Lain mukaan mennään, mutta siellä ollaan meidän puolella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lain mukaan mennään, mutta siellä ollaan meidän puolella"

Transkriptio

1 Lain mukaan mennään, mutta siellä ollaan meidän puolella Aktivoiva talousohjaus -projektin ( ) loppuraportti Sari Ovaskainen Tuula Immonen Krista Ihalainen

2 2 SISÄLLYS 1 Johdanto Tiivistelmä Projektin tausta Projektin tavoitteet, arvot ja kohderyhmä Päämäärä ja tavoitteet Arvot ja toimintaperiaatteet Kohderyhmä Projektin organisointi Projektin resurssit Ryhmät ja yhteistyökumppanit Projektin toteutus Käynnistysvaihe Toimintamallin kehittämisen vaihe Asiakastyön muotoutuminen Infotilaisuudet ryhmille Juurruttaminen ja yhteistyö Toiminnan mallintaminen Projektin loppujakso Jalkautuminen Talousohjauskoulutukset Käsikirjasta oppaaseen Loppuun saattaminen Projektin tuloksellisuus Tuotokset ja tietojen kokoaminen Kohderyhmän tavoittaminen Suoritteet Juurruttaminen Projektin hyödyt ja vaikutukset Toimiva toimintamalli Mitä projektissa opittiin? Asiakkaiden tilanne ja palaute Ei kulutusjuhlintaa Maksukyvyttömiä, ei maksuhaluttomia Poiskäännytetyt Miten ratkoa ns. ilkeitä ongelmia? Liite 1 Aktivoivan talouohjauksen malli...30

3 1 Johdanto 3 Kalliolan setlementin kehittämisyksikössä toteutetun ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Aktivoiva talousohjaus -projektin ( ) tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli, jota soveltaen voidaan tukea talousohjauksen ja verkostotyön keinoin syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, erityisesti heitä, joilla on päihdeongelmia ja / tai vankilatausta. Projektin yhteistyöverkosto osallistui projektin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Projektin käynnistämisen perusteena oli tieto siitä, että henkilöt, joilla velkaantumisen ohella oli monin tavoin ongelmallinen elämäntilanne päihteidenkäytöstä yms. syistä johtuen, syrjäytyivät tai eivät kokeneet saaneensa apua kunnallisesta talous- ja velkaneuvonnasta. Neuvontajärjestelmä oli vakiinnuttanut paikkansa osana 1990-luvulla laajentunutta velkaongelmien hallintajärjestelmää ja näytti palvelevan hyvin henkilöitä, jotka itse hakeutuivat palvelun piiriin ja olivat pystyviä toimimaan sen edellyttämällä tavalla. Samanaikaisesti neuvontapalveluista myös syrjäydyttiin mm. seuraavista syistä: palvelun asettamat edellytykset eivät täyttyneet, vähäiset voimavarat, kyvyttömyys toimia vaaditulla tavalla, epäluottamus viranomaisia kohtaan ja palvelujärjestelmissä toimivien työntekijöiden tiedon puute tarjolla olevista palveluista. Projektissa kehitettiin ja testattiin toimintamalli, jossa yhdistetään matalakynnyksisyys, talousohjauksessa tarvittava asiantuntijuus ja verkostotyö. Työote on talous- ja velkaasioihin keskittyvä, mutta samalla asiakkaan koko elämäntilanteen huomioiva. Asiakkaan monipuolinen tukeminen on mahdollista yhteistyöverkoston yhdistetyin voimin. Projektissa työskenneltiin enimmäkseen päihde- ja / tai vankilataustaisten henkilöiden sekä heidän läheistensä kanssa. Kehitetty toimintamalli ei kuitenkaan ole kohderyhmäsidonnainen, vaan sovellettavissa, kun asiakas tarvitsee erityistä tukea talousasioiden selvittämiseen ja taloutensa hallintaan saamiseen. Malli on tämän loppuraportin liitteenä. Projektissa on tuotettu myös Talousohjausopas, joka on mallia yksityiskohtaisempi, talousohjauksen antamista tukeva käytännön työkalu. Opas löytyy internetistä osoitteesta Mallin ja oppaan tarkoituksena ei ole kouluttaa niiden käyttäjistä talous- ja velkaneuvojia eivätkä ne pyri kattamaan kaikkia talouteen liittyviä asioita. Niiden avulla voi kuitenkin ottaa monta askelta yhdessä asiakkaan kanssa hänen taloutensa hallintaan saamiseksi. Projektin tietojen, kokemusten ja annettujen palautteiden mukaan kehitetyn toimintamallin mukainen työskentely tuottaa hyötyä sekä asiakkaille että yhteiskunnalle. Tämän vuoksi tämäntyyppistä talousohjausta tulisi olla tarjolla. Tarve on siinä määrin suuri ja pysyvä, että sitä ei ole mahdollista hoitaa projektimuotoisilla toiminnoilla. Tässä loppuraportissa kuvataan projektin toteutusprosessi. Projektin arviointi sisältyy prosessikuvaukseen ja sitä täydentää erillinen, sisäisenä arviointina tehty tuloksellisuuden arviointi. Lopuksi pohditaan projektin opetuksia toteutuksessa kertyneiden tietojen ja kokemusten pohjalta.

4 4 2 Tiivistelmä Aktivoiva talousohjaus -projektissa ( ) työskenneltiin päihde- ja / tai kriminaalitaustaisten tai muutoin vaikeassa elämäntilanteessa olevien talous- ja velkaongelmaisen henkilön kanssa. Projektin informaatio-, neuvonta- ja ohjaustoimintoihin osallistui yhteensä 882 eri henkilöä. Yksilöasiakkaiksi hakeutui yhteensä 454 henkilöä, joista 240:ltä koottiin elämän kokonaistilannetta ja sen muutoksia koskevat tiedot. Alla olevat prosenttiluvut pohjautuvat näihin tietoihin. Projektin käynnistäjänä oli tieto siitä, että moniongelmaisissa elämäntilanteissa olevat henkilöt syrjäytyvät kunnallisista talous- ja velkaneuvontapalveluista, eivät saa sieltä apua tai heitä ei lainkaan tavoiteta. Tämä piti paikkansa myös useiden projektin asiakkaiden osalta. Projektin talousohjaukseen voitiin hakeutua ilman ennakkoehtoja. Elämäntilanteen vakiintumattomuus, toimeentulotuen varassa eläminen, asiapapereiden puuttuminen yms. ei ollut este. Toiminnan perustana oli asiakkaan koko elämäntilanteen huomioiminen, luottamukseen perustuva asiakassuhde sekä tuen antaminen yhteistyössä verkoston kanssa. Talouden järjestelyt mahdollistuivat elämäntapamuutosten ja kuntoutumisen myötä. Kiireelliset asiat, esim. vankilatuomioksi muunnettavat sakot tai häätöuhka asunnosta, otettiin heti käsittelyyn. Ylivelkatilanteissa oli kyse monien tekijöiden yhteen kietoutumisesta ja vain harvoin kulutustottumuksista. Velkojen aiheuttajina näkyivät valtaosalla päihderiippuvuus ja työttömyys sekä, usein päihteiden käyttöön liittyen, rikokset. Oli psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia, osaamattomuutta ja kyvyttömyyttä hoitaa asioitaan sekä luki- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, jopa lukutaidottomuutta. Asiakkaiden tilanteissa oli usein kyse vaikeasti ratkaistavista, ns. ilkeistä ongelmista (wicked problems). Asiakkaat eivät olleet maksuhaluttomia, vaan pitkiäkin aikoja elämästään maksukyvyttömiä. Moni asiakas oli valmis tinkimään elinkustannuksistaan voidakseen maksaa velkojaan. Asiakkaat, joille tehtiin velkojen väliaikaisia tai osajärjestelyjä olivat hyvin sitoutuneita sovittujen maksuohjelmien noudattamiseen. Huomion arvoista on se, että kaupunki esiintyi velkojana lähes 70 %:lla asiakkaista. Kuitenkin monet menoista, esim. terveydenhoitoon liittyvät, olisi ollut mahdollista hoitaa toimeentulotuen avulla. Asiakkaat eivät olleet kuitenkaan muistaneet tai osanneet mainita näitä menoja hakemuksessaan. Projektissa kehitetty toimintamalli osoittautui toimivaksi. Talous- ja velkatilanteen selkiyttäminen oli tärkeää, sillä epätietoisuus velkojen määrästä ja oletus, ettei niille voi tehdä mitään, näyttäytyivät kuntoutumisen ja oman tilanteen parantamisen esteenä. Asiakkaista 33 %:lle tehtiin kokonaisvaltaisia velkojen järjestelyjä suoraan velkojien kanssa tai erillisiä yksittäisiä velkoja koskevia maksuohjelmia ja 20 % voitiin ohjata alkutyöskentelyn jälkeen kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan. Valtaosalla sinne ohjatuista oli tavoitteena saada kokonaisvelkajärjestely tai kaupungin sosiaalinen luotto. Yhteiskunnallisia hyötyjä olivat mm. kuntoutumisen eteneminen, säästöt toimeentulotukimenoissa sekä vankilakuluissa vältettäessä sakkojen muuntuminen vankilatuomioksi. Projektissa osoitettiin katteettomaksi oletus, ettei projektin asiakasryhmän velkatilanteille ole tehtävissä mitään. Projektin kokemusten mukaan ns. ilkeiden ongelmien ratkomisen perustana on asiakaslähtöinen työote sekä eri toimijoiden parhaita puolia yhdistävä luottamuksellinen yhteistyö. Kolmas sektori tavoittaa asiakkaita, joilla on epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Se voi myös olla julkisia toimijoita yli sektorirajojen, ja muita osallisia yhteen linkittävä taho. Julkiset palvelut taas ovat välttämättömiä asiakkaiden auttamisessa. Vertaistoimijat ovat tärkeitä tiedon tuojia ja asiakkaiden tukijoita. Oleellista on, että he rakentavat sitä luottamusperustaa, jota ilman toiminnalla ei ole onnistumisen mahdollisuuksia.

5 5 3 Projektin tausta Aktivoiva talousohjaus -projektin taustana oli Kalliolan kehittämisyksikön ja sen yhteistyökumppaneiden toiminnoissa tehdyt havainnot siitä, että velkaantuneet henkilöt, joiden elämäntilanne oli monin tavoin ongelmallinen päihderiippuvuudesta, vankilataustasta tai muista syistä johtuen, eivät saaneet apua kunnallisesta talous- ja velkaneuvonnasta. Usein neuvonta ei edes tavoittanut näitä ihmisiä, vaikka näyttikin palvelevan hyvin henkilöitä, jotka itse hakeutuivat palvelun piiriin ja olivat pystyviä toimimaan sen edellyttämällä tavalla. Palveluiden ulkopuolelle jäämisen syinä olivat mm. asiakkaiden vähäiset voimavarat, epäluottamus viranomaisia kohtaan ja palvelujärjestelmissä toimivien työntekijöiden tiedon puute tarjolla olevista palveluista. Havaittuihin ongelmiin vastaamiseen ei ollut tarjolla valmiita toimintamalleja, joten kehittämisyksikössä käynnistettiin vuonna 2004 kokeilutoiminta tarkoituksena kehittää edellä mainituille ryhmille talousasiat huomioon ottavia tukimuotoja. Katsottiin, että Kalliola kolmannen sektorin toimijana voisi tavoitta sellaisia taloudellisessa ahdingossa olevia, joita kunnallinen talous- ja velkaneuvonta ei tavoita. Kalliolassa oli myös käytettävissä tehtävän edellyttämää päihde- ja projektityön asiantuntemusta sekä laaja yhteistyöverkosto. Kokeilutoimintaa eriteltiin yhteistyökumppaneiden kanssa ja pohdittiin, mitä asioita monin tavoin vaikeissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tukemisessa tulisi ottaa huomioon. Syrjäytymisen ja päihteidenkäytön välinen yhteys näyttäytyi monitahoisena erilaisten asioiden yhteen kietoutumisena. Siihen voi liittyä turvattoman lapsuuden kokemuksia, matala koulutustaso, asunnottomuutta, työttömyyttä ja velkaantumista. Taloudellisten ongelmien havaittiin olevan monien asiakkaiden kohdalla sekä seurausta päihteiden ongelmakäytöstä että syy käytön jatkumiseen. Hoitamaton talous osoittautui yhdeksi syrjäytymisen riskitekijäksi, sillä vaikea velkaantuminen ja päihteiden ongelmakäyttö sekä psyykkiset oireet liittyivät vahvasti yhteen. Tällainen tilanne kuluttaa ihmisen voimavaroja ja syrjäytymisvaara kasvaa. Kuntoutuksen onnistumisen todettiin riippuvan osaltaan siitä, kuinka asiakkaiden arkielämästä selviytymistä kyettäisiin tukemaan. Taloudellisen tilanteen kartoittamisen, velkatilanteen selvittämisen ja tarvittaessa velkojen järjestelemisen katsottiin olevan tärkeä osa kokonaisvaltaista päihdekuntoutusta. Osa kokeilussa mukana olleista oli perheellisiä. Talous- ja muissa vaikeuksissa elävissä perheissä lasten normaali kehitys voi estyä ja vaarana on ongelmien siirtyminen yli sukupolvien. Kokeilu vahvisti käsitystä siitä, että kohdatut asiakkaat tarvitsivat laaja-alaista tukea selviytyäkseen elämässään. Hankalan elämäntilanteen ja maksuvarattomuuden lisäksi auttamisen haasteiksi todettiin monien asiakkaiden kyvyttömyys selvittää itsenäisesti talousasioita, sosiaalisten tukiverkostojen vähäisyys tai puuttuminen, monenlaisten tuki- ja auttamistoimien yhtäaikainen tarve sekä paheneva syrjäytymiskierre. Oli tarpeen kehittää tukimuotoja, jossa yhdistettäisiin järjestötoiminnalle ominaisia toimintatapoja, kuten matalakynnyksisyys ja vertaistuki sekä talousneuvontaan liittyvä asiantuntijuus ja verkostotyö monipuolisen avun saamiseksi kohderyhmien ihmisille. Kokeilutoiminnan pohjalta päätettiin toteuttaa Aktivoiva talousohjaus -projekti, johon saatiin Raha-automaattiyhdistyksen kolmen vuoden rahoitus vuosille sekä jatkorahoitus vuodelle Projektirahoituksen turvin projektin toimintaa voitiin jatkaa vuoden 2009 heinäkuun loppuun saakka.

6 4 Projektin tavoitteet, arvot ja kohderyhmä Päämäärä ja tavoitteet Alkuperäisen projektisuunnitelmassa Aktivoiva talousohjaus -projektin päämääräksi asetettiin päihde- ja kriminaalitaustaisten palvelujärjestelmän kehittäminen, syrjäytymiskierteen syvenemisen ehkäiseminen setlementtityön, talousohjauksen ja kansalaistoiminnan keinoin sekä maksuvarattomien kohderyhmään kuuluvien sosiaalisten suoriutumisedellytysten kehittäminen. Tavoitteet olivat: 1. Tuetaan maksuvarattomia päihde- ja kriminaalitaustaisia sekä heidän perheitään sosiaalisen ja juridisen tuen keinoin. 2. Kehitetään setlementtityöperustaista palvelumallia syrjäytyneille maksuvaikeuksissa oleville. 3. Kehitetään verkostoyhteistyötä virallisen palvelujärjestelmän ja järjestöjen kanssa tavoitteena madaltaa kynnystä tulla palveluiden piiriin. 4. Luodaan aktivoivan talousohjauksen malli kohderyhmän kanssa työskentelevien käyttöön. Projektin päämäärästä keskusteltaessa todettiin sekä syrjäytymiskierteen syvenemisen ehkäisemisen että sosiaalisten suoriutumisedellytysten kehittämisen olevan sisällöltään epäselviä ilmaisuja. Lisäksi ne viittasivat sen tyyppisiin asioihin, joiden toteutumista ei olisi voitu projektin puitteissa arvioida. Päädyttiin yksinkertaisempaan sisältöön, jonka mukaan projektin tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli, jota soveltaen voidaan tukea talousohjauksen ja verkostotyön keinoin syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, erityisesti heitä, joilla on päihdeongelmia ja / tai vankilatausta. Projektin tavoitteita ei juuri muutettu toteutuksen aikana, vaan kohderyhmän tukeminen talousasiat keskeisesti huomioiden, verkostoyhteistyö ja toimintamallin tuottaminen pysyivät tavoitteina. Ajattelutavassa tapahtui kuitenkin muutosta verrattaessa alkuperäistä suunnitelmaa projektin myöhemmissä vaiheissa tehtyihin työskentelyn kuvauksiin. Jo alkuvaiheessa luovuttiin sosiaalisen ja juridisen tuen erottelusta ja suuntauduttiin yhä selkeämmin kehittämään työskentelytapaa, jossa talousasioihin keskittymisen ohella otetaan huomioon asiakkaan koko elämäntilanne sekä hyödynnetään asiakkaan auttamisessa yhteistyöverkostoa. Prosessin kuluessa korostuivat myös koulutustavoitteet sekä työntekijöiden koulutuksen mieltäminen osaksi projektin toteutusta. Alun perin ajatuksena oli tuottaa malli ja luoda sen käyttöön ottoa varten koulutusohjelma. Eri muodoin projektin aikana toteutettu koulutus suunnattiin työntekijöille, jotka työskentelevät kohderyhmän tai muiden erityistä tukea talousasioiden selvittelyyn tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Alkuvaiheen suunnitelmana oli myös tuottaa talousohjauksen käsikirja, mutta työntekijöiltä saadun palautteen perusteella päädyttiin työstämään käytännön työssä helposti hyödynnettävä, käsikirjaa pienimuotoisempi talousohjauksen opas. Tavoitteeksi tuli saada sen hyödyntäjiksi mahdollisimman laaja työntekijöiden joukko.

7 4.2 Arvot ja toimintaperiaatteet 7 Aktivoiva talousohjaus -projektin toteutus perustui setlementtiarvoihin, jotka Kalliolassa on muotoiltu seuraavasti: Erilaisuuden hyväksyminen Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Käytännön työssä arvot tarkoittivat mm. seuraavantyyppisiä asioita. Asiakkaan ihmisarvoa, ainutlaatuisuutta ja itsemääräämisoikeutta tuli kunnioittaa. Asiakassuhde perustui yhdenvertaisuuteen, vapaaehtoisuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Luottamuksellisuuden periaate koski kaikkia esiin tulleita asioita. Halutessaan asiakas voi asioida palvelussa nimettömänä. Kokonaistilanteen kartoitus ja velkojen järjesteleminen vaativat kuitenkin henkilötietojen saamisen. Talousohjaajan tehtävä oli ohjata ja tukea asiakasta itsenäiseen asioiden hoitoon. Tarkoituksena ei ollut tehdä asiakkaan puolesta niitä asioita, mitkä hän itsekin voi tehdä. Asiakkaalle annettiin riittävästi aikaa, selkeät ohjeet ja tarvittavaa tukea asioidensa selvittelyyn. Tähän periaatteeseen viittaa projektin nimessä esiintyvä aktivoiva-termi. Matalakynnyksisyys tarkoitti projektissa sitä, että asiakas voi hakeutua tai hänet voitiin ohjata palvelun pariin ilman ennakkoehtoja. Talousohjausta saadakseen asiakkaalla ei tarvinnut olla tietoa taloudellisesta tilanteestaan eikä siihen vaikuttavista asioista. Hän voi tulla palvelun pariin ilman asiapapereita ja tositteita. Elämäntilanne voi olla vakiintumaton ja siihen voi kuulua päihteiden käyttö ja kriminaalikäyttäytyminen. (Toimintaperiaatteista lisää talousohjauksen mallissa, liite 1). Talousohjausprosessia toteutettiin suhteuttamalla toimet asiakkaan tilanteeseen ja harkittiin yhdessä mahdollisuudet sitoutua toimenpiteiden asettamiin vaatimuksiin. Projektin työntekijöiden osalta pidettiin tärkeänä kouluttautumismahdollisuuksien turvaamista. Projektin aikana työntekijät osallistuivat useisiin koulutuksiin, aiheina atk- ja projektiosaaminen, päihde- ja peliriippuvuus, vertaistukitoiminta ja velkaneuvonta. Työnohjaus kuuluu kehittämisyksikön käytäntöihin kaikissa toiminnoissa. 4.3 Kohderyhmä Alun perin Aktivoiva talousohjaus -projektin toiminta kohdistettiin ennen muuta taloudellisissa vaikeuksissa oleville, pääkaupunkiseudulla asuville päihde- ja / tai kriminaalitaustaisille henkilöille sekä heidän perheenjäsenilleen. Matalakynnyksisyyden periaatteella toteutetussa projektissa ei kuitenkaan asetettu rajauksia asiakkuudelle, vaan ohjauksen piiriin saattoi hakeutua vapaasti. Suurin osa asiakkaista oli päihdekuntoutujia, mutta useilla oli myös mielenterveysongelmia tai peliriippuvuutta. Useimpien elämäntilanne oli vakiintumaton, elämänhallinnassa oli vaikeuksia ja sen ylläpito edellytti usean tahon tukitoimia. Monet asiakkaista olivat päihteiden käytöstä toipumisen alkuvaiheessa, tai toipumisen prosessi oli pysähtynyt. Näissä tilanteissa talouteen liittyvien asioiden selvittäminen toimi prosessin tukijana tai askeleena eteenpäin.

8 8 Useat projektin asiakkaista eivät olleet osanneet tai halunneet mennä kunnallisen talousja velkaneuvonnan asiakkaiksi, eivät olleet saaneet sieltä riittävää apua tai asiakkuus oli jostakin syystä evätty. Esteinä asiakkuudelle saattoi olla elämäntilanteen vakiintumattomuus esimerkiksi päihteiden käytön ja / tai toimeentulon varassa elämisen vuoksi. Neuvonta- ja muun viranomaispalvelun piiriin ei puolestaan uskallettu hakeutua, mikäli elämäntapaan kuului vielä rikollisuutta tai jos jossakin elämänvaiheessa oli käytetty väärin sosiaalitukia. Projektin asiakkaista lähes kolmannes oli kuitenkin selvitellyt talouteen liittyviä asioita ennen projektiin tuloa, valtaosa velkaneuvonnassa tai päihdehoidon osana. Kaikki olivat kokeneet saaneensa tietoa ja ohjausta riittämättömästi ja siksi asiat olivat jääneet hoitamatta. Yhtenä syynä tähän on se, että omaksutuilla toimintatavoilla ei voida vastata normaalitilanteesta kovin paljon poikkeaviin tarpeisiin. Projektin asiakkaista monet kokivat hankalaksi asioiden hoitamisen palvelun edellyttämällä tavalla, mm. tarvittavien asiapapereiden hankkiminen koettiin vaikeaksi. Taustalla oli kokemattomuutta toimia viranomaispalveluissa sekä useilla asiakkailla luki- ja hahmotusvaikeuksia ja monenlaista osaamattomuutta asioiden hoitamisessa. Projektin tyypillinen asiakas on helsinkiläinen noin 35-vuotias mies. Hän on käynyt peruskoulun ja ollut pitkään työttömänä. Työsuhteet ovat olleet lyhyitä, eikä hänellä ole koulutuksen kautta tai muutoin saatua ammatillista pätevyyttä. Tuloina ovat Kelan maksama työmarkkinatuki ja asumistuki. Lisäksi hän joutuu hakemaan toimeentulotukea mm. sairasmenoihin. Hänen velkaantumisensa on syntynyt päihteiden käytön aikana ja velkojen järjestelyä vaikeuttaa työttömyys. Päihdekuntoutus on päättynyt, mutta pysyäkseen päihteettömänä hän käy AA-/ NA-kokouksissa. Tiedon Aktivoiva talousohjaus -projektista hän on saanut kaveriltaan. Asiakas hakee palvelulta tukea selvittääkseen velkansa ja tietoa niiden järjestelymahdollisuuksista. Lisäksi hän toivoo saavan tukea työnhakuun. Velkaa asiakkaalla on noin Se muodostuu perintätoimistojen, Oikeusrekisterikeskuksen ja kaupungin saatavista. Velat ovat syntyneet mm. vanhoista vuokrarästeistä, sakosta, korvausvaateesta, terveydenhoidon laskuista ja tarkastusmaksuista. Osaa veloista yritetään periä ulosoton kautta. Pakkoperintää ei ole kuitenkaan voitu toteuttaa, koska asiakkaan nettotulot jäävät alle ulosmittauksen suojaosuuden. Velat palautuvat takaisin velkojille ja asiakkaan luottotietorekisteriin tulee merkintä varattomuudesta. Useiden varattomuusmerkintöjen lisäksi luottotiedoissa ei ole muita merkintöjä, koska velat ovat vanhoja ja niihin liittyvät yksipuoliset velkomustuomiomerkinnät ovat jo poistuneet rekisteristä. Merkinnät vaikuttavat kuitenkin arjen toimintoihin, vaikeuksia on tullut puhelinliittymän avaamisessa, vakuutuksen saamisessa ja asunnon vaihtamisessa.

9 9 5 Projektin organisointi 5.1 Projektin resurssit Aktivoiva talousohjaus -projektia toteutettiin Ray:n rahoituksella ja sitä hallinnoi Kalliolan kehittämisyksikkö. Projekti toimi Kalliolan setlementin tiloissa, aluksi Itä-Pasilassa, josta muutettiin Kalliolan setlementtitaloon Sturenkadulle. Projektivastaavana toimi kehittämisyksikön johtaja, joka vastasi taloudesta yhteistyössä Kalliolan setlementin taloushallinnon kanssa ja osallistui projektin toteutukseen. Projektityöntekijät vastasivat yhdessä projektin käytännön toteuttamisesta: asiakastyöstä, verkostoyhteistyöstä, käytössä olleiden lomakkeiden suunnittelemisesta, tilastoinnista, koulutuksista, talousohjausmallin ja -oppaan ja loppuraportin tekemisestä. Projektin työntekijät vaihtuivat useasti eikä yksikään ollut mukana koko projektin ajan. Mallin, oppaan ja loppuraportin työstämiseen osallistuivat myös kehittämisyksikön kehittämissuunnittelija ja niitä kommentoineet kehittämisryhmän jäsenet. Talousohjausopasta testasi 15 eri yhteistyötahojen työntekijää. Myös muissa toiminnoissa resursseina olivat yhteistyökumppanit sekä vapaaehtoiset. 5.2 Ryhmät ja yhteistyökumppanit Projektin työn avuksi perustettiin ohjausryhmä. Sen tehtävänä oli projektin linjaaminen, tukeminen, käytännön ideointiapu, tiedotus, seuranta, kehittämistyön mallintamiseen osallistuminen sekä jäsenten asiantuntijuuden tuominen projektin käyttöön. Ohjausryhmän jäseninä olivat Pentti Kivinen-Aalto (Helsingin seurakuntayhtymä, myöh. Hgin kaupunki), Marianne Rikama (Helsingin kaupunki, talous- ja velkaneuvonta), Jorma Soini (Sininauhasäätiö), Matti Huunan-Seppälä (Sininauhaliitto), Liisa Kallio, Sari Ovaskainen (projektityöntekijä), Matti Rajamäki, Veikko Väisänen sekä ryhmän toiminnan loppuvaiheessa Krista Ihalainen (projektityöntekijä) ja Tuula Immonen Kalliolan setlementistä. Ryhmä kokoontui projektin aikana yhteensä 11 kertaa ja se lopetti toimintansa marraskuussa Projektin alkuvaiheessa tukena oli myös yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä oli yhteistyöverkostojen kehittäminen, hyvien käytäntöjen levittäminen, tiedottaminen, seuranta sekä uusien yhteistoiminnallisten hankkeiden ideointi ja arviointi. Ryhmän jäseninä olivat Pekka Mäki (Helsingin talous- ja velkaneuvonta), Minna Mattila (Takuu- Säätiö), Ismo Valkoniemi (Sininauhaliitto), Marjo Tervo (Päihdeasiamiehen toimisto), Timo Lemmetyinen, Sari Ovaskainen, Matti Rajamäki ja Veikko Väisänen Kalliolan setlementistä. Keväällä 2007 koottiin alun perin projektin suunnitteluun osallistuneista tahoista kehittämisryhmä ylläpitämään luotua yhteistyöverkostoa, hyödyntämään projektissa kerättyä tietoa ja turvaamaan mahdollisuuksien mukaan talousohjaustoiminnan implementointi ja jatkuvuus. Ryhmän tehtävänä oli myös eri ammattiryhmille tarkoitettujen talousohjauskoulutusten suunnittelu ja järjestäminen, minkä toteutti ryhmän jäsenistä valittu koulutustiimi.

10 10 Ryhmän jäseninä olivat: Marianne Rikama ja Juha Neuvonen (Hgin kaupungin talous- ja velkaneuvonta), Anne Kostiainen, Liisa Merivuori, Pentti Kivinen-Aalto (Helsingin seurakuntayhtymä), Tuula Jauhiainen (Hgin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö), Ari Huldén (Suojatie ry), Matti Rajamäki, Veikko Väisänen ja Sari Ovaskainen sekä vuodesta 2008 Tuula Immonen ja Krista Ihalainen (Kalliolan setlementti). Projektin yhteistyötahot ja / tai tukiverkostot liittyivät mm. Kelaan ja sosiaaliviranomaisiin: toimeentulotuki, elatus- ja huoltajuusasiat, sosiaaliohjaajien palvelut, kuntoutus, kotipalvelu, välitystiliasiakkuus jne. Asunnon tarjoajiin; asunnon hakeminen ja asumisen turvaaminen, palveluasunnot, tukiasunnot, tilapäisasunnot jne., mm. Y-Säätiö, S-Asunnot / Ässäkodit, Terveydenhuoltoon: omalääkäri, mielenterveystoimisto jne. Päihde- tai kriminaalihuoltoon: mm. Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö, A-klinikat, Krits, vankilat. Työvoimaviranomaisiin: kurssit, koulutus ja työllistäminen. Kalliolan omiin toimintoihin: mm. asunnot, asukastoiminta, tuettu asuminen ja tukihenkilötoiminta, päihdeyksiköt. Järjestöjen ja yritysten palveluihin ja toimintoihin: esim. Suojatie ry, Kehityspiikki Oy, Riihenaika Oy. Yhteistyötahot lähettivät asiakkaitaan talousohjaukseen tai talousohjauksesta ohjattiin asiakkaita heidän tarjoamiensa palvelujen ja toimintojen pariin. Eri toimipaikkojen henkilökunnalla oli myös mahdollisuus kysyä neuvoa asiakkaidensa talousasioista projektin työntekijöiltä. Yhteistyöalueeseen kuului myös Setlementtinuorten liitto ry:n Haltsaa projekti, jonka ohjausryhmään projektin työntekijä kuului. 6 Projektin toteutus 6.1 Käynnistysvaihe Aktivoiva talousohjaus -projekti käynnistyi maaliskuun alussa 2005 alkuperäistä suunnitelmaa noudattaen juristivetoisesti. Suunnitelman mukaan asiakkaiden neuvonnassa oli tarkoitus yhdistää juridista ja sosiaalialan tietämystä, joten lakimiehen työpariksi rekrytoitiin keväällä sosiaalipuolen työtekijä. Hän lopetti työsuhteen jo muutaman kuukauden kuluttua. Seuraavan työntekijän valinta heijastaa mainitusta kaksijakoisuudesta irrottautumista, sillä siinä korostui talousohjaukseen liittyvien asioiden hallinta yhdistyneenä asiakas- ja verkostotyöpystyvyyteen. Projektissa suuntauduttiin kehittämään asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioon ottavaa toimintamallia. Syksyn aikana jatkettiin projektisuunnitelman tarkentamista määrittelemällä toimintastrategia ja periaatteet. Strategian mukaisesti työntekijän tuli selvittää asiakkaan taloudellinen kokonaistilanne, ohjata hakemaan saatavilla olevia etuuksia sekä antaa neuvontaa mahdollisuuksista saada talous hallintaan (mm. vapaaehtoiset maksusuunnitelmat ja velkajärjestelyt) ja avustaa mahdollisuuksien käyttämisessä. Myös asiakkaan hoitosuhteista tuli keskustella, jotta osattaisiin ohjata hänet tarvittavien hoito- ja tukitoimien piiriin.

11 11 Strategian mukaan oli tärkeää kerätä tietoa projektin asiakkaiden taloudellisesta tilanteesta, avun ja tuen tarpeista sekä talousohjauksen tarpeesta ja käyttökelpoisuudesta asiakkaiden elämäntilanteen parantamisessa. Tällaista tietoa ei ollut aiemmin kerätty. Tiedon keräämisen keskeiseksi menetelmäksi vakiintui asiakkaiden kokonaistilanteen kartoitus ja seuranta. Kartoituksen osa-alueet olivat: asumis- ja perhetilanne, toimeentulo, koulutus- ja työhistoria, terveydentila ja hoitosuhteet, rikostausta sekä tukiverkoston olemassa olo ja tuen tarve. Näillä kaikilla voi, asiakkaan tilanteesta riippuen, olla merkitystä talouden hallintaan saamisen kannalta. Ensimmäisen toimintavuoden lopulla valmistuivat lomakkeet kokonaistilanteen kartoitukseen, asiakasseurantaan, yhteistyötoimintaan ja palautearvioihin. Lisäksi työstettiin ohjeistuslomake velkojatahojen selvittämiseksi, erilaisia saldokyselylomakkeita, maksuvaralaskelmia ja velkaluetteloita. Myös yhteistyösuhteiden ylläpito ja kehittäminen katsottiin strategiassa oleellisiksi projektin toteutuksen kannalta. Pyrkimykseksi tuli palveluohjauksellinen toiminta, jolloin asiakkaiden ohjaaminen voisi tapahtua vastavuoroisesti projektiin ja projektista muihin tukitoimintoihin. Projektin tuli omassa toiminnassaan rohkaista asiakkaita muiden palveluiden pariin. Verkostotyö olikin merkittävä osa koko projektin toteutusta. Sitä tehtiin käytännöllisenä ja konkreettisena asiakkaita tukevana yhteistyönä. Projektin tehtäväksi katsottiin myös erilaisten toimintojen, kuten jalkautuvan talousohjauksen ja kansalaistoiminnan kokeilu. Asiakastyön periaatteiksi kirjattiin mm. seuraavaa: Asiakas voi tulla tapaamisiin halutessaan nimettömänä. Tietojen puuttuessakin voidaan keskustella asiakkaan tilanteesta ja antaa yleistä talousneuvontaa. Kirjataan kaikki asiakaskäynnit, mutta ei pidetä asiakasrekisteriä. Seurantaa, raportointia ja tilastointia varten kerätään tiedot ilman asiakastunnisteita. Asiakas ohjataan tarpeen mukaan muiden tarvittavien tukipalveluiden piiriin. Luodaan tarvittaessa asiakkaille riittävä tukiverkosto Asiakasta tuetaan ja rohkaistaan ottamaan vastuu taloudellisen tilanteen selvittämisestä ja sen hallintaan saamisesta. Asiakasta neuvotaan ja ohjataan talouteen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on tilanteestaan perillä oleva, omien asioidensa hoitoon motivoitunut asiakas. Ensimmäisen syksyn aikana jatkettiin yhteistyöverkoston luomista. Kokeiltiin ja arvioitiin erilaisia asiakkaiden vastaanottamisen ja työparityöskentelyn muotoja sekä otettiin verkostopalaverit yhdeksi työskentelymuodoksi. Tiedottamista varten tuotettiin projektin esite. Asiakastyö jatkui projektia edeltävään kokeilutoimintaan osallistuneiden asiakkaiden kanssa. Vuoden 2005 aikana toiminnan piiriin tuli 67 uutta asiakasta ja asiakastapaamisia oli 167 ja puheluita Toimintamallin kehittämisen vaihe Vuosien 2006 ja 2007 aikana projektissa keskityttiin asiakastyöhön. Samanaikaisesti kehitettiin uusia toimintakäytäntöjä, mallinnettiin toimintaa, aloitettiin toiminnan juurruttaminen ja syvennettiin yhteistyösuhteita. Tietoa kerättiin edelleen mm. asiakkaiden elämäntilanteesta ja talousasioista sekä päihde- ja kriminaalitaustan vaikutuksista velkojen järjestelymahdollisuuksiin.

12 6.2.1 Asiakastyön muotoutuminen 12 Asiakastyössä kokeiltiin työparityöskentelyä, mutta siitä luovuttiin. Asiakkaille näytti olevan helpompaa puhua vain yhden työntekijän läsnä ollessa elämänvaiheisiin ja velkojen syntymiseen liittyvistä, usein vaikeista asioista. Asiakkaiden ohjaamisen sisällöt vaihtelivat erilaisten tuen tarpeiden mukaan. Pitkään jatkunut päihteidenkäyttö oli jättänyt moniin asiakkaisiin jälkensä. Monet elivät ensimmäistä kertaa omassa taloudessaan, tottumusta talouden hoitoon ei ollut eikä kaikilla myöskään taitoja selvitä arkielämässä. Talousohjaus oli monen asiakkaan kohdalla käytännön taitojen, kuten laskujen maksamisen opettelua. Havaittiin myös, että kaikki asiakkaat eivät avanneet posteja, ainakaan laskuja, vaan laittoivat ne roskiin tai säilyttivät avaamattomina. Tähän pyrittiin vaikuttamaan mm. pyynnöllä tuoda velkojilta tulleet kirjeet talousohjaukseen. Asiakkaiden henkistä kestävyyttä koetteli ajoittainen toivottomuus, pelot ja häpeä velkaantumisesta ja siihen liittyneistä tapahtumista. Keskeinen osa talousohjausta olikin asiakkaiden voimavarojen tukeminen, neuvonta ja rohkaisu sekä verkostotyö asiakkaiden auttamiseksi. Talousasioissa edettiin asiakkaalle sopivassa tahdissa. Keskusteluissa käsiteltiin elämäntilanteita, häpeää jne. asiakkaan haluamassa laajuudessa, mietittiin, miten niukkojen tulojen varassa eläminen voisi onnistua ja lisävelkaantuminen saataisiin estettyä. Konkreettista apua etsittiin tarkastamalla, mitä avustuksia tai muuta tukea on saatavilla ja autettiin niiden hakemisessa. Velkatilanteen selvittäminen oli keskeistä, sillä lähes jokainen projektiin hakeutunut halusi tietää tilanteestaan. Pohdittiin asiakkaan kanssa yhdessä, mitä veloille on tehtävissä, millä aikavälillä ja tarvitsiko asiakas vertais- tai muuta tukea prosessista selviytymiseen. Yhteistyöverkoston kanssa pyrittiin järjestämään asiakkaalle tarvittavia hoito- ja tukitoimia. Asiakastyöhön aiheutti katkoksellisuutta alkuperäisen rahoituksen päättyminen vuoden 2007 lopussa, mihin mennessä aloitetut asiakasprosessit oli saatettava loppuun. Asiakastyö käynnistyi kuitenkin nopeasti uudelleen, kun päätös jatkorahoituksesta vuodelle 2008 oli saatu. Vuonna 2006 uusia yksilöasiakkaita vastaanotettiin 125, asiakastapaamisia oli 284. Asiakkaita palvelun pariin lähetti 25 eri yhteistyötahoa. Vuonna 2007 uusia yksilöasiakkaita vastaanotettiin 110, asiakastapaamisia oli 203. Vuosien aikana puheluita oli yhteensä Netin kautta tapahtunutta neuvontaa oli vain vähän.

13 13 Tyypillisen asiakkaan ohjausprosessi Asiakas on nuori, vasta 35-vuotias ja velkamäärä on kohtuullinen ( ). Se on saatavissa hallintaan, varsinkin jos / kun asiakas työllistyy. Juuri tällä hetkellä tulot eikä velkahistoria mahdollista velkojen kokonaisjärjestelyä, joten ensiksi otetaan tarkasteluun kiireellisiä toimenpiteitä vaativat asiat. Myös asiakkaan motivaation ylläpitämiselle on tärkeää käynnistää velkojen hoitamistoimet. Sakko on muuntokelpoinen, joten asiakkaan pyynnöstä lähdetään neuvottelemaan maksusopimus sakkoon sekä lisäksi vanhaan vuokrarästiin asunnon vaihtomahdollisuuksien parantamiseksi. Muille velkojille ilmoitetaan asiakkaan tilanteesta. Maksusopimus saadaan sovituksi velkojien kanssa siten, että asiakas maksaa vapaaehtoisesti 20 / kk ulosottoon Oikeusrekisterikeskuksen sakkoa ja 10 / kk entiselle vuokranantajalle. Sakon tultua maksetuksi, vuokranantajalle suoritettava kuukausierä nousee 30 euroon kuukaudessa. Vuokravelkojan kanssa on sovittu, että noudattamalla maksuohjelmaa sovitun 48 kk:n ajan, velkoja luopuu jäljelle jäävästä velkamäärästä. Velka-asioiden selvittämisen jälkeen käydään asiakkaan kanssa läpi muut talouteen liittyvät asiat. Päihdekuntoutuminen on sujunut hienosti, joten lisätuen tarvetta ei tällä hetkellä ole. Sen sijaan työnhaku on jumittunut ja siksi lähdetään kartoittamaan tukitoimien mahdollisuuksia työllistymisen edistämiseksi. Asiakkaan luvalla ja läsnä ollessa otetaan yhteyttä työvoimaviranomaisiin ja järjestetään verkostopalaveri, minkä myötä työllistymisasioiden hoitaminen siirtyy muualle. Talousohjausasiakkuus säilyy tapaamisiltaan harventuneena tukena. Seurataan arjessa pärjäämistä, maksuohjelmien noudattamista sekä tilanteen muutoksia ja niiden vaikutuksia velka-asioissa etenemiseen Infotilaisuudet ryhmille Talousohjauksen kysyntä oli niin suurta, että jo kesällä 2006 aloitettiin uusien yksilöasiakkaiden vastaanottamisen rajoittaminen. Projektin loppuun saakka kysyntä ylitti tarjontamahdollisuudet. Henkilöitä, joita ei voitu ottaa asiakkaiksi, pyrittiin ohjeistamaan puhelimitse ja netin kautta ja / tai ohjaamaan kuntien talous- ja velkaneuvontaan. Tilanne oli hankala asiakkaiden kannalta ja työntekijät kokivat vaikeaksi asiakkaiden käännyttämisen. Myös tiedottaminen kävi ongelmalliseksi, koska kysynnän kasvua oli vältettävä ja toisaalta oli tarve tehdä tunnetuksi jo tuossa vaiheessa tarpeelliseksi osoittautunutta toimintaa. Osaltaan projektin resurssit ylittävään kysyntään vastattiin käynnistämällä ryhmämuotoisten, sekä asiakkaille että työntekijöille suunnattujen infotilaisuuksien pitäminen. Niitä oli kokeiltu jo ensimmäisen toimintavuoden lopulla. Kokemukset olivat myönteisiä, joten käytäntöä kehitettiin edelleen. Toiminnan tultua tunnetuksi infotilaisuuksien järjestämispyyntöjä tuli erilaisilta yhteistyötahoilta ja tilaisuuksia järjestettiin koko projektin toiminnan ajan. Infotilaisuudet olivat sekä asiakastyötä että työntekijöiden koulutusta. Tarkoitus oli myös rohkaista molempia osapuolia asiakkaita selvittämään taloustilannettaan ja työntekijöitä antamaan talousohjausta tai ainakin ottamaan talousasiat puheeksi. Tietoa annettiin mm. siitä, miten maksukyvyttömyys, työttömyys, asunnottomuus, rikosperusteiset velat, ulosotto tms. vaikuttavat talouteen sekä miten ja millaisessa aikataulussa ratkaisuja voisi saada aikaan. Infotilaisuuksissa käytiin läpi myös erilaisia velkojen järjestelykeinoja ja

14 niiden edellytyksiä. Lisäksi asiakkaiden oli mahdollista käydä keskustelemassa talousohjaajien kanssa omasta tilanteestaan. 14 Vuosien aikana pidettiin 48 infotilaisuutta. Niihin osallistui 391 henkilöä, joista 311 oli asiakkaita ja 80 työntekijöitä. Osa infoihin osallistuneista asiakkaista siirtyi yksilöasiakkaiksi Juurruttaminen ja yhteistyö Talousohjauksen juurtumista eri ammattiryhmien ja organisaatioiden käytäntöihin edistettiin siirtämällä vähitellen projektin ohjaus-, neuvonta- ja opastustoiminnan painopistettä yksittäisistä asiakkaista yhä enemmän muille toimijoille kohdistetun tiedon välittämisen suuntaan. Tässä edellä kuvatut infotilaisuudet toimivat yhtenä menetelmänä. Asiakastyön puolella tarjottiin asiakkaan lähettävän tahon työntekijöille mahdollisuus osallistua työparina talousohjausprosessin toteutukseen, jotta he voisivat perehtyä talousohjauksen käytäntöihin. Verkostotyö toimi näin juurruttamisen konkreettisena menetelmänä. Yhteistyöverkostojen rakentamisen perustana oli tieto siitä, että asiakkaiden kokonaisvaltainen tukeminen edellyttää yhteistyön sujuvuutta asiakkaiden kannalta tärkeiden tahojen kanssa. Tämä näkemys vahvistui projektin toteutuksessa, sillä verkostomaisen työskentelyn hyödyt asiakkaille olivat ilmeiset. Toimivan yhteistyön perustana oli yhteinen ymmärrys toiminnan tavoitteista sekä kunkin tehtäväkentästä ja osuudesta niiden toteuttamisessa. Yhteistyökokonaisuudessa talousohjauksen tehtäviä olivat asiakkaiden rohkaiseminen omien talousasioiden selvittämiseen, auttaminen taloudellisen tilanteen hahmottamisessa ja velkatilanteen kartoittamisessa sekä elämäntilanteen niin salliessa myös yksittäisluontoisten ja/tai väliaikaisten ja/tai pienimuotoisten maksuohjelmien eteenpäin viemisessä. Tehtäviin kuului myös verkostotyön organisointi omalta osalta. Talous- ja velkaneuvontaan asiakas ohjattiin, kun hänen olosuhteensa vakiintuivat ja elämä oli hallinnassa siten, että sitoutuminen velkojen kokonaisjärjestelyyn mahdollistui. Yhteistyösuhteet erityisesti Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvontaan ja Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikköön kehittyivät sujuviksi. Keväästä 2006 alkaen talous- ja velkaneuvonnasta nimettiin kaksi työntekijää projektin yhteyshenkilöiksi. Näin muodostunut suora yhteys osoittautui hyvin toimivaksi ja hyödylliseksi asiakkaiden palvelusta toiseen siirtymisen, asioiden sujumisen ja tietojen vaihdon kannalta. Jälkikuntoutusyksikön ja projektin työntekijöiden välisessä yhteistyössä alkoi muotoutua toimintamalli, joka tuki molempien osapuolten tekemää asiakastyötä. Verkostotyö käytännössä oli yhdessä tekemistä Päihdehuollon jälkikuntoutusyksikön työntekijät lähettivät asiakkaita talousohjaukseen ja ottivat osaa asiakkaiden ohjaustapaamisiin. Yhdessä paneuduttiin asiakkaan tilanteeseen, yhdistettiin osaamisia ja yritettiin saada aikaan asiakkaan kannalta toimivia ratkaisuja. Vastuu asiakkaan kokonaistilanteen selvittämisestä ja tarvittavien tukitoimien järjestämisestä oli sosiaalityöntekijöillä. Talousohjaustapaamiset olivat tiedonvaihtoineen oppimistilanteita niin asiakkaille, sosiaalityöntekijöille kuin talousohjaajillekin.

15 Suojatie ry:n kanssa aloitettiin vertaistukitoiminnan kehittäminen vuoden 2006 aikana. Suojatien perustajajäsenet ja aktiivitoimijat näkivät talousohjauksen tärkeäksi toiminnaksi ja osaksi päihdekuntoutusta. He tiedottivat siitä aktiivisesti ja rohkaisivat Suojatiessä kävijöitä selvittämään taloustilannettaan, mikäli siinä oli epäselvyyksiä. He myös auttoivat ohjauksessa olevia mm. asiakirjojen hankkimisessa ja tukivat ohjausprosessissa mukana pysymistä. Ohjaukseen osallistuneet puolestaan toivat uusia asiakkaita toiminnan pariin. Suojatien tiloissa järjestettiin säännöllisesti päivystysluontoisia infotilaisuuksia, joista tiedottamisesta suojatieläiset vastasivat. Vertaistukea oli saatavilla Suojatien toiminnoissa, mutta projektin omana toimintana, vertaistukiryhminä, sitä ei järjestetty. Yhteistyötä diakoniatyön kanssa syvennettiin perehtymällä diakoniatyön käytäntöihin ja keinoihin tukea asiakkaita. Sekä diakonia- että päihdetyön toimijat ohjasivat asiakkaita talousohjauksen piiriin ja olivat tukena talousohjausprosessin jatkuessa. Helsingin seurakuntayhtymä antoi tietoa mm. seurakunnan tarjoamista avustusmahdollisuuksista ja informoi omaa kenttäänsä talousohjaustoiminnasta. Myös nimetty yhdyshenkilö selkiinnytti ja helpotti tiedon siirtymistä ja asioiden etenemistä, kun avustusten hakemisessa yms. tarvittava tieto oli helposti saatavilla. Keväällä 2007 koottiin uudelleen yhteen ne tahot, jotka olivat osallistuneet projektin alkuvaiheiden työstämiseen. Ryhmä sai nimekseen kehittämisryhmä ja siihen osallistuivat Helsingin kaupungilta talous- ja velkaneuvonta ja päihdehuollon jälkikuntoutus, Suojatie ry., Helsingin seurakuntayhtymä sekä projektin edustajat. Ryhmän tehtävänä oli yhteistyöverkoston ylläpito, projektissa kerätyn tiedon hyödyntäminen, talousohjaustoiminnan implementointi ja jatkumisen turvaaminen mahdollisuuksien mukaan sekä talousohjauskoulutusten suunnittelu ja järjestäminen. Osallistujien yhteistoiminnan osalta vahvistettiin jo käytännössä toimivaksi muotoutunut työnjako. Päihdehuollon jälkikuntoutuksen tehtävä oli lähettää asiakkaita talousohjaukseen ja vastata toisaalta lähettämiensä asiakkaiden palveluohjauksesta sekä toimia osaltaan verkoston päihdetyön asiantuntijana. Suojatie ry toimi kehittämisryhmässä kuntoutujanäkökulman ja vertaistuen asiantuntijana. Talous- ja velkaneuvonta toimi velkojen järjestelyn asiantuntijana sekä osallistui verkoston kehittämiseen oman toimialansa puitteissa. Helsingin seurakuntayhtymän diakoniatyö toi hankkeeseen diakoniatyön asiantuntemuksensa sekä avusti kohderyhmään kuuluvia asiakkaita omien avustusmalliensa kautta. Yhteistyö toimi myös Kalliolan setlementin sisällä. Eri toiminnoista ohjattiin asiakkaita talousohjauksen piiriin ja kehitettiin myös vastavuoroista asiakkaita hyödyttävää yhteistyötä esim. Kalliolan kehittämisyksikön Tuettu asuminen -toiminnan kanssa Toiminnan mallintaminen Aktivoivan talousohjauksen mallia työstettiin muun toiminnan ohessa. Toiminnan mallinnuksen tavoitteena oli tiivistää projektin kokeileva ja monitahoinen toiminta muotoon, jota muut toimijat voisivat soveltaa. Mallin perustana on käytännön asiakastyöstä kerätty tieto sekä asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadut palautteet ja kehittämisehdotukset. Luonnos valmistui vuoden 2007 aikana ja se lähetettiin kehittämisryhmälle kommentoitavaksi. Tämän jälkeen aloitettiin mallin testaaminen asiakastyössä.

16 Projektin loppujakso Projektin loppujaksolla jatkettiin edelleen asiakastyötä ja kehitettiin erityisesti jalkautuvia toimintoja. Muita keskeisiä tehtäviä olivat työntekijöille suunnatun kokopäiväisen koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen, talousohjauksen mallin loppuun työstäminen, talousohjausoppaan kirjoittaminen ja testaaminen sekä loppuraportin tuottaminen. Nämä toiminnat olivat osa talousohjauksen jatkuvuuden turvaamista Jalkautuminen Asiakkaiden vastaanottaminen tapahtui pääosin Kalliolan kehittämisyksikön tiloissa, mutta tämän ohessa kehitettiin myös jalkautuvaa toimintaa. Sen ideana oli viedä talousohjauspalvelu sinne, missä ennakoitiin tai tiedettiin olevan asiakkaita, joille ohjauksesta voi olla hyötyä. Jalkautumisen paikkoja olivat Kalliolan omat yksiköt ja yhteistyökumppaneiden toimipaikat. Havaittiin, että toimiminen asiakkaalle tutussa paikassa helpotti hakeutumista ohjaukseen ja talousasioiden puheeksi ottamista. Tärkein jalkautuvan toiminnan paikka oli Harjula, missä toimii sekä Suojatie ry että Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö. Aluksi Harjulassa järjestettiin lähes kuukausittain infotilaisuus, jonka yhteydessä annettiin myös ohjausta. Toimintaa laajennettiin myöhemmin siten, että työntekijä alkoi työskennellä toimipisteessä säännöllisesti useammin kuin kerran kuukaudessa. Tätä jatkettiin lähes projektin päättymiseen saakka. Vuonna 2008 uusia yksilöasiakkaita vastaanotettiin 116, tapaamisia oli 133 ja puheluita 714. Ryhmämuotoisia infoja järjestettiin kymmenen eri tahon kanssa 15 ja niihin osallistui 102 henkilöä. Seuraavana vuonna uusia yksilöasiakkaita oli 36, asiakastapaamisia 67 ja puheluita 659. Infotilaisuuksia järjestettiin kahdeksan, kukin eri tahon kanssa. Niihin osallistui 81 asiakasta ja 41 työntekijää Talousohjauskoulutukset Työntekijöiden koulutusta tehtiin osana projektin toimintaa järjestämällä ryhmämuotoisia infotilaisuuksia, pienimuotoista koulutusta ja tekemällä talousohjaustyötä yhdessä asiakkaan lähettäneen tahon kanssa. Vuoden 2008 aikana järjestettiin lisäksi neljä kokopäiväistä koulutustilaisuutta. Osallistujina oli mm. sosiaalityöntekijöitä, palveluohjaajia, diakoniatyöntekijöitä ja opiskelijoita Helsingin eri toimipisteistä ja oppilaitoksista, yhteensä osallistujia oli 68. Kokopäiväiset koulutukset suunnitteli ja toteutti kehittämisryhmän jäsenistä valittu koulutustiimi. Koulutukset vastasivat sisällöltään projektin toimintaideaa eli talousohjauksen lisäksi esiteltiin niitä ammatillisen ja vertaistuen muotoja, jotka ovat avuksi erityisesti projektin kohderyhmäasiakkaille. Päivän ohjelma eteni asiakasnäkökulmasta hoidollisen ja tukevan asiakastyön kautta projektin talousohjausmalliin ja edelleen talousja velkaneuvonnan ajankohtaisiin asioihin ja velkajärjestelyihin. Osallistujilta saadun palautteen mukaan koulutus koettiin hyödylliseksi ja uutta tietoa antaneeksi. Talousasioiden esiin ottamista ja selvittelyä asiakastyön osana pidettiin

17 17 tärkeänä, mutta talousohjaus koettiin vaikeaksi asiaksi. Moni osallistuja kertoi, ettei ohjaukselle ollut aikaa riittävästi omassa työssä tai sen ei katsottu kuuluvan työnkuvaan, vaan talous- ja velkaneuvonnan toimialaan. Saatu palaute vahvisti osaltaan jo tiedossa ollutta käsitystä siitä, että joukkokoulutukset eivät riitä talousohjauksen juurruttamiseksi osaksi sosiaali- ja muuta auttamistyötä. Lisäksi tarvitaan työpaikkakohtaista konsultoivaa ohjausta ja työpaikoilla ajallisia mahdollisuuksia tietojen kartuttamiseen ja ohjauksen tekemiseen sekä todennäköisesti usein myös työskentelytapojen uudistamista. Projektin viimeisen toimintavuoden aikana sekä sosiaalitoimen yksiköistä että oppilaitoksista tuli lukuisia pyyntöjä talousohjauskoulutuksen järjestämiseen. Tämä muun palautteen lisäksi osoitti talousohjauskoulutuksen tarpeen. Vain murto-osa koulutuspyynnöistä oli mahdollista toteuttaa Käsikirjasta oppaaseen Projektin viimeisenä toimintavuonna työstettiin rinnakkain mallia, opasta ja loppuraporttia siten, että kullekin dokumentille annettiin itsenäinen rooli: toiminnan malli, ohjauksen konkreettinen apuväline sekä toiminnan toteutuksen kuvaus ja arviointi. Mallin viimeistelyssä ja oppaan työstämisessä otettiin huomioon koulutuksissa saatu palaute ja yhteistyötahojen kommentit. Alun perin suunnitelmissa olleen laajasti talousohjausta käsittelevän käsikirjan sijaan päädyttiin työstämään sisällöltään tiivis, perustiedot talousohjauksesta antava opas. Se näytti koulutuksista ja muutoin saadun palautteen mukaan vastaavan paremmin olemassa olevaan tiedon tarpeeseen kuin syvemmin talous- ja velka-asioihin paneutuva käsikirja. Palautteen antajat kaipasivat tietoa ennen muuta velkojen selvittämisestä ja muista talousohjauksen perusasioista helposti käytettävässä muodossa. Tällaisen käytännön työvälineen käyttöön näytti myös olevan valmiutta, mikäli talousohjauksen katsottiin kuuluvan omaan työhön. Näin oppaan tehtäväksi tuli talousohjauksen antamista auttavan tiedon tarjoaminen selkeässä ja hyvin konkreettisessa muodossa. Kytkentää käytännön työhön vahvistettiin vielä lukuisilla asiakastilanne-esimerkeillä. Opas on tarkoitettu työkaluksi työntekijöille, jotka kohtaavat työssään taloutensa hoitamiseen erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita ja se voi olla apuna myös asiakkaille oman tilanteen selvittämisessä. Talousohjausopas oli ensin kehittämisryhmän jäsenten kommentoitavana. Palautteen pohjalta tehtyjen muutosten jälkeen se lähetettiin 15 työntekijälle kommentoitavaksi ja koekäyttöön asiakastyössä. Testaajina oli sosiaalityöntekijöitä, diakoneja, palveluohjaajia ja päihdetyöntekijöitä. Kommenttien mukaan opas on toimiva ja siitä löytyvät talousohjauksessa tarvittavat oleelliset asiat. Konkreettiset asiakasesimerkit auttavat tiedon soveltamista käytännön tilanteissa. Työntekijöiden palaute vahvisti toisaalta jälleen sen, että talousohjausta ei ole helppo ottaa oman työn osaksi. Talousohjausopas päätettiin julkaista vain internetversiona ja sen sisältöä päivitetään säännöllisesti. Opas löytyy osoitteesta: Palautteita talousohjausoppaan testaajilta Kaiken kaikkiaan kattava opas, myös asiakastapausesimerkit työntekijän näkökulmasta ovat valaisevia Toimii hyvin oppaana talousohjauksessa Ulosottolistan lukeminen selveni huomattavasti Velkojatahojen yhteystiedot on myös hyvä ja käyttökelpoinen osio. Opas selventää toki talous- ja velka-asioiden viidakkoa hyvin, kuitenkin olen sitä mieltä, että oman työn ohessa tällaisen talousohjausprosessin vieminen läpi vie liikaa aikaa. Parasta olisi mielestäni, että olisi omat kokeneet ja erikoistuneet työntekijät tämäntyyppistäkin talousohjausta varten.

18 6.3.4 Loppuun saattaminen 18 Projektin sai jatkorahoitusta vuodelle Tehtävät eivät kuitenkaan edistyneet suunnitellulla tavalla, koska projekti joutui toimimaan useita kuukausia yhden työntekijän varassa. Henkilöstön vaihtumiseen ja sairaslomiin liittyneet katkokset olivat näkyneet myös aiemmin projektin toteutuksessa, ennen muuta siinä, että projektissa karttuvaa tietoa ei ehditty työstää ja hyödyntää toivotulla tavalla. Vuoden alkupuolella aloitettiin asiakasmäärän rajoittaminen ja keskityttiin lyhytkestoisempaan neuvontaan. Erityisesti oppaan loppuun työstämisen ja juurruttamistoiminnan osalta oltiin myöhässä ja sen vuoksi haettiin vielä muutaman kuukauden jatkorahoitusta vuodelle Tätä ei myönnetty. Jo saadun rahoituksen turvin projekti jatkui vuoden 2009 heinäkuuhun ja tehtyjä suunnitelmia toteutettiin urakkaluonteisesti työskennellen. Asiakasprosessit saatettiin loppuun joko projektin puitteissa tai ohjaten asiakas jonkin toisen palvelun piiriin. Oli kuitenkin myös useita asiakkaita, joille ei löytynyt vaihtoehtoista ratkaisua talousohjauksen osalta. Osalla ei ollut vielä kykyä toimia kunnallisen talous- ja velkaneuvonnan edellyttämällä tavalla, osa ei halunnut sinne hakeutua. Heille annettiin ohjeistusta, miten jatkossa tulisi toimia, mutta useat tunsivat epävarmuutta, osaavatko toimia oikein. Myös toiminnan mallinnus, talousohjausopas ja osittain myös loppuraportti valmistuivat. Projektin kohderyhmän kanssa työskenteleville suunniteltua talousohjausoppaan käyttöön ohjaavaa konsultoivaa koulutusta ehdittiin toteuttaa vain rajoitetusti. 7 Projektin tuloksellisuus Projektin toiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan suunnitelmissa ja toteutusprosessissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta välttäen prosessikuvaukseen jo sisältyvien arviointien toistamista. Toisaalta vastataan kysymykseen, edistivätkö hankkeen toteutus ja siinä saadut tulokset sitä tarkoitusta, jota varten hanke käynnistettiin. Projektin tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli, jota soveltaen voidaan tukea talousohjauksen ja verkostotyön keinoin syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, erityisesti heitä, joilla on päihdeongelmia ja / tai vankilatausta. Projektissa ei vältytty projektityöhön yleisesti liittyviltä ongelmilta, kuten työntekijöiden vaihtuvuus, työskentely pitkiäkin aikoja yhden työntekijän voimin, haetun jatkorahoituksen epävarmuuteen liittynyt katkoksellisuus sekä ajan loppuminen kesken siten, ettei kaikkia aiottuja toimintoja ehditty tehdä. Osittain näihin projektitoiminnan epävarmuustekijöihin voitiin vastata kiinteäksi kehittyneen yhteistyöverkoston avulla. Verkosto toimi projektin toteutuksen kannattelijana toiminnan hankalissa vaiheissa. Projektin vahvuuksia olivat hyvä suunnittelu, joka sisälsi myös toiminnan kokeilun, toimintamallin selkeytyminen nopeasti sekä se, että monet tarpeellisista yhteistyösuhteista oli luotu jo ennen projektin aloitusta. Ilman asialleen omistautuneita työntekijöitä parhaatkaan suunnitelmat eivät kuitenkaan toteudu. Projektin asiakasmäärä, yhteistyöverkoston laajuus, tilastoinnin huolellisuus ym. kertovat jo sinänsä omistautuneisuudesta, mutta myös valmiudesta työskennellä ainakin ajoittain urakkaluonteisesti. Tulokset kertovat asiakkaiden luottamuksen saavuttamisesta ja

19 yhteistyösuhteiden toimivuudesta Tuotokset ja tietojen kokoaminen Toiminnan jatkuvuuden kannalta projektin tärkeimmät tuotokset ovat talousohjauksen malli ja sitä edelleen konkretisoiva talousohjausopas. Loppuraportti toteutusprosessin arvioivana kuvauksena antaa osaltaan apuvälineitä talousohjauksen soveltamiseen. Tuotoksia koskevat tavoitteet täytettiin. Toimintamallin tuottaminen kohderyhmän kanssa työskentelevien käyttöön oli projektin keskeinen tavoite. Tuotettu Aktivoivan talousohjauksen malli ei ole kohderyhmään sidottu ja näin soveltamisalaltaan tavoiteltua laajempi. Mallia voivat soveltaa eri alojen ammattilaiset työskennellessään sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tarvitsevat erityistä tukea talouden hallintaan saamisessa. Mallissa on kuitenkin huomioitu erityisesti projektin kohderyhmänä olleet päihde- ja kriminaalitaustaiset henkilöt. Toimintamalli korostaa talousasioiden puheeksi ottamisen ja taloustilanteen selvittämisen sekä verkostoyhteistyön tärkeyttä. Malli on tämän raportin liitteenä. Toinen keskeinen tuotos on talousohjausopas, joka on tarkoitettu apuvälineeksi eri alojen ammattilaisille asiakkaiden talousasioiden selvittämiseen. Oppaassa on mm. konkreettisia toimintaohjeita talousasioiden käsittelyyn, velkojien ja muiden asiayhteyden kannalta keskeisten tahojen osoitteita, ulosottolistan tulkintaohjeistus ja esimerkkejä erilaisista asiakastilanteista. Loppuraportissa kuvataan arvioiden projektin toteutusta ja se sisältää myös projektin tuloksellisuuden sisäisen arvioinnin. Loppuraportti toimii apuvälineenä projektin toimintamallin soveltamisessa tuomalla esiin oleellisia toteutuksessa huomioitavia asioita. Muita tuotoksia: Kaksi väliraporttia, projektin esite, koulutusmateriaalit sekä asiakastyöhön, tilastointiin ja palautteiden keräämiseen liittyneet lomakkeet. Projektin yhdeksi tehtäväksi oli jo käynnistysvaiheessa annettu tiedon kokoaminen ja tilastointi asiakkaiden taloudellisesta / elämäntilanteesta, tuen tarpeista ja auttamismahdollisuuksista talousohjauksen keinoin. Tiedon kerääminen suoritettiin seuraavasti: Talousohjausinfoihin osallistuneilta ei kerätty tietoja. Pelkästään kunkin tilanteen edellyttämät tiedot kerättiin asiakkailta, joita tavattiin annettaessa eri alojen työntekijöille konsultoivaa ohjausta sekä asiakkailta, joiden kokonaistilanteesta vastuu ei ollut projektilla. Asiakkaan elämäntilanteen monipuolinen kartoitus ja muutosten seuranta tehtiin kaikkien niiden asiakkaiden osalta, joiden kokonaistilannetta koskeva vastuu oli projektilla. Näitä oli yhteensä 240. Jatkossa esitetyt asiakkaita koskevat luvut perustuvat näin saatuihin tietoihin. Aivan projektin alkuvaiheessa tiedonkeruuta ei juurikaan tehty. Projektissa kertynyt tieto valottaa monin tavoin projektin asiakasryhmän elämäntilanteita, talous- ja velka-asioiden tilaa, velkaantumisen syitä, avun tarpeita sekä auttamisen mahdollisuuksia talousohjauksen ja verkostotyön keinoin. Asiakkaita koskevaa tietoa ei ehditty kuitenkaan riittävästi analysoida, koostaa ja hyödyntää, vaikka asia nähtiin tärkeäksi. Toisaalta projektin toimintamallia työstettiin vuorovaikutuksessa kertyvän tiedon, saatujen kokemusten ja palautteiden kanssa ja näin tuotettiin mallille käytäntöön kytkeytyvä perusta.

20 7.2. Kohderyhmän tavoittaminen 20 Kohderyhmän tavoittamista ei ollut kirjattu projektisuunnitelmissa tavoitteen muotoon, mutta se voitaneen tulkita sellaiseksi, koska projekti oli kohdennettu tietyille kohderyhmille. Tehtävässä onnistuttiin suunnitelmien mukaisesti. Asiakkaiksi hakeutui päihde- ja kriminaalitaustaisia henkilöitä sekä muita ns. syrjäytymisriskissä eläviä. Heidän elämäänsä leimasi monitahoinen huono-osaisuus, elämäntilanteeseen liittyi talous- ja velkaongelmien lisäksi monia muita vaikeuksia. Näiden ihmisten oli arvioitu jäävän julkisen sektorin palvelujen ulkopuolelle ja heidän oletettiin myös hyötyvän eniten projektissa toteutetusta talousohjauksesta. Asiakkaista valtaosa oli kuntoutumisensa eri vaiheissa olevia päihdekuntoutujia. Osa oli aktiivikäyttäjiä. Vain 13 %:lla ei ollut omaa päihdetaustaa ja näistäkin osa oli asiakkaiden perheenjäseniä. Päihteidenkäyttövaiheissa yleisintä oli ollut / oli alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttö (n. 40 %). Päihdeongelmia hoidettiin yleisimmin osallistumalla NA- (50 %) ja / tai AA-ryhmiin (n. 38 %). Muissa vertaisryhmissä kävi 58 %:ia asiakkaista. Osa ryhmistä liittyi esim. laitoksen tai asumisen toimintaan. A-klinikoiden palveluissa oli n. 30 % asiakkaista. Vankilataustaisia tai yhdyskuntapalvelusta suorittavia asiakkaista oli n. 38 %. Projektissa kriminaalitaustalla tarkoitettiin tuomittua vapaudenrajoittamista (ei kuitenkaan esim. vain sakon istumista). Mielenterveyden häiriöitä oli / oli ollut 35 %:lla asiakkaista. Mielenterveyspalveluiden piirissä oli kuitenkin vain noin 14 % asiakkaista ja osa oli ilman kiinteää hoitosuhdetta, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Mielenterveyden häiriöllä tarkoitettiin elämän jossakin vaiheessa diagnosoitua pidempiaikaista, hoitoa vaatinutta sairautta, ei lieviä, lyhytaikaisia ongelmia. Asiakkaista 33 %:lla oli vakiintumaton asumistilanne (asuntola, laitos, sukulaisten / tuttavien luona) tai he olivat asunnottomia. Lisäksi monilla oli väliaikainen vuokrasopimus tai tukiasunto, jossa asumisella oli aikaraja. Työttömiä asiakkaista oli n. 45 % ja koko- tai osa-aikatyössä 24 %. Toimeentulotukea sai n. 66 %. Noin 47 %:lla oli kansa- tai peruskoulutasoinen koulutus, ammattikoulun oli käynyt 22 %, ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 10 % ja opiskelijoita 5 %. Enemmistö asiakkaista oli miehiä, 65 %. Suurin osa oli helsinkiläisiä ja sijoittui iältään vuosien välille. Yksinasuvia oli 68 %. Vähän yli viidesosalla asui samassa taloudessa lapsia. Myös asiakkaiden taloustilanteeseen liittyvät avun ja tiedon tarpeet olivat juuri niitä, joihin talousohjauksessa voitiin vastata. Yleisimmin haettiin apua velkatilanteen selvittämiseen (94 %), maksuohjelmien tekemiseen (78 %) tai yleensä tiedon saamiseen (74 %). Sakot huolettivat 34 %:ia ja vuokrarästit 28 %:ia. Velkamäärä korkoineen oli valtaosalla alle

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Anttinen

Projektipäällikkö Minna Anttinen 2010-2013 Projektipäällikkö Minna Anttinen MIKÄ IHMEEN OSAAVA OHJAUS? Osaava ohjaus on projekti. Sen tavoitteena on luoda moniammatillinen yhteistyö- ja osaamisvaihtomalli, jolla bongata putoavia eli syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti 25-26.1.2017 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Toimeentulotuen Kelasiirron vaikutukset Paljon

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot