ÖRÖN VÄYLÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Turun yliopisto Saaristomeren tutkimuslaitos Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÖRÖN VÄYLÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Turun yliopisto Saaristomeren tutkimuslaitos Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Turun yliopisto Saaristomeren tutkimuslaitos Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Turku 2001

2 Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 208/MYY/01 Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

3 MISTÄ SAA LISÄTIETOJA HANKKEESTA? HANKKEESTA VASTAAVA: Merenkulkulaitos Saaristomeren merenkulkupiiri Uudenmaankatu 14 PL Turku puhelin: Insinööri Frank Eriksson puhelin: , s-posti: HANKKEEN YHTEYSVIRANOMAINEN: Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2 PL Turku puhelin: Ylitarkastaja Seija Savo puhelin: s-posti: YVA:N LAATIJAT: Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Veistämönaukio Turku puhelin Erikoistutkija Tiina Mäkynen puhelin: s-posti: Turun yliopisto Saaristomeren tutkimuslaitos Turun yliopisto Tutkija Tuula Kohonen puhelin: s-posti: Tutkija Petri Vahteri puhelin: s-posti:

4 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ SAARISTOMEREN MERILIIKENTEESTÄ TIEDOT HANKKEESTA...4 Väylän kuvaus MIKSI HANKETTA SUUNNITELLAAN Meriturvallisuuteen liittyvät syyt Taloudelliset ja ympäristöön liittyvät syyt HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT Vaihtoehto 0: hankkeen toteuttamatta jättäminen Vaihtoehto 1: väylien A ja C avaaminen HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt ilmaan ja veteen Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Suhde suunniteltuun maankäyttöön Vaikutukset luontoon Suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön VAIKUTUSALUE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ympäristöministeriön päätös Organisaatiot ja sidosryhmät Arviointimenettelyprosessin eteneminen ja osallistumisen järjestäminen HANKKEEN TOTEUTTAMISAIKATAULU...20

5 1 1. YLEISTÄ SAARISTOMEREN MERILIIKENTEESTÄ Saaristomerellä tapahtuva kauppamerenkulun liikenne suuntautuu pääosin Turun, Naantalin, Uudenkaupungin ja Paraisten satamiin. Tonnimääräisesti mitattuna eniten kuljetuksia on Naantalin satamaan. Laivakäyntejä ja matkustajaliikennettä on eniten Turun satamaan. Taulukko 1. Lounais-Suomen satamien meriliikennetietoja vuodelta (Lähde: Merenkulkulaitoksen tilastot) Ulkomaan tavaraliikenne (tonnia) Matkustajaliikenne (matkustajaa) Saapuneita aluksia Uusikaupunki Turku Naantali Parainen yhteensä Saaristomeren merenkulkupiirin alueella kauppamerenkulun väyliä oli vuonna 1999 yhteensä kilometriä (=1 292 mpk) ja muita vesiväyliä kilometriä (=1 116 mpk). Nämä kattavat kaikista Suomen kauppamerenkulun väylistä 44,2 % ja muista väylistä noin 20 %. Vuonna 1999 Saaristomeren merenkulkupiirin alueella keskimääräinen luotsattu matka oli n. 26 kilometriä (=n. 14 mpk), mikä on pidempi kuin muilla Suomen merialueilla. Kauppamerenkulun lisäksi Saaristomeren alueella liikennöi kesäaikana suuri määrä huviveneilijöitä. Kasvavalla vapaa-ajan veneilyllä on omat vaikutuksensa väylien liikenteen sujuvuuteen ja meriturvallisuuteen. Veneilijät käyttävät yleensä mieluummin muita kuin kauppamerenkulun väyliä mm. turvallisuussyistä. Kauppamerenkulun väylät eivät ole useinkaan matkailumielessä houkuttelevia. Lounais-Suomen satamiin suuntautuvalla kauppamerenkulun liikenteellä on käytettävissään kolme väylää, joiden kautta liikenne ulkomereltä ohjataan saariston sisäväylille. Nämä ovat Isokarin, Utön ja Hangon väylät (Kartta 1). Nämä väylät haarautuvat edelleen Uudenkaupungin, Naantalin, Turun ja Paraisten satamiin. Eniten kauppamerenkulun liikennettä alusmäärillä mitattuna suuntautuu Ahvenanmaalle ja Utöseen meneville väylille. Kartassa 2 on esitettynä vuoden 1998 alusliikenteen jakautuminen Saaristomeren väylille. Örön väylän potentiaalisia käyttäjiä ovat tällä hetkellä Isokarista, Naantalista, Turusta ja Paraisilta Hangon väylän kautta liikennöivät alukset. Vuonna 1998 tällaisia aluksia oli 875. Lisäksi väylää tulisi käyttämään Mjösundiin ja Norrlångvikiin suuntautuva liikenne. Myös osa tällä hetkellä Utön kautta kulkevasta liikenteestä siirtyy todennäköisesti käyttämään Örön väylää.

6 2 Kartta 1. Örön väylän sijainti. (9.0) (7,5) (13,0) (7,5) (10,0) (9,0) (10,0) (13,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (9,0) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (3,2) (10,0) (8,0) SALO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO HANKO Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik Norrlångvik SALO SALO SALO SALO SALO SALO SALO SALO SALO Kemiö Hiittinen Taalintehdas TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU TURKU PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN PARAINEN Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Mjösund Högsar Örö Utö Utö Utö Utö Utö Utö Utö Utö Utö Nauvo Korppoo Rymättylä Velkua Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär Lövskär UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI NAANTALI Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari Isokari MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA MAARIANHAMINA 0

7 3 Uusikaupunki Liikenteen kokonaismäärät väylittäin Alusten lukumäärät 7,500-10, to to to to to 200 Isokari Naantali Turku Parainen Ahvenanmaa Taalintehdas Utö km Hanko Kartta 2. Saaristomeren kauppamerenkulun alusliikenteen jakautuminen väylille vuonna (Lähde: Rintala, 2001)

8 4 Lökholmen (7,5 m) Storön 2. TIEDOT HANKKEESTA Väylän kuvaus GULLKRONA FJÄRD GULLKRONAN SELKÄ VÄYLÄ C (2,4 m) (7,5 m) Högland Helsingholmen (3,2 m) AIRISTO-JÄRNGRYNNAN VÄYLÄ (7,5 m) Sandskär Sandön Norstö Nämanön Långsidan Purunpää Suunniteltu Örön väylä sijaitsee suurelta osin Dragsfjärdin kunnan alueella. Ainoastaan väylän luoteisin osa sijaitsee noin 4 kilometrin matkalta Nauvon kunnan alueella. Suunnitellun väylän linjaus on nähtävissä kartasta 3. Tässä selvityksessä väylän esitetään koostuvan kolmesta osasta (A-C), jotka on merkitty karttaan. Eteläisin osa, väyläosa A, on pohjoiseteläsuuntainen väylä, joka sijaitsee Örön ja Snåldön saarten länsipuolella. Tällä hetkellä alueella on kalastajien käyttämä kulkusyvyydeltään 4,5 metrinen väylä. Väylä alkaa etelässä ulkomereltä ja päättyy pohjoisessa itä-länsisuuntaiseen Utö - Hanko 9,0 metriä syvään kauppamerenkulun väylään. Väyläosan A kulkusyvyydeksi on suunniteltu niin ikään 9,0 metriä. Avomereltä Utö-Hanko - väylälle on noin 15 kilometriä (=8 mpk). UTÖ-HANKO -väylä Norra Benskär VÄYLÄ B (7,5 m) (3,2 m) Högsåra (9,0 m) Söderön Holma (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 m) m) m) m) m) m) m) m) m) (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 (4,2 m) m) m) m) m) m) m) m) m) Långholmen Kasnäs Örön saaren länsipuolella sijaitseva merialue olisi luonnollinen paikka uuden väylän sijainnille. Väylä on ollut merkittynä jo vuonna 1813 tehdyssä Gustaf af Klintin kartassa (Kartta 4.) sekä 1917 painetussa venäläisessä merikortissa (Viitanen, 2000). Suomen itsenäistymisen aikoihin alue, jonka halki meriväylä kulkee, määriteltiin sotilasalueeksi ja väylän käyttöä rajoitettiin maanpuolustuksellisista syistä. Väylä suljettiin kauppamerenkululta ja sen käyttöä jatkoivat kalastajat ja puolustusvoimat. (Viitanen, 2000). (9,0 m) Snåldön Rosala Uusi väylä Nykyinen väylä Storholmen VÄYLÄ A Örö Bodöarna Kartta 3. Örön väylän linjaus.

9 ÖRÖN VÄYLÄ Väyläosa A sijaitsee murroslinjassa, joka jatkuu pohjoisempana Paimionlahtena. Vesialue on luonnostaan riittävän syvä kulkusyvyydeltään 9,0 metrisen väylän merkitsemiseen, joten vesialueiden ruoppauksia alueella ei tarvitsisi tehdä. Väylän avaamista edeltävät toimenpiteet olisivat viitoituksen ja syvyyskartoitusten tekeminen kauppamerenkulun edellyttämällä tavalla. Väylän keskiosassa (väyläosa B) sijaitsee 7,5 metriä syvä kauppamerenkulun väylä. Väylä on otettu käyttöön vuonna Väylä jatkuu edelleen pohjoiseen Hamnholmenin ja Purunpään välistä Paraisten ja Turun suuntaan. Väyläosan B pituus on noin 11 kilometriä (=6 mpk). Suunnitellun väylän pohjoisin osa, väyläosa C, olisi jatke edellä kuvatulle väyläosuudelle. Väylä suuntautuu Norrstön saaren kohdalta luoteeseen, kääntyy Helsingholmenin kohdalla pohjoiseen Gullkronan selälle ja yhtyy Airisto-Järngrynnan väylään. Väylän kulkusyvyys tulisi olemaan 7,5 metriä. Uuden väylän pituus olisi noin 25 kilometriä (=13,5 mpk). Väyläosan C avaamisella halutaan korvata osa vanhaa kauppamerenkulun väylää, joka on kulkusyvyydeltään 7,5 metriä. Väylä kulkee suurelta osin vaikeakulkuisilla alueilla, kapeissa salmissa ja lähellä ranta-alueita. Suunniteltu väylä ohjaa liikenteen kauemmaksi rannikolta väljemmille vesialueille. Väylälle saataisiin riittävästi leveyttä ja väylä olisi vanhaa väylää helppokulkuisempi. Vesialue on luonnostaan riittävän syvä 7,5 metriä syvän väylän perustamiselle, eikä ruoppauksia tai maansiirtoja tarvitsisi tehdä. Mikäli korvaavan väylän rakentaminen on mahdollista, vanha väylä merkitään matalaväyläksi (3,2 m) ja väylän käyttöä voisivat jatkaa huviveneilijät ja kalastajat. Tämä parantaisi alueen liikenneturvallisuutta. Kartta 4. Gustaf av Klintin kartta vuodelta (Lähde: Farlederna berättar)

10 3. MIKSI HANKETTA SUUNNITELLAAN 6 Uusien väyläosuuksien suunnittelemiselle on useita syitä. Näistä tärkeimmät ovat meriturvallisuuteen liittyvät syyt sekä taloudelliset ja ympäristöön liittyvät syyt. Meriturvallisuuteen vaikuttavia osatekijöitä ovat mm. väylien helppokulkuisuus, ruuhkien syntymisen välttäminen sekä huviveneliikenteen ja kauppamerenkulun liikenteen eriyttäminen omille väylilleen. Taloudellisia syitä ovat uuden väylän avaamisen edullisuus verrattuna vanhojen väylien ylläpitoon sekä liikennöitävien matkojen lyheneminen ja tästä aiheutuvat kustannussäästöt kauppamerenkululle. Ympäristötekijöihin liittyy omalta osaltaan myös merimatkan lyheneminen, koska se pienentää laivaliikenteen päästöjä ja onnettomuusriskejä Meriturvallisuuteen liittyvät syyt Uuden väylän suunnittelemisen yksi tärkeimmistä motiiveista on meriturvallisuuden parantaminen. Tähän pyritään sekä edistämällä huviveneliikenteen ja kauppamerenkulun liikenteen eriytymistä omille väylilleen, että luomalla liikenteelle sellaiset olosuhteet, joilla voidaan välttää liikenteen ruuhkautuminen. Meriturvallisuuden yksi osatekijä on myös väylien helppokulkuisuus. Örön väylän avaaminen vaikuttaisi myönteisesti meriliikenteen turvallisuuteen monella eri väylällä. Näistä voidaan erityisesti mainita mm: Hangon väylä ja Airisto-Järngrynnan väylä Väyläosaa A lähinnä oleva sisääntuloväylä ulkomereltä tällä hetkellä on Hangon väylä (Kartta 5). Hangon väylä on merenkulullisesti vaativa väylällä sijaitsevien kapeikkojen ja mutkaisuuden vuoksi. Väylä on näin ollen riskialtis onnettomuuksille. Varustamojen edustajille tehtyjen haastattelujen mukaan väylää pidetään erittäin riskialttiina ja sopimattomana nykyaikaiselle merenkululle. Jotkut varustamot suosivatkin sisääntuloväylänä Utön väylää, vaikka sen käyttäminen idästä tultaessa lisää matkan pituutta noin 75 km (=n.40 mpk). (Viitanen, 2000). Örön väylä olisi linjaukseltaan melko suora ja myös lyhyempi reitti Turkuun ja Naantaliin. Hangosta Lounais-Suomen satamiin suuntautuva liikenne jatkaa matkaansa Airisto-Järngynnan väylää pitkin. Tämä nykyisin käytössä oleva väylä on myös paikoin vaikeakulkuinen. Uuden väylän avaamisen myötä liikenne voisi siirtyä käyttämään turvallisempaa väylää.

11 7 Kartta 5. Hangon läheisyydessä sijaitseva kauppamerenkulun väylä. Högholmen Högholmenin edustalla on alue, jossa risteävät 2,4 metriä syvä Taalintehtaan suunnasta tuleva väylä että Gullkronan selältä tuleva 5,0 metriä syvä väylä. Lisäksi alueella risteää Högsåran länsipuolelta kulkeva kauppamerenkulun väylä (7,5) sekä Kasnäsin suunnalta tuleva kulkusyvyydeltään 4,3 metrinen väylä (Kartta 6.). Kaikki väylät, kauppamerenkulun väylää lukuunottamatta, ovat suosittuja huviveneliikenteen väyliä. Itään suuntautuvaa Taalintehtaan väylää käyttävät mielellään myös ammattimaista tilausliikennettä vanhoilla purjelaivoilla harjoittavat alukset. Tämä väylä on heidän toiminnassaan yksi käytetyimmistä (Mäkynen 1999). Uuden väylän toteuttamisella saataisiin eriytettyä kauppamerenkulun liikenne ja huviveneliikenne omille väylilleen, mikä parantaa meriturvallisuutta.

12 m) ÖRÖN VÄYLÄ (3,2 m) Purunpää Taalintehd 8 Högholmen Norstö Brändön Nämanön Lövö Bisko Benskär (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 m) m) m) m) m) m) m) (3,2 m) (3,2 m) (7,5 m) Högsåra (3,2 m) Söderön Kartta 6. Högholmenin sijainti. Kasnäs 3.2. Taloudelliset ja ympäristöön liittyvät syyt Örön väylä lyhentäisi idästä Turkuun ja Naantaliin liikennöivien alusten merimatkaa noin 33 km (=n.18 mpk) verrattuna Hangon väylään. Utön väylään verrattuna uusi väylä lyhentäisi merimatkaa noin 75 km (=n. 40 mpk). Merimatkan lyheneminen tuottaisi aluksien polttoainekulutukseen säästöä. Säästöä syntyisi myös luotsausmaksujen pienenemisenä luotsausmatkan lyhentyessä sekä alusten päiväkustannusten pienenemisenä. Polttoainekulutuksen pieneneminen on paitsi taloudellinen myös ympäristöllinen tekijä päästöjen vähentyessä sekä ilmaan että veteen. Merimatkan lyhentyessä myös onnettomuusriski pienentyy ja aallokon aiheuttama eroosiovaikutus vähenee. Mjösundiin ja Norrlångvikiin suuntautuu pientonnistoliikennettä, joka palvelee Kemiössä sijaitsevia teollisuuslaitoksia. Tällä hetkellä tämä liikenne käyttää Hangon väylää. Myös heille avautuisi Örön väylän avaamisen myötä lyhyempi ja helppokulkuisempi reitti avomerelle.

13 (3,2 (3,2 (3,2 m) m) m) ÖRÖN VÄYLÄ 9 Lökholmen GULLKRONA FJÄRD GULLKRONAN SELKÄ (7,5 m) Högland AIRISTO-JÄRNGRYNNAN VÄYLÄ (7,5 m) Storön Långsidan 4. HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT Arviointiohjelmaan on sisällytetty seuraavat kaksi vaihtoehtoa: - Vaihtoehto 0: hankkeen toteuttamatta jättäminen - Vaihtoehto 1: väyläosien A ja C avaaminen VÄYLÄ C (2,4 m) Helsingholmen (7,5 m) Norra Benskär Sandskär Sandön (3,2 m) Norstö Nämanön Purunpää 4.1. Vaihtoehto 0: hankkeen toteuttamatta jättäminen Vaihtoehdolla 0 tarkoitetaan tilannetta, jossa hanketta ei toteuteta. Käytännössä tästä todennäköisesti seuraisi ajan mittaan tarve väylän perusparannustöiden tekemiseen, koska väylä ei enää olisi Merenkulkulaitoksen väylänormiston mukainen. Tähän on syynä väylille asetettujen vaatimusten muuttuminen mm. aluskoon jatkuvasti kasvaessa sekä väylän mataloituminen ajan kuluessa. On todennäköistä, että tulevaisuudessa sekä väylän syvyyttä että leveyttä jouduttaisiin lisäämään. (3,2 (3,2 (3,2 (3,2 m) m) m) m) (3,2 m) (3,2 m) (7,5 m) Högsåra 4.2. Vaihtoehto 1: väylien A ja C avaaminen UTÖ-HANKO -väylä (9,0 m) VÄYLÄ A vaihtoehto 0 vaihtoehto 1 VÄYLÄ B Örö (3,2 m) (9,0 m) Snåldön Söderön Holma Långholmen Bodöarna Kartta 7. Hankkeen vaihtoehdot. Kasnäs Rosala Storholmen Vaihtoehdossa 1 toteutetaan sekä väyläosan A että väyläosan C merkitseminen. Väyläosa A, Örön saaren länsipuolelle sijoittuva väyläosa, merkitään kulkusyvyydeltään 9,0 metriä syväksi kauppamerenkulun väyläksi. Väylä on noin 15 kilometriä pitkä pohjoiseteläsuuntainen väylä, joka pohjoisessa yhtyy Utö- Hanko väylään. Väyläosa C erkanee väylästä B luoteeseen Norstön saaren kohdalla, kulkee Helsingholmenin saaren länsipuolitse ja yhtyy Airisto- Järngrynnan -väylään. Alueen luonnonolosuhteet mahdollistaisivat väylän avaamisen ilman, että alueella tarvitsee tehdä ruoppauksia. Väyläosat A, B ja C muodostaisivat yhdessä uuden väylän avomereltä Paraisten eteläosiin saakka jatkuen edelleen mm. Turun ja Naantalin satamiin. Väyläosalla C on tarkoitus korvata tällä hetkellä Purunpään ja Hamnholmenin välistä kulkeva väylän osa. Kyseinen väylä sijaitsee paikoin vaikeakulkuisilla alueilla, lähellä ranta-alueita ja kapeikoissa. Hankkeen toteuttamisella saataisiin Lounais-Suomen satamista itään suuntautuvalle meriliikenteelle uusi, nykyaikaisen merenkulun tarpeita vastaavaksi suunniteltu ja meriturvallisuuden kannalta nykyisiä väyliä huomattavasti parempi väylä.

14 5. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 10 Väylänrakennusprosessissa voidaan erottaa eri vaiheita, joita on havainnollistettu alla olevassa kaaviokuvassa. Jokainen väylänrakennusprosessi noudattelee pääpiirteittäin kaaviossa esitettyä etenemistapaa. VÄYLÄSUUNNITTELUN VAIHEET: ALOITE ESIKÄSITTELY ESISUUNNITTELU TALOUDELLISUUSSELVITYS AIKA YLEISSUUNNITTELU YVA-PROSESSI VESIOIKEUDELLINEN SUUNNIT- TELU JA LUPAPROSESSI RAKENNUSSUUNNITTELU RAKENTAMINEN Keskustelu Örön väylän avaamisesta on jatkunut -60 -luvulta asti. Aloite uuden Örön väylän suunnittelun aloittamiselle on tullut kauppamerenkulun edustajilta. Merenkulkulaitokselle on esitetty toistuvasti pyyntöjä Lounais-Suomen satamista itään suuntautuvien meriliikenneyhteyksien parantamiseksi. Käytettävissä olevat väylät eivät vastaa nykyaikaisen meriliikenteen tarpeisiin ja uusien turvallisten väylien löytämiselle on tarvetta.

15 Esisuunnitelmissa potentiaaliseksi väylävaihtoehdoksi osoittautui niin kutsuttu Örön väylä, joka alkaisi Paraisten eteläosista jatkuen melko suorin linjauksin ulkomerelle asti. Väylä koostuu täysin uudesta väyläosasta ja vanhan jo luvun alussa karttoihin merkityn väylän paikalle sijoittuvasta osasta. Uudella väylällä voitaisiin korvata tällä hetkellä Purunpään ja Hamnholmenin välistä kulkeva väylän osa, joka on vaikeakulkuinen ja riskialtis. Kyseinen väylä sijaitsee paikoin lähellä ranta-alueita ja kapeikoissa.. Esisuunnitelmissa väylän linjaus suunniteltiin pääpiirteittäin. Vuonna 2000 väylästä teetettiin sekä taloudellisuusselvitys että vesistö- ja kalatalousselvitys. Taloudellisuusselvityksessä väylän avaamisesta tehtiin yhteiskuntataloudelliset laskelmat, jotka ottavat huomioon kestävän kehityksen kannalta oleelliset tekijät. Hankkeen toteuttamiselle laskettiin myös hyöty-kustannussuhde. Sekä yhteiskuntataloudelliset laskelmien että hyötykustannussuhdelaskelman tulokset puolsivat selkeästi Örön väylän avaamista. Myöskään vesi- ja kalatalousselvityksessä ei nähty väylän avaamisen vaikuttavan merkittävästi kalastuselinkeinon harjoittamiseen alueella. Yleissuunnittelulla on tarkennettu hankkeen yksityiskohtia ja toteuttamisen edellytyksiä. Väylän linjaukset määriteltiin ja liikenteen ohjauslaitteiden (linjataulut, poijut) paikat suunniteltiin. Rantaalueiden maanomistajien tiedot kerättiin ja hankittiin tietoa alueella olevista luonnonsuojelualueista. Yleissuunnitteluvaiheessa selvitettiin myös mahdollinen YVA-menettelyn tarve ympäristöministeriöstä. Ympäristöministeriö totesi lausunnossaan, että Örön väylän avaamiseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttaminen aloitettiin vuoden 2000 lopussa ja menettelyn toteuttaminen kestää loppusyksyyn 2001 saakka. Arviointimenettelyn tarkoituksena on selvittää hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ohjeistavat laki ympäristövaikutusten menettelystä (468/94 ja 267/1999) sekä asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/99) Vesioikeudellisella suunnittelulla ja lupaprosessilla tarkoitetaan vesilain mukaisten lupien hankkimista hankkeen toteuttamiselle. Vesilaissa (264/61 ja 88/2000) edellytetään luvan hakemista sekä rakentamistoimenpiteisiin (2. luku) että merenkulkuväylän avaamiseen julkiseksi kulkuväyläksi (4. luku). Vesilain mukaiset luvat haetaan Länsi-Suomen ympäristölupaviranomaiselta. Kun lupa on saatu, voidaan tehdä päätös hankkeen toteuttamisesta. Rakennussuunnittelulla viimeistellään hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat ja määritellään kaikki toteuttamiseen liittyvät yksityiskohdat. 11

16 12 6. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; sekä d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä e) a-d kohdissa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Arviointiselvityksessä tullaan arvioimaan ympäristön nykytilanne (0-vaihtoehto) sekä hankkeen rakentamisesta että toiminnasta ympäristölle aiheutuvat vaikutukset (1-vaihtoehto). Toisin sanoen hankkeen toteuttamisen vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen. Ympäristön nykytilan arvioinnissa tukeudutaan suurelta osin olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin, joita täydennetään kenttätutkimuksilla. Arvioitavia rakentamistoimenpiteitä ovat väylän merkitsemistoimenpiteet eli poijujen ja linjataulujen asentaminen. Arvioitavia käytön aikaisia vaikutuksia ovat uuden väylän liikenteestä aiheutuvat vaikutukset Päästöt ilmaan ja veteen Alusliikenteestä aiheutuvia ilmapäästöjä ovat mm. typen oksidit (NOx), rikkidioksidi (SO 2 ), hiilivedyt (HC), hiukkaset, hiilimonoksidi (CO) ja hiilidioksidi (CO 2 ). Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu ja muut ovat terveydelle ja ympäristölle haitallisia. Rikin ja typen oksidit ovat alusliikenteen aiheuttamat merkittävimmät ilmapäästöt. Vesipäästöjä koskevien määräysten mukaan Suomen aluevesille ei aluksista saa päästää minkäänlaisia jätevesiä. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikössä on meneillään selvitys alusliikenteen päästöistä Saaristomerellä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa päästöjen jakautumisesta väylittäin. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa Örön väylän päästöjen määrää ja vaikutusta sekä luontoon että ihmisiin. Lisäksi selvittämisessä käytetään apuna muita aiheesta tehtyjä selvityksiä Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Liikenteestä aiheutuva melu, potkurivirrat ja peräaallot, päästöt ilmaan ja vesiin voivat heikentää ranta-alueiden laatua asuinympäristönä ja virkistyskäyttöalueina. Viihtyvyyttä saattavat heikentää myös väylän merkitsemiseen käytettävien linjataulujen ja poijujen olemassaolo. Arviointiselostuksessa tullaan selvittämään ne ranta-alueet, joihin edellä mainituilla tekijöillä voi olla ihmisiä häiritsevä vaikutus. Melutason haitallisuuden määrittelyssä käytetään teoreettisia laskentamalleja ja aiheesta tehtyjä selvityksiä. Asukkaiden näkemyksiä elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvistä vaikutuksista saadaan yleisötilaisuuksista sekä arviointiohjelmasta ja -selostuksesta annettavista mielipiteistä.

17 Uuden laivaväylän avaaminen saattaa vaikuttaa kalastuselinkeinon harjoittamiseen. Hankkeesta vastaava on teettänyt vuonna 2000 selvityksen väylän vaikutuksesta kalastuselinkeinon harjoittamiseen. Kalastuselinkeinoon kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa tullaan tukeutumaan tämän selvityksen tuloksiin ja tietoja täydennetään tarvittaessa sidosryhmähaastatteluin. Vaikutukset meriliikenteeseen Örön väylän avaamisen ei oleteta lisäävän kauppamerenkulun liikenteen kokonaismäärää Saaristomerellä. Uuden väylän avaamisen myötä käytettävät reitit vaihtuisivat ja näin ollen liikenne jakautuisi uusille alueille. Arviointiselostuksessa esitetään arviot siitä, millä tavalla liikenne (liikenteen määrä ja alustyypit) tulisi jakautumaan eri väylille. Arviot perustuvat nykyisiin kauppamerenkulun liikenteestä oleviin tietoihin. Tärkeimmät tietolähteet ovat merenkulkulaitoksen liikennetilastot. Selostuksessa pyritään arvioimaan myös liikenteen kehittymisen tulevaisuudennäkymiä. Arviot perustuvat erilaisiin aiheista tehtyihin selvityksiin. Tähän liittyen myös haastatellaan satamien (Turku, Naantali, Parainen) edustajia ja mahdollisia muita sidosryhmiä. Hankkeesta vastaava on kerännyt mielipiteitä väylän tarpeesta erilaisilta sidosryhmiltä vuonna Nämä tiedot hyödynnetään myös arviointiselostuksessa Suhde suunniteltuun maankäyttöön Suunnitellulla maankäytöllä tarkoitetaan tässä seutu- ja yleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Alueelle on vahvistettu vuonna 1999 seutukaava. Ranta-alueet kuuluvat suurelta osin Dragsfjärdin kunnan yleiskaavoituksen piiriin. Osa alueesta kuuluu Nauvon kuntaan. Selostuksessa arvioidaan miten hankkeen toteuttamisvaihtoehdot sopivat yhteen suunniteltuun maankäyttöön ja sen toteuttamiseen Vaikutukset luontoon Arvioinnissa tullaan selvittämään väylähankkeen vaikutukset maaperään, veteen, eläimiin, kasvillisuuteen, ilmaan ja pienilmastoon olemassa olevien tietojen ja kenttätutkimusten avulla. Sekä 0- ja 1-vaihtoehtojen väylät sivuavat Saaristomeren Natura alueita ja myös kulkevat Natura verkoston vesialueen halki (Kartat 7 ja 8). Luonnonsuojelulain 65 mukaan on selvitettävä heikentääkö väylähanke merkityksellisesti Natura verkostoon kuuluvien alueiden luonnonarvoja. Uudella väylällä ei tehdä ruoppaus- eikä läjitystöitä, joten itse rakentamisella ei ole suuria haitallisia vaikutuksia luonnonoloihin. Laivaliikenteen aiheuttamien aaltojen ja virtausten vaikutukset kohdistuvat rantoihin ja meren pohjaan sekä niiden eliöstöön. Melu sekä ilmaan ja veteen tulevat päästöt vaikuttavat eliöstöön myös välitöntä rantavyöhykettä laajemmalla alueella. Laivaliikenteessä on lisäksi onnettomuusriski.

18 ÖRÖN VÄYLÄ 14 Helsingholmen Purunpää Purunpää Högsar Kartta 7. 0-vaihtoehtoon liittyvät Purunpään Natura-alueet (luontodirektiivi). Örö Kartta 8. Luontodirektiivin ja lintudirektiivin mukaisten Natura-alueiden sijainti.

19 Vaikutukset rantoihin ja meren pohjaan 15 Aiemmat selvitykset Geologian tutkimuskeskus on tehnyt selvityksen Gullkronan merenalaisista maa-ainesvaroista (Häkkinen 1990). Tutkimusta on tehty akustisten luotausten ja sedimenttinäytteiden avulla. Tuloksia voidaan hyödyntää laivaliikenteen eroosiovaikutusten arvioinnissa sekä kenttätutkimuskohteiden valinnassa. Saaristomeren virtaustutkimuksessa (Virtaustutkimuksen neuvottelukunta 1979) on mitattu veden pinta- ja pohjakerroksen päävirtaussuuntia Airiston ja Gullkronafjärdenin sekä Peimarin ja Gullkronafjärdenin välillä. Dragsfjärdin Vänön saaren koillispuolelta on veden virtaustietoa Kuuselan (1994) toimittamassa raportissa: "Dragsfjärdin merialueen myrkkytynnyriupotuksia selvittäneen työryhmän raportti". Samassa raportissa on tietoa myös pohjasedimentin raekokojakaumasta. Laivaliikenteestä johtuvia aalto- ja virtaushäiriöitä ei alueella ole tiettävästi tutkittu. Kenttätutkimukset Kesällä 2001 suoritetaan veden virtaustutkimuksia nykyisen väylän (0-vaihtoehto) ja suunnitellun uuden väylän (1-vaihtoehto) läheisyydessä. Luonnollisia virtauksia mitataan eri tuulioloissa seuraamalla sedimentaatio-oloissa ja veden laadussa tapahtuvia muutoksia. Laivojen aiheuttamia muutoksia veden virtausnopeuksiin ja ranta- sekä pohjaeroosioon arvioidaan nykyisen väylän vaikutusalueella. Pohjan eroosioherkkyyttä arvioidaan nykyisen ja suunnitellun uuden väylän läheisyydestä otettujen sedimenttinäytteiden avulla. Näytteitä otetaan sekä hiekka- että liejupohjilta. R/V Aurelian MD DSS- kaikuluotauslaitteistoa käytetään mittaus- ja näytteenottopaikkojen valintaan. Veden virtaustietoa kerätään kahdella laitteella. ADCP-virtausmittari mittaa veden virtausnopeuksia ja -suuntia vesipatsaassa 2 metriä pohjasta ja 2 metriä pinnasta väliin jäävällä alueella. UCM-50- tai Aanderaa -virtausmittaria käytetään täydentämään ADCP:llä kerättyä aineistoa, sillä niiden avulla voidaan mitata pohjan läheisiä veden virtauksia. Virtausmittausten kanssa samanaikaisesti kerätään tietoa kiintoainespitoisuuden, suolaisuuden ja lämpötilan muutoksista vesipatsaassa. Laivaliikenteen eroosiovaikutuksia tutkitaan pohjanläheiseen veteen suspendoituneesta aineksesta nykyisen laivaväylän läheisyydessä. Pohjan eroosiota tutkitaan ottamalla vesinäytteitä noin 1 m pohjan yläpuolelta ennen havaittavaa aallonmuodostusta, suurimpien aaltojen aikana ja aaltojen vaimentumisen jälkeen. Vesinäytteistä määritetään kiintoaineksen osuus ja raekokojakauma. Tulosten perusteella arvioidaan pohjaeroosion voimakkuutta ja määrää. Menetelmää on käytetty Pohjois-Airistolla Saaristomeren tutkimuslaitoksen ja VTT:n tutkijoiden yhteisprojektissa (Kohonen ym. 2001, Rytkönen ym. 2001) Vaikutukset eliöstöön Aiemmat selvitykset Saaristomeren kansallispuiston lajistosta ja biotyypeistä on tehty useita kartoituksia (mm. Niinimäki & Hindsberg 2000, Miettinen ym. 1997, Lehtinen 1996, Kiiski ym. 1994, Lindgren 1994, Mäkinen ym. 1994, Rajasilta 1982). Uuden suunnitellun väylän (1-vaihtoehto) ja jo olemassa olevan väylän (0-vaihtoehto) aiheuttamat muutokset vaikuttavat voimakkaimmin rantavyöhykkeen eliöstöön, jonka kautta muutokset heijastuvat myös muuhun eliöstöön. Näiden muutosten arviointiin käytetään sekä jo olemassa olevia tutkimuksia että suunnitellun väylän aiheuttamien ympäristövaikutusten selvittämiseen suunnattuja uusia kenttätutkimuksia. Näitä tietoja yhdistämällä arvioidaan sekä suunnitellun väylän (1-vaihtoehto) mahdollisesti aiheuttamia laji ja lajiston runsaussuhteiden muu-

20 toksia alueen eri biotoopeissa, että jo olemassa olevan väylän (0-vaihtoehto) vaikutuksia ympäristölle. Pääpaino tulee olemaan rantavyöhykkeen kasvillisuuden ja selkärangattomien eläinten muutoksien arvioinnissa. Näiden muutosten avulla arvioidaan muulle eliöstölle tapahtuvia muutoksia. Rantavyöhykkeen lisäksi muita painopisteitä Saaristomeren kansallispuiston eliöstön tarkastelussa tulevat olemaan alueen linnusto ja kalasto. Tutkimuksissa pyritään ensisijaisesti hyödyntämään kaikki alueelta jo kerätty tutkimusaineisto. 16 Kenttätutkimukset Aikaisemmin kerätyn aineiston lisäksi tullaan tutkimuksissa suorittamaan rantavyöhykkeiden kartoituksia suunnitellulla väyläalueella (1-vaihtoehto), jo olemassa olevalla väyläalueella (0- vaihtoehto) että myös Utön väylän vaikutusalueella. Näiden alueiden rantojen eliöstöjä verrataan sekä toisiinsa että aikaisempiin tutkimuksiin alueella (Mäkinen ym. 1994). Uusien kenttätutkimusten avulla pyritään selvittämään laivaväylien vaikutuksia rantojen kasvillisuuteen ja eliöstöön. Kenttätutkimukset suoritetaan Pohjoismaisen ministerineuvoston ohjeiden mukaisesti (Bäck ym. 1998) siten, että tulokset ovat vertailukelpoisia myös alueella aikaisemmin suoritettujen tutkimusten kanssa Suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa, jos vaikutusten arviointi- ja lausuntomenettely osoittavat, että hanke tai suunnitelma merkityksellisesti heikentää Natura-alueen luonnonarvoja (LsL 66 ). Tarkastelu tehdään niiden luontotyyppien ja lajien kannalta, joiden vuoksi alue on otettu Natura 2000-verkostoon. Suojelutoimenpiteet rajoittavat siten vain sellaisia hankkeita, jotka heikentäisivät alueella olevia yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä tai lajienelinympäristöjä. Alueiden valinnan ja rajausten perusteena ovat lintudirektiivin (79/409/ETY) ja luontodirektiivin (92/43/ETY) määräykset. Luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason saavuttaminen em. direktiivien määräysten mukaisesti on perusteena sille, miten suojelu alueilla toteutetaan. Valtioneuvoston päätöksestä astuivat voimaan Naturaa koskevat oikeusvaikutukset. Suomessa ehdotuksen runkona ovat olleet jo perustetut luonnonsuojelualueet ja hyväksytyt valtakunnalliset suojeluohjelmat. Niiden suojelutavoitteet ovat lähes yhtenevät Natura 2000-verkoston tavoitteiden kanssa. Saaristomeren Natura verkostoon kuuluu sekä luontodirektiivin (92/43/ETY) että lintudirektiivin (79/409/ETY) perusteella rajattuja alueita Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Väylän merkitsemiseen tarvittavat linjataulut ja poijut muuttavat joiltakin osin maisemaa. Maisemallinen tekijä on myös alusten liikennöinti väylällä. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu edellä mainittuja vaikutuksia sekä uusiin että vanhoihin väyläosiin liittyen. Uusiin väyläosiin väylämerkinnät tultaisiin lisäämään ja vanhalta väylältä osittain poistamaan. Selostuksessa tullaan esittelemään kohteet, joihin väylämerkinnöillä on maisemallista vaikutusta (katso myös kappale 6.2.). Maiseman kokeminen on suurelta osin subjektiivinen kokemus ja esimerkiksi juuri alusliikenne voidaan kokea monella eri tavalla. Mielipiteitä hankkeen maisemallisista vaikutuksista saadaan yleisötilaisuuksista ja lausunnoista. Hankkeella voi olla vaikutusta muinaismuistolain mukaan suojeltuihin kulttuuriperintökohteisiin, mikäli maalle sijoitettavat väylämerkit sijoittuvat näille alueille. Tällaisten suojelukohteiden ja

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuusamon kaivoshanke YVA-yleisötilaisuus 8.1. ja 9.1.2014 Kuusamo ja Käylä Ylitarkastaja Heikki Kovalainen 8.-9.1.2014 1 YVA-yleisötilaisuus 9.1.2014 Käylä POPELY

Lisätiedot

YVA-menettely hankkeissa

YVA-menettely hankkeissa YVA-menettely hankkeissa E 18 Turun kehätie välillä Naantali - Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi YVA

Ympäristövaikutusten arviointi YVA Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 41 LÄHIVAIKUTUSALUE VESISTÖVAIKUTUSALUE LOUHOS LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE 250 0 500 1000 m Kuva 7. Peura-ahon lähivaikutusalueen, valuma-alueen

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

hjelma, tiivistelmä

hjelma, tiivistelmä Vihdin jäteves sihuollon vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointioha hjelma, tiivistelmä 23.9.20133 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, tiivistelmä 23.9.2013 1 Tiivistelmä Vihdin jätevedenpuhdistamisen

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulainsäädännön. ulottuvuuksia. ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki

Ympäristönsuojelulainsäädännön. ulottuvuuksia. ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki Ympäristönsuojelulainsäädännön ulottuvuuksia ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki Ympäristöoikeuden kenttä Ilmastoja energiaoikeus tavoite: ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos 24.9.2015 ympäristöministeriö Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivin vaatimukset Direktiivin tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettely Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista Laki ympäristövaikutusten arvioinnista

Lisätiedot

24.2.2012. Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 Muutos 12/11

24.2.2012. Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 Muutos 12/11 24.2.2012 Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 1-1/2012 1-1/2011 TAVARALIIKENNE YHTEENSÄ 214 487 238 178-9,95% 214 487 238 178-9,95% Tuonti 105 968 114 385-7,36% 105 968 114 385-7,36%

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt ylitarkastaja Sari Myllyoja Kainuun ELY-keskus, Sari Myllyoja 4.4.2012 1 Lupatilanne Ympäristöluvan lupaehtojen päivityshakemus jätetty Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä

Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Päiväys Numero 28.2.2002 1100R0017-53 Merenkulkulaitos PL 171 00181 HELSINKI Viite Asia Yhteysviranomaisen lausunto Raahe - Oulu - Kemi -laivaväylän ympäristövaikutusten

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö . Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.2.2016 Yksikön päällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 (Opastinsilta 12 B 5. krs) 00521 Helsinki

Lisätiedot

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausinfo Salon kaupungintalo 7.3.2013 Ilmoittaminen Kaikesta koneellisesta työstä tehtävä ilmoitus valvovalle viranomaiselle (ELY tai kaupunki) Kunta

Lisätiedot

A D/3667/ /2015 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

A D/3667/ /2015 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Asemakaavan muutos A-2647 (Johtokatu 28, Tapsikadun pää) ALOITE Asemakaavan muutos laaditaan Lahden kaupungin aloitteesta.

Lisätiedot

LIITE 10 Naantalin kaupunki LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 157-C5667 25.4.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Naantalin

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden kunta

PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden kunta PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2004 HAKIJA Heinäveden kunta ASIA Kermajärven lauttasalmeen rakennetun moottorikelkkareitin penkereen leventämistä koskevassa päätöksessä

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Päätös PIRELY/8/07.04/2012 Pirkanmaa 18.6.2012 Julkinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PL 2000, 33521 TAMPERE PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Pirkanmaan

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012 TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Klo 16 18 Vapaamuotoinen tutustuminen suunnitelmiin Klo 18

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta PÄÄTÖS 1. ASIA Helsinki Dnro 13.3.2009 UUS 2008 R 8 531 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PL 70 00521

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset 3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelman yleisötilaisuus 30.11.2016, Nokia YVA-OHJELMA Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KELLOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA SAUKKOVAARAN TILA 777-408-29-4, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham Bernau, Saksa

Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham Bernau, Saksa SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KANTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KUUSAMON KAUPUNKI (305) VIRRAN KYLÄ (422) TILA Heirola 8:37 OMISTAJAT Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham 23 83233

Lisätiedot