TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN JA NOPEUTTAMINEN HANKE LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN JA NOPEUTTAMINEN HANKE 16.5.2005 31.08.2006 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN JA NOPEUTTAMINEN HANKE LOPPURAPORTTI Tampereen kaupungin sosiaali ja terveystoimi Katja Tommiska

2 1 JOHDANTO KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT HANKKEEN TAUSTA HANKKEEN ORGANISAATIO HANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA ETENEMINEN Vaihe 1: Ongelmien kiteyttäminen: nykytila analyysi ja tutustuminen vaihtoehtoisiin käsittelymalleihin Vaihe 2: Toimintavaihtoehdot: kokeilumalli ja sosiaaliasemien pienimuotoiset omat kehittämistyöt Vaihe 3: Kokeilujen käytännön toteutuksen suunnittelu ja toteutus kokeiluasemilla Vaihe 4: Kokemusten ja tiedon keruu (seuranta ja arviointi) Vaihe 5: Koko organisaatiota koskeva päätöksenteko toimeentulotuen käsittelyn kehittämisen osalta KOKEILUT LÄNTISELLÄ JA HERVANNAN SOSIAALIASEMALLA KOKEILUMALLI OSITTAIN ERIYTETTY ETUUSKÄSITTELY Lähtökohta 1: etuuskäsittelyn asiakasprosessin kehittäminen Lähtökohta 2: kirjallisen asioinnin kehittäminen Lähtökohta 3: toimeentulotuen ohjaus ja neuvontapalvelujen kehittäminen Yhteenveto KOKEILUMALLIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KOKEILUJEN MÄÄRÄLLISET TULOKSET Vireillepanojen määrän kehitys ja harvennettu asiointitiheys Toimeentulotukijonojen pituus Käsittelyä odottavien kirjallisten hakemusten määrä Kirjallisten hakemusten käsittelyajat Puutteellisten kirjallisten hakemusten määrä Kirjallisten hakemusten käsittelyyn kuluva aika KOKEILUASEMIEN TYÖNTEKIJÄRYHMIEN ARVIOT KOKEILUISTA JA KOKEILUMALLIN TOIMIVUUDESTA YHTEENVETO HATANPÄÄN, KAUKAJÄRVEN, TAMMELAN JA SARVIKSEN OMAEHTOINEN KEHITTÄMISTYÖ HATANPÄÄN SOSIAALIASEMA: TAVOITTEENA LASKUJEN JA PUUTTEELLISTENKIRJALLISTEN HAKEMUSTEN VÄHENTÄMINEN KAUKAJÄRVEN SOSIAALIASEMA: TAVOITTEENA TOIMEENTULOTUEN KIRJALLISEN ETUUSKÄSITTELYN LISÄÄMINEN SEKÄ HARVENNETUN ASIOINNIN KOKEILU SARVIKSEN SOSIAALIASEMA: UUSIEN ASIAKKAIDEN KIRJALLISEN PALVELUN KOKEILU JA TOIMENTULOTUEN ALKUKARTOITUSLOMAKKEEN MUOTOILU TAMMELAN SOSIAALIASEMA: ETUUSKÄSITTELIJÖIDEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN TYÖNJAON SELKIYTTÄMINEN KIRJALLINEN ASIOINTI JA KÄSITTELY SEKÄ ASIAKASSIIRROT ORGANISAATION YHTEISENÄ KEHITTÄMISTEHTÄVÄNÄ KIRJALLINEN ASIOINTI JA KÄSITTELY Kehittämistyön lähtökohdat Tulokset Puutteellisten hakemusten ongelma ASIAKASSIIRTOJEN VIRTAVIIVAISTAMINEN Tavoitteena asiakassiirtojen sujuvoittaminen Asiakassiirtojen virtaviivaistamisen tulokset KOKEILUJEN JA HANKKEEN HALLINNAN ARVIOINTI KOKEILUJEN ARVIOINTITAVAT HANKKEEN HALLINNAN ARVIOINTIA TOIMENPIDE EHDOTUKSET TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISEKSI KOKO ORGANISAATION TASOLLA LYHYEN AIKAVÄLIN TOIMENPIDE EHDOTUKSET Kokeilumallin käyttöönotto kaikilla alueellisilla sosiaaliasemilla Etuuskäsittelyn resurssien nostaminen riittävälle tasolle Etuuskäsittelijän tehtäväkuvan muutos tai muutoskokeilu Kirjallisen käsittelyn kehittäminen ja seuranta PITKÄN AIKAVÄLIN SUOSITUKSET

3 7.2.1 Toimeentulotuen johtamisjärjestelmään liittyvät kysymykset Alueellisiin sosiaaliasemiin liittyvät kysymykset Nykytila analyysin esille nostamat, sosiaalityön kehittämistä koskevat kysymykset Toimeentulotuen etuusluonnetta koskevat näkemyserot organisaation sisällä Eräitä konkreettisia toiminnallisia muutosehdotuksia

4 Liiteluettelo Liite 1 Liite 2 Liitteet 3a, 3b ja 3c Liitteet 4a, 4b ja 4c Liite 5 Liite 6 Liite 7 Hervannan sosiaaliasemalla ajalla 11/05 8/06 pidetyt suunnittelu ja seurantapalaverit. Läntisellä sosiaaliasemalla ajalla 11/05 8/06 pidetyt suunnittelu ja seurantapalaverit. Toimeentulotuen palvelua koskevan asiakaskyselyn raportti (3a), kyselyn saatekirje (3b) ja kyselylomake (3c). Kokeiluasemien henkilöstölle suunnattu mielipidekysely koskien erilaisia toimeentulotuen käsittelymalleja: raportti (4a), kyselyn saatekirje (4b) ja kyselylomake (4c). Kokeiluasemien asiakasohjauskriteerit. Kokeilun alun 11/05 2/06 aikataulu Hervannan sosiaaliasemalla. Yhteenveto toimeentulotuen kokeilun organisoinnista Läntisellä sosiaaliasemalla. Liite 8 Toimeentulotuen jonoajat työntekijäryhmittäin ja sosiaaliasemittain ajalla 10/05 8/06. Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Käsittelyä odottavien kirjallisten hakemusten määrä työntekijäryhmittäin ja sosiaaliasemittain ajalla 11/05 8/06. Kirjallisten hakemusten käsittelyajan seurantalista. Kirjallisten hakemusten käsittelyynottoaikatietoja. Kooste kokeiluasemien työntekijäryhmien (etuuskäsittelijät, aikuissosiaalityöntekijät, lapsiperhelinjan sosiaalityöntekijät ja sosiaaliturvatyöntekijät) kehittämishankkeen seminaarissa esittämistä alustuksista. Alkukartoituslomake. Osittain eriytetty etuuskäsittely malli pääpiirteittäin. Toimeentulotuen koottua tilastotietoa sekä resursseihin kohdistuvat koelaskelmat 1 ja 2. Toimeentulotuen etuuskäsittelyn mitoitukseen ja resursseihin liittyviä kysymyksiä. Etuuskäsittelijän tehtäväkuvan malli. 3

5 1 Johdanto Toimeentulotukiasioiden kehittäminen ja nopeuttaminen hanke lukeutuu sosiaalialan kansallisen kehittämisohjelman puitteissa toteutettuihin kehittämishankkeisiin ja sen painoalueena on sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen. Hankkeen sisältö ja tavoitteet näkyvät jo sen nimessä: kehittämistyön keskiössä ovat olleet toimeentulotukiasiat, joiden käsittelyä on kehitetty laadullisesti ja samalla tavoiteltu lisäystä käsittelynopeuteen. Tavoitteisiin on pyritty selkeyttämällä etuuskäsittelijän roolia ja tehtäväkuvaa Osittain eriytetty etuuskäsittely nimisen, hankkeen aikana muotoillun ja pilotoidun toimeentulotukiasioiden käsittelymallin avulla. Kehittämishankkeen aikana on tehty paljon muutakin kuin kehitetty uusi käsittelymalli: kirjallista käsittelyä on kehitetty koko organisaation tasolla, toimeentulotuen lomakkeisto ja hakuohjeistus on uudistettu, lähes kaikki pilottien ulkopuoliset sosiaaliasemat ovat tehneet toimeentulotukeen liittyvää omaehtoista kehittämistyötä, etuuskäsittelijöiden tehtäväkuva on mallinnettu, etuuskäsittelyn ammatillista osaamisen vahvistamiseksi on järjestetty lisäkoulutusta ja lisäksi on tehty erilaisia selvityksiä, muun muassa toimeentulotuen palveluun liittyvä asiakaskysely. Hankkeen rinnalla on toteutettu omana kehittämistyönään myös toimeentulotuen päätösmallin uudistaminen. Vaikka hanke on rajautunut yhteen organisaatioon Tampereen kaupungin sosiaali ja terveystoimeen on se ollut laajuudeltaan yhtä suuri kuin keskiverto seutukunnallinen kehittämishanke. Toimeentulotukiasioiden käsittelyn kehittämistyö on kattanut kaikki kaupungin seitsemän sosiaaliasemaa, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin asukasta. Toimeentulotuen asiakkaana on noin 10 prosenttia tamperelaisista, joten kehittämistyön vaikutukset ovat konkreettisesti ulottuneet kutakuinkin tamperelaisen elämään esimerkiksi uudistettujen hakemuslomakkeiden ja asiointiohjeistusten muodossa. Hankkeen kesto ollut ja sen alkuvaiheen kulkua on kuvattu tammikuussa 2006 valmistuneessa väliraportissa. Tämä loppuraportti fokusoituu hankkeen aikana tehtyyn kehittämistyöhön ja sen tuloksiin. Lisäksi raportissa esitetään hankkeen ohjausryhmän toimenpide ehdotukset toimeentulotukiasioiden käsittelyn kehittämiseksi koko organisaation tasolla. Raportti on kirjoitettu ensisijaisesti Tampereen sosiaali ja terveystoimen organisaation omaan käyttöön, joten siinä ei käydä läpi esimerkiksi toimeentulotukilain perusteita tai sosiaali ja terveystoimen organisaatiorakennetta. Lopuksi haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita sosiaaliasemia ja niiden työntekijöitä innostavasta yhteistyöstä. Henkilöstön rooli on ollut kehittämistyössä keskeinen: ilman henkilöstön sitoutumista ja aktiivista panosta ei hankkeella olisi saatu aikaan kaikkea sitä, mitä edellä on mainittu. Hankkeen toteutuksen lähtökohtana on ollut oppiva organisaatio ajattelulle ja siihen luontevasti linkittyvälle systeemiteoreettiselle lähestymistavalle ominaiset painotukset. Henkilöstö on otettu mukaan kehittämistyöhön heti alusta lukien ja kehittämistyötä on tehty asemilla oman työn ohessa, mikä on merkinnyt etenkin etuuskäsittelijöille suurta haastetta niin muutosten kuin myös työpaineiden muodossa. Hankkeen kestoon ja käytettävissä olleisiin resursseihin nähden hankkeen aikana on saatu paljon aikaan hanke voidaankin nähdä ensiaskelena niin toimeentulotukiasioiden käsittelyn kuin myös laajemmin sosiaalityön pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kiitokset myös aktiiviselle ohjausryhmälle, joka on toiminut erinomaisena ja vankkana tukena hankkeen toteuttamisessa. Lisäksi haluan kiittää sosiaalityön hallinnossa työskennellyttä Tatjana Kättöä, joka vastasi asiakaskyselyn vastauslomakkeiden koodaamisesta. Eeva Liisa Sillanpäälle kiitokset avusta loppuraportin viimeistelyssä hyvä oikoluku kitkee tehokkaasti kielikaktuksia. 4

6 Loppuraportti koostuu seitsemästä luvusta, joista seuraavassa eli luvussa 2 käydään tiiviisti läpi kehittämishankkeen lähtökohdat. Luvussa 3 kuvataan hankkeen aikana toteutetut kokeilut ja esitetään kokeilujen tulokset. Neljännessä luvussa käydään läpi neljän sosiaaliaseman omaehtoiset kehittämistyöt ja niiden tulokset. Luku 5 käsittelee kaikkien sosiaaliasemien yhteistä kehittämistyötä: kirjallisen käsittelyn kehittämistä ja sosiaaliasemien välisten asiakassiirtojen virtaviivaistamista. Luvussa 6 kuvataan kokeilujen arviointitapa ja arvioidaan hankkeen hallintaa. Viimeisessä luvussa 7 esitetään hankkeen ohjausryhmän toimenpideehdotukset toimeentulotukiasioiden käsittelyn kehittämiseksi koko organisaation tasolla. Raportin lopussa on melko runsaasti liitteitä (esimerkiksi hankkeen aikana toteutettujen asiakasja henkilöstökyselyjen raportit), jotka on haluttu oheistaa yhtäältä raportissa esitettyjen tulkintojen ja johtopäätösten tueksi ja toisaalta kriittisen luennan mahdollistamiseksi. Liitteet on poikkeuksellisesti listattu omaksi luettelokseen sisällysluettelon jälkeiselle sivulle. Tampereella Katja Tommiska 5

7 2 KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeen tausta Toimeentulotukiasioiden käsittelyn kehittämishankkeen taustaa ja lähtökohtia on kuvattu laajasti aiemmin valmistuneessa väliraportissa, minkä vuoksi loppuraportissa aihepiiristä tuodaan esille vain pääkohdat. 1 Tiivistäen voidaan todeta, että toimeentulotuen kehittämishanke on alun perin virinnyt tarpeesta saada selvyyttä ensinnäkin siihen, miksi Tampereella on erittäin pitkät toimeentulotukijonot. Jonot ovat olleet jo pitkään ongelma, ja pahimmillaan asiakkaat ovat sosiaaliasiamiehen selvityksen mukaan joutuneet odottamaan jopa 4 6 viikkoa pääsyä sosiaalityöntekijän vastaanotolle 2. Toiseksi on haluttu selvittää, kuinka toimeentulotukiasioiden käsittelyä voitaisiin kehittää siten, että toimeentulotukihakemukset saataisiin käsiteltyä kaikilla sosiaaliasemilla aiempaa huomattavasti nopeammin. Näihin kahteen kysymykseen on haettu vastauksia toimeentulotuen etuuskäsittelytyöhön kohdistuvan kehittämishankkeen kautta: lähtökohtana on ollut kehittää ja nopeuttaa toimeentulotukiasioiden käsittelyä selkeyttämällä nimenomaan etuuskäsittelijän roolia ja tehtäväkuvaa. 2.2 Hankkeen organisaatio Hankkeen ohjausryhmä on koostunut pitkälti henkilöistä, jotka ovat tehneet hankesuunnitelman syksyllä Ohjausryhmän jäsenet ovat Timo Ruohola, puheenjohtaja Seppo Ahteneva, sosiaalityöntekijä (Kaukajärven sosiaaliaseman aikuissosiaalityö) Maarit Hopiavuori, sosiaalityöntekijä (Ulkomaalaistoimisto) Juha Hyvönen, johtava sosiaalityöntekijä (Sarviksen sosiaaliasema) Kristiina Kivistö, etuuskäsittelijä (Kaukajärven sosiaaliasema) Riitta Pauni, etuuskäsittelijä (Läntinen sosiaaliasema) Mirja Saarni, yleisen sosiaalityön päällikkö Eeva Liisa Sillanpää, sosiaalityöntekijä (Hervannan sosiaaliaseman aikuissosiaalityö) Katja Tommiska, sihteeri, selvityshenkilö Ohjausryhmän kokoonpano on muuttunut hankkeen edetessä useamman kerran. Ulkomaalaistoimiston sosiaalityöntekijä Maarit Hopiavuori on liittynyt ohjausryhmään Ohjausryhmä kutsui jäsenekseen yleisen sosiaalityön päällikön Mirja Saarnin, joka on osallistunut ns. laajennettuun ohjausryhmään kerran vuona Mirja Saarnin siirryttyä keväällä 2006 muihin tehtäviin hänen tilalleen siirtyi vs. yleisen sosiaalityön päällikkö Sisko Vesander. Ohjausryhmä on pitänyt vuonna 2005 seurantakokouksia viisi kertaa (8.6., 7.9., , 4.11., 2.12.), minkä lisäksi on pidetty yksi kokopäiväinen työkokous. Vuonna 2006 ohjausryhmä on kokoontunut seurantakokouksiin viisi kertaa (20.1., 17.2., 17.3., 28.4., 2.8.) ja kokopäiväisiä työkokouksia on pidetty kaksi (23.5., 17.8., 25.8.). 1 Väliraportti liitteineen on tilattavissa sähköisessä muodossa toimeentulotuen päällikkö Timo Ruoholalta (wwwosoite: 2 Selvitys Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehen toiminnasta vuonna 2003, s. 15; Selvitys Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehen toiminnasta vuonna 2004, s

8 Hankkeen toteuttamisesta (selvitystyö ja projektin hallinta) ajalla on vastannut selvityshenkilö YTM Katja Tommiska. 2.3 Hankkeen toteuttaminen ja eteneminen Hanke on toteutettu vaiheittaisena kehittämisprojektina, joka on koostunut useista rinnakkaisista kehittämisprosesseista 3. Hankkeen toimintavaiheet ovat osittain päällekkäisiä, mutta selvyyden vuoksi niiden eteneminen kuvataan pääpiirteittäin erillisinä kokonaisuuksina kuviossa 1 (ks.s. 5). Kuviossa 2 (ks. s. 6) kuvataan hankkeen keskeiset toimintaprosessit ja niiden etenemisen aikataulu. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi hankkeen viisi toimintavaihetta pääpiirteittäin Vaihe 1: Ongelmien kiteyttäminen: nykytila analyysi ja tutustuminen vaihtoehtoisiin käsittelymalleihin Kehittämishankkeen ensimmäisessä toimintavaiheessa toteutettiin toimeentulotukiasioiden käsittelyn nykytila analyysi ja etuuskäsittelijöiden koulutustarvekysely 4. Nykytila analyysi tuotti tietoa kolmesta asiakokonaisuudesta: 1) toimeentulotuen organisaatiosta alueellisilla sosiaaliasemilla ja sosiaaliasema Sarviksella, 2) sosiaaliasemilla työskentelevien työntekijäryhmien (etuuskäsittelijät, aikuissosiaalityöntekijät, lapsiperhesosiaalityöntekijät) näkemyksistä toimeentulotuen nykyisestä organisaatiosta ja sen toimivuudesta sekä 3) tietoa toimeentulotuen nykyisen organisaation toimivuudesta, kun asiaa tarkastellaan toimeentulotukihakemusten käsittelyä kuvaavan numerotiedon valossa. Nykytila analyysin rinnalla on haettu vertailupohjaa tutustumalla muiden kuntien käsittelymalleihin. Selvityshenkilö teki kaksi tutustumismatkaa aivan hankkeen alussa: Lahden keskitettyyn toimeentulotuen käsittely yksikköön ja Espoon Leppävaaran sosiaaliaseman etuuskäsittely yksikköön. Koska sekä Lahdessa että Espoon Leppävaarassa toimeentulotuki käsitellään keskitetyssä yksikössä kirjallisesti (Lahdessa koko kaupungin tasolla, Espoossa keskittäminen on toteutettu suuralueittain), olivat tutustumismatkat avartavia ja toimivat erittäin hyvin vertailukohteina Tampereen käytäntöön. Ohjausryhmä teki yhden kaksipäiväisen tutustumismatkan Helsinkiin ja Espooseen Helsingissä ohjausryhmä vieraili Kallion virastotalon toimipisteessä sekä Malmin toimipisteessä. Espoossa tutustumiskohde oli Espoon keskuksen toimipiste. Tutustumismatka täytti tarkoituksensa hyvin: ohjausryhmä hyödynsi näkemäänsä ja kuulemaansa suunnitellessaan Tampereella kokeiltavaa toimeentulotuen käsittelymallia Vaihe 2: Toimintavaihtoehdot: kokeilumalli ja sosiaaliasemien pienimuotoiset omat kehittämistyöt Hankkeen toisessa toimintavaiheessa ohjausryhmä tarkensi hankkeen tavoitetta ja määritteli sen aiempaa konkreettisemmin: tavoitteeksi asettui kehittää toimeentulotukiasioiden käsittelyä varten malli, joka tarjoaa asiakkaille oikea aikaiset, heidän tarpeitaan ja asiointikykyään vastaavat laadukkaat toimeentulotukipalvelut 5. Tavoitteeseen päätettiin pyrkiä kokeilemalla vaihtoehtoista toimeentulotukiasioiden käsittelymallia. 3 Hankkeen käynnistymistä ja etenemistä (vaiheet 1 ja 2) on kuvattu seikkaperäisesti väliraportissa, minkä vuoksi niitä ei käydä samalla tarkkuustasolla läpi loppuraportissa. 4 Nykytila analyysin ja koulutustarvekyselyn tulokset on esitelty väliraportissa. 5 Oikea aikaisuudella tarkoitetaan sitä, että kirjallinen hakemus otetaan käsittelyyn kahden viikon kuluessa sen saapumisesta sosiaaliasemalle. Jos käsittelyyn otettu hakemus tuolloin sisältää tarvittavat liitteet, se on käsitel 7

9 Toimeentulotukiasioiden käsittelyn vaihtoehtoisen mallin muotoilua ohjasi kaksi merkittävää reunaehtotekijää. Ensiksikin täytyi huomioida se, että mallin toimivuutta kokeiltaisiin käytännössä kahdella sosiaaliasemalla, jotka kumpikin olivat henkilöstö ja asiakasmäärältään Tampereen suurimpia. Toinen reunaehtotekijä oli resurssit: kokeilujen ajaksi ei ollut tulossa lisäresurssia, vaan kokeilut tulisi pystyä toteuttamaan sosiaaliasemilla niiden nykyisin resurssein. Kokeilumallin suunnittelun ja muotoilun lähtökohtana oli käsitys siitä, että toimeentulotukiasioita voidaan käsitellä monin eri tavoin eikä ole olemassa yhtä ainoata ehdottoman oikeata ratkaisua 6. Ohjausryhmä työstämän kokeilumalli Osittain eriytetty etuuskäsittely (kuvio 3) tuleekin ymmärtää ohjausryhmän yhteiseksi tulkinnaksi siitä, millä keinoin toimeentulotukiasioiden käsittelyä voidaan mahdollisesti kehittää ja nopeuttaa nimenomaan Tampereen sosiaalija terveystoimessa. Mallin muotoilussa hyödynnettiin sekä nykytila analyysin tuottamaa tietoa toimeentulotuen käsittelyn ongelmakohdista että myös tutustumiskäyntien tuottamaa vertailupohjaa erilaisten käsittelytapojen hyvistä ja huonoista puolista. Mallin kolme keskeistä lähtökohtaa ovat 1) etuuskäsittelyn asiakasprosessin kehittäminen, 2) kirjallisen asioinnin kehittäminen ja 3) toimeentulotuen ohjaus ja neuvontapalvelujen kehittäminen. Malli esitellään yksityiskohtaisemmin seuraavassa luvussa. tävissä heti. Jos hakemus sen sijaan on puutteellinen, lähetetään lisäselvityspyyntö välittömästi sen jälkeen kun hakemus on otettu käsittelyyn. Ohjausryhmä keskusteli pitkään siitä, tulisiko kirjallisten hakemusten käsittelyynottoajan tavoitteeksi asettaa sittenkin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen määrittelemä viikko. Viikon käsittelyynottoaika nähtiin kuitenkin jossain määrin epärealistisena, kun otetaan huomioon toimeentulotukihakemusten käsittelyn tilanne syksyllä Palvelun laatu ymmärretään toimeentulotukipalvelun ulkoisena ja sisäisenä ominaisuutena. Ulkoista laatua tarkastellaan asiakasnäkökulmasta, ja tällöin olennaista on sekä palvelun läpinäkyvyys että myös sen joustavuus. Läpinäkyvää palvelu on silloin, kun asiakkaat 1) ymmärtävät mistä ns. norminmukaisen toimeentulotuen etuuskäsittelyssä on kysymys, 2) tietävät kuka viranomainen (etuuskäsittelijä vai sosiaalityöntekijä) hoitaa hänen toimeentulotukiasiansa ja 3) tietävät kuinka asiointi etuuskäsittelypalvelussa tapahtuu. Joustavuudella tarkoitetaan palvelun vastaavuutta asiakkaan tarpeisiin ja asiointikykyyn: niille asiakkaille, jotka eivät kykene hakemaan toimeentulotukea kirjallisesti, on oltava tarjolla ajanvarauksella tapahtuvaa palvelua. 6 Kokeilumallin muotoilua on käyty läpi yksityiskohtaisemmin väliraportissa. 8

10 Kuvio 1. Toimeentulotuen kehittämishankkeen toimintavaiheet Vaihe 4: Vaihe 1: TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYYN LIITTYVIEN ONGELMIEN KITEYTTÄMINEN nykytila analyysi tutustuminen vaihtoehtoisiin käsittelymalleihin etuuskäsittelijöiden koulutustarvekysely Kokeilumallin kehittäminen seurantatiedon pohjalta KOKEMUSTEN JA TIEDON KERUU (HANKKEEN LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN ARVIOINTI) kuukausittainen tiedonkeruu : * seurantapalaverit työntekijöiden kanssa * kokeilumallin toimivuuden seuranta : * jonotusajat * käsittelyyn ottamattomien kirjallisten hakemusten määrä * kirjallisten hakemusten käsittelyaika * puutteellisten hakemusten määrä * kirjallisten hakemusten käsittelyyn kuluva aika asiakaskysely 5/06 (kokeilutoimistot) henkilöstökysely 5/06 (kokeilutoimistot) Vaihe 5: PÄÄTÖKSET TOIMEENTULOTUEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ KOKO ORGANISAATION TASOLLA HANKKEESTA SAATAVIEN KOKEMUSTEN JA TIEDON POHJALTA Vaihe 2: VAIHTOEHTOISEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN kokeilumalli Osittain eriytetty etuuskäsittely * toimeentulotuen lomakkeiden uudistaminen (lomaketyöryhmä ) * etuuskäsittelijöiden koulutusohjel man suunnittelu * toimeentulotuen alkukartoituskaa vakkeen kehittäminen (Sarvis) sosiaaliasemien yhteinen kehittämistyö (kirjallisen käsittelyn laadullinen kehittäminen, asiakassiirtojen virtaviivaistaminen ) Tammelan / Hatanpään / Kaukajärven / Sarviksen sosiaaliasemien omat kehittämistyöt Vaihe 3: I) KOKEILUJEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Läntinen ja Hervannan sosiaaliasema II) PIENIMUOTOISEMPIEN KEHITTÄMISTÖIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Hatanpään, Kaukajärven, Sarviksen ja Tammelan sosiaaliasemat 9

11 Kuvio 2. Toimeentulotuen kehittämishankkeen keskeiset toimintaprosessit ja etenemisen aikataulu. Tun niste Tehtävän nimi Käynnistä Valmis 1 Perehtyminen hankkeeseen ja projektisuunnitelman teko(s h.) Ohjausryhmän esityslistat/muistiot, tiedottaminen,koordinointi ym. (s h) Nykytila analyysi Haastattelun suunnittelu, henkilöstöhaastattelut, analyysi (sh.) Tiedonkeruu Effica (vireillepanot ja päätökset 1 6/06) (sh.) Kokeilumallin suunnittelu Kokeilumallin ja arvioinnin suunnittelu (or+sh.) Nykytila analyysin tulosten ja kok.mallin esittelykierros (sh.) Etuuskäs.koulutus (kysely, vastausten yht.veto, koulutusohjelma) (sh) Lomaketyöryhmä Lomaketyöryhmän työskentelyn 1. vaihe (sh vetäjänä) Lomakkeiden etenemisen seuranta painatukseen asti (sh) Lomaketyöryhmän työskentelyn 2. vaihe (sh vetäjänä) kesä heinä elo 2005 syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo Kokeilujen suunnittelu ja toteutus Loppuraportti(sh) Läntinen sosiaaliasema (sh konsultoi, koordinoi, seuraa) Hervannan sosiaaliasema (sh konsultoi, koordinoi ja seuraa) Sosiaaliasemien pienimuotoisemmat kehittämistyöt Kaukajärvi (sh konsultoi, koordinoi, seuraa) Tammela (sh konsultoi, koordinoi, seuraa) Sarvis (sh konsultoi, koordinoi, seuraa) Hatanpää (sh konsultoi, koordinoi, seuraa) Seuranta ja arviointitieto (sh kokoaa yhteen ja analysoi) Asiakas ja henkilöstökyselyt (kyselyt + analyysi) (sh)

12 Kokeilumalli esiteltiin johtavien sosiaalityöntekijöiden kokouksessa , minkä jälkeen selvityshenkilö kiersi ajalla kaikki hankkeeseen osallistuvat sosiaaliasemat (ulkomaalaistoimistoa lukuun ottamatta) esitellen sekä nykytila analyysin alustavat tulokset että kokeilumallin. Kuvio 3. Toimeentulotuen kehittämishankkeen kokeilumallin Osittain eriytetty etuuskäsittely lähtökohdat Toimeentulotuen kehittämishankkeen kokeilumallin lähtökohdat Etuuskäsittelyn asiakasprosessin kehittäminen Oikea aikaiset, asiakkaiden tarpeita ja asiointikykyä vastaavat laadukkaat toimeentulotukipalvelut Ohjaus ja neuvontapalvelun kehittäminen Kirjallisen asioinnin kehittäminen Kehittämishanke laajeni toisessa vaiheessa alkuperäissuunnitelmaa laajemmaksi. Koska toimeentulotukiasioiden nykytila analyysi oli nostanut esille kirjalliseen asiointiin ja käsittelyyn liittyviä kehittämistarpeita, ohjausryhmä päätyi suosittelemaan kokeilumallin yhtä osiota eli kirjallisen asioinnin kehittämistä kaikkien alueellisten sosiaaliasemien ja Sarvisen sosiaaliaseman yhteiseksi kehittämistyöksi. Lisäksi nykytila analyysi oli tuonut esille sosiaaliasemien välisiin asiakassiirtoihin liittyviä pulmia, minkä vuoksi asiakasprosessin sujuvoittaminen päätettiin ottaa niin ikään kaikkien asemien yhteiseksi kehittämistehtäväksi. Yhteisen kehittämistyön lisäksi osa sosiaaliasemista päätti toteuttaa hankkeen puitteissa vielä omaehtoista kehittämistyötä toimeentulotukeen liittyen. Hatanpään, Kaukajärven, Sarviksen ja Tammelan sosiaaliasemat ovat toteuttaneet omat pienimuotoiset hankkeensa varsinaisten kokeilujen rinnalla (sosiaaliasemien omaehtoiset kehittämistyön tulokset esitellään luvussa 4) Vaihe 3: Kokeilujen käytännön toteutuksen suunnittelu ja toteutus kokeiluasemilla Kokeilumallin käytännön toteutuksen suunnittelu ja itse kokeilut Hervannan sosiaaliasemalla ja Läntisellä sosiaaliasemalla muodostivat hankkeen kolmannen vaiheen (kokeilujen suunnittelusta ja toteutuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 3.2). Samaan aikaan myös Hatanpään, Kaukajärven, Sarviksen ja Tammelan sosiaaliasemat suunnittelivat omat kehittämistyönsä ja 11

13 aloittivat niiden toteuttamisen (sosiaaliasemien omaehtoisen kehittämistyön sisällöstä kerrotaan tarkemmin luvussa 4) Vaihe 4: Kokemusten ja tiedon keruu (seuranta ja arviointi) Hankkeen neljännen vaiheen muodosti seuranta: kokemusten ja tiedon keruu kokeilumallin toimivuuden osalta. Arviointia suoritettiin laadullisesti ja määrällisesti ja lähtökohtana oli, että mallin käytännön toteutusta voitiin muuttaa/kehittää edelleen seurantatiedon pohjalta joustavasti. Tämä hankkeen toimintavaiheisiin rakennettu palaute ja uudelleenohjausfunktio näkyy kuviossa 3 nuoliviivana. Kehittämishankkeen etenemistä ja kokeilumallin toimivuutta arvioitiin 12/05 lukien keräämällä tietoa ja kokemuksia kokeilumallin toimivuudesta koko kokeilujakson ajan. Koska kehittämishankkeen oli tarkoitus tuottaa tietoa toimeentulotuen käsittelystä koko organisaation tasolla, seurantatietoja koottiin hankkeen aikana kaikilla sosiaaliasemilla. Määrällistä arviointia tehtiin seuraavien ohjausryhmän määrittämien arviointikriteerien osalta: Toimeentulotukijonojen pituus. Tietojen keruu tehtiin sosiaaliasemilla kuukauden 15. päivä (jos 15. päivä osuu viikonloppuun, niin tällöin edeltävänä perjantaina). Marraskuun 2005 alusta lukien jonotusaikatiedot kerättiin työntekijöittäin koskien 1. ja 2. vapaana olevaa aikaa. Kokeiluasemilla jonotusaikatiedot kerättiin myös kuukauden 1. arkipäivä. Kirjallisten hakemusten määrät. Sosiaaliasemat keräsivät tiedot kuukauden 15. päivä jonossa olevista käsittelyyn ottamattomista kirjallisista hakemuksista työntekijöittäin. Käsittelyyn ottamaton hakemus oli sellainen, jolle ei oltu tehty vielä mitään. Jos hakemukseen oli pyydetty lisäselvityksiä, se oli otettu jo käsittelyyn. (Poikkeus: Hervanta ja Läntinen sosiaaliasema kokosivat tiedot käsittelyyn ottamattomien kirjallisten hakemusten määrästä myös kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä lukien.) Kirjallisten hakemusten käsittelyajan seuranta. Sosiaaliasemilla kirjallisen toimeentulotukihakemuksen vireillepanopäiväksi alettiin merkitä alkaen hakemuksen saapumispäivämäärä. Tiedot puutteellisten kirjallisten hakemusten määrästä. Sosiaaliasemilla alettiin merkitä Efficaan tieto puutteellisesta hakemuksesta alkaen. Kirjallisten hakemusten käsittelyyn kuluva aika. Sosiaaliasemilla alettiin merkitä kirjallisen hakemuksen käsittelyyn kulunut aika Effican osioon toteutunut asiakastyö Hankkeen aikana oli tarkoitus koota sosiaaliasemien tuottamasta tiedosta asemakohtaiset yhteenvedot kuukausittain 12/05 lukien ja lähettää yhteenvedot koosteena sosiaaliasemille tiedoksi. Näin tiivis seurannan raportointi osoittautui kuitenkin käytännössä liian tiheäksi ja raportointitahtia harvennettiin kokeilun aikana. Laadullista arviointia edustivat pilottiasemilla pidettävät kuukausittaiset seurantapalaverit, joihin osallistuivat etuuskäsittelijät, sosiaaliturvasosiaalityöntekijä ja aikuissosiaalityöntekijät Lapsiperhelinjan sosiaalityöntekijöiden kanssa seurantapalaveri pidettiin joka toinen kuukausi. Koko sosiaaliaseman henkilöstön kattava seurantapalaveri pidettiin niin ikään joka toinen kuukausi. Koska seurantapalaverien tarkoitus oli tiedon tuottamisen ohella kartoittaa mallin toimivuutta, palavereissa käytiin läpi hankkeen aikana syntynyttä tilastollista seurantatietoa, käsiteltiin kokeilumallissa ilmenneitä toiminnallisia pulmia ja haettiin niihin ratkaisuja. Kokeilumalliin tehtiinkin hankkeen aikana useampia muutoksia työntekijöiden ehdotusten perusteella. (Kokeiluasemien suunnittelu ja seurantapalaverit liitteissä 1 ja 2). 12

14 Keväällä 2006 toteutettiin vielä osana hankkeen laadullista arviointia asiakas ja henkilöstökyselyt. Kyselyt toteutettiin touko kesäkuussa ja ohjausryhmä hyödynsi niiden tuottamaa tietoa muotoillessaan suosituksia (asiakaskyselyn raportti liitteenä 3 7 ja henkilöstökyselyn raportti liitteenä 4 8 ) Vaihe 5: Koko organisaatiota koskeva päätöksenteko toimeentulotuen käsittelyn kehittämisen osalta Kehittämishankkeen viides vaihe sijoittuu ajallisesti hankkeen päättymisen jälkeiseen ajankohtaan. Hankkeesta saatavia kokemuksia ja tietoa on tarkoitus käyttää toimeentulotuen koko organisaatiota koskevan päätöksenteon pohjaksi syksyllä Tätä silmällä pitäen hankkeen loppuraporttiin on sisällytetty toimenpide ehdotuksia niin toimeentulotukea kuin myös laajemmin alueellisten sosiaaliasemien toimintaa koskien. 3 KOKEILUT LÄNTISELLÄ JA HERVANNAN SOSIAALIASEMALLA Toimeentulotuen kehittämishankkeen puitteissa toteutettiin vaihtoehtoisen käsittelymallin Osittain eriytetty etuuskäsittely kokeilut (pilotit) Hervannan ja Läntisellä sosiaaliasemalla ajalla 11/05 8/06. Kokeilujen käytännön toteutus suunniteltiin loppuvuoden 2005 aikana ja ne käynnistyivät täysipainoisesti vuoden 2006 alusta. Tässä luvussa esitellään ensin kokeilumalli, minkä jälkeen käsitellään kokeilujen käytännön toteutuksen suunnittelua, itse toteutusta ja kokeilujen tuloksia. Luvun lopussa esitetään kokeiluasemien työntekijöiden arviot kokeilusta ja kokeilumallin toimivuudesta. Luku päättyy kokeilun tuloksia ja työntekijöiden arviointeja summaavaan yhteenvetoon. 3.1 Kokeilumalli Osittain eriytetty etuuskäsittely Kokeilumallin Osittain eriytetty etuuskäsittely (kuvio 4) kolme lähtökohtaa etuuskäsittelyn asiakasprosessin kehittäminen, ohjaus ja neuvontapalvelujen kehittäminen ja kirjallisen asioinnin kehittämisen käydään seuraavaksi läpi yksityiskohtaisemmin. 7 Itse raportti liitteenä 3a, asiakaskyselyn saatekirje liitteenä 3b, kyselylomake liitteenä 3c. 8 Itse raportti liitteenä 4a, mielipidekyselyn saatekirje ja lomake liitteenä 4b, kyselyyn oheistetut ohjausryhmän muotoilemat mallit ja ohjausryhmän niistä tekemät arvioinnit liitteenä 4c. 13

15 Kuvio 4. Toimeentulotuen kehittämishankkeen kokeilumallin Osittain eriytetty etuuskäsittely lähtökohdat. Toimeentulotuen kehittämishankkeen kokeilumallin lähtökohdat Etuuskäsittelyn asiakasprosessin kehittäminen Oikea aikaiset, asiakkaiden tarpeita ja asiointikykyä vastaavat laadukkaat toimeentulotukipalvelut Ohjaus ja neuvontapalvelun kehittäminen Kirjallisen asioinnin kehittäminen Lähtökohta 1: etuuskäsittelyn asiakasprosessin kehittäminen MOTTO: maltillisesti kohti pääasiassa kirjallisesti tapahtuvaa sosiaalityöstä eriytettyä etuuskäsittelyä. Kokeilumallissa toimeentulotuen hakemusten käsittelyn painopiste on siirretty sosiaalityöstä etuuskäsittelyyn. Toimeentulotuen tuntemus ja osaaminen nähdään mallissa nimenomaan etuuskäsittelijän ydinosaamisalueena; etuuskäsittelijä on toimeentulotuen asiantuntija. Toimeentulotukihakemukset käsitellään etuuskäsittelyssä joko kirjallisesti tai ajanvarauksella. Lähtökohtana on, asiakaita pyritään pääsääntöisesti ohjaamaan kirjallisen asioinnin piiriin, mutta niille asiakkaille, joille kirjallinen asiointi ei jostain syystä sovi, tarjotaan ajanvarauspalvelua. Malliin ei lähtökohtaisesti sisällytetty kriteerejä sille, mille asiakasryhmille ajanvarauksella tapahtuva asiointi on tarkoitettu kriteerit oli tarkoitus työstää kokeilujen aikana. Myös asiakasohjaukseen oli tarkoitus luoda kriteerit: minkä asiakasryhmien toimeentulotukiasiat käsiteltäisiin sosiaalityössä, ja mitkä asiakasryhmät ohjattaisiin etuuskäsittelyn palveluun. Malli linjasi kuitenkin sen, että kokeilun aikana sosiaalityöntekijän vastaanotolla asioivat toimeentulotuen osalta ainakin kaikki alle 25 vuotiaat ammattikoulutusta vailla olevat nuoret sekä ne asiakkaat, joiden toimeentulotukiasiat sosiaalityöntekijä katsoo perustelluksi hoitaa osana sosiaalityön palvelua. Näistä lähtökohdista käsin ohjausryhmä katsoi, että etuuskäsittelyn toimivan asiakasprosessin kehittäminen edellytti seuraavien asioiden toteuttamista osana kokeilujen käytännön toteutusta: 14

16 1) kokeiluasemille tarvitaan etuuskäsittelijöiden tueksi ja konsultiksi sosiaaliturvaan erikoitunut sosiaalityöntekijä, jota on mahdollista konsultoida on line ja joka käsittelee myös harkinnalliset hakemukset 9 2) selkeitä kriteereitä mille asiakasryhmille etuuskäsittelyn palvelut tuotetaan, 3) nykyisillä resursseilla asiointitiheyden harventamista, 4) asiakkaiden siirtoja asemalta toiselle siten, että asiakas voidaan siirtää palvelutarpeen mukaan suoraan etuuskäsittelystä etuuskäsittelyyn tai sosiaalityöntekijältä etuuskäsittelyyn, 5) etuuskäsittelyn ajanvarausasioinnin kalenterin uudistamista (4 päivänä viikossa, 5 aikaa per päivä, á 30 min) jotta asiointitiheyttä on mahdollista harventaa ja kirjallista asiointia kehittää 6) etuuskäsittelijän tehtäväkuvan ja työtehtävien kirkastamista: toimeentulotukihakemuksien käsittelyn siirtyessä yhä enemmän etuuskäsittelyyn etuuskäsittelijästä tulee toimeentulotukityön asiantuntija. Tämä edellyttää ammattitaidon lisäämiseen ja ylläpitoon tähtäävää lisäkoulutusta Lähtökohta 2: kirjallisen asioinnin kehittäminen MOTTO: kirjallisesta asioinnista normaalia viranomaistoimintaa. Kirjallisen asioinnin kehittämisellä tähdättiin siihen, että hakemuksista tulisi laadullisesti niin hyviä, että ne voitaisiin käsitellä yhdellä kertaa eikä lisäselvityspyyntöjä tarvitsisi lähettää. Kirjallisen asioinnin osalta pyrittiin ensin kehittämään hakemusten laatua ja vasta sen jälkeen lisäämään kirjallisen asioinnin määrä. Kirjallista asiointia kehitettäessä huomiota kiinnitettiin sekä kirjallisen asioinnin työkalujen kehittämiseen (lomakkeet ja hakuohjeistus) että työntekijöiden niin etuuskäsittelijöiden kuin myös sosiaalityöntekijöiden työtoimintaan. Tavoitteeksi asetettiin se, ettei puutteellisia hakemuksia päästetä läpi. Tämän arvioitiin nostavan kirjallisen asioinnin laatua, mikä puolestaan nopeuttaisi käsittelyä. Hankkeen aikana uudistettiin kirjallisessa asioinnissa käytettävät lomakkeet: tavoitteeksi asetettiin asiakkaan näkökulmasta selkeät, hyvin saatavilla olevat hakemuskaavakkeet ja kirjallisen asioinnin ohjeet. 9 Kokeilumallia suunniteltaessa syksyllä 2005 harkinnallisesta toimeentulotuesta päätti delegointisäännön mukaan sosiaalityöntekijä. Vuoden 2006 alusta lukien delegointisääntö muuttui siten, että täydentävän toimeentulotuen päätöksenteko oikeus laajeni myös etuuskäsittelijöille. Tämä tuotti kokeilumallin näkökulmasta pulmia sikäli, että alun perin sosiaaliturvasosiaalityöntekijälle suunniteltu työtehtävä siirtyi pitkälti etuuskäsittelyyn. Uuden työtehtävän myötä etuuskäsittelijöiden tuen tarve kokeiluasemilla kuitenkin kasvoi, ja jälkikäteen voidaan todeta, että kokeiluasemien etuuskäsittelijät ovat olleet onnekkaita sikäli, että heillä on ollut mahdollisuus saada kokoaikaista konsultaatiota delegointisäännön muutoksen aiheuttamassa uudessa tilanteessa. 10 Vuoden 2006 keväällä toteutettiin osana kehittämishanketta etuuskäsittelijöille suunnattu neljästä erillisestä koulutuspäivästä muodostunut koulutus, jolla pyrittiin tukemaan ja vahvistamaan etuuskäsittelijöiden ammatillista osaamista. Koulutusohjelman sisältö koottiin etuuskäsittelijöiden esittämien koulutustarpeiden pohjalta, jotka kartoitettiin syksyllä 2005 koulutustarvekyselyllä (kyselyn tulokset on esitetty aiemmin osana väliraporttia liitteenä 2 ja koulutusohjelma väliraportin liitteenä 3). 15

17 3.1.3 Lähtökohta 3: toimeentulotuen ohjaus ja neuvontapalvelujen kehittäminen MOTTO: ohjauksella ja neuvonnalla oikeaan palveluun. Tampereen alueellisilla sosiaaliasemilla ei ole ollut erityisiä ohjaus ja neuvontapalvelua lukuun ottamatta sosiaalityöntekijöiden puhelinaikaa. Käytännössä asiakkaat ovat saaneet usein ohjausta ja neuvontaa soittaessaan ajanvarausnumeroon tai viimeistään asiakaspalvelutilanteessa. Kokeilumallissa ohjaus ja neuvontapalvelut on yhdistetty ajanvarauspalveluun. mikä edellyttää ajanvarauksessa työskentelevältä henkilöltä osaamista (joka voidaan turvata joko lisäkoulutuksella tai muulla tavoin). Lisäksi osana ohjaus ja neuvontapalvelujen kehittämistä päätettiin uudistaa toimeentulotuen osiota Tampereen kaupungin www sivuilla ja lisätä sivustoon toimeentulotuen uusitut lomakkeet sekä kirjallisen asioinnin ohjeistus Yhteenveto Kokeilumalli ja sen kolme lähtökohtaa etuuskäsittelyn asiakasprosessin kehittäminen, kirjallisen asioinnin kehittäminen, toimeentulotuen ohjaus ja neuvontapalvelujen kehittäminen olivat ohjausryhmän käsityksen mukaan nykyisen käsittelyjärjestelmän ne osa alueet, joiden kehittämisellä voitiin olettaa saavutettavan parhaiten hankkeelle asetettu tavoite. Mallin suunnittelussa huomioitiin olemassa olevat kehittämistyön reunaehdot: kokeiluasemien koko ja käytettävissä olevat resurssit. Lisäpotkua kokeilumallille toivottiin siitä, että sen kolme osaaluetta ovat synergisiä niiden ajateltiin tukevan ja vahvistavan toisiaan. Malli ei sisältänyt yksityiskohtaisen tarkkoja linjauksia siitä, kuinka malli viedään käytäntöön. Tämä oli tarkoituksellista kahdesta eri syystä. Ensinnäkin kokeiluasemat eli Läntinen sosiaaliasema ja Hervannan sosiaaliasema erosivat lähtökohdiltaan toisistaan paljon. Esimerkiksi Hervannan sosiaaliasemalla oli tehty jo ennen kokeilua 2 3 kuukauden toimeentulotukipäätöksiä etukäteismaksatuksineen, kun taas Läntisellä sosiaaliasemalla asiakkaat olivat asioineet valtaosin kerran kuukaudessa. Toinen sosiaaliasemia erottava tekijä oli päätösten pituus. Hervannassa kaikille asiakkaille tehtiin erillinen toimeentulotukipäätös jokaisella asiointikerralla (asioipa asiakas sitten etuuskäsittelijän tai sosiaalityöntekijän vastaanotolla), kun taas Läntisellä sosiaaliasemalla oli ollut käytössä ns. pitkien päätösten käytäntö. Toinen syy kokeilumallin pääpiirteittäisyyteen oli se, että ohjausryhmän näkemyksen mukaan käytännön kehittämistyö onnistuisi parhaiten, jos sen yksityiskohtaisemman toteutuksen suunnittelisivat ne, jotka vastaisivat myös itse toteutuksesta. Näin ollen ohjausryhmä päätti, että kokeilun käytännön toteutuksen suunnittelu tehtäisiin kokeiluun osallistuvilla sosiaaliasemilla omina pienimuotoisina kehittämisprojekteinaan. Selvityshenkilö toimi asemien apuna kehittämisprojektien läpiviennissä ja samalla koordinoi hankkeen etenemistä. 3.2 Kokeilumallin käytännön toteutusten suunnittelu ja toteutus Kokeilujen käytännön toteutuksen suunnittelu aloitettiin kummallakin kokeiluasemalla marraskuussa Hervannassa suunnitteluun osallistui sosiaaliaseman koko henkilöstö, kun taas Lännessä perustettiin suunnittelutyöryhmä, johon kuuluivat johtava sosiaalityöntekijä Sisko Vesander, vs. aikuissosiaalityöntekijä Outi Koivisto, etuuskäsittelijä Riitta Pauni ja etuuskäsittelijä Miia Periaho. Vaikka Länteen perustettiinkin erityinen suunnittelutyöryhmä, konsultoitiin suunnitteluprosessin aikana kaikkia työntekijäryhmiä. Kummallakin asemalla kaikki työntekijäryhmät arvioivat suunnitteluprosessin aikana kokeilumallia SWOT analyysilla 16

18 ja sosiaalityöntekijät työstivät tiimeissään asiakasohjauskriteerit (Hervannan sosiaaliaseman ja Läntisen sosiaaliaseman asiakasohjauskriteerit liitteenä 5). Suunnittelun ja käytännön toteutuksen läpivienti tapahtui vaiheittain prosessina, jota on mahdollista jäsentää kuvion 5 vaihemallin avulla. Kuvio 5. Kokeilumallin Osittain eriytetty etuuskäsittely käytännön toteutuksen vaiheet Hervannan sosiaaliasemalla ja Läntisellä sosiaaliasemalla Vaihe 1: KOKEILUMALLI OSITTAIN ERIYTETTY ETUUSKÄSITTELY Vaihe 4: KOKEMUSTEN JA TIEDON KERUU KOKEILUMALLIN TOIMI VUUDESTA KOKEILUASEMILLA Käytännön toteutuksen kehittäminen seurantatiedon pohjalta Vaihe 2: KOKEILUMALLIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEN SUUNNITTELU Vaihe 3: KOKEILUJEN TOTEUTUS Kokeilumallin käytännön toteutuksen suunnitteluun oli alun perin varattu loka marraskuu ja kokeilumallin käyttöönoton piti tapahtua joulukuun alussa. Suunnittelun pullonkaulaksi osoittautui kuitenkin yhteisen ajan löytyminen: sosiaalityöntekijöiden ja johtavien sosiaalityöntekijöiden kalenterit olivat loppuvuoden osalta niin täynnä, ettei kummallakaan asemalla ollut mahdollista sopia esimerkiksi koko sosiaaliaseman yhteistä suunnittelupäivää. Tämän vuoksi suunnittelua jouduttiin tekemään kummallakin sosiaaliasemalla erikseen kunkin työntekijäryhmän kanssa, mikä pidensi suunnittelun aikajännettä joulukuulle. Suunnitteluun käytettiin Hervannassa kaikkien työntekijäryhmien tiimejä ja toimistokokouksia. Lännessä suunnittelutyöryhmä joutui jottei vaihe olisi aikapulan vuoksi venynyt liian pitkäksi käyttämään suunnitteluun jopa asiakkaiden puhelinaikoja. Kokeilumallin käytännön toteutuksen kehykset aikatauluineen saatiin kummallakin asemalla valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. Käytännön toteutuksen kehys sisälsi suunnitelmat siitä, kuinka ja missä järjestyksessä kokeilumallin eri osatekijät otetaan sosiaaliasemalla käyttöön kokeilun alkuvaiheessa. Suunnitelma vietiin gantt kaavioon, jota käytettiin suunnitelman etenemisen seurantaan kokeilun alkuvaiheessa ajalla 11/05 2/06 (liitteenä 6 Hervannan sosiaaliaseman suunnitelma 11 ). 11 Suunnitelmaan viety alkuvaiheen toteutuksen toteutunut aikataulu, joka poikkeaa alkuperäisestä aikataulusta. Alkuperäistä aikataulua jouduttiin muuttamaan esimerkiksi kirjallisen käsittelyn kehittämisen osalta siitä syystä, 17

19 Kokeilumallien käytännön toteutukset alkoivat pyöriä täydellä teholla vuoden 2006 alusta, mutta osa kokeiluasemien työntekijöistä alkoi ottaa mallin osasia käyttöön jo marraskuussa Esimerkiksi aikuissosiaalityöntekijät alkoivat siirtää asiakkaitaan etuuskäsittelyyn ja etuuskäsittelijät alkoivat ohjata asiakkaita yhä enemmän kirjalliseen asiointiin. Tämän varaslähdön johdosta kokeilujen käytännön toteutuksessa jouduttiin päivittämään aikataulua ja kiinnittämään korostetusti työntekijöiden huomiota siihen, että liian nopea ja osittain suunnittelematonkin eteneminen kokeilumallin käyttöönotossa saattaisi aiheuttaa suuria ongelmia käytännön työssä. Ehkä suurimpana uhkana nähtiin se, että asiakkaiden liian nopea siirtäminen sosiaalityöstä etuuskäsittelyyn saattaisi ruuhkauttaa etuuskäsittelyn pahoin. Etuuskäsittelyn ruuhkautumisen uhkaa ja muita kokeilujen käynnistymiseen ja etenemiseen liittyviä kysymyksiä käytiin läpi seurantapalavereissa, joita pidettiin kokeilun aikana säännöllisesti. Kokeiluasemien keskeisin foorumi seurannan kannalta oli toimeentuloturvatiimi, joka kokoontui pääsääntöisesti kerran kuukaudessa (tiimin muodostivat etuuskäsittelijät, aikuissosiaalityöntekijät ja sosiaaliturvasosiaalityöntekijä). Johtava sosiaalityöntekijä osallistui tiimiin niin usein kuin mahdollista. Lapsiperhelinjan sosiaalityöntekijöiden kanssa seurantapalavereja pidettiin harvemmin: tavoite oli alun perin kokoontua joka toinen kuukausi, mikä ei kuitenkaan aikataulullisista ongelmista johtuen toteutunut. Koska lapsiperhelinjan sosiaalityö ei ollut kummallakaan sosiaaliasemalla edustettuna toimeentuloturvatiimissä 12, jäi tämä työntekijäryhmä etenkin kokeilujen alkuvaiheessa (suunnittelu ja käynnistyminen) jossain määrin ulkopuoliseksi. Jotta kokeilun käytännön toteutukseen liittyvät kaikki yksityiskohdat olisivat sosiaaliaseman kaikkien työntekijöiden tiedossa, kummankin aseman toteutussuunnitelma vietiin vielä kirjalliseen muotoon koosteeksi, jota päivitettiin tarpeen mukaan kokeilujen edetessä (Lännen kooste liitteenä 7). Sosiaaliasemilla pidettyjen seurantapalaverien funktio oli kahtalainen: yhtäältä seurattiin sitä, etenevätkö kokeilut suunnitelman mukaan. Jos etenemisessä ilmeni pulmia, kokouksissa haettiin niihin ratkaisuja. Toisaalta seurantapalaverit toimivat myös kokeilumallin toimivuuden arvioinnin foorumina: arvioitiin sitä, onko malli toimiva ja tehtiin kehittämisehdotuksia 13. Sosiaaliasemien malliin kohdistuneet kehittämisehdotukset käsiteltiin hankkeen aikana ohjausryhmässä, joka joko hyväksyi tai hylkäsi ne. Kokeilujen aikana kokeilumalliin tehtiin joitakin muutoksia, esimerkiksi etuuskäsittelijöiden aikavarauspalvelun määrää vähennettiin vastapainona kirjallisen asioinnin lisääntymiselle 14. Kokeilujen toteutusaikataulua koskevana yhteenvetona voidaan todeta, että kokeilut käynnistyivät kummallakin asemalla hieman etuajassa suunnitelmiin nähden. Ne ovat olleet käynnissä marraskuusta lukien koko hankkeen ajan eli 8/06 loppuun asti. Alun perin kokeilujen piti päättyä jo toukokuussa 2005, mutta hankkeen aikana havaittiin, että ajankohta olisi ollut liian varhainen. Tämä johtui siitä, että kokeilut alkoivat pyöriä täysipainoisesti vasta vuoden 2006 tammi helmikuussa. että toimeentulotuen uudet lomakkeet saatiin valmiiksi ja käyttöön vasta vuoden 2006 alusta (niiden käyttöönoton oli alun perin kaavailtu tapahtuvan kokeiluasemien omissa suunnitelmissa jo joulukuun 2005 alusta lukien). 12 Kummallakaan sosiaaliasemalla ei katsottu tarpeelliseksi sisällyttää lapsiperhelinjan edustusta toimeentuloturvatiimiin, mikä jälkikäteen arvioiden osoittautui huonoksi ratkaisuksi. Koska kokeilujen käytännön toteutus jouduttiin tekemään koko sosiaaliaseman yhteisten suunnittelupalaverien sijaan pääasiassa toimeentuloturvatiimeissä, suunnitteluprosessista muodostui hajanainen. Lapsiperhelinjan työntekijöiden jäädessä pitkälti suunnitteluprosessin ulkopuolelle, oli kokeilujen alku osalle lapsiperhelinjan työntekijöistä sekava. 13 Idea kokeilumallin jatkuvasta kehittämisestä sisältyi jo lähtökohtaisesti kokeiluun (ks. kuvio 5: vaiheesta 4 johtaa nuoliviiva vaiheeseen 1). 14 Alun perin kokeilumalliin sisältyi aikavarauspalvelua neljänä päivänä viikossa siten, että kullakin etuuskäsittelijällä oli kalenterissaan viisi 30 minuutin aikavarausta. Kirjallisen asioinnin volyymin kasvaessa päätettiin vähentää aikavarauspalvelua maaliskuun 2006 alusta kolmeen päivään viikossa, jotta kirjallisten hakemusten käsittelyyn saadaan enemmän resurssia. 18

20 3.3 Kokeilujen määrälliset tulokset Kokeilumallin toimivuutta on arvioitu hankkeen aikana ohjausryhmän muotoilemien arviointikriteerien valossa ja arviointitietoa ovat tuottaneet kaikki sosiaaliasemat (alueelliset ja Sarvis). Arviointikriteerien tuottama tieto kertoo kokeilun määrällisistä tuloksista: kuinka toimeentulotuen käsittely on tapahtunut kokeiluasemilla ja vertailun vuoksi samaan aikaan muilla asemilla. Arviointikriteereiksi 15 valittiin mittareita, joiden tuottaman tiedon avulla ajateltiin voitavan kohtuullisen selkeästi arvioida ensinnäkin sitä, tapahtuuko toimeentulotuen käsittely lain edellyttämällä tavalla niin kokeilu kuin muillakin sosiaalias la. Toiseksi kriteerejä valittaessa lähdettiin siitä, että niiden tuottaman tiedon varassa olisi mahdollista arvioida sitä, mistä käsittelyn mahdollinen nopeutuminen tai siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat johtuvat. Seuraavassa tarkastellaan ensin vireillepanojen määrällistä kehitystä kokeilun aikana, minkä jälkeen kokeilut käydään läpi arviointikriteerien näkökulmasta. Lopuksi esitetään kokeilun määrällisiä tuloksia koskeva lyhyt yhteenveto Vireillepanojen määrän kehitys ja harvennettu asiointitiheys Toimeentulotuen vireillepano tehdään jokaisesta sosiaaliasemalle saapuvasta toimeentulotukihakemuksesta 16, jolloin vireillepano voidaan ymmärtää toimeentulotukihakemuksen 17 synonyyminä. Kokeiluasemien osalta vireillepanojen määrän kehitystä seurattiin hankkeen aikana kuukausittain, koska haluttiin kartoittaa sitä, miten hakemukset jakautuvat asemien työntekijäryhmien välillä. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, etteivät sosiaalityöntekijät alkaisi siirtää liian nopeasti asiakkaita etuuskäsittelyyn liian nopeiden siirtojen vaarana nähtiin etuuskäsittelyn ruuhkautuminen. Kuviossa 6 tarkastellaan kokeiluasemilla tehtyjen vireillepanojen määrää työntekijäryhmittäin keskimäärin kuukaudessa työntekijää kohden alkuvuosina 2005 ja Koska kokeilumalliin Osittain eriytetty etuuskäsittely sisältyi harvennetun asioinnin käyttöönotto etuuskäsittelyssä, on vireillepanotietojen rinnalla syytä tarkastella sitä, missä määrin Hervannan ja Lännen etuuskäsittely on tehnyt harvennetun asiointikäytännön mukaisia niin sanottuja pitkiä laskelmia. Tiedot pitkien laskelmine määrästä alkuvuonna 2006 löytyvät taulukosta Kokeilumallin määrälliset arviointikriteerit ovat: toimeentulotukijonon pituus, käsittelyä odottavien kirjallisten hakemusten määrä, kirjallisten hakemusten käsittelyajat, puutteellisten kirjallisten hakemusten määrä ja kirjallisten hakemusten käsittelyyn kuluva aika. 16 Koska toimeentulotukea voi hakea Tampereella joko aikavarauksella suullisesti tai lähettämällä kirjallisen hakemuksen, on vireillepanotyyppejä useampia aikavarausasioinnille omansa ja kirjalliselle asioinnille omansa. 17 Jos hakemus sisältää perustoimeentulotuen hakemuksen lisäksi muita hakemuksia (täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia) ja sama työntekijä tekee päätöksen kaikista hakemuksista, koko paketti käsitellään yleensä yhdellä vireillepanolla. Mutta jos esimerkiksi ehkäisevän hakemuksen käsitteleekin toinen työntekijä, tämä tekee uuden vireillepanon alkaessaan käsitellä asiaa. Koska vireillepanokäytännöt ovat kuitenkin pitkälti samat koko organisaatiossa, voidaan niiden pohjalta tehdä vertailuja. 19

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Miksi Kelan kanssa yhteistyöhön? Toimeentulotuen kasvavat asiakasmäärät (8-9 % vuosikasvu)

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Vakuutuspiirin johtaja Irma Parén Etelä-Savon vakuutuspiiri, Kela 1 24.8.2015 Asiakas saa palvelua Kelasta monikanavaisesti Henkilökohtainen palvelu Henkilökohtaista palvelua

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Asiakasraati Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2 Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Minna toimi puheenjohtajana ja Mia sihteerinä. 2. Esittelykierros

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Toimeentulotuen kasittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen kasittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen kasittelyaikojen seuranta Sivu 1/3 (http://www.thl.fi ) TERVEYDEN JA IlYVINVOINNINl.A! 1 Suomeksi (/lomake/toimeentulotukiseuranta?1=f Pa svenska (/lomake/toimeentulotukiseuranta?1=sv)

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan kaupungin strategiaan pohjautuen siten, että toimintaympäristön analyysin

Lisätiedot

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa

Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Medbit alueellisena toimijana Satakunnassa Kuntainfo, 25.2.2015 Tuire Mikola Arvolupaus on Medbitin brändin lähtökohta ja ydin Miksi? Miten? Mitä? Miksi? Medbit on kokonaisvaltainen sote ICT-ratkaisujen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Hyvinvointia opiskelijoille

Hyvinvointia opiskelijoille Hyvinvointia opiskelijoille Oulun yliopiston opiskelijoiden hyvinvointisivuston uudistaminen Jaana Tolonen Päivi Isojärvi Jenny Selesniemi Jenni Iinatti Opiskelijoiden hyvinvointi ja koulutusteknologia

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS 1 SELVITYKSEN KOHDE JA TAVOITTEET Selvityskohteet ovat: hallinto- ja toimistotehtävät (toimenkuvien kartoitus ja mahdollinen tehtävien uudelleenorganisointi

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake 1) Päivystysyksikkö * nmlkj Hyvinkää nmlkj Keski-Uusimaa 2) Työvuoro * nmlkj Aktiivityö nmlkj Varallaolo Ilmoituksen/ yhteydenotot perustiedot 3) Yhteydenoton viikonpäivä

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

MILLAINEN ON YRITTÄJYYSTEKO

MILLAINEN ON YRITTÄJYYSTEKO HISTORIA, TAUSTA -Selvitystyö (Esa Pellikainen 31.10.2005) SUOMEN YRITTÄJYYSAKATEMIAN laajentaminen -Akateemisen yrittäjyyden edistämisen kohdalla nousi keskusteluun korkeakoulujen oman toiminnan yrittäjyyden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö

SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö Osaamisen näytön avulla opiskelija esittää tutkinnon tavoitteiden tai yksittäisen opintojakson osaamistavoitteiden mukaista osaamista riippumatta siitä, missä ja miten

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 17.9.14 klo 13-15. Paikka: Frenckelin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 17.9.14 klo 13-15. Paikka: Frenckelin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Asiakasraati Aika: Keskiviikko 17.9.14 klo 13-15 Paikka: Frenckelin konttori, Puutarhakatu 2 Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit 2. Viime raadin muistiot Ei lisättävää. 3. Raadin toimintasäännöt Raadin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2015 19.2.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2015 19.2.2015 Aika: 19.2.2015 klo 13.00 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi, pj Aalto-Ropo Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala,

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

täsmällistä johtamista

täsmällistä johtamista Tuloskorteilla täsmällistä johtamista Kaarlo Kankkunen Talousjohtaja, Tamro Suomi Microsoft Business Summit 29.9.2009 A Company of PHOENIX group Tamro-konserni Lääkejakelutoimintaa 8 maassa, 20 jakelukeskusta,

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA

LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA Tarvasjoen kunnanhallitukselle 08.04.2014 LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA Tarvasjoen kunnanhallitus on 31.3.2014 89 pyytänyt lausunnon ja selvityksen perhetyöntekijän

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön uusi toimintamalli 1.4.2014

Aikuissosiaalityön uusi toimintamalli 1.4.2014 Aikuissosiaalityön uusi toimintamalli 1.4.2014 Verkostopäivä 8.4.2014 9.4.2014 1 Aikuissosiaalityön visio: Lahti on aikuissosiaalityön edelläkävijä ja valtakunnallisesti tunnettu laadukkaista sosiaalityön

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010 1 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö. Asiakasraati 13.12.2011

Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö. Asiakasraati 13.12.2011 Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö Asiakasraati 13.12.2011 Aikuissosiaalityön ja perusturvan palveluyksikkö Aikuissosiaalityö Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla Sosiaalinen luototus Keski-Suomen talous- ja

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot