Lain mukaan mennään, mutta siellä ollaan meidän puolella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lain mukaan mennään, mutta siellä ollaan meidän puolella"

Transkriptio

1 Lain mukaan mennään, mutta siellä ollaan meidän puolella Aktivoiva talousohjaus -projektin ( ) loppuraportti Sari Ovaskainen Tuula Immonen Krista Ihalainen

2 2 SISÄLLYS 1 Johdanto Tiivistelmä Projektin tausta Projektin tavoitteet, arvot ja kohderyhmä Päämäärä ja tavoitteet Arvot ja toimintaperiaatteet Kohderyhmä Projektin organisointi Projektin resurssit Ryhmät ja yhteistyökumppanit Projektin toteutus Käynnistysvaihe Toimintamallin kehittämisen vaihe Asiakastyön muotoutuminen Infotilaisuudet ryhmille Juurruttaminen ja yhteistyö Toiminnan mallintaminen Projektin loppujakso Jalkautuminen Talousohjauskoulutukset Käsikirjasta oppaaseen Loppuun saattaminen Projektin tuloksellisuus Tuotokset ja tietojen kokoaminen Kohderyhmän tavoittaminen Suoritteet Juurruttaminen Projektin hyödyt ja vaikutukset Toimiva toimintamalli Mitä projektissa opittiin? Asiakkaiden tilanne ja palaute Ei kulutusjuhlintaa Maksukyvyttömiä, ei maksuhaluttomia Poiskäännytetyt Miten ratkoa ns. ilkeitä ongelmia? Liite 1 Aktivoivan talouohjauksen malli...30

3 1 Johdanto 3 Kalliolan setlementin kehittämisyksikössä toteutetun ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Aktivoiva talousohjaus -projektin ( ) tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli, jota soveltaen voidaan tukea talousohjauksen ja verkostotyön keinoin syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, erityisesti heitä, joilla on päihdeongelmia ja / tai vankilatausta. Projektin yhteistyöverkosto osallistui projektin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Projektin käynnistämisen perusteena oli tieto siitä, että henkilöt, joilla velkaantumisen ohella oli monin tavoin ongelmallinen elämäntilanne päihteidenkäytöstä yms. syistä johtuen, syrjäytyivät tai eivät kokeneet saaneensa apua kunnallisesta talous- ja velkaneuvonnasta. Neuvontajärjestelmä oli vakiinnuttanut paikkansa osana 1990-luvulla laajentunutta velkaongelmien hallintajärjestelmää ja näytti palvelevan hyvin henkilöitä, jotka itse hakeutuivat palvelun piiriin ja olivat pystyviä toimimaan sen edellyttämällä tavalla. Samanaikaisesti neuvontapalveluista myös syrjäydyttiin mm. seuraavista syistä: palvelun asettamat edellytykset eivät täyttyneet, vähäiset voimavarat, kyvyttömyys toimia vaaditulla tavalla, epäluottamus viranomaisia kohtaan ja palvelujärjestelmissä toimivien työntekijöiden tiedon puute tarjolla olevista palveluista. Projektissa kehitettiin ja testattiin toimintamalli, jossa yhdistetään matalakynnyksisyys, talousohjauksessa tarvittava asiantuntijuus ja verkostotyö. Työote on talous- ja velkaasioihin keskittyvä, mutta samalla asiakkaan koko elämäntilanteen huomioiva. Asiakkaan monipuolinen tukeminen on mahdollista yhteistyöverkoston yhdistetyin voimin. Projektissa työskenneltiin enimmäkseen päihde- ja / tai vankilataustaisten henkilöiden sekä heidän läheistensä kanssa. Kehitetty toimintamalli ei kuitenkaan ole kohderyhmäsidonnainen, vaan sovellettavissa, kun asiakas tarvitsee erityistä tukea talousasioiden selvittämiseen ja taloutensa hallintaan saamiseen. Malli on tämän loppuraportin liitteenä. Projektissa on tuotettu myös Talousohjausopas, joka on mallia yksityiskohtaisempi, talousohjauksen antamista tukeva käytännön työkalu. Opas löytyy internetistä osoitteesta Mallin ja oppaan tarkoituksena ei ole kouluttaa niiden käyttäjistä talous- ja velkaneuvojia eivätkä ne pyri kattamaan kaikkia talouteen liittyviä asioita. Niiden avulla voi kuitenkin ottaa monta askelta yhdessä asiakkaan kanssa hänen taloutensa hallintaan saamiseksi. Projektin tietojen, kokemusten ja annettujen palautteiden mukaan kehitetyn toimintamallin mukainen työskentely tuottaa hyötyä sekä asiakkaille että yhteiskunnalle. Tämän vuoksi tämäntyyppistä talousohjausta tulisi olla tarjolla. Tarve on siinä määrin suuri ja pysyvä, että sitä ei ole mahdollista hoitaa projektimuotoisilla toiminnoilla. Tässä loppuraportissa kuvataan projektin toteutusprosessi. Projektin arviointi sisältyy prosessikuvaukseen ja sitä täydentää erillinen, sisäisenä arviointina tehty tuloksellisuuden arviointi. Lopuksi pohditaan projektin opetuksia toteutuksessa kertyneiden tietojen ja kokemusten pohjalta.

4 4 2 Tiivistelmä Aktivoiva talousohjaus -projektissa ( ) työskenneltiin päihde- ja / tai kriminaalitaustaisten tai muutoin vaikeassa elämäntilanteessa olevien talous- ja velkaongelmaisen henkilön kanssa. Projektin informaatio-, neuvonta- ja ohjaustoimintoihin osallistui yhteensä 882 eri henkilöä. Yksilöasiakkaiksi hakeutui yhteensä 454 henkilöä, joista 240:ltä koottiin elämän kokonaistilannetta ja sen muutoksia koskevat tiedot. Alla olevat prosenttiluvut pohjautuvat näihin tietoihin. Projektin käynnistäjänä oli tieto siitä, että moniongelmaisissa elämäntilanteissa olevat henkilöt syrjäytyvät kunnallisista talous- ja velkaneuvontapalveluista, eivät saa sieltä apua tai heitä ei lainkaan tavoiteta. Tämä piti paikkansa myös useiden projektin asiakkaiden osalta. Projektin talousohjaukseen voitiin hakeutua ilman ennakkoehtoja. Elämäntilanteen vakiintumattomuus, toimeentulotuen varassa eläminen, asiapapereiden puuttuminen yms. ei ollut este. Toiminnan perustana oli asiakkaan koko elämäntilanteen huomioiminen, luottamukseen perustuva asiakassuhde sekä tuen antaminen yhteistyössä verkoston kanssa. Talouden järjestelyt mahdollistuivat elämäntapamuutosten ja kuntoutumisen myötä. Kiireelliset asiat, esim. vankilatuomioksi muunnettavat sakot tai häätöuhka asunnosta, otettiin heti käsittelyyn. Ylivelkatilanteissa oli kyse monien tekijöiden yhteen kietoutumisesta ja vain harvoin kulutustottumuksista. Velkojen aiheuttajina näkyivät valtaosalla päihderiippuvuus ja työttömyys sekä, usein päihteiden käyttöön liittyen, rikokset. Oli psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia, osaamattomuutta ja kyvyttömyyttä hoitaa asioitaan sekä luki- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, jopa lukutaidottomuutta. Asiakkaiden tilanteissa oli usein kyse vaikeasti ratkaistavista, ns. ilkeistä ongelmista (wicked problems). Asiakkaat eivät olleet maksuhaluttomia, vaan pitkiäkin aikoja elämästään maksukyvyttömiä. Moni asiakas oli valmis tinkimään elinkustannuksistaan voidakseen maksaa velkojaan. Asiakkaat, joille tehtiin velkojen väliaikaisia tai osajärjestelyjä olivat hyvin sitoutuneita sovittujen maksuohjelmien noudattamiseen. Huomion arvoista on se, että kaupunki esiintyi velkojana lähes 70 %:lla asiakkaista. Kuitenkin monet menoista, esim. terveydenhoitoon liittyvät, olisi ollut mahdollista hoitaa toimeentulotuen avulla. Asiakkaat eivät olleet kuitenkaan muistaneet tai osanneet mainita näitä menoja hakemuksessaan. Projektissa kehitetty toimintamalli osoittautui toimivaksi. Talous- ja velkatilanteen selkiyttäminen oli tärkeää, sillä epätietoisuus velkojen määrästä ja oletus, ettei niille voi tehdä mitään, näyttäytyivät kuntoutumisen ja oman tilanteen parantamisen esteenä. Asiakkaista 33 %:lle tehtiin kokonaisvaltaisia velkojen järjestelyjä suoraan velkojien kanssa tai erillisiä yksittäisiä velkoja koskevia maksuohjelmia ja 20 % voitiin ohjata alkutyöskentelyn jälkeen kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan. Valtaosalla sinne ohjatuista oli tavoitteena saada kokonaisvelkajärjestely tai kaupungin sosiaalinen luotto. Yhteiskunnallisia hyötyjä olivat mm. kuntoutumisen eteneminen, säästöt toimeentulotukimenoissa sekä vankilakuluissa vältettäessä sakkojen muuntuminen vankilatuomioksi. Projektissa osoitettiin katteettomaksi oletus, ettei projektin asiakasryhmän velkatilanteille ole tehtävissä mitään. Projektin kokemusten mukaan ns. ilkeiden ongelmien ratkomisen perustana on asiakaslähtöinen työote sekä eri toimijoiden parhaita puolia yhdistävä luottamuksellinen yhteistyö. Kolmas sektori tavoittaa asiakkaita, joilla on epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Se voi myös olla julkisia toimijoita yli sektorirajojen, ja muita osallisia yhteen linkittävä taho. Julkiset palvelut taas ovat välttämättömiä asiakkaiden auttamisessa. Vertaistoimijat ovat tärkeitä tiedon tuojia ja asiakkaiden tukijoita. Oleellista on, että he rakentavat sitä luottamusperustaa, jota ilman toiminnalla ei ole onnistumisen mahdollisuuksia.

5 5 3 Projektin tausta Aktivoiva talousohjaus -projektin taustana oli Kalliolan kehittämisyksikön ja sen yhteistyökumppaneiden toiminnoissa tehdyt havainnot siitä, että velkaantuneet henkilöt, joiden elämäntilanne oli monin tavoin ongelmallinen päihderiippuvuudesta, vankilataustasta tai muista syistä johtuen, eivät saaneet apua kunnallisesta talous- ja velkaneuvonnasta. Usein neuvonta ei edes tavoittanut näitä ihmisiä, vaikka näyttikin palvelevan hyvin henkilöitä, jotka itse hakeutuivat palvelun piiriin ja olivat pystyviä toimimaan sen edellyttämällä tavalla. Palveluiden ulkopuolelle jäämisen syinä olivat mm. asiakkaiden vähäiset voimavarat, epäluottamus viranomaisia kohtaan ja palvelujärjestelmissä toimivien työntekijöiden tiedon puute tarjolla olevista palveluista. Havaittuihin ongelmiin vastaamiseen ei ollut tarjolla valmiita toimintamalleja, joten kehittämisyksikössä käynnistettiin vuonna 2004 kokeilutoiminta tarkoituksena kehittää edellä mainituille ryhmille talousasiat huomioon ottavia tukimuotoja. Katsottiin, että Kalliola kolmannen sektorin toimijana voisi tavoitta sellaisia taloudellisessa ahdingossa olevia, joita kunnallinen talous- ja velkaneuvonta ei tavoita. Kalliolassa oli myös käytettävissä tehtävän edellyttämää päihde- ja projektityön asiantuntemusta sekä laaja yhteistyöverkosto. Kokeilutoimintaa eriteltiin yhteistyökumppaneiden kanssa ja pohdittiin, mitä asioita monin tavoin vaikeissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tukemisessa tulisi ottaa huomioon. Syrjäytymisen ja päihteidenkäytön välinen yhteys näyttäytyi monitahoisena erilaisten asioiden yhteen kietoutumisena. Siihen voi liittyä turvattoman lapsuuden kokemuksia, matala koulutustaso, asunnottomuutta, työttömyyttä ja velkaantumista. Taloudellisten ongelmien havaittiin olevan monien asiakkaiden kohdalla sekä seurausta päihteiden ongelmakäytöstä että syy käytön jatkumiseen. Hoitamaton talous osoittautui yhdeksi syrjäytymisen riskitekijäksi, sillä vaikea velkaantuminen ja päihteiden ongelmakäyttö sekä psyykkiset oireet liittyivät vahvasti yhteen. Tällainen tilanne kuluttaa ihmisen voimavaroja ja syrjäytymisvaara kasvaa. Kuntoutuksen onnistumisen todettiin riippuvan osaltaan siitä, kuinka asiakkaiden arkielämästä selviytymistä kyettäisiin tukemaan. Taloudellisen tilanteen kartoittamisen, velkatilanteen selvittämisen ja tarvittaessa velkojen järjestelemisen katsottiin olevan tärkeä osa kokonaisvaltaista päihdekuntoutusta. Osa kokeilussa mukana olleista oli perheellisiä. Talous- ja muissa vaikeuksissa elävissä perheissä lasten normaali kehitys voi estyä ja vaarana on ongelmien siirtyminen yli sukupolvien. Kokeilu vahvisti käsitystä siitä, että kohdatut asiakkaat tarvitsivat laaja-alaista tukea selviytyäkseen elämässään. Hankalan elämäntilanteen ja maksuvarattomuuden lisäksi auttamisen haasteiksi todettiin monien asiakkaiden kyvyttömyys selvittää itsenäisesti talousasioita, sosiaalisten tukiverkostojen vähäisyys tai puuttuminen, monenlaisten tuki- ja auttamistoimien yhtäaikainen tarve sekä paheneva syrjäytymiskierre. Oli tarpeen kehittää tukimuotoja, jossa yhdistettäisiin järjestötoiminnalle ominaisia toimintatapoja, kuten matalakynnyksisyys ja vertaistuki sekä talousneuvontaan liittyvä asiantuntijuus ja verkostotyö monipuolisen avun saamiseksi kohderyhmien ihmisille. Kokeilutoiminnan pohjalta päätettiin toteuttaa Aktivoiva talousohjaus -projekti, johon saatiin Raha-automaattiyhdistyksen kolmen vuoden rahoitus vuosille sekä jatkorahoitus vuodelle Projektirahoituksen turvin projektin toimintaa voitiin jatkaa vuoden 2009 heinäkuun loppuun saakka.

6 4 Projektin tavoitteet, arvot ja kohderyhmä Päämäärä ja tavoitteet Alkuperäisen projektisuunnitelmassa Aktivoiva talousohjaus -projektin päämääräksi asetettiin päihde- ja kriminaalitaustaisten palvelujärjestelmän kehittäminen, syrjäytymiskierteen syvenemisen ehkäiseminen setlementtityön, talousohjauksen ja kansalaistoiminnan keinoin sekä maksuvarattomien kohderyhmään kuuluvien sosiaalisten suoriutumisedellytysten kehittäminen. Tavoitteet olivat: 1. Tuetaan maksuvarattomia päihde- ja kriminaalitaustaisia sekä heidän perheitään sosiaalisen ja juridisen tuen keinoin. 2. Kehitetään setlementtityöperustaista palvelumallia syrjäytyneille maksuvaikeuksissa oleville. 3. Kehitetään verkostoyhteistyötä virallisen palvelujärjestelmän ja järjestöjen kanssa tavoitteena madaltaa kynnystä tulla palveluiden piiriin. 4. Luodaan aktivoivan talousohjauksen malli kohderyhmän kanssa työskentelevien käyttöön. Projektin päämäärästä keskusteltaessa todettiin sekä syrjäytymiskierteen syvenemisen ehkäisemisen että sosiaalisten suoriutumisedellytysten kehittämisen olevan sisällöltään epäselviä ilmaisuja. Lisäksi ne viittasivat sen tyyppisiin asioihin, joiden toteutumista ei olisi voitu projektin puitteissa arvioida. Päädyttiin yksinkertaisempaan sisältöön, jonka mukaan projektin tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli, jota soveltaen voidaan tukea talousohjauksen ja verkostotyön keinoin syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, erityisesti heitä, joilla on päihdeongelmia ja / tai vankilatausta. Projektin tavoitteita ei juuri muutettu toteutuksen aikana, vaan kohderyhmän tukeminen talousasiat keskeisesti huomioiden, verkostoyhteistyö ja toimintamallin tuottaminen pysyivät tavoitteina. Ajattelutavassa tapahtui kuitenkin muutosta verrattaessa alkuperäistä suunnitelmaa projektin myöhemmissä vaiheissa tehtyihin työskentelyn kuvauksiin. Jo alkuvaiheessa luovuttiin sosiaalisen ja juridisen tuen erottelusta ja suuntauduttiin yhä selkeämmin kehittämään työskentelytapaa, jossa talousasioihin keskittymisen ohella otetaan huomioon asiakkaan koko elämäntilanne sekä hyödynnetään asiakkaan auttamisessa yhteistyöverkostoa. Prosessin kuluessa korostuivat myös koulutustavoitteet sekä työntekijöiden koulutuksen mieltäminen osaksi projektin toteutusta. Alun perin ajatuksena oli tuottaa malli ja luoda sen käyttöön ottoa varten koulutusohjelma. Eri muodoin projektin aikana toteutettu koulutus suunnattiin työntekijöille, jotka työskentelevät kohderyhmän tai muiden erityistä tukea talousasioiden selvittelyyn tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Alkuvaiheen suunnitelmana oli myös tuottaa talousohjauksen käsikirja, mutta työntekijöiltä saadun palautteen perusteella päädyttiin työstämään käytännön työssä helposti hyödynnettävä, käsikirjaa pienimuotoisempi talousohjauksen opas. Tavoitteeksi tuli saada sen hyödyntäjiksi mahdollisimman laaja työntekijöiden joukko.

7 4.2 Arvot ja toimintaperiaatteet 7 Aktivoiva talousohjaus -projektin toteutus perustui setlementtiarvoihin, jotka Kalliolassa on muotoiltu seuraavasti: Erilaisuuden hyväksyminen Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Käytännön työssä arvot tarkoittivat mm. seuraavantyyppisiä asioita. Asiakkaan ihmisarvoa, ainutlaatuisuutta ja itsemääräämisoikeutta tuli kunnioittaa. Asiakassuhde perustui yhdenvertaisuuteen, vapaaehtoisuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Luottamuksellisuuden periaate koski kaikkia esiin tulleita asioita. Halutessaan asiakas voi asioida palvelussa nimettömänä. Kokonaistilanteen kartoitus ja velkojen järjesteleminen vaativat kuitenkin henkilötietojen saamisen. Talousohjaajan tehtävä oli ohjata ja tukea asiakasta itsenäiseen asioiden hoitoon. Tarkoituksena ei ollut tehdä asiakkaan puolesta niitä asioita, mitkä hän itsekin voi tehdä. Asiakkaalle annettiin riittävästi aikaa, selkeät ohjeet ja tarvittavaa tukea asioidensa selvittelyyn. Tähän periaatteeseen viittaa projektin nimessä esiintyvä aktivoiva-termi. Matalakynnyksisyys tarkoitti projektissa sitä, että asiakas voi hakeutua tai hänet voitiin ohjata palvelun pariin ilman ennakkoehtoja. Talousohjausta saadakseen asiakkaalla ei tarvinnut olla tietoa taloudellisesta tilanteestaan eikä siihen vaikuttavista asioista. Hän voi tulla palvelun pariin ilman asiapapereita ja tositteita. Elämäntilanne voi olla vakiintumaton ja siihen voi kuulua päihteiden käyttö ja kriminaalikäyttäytyminen. (Toimintaperiaatteista lisää talousohjauksen mallissa, liite 1). Talousohjausprosessia toteutettiin suhteuttamalla toimet asiakkaan tilanteeseen ja harkittiin yhdessä mahdollisuudet sitoutua toimenpiteiden asettamiin vaatimuksiin. Projektin työntekijöiden osalta pidettiin tärkeänä kouluttautumismahdollisuuksien turvaamista. Projektin aikana työntekijät osallistuivat useisiin koulutuksiin, aiheina atk- ja projektiosaaminen, päihde- ja peliriippuvuus, vertaistukitoiminta ja velkaneuvonta. Työnohjaus kuuluu kehittämisyksikön käytäntöihin kaikissa toiminnoissa. 4.3 Kohderyhmä Alun perin Aktivoiva talousohjaus -projektin toiminta kohdistettiin ennen muuta taloudellisissa vaikeuksissa oleville, pääkaupunkiseudulla asuville päihde- ja / tai kriminaalitaustaisille henkilöille sekä heidän perheenjäsenilleen. Matalakynnyksisyyden periaatteella toteutetussa projektissa ei kuitenkaan asetettu rajauksia asiakkuudelle, vaan ohjauksen piiriin saattoi hakeutua vapaasti. Suurin osa asiakkaista oli päihdekuntoutujia, mutta useilla oli myös mielenterveysongelmia tai peliriippuvuutta. Useimpien elämäntilanne oli vakiintumaton, elämänhallinnassa oli vaikeuksia ja sen ylläpito edellytti usean tahon tukitoimia. Monet asiakkaista olivat päihteiden käytöstä toipumisen alkuvaiheessa, tai toipumisen prosessi oli pysähtynyt. Näissä tilanteissa talouteen liittyvien asioiden selvittäminen toimi prosessin tukijana tai askeleena eteenpäin.

8 8 Useat projektin asiakkaista eivät olleet osanneet tai halunneet mennä kunnallisen talousja velkaneuvonnan asiakkaiksi, eivät olleet saaneet sieltä riittävää apua tai asiakkuus oli jostakin syystä evätty. Esteinä asiakkuudelle saattoi olla elämäntilanteen vakiintumattomuus esimerkiksi päihteiden käytön ja / tai toimeentulon varassa elämisen vuoksi. Neuvonta- ja muun viranomaispalvelun piiriin ei puolestaan uskallettu hakeutua, mikäli elämäntapaan kuului vielä rikollisuutta tai jos jossakin elämänvaiheessa oli käytetty väärin sosiaalitukia. Projektin asiakkaista lähes kolmannes oli kuitenkin selvitellyt talouteen liittyviä asioita ennen projektiin tuloa, valtaosa velkaneuvonnassa tai päihdehoidon osana. Kaikki olivat kokeneet saaneensa tietoa ja ohjausta riittämättömästi ja siksi asiat olivat jääneet hoitamatta. Yhtenä syynä tähän on se, että omaksutuilla toimintatavoilla ei voida vastata normaalitilanteesta kovin paljon poikkeaviin tarpeisiin. Projektin asiakkaista monet kokivat hankalaksi asioiden hoitamisen palvelun edellyttämällä tavalla, mm. tarvittavien asiapapereiden hankkiminen koettiin vaikeaksi. Taustalla oli kokemattomuutta toimia viranomaispalveluissa sekä useilla asiakkailla luki- ja hahmotusvaikeuksia ja monenlaista osaamattomuutta asioiden hoitamisessa. Projektin tyypillinen asiakas on helsinkiläinen noin 35-vuotias mies. Hän on käynyt peruskoulun ja ollut pitkään työttömänä. Työsuhteet ovat olleet lyhyitä, eikä hänellä ole koulutuksen kautta tai muutoin saatua ammatillista pätevyyttä. Tuloina ovat Kelan maksama työmarkkinatuki ja asumistuki. Lisäksi hän joutuu hakemaan toimeentulotukea mm. sairasmenoihin. Hänen velkaantumisensa on syntynyt päihteiden käytön aikana ja velkojen järjestelyä vaikeuttaa työttömyys. Päihdekuntoutus on päättynyt, mutta pysyäkseen päihteettömänä hän käy AA-/ NA-kokouksissa. Tiedon Aktivoiva talousohjaus -projektista hän on saanut kaveriltaan. Asiakas hakee palvelulta tukea selvittääkseen velkansa ja tietoa niiden järjestelymahdollisuuksista. Lisäksi hän toivoo saavan tukea työnhakuun. Velkaa asiakkaalla on noin Se muodostuu perintätoimistojen, Oikeusrekisterikeskuksen ja kaupungin saatavista. Velat ovat syntyneet mm. vanhoista vuokrarästeistä, sakosta, korvausvaateesta, terveydenhoidon laskuista ja tarkastusmaksuista. Osaa veloista yritetään periä ulosoton kautta. Pakkoperintää ei ole kuitenkaan voitu toteuttaa, koska asiakkaan nettotulot jäävät alle ulosmittauksen suojaosuuden. Velat palautuvat takaisin velkojille ja asiakkaan luottotietorekisteriin tulee merkintä varattomuudesta. Useiden varattomuusmerkintöjen lisäksi luottotiedoissa ei ole muita merkintöjä, koska velat ovat vanhoja ja niihin liittyvät yksipuoliset velkomustuomiomerkinnät ovat jo poistuneet rekisteristä. Merkinnät vaikuttavat kuitenkin arjen toimintoihin, vaikeuksia on tullut puhelinliittymän avaamisessa, vakuutuksen saamisessa ja asunnon vaihtamisessa.

9 9 5 Projektin organisointi 5.1 Projektin resurssit Aktivoiva talousohjaus -projektia toteutettiin Ray:n rahoituksella ja sitä hallinnoi Kalliolan kehittämisyksikkö. Projekti toimi Kalliolan setlementin tiloissa, aluksi Itä-Pasilassa, josta muutettiin Kalliolan setlementtitaloon Sturenkadulle. Projektivastaavana toimi kehittämisyksikön johtaja, joka vastasi taloudesta yhteistyössä Kalliolan setlementin taloushallinnon kanssa ja osallistui projektin toteutukseen. Projektityöntekijät vastasivat yhdessä projektin käytännön toteuttamisesta: asiakastyöstä, verkostoyhteistyöstä, käytössä olleiden lomakkeiden suunnittelemisesta, tilastoinnista, koulutuksista, talousohjausmallin ja -oppaan ja loppuraportin tekemisestä. Projektin työntekijät vaihtuivat useasti eikä yksikään ollut mukana koko projektin ajan. Mallin, oppaan ja loppuraportin työstämiseen osallistuivat myös kehittämisyksikön kehittämissuunnittelija ja niitä kommentoineet kehittämisryhmän jäsenet. Talousohjausopasta testasi 15 eri yhteistyötahojen työntekijää. Myös muissa toiminnoissa resursseina olivat yhteistyökumppanit sekä vapaaehtoiset. 5.2 Ryhmät ja yhteistyökumppanit Projektin työn avuksi perustettiin ohjausryhmä. Sen tehtävänä oli projektin linjaaminen, tukeminen, käytännön ideointiapu, tiedotus, seuranta, kehittämistyön mallintamiseen osallistuminen sekä jäsenten asiantuntijuuden tuominen projektin käyttöön. Ohjausryhmän jäseninä olivat Pentti Kivinen-Aalto (Helsingin seurakuntayhtymä, myöh. Hgin kaupunki), Marianne Rikama (Helsingin kaupunki, talous- ja velkaneuvonta), Jorma Soini (Sininauhasäätiö), Matti Huunan-Seppälä (Sininauhaliitto), Liisa Kallio, Sari Ovaskainen (projektityöntekijä), Matti Rajamäki, Veikko Väisänen sekä ryhmän toiminnan loppuvaiheessa Krista Ihalainen (projektityöntekijä) ja Tuula Immonen Kalliolan setlementistä. Ryhmä kokoontui projektin aikana yhteensä 11 kertaa ja se lopetti toimintansa marraskuussa Projektin alkuvaiheessa tukena oli myös yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä oli yhteistyöverkostojen kehittäminen, hyvien käytäntöjen levittäminen, tiedottaminen, seuranta sekä uusien yhteistoiminnallisten hankkeiden ideointi ja arviointi. Ryhmän jäseninä olivat Pekka Mäki (Helsingin talous- ja velkaneuvonta), Minna Mattila (Takuu- Säätiö), Ismo Valkoniemi (Sininauhaliitto), Marjo Tervo (Päihdeasiamiehen toimisto), Timo Lemmetyinen, Sari Ovaskainen, Matti Rajamäki ja Veikko Väisänen Kalliolan setlementistä. Keväällä 2007 koottiin alun perin projektin suunnitteluun osallistuneista tahoista kehittämisryhmä ylläpitämään luotua yhteistyöverkostoa, hyödyntämään projektissa kerättyä tietoa ja turvaamaan mahdollisuuksien mukaan talousohjaustoiminnan implementointi ja jatkuvuus. Ryhmän tehtävänä oli myös eri ammattiryhmille tarkoitettujen talousohjauskoulutusten suunnittelu ja järjestäminen, minkä toteutti ryhmän jäsenistä valittu koulutustiimi.

10 10 Ryhmän jäseninä olivat: Marianne Rikama ja Juha Neuvonen (Hgin kaupungin talous- ja velkaneuvonta), Anne Kostiainen, Liisa Merivuori, Pentti Kivinen-Aalto (Helsingin seurakuntayhtymä), Tuula Jauhiainen (Hgin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö), Ari Huldén (Suojatie ry), Matti Rajamäki, Veikko Väisänen ja Sari Ovaskainen sekä vuodesta 2008 Tuula Immonen ja Krista Ihalainen (Kalliolan setlementti). Projektin yhteistyötahot ja / tai tukiverkostot liittyivät mm. Kelaan ja sosiaaliviranomaisiin: toimeentulotuki, elatus- ja huoltajuusasiat, sosiaaliohjaajien palvelut, kuntoutus, kotipalvelu, välitystiliasiakkuus jne. Asunnon tarjoajiin; asunnon hakeminen ja asumisen turvaaminen, palveluasunnot, tukiasunnot, tilapäisasunnot jne., mm. Y-Säätiö, S-Asunnot / Ässäkodit, Terveydenhuoltoon: omalääkäri, mielenterveystoimisto jne. Päihde- tai kriminaalihuoltoon: mm. Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö, A-klinikat, Krits, vankilat. Työvoimaviranomaisiin: kurssit, koulutus ja työllistäminen. Kalliolan omiin toimintoihin: mm. asunnot, asukastoiminta, tuettu asuminen ja tukihenkilötoiminta, päihdeyksiköt. Järjestöjen ja yritysten palveluihin ja toimintoihin: esim. Suojatie ry, Kehityspiikki Oy, Riihenaika Oy. Yhteistyötahot lähettivät asiakkaitaan talousohjaukseen tai talousohjauksesta ohjattiin asiakkaita heidän tarjoamiensa palvelujen ja toimintojen pariin. Eri toimipaikkojen henkilökunnalla oli myös mahdollisuus kysyä neuvoa asiakkaidensa talousasioista projektin työntekijöiltä. Yhteistyöalueeseen kuului myös Setlementtinuorten liitto ry:n Haltsaa projekti, jonka ohjausryhmään projektin työntekijä kuului. 6 Projektin toteutus 6.1 Käynnistysvaihe Aktivoiva talousohjaus -projekti käynnistyi maaliskuun alussa 2005 alkuperäistä suunnitelmaa noudattaen juristivetoisesti. Suunnitelman mukaan asiakkaiden neuvonnassa oli tarkoitus yhdistää juridista ja sosiaalialan tietämystä, joten lakimiehen työpariksi rekrytoitiin keväällä sosiaalipuolen työtekijä. Hän lopetti työsuhteen jo muutaman kuukauden kuluttua. Seuraavan työntekijän valinta heijastaa mainitusta kaksijakoisuudesta irrottautumista, sillä siinä korostui talousohjaukseen liittyvien asioiden hallinta yhdistyneenä asiakas- ja verkostotyöpystyvyyteen. Projektissa suuntauduttiin kehittämään asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioon ottavaa toimintamallia. Syksyn aikana jatkettiin projektisuunnitelman tarkentamista määrittelemällä toimintastrategia ja periaatteet. Strategian mukaisesti työntekijän tuli selvittää asiakkaan taloudellinen kokonaistilanne, ohjata hakemaan saatavilla olevia etuuksia sekä antaa neuvontaa mahdollisuuksista saada talous hallintaan (mm. vapaaehtoiset maksusuunnitelmat ja velkajärjestelyt) ja avustaa mahdollisuuksien käyttämisessä. Myös asiakkaan hoitosuhteista tuli keskustella, jotta osattaisiin ohjata hänet tarvittavien hoito- ja tukitoimien piiriin.

11 11 Strategian mukaan oli tärkeää kerätä tietoa projektin asiakkaiden taloudellisesta tilanteesta, avun ja tuen tarpeista sekä talousohjauksen tarpeesta ja käyttökelpoisuudesta asiakkaiden elämäntilanteen parantamisessa. Tällaista tietoa ei ollut aiemmin kerätty. Tiedon keräämisen keskeiseksi menetelmäksi vakiintui asiakkaiden kokonaistilanteen kartoitus ja seuranta. Kartoituksen osa-alueet olivat: asumis- ja perhetilanne, toimeentulo, koulutus- ja työhistoria, terveydentila ja hoitosuhteet, rikostausta sekä tukiverkoston olemassa olo ja tuen tarve. Näillä kaikilla voi, asiakkaan tilanteesta riippuen, olla merkitystä talouden hallintaan saamisen kannalta. Ensimmäisen toimintavuoden lopulla valmistuivat lomakkeet kokonaistilanteen kartoitukseen, asiakasseurantaan, yhteistyötoimintaan ja palautearvioihin. Lisäksi työstettiin ohjeistuslomake velkojatahojen selvittämiseksi, erilaisia saldokyselylomakkeita, maksuvaralaskelmia ja velkaluetteloita. Myös yhteistyösuhteiden ylläpito ja kehittäminen katsottiin strategiassa oleellisiksi projektin toteutuksen kannalta. Pyrkimykseksi tuli palveluohjauksellinen toiminta, jolloin asiakkaiden ohjaaminen voisi tapahtua vastavuoroisesti projektiin ja projektista muihin tukitoimintoihin. Projektin tuli omassa toiminnassaan rohkaista asiakkaita muiden palveluiden pariin. Verkostotyö olikin merkittävä osa koko projektin toteutusta. Sitä tehtiin käytännöllisenä ja konkreettisena asiakkaita tukevana yhteistyönä. Projektin tehtäväksi katsottiin myös erilaisten toimintojen, kuten jalkautuvan talousohjauksen ja kansalaistoiminnan kokeilu. Asiakastyön periaatteiksi kirjattiin mm. seuraavaa: Asiakas voi tulla tapaamisiin halutessaan nimettömänä. Tietojen puuttuessakin voidaan keskustella asiakkaan tilanteesta ja antaa yleistä talousneuvontaa. Kirjataan kaikki asiakaskäynnit, mutta ei pidetä asiakasrekisteriä. Seurantaa, raportointia ja tilastointia varten kerätään tiedot ilman asiakastunnisteita. Asiakas ohjataan tarpeen mukaan muiden tarvittavien tukipalveluiden piiriin. Luodaan tarvittaessa asiakkaille riittävä tukiverkosto Asiakasta tuetaan ja rohkaistaan ottamaan vastuu taloudellisen tilanteen selvittämisestä ja sen hallintaan saamisesta. Asiakasta neuvotaan ja ohjataan talouteen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on tilanteestaan perillä oleva, omien asioidensa hoitoon motivoitunut asiakas. Ensimmäisen syksyn aikana jatkettiin yhteistyöverkoston luomista. Kokeiltiin ja arvioitiin erilaisia asiakkaiden vastaanottamisen ja työparityöskentelyn muotoja sekä otettiin verkostopalaverit yhdeksi työskentelymuodoksi. Tiedottamista varten tuotettiin projektin esite. Asiakastyö jatkui projektia edeltävään kokeilutoimintaan osallistuneiden asiakkaiden kanssa. Vuoden 2005 aikana toiminnan piiriin tuli 67 uutta asiakasta ja asiakastapaamisia oli 167 ja puheluita Toimintamallin kehittämisen vaihe Vuosien 2006 ja 2007 aikana projektissa keskityttiin asiakastyöhön. Samanaikaisesti kehitettiin uusia toimintakäytäntöjä, mallinnettiin toimintaa, aloitettiin toiminnan juurruttaminen ja syvennettiin yhteistyösuhteita. Tietoa kerättiin edelleen mm. asiakkaiden elämäntilanteesta ja talousasioista sekä päihde- ja kriminaalitaustan vaikutuksista velkojen järjestelymahdollisuuksiin.

12 6.2.1 Asiakastyön muotoutuminen 12 Asiakastyössä kokeiltiin työparityöskentelyä, mutta siitä luovuttiin. Asiakkaille näytti olevan helpompaa puhua vain yhden työntekijän läsnä ollessa elämänvaiheisiin ja velkojen syntymiseen liittyvistä, usein vaikeista asioista. Asiakkaiden ohjaamisen sisällöt vaihtelivat erilaisten tuen tarpeiden mukaan. Pitkään jatkunut päihteidenkäyttö oli jättänyt moniin asiakkaisiin jälkensä. Monet elivät ensimmäistä kertaa omassa taloudessaan, tottumusta talouden hoitoon ei ollut eikä kaikilla myöskään taitoja selvitä arkielämässä. Talousohjaus oli monen asiakkaan kohdalla käytännön taitojen, kuten laskujen maksamisen opettelua. Havaittiin myös, että kaikki asiakkaat eivät avanneet posteja, ainakaan laskuja, vaan laittoivat ne roskiin tai säilyttivät avaamattomina. Tähän pyrittiin vaikuttamaan mm. pyynnöllä tuoda velkojilta tulleet kirjeet talousohjaukseen. Asiakkaiden henkistä kestävyyttä koetteli ajoittainen toivottomuus, pelot ja häpeä velkaantumisesta ja siihen liittyneistä tapahtumista. Keskeinen osa talousohjausta olikin asiakkaiden voimavarojen tukeminen, neuvonta ja rohkaisu sekä verkostotyö asiakkaiden auttamiseksi. Talousasioissa edettiin asiakkaalle sopivassa tahdissa. Keskusteluissa käsiteltiin elämäntilanteita, häpeää jne. asiakkaan haluamassa laajuudessa, mietittiin, miten niukkojen tulojen varassa eläminen voisi onnistua ja lisävelkaantuminen saataisiin estettyä. Konkreettista apua etsittiin tarkastamalla, mitä avustuksia tai muuta tukea on saatavilla ja autettiin niiden hakemisessa. Velkatilanteen selvittäminen oli keskeistä, sillä lähes jokainen projektiin hakeutunut halusi tietää tilanteestaan. Pohdittiin asiakkaan kanssa yhdessä, mitä veloille on tehtävissä, millä aikavälillä ja tarvitsiko asiakas vertais- tai muuta tukea prosessista selviytymiseen. Yhteistyöverkoston kanssa pyrittiin järjestämään asiakkaalle tarvittavia hoito- ja tukitoimia. Asiakastyöhön aiheutti katkoksellisuutta alkuperäisen rahoituksen päättyminen vuoden 2007 lopussa, mihin mennessä aloitetut asiakasprosessit oli saatettava loppuun. Asiakastyö käynnistyi kuitenkin nopeasti uudelleen, kun päätös jatkorahoituksesta vuodelle 2008 oli saatu. Vuonna 2006 uusia yksilöasiakkaita vastaanotettiin 125, asiakastapaamisia oli 284. Asiakkaita palvelun pariin lähetti 25 eri yhteistyötahoa. Vuonna 2007 uusia yksilöasiakkaita vastaanotettiin 110, asiakastapaamisia oli 203. Vuosien aikana puheluita oli yhteensä Netin kautta tapahtunutta neuvontaa oli vain vähän.

13 13 Tyypillisen asiakkaan ohjausprosessi Asiakas on nuori, vasta 35-vuotias ja velkamäärä on kohtuullinen ( ). Se on saatavissa hallintaan, varsinkin jos / kun asiakas työllistyy. Juuri tällä hetkellä tulot eikä velkahistoria mahdollista velkojen kokonaisjärjestelyä, joten ensiksi otetaan tarkasteluun kiireellisiä toimenpiteitä vaativat asiat. Myös asiakkaan motivaation ylläpitämiselle on tärkeää käynnistää velkojen hoitamistoimet. Sakko on muuntokelpoinen, joten asiakkaan pyynnöstä lähdetään neuvottelemaan maksusopimus sakkoon sekä lisäksi vanhaan vuokrarästiin asunnon vaihtomahdollisuuksien parantamiseksi. Muille velkojille ilmoitetaan asiakkaan tilanteesta. Maksusopimus saadaan sovituksi velkojien kanssa siten, että asiakas maksaa vapaaehtoisesti 20 / kk ulosottoon Oikeusrekisterikeskuksen sakkoa ja 10 / kk entiselle vuokranantajalle. Sakon tultua maksetuksi, vuokranantajalle suoritettava kuukausierä nousee 30 euroon kuukaudessa. Vuokravelkojan kanssa on sovittu, että noudattamalla maksuohjelmaa sovitun 48 kk:n ajan, velkoja luopuu jäljelle jäävästä velkamäärästä. Velka-asioiden selvittämisen jälkeen käydään asiakkaan kanssa läpi muut talouteen liittyvät asiat. Päihdekuntoutuminen on sujunut hienosti, joten lisätuen tarvetta ei tällä hetkellä ole. Sen sijaan työnhaku on jumittunut ja siksi lähdetään kartoittamaan tukitoimien mahdollisuuksia työllistymisen edistämiseksi. Asiakkaan luvalla ja läsnä ollessa otetaan yhteyttä työvoimaviranomaisiin ja järjestetään verkostopalaveri, minkä myötä työllistymisasioiden hoitaminen siirtyy muualle. Talousohjausasiakkuus säilyy tapaamisiltaan harventuneena tukena. Seurataan arjessa pärjäämistä, maksuohjelmien noudattamista sekä tilanteen muutoksia ja niiden vaikutuksia velka-asioissa etenemiseen Infotilaisuudet ryhmille Talousohjauksen kysyntä oli niin suurta, että jo kesällä 2006 aloitettiin uusien yksilöasiakkaiden vastaanottamisen rajoittaminen. Projektin loppuun saakka kysyntä ylitti tarjontamahdollisuudet. Henkilöitä, joita ei voitu ottaa asiakkaiksi, pyrittiin ohjeistamaan puhelimitse ja netin kautta ja / tai ohjaamaan kuntien talous- ja velkaneuvontaan. Tilanne oli hankala asiakkaiden kannalta ja työntekijät kokivat vaikeaksi asiakkaiden käännyttämisen. Myös tiedottaminen kävi ongelmalliseksi, koska kysynnän kasvua oli vältettävä ja toisaalta oli tarve tehdä tunnetuksi jo tuossa vaiheessa tarpeelliseksi osoittautunutta toimintaa. Osaltaan projektin resurssit ylittävään kysyntään vastattiin käynnistämällä ryhmämuotoisten, sekä asiakkaille että työntekijöille suunnattujen infotilaisuuksien pitäminen. Niitä oli kokeiltu jo ensimmäisen toimintavuoden lopulla. Kokemukset olivat myönteisiä, joten käytäntöä kehitettiin edelleen. Toiminnan tultua tunnetuksi infotilaisuuksien järjestämispyyntöjä tuli erilaisilta yhteistyötahoilta ja tilaisuuksia järjestettiin koko projektin toiminnan ajan. Infotilaisuudet olivat sekä asiakastyötä että työntekijöiden koulutusta. Tarkoitus oli myös rohkaista molempia osapuolia asiakkaita selvittämään taloustilannettaan ja työntekijöitä antamaan talousohjausta tai ainakin ottamaan talousasiat puheeksi. Tietoa annettiin mm. siitä, miten maksukyvyttömyys, työttömyys, asunnottomuus, rikosperusteiset velat, ulosotto tms. vaikuttavat talouteen sekä miten ja millaisessa aikataulussa ratkaisuja voisi saada aikaan. Infotilaisuuksissa käytiin läpi myös erilaisia velkojen järjestelykeinoja ja

14 niiden edellytyksiä. Lisäksi asiakkaiden oli mahdollista käydä keskustelemassa talousohjaajien kanssa omasta tilanteestaan. 14 Vuosien aikana pidettiin 48 infotilaisuutta. Niihin osallistui 391 henkilöä, joista 311 oli asiakkaita ja 80 työntekijöitä. Osa infoihin osallistuneista asiakkaista siirtyi yksilöasiakkaiksi Juurruttaminen ja yhteistyö Talousohjauksen juurtumista eri ammattiryhmien ja organisaatioiden käytäntöihin edistettiin siirtämällä vähitellen projektin ohjaus-, neuvonta- ja opastustoiminnan painopistettä yksittäisistä asiakkaista yhä enemmän muille toimijoille kohdistetun tiedon välittämisen suuntaan. Tässä edellä kuvatut infotilaisuudet toimivat yhtenä menetelmänä. Asiakastyön puolella tarjottiin asiakkaan lähettävän tahon työntekijöille mahdollisuus osallistua työparina talousohjausprosessin toteutukseen, jotta he voisivat perehtyä talousohjauksen käytäntöihin. Verkostotyö toimi näin juurruttamisen konkreettisena menetelmänä. Yhteistyöverkostojen rakentamisen perustana oli tieto siitä, että asiakkaiden kokonaisvaltainen tukeminen edellyttää yhteistyön sujuvuutta asiakkaiden kannalta tärkeiden tahojen kanssa. Tämä näkemys vahvistui projektin toteutuksessa, sillä verkostomaisen työskentelyn hyödyt asiakkaille olivat ilmeiset. Toimivan yhteistyön perustana oli yhteinen ymmärrys toiminnan tavoitteista sekä kunkin tehtäväkentästä ja osuudesta niiden toteuttamisessa. Yhteistyökokonaisuudessa talousohjauksen tehtäviä olivat asiakkaiden rohkaiseminen omien talousasioiden selvittämiseen, auttaminen taloudellisen tilanteen hahmottamisessa ja velkatilanteen kartoittamisessa sekä elämäntilanteen niin salliessa myös yksittäisluontoisten ja/tai väliaikaisten ja/tai pienimuotoisten maksuohjelmien eteenpäin viemisessä. Tehtäviin kuului myös verkostotyön organisointi omalta osalta. Talous- ja velkaneuvontaan asiakas ohjattiin, kun hänen olosuhteensa vakiintuivat ja elämä oli hallinnassa siten, että sitoutuminen velkojen kokonaisjärjestelyyn mahdollistui. Yhteistyösuhteet erityisesti Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvontaan ja Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikköön kehittyivät sujuviksi. Keväästä 2006 alkaen talous- ja velkaneuvonnasta nimettiin kaksi työntekijää projektin yhteyshenkilöiksi. Näin muodostunut suora yhteys osoittautui hyvin toimivaksi ja hyödylliseksi asiakkaiden palvelusta toiseen siirtymisen, asioiden sujumisen ja tietojen vaihdon kannalta. Jälkikuntoutusyksikön ja projektin työntekijöiden välisessä yhteistyössä alkoi muotoutua toimintamalli, joka tuki molempien osapuolten tekemää asiakastyötä. Verkostotyö käytännössä oli yhdessä tekemistä Päihdehuollon jälkikuntoutusyksikön työntekijät lähettivät asiakkaita talousohjaukseen ja ottivat osaa asiakkaiden ohjaustapaamisiin. Yhdessä paneuduttiin asiakkaan tilanteeseen, yhdistettiin osaamisia ja yritettiin saada aikaan asiakkaan kannalta toimivia ratkaisuja. Vastuu asiakkaan kokonaistilanteen selvittämisestä ja tarvittavien tukitoimien järjestämisestä oli sosiaalityöntekijöillä. Talousohjaustapaamiset olivat tiedonvaihtoineen oppimistilanteita niin asiakkaille, sosiaalityöntekijöille kuin talousohjaajillekin.

15 Suojatie ry:n kanssa aloitettiin vertaistukitoiminnan kehittäminen vuoden 2006 aikana. Suojatien perustajajäsenet ja aktiivitoimijat näkivät talousohjauksen tärkeäksi toiminnaksi ja osaksi päihdekuntoutusta. He tiedottivat siitä aktiivisesti ja rohkaisivat Suojatiessä kävijöitä selvittämään taloustilannettaan, mikäli siinä oli epäselvyyksiä. He myös auttoivat ohjauksessa olevia mm. asiakirjojen hankkimisessa ja tukivat ohjausprosessissa mukana pysymistä. Ohjaukseen osallistuneet puolestaan toivat uusia asiakkaita toiminnan pariin. Suojatien tiloissa järjestettiin säännöllisesti päivystysluontoisia infotilaisuuksia, joista tiedottamisesta suojatieläiset vastasivat. Vertaistukea oli saatavilla Suojatien toiminnoissa, mutta projektin omana toimintana, vertaistukiryhminä, sitä ei järjestetty. Yhteistyötä diakoniatyön kanssa syvennettiin perehtymällä diakoniatyön käytäntöihin ja keinoihin tukea asiakkaita. Sekä diakonia- että päihdetyön toimijat ohjasivat asiakkaita talousohjauksen piiriin ja olivat tukena talousohjausprosessin jatkuessa. Helsingin seurakuntayhtymä antoi tietoa mm. seurakunnan tarjoamista avustusmahdollisuuksista ja informoi omaa kenttäänsä talousohjaustoiminnasta. Myös nimetty yhdyshenkilö selkiinnytti ja helpotti tiedon siirtymistä ja asioiden etenemistä, kun avustusten hakemisessa yms. tarvittava tieto oli helposti saatavilla. Keväällä 2007 koottiin uudelleen yhteen ne tahot, jotka olivat osallistuneet projektin alkuvaiheiden työstämiseen. Ryhmä sai nimekseen kehittämisryhmä ja siihen osallistuivat Helsingin kaupungilta talous- ja velkaneuvonta ja päihdehuollon jälkikuntoutus, Suojatie ry., Helsingin seurakuntayhtymä sekä projektin edustajat. Ryhmän tehtävänä oli yhteistyöverkoston ylläpito, projektissa kerätyn tiedon hyödyntäminen, talousohjaustoiminnan implementointi ja jatkumisen turvaaminen mahdollisuuksien mukaan sekä talousohjauskoulutusten suunnittelu ja järjestäminen. Osallistujien yhteistoiminnan osalta vahvistettiin jo käytännössä toimivaksi muotoutunut työnjako. Päihdehuollon jälkikuntoutuksen tehtävä oli lähettää asiakkaita talousohjaukseen ja vastata toisaalta lähettämiensä asiakkaiden palveluohjauksesta sekä toimia osaltaan verkoston päihdetyön asiantuntijana. Suojatie ry toimi kehittämisryhmässä kuntoutujanäkökulman ja vertaistuen asiantuntijana. Talous- ja velkaneuvonta toimi velkojen järjestelyn asiantuntijana sekä osallistui verkoston kehittämiseen oman toimialansa puitteissa. Helsingin seurakuntayhtymän diakoniatyö toi hankkeeseen diakoniatyön asiantuntemuksensa sekä avusti kohderyhmään kuuluvia asiakkaita omien avustusmalliensa kautta. Yhteistyö toimi myös Kalliolan setlementin sisällä. Eri toiminnoista ohjattiin asiakkaita talousohjauksen piiriin ja kehitettiin myös vastavuoroista asiakkaita hyödyttävää yhteistyötä esim. Kalliolan kehittämisyksikön Tuettu asuminen -toiminnan kanssa Toiminnan mallintaminen Aktivoivan talousohjauksen mallia työstettiin muun toiminnan ohessa. Toiminnan mallinnuksen tavoitteena oli tiivistää projektin kokeileva ja monitahoinen toiminta muotoon, jota muut toimijat voisivat soveltaa. Mallin perustana on käytännön asiakastyöstä kerätty tieto sekä asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadut palautteet ja kehittämisehdotukset. Luonnos valmistui vuoden 2007 aikana ja se lähetettiin kehittämisryhmälle kommentoitavaksi. Tämän jälkeen aloitettiin mallin testaaminen asiakastyössä.

16 Projektin loppujakso Projektin loppujaksolla jatkettiin edelleen asiakastyötä ja kehitettiin erityisesti jalkautuvia toimintoja. Muita keskeisiä tehtäviä olivat työntekijöille suunnatun kokopäiväisen koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen, talousohjauksen mallin loppuun työstäminen, talousohjausoppaan kirjoittaminen ja testaaminen sekä loppuraportin tuottaminen. Nämä toiminnat olivat osa talousohjauksen jatkuvuuden turvaamista Jalkautuminen Asiakkaiden vastaanottaminen tapahtui pääosin Kalliolan kehittämisyksikön tiloissa, mutta tämän ohessa kehitettiin myös jalkautuvaa toimintaa. Sen ideana oli viedä talousohjauspalvelu sinne, missä ennakoitiin tai tiedettiin olevan asiakkaita, joille ohjauksesta voi olla hyötyä. Jalkautumisen paikkoja olivat Kalliolan omat yksiköt ja yhteistyökumppaneiden toimipaikat. Havaittiin, että toimiminen asiakkaalle tutussa paikassa helpotti hakeutumista ohjaukseen ja talousasioiden puheeksi ottamista. Tärkein jalkautuvan toiminnan paikka oli Harjula, missä toimii sekä Suojatie ry että Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö. Aluksi Harjulassa järjestettiin lähes kuukausittain infotilaisuus, jonka yhteydessä annettiin myös ohjausta. Toimintaa laajennettiin myöhemmin siten, että työntekijä alkoi työskennellä toimipisteessä säännöllisesti useammin kuin kerran kuukaudessa. Tätä jatkettiin lähes projektin päättymiseen saakka. Vuonna 2008 uusia yksilöasiakkaita vastaanotettiin 116, tapaamisia oli 133 ja puheluita 714. Ryhmämuotoisia infoja järjestettiin kymmenen eri tahon kanssa 15 ja niihin osallistui 102 henkilöä. Seuraavana vuonna uusia yksilöasiakkaita oli 36, asiakastapaamisia 67 ja puheluita 659. Infotilaisuuksia järjestettiin kahdeksan, kukin eri tahon kanssa. Niihin osallistui 81 asiakasta ja 41 työntekijää Talousohjauskoulutukset Työntekijöiden koulutusta tehtiin osana projektin toimintaa järjestämällä ryhmämuotoisia infotilaisuuksia, pienimuotoista koulutusta ja tekemällä talousohjaustyötä yhdessä asiakkaan lähettäneen tahon kanssa. Vuoden 2008 aikana järjestettiin lisäksi neljä kokopäiväistä koulutustilaisuutta. Osallistujina oli mm. sosiaalityöntekijöitä, palveluohjaajia, diakoniatyöntekijöitä ja opiskelijoita Helsingin eri toimipisteistä ja oppilaitoksista, yhteensä osallistujia oli 68. Kokopäiväiset koulutukset suunnitteli ja toteutti kehittämisryhmän jäsenistä valittu koulutustiimi. Koulutukset vastasivat sisällöltään projektin toimintaideaa eli talousohjauksen lisäksi esiteltiin niitä ammatillisen ja vertaistuen muotoja, jotka ovat avuksi erityisesti projektin kohderyhmäasiakkaille. Päivän ohjelma eteni asiakasnäkökulmasta hoidollisen ja tukevan asiakastyön kautta projektin talousohjausmalliin ja edelleen talousja velkaneuvonnan ajankohtaisiin asioihin ja velkajärjestelyihin. Osallistujilta saadun palautteen mukaan koulutus koettiin hyödylliseksi ja uutta tietoa antaneeksi. Talousasioiden esiin ottamista ja selvittelyä asiakastyön osana pidettiin

17 17 tärkeänä, mutta talousohjaus koettiin vaikeaksi asiaksi. Moni osallistuja kertoi, ettei ohjaukselle ollut aikaa riittävästi omassa työssä tai sen ei katsottu kuuluvan työnkuvaan, vaan talous- ja velkaneuvonnan toimialaan. Saatu palaute vahvisti osaltaan jo tiedossa ollutta käsitystä siitä, että joukkokoulutukset eivät riitä talousohjauksen juurruttamiseksi osaksi sosiaali- ja muuta auttamistyötä. Lisäksi tarvitaan työpaikkakohtaista konsultoivaa ohjausta ja työpaikoilla ajallisia mahdollisuuksia tietojen kartuttamiseen ja ohjauksen tekemiseen sekä todennäköisesti usein myös työskentelytapojen uudistamista. Projektin viimeisen toimintavuoden aikana sekä sosiaalitoimen yksiköistä että oppilaitoksista tuli lukuisia pyyntöjä talousohjauskoulutuksen järjestämiseen. Tämä muun palautteen lisäksi osoitti talousohjauskoulutuksen tarpeen. Vain murto-osa koulutuspyynnöistä oli mahdollista toteuttaa Käsikirjasta oppaaseen Projektin viimeisenä toimintavuonna työstettiin rinnakkain mallia, opasta ja loppuraporttia siten, että kullekin dokumentille annettiin itsenäinen rooli: toiminnan malli, ohjauksen konkreettinen apuväline sekä toiminnan toteutuksen kuvaus ja arviointi. Mallin viimeistelyssä ja oppaan työstämisessä otettiin huomioon koulutuksissa saatu palaute ja yhteistyötahojen kommentit. Alun perin suunnitelmissa olleen laajasti talousohjausta käsittelevän käsikirjan sijaan päädyttiin työstämään sisällöltään tiivis, perustiedot talousohjauksesta antava opas. Se näytti koulutuksista ja muutoin saadun palautteen mukaan vastaavan paremmin olemassa olevaan tiedon tarpeeseen kuin syvemmin talous- ja velka-asioihin paneutuva käsikirja. Palautteen antajat kaipasivat tietoa ennen muuta velkojen selvittämisestä ja muista talousohjauksen perusasioista helposti käytettävässä muodossa. Tällaisen käytännön työvälineen käyttöön näytti myös olevan valmiutta, mikäli talousohjauksen katsottiin kuuluvan omaan työhön. Näin oppaan tehtäväksi tuli talousohjauksen antamista auttavan tiedon tarjoaminen selkeässä ja hyvin konkreettisessa muodossa. Kytkentää käytännön työhön vahvistettiin vielä lukuisilla asiakastilanne-esimerkeillä. Opas on tarkoitettu työkaluksi työntekijöille, jotka kohtaavat työssään taloutensa hoitamiseen erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita ja se voi olla apuna myös asiakkaille oman tilanteen selvittämisessä. Talousohjausopas oli ensin kehittämisryhmän jäsenten kommentoitavana. Palautteen pohjalta tehtyjen muutosten jälkeen se lähetettiin 15 työntekijälle kommentoitavaksi ja koekäyttöön asiakastyössä. Testaajina oli sosiaalityöntekijöitä, diakoneja, palveluohjaajia ja päihdetyöntekijöitä. Kommenttien mukaan opas on toimiva ja siitä löytyvät talousohjauksessa tarvittavat oleelliset asiat. Konkreettiset asiakasesimerkit auttavat tiedon soveltamista käytännön tilanteissa. Työntekijöiden palaute vahvisti toisaalta jälleen sen, että talousohjausta ei ole helppo ottaa oman työn osaksi. Talousohjausopas päätettiin julkaista vain internetversiona ja sen sisältöä päivitetään säännöllisesti. Opas löytyy osoitteesta: Palautteita talousohjausoppaan testaajilta Kaiken kaikkiaan kattava opas, myös asiakastapausesimerkit työntekijän näkökulmasta ovat valaisevia Toimii hyvin oppaana talousohjauksessa Ulosottolistan lukeminen selveni huomattavasti Velkojatahojen yhteystiedot on myös hyvä ja käyttökelpoinen osio. Opas selventää toki talous- ja velka-asioiden viidakkoa hyvin, kuitenkin olen sitä mieltä, että oman työn ohessa tällaisen talousohjausprosessin vieminen läpi vie liikaa aikaa. Parasta olisi mielestäni, että olisi omat kokeneet ja erikoistuneet työntekijät tämäntyyppistäkin talousohjausta varten.

18 6.3.4 Loppuun saattaminen 18 Projektin sai jatkorahoitusta vuodelle Tehtävät eivät kuitenkaan edistyneet suunnitellulla tavalla, koska projekti joutui toimimaan useita kuukausia yhden työntekijän varassa. Henkilöstön vaihtumiseen ja sairaslomiin liittyneet katkokset olivat näkyneet myös aiemmin projektin toteutuksessa, ennen muuta siinä, että projektissa karttuvaa tietoa ei ehditty työstää ja hyödyntää toivotulla tavalla. Vuoden alkupuolella aloitettiin asiakasmäärän rajoittaminen ja keskityttiin lyhytkestoisempaan neuvontaan. Erityisesti oppaan loppuun työstämisen ja juurruttamistoiminnan osalta oltiin myöhässä ja sen vuoksi haettiin vielä muutaman kuukauden jatkorahoitusta vuodelle Tätä ei myönnetty. Jo saadun rahoituksen turvin projekti jatkui vuoden 2009 heinäkuuhun ja tehtyjä suunnitelmia toteutettiin urakkaluonteisesti työskennellen. Asiakasprosessit saatettiin loppuun joko projektin puitteissa tai ohjaten asiakas jonkin toisen palvelun piiriin. Oli kuitenkin myös useita asiakkaita, joille ei löytynyt vaihtoehtoista ratkaisua talousohjauksen osalta. Osalla ei ollut vielä kykyä toimia kunnallisen talous- ja velkaneuvonnan edellyttämällä tavalla, osa ei halunnut sinne hakeutua. Heille annettiin ohjeistusta, miten jatkossa tulisi toimia, mutta useat tunsivat epävarmuutta, osaavatko toimia oikein. Myös toiminnan mallinnus, talousohjausopas ja osittain myös loppuraportti valmistuivat. Projektin kohderyhmän kanssa työskenteleville suunniteltua talousohjausoppaan käyttöön ohjaavaa konsultoivaa koulutusta ehdittiin toteuttaa vain rajoitetusti. 7 Projektin tuloksellisuus Projektin toiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan suunnitelmissa ja toteutusprosessissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta välttäen prosessikuvaukseen jo sisältyvien arviointien toistamista. Toisaalta vastataan kysymykseen, edistivätkö hankkeen toteutus ja siinä saadut tulokset sitä tarkoitusta, jota varten hanke käynnistettiin. Projektin tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli, jota soveltaen voidaan tukea talousohjauksen ja verkostotyön keinoin syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, erityisesti heitä, joilla on päihdeongelmia ja / tai vankilatausta. Projektissa ei vältytty projektityöhön yleisesti liittyviltä ongelmilta, kuten työntekijöiden vaihtuvuus, työskentely pitkiäkin aikoja yhden työntekijän voimin, haetun jatkorahoituksen epävarmuuteen liittynyt katkoksellisuus sekä ajan loppuminen kesken siten, ettei kaikkia aiottuja toimintoja ehditty tehdä. Osittain näihin projektitoiminnan epävarmuustekijöihin voitiin vastata kiinteäksi kehittyneen yhteistyöverkoston avulla. Verkosto toimi projektin toteutuksen kannattelijana toiminnan hankalissa vaiheissa. Projektin vahvuuksia olivat hyvä suunnittelu, joka sisälsi myös toiminnan kokeilun, toimintamallin selkeytyminen nopeasti sekä se, että monet tarpeellisista yhteistyösuhteista oli luotu jo ennen projektin aloitusta. Ilman asialleen omistautuneita työntekijöitä parhaatkaan suunnitelmat eivät kuitenkaan toteudu. Projektin asiakasmäärä, yhteistyöverkoston laajuus, tilastoinnin huolellisuus ym. kertovat jo sinänsä omistautuneisuudesta, mutta myös valmiudesta työskennellä ainakin ajoittain urakkaluonteisesti. Tulokset kertovat asiakkaiden luottamuksen saavuttamisesta ja

19 yhteistyösuhteiden toimivuudesta Tuotokset ja tietojen kokoaminen Toiminnan jatkuvuuden kannalta projektin tärkeimmät tuotokset ovat talousohjauksen malli ja sitä edelleen konkretisoiva talousohjausopas. Loppuraportti toteutusprosessin arvioivana kuvauksena antaa osaltaan apuvälineitä talousohjauksen soveltamiseen. Tuotoksia koskevat tavoitteet täytettiin. Toimintamallin tuottaminen kohderyhmän kanssa työskentelevien käyttöön oli projektin keskeinen tavoite. Tuotettu Aktivoivan talousohjauksen malli ei ole kohderyhmään sidottu ja näin soveltamisalaltaan tavoiteltua laajempi. Mallia voivat soveltaa eri alojen ammattilaiset työskennellessään sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tarvitsevat erityistä tukea talouden hallintaan saamisessa. Mallissa on kuitenkin huomioitu erityisesti projektin kohderyhmänä olleet päihde- ja kriminaalitaustaiset henkilöt. Toimintamalli korostaa talousasioiden puheeksi ottamisen ja taloustilanteen selvittämisen sekä verkostoyhteistyön tärkeyttä. Malli on tämän raportin liitteenä. Toinen keskeinen tuotos on talousohjausopas, joka on tarkoitettu apuvälineeksi eri alojen ammattilaisille asiakkaiden talousasioiden selvittämiseen. Oppaassa on mm. konkreettisia toimintaohjeita talousasioiden käsittelyyn, velkojien ja muiden asiayhteyden kannalta keskeisten tahojen osoitteita, ulosottolistan tulkintaohjeistus ja esimerkkejä erilaisista asiakastilanteista. Loppuraportissa kuvataan arvioiden projektin toteutusta ja se sisältää myös projektin tuloksellisuuden sisäisen arvioinnin. Loppuraportti toimii apuvälineenä projektin toimintamallin soveltamisessa tuomalla esiin oleellisia toteutuksessa huomioitavia asioita. Muita tuotoksia: Kaksi väliraporttia, projektin esite, koulutusmateriaalit sekä asiakastyöhön, tilastointiin ja palautteiden keräämiseen liittyneet lomakkeet. Projektin yhdeksi tehtäväksi oli jo käynnistysvaiheessa annettu tiedon kokoaminen ja tilastointi asiakkaiden taloudellisesta / elämäntilanteesta, tuen tarpeista ja auttamismahdollisuuksista talousohjauksen keinoin. Tiedon kerääminen suoritettiin seuraavasti: Talousohjausinfoihin osallistuneilta ei kerätty tietoja. Pelkästään kunkin tilanteen edellyttämät tiedot kerättiin asiakkailta, joita tavattiin annettaessa eri alojen työntekijöille konsultoivaa ohjausta sekä asiakkailta, joiden kokonaistilanteesta vastuu ei ollut projektilla. Asiakkaan elämäntilanteen monipuolinen kartoitus ja muutosten seuranta tehtiin kaikkien niiden asiakkaiden osalta, joiden kokonaistilannetta koskeva vastuu oli projektilla. Näitä oli yhteensä 240. Jatkossa esitetyt asiakkaita koskevat luvut perustuvat näin saatuihin tietoihin. Aivan projektin alkuvaiheessa tiedonkeruuta ei juurikaan tehty. Projektissa kertynyt tieto valottaa monin tavoin projektin asiakasryhmän elämäntilanteita, talous- ja velka-asioiden tilaa, velkaantumisen syitä, avun tarpeita sekä auttamisen mahdollisuuksia talousohjauksen ja verkostotyön keinoin. Asiakkaita koskevaa tietoa ei ehditty kuitenkaan riittävästi analysoida, koostaa ja hyödyntää, vaikka asia nähtiin tärkeäksi. Toisaalta projektin toimintamallia työstettiin vuorovaikutuksessa kertyvän tiedon, saatujen kokemusten ja palautteiden kanssa ja näin tuotettiin mallille käytäntöön kytkeytyvä perusta.

20 7.2. Kohderyhmän tavoittaminen 20 Kohderyhmän tavoittamista ei ollut kirjattu projektisuunnitelmissa tavoitteen muotoon, mutta se voitaneen tulkita sellaiseksi, koska projekti oli kohdennettu tietyille kohderyhmille. Tehtävässä onnistuttiin suunnitelmien mukaisesti. Asiakkaiksi hakeutui päihde- ja kriminaalitaustaisia henkilöitä sekä muita ns. syrjäytymisriskissä eläviä. Heidän elämäänsä leimasi monitahoinen huono-osaisuus, elämäntilanteeseen liittyi talous- ja velkaongelmien lisäksi monia muita vaikeuksia. Näiden ihmisten oli arvioitu jäävän julkisen sektorin palvelujen ulkopuolelle ja heidän oletettiin myös hyötyvän eniten projektissa toteutetusta talousohjauksesta. Asiakkaista valtaosa oli kuntoutumisensa eri vaiheissa olevia päihdekuntoutujia. Osa oli aktiivikäyttäjiä. Vain 13 %:lla ei ollut omaa päihdetaustaa ja näistäkin osa oli asiakkaiden perheenjäseniä. Päihteidenkäyttövaiheissa yleisintä oli ollut / oli alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttö (n. 40 %). Päihdeongelmia hoidettiin yleisimmin osallistumalla NA- (50 %) ja / tai AA-ryhmiin (n. 38 %). Muissa vertaisryhmissä kävi 58 %:ia asiakkaista. Osa ryhmistä liittyi esim. laitoksen tai asumisen toimintaan. A-klinikoiden palveluissa oli n. 30 % asiakkaista. Vankilataustaisia tai yhdyskuntapalvelusta suorittavia asiakkaista oli n. 38 %. Projektissa kriminaalitaustalla tarkoitettiin tuomittua vapaudenrajoittamista (ei kuitenkaan esim. vain sakon istumista). Mielenterveyden häiriöitä oli / oli ollut 35 %:lla asiakkaista. Mielenterveyspalveluiden piirissä oli kuitenkin vain noin 14 % asiakkaista ja osa oli ilman kiinteää hoitosuhdetta, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Mielenterveyden häiriöllä tarkoitettiin elämän jossakin vaiheessa diagnosoitua pidempiaikaista, hoitoa vaatinutta sairautta, ei lieviä, lyhytaikaisia ongelmia. Asiakkaista 33 %:lla oli vakiintumaton asumistilanne (asuntola, laitos, sukulaisten / tuttavien luona) tai he olivat asunnottomia. Lisäksi monilla oli väliaikainen vuokrasopimus tai tukiasunto, jossa asumisella oli aikaraja. Työttömiä asiakkaista oli n. 45 % ja koko- tai osa-aikatyössä 24 %. Toimeentulotukea sai n. 66 %. Noin 47 %:lla oli kansa- tai peruskoulutasoinen koulutus, ammattikoulun oli käynyt 22 %, ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 10 % ja opiskelijoita 5 %. Enemmistö asiakkaista oli miehiä, 65 %. Suurin osa oli helsinkiläisiä ja sijoittui iältään vuosien välille. Yksinasuvia oli 68 %. Vähän yli viidesosalla asui samassa taloudessa lapsia. Myös asiakkaiden taloustilanteeseen liittyvät avun ja tiedon tarpeet olivat juuri niitä, joihin talousohjauksessa voitiin vastata. Yleisimmin haettiin apua velkatilanteen selvittämiseen (94 %), maksuohjelmien tekemiseen (78 %) tai yleensä tiedon saamiseen (74 %). Sakot huolettivat 34 %:ia ja vuokrarästit 28 %:ia. Velkamäärä korkoineen oli valtaosalla alle

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

KRITS JENGINUORIHANKE

KRITS JENGINUORIHANKE KRITS JENGINUORIHANKE AMET seminaari 27.3. 2015 Taustaa Jenginuorten rikostentorjuntahankkeelle * Hankkeen taustalla on eri sidosryhmien huoli rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista. Ryhmät ovat

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot