovat suosittuja huviveneliikenteen väyliä. Itään suuntautuvaa Taalintehtaan väylää käyttävät mielellään myös ammattimaista tilausliikennettä vanhoilla purjelaivoilla harjoittavat alukset. Tämä väylä on heidän toiminnassaan yksi käytetyimmistä (Mäkynen 1999). Uuden väylän toteuttamisella saataisiin eriytettyä kauppamerenkulun liikenne ja huviveneliikenne omille väylilleen, mikä parantaa meriturvallisuutta.

12 m) ÖRÖN VÄYLÄ (3,2 m) Purunpää Taalintehd 8 Högholmen Norstö Brändön Nämanön Lövö Bisko Benskär (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 m) m) m) m) m) m) m) (3,2 m) (3,2 m) (7,5 m) Högsåra (3,2 m) Söderön Kartta 6. Högholmenin sijainti. Kasnäs 3.2. Taloudelliset ja ympäristöön liittyvät syyt Örön väylä lyhentäisi idästä Turkuun ja Naantaliin liikennöivien alusten merimatkaa noin 33 km (=n.18 mpk) verrattuna Hangon väylään. Utön väylään verrattuna uusi väylä lyhentäisi merimatkaa noin 75 km (=n. 40 mpk). Merimatkan lyheneminen tuottaisi aluksien polttoainekulutukseen säästöä. Säästöä syntyisi myös luotsausmaksujen pienenemisenä luotsausmatkan lyhentyessä sekä alusten päiväkustannusten pienenemisenä. Polttoainekulutuksen pieneneminen on paitsi taloudellinen myös ympäristöllinen tekijä päästöjen vähentyessä sekä ilmaan että veteen. Merimatkan lyhentyessä myös onnettomuusriski pienentyy ja aallokon aiheuttama eroosiovaikutus vähenee. Mjösundiin ja Norrlångvikiin suuntautuu pientonnistoliikennettä, joka palvelee Kemiössä sijaitsevia teollisuuslaitoksia. Tällä hetkellä tämä liikenne käyttää Hangon väylää. Myös heille avautuisi Örön väylän avaamisen myötä lyhyempi ja helppokulkuisempi reitti avomerelle.

13 (3,2 (3,2 (3,2 m) m) m) ÖRÖN VÄYLÄ 9 Lökholmen GULLKRONA FJÄRD GULLKRONAN SELKÄ (7,5 m) Högland AIRISTO-JÄRNGRYNNAN VÄYLÄ (7,5 m) Storön Långsidan 4. HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT Arviointiohjelmaan on sisällytetty seuraavat kaksi vaihtoehtoa: - Vaihtoehto 0: hankkeen toteuttamatta jättäminen - Vaihtoehto 1: väyläosien A ja C avaaminen VÄYLÄ C (2,4 m) Helsingholmen (7,5 m) Norra Benskär Sandskär Sandön (3,2 m) Norstö Nämanön Purunpää 4.1. Vaihtoehto 0: hankkeen toteuttamatta jättäminen Vaihtoehdolla 0 tarkoitetaan tilannetta, jossa hanketta ei toteuteta. Käytännössä tästä todennäköisesti seuraisi ajan mittaan tarve väylän perusparannustöiden tekemiseen, koska väylä ei enää olisi Merenkulkulaitoksen väylänormiston mukainen. Tähän on syynä väylille asetettujen vaatimusten muuttuminen mm. aluskoon jatkuvasti kasvaessa sekä väylän mataloituminen ajan kuluessa. On todennäköistä, että tulevaisuudessa sekä väylän syvyyttä että leveyttä jouduttaisiin lisäämään. (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 m) m) m) m) (3,2 m) (3,2 m) (7,5 m) Högsåra 4.2. Vaihtoehto 1: väylien A ja C avaaminen UTÖ-HANKO -väylä (9,0 m) VÄYLÄ A vaihtoehto 0 vaihtoehto 1 VÄYLÄ B Örö (3,2 m) (9,0 m) Snåldön Söderön Holma Långholmen Bodöarna Kartta 7. Hankkeen vaihtoehdot. Kasnäs Rosala Storholmen Vaihtoehdossa 1 toteutetaan sekä väyläosan A että väyläosan C merkitseminen. Väyläosa A, Örön saaren länsipuolelle sijoittuva väyläosa, merkitään kulkusyvyydeltään 9,0 metriä syväksi kauppamerenkulun väyläksi. Väylä on noin 15 kilometriä pitkä pohjoiseteläsuuntainen väylä, joka pohjoisessa yhtyy Utö- Hanko väylään. Väyläosa C erkanee väylästä B luoteeseen Norstön saaren kohdalla, kulkee Helsingholmenin saaren länsipuolitse ja yhtyy Airisto- Järngrynnan -väylään. Alueen luonnonolosuhteet mahdollistaisivat väylän avaamisen ilman, että alueella tarvitsee tehdä ruoppauksia. Väyläosat A, B ja C muodostaisivat yhdessä uuden väylän avomereltä Paraisten eteläosiin saakka jatkuen edelleen mm. Turun ja Naantalin satamiin. Väyläosalla C on tarkoitus korvata tällä hetkellä Purunpään ja Hamnholmenin välistä kulkeva väylän osa. Kyseinen väylä sijaitsee paikoin vaikeakulkuisilla alueilla, lähellä ranta-alueita ja kapeikoissa. Hankkeen toteuttamisella saataisiin Lounais-Suomen satamista itään suuntautuvalle meriliikenteelle uusi, nykyaikaisen merenkulun tarpeita vastaavaksi suunniteltu ja meriturvallisuuden kannalta nykyisiä väyliä huomattavasti parempi väylä.

14 5. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 10 Väylänrakennusprosessissa voidaan erottaa eri vaiheita, joita on havainnollistettu alla olevassa kaaviokuvassa. Jokainen väylänrakennusprosessi noudattelee pääpiirteittäin kaaviossa esitettyä etenemistapaa. VÄYLÄSUUNNITTELUN VAIHEET: ALOITE ESIKÄSITTELY ESISUUNNITTELU TALOUDELLISUUSSELVITYS AIKA YLEISSUUNNITTELU YVA-PROSESSI VESIOIKEUDELLINEN SUUNNIT- TELU JA LUPAPROSESSI RAKENNUSSUUNNITTELU RAKENTAMINEN Keskustelu Örön väylän avaamisesta on jatkunut -60 -luvulta asti. Aloite uuden Örön väylän suunnittelun aloittamiselle on tullut kauppamerenkulun edustajilta. Merenkulkulaitokselle on esitetty toistuvasti pyyntöjä Lounais-Suomen satamista itään suuntautuvien meriliikenneyhteyksien parantamiseksi. Käytettävissä olevat väylät eivät vastaa nykyaikaisen meriliikenteen tarpeisiin ja uusien turvallisten väylien löytämiselle on tarvetta.

15 Esisuunnitelmissa potentiaaliseksi väylävaihtoehdoksi osoittautui niin kutsuttu Örön väylä, joka alkaisi Paraisten eteläosista jatkuen melko suorin linjauksin ulkomerelle asti. Väylä koostuu täysin uudesta väyläosasta ja vanhan jo luvun alussa karttoihin merkityn väylän paikalle sijoittuvasta osasta. Uudella väylällä voitaisiin korvata tällä hetkellä Purunpään ja Hamnholmenin välistä kulkeva väylän osa, joka on vaikeakulkuinen ja riskialtis. Kyseinen väylä sijaitsee paikoin lähellä ranta-alueita ja kapeikoissa.. Esisuunnitelmissa väylän linjaus suunniteltiin pääpiirteittäin. Vuonna 2000 väylästä teetettiin sekä taloudellisuusselvitys että vesistö- ja kalatalousselvitys. Taloudellisuusselvityksessä väylän avaamisesta tehtiin yhteiskuntataloudelliset laskelmat, jotka ottavat huomioon kestävän kehityksen kannalta oleelliset tekijät. Hankkeen toteuttamiselle laskettiin myös hyöty-kustannussuhde. Sekä yhteiskuntataloudelliset laskelmien että hyötykustannussuhdelaskelman tulokset puolsivat selkeästi Örön väylän avaamista. Myöskään vesi- ja kalatalousselvityksessä ei nähty väylän avaamisen vaikuttavan merkittävästi kalastuselinkeinon harjoittamiseen alueella. Yleissuunnittelulla on tarkennettu hankkeen yksityiskohtia ja toteuttamisen edellytyksiä. Väylän linjaukset määriteltiin ja liikenteen ohjauslaitteiden (linjataulut, poijut) paikat suunniteltiin. Rantaalueiden maanomistajien tiedot kerättiin ja hankittiin tietoa alueella olevista luonnonsuojelualueista. Yleissuunnitteluvaiheessa selvitettiin myös mahdollinen YVA-menettelyn tarve ympäristöministeriöstä. Ympäristöministeriö totesi lausunnossaan, että Örön väylän avaamiseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttaminen aloitettiin vuoden 2000 lopussa ja menettelyn toteuttaminen kestää loppusyksyyn 2001 saakka. Arviointimenettelyn tarkoituksena on selvittää hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ohjeistavat laki ympäristövaikutusten menettelystä (468/94 ja 267/1999) sekä asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/99) Vesioikeudellisella suunnittelulla ja lupaprosessilla tarkoitetaan vesilain mukaisten lupien hankkimista hankkeen toteuttamiselle. Vesilaissa (264/61 ja 88/2000) edellytetään luvan hakemista sekä rakentamistoimenpiteisiin (2. luku) että merenkulkuväylän avaamiseen julkiseksi kulkuväyläksi (4. luku). Vesilain mukaiset luvat haetaan Länsi-Suomen ympäristölupaviranomaiselta. Kun lupa on saatu, voidaan tehdä päätös hankkeen toteuttamisesta. Rakennussuunnittelulla viimeistellään hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat ja määritellään kaikki toteuttamiseen liittyvät yksityiskohdat. 11

16 12 6. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; sekä d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä e) a-d kohdissa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Arviointiselvityksessä tullaan arvioimaan ympäristön nykytilanne (0-vaihtoehto) sekä hankkeen rakentamisesta että toiminnasta ympäristölle aiheutuvat vaikutukset (1-vaihtoehto). Toisin sanoen hankkeen toteuttamisen vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen. Ympäristön nykytilan arvioinnissa tukeudutaan suurelta osin olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin, joita täydennetään kenttätutkimuksilla. Arvioitavia rakentamistoimenpiteitä ovat väylän merkitsemistoimenpiteet eli poijujen ja linjataulujen asentaminen. Arvioitavia käytön aikaisia vaikutuksia ovat uuden väylän liikenteestä aiheutuvat vaikutukset Päästöt ilmaan ja veteen Alusliikenteestä aiheutuvia ilmapäästöjä ovat mm. typen oksidit (NOx), rikkidioksidi (SO 2 ), hiilivedyt (HC), hiukkaset, hiilimonoksidi (CO) ja hiilidioksidi (CO 2 ). Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu ja muut ovat terveydelle ja ympäristölle haitallisia. Rikin ja typen oksidit ovat alusliikenteen aiheuttamat merkittävimmät ilmapäästöt. Vesipäästöjä koskevien määräysten mukaan Suomen aluevesille ei aluksista saa päästää minkäänlaisia jätevesiä. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikössä on meneillään selvitys alusliikenteen päästöistä Saaristomerellä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa päästöjen jakautumisesta väylittäin. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa Örön väylän päästöjen määrää ja vaikutusta sekä luontoon että ihmisiin. Lisäksi selvittämisessä käytetään apuna muita aiheesta tehtyjä selvityksiä Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Liikenteestä aiheutuva melu, potkurivirrat ja peräaallot, päästöt ilmaan ja vesiin voivat heikentää ranta-alueiden laatua asuinympäristönä ja virkistyskäyttöalueina. Viihtyvyyttä saattavat heikentää myös väylän merkitsemiseen käytettävien linjataulujen ja poijujen olemassaolo. Arviointiselostuksessa tullaan selvittämään ne ranta-alueet, joihin edellä mainituilla tekijöillä voi olla ihmisiä häiritsevä vaikutus. Melutason haitallisuuden määrittelyssä käytetään teoreettisia laskentamalleja ja aiheesta tehtyjä selvityksiä. Asukkaiden näkemyksiä elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvistä vaikutuksista saadaan yleisötilaisuuksista sekä arviointiohjelmasta ja -selostuksesta annettavista mielipiteistä.

17 Uuden laivaväylän avaaminen saattaa vaikuttaa kalastuselinkeinon harjoittamiseen. Hankkeesta vastaava on teettänyt vuonna 2000 selvityksen väylän vaikutuksesta kalastuselinkeinon harjoittamiseen. Kalastuselinkeinoon kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa tullaan tukeutumaan tämän selvityksen tuloksiin ja tietoja täydennetään tarvittaessa sidosryhmähaastatteluin. Vaikutukset meriliikenteeseen Örön väylän avaamisen ei oleteta lisäävän kauppamerenkulun liikenteen kokonaismäärää Saaristomerellä. Uuden väylän avaamisen myötä käytettävät reitit vaihtuisivat ja näin ollen liikenne jakautuisi uusille alueille. Arviointiselostuksessa esitetään arviot siitä, millä tavalla liikenne (liikenteen määrä ja alustyypit) tulisi jakautumaan eri väylille. Arviot perustuvat nykyisiin kauppamerenkulun liikenteestä oleviin tietoihin. Tärkeimmät tietolähteet ovat merenkulkulaitoksen liikennetilastot. Selostuksessa pyritään arvioimaan myös liikenteen kehittymisen tulevaisuudennäkymiä. Arviot perustuvat erilaisiin aiheista tehtyihin selvityksiin. Tähän liittyen myös haastatellaan satamien (Turku, Naantali, Parainen) edustajia ja mahdollisia muita sidosryhmiä. Hankkeesta vastaava on kerännyt mielipiteitä väylän tarpeesta erilaisilta sidosryhmiltä vuonna Nämä tiedot hyödynnetään myös arviointiselostuksessa Suhde suunniteltuun maankäyttöön Suunnitellulla maankäytöllä tarkoitetaan tässä seutu- ja yleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Alueelle on vahvistettu vuonna 1999 seutukaava. Ranta-alueet kuuluvat suurelta osin Dragsfjärdin kunnan yleiskaavoituksen piiriin. Osa alueesta kuuluu Nauvon kuntaan. Selostuksessa arvioidaan miten hankkeen toteuttamisvaihtoehdot sopivat yhteen suunniteltuun maankäyttöön ja sen toteuttamiseen Vaikutukset luontoon Arvioinnissa tullaan selvittämään väylähankkeen vaikutukset maaperään, veteen, eläimiin, kasvillisuuteen, ilmaan ja pienilmastoon olemassa olevien tietojen ja kenttätutkimusten avulla. Sekä 0- ja 1-vaihtoehtojen väylät sivuavat Saaristomeren Natura alueita ja myös kulkevat Natura verkoston vesialueen halki (Kartat 7 ja 8). Luonnonsuojelulain 65 mukaan on selvitettävä heikentääkö väylähanke merkityksellisesti Natura verkostoon kuuluvien alueiden luonnonarvoja. Uudella väylällä ei tehdä ruoppaus- eikä läjitystöitä, joten itse rakentamisella ei ole suuria haitallisia vaikutuksia luonnonoloihin. Laivaliikenteen aiheuttamien aaltojen ja virtausten vaikutukset kohdistuvat rantoihin ja meren pohjaan sekä niiden eliöstöön. Melu sekä ilmaan ja veteen tulevat päästöt vaikuttavat eliöstöön myös välitöntä rantavyöhykettä laajemmalla alueella. Laivaliikenteessä on lisäksi onnettomuusriski.

18 ÖRÖN VÄYLÄ 14 Helsingholmen Purunpää Purunpää Högsar Kartta 7. 0-vaihtoehtoon liittyvät Purunpään Natura-alueet (luontodirektiivi). Örö Kartta 8. Luontodirektiivin ja lintudirektiivin mukaisten Natura-alueiden sijainti.

19 Vaikutukset rantoihin ja meren pohjaan 15 Aiemmat selvitykset Geologian tutkimuskeskus on tehnyt selvityksen Gullkronan merenalaisista maa-ainesvaroista (Häkkinen 1990). Tutkimusta on tehty akustisten luotausten ja sedimenttinäytteiden avulla. Tuloksia voidaan hyödyntää laivaliikenteen eroosiovaikutusten arvioinnissa sekä kenttätutkimuskohteiden valinnassa. Saaristomeren virtaustutkimuksessa (Virtaustutkimuksen neuvottelukunta 1979) on mitattu veden pinta- ja pohjakerroksen päävirtaussuuntia Airiston ja Gullkronafjärdenin sekä Peimarin ja Gullkronafjärdenin välillä. Dragsfjärdin Vänön saaren koillispuolelta on veden virtaustietoa Kuuselan (1994) toimittamassa raportissa: "Dragsfjärdin merialueen myrkkytynnyriupotuksia selvittäneen työryhmän raportti". Samassa raportissa on tietoa myös pohjasedimentin raekokojakaumasta. Laivaliikenteestä johtuvia aalto- ja virtaushäiriöitä ei alueella ole tiettävästi tutkittu. Kenttätutkimukset Kesällä 2001 suoritetaan veden virtaustutkimuksia nykyisen väylän (0-vaihtoehto) ja suunnitellun uuden väylän (1-vaihtoehto) läheisyydessä. Luonnollisia virtauksia mitataan eri tuulioloissa seuraamalla sedimentaatio-oloissa ja veden laadussa tapahtuvia muutoksia. Laivojen aiheuttamia muutoksia veden virtausnopeuksiin ja ranta- sekä pohjaeroosioon arvioidaan nykyisen väylän vaikutusalueella. Pohjan eroosioherkkyyttä arvioidaan nykyisen ja suunnitellun uuden väylän läheisyydestä otettujen sedimenttinäytteiden avulla. Näytteitä otetaan sekä hiekka- että liejupohjilta. R/V Aurelian MD DSS- kaikuluotauslaitteistoa käytetään mittaus- ja näytteenottopaikkojen valintaan. Veden virtaustietoa kerätään kahdella laitteella. ADCP-virtausmittari mittaa veden virtausnopeuksia ja -suuntia vesipatsaassa 2 metriä pohjasta ja 2 metriä pinnasta väliin jäävällä alueella. UCM-50- tai Aanderaa -virtausmittaria käytetään täydentämään ADCP:llä kerättyä aineistoa, sillä niiden avulla voidaan mitata pohjan läheisiä veden virtauksia. Virtausmittausten kanssa samanaikaisesti kerätään tietoa kiintoainespitoisuuden, suolaisuuden ja lämpötilan muutoksista vesipatsaassa. Laivaliikenteen eroosiovaikutuksia tutkitaan pohjanläheiseen veteen suspendoituneesta aineksesta nykyisen laivaväylän läheisyydessä. Pohjan eroosiota tutkitaan ottamalla vesinäytteitä noin 1 m pohjan yläpuolelta ennen havaittavaa aallonmuodostusta, suurimpien aaltojen aikana ja aaltojen vaimentumisen jälkeen. Vesinäytteistä määritetään kiintoaineksen osuus ja raekokojakauma. Tulosten perusteella arvioidaan pohjaeroosion voimakkuutta ja määrää. Menetelmää on käytetty Pohjois-Airistolla Saaristomeren tutkimuslaitoksen ja VTT:n tutkijoiden yhteisprojektissa (Kohonen ym. 2001, Rytkönen ym. 2001) Vaikutukset eliöstöön Aiemmat selvitykset Saaristomeren kansallispuiston lajistosta ja biotyypeistä on tehty useita kartoituksia (mm. Niinimäki & Hindsberg 2000, Miettinen ym. 1997, Lehtinen 1996, Kiiski ym. 1994, Lindgren 1994, Mäkinen ym. 1994, Rajasilta 1982). Uuden suunnitellun väylän (1-vaihtoehto) ja jo olemassa olevan väylän (0-vaihtoehto) aiheuttamat muutokset vaikuttavat voimakkaimmin rantavyöhykkeen eliöstöön, jonka kautta muutokset heijastuvat myös muuhun eliöstöön. Näiden muutosten arviointiin käytetään sekä jo olemassa olevia tutkimuksia että suunnitellun väylän aiheuttamien ympäristövaikutusten selvittämiseen suunnattuja uusia kenttätutkimuksia. Näitä tietoja yhdistämällä arvioidaan sekä suunnitellun väylän (1-vaihtoehto) mahdollisesti aiheuttamia laji ja lajiston runsaussuhteiden muu-

20 toksia alueen eri biotoopeissa, että jo olemassa olevan väylän (0-vaihtoehto) vaikutuksia ympäristölle. Pääpaino tulee olemaan rantavyöhykkeen kasvillisuuden ja selkärangattomien eläinten muutoksien arvioinnissa. Näiden muutosten avulla arvioidaan muulle eliöstölle tapahtuvia muutoksia. Rantavyöhykkeen lisäksi muita painopisteitä Saaristomeren kansallispuiston eliöstön tarkastelussa tulevat olemaan alueen linnusto ja kalasto. Tutkimuksissa pyritään ensisijaisesti hyödyntämään kaikki alueelta jo kerätty tutkimusaineisto. 16 Kenttätutkimukset Aikaisemmin kerätyn aineiston lisäksi tullaan tutkimuksissa suorittamaan rantavyöhykkeiden kartoituksia suunnitellulla väyläalueella (1-vaihtoehto), jo olemassa olevalla väyläalueella (0- vaihtoehto) että myös Utön väylän vaikutusalueella. Näiden alueiden rantojen eliöstöjä verrataan sekä toisiinsa että aikaisempiin tutkimuksiin alueella (Mäkinen ym. 1994). Uusien kenttätutkimusten avulla pyritään selvittämään laivaväylien vaikutuksia rantojen kasvillisuuteen ja eliöstöön. Kenttätutkimukset suoritetaan Pohjoismaisen ministerineuvoston ohjeiden mukaisesti (Bäck ym. 1998) siten, että tulokset ovat vertailukelpoisia myös alueella aikaisemmin suoritettujen tutkimusten kanssa Suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa, jos vaikutusten arviointi- ja lausuntomenettely osoittavat, että hanke tai suunnitelma merkityksellisesti heikentää Natura-alueen luonnonarvoja (LsL 66 ). Tarkastelu tehdään niiden luontotyyppien ja lajien kannalta, joiden vuoksi alue on otettu Natura 2000-verkostoon. Suojelutoimenpiteet rajoittavat siten vain sellaisia hankkeita, jotka heikentäisivät alueella olevia yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä tai lajienelinympäristöjä. Alueiden valinnan ja rajausten perusteena ovat lintudirektiivin (79/409/ETY) ja luontodirektiivin (92/43/ETY) määräykset. Luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason saavuttaminen em. direktiivien määräysten mukaisesti on perusteena sille, miten suojelu alueilla toteutetaan. Valtioneuvoston päätöksestä astuivat voimaan Naturaa koskevat oikeusvaikutukset. Suomessa ehdotuksen runkona ovat olleet jo perustetut luonnonsuojelualueet ja hyväksytyt valtakunnalliset suojeluohjelmat. Niiden suojelutavoitteet ovat lähes yhtenevät Natura 2000-verkoston tavoitteiden kanssa. Saaristomeren Natura verkostoon kuuluu sekä luontodirektiivin (92/43/ETY) että lintudirektiivin (79/409/ETY) perusteella rajattuja alueita Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Väylän merkitsemiseen tarvittavat linjataulut ja poijut muuttavat joiltakin osin maisemaa. Maisemallinen tekijä on myös alusten liikennöinti väylällä. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu edellä mainittuja vaikutuksia sekä uusiin että vanhoihin väyläosiin liittyen. Uusiin väyläosiin väylämerkinnät tultaisiin lisäämään ja vanhalta väylältä osittain poistamaan. Selostuksessa tullaan esittelemään kohteet, joihin väylämerkinnöillä on maisemallista vaikutusta (katso myös kappale 6.2.). Maiseman kokeminen on suurelta osin subjektiivinen kokemus ja esimerkiksi juuri alusliikenne voidaan kokea monella eri tavalla. Mielipiteitä hankkeen maisemallisista vaikutuksista saadaan yleisötilaisuuksista ja lausunnoista. Hankkeella voi olla vaikutusta muinaismuistolain mukaan suojeltuihin kulttuuriperintökohteisiin, mikäli maalle sijoitettavat väylämerkit sijoittuvat näille alueille. Tällaisten suojelukohteiden ja

ÖRÖN VÄYLÄN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

ÖRÖN VÄYLÄN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS ÖRÖN VÄYLÄN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Liite ympäristölupahakemukseen Sandskär. Kuva: Tuula Kohonen Turku 2002 ÖRÖN VÄYLÄN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Liite ympäristölupahakemukseen

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

Biokaasulaitosten YVAmenettely

Biokaasulaitosten YVAmenettely Biokaasulaitosten YVAmenettely Jyväskylä 9.9.2004 Tekes STREAMS Programme Juhani Suvilampi FT Watrec Oy Juhani Suvilampi Watrec Oy 1 Watrec Oy tarjoaa asiantuntemustaan teollisuudelle sekä jätehuollon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen

Lisätiedot

Örön väylän tarve ja liikennemääräarvio 2008

Örön väylän tarve ja liikennemääräarvio 2008 Örön väylän tarve ja liikennemääräarvio 2008 Tapio Karvonen SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 1 Meriväylät Lounais-Suomessa... 5 2 Örön väylä... 6 2.1 Örön väylän kuvaus... 6 2.2 Väylägeometria... 7 3 Örön

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus

VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY YLEISÖTILAISUUS 3.2.2005 Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus YVA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Pakollinen YVA lain ja YVA

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

YVA-menettely hankkeissa

YVA-menettely hankkeissa YVA-menettely hankkeissa E 18 Turun kehätie välillä Naantali - Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 41 LÄHIVAIKUTUSALUE VESISTÖVAIKUTUSALUE LOUHOS LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE 250 0 500 1000 m Kuva 7. Peura-ahon lähivaikutusalueen, valuma-alueen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuusamon kaivoshanke YVA-yleisötilaisuus 8.1. ja 9.1.2014 Kuusamo ja Käylä Ylitarkastaja Heikki Kovalainen 8.-9.1.2014 1 YVA-yleisötilaisuus 9.1.2014 Käylä POPELY

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi YVA

Ympäristövaikutusten arviointi YVA Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

POHJANMAAN YVA-MENETTELYHANKKEET:

POHJANMAAN YVA-MENETTELYHANKKEET: POHJOIS-POHJANMAAN POHJANMAAN YVA-MENETTELYHANKKEET: 1. Valtatie 4 Iin kohdalla 2. Valtatiet 4 ja 8, Kempele-Liminka Liminka- Temmes 3. 400 kv:n voimajohto, Oulu-Muhos 4. 400 kv:n voimajohto, Muhos - Ruotsin

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA YLEISÖTILAISUUS 15.12.2016 YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Tervetulosanat, YVA-menettelyn esittely / Petri Hiltunen (10 min) Hankkeen esittely

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO PÄÄTÖS UUDELY/1/07.04/2012 9.1.2013 Hangon Satama Länsisatama 10900 Hanko SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö

Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö Merenkulkulaitoksen julkaisuja 9/2007 Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö Helsinki 2007 ISBN 978-951-49-2132-2 ISSN 1456-7814 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 1.9.2007 Tekijät

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

Ohje ympäristövaikutusten arviointimenettelystä väylätöissä

Ohje ympäristövaikutusten arviointimenettelystä väylätöissä Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 1/2009 Ohje ympäristövaikutusten arviointimenettelystä väylätöissä Helsinki 2009 ISSN 1456-9442 Ohje ympäristövaikutusten arviointimenettelystä väylätöissä SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1 HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1 ELY-keskuksen kirje 11.3.2011 ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN RAIDEYHTEYS HA - HANKKEEN YVA-MENETTELYN SOVELTAMISTARPEEN SELVITTÄ- MINEN Dnro 2011-440, Östersundom-toimikunta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

UUS 2007 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA

UUS 2007 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA PÄÄTÖS Helsinki Dnro 28.12.2008 UUS 2007 R 11 531 1. ASIA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Merenkulkulaitos PL 171 00181 Helsinki

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

hjelma, tiivistelmä

hjelma, tiivistelmä Vihdin jäteves sihuollon vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointioha hjelma, tiivistelmä 23.9.20133 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, tiivistelmä 23.9.2013 1 Tiivistelmä Vihdin jätevedenpuhdistamisen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulainsäädännön. ulottuvuuksia. ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki

Ympäristönsuojelulainsäädännön. ulottuvuuksia. ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki Ympäristönsuojelulainsäädännön ulottuvuuksia ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki Ympäristöoikeuden kenttä Ilmastoja energiaoikeus tavoite: ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä

Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Päiväys Numero 28.2.2002 1100R0017-53 Merenkulkulaitos PL 171 00181 HELSINKI Viite Asia Yhteysviranomaisen lausunto Raahe - Oulu - Kemi -laivaväylän ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-94 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-94 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 92/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-94 Annettu julkipanon jälkeen 27.11.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Kristiinankaupungin Karhusaaren satamaa koskeva ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt ylitarkastaja Sari Myllyoja Kainuun ELY-keskus, Sari Myllyoja 4.4.2012 1 Lupatilanne Ympäristöluvan lupaehtojen päivityshakemus jätetty Pohjois-Suomen

Lisätiedot

24.2.2012. Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 Muutos 12/11

24.2.2012. Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 Muutos 12/11 24.2.2012 Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 1-1/2012 1-1/2011 TAVARALIIKENNE YHTEENSÄ 214 487 238 178-9,95% 214 487 238 178-9,95% Tuonti 105 968 114 385-7,36% 105 968 114 385-7,36%

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausinfo Salon kaupungintalo 7.3.2013 Ilmoittaminen Kaikesta koneellisesta työstä tehtävä ilmoitus valvovalle viranomaiselle (ELY tai kaupunki) Kunta

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettely Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista Laki ympäristövaikutusten arvioinnista

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo 21.4.2017 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnittelu järjestetty muuttamalla maankäyttö- ja rakennuslakia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Nurmesniemi I) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö . Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.2.2016 Yksikön päällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 (Opastinsilta 12 B 5. krs) 00521 Helsinki

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

A7-0277/129/REV

A7-0277/129/REV 3.10.2013 A7-0277/129/REV Tarkistus 129/REV Cristina Gutiérrez-Cortines PPE-ryhmän puolesta Mietintö Andrea Zanoni Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi COM(2012)0628

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE MELASEN RANTA-ASEMAKAAVA PALTAMON KUNTA MELALAHDEN KYLÄ KOIVURINNE 20:38 (578-404-20-38) Om. Arto Pyykkönen SUUNNITTELUTEHTÄVÄN

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE VUOKKIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA ALAVUOKIN JA YLIVUOKIN KYLÄ 1:4 RAUHALA (777-411-1-4) 171:5 ONNELA (777-403-171-5)

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot