Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa"

Transkriptio

1 tieteessä Heikki Katila LKT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Psykiatrinen Palvelukeskus Solvum Oy Jarmo Kontunen PsL, psykologi, psykoterapeutti (VET) Psykoterapia- ja työnohjauspalvelut Jarmo Kontunen Tmi Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Interpersonaalinen psykoterapia on alun perin masennuksen hoitoon kehitetty psykoterapiamuoto, mutta sitä on sovellettu myös muihin ei-psykoottisen tason mielenterveyshäiriöihin. Tavoitteena on oireiden vähentäminen ja sosiaalisen verkoston parantaminen. Perusajatuksena on, että yksilön odotukset roolistaan eivät täyty hänen elämäntilanteessaan. Terapiassa käsitellään ajankohtaisia ihmissuhteita ja elämäntapahtumia, ei menneisyyttä. Hoito on aikarajattu istuntoon ja vaiheistettu aloitus-, keski- ja päätösvaiheeseen. Psykoterapia voidaan toteuttaa psykiatrisessa avohoidossa. Lyhyempänä ohjaus- ja neuvontamuotona (6 7 istuntoa) sitä voidaan käyttää myös perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Interpersonaalinen psykoterapia on yksi kokeellisin asetelmin tutkituimpia terapiamuotoja ja se on otettu laajasti mukaan masennuksen Käypä hoito -suosituksiin. Artikkeli perustuu kirjoittajien aiemmin Psyko terapiat-kirjaan (Duodecim 2012) (1) kirjoittamaan kappaleeseen Interpersoonallinen psyko terapia. Vertaisarvioitu VV Interpersonaalisen psykoterapian kehittäjä psykiatrian professori Gerald Klerman ( ) uskoi, että psykoterapia on samalla tavalla tietoa ja taitoa vaativaa kuin kirurgia. Hän alkoi kehittää tutkimusryhmänsä kanssa 1960-luvun lopulla psykoterapeuttista hoitoa, joka olisi ohjeistettu, määräkestoinen ja huomioisi empiiriset tutkimukset, kuten elämäntapahtumien yhteyden masennusoireiden alkamiseen. Tästä tutkimukseen kehitetystä menetelmästä tuli vähitellen Yhdysvalloissa kliinistä käytäntöä, kun interpersonaalisen psykoterapian (IPT) hyvät tulokset pystyttiin toistamaan useissa satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa (2,3,4, 5,6). Ensimmäinen kirja interpersonaalisesta psykoterapiasta julkaistiin vuonna 1984 (7). Tämän jälkeen tätä manuaalina toiminutta kirjaa ovat uudistaneet ja täydentäneet terapian kehitystyötä jatkaneet Myrna Weissman ja John Markowitz (8,9,10). Interpersonaalisen psykoterapian käyttöalue on laajentunut aikuisten keskivaikean masennuksen yksilöpsykoterapeuttisesta hoidosta nuorten (11) ja vanhusten (12,13) hoitoon. Terapiaa on sovellettu myös pitkäaikaisen masennuksen eli dystymian (14) ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon (15). Ryhmämuotoisena terapian periaatteita on käytetty masennuksen ja mm. syömishäiriöiden hoidossa (16). Viimeisen kymmenen vuoden aikana interpersonaalinen terapia on otettu laajemmin käyttöön myös Euroopassa (17,18,19,20). Kokemuksemme viittaavat siihen, että terapia on omaksuttavissa hyvin suomalaiseen psykiatrian avohoitoon (21,22). Taustateoria Interpersonaalisessa psykoterapiassa potilaan oireet nähdään kahdella tavalla: häiriöt sosiaalisissa suhteissa voivat edeltää oireita ja toisaalta oireet voivat heikentää yksilön kykyä toimia sosiaalisten rooliensa mukaisesti, mikä taas johtaa oireiden lisääntymiseen. Interpersonaalisessa psykoterapiassa pyritään tutkimaan ja purkamaan tätä oireita synnyttävää ja ylläpitävää kehää. Perusajatuksena on, että potilaan oireet helpottuvat, kun potilas oppii ymmärtämään elämäntilanteensa stressitekijöiden ja masennusoireiden välisiä yhteyksiä ja oppii ratkaisemaan tunneperäisesti latautuneita läheisiin ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Terapiamuoto perustuu ajatukseen, että psykiatriset ja interpersonaaliset vaikeudet johtuvat vuorovaikutus- ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutuksista. Ihmiset, joilla on biologinen ja geneettinen alttius psykologisiin ongelmiin, joutuvat herkemmin vaikeuksiin kohdatessaan stressiä. Tähän vaikuttavat henkilön temperamentti, persoonallisuustekijät ja varhaiset kokemukset, mitkä puolestaan heijastuvat yksilön omaan kiintymyssuhdetyyliin. Interpersonaalista toimintamallia määrittää ajankohtaisesti koettu stressi ja ympäristöstä saatu tuki. 2619

2 Kirjallisuutta 1 Kontunen J, Katila H. Interpersoonallinen psykoterapia. Kirjassa: Huttunen MO, Kalska H, toim. Psykoterapiat. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012; Klerman GI, DiMascio A, Weissman MM, Prusoff BA, Paykel ES. Treatment of depression by drugs and psychotherapy. Am J Psychiatry 1974;131: DiMascio A, Weissman MM, Prusoff BA, Neu C, Zwilling M, Klerman GL. Differential symptom reduction by drugs and psychotherapy in acute depression. Arch Gen Psych 1979;36: Weissman MM, Prusoff BA, DiMascio A, Neu C, Goklaney M, Klerman GL. The efficacy of drugs and psychotherapy in the treatment of acute depressive episodes. Am J Psychiatry 1979;136: Weissman MM, Klerman GI, Prusoff BA, Sholomskas D, Padian N. Depressed outpatients: results after one year of treament with drugs and/or interpersonal psychopherapy. Arch Gen Psych 1981;38: Elkin I, Shea MT, Watkins JT, Imber SD, Sotsky SM, Collins JF, Glass DR, Pilkonis PA, Leber WR, Docherty JP, Fiester ST, Parlof MB. National mental health treatment of depression collaborative research program: general effectiveness of treatment. Arch Gen Psych 1989;46: Klerman GI, Weissman MM, Rounsaville BJ, Chevron ES. Interpersonal psychotherapy. New York: Basic Books Weissman MM, Markowitz JC, Klerman G. Comprehensive guide to interpersonal psychotherapy. New York Basic Books Weissman MM, Markowitz JM, Klerman GI. Clinician s quick guide to interpersonal psychotherapy. New York: Oxford University Press Markowitz JM, Weissman MM, toim. Casebook of interpersonal psychotherapy. New York: Oxford University Press Mufson L., Moreau D, Dorta, K, Weissman M. Interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. New York, London: The Guilford Press Hinrichsen A, Clougherty K. Interpersonal psychotherapy for depressed older adults. Washington, DC: American Psychological Association Miller M. Clinician s Guide to interpersonal psychotherapy in late life, helping cognitively impaired or depressed elders and their caregivers. New York: Oxford University Press Markowitz J. Interpersonal psychotherapy for dysthymic disorder. Washington, DC, London: American Psychiatric Press Frank E. Treating bipolar disorder. A clinician s guide to interpersonal and social rhythm therapy. New York, London: the Guilford Press Etologisten ja varhaisen vuorovaikutuksen tutkimusten mukaan ihmisellä on voimakas ja elinikäinen sisäinen taipumus ja tarve etsiä ja muodostaa kiintymyssuhteita toisten kanssa. Kyky ja tarve läheisten kiintymyssuhteiden muodostamiseen ovat tärkeitä lajin säilymiselle. Kiintymyssuhdeteorian kehittäjä John Bowlby on myös todennut (23), että kaikenikäiset ihmiset ovat onnellisempia, toimintakykyisempiä ja pätevämpiä, jos heidän kiintymyssuhdetarpeensa ovat tyydyttävät. Epätyydyttävät kiintymyssuhteet ilmenevät usein psykiatrisina oireina. Koko elämän ajan ihminen on varmempi, kun hänellä on yksi tai useampi turvallinen ihminen lähellä ongelmia kohdatessaan. Kiintymyssuhdeteoria muodostaa perustan sen ymmärtämiselle, että potilaan oireet syntyvät täyttymättömistä kiintymyssuhdetarpeista. Terapian muoto ja käytäntö Interpersonaalisessa psykoterapiassa potilaan tulee voida ilmaista itseään spontaanisti omin sanoin, mutta samalla tulee kuitenkin huolehtia fokuksessa pysymisestä. Terapeutti auttaa potilasta tunnistamaan omia tarpeitaan ja tunteitaan ja kommunikoimaan niistä läheistensä kanssa. Myönteiset kokemukset omista tarpeista ja vuorovaikutussuhdetaidoista lievittävät toisten taholta tulevia negatiivisia odotuksia, jolloin oireet helpottuvat. Interpersonaalisen psyko terapian monet terapeuttiset toimen piteet yhtenevät psykodynaamisen psykoterapian kanssa, mutta muistuttavat myös kognitiivisen ja ratkaisukeskeisen terapian toimenpiteitä, koska terapiassa on tutkivan otteen lisäksi vahva käyttäytymisen muutokseen ohjaava painotus (24). Yleisistä terapeuttisista tekniikoista keskeisimpiä ovat potilaan elämäntilannetta ja ongelmia selventävät kysymykset. Interpersonaaliselle psykoterapialle erityisiä tekniikoita ovat kommunikaatioanalyysi, päätöksentekoanalyysi ja rooliharjoitus. Kommunikaatioanalyysissa tutkitaan tarkasti viestintään liittyviä vaikeuksia läheisissä suhteissa. Tavoitteena on auttaa potilasta ymmärtämään sanallisessa ja ei-sanallisessa viestinnässä välittyvää tunne-ilmapiiriä, joka liittyy oleellisesti masennusta ylläpitävää vuorovaikutuskehään. Päätöksentekoanalyysi tarkoittaa eri vaihtoehtojen ja niiden seurausten tutkimista. Terapeutti voi myös käyttää erilaisia rooliharjoituksia. Niiden avulla potilas oppii havainnoimaan vuorovaikutustaan ja harjoittelemaan uusia sosiaalisia taitoja. Terapeuttisissa toimenpiteissä keskeistä on, että terapeutti rohkaisee potilasta testaamaan viikon aikana terapiatunnilla esiin nousseita ajatuksia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja läheisissä suhteissaan. Interpersonaalinen psykoterapia kestää noin 3 4 kuukautta ja sisältää yleensä (8 20) viikoittaista käyntiä. Aloitusvaiheeseen käytetään 3 käyntiä, keskivaiheeseen 5 8 ja lopetusvaiheeseen 2 4 käyntiä. Terapia on aina aikarajattu ja vaiheet ovat samat (taulukko 1). Aloitusvaiheessa terapeutti kartoittaa potilaan oireet ja antaa niistä selkeän palautteen. Hän tuo selkeästi esille, että masennus on sairaus, joka ei ole potilaan oma syy ja josta voi toipua. On tärkeää tuoda esille potilaalle myös sairaan/toipilaan rooli: ennen kuin oireet helpottavat, potilaan ei pidä vaatia itseltään täyttä selviytymistä kaikissa rooleissaan. Toinen aloitusvaiheen tehtävä on suhteiden kartoitus (interpersonal inventory). Keskeistä on kartoittaa potilaan sekä hänen läheisensä odotuksia toisilleen sekä niiden toteutuminen. Aloitusvaiheessa kerätyn tiedon pohjalta terapeutti ja potilas määrittelevät yhdessä ongelma-alueen, johon terapiatyöskentelyssä keskitytään. Ongelmaalueet pyritään määrittelemään yhteen tai korkeintaan kahteen seuraavista: suru (läheisen menetys ja komplisoitunut suruprosessi), interpersonaaliset rooliristiriidat (puolison, lasten, sukulaisten tai työtovereiden kanssa), roolimuutokset (esim. opiskelemaan lähtö, lapsen syntymä, eläkkeelle jäänti, avioero, työttömyys tai vakava sairaus), interpersonaalinen arkuus (yksinäisyys ja eristäytyneisyys tai elämäntapahtumien puute). Keskivaiheessa terapeutin tehtävänä on auttaa potilasta käymään läpi ongelma-alueen asioita. Aloituskysymys jokaisella keskivaiheen istunnolla on: Miten asiat ovat sujuneet sitten viime tapaamisemme?. Se auttaa potilasta suuntaamaan ajatuksensa ajankohtaisiin kokemuksiin ja hän voi vastata tähän avoimeen kysymykseen joko kuvaamalla mielialaansa tai tapahtumia. Terapeutti pitää mielessä nämä molemmat puolet ja tekee tarkentavia kysymyksiä niin, että mielialavaihtelujen ja tapahtumien yhteydet voivat tulla ymmärretyksi. Tämän tunnin aloituksen jälkeen terapiatunti jatkuu yleensä ongelman yleisestä tarkastelusta 2620

3 tieteessä Taulukko 1. Yhteenveto interpersonaalisen psykoterapian vaiheista. ALOITUSVAIHE Oireiden kartoitus Nimen antaminen oireille ja psykoedukaatio Sairaan/toipilaan roolin antaminen Interpersonaalisten suhteiden kartoitus Keskeisen ongelma-alueen määrittely yhdessä potilaan kanssa Interpersonaalisen psykoterapian työtavoista kertominen ja hoitosopimuksen sisällön määrittely. Tavoitteiden asettelu KESKIVAIHE: TYÖSKENTELY ONGELMA-ALUEELLA Suru rohkaistaan potilasta ajattelemaan menetystä keskustellaan siitä, mitä kuolemaa ennen ja sen jälkeen tapahtui luodaan kuvaa menetetystä ja suhteesta kaikkine puolineen tutkitaan kuolemaan assosioituneita tunteita rohkaistaan suuntautumaan muiden ihmisten pariin Interpersoonalliset rooliristiriidat autetaan ristiriidan havaitsemisessa. nostetaan esiin ristiriidoissa toistuvia rakenteita autetaan tekemään uusia valintoja, miten toimia ristiriitojen ratkaisemiseksi muokataan vääristyneitä kommunikointitapoja ja parannetaan kommunikaatiotaitoja Roolimuutokset autetaan arvioimaan vanhaa roolia ja tutkitaan siihen liittyviä tunteita, sekä myönteisiä että kielteisiä realisoidaan uuden roolin vaatimuksia rohkaistaan sosiaalisen tuen vastaanottamiseen, etsimiseen ja uudessa roolissa tarvittavien taitojen hankkimiseen Interpersonaalinen arkuus menneiden suhteiden monipuolinen kartoittaminen suhteissa toistuvien esteiden tutkiminen keskustelu terapeuttiin kohdistuvista tunteista ja odotuksista ja niiden yhteydet muihin suhteisiin rohkaistaan uusien suhteiden luomiseen LOPETUSVAIHE Lopettamiseen liittyvien tunteiden käsittely Oiremuutosten arviointi Interpersonaalisten suhteiden muutoksista keskustelu Tulevaisuuden stressitilanteiden kartoitus ja selviämiskeinojen pohtiminen Jatkohoidon tarpeen arviointi 16 Wilfley D, MacKenzie R, Welch R, Ayres, V, Weissman, M. Interpersonal psychotherapy for group. New York: Basic Books van Schaik DJ, van Marwijk HW, Beekman AT, de Haan M, van Dyck R. Interpersonal psychotherapy (IPT) for late-life depression in general practice: uptake and satisfaction by patients, therapists and physicians. BMC Fam Pract. 2007;13;8: Schramm E, van Calker D, Dykierek P ym. An intensive treatment program of interpersonal psychotherapy plus pharmacotherapy for depressed inpatients: acute and long-term results. Am J Psychiatry 2007;164: potilaan odotuksiin ja havaintoihin ja vaihtoehtoisten tapojen käsittelyyn. Jos mahdollista kunkin tunnin tavoitteena on löytää uusia käyttäytymistapoja, joita potilasta rohkaistaan kokeilemaan viikon aikana ennen seuraavaa tapaamista. Lopetusvaiheessa terapeutin on tärkeää ottaa huomioon terapian loppumiseen liittyviä tunteita ja tukea potilasta itsenäiseen selviytymiseen. Mahdollisten käyntikohtaisten lyhyiden arviointien lisäksi lopussa arvioidaan hoidon tulosta oireiden, elämänmuutoksesta selviämisen ja ihmissuhteiden muutoksen kannalta. Itsenäiseen selviytymiseen tuetaan mm. tulevaisuuden stressitilanteita kartoittamalla ja selviytymiskeinoja pohtimalla. Hoidon tavoitteena on, että potilas oppii käsittelemään itsenäisesti ja sosiaalisen verkostonsa tuella elämänsä kriisi tilanteita. Jos oireet ovat selkeästi lievittyneet ja stressitekijät helpottuneet, voidaan hoito päättää. Mikäli stressitekijät aiheuttavat merkittävän uudelleen sairastumisen uhan, on mahdollista sopia harvempijaksoisesta ylläpitotai tukihoidosta. Muu jatkohoito tulee kyseeseen, jos oireet eivät ole lievittyneet riittävästi tai elämäntilanteen vaikeus sitä edellyttää. Ongelma-alueet Interpersonaalisen psykoterapian ongelmaalueet toimivat potilaan ja terapeutin yhteisenä ongelmien hahmottamisen ja ymmärtämisen alustana. Niillä on osittain yhtenevät, mutta myös omat työskentelystrategiansa. Suru fokuksena tulee kyseeseen, kun masennusoireiden alkamiseen on liittynyt läheisen kuolema. Tällöin oman elämän jatkaminen ja surun läpikäyminen on jostain syystä estynyt. Masennukseen johtava suru on jollain tavalla komplisoitunut. Hoidon tavoitteena on helpottaa suruprosessia muistelemalla ja myös auttaa potilasta vähitellen kiinnostumaan muista elämässä merkittävistä asioista ja ihmissuhteista. Terapeutin tehtävänä on rohkaista potilasta ajattelemaan menetystä. Masennukseen johtaneessa surussa kuolemaan on usein yhdistynyt tunteita, joista ihminen on vain osittain tietoinen. Muistelun ja tunneilmaisun lisäksi myös toiminnallinen puoli on tärkeää. Erilaiset rituaalit auttavat siinä, kuinka hyvästellä läheinen. Terapeutti rohkaisee potilasta näiden mahdollisuuksien käyttöön ja keskustelee potilaan kanssa niistä kokemuksista, joita ne tuovat esille. Interpersonaalisella rooliristiriidalla tarkoitetaan tilannetta, missä potilaalla ja vähintään yhdellä hänelle merkityksellisellä henkilöllä on toisistaan poikkeavat odotukset keskinäiselle suhteelle. Tyypillistä kaikille masennukseen liittyvillä rooliristiriidoille on ristiriitojen toistuminen, pitkittyminen ja huono kommunikointi. Potilaalla on usein tunne, ettei mitään ole tehtävissä. Toivottomuus laajenee helposti kaiken kattavaksi kokemukseksi, ettei elämästä voi selvitä. Terapian lähtökohta on kuitenkin, että ihminen kehittyy koko elämänsä ajan läheisissä 2621

4 19 Blom MB, Jonker K, Dusseldorp E ym. Combination treatment for acute depression is superior only when psychotherapy is added to medication. Psychother Psychosom 2007;76: Morris J. Interpersonal psychotherapy in child and adolescent mental health services. Clin Psychol Psychother 2012;19: Karlsson H, Säteri U, Markowitz JC. Interpersonal psychotherapy for Finnish community patients with moderate to severe major depression and comorbidities: A pilot feasibility study. Nord J Psychiatry 2011;65: Löyttynen AM, Koponen H, Kontunen J, Lehtonen J, Marttunen M. Introducing interpersonal psychotherapy (IPT) to psychiatric outpatient care: early experiences in training therapists and treating depressed outpatients. Psychiatria Fennica, 36th to 39th annual volume. Helsinki: Psychiatria Fennica Oy 2008: Bowlby J. A Secure Base. Clinical applications to attachment theory. London: Tavistock/Routledge Kontunen J, Karlsson H, Larmo A. Interpersoonallinen psykoterapia. Depression fokusoitu hoitomenetelmä. Helsinki: Edita Cuijpers P, Geraedts AS, van Oppen P, Andersson G, Markowitz JC, van Straten A. Interpersonal psychotherapy for depression: a meta-analysis. Am J Psychiatry 2011;168: Mufson L, Dorta KP, Wickramaratne P, Nomura Y, Olfson M, Weissman MM. A randomized effectiveness trial of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Reynolds C, III, Frank E, Dew M ym. Treatment of 70+ year olds with recurrent major depression. Excellent short-term but brittle long-term response. Am J Geriatr Psychiatry 1999;7: Reynolds C, III, Dew M, Pollock B ym. Maintenance treatment of major depression in old age. New Engl J Med 2006;354: Champion L. Social Relationships and Social Roles. Clinical Psychol Psychother 2012;19: O Hara MW, Stuart S, Gorman LL, Wenzel A. Efficacy of interpersonal therapy for postpartum depression. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Mulcahy R, Reay R, Wilkinson R, Owen C. A randomised control trial for the effectiveness of group interpersonal psychotherapy for postnatal depression. Arch Womens Ment Health 2010;13: Murphy R, Straebler S., Basden S, Cooper Z, and Fairburn C. Interpersonal psychotherapy for eating disorders. Clin Psychol Psychother 2012;19: Frank E, Kupfer DJ, Thase ME ym. Two-year outcomes for inter personal and social rhythm therapy in individuals with bipolar I disorder. Arch Gen Psychiatry 2005;62: suhteissaan ja erityisesti silloin kun tärkeän ihmissuhteen repeämät tulevat korjatuiksi. Kun fokus on interpersonaalisissa ristiriidoissa, hoidon tavoitteet ja toimintatavat riippuvat ristiriidan asteesta. Kun ristiriitojen käsittely on käynnissä, terapeutin tehtävä on tukea ja ohjata jo menossa olevaa prosessia. Kun suhde on umpi kujassa, terapeutin keskeinen tehtävä on saada keskustelu ensin käyntiin ja sitten tukea potilasta niin, että keskustelu voi edetä. Mikäli suhde on päättynyt ristiriitaan ja on peruuttamattomasti ohi, terapeutin tehtävä on auttaa potilasta suhteen luopumisen suremisessa. Roolimuutoksella fokuksena tarkoitetaan tilannetta, jossa masennuksen alkamiseen liittyy elämänmuutos, josta potilas ei ole kokenut selviytyneensä tai selviytyvänsä. Roolimuutokset liittyvät sekä normaaliin elämänkulkuun (siirtyminen opiskelemaan tai työelämään, lapsen saaminen, eläkkeelle jääminen) että epätoivottuihin elämänmuutoksiin (avioero, työttömyys, vammautuminen). Roolimuutostilanteessa terapeutti auttaa potilasta arvioimaan realistisesti vanhaa roolia ja auttaa tutkimaan siihen liittyviä tunteita. Menneestä on usein vaikea luopua. Usein ihmisellä on taipumus idealisoida vanhaa roolia ja vähätellä sen kielteisiä puolia. Uuteen rooliin taas saattaa liittyä paljon kysymyksiä elämänmuutoksen kohtuuttomuudesta. Mitä pitemmälle terapia etenee, sitä enemmän painopiste siirtyy tulevan roolin vaatimuksiin ja niistä selviämiseen. Terapeutti tukee potilasta uudessa roolissa tarvittavien taitojen hankintaan. Tukiverkoston omaksuminen on uudessa roolissa tärkeää. Se näyttää usein puuttuvan ihmisiltä, joiden masennuksen taustalla on roolimuutos. Interpersonaalinen arkuus tai interpersonaaliset puutteet tulee hoidon fokukseksi, kun potilaan masennus liittyy läheisten suhteiden puuttumiseen. Osa arkuudesta kärsivistä potilaista ei ole ehkä koskaan aikuisiällä muodostanut kestäviä ja läheisiä ihmissuhteita. Tämä ongelma-alue poikkeaa muista siinä, että vaikeus on usein kestänyt kauan, eikä siihen liity välttämättä akuuttia stressitekijää. Interpersonaalisen arkuuden ongelma-alueella työskentely poikkeaa muiden ongelma-alueiden työskentelystä. Koska ajankohtaisia ihmissuhteita ei välttämättä ole, tutkitaan aikaisempia suhteita ja niissä toistuneita kohtaamisen esteitä. Terapiassa painotetaan myös enemmän sitä, miten terapiasuhteessa esiin tulevaa kommunikointia voisi siirtää terapian ulkopuolisiin suhteisiin. Tutkimuksia terapian eri käyttöalueilta Vuonna 2011 julkaistussa meta-analyysissa (25) interpersonaalinen psykoterapia todettiin akuutin masennuksen hoidossa jokseenkin yhtä tehokkaaksi kuin serotoniinin takaisinoton estäjiin (SSRI) perustuva lääkehoito. Kaksi eniten masennuksen hoidossa tutkittua terapiamuotoa (interpersonaalinen ja kognitiivis-behavioraalinen terapia) osoittautuivat yhtä tehokkaiksi. Interpersonaalinen psykoterapia yhdistettynä lääkehoitoon osoittautui paremmaksi kuin pelkkä lääkehoito. Työryhmä totesi, että interpersonaalisen psykoterapian tehosta yksisuuntaisen masennuksen hoidossa on selkeä näyttö. Toisessa tutkimuksessa (26) terapiaryhmän masennusoireet vähenivät selkeästi enemmän kuin tavanomaista hoitoa saaneiden. Myös sosiaalinen toimintakyky parani terapiaryhmässä enemmän. Interpersonaalisen psykoterapian sovellettavuuden kannalta tässä tutkimuksessa oli merkittävää se, että tutkimus toteutettiin kouluterveydenhuollossa ja alhaisista sosioekonomisista olosuhteista tulevien nuorten keskuudessa ja että oppilashuollon henkilöstö voitiin kouluttaa terapian käyttöön. Terapiamuoto on osoitettu vaikuttavaksi myös vanhuksilla (27). Yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä lääkehoidon merkitys ylläpitohoitona ja masennuksen uusiutumisten estäjänä näytti kuitenkin korostuvan (28). Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa (17) todettiin, että ikääntyneet perusterveydenhuollon potilaat olivat motivoituneita inter personaalisen psykoterapian mukaiseen hoitoon ja yleislääkärit suhtautuivat tähän psykoterapeuttiseen hoitoon myönteisesti ennen kaikkea sen aikarajatun ja strukturoidun luonteen vuoksi. Sosiaalisten roolien muutokset eri elämänvaiheissa ovat usein yhteydessä masennukseen ja huomion kiinnittäminen niihin on hoidossa keskeistä (29). Satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa oli 120 synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivää potilasta, interpersonaalista psyko terapiaa saaneiden masennusoireet vähenivät huomattavasti, kun taas odotuslistan potilaiden oireissa ei tapahtunut suuria muutoksia (30). Toisessa ryhmämuotoisessa hoitotutkimuksessa todettiin oireiden vähentymisen lisäksi myönteisiä vaikutuksia potilaan suhteessa 2622

5 tieteessä 34 Frank E, Levenson J. Interpersonal Psychotherapy. Washington, DC: American Psychological Association Weissman M, Klerman G. Interpersonal counseling for stress and distress in primary care settings. Kirjassa: Klerman G, Weissman M. New applications of interpersonal psychotherapy. Washington D.C.: American Psychiatric Press 1993; Weissman M, Verdeli H. Interpersonal psychotherapy: evaluation, support, triage. Clin Psychol Psychother. 2012;19: Bass J, Neugebauer R, Clougherty KF ym. Group interpersonal psychotherapy for depression in rural Uganda: 6-month outcomes: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006;188: Bolton P, Bass J, Betancourt T ym. Interventions for depression symptoms among adolescent survivors of war and displacement in northern Uganda: a randomized controlled trial. JAMA 2007;298: Constantino M, Adams M, Pazzaglia A, Bernecker S, Ravitz P, McBride C. Baseline patient characteristics as predictors of remission in interpersonal psychotherapy for depression. Psychother Res 2013;23: Leiman, M. Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa. Duodecim 2004;120: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Heikki Katila: tekijänpalkkio ( Kustannus Oy Duodecim). Jarmo Kontunen: apuraha väitöskirjatyöhön (Suomen Kulttuurirahasto). vauvaan ja puolisoon, kun hoitoa verrattiin tavanomaiseen hoitoon (31). Psykoterapian käyttöä puoltaa tässä elämänvaiheessa myös se, että masennuslääkkeiden käytöllä on rajoituksensa. Syömishäiriöissä interpersonaalisen psykoterapian tutkimukset ovat painottuneet bulimian hoitoon. Vertailevia tutkimuksia 75 potilaan aineistolla interpersonaalisen psykoterapian, käyttäytymisterapian ja kognitiivis-behavioraalisen terapian välillä on tehty 1990-luvulta lähtien. Tutkimuksissa näytti hoidon loppuvaiheessa siltä, että kognitiivis-behavioraalinen terapia olisi vaikuttavampi, mutta 1 ja 6 vuoden seurannoissa interpersonaalinen ja kognitiivisbehavioraalinen terapia osoittautuivat yhtä tehokkaiksi. Käyttäytymisterapialla vastaavia tuloksia ei saavutettu hoidon lopussa eikä seurannassa, mikä kertoisi siitä, että kyseessä oli interpersonaalisen ja kognitiivis-behavioraalisen terapian spesifi hoitovaikutus (32). Interpersonaalisen psykoterapian kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettävästä sovellutuksessa käytetään nimeä interpersonaalinen ja sosiaalisten rytmien terapia. Näyttää siltä, että erityisesti potilaan kyky lisätä sosiaalisten rytmien säännöllisyyttä akuuttihoidon aikana on yhteydessä oireiden uusiutumattomuuteen 2 vuoden seurannassa (33). Interpersonaalista psykoterapiaa on alustavasti testattu myös muidenkin häiriöiden hoidossa (34). Kun masennusoireiluun liittyy ahdistushäiriö, terapian tulokset ovat olleet heikompia, mutta parantuneet, kun terapiaan on lisätty siihen paremmin ahdistusoireisiin sopivaa psykoedukaatiota ja kognitiivis-behavioraalisia strategioita. Sen lisäksi, että tätä terapiamenetelmää on tutkittu eri oireryhmissä sekä yksilö- ja ryhmämuotoisena, sitä on myös sovellettu eri hoitojärjestelmissä. Muun terveydenhuollon kuin mielenterveystyön käyttöön on kehitetty lyhyempi neuvontatyyppinen versio (interpersonal counseling, IPC) (35). Neuvonta on suunniteltu alun perin ei-psykiatrisille potilaille, joilla on lievempää depressiivisyyttä tai uupumisoireita. IPC sisältää yleensä 6 istuntoa. Myrna Weissman ja Helen Verdeli ovat kehittäneet perusterveydenhuollon käyttöön vieläkin lyhyemmän, kolme käyntiä sisältävän intervention (IPT-EST: evaluation, support, triage). Sen tarkoitus on tukea potilasta hoitoon tulon vaiheessa, kartoittaa mahdollisia laukaisevia tekijöitä masennusoireille ja auttaa tarpeenmukaisen hoidon valinnassa (36). Yksi osoitus terapian laajasta sovellettavuudesta ovat tutkimuksinakin julkaistut hankkeet hyvin niukkojen terveydenhuollon resurssien maissa. Ugandan maaseudulla toteutetuissa verrokkitutkimuksissa on voitu todeta ryhmämuotoisen terapian voivan auttaa monia menetyksiä sotien ja HIV:n vuoksi kokeneita ihmisiä (37,38). Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että perusajatus läheisten ihmissuhteiden keskeisestä merkityksestä masennuksen synnyssä ja siitä toipumisessa on yleismaailmallinen ja siihen perustuva hoito laajasti sovellettavissa. Soveltaminen kliiniseen käytäntöön Ratkaisevinta potilaiden ohjaamisessa interpersonaaliseen psykoterapiaan on, kuten muissakin psykoterapeuttisissa hoidoissa, potilaan oma motivaatio. Kokemustemme mukaan monille potilaille on helpompi motivoitua aikarajattuun hoitoon kuin aikarajaamattomaan. Potilaan ominaisuudet, kuten suhteellisen turvallinen kiintymyssuhdetyyli ja sosiaalinen tukiverkosto parantavat hoitoennustetta (39). Päinvastaisessakaan tapauksessa nämä eivät kuitenkaan ole poissulkukriteerejä. Terapian kannalta oleellista on yhteisesti rakentuva kuva ongelmaalueesta, joka on yhteydessä oireiluun. Kokemuksemme viittaavat siihen, että interpersonaalinen psykoterapia on omaksuttavissa hyvin suomalaiseen psykiatrian avohoitoon (21,22). Tutkimushankkeissa kokeneet avohoidon työntekijät ovat oppineet terapian toimintatavat lyhyen teoriakoulutuksen (2 4 päivää) ja työnohjauksen avulla. He ovat olleet myös tyytyväisiä saadessaan käyttöönsä lisätyövälineen potilaiden hoitoon. Kliinikoille ehkä ongelmallisinta on oppia aikarajattua työskentelyä: joillekin työskentelytapa istuu lähes välittömästi, suurelle osalle työskentely avautuu työnohjauksen kautta ja joidenkin työskentelytottumuksiin aikarajattu ja fokusoitu terapia ei tunnu sopivan. Sekä tutkimusprojekteista että muista koulutusprojekteista saamamme kokemukset ovat vahvistaneet sitä, että interpersonaalinen psykoterapia on hyvä ensivaiheen hoito, josta moni saa riittävän avun. Niissä tapauksissa, joissa terapia ei riitä, se voi toimia perustana terapeuttisen yhteistyösuhteen muodostumiselle ja jatkohoitoon ohjaamiselle. 2623

6 Epätyydyttävät kiintymyssuhteet ilmenevät usein psykiatrisina oireina. Suomessa interpersonaalisen psykoterapian koulutuksia on järjestetty lähinnä sairaanhoitopiirien tilauksesta. Kouluttajina ja työnohjaajina ovat toimineet Dynaamisen ja interpersonaalisen psykoterapiayhdistyksen (www.dipy.fi) psykoterapeutit, jotka ovat oppineet menetelmän käyttöä terapian keskeisen kehittäjän, John Markowitzin koulutuksissa. Interpersonaalinen psykoterapia vastaa tämän ajan haasteeseen näyttöön perustuvista hoidoista lääketieteessä. Vaikka tutkimukset ovat osoittaneet menetelmän vaikuttavaksi, näyttöön perustuvan tutkimuksen ja psykoterapian kliinisen käytännön välinen suhde on edelleen ongelmallinen. Psykoterapia on kah- den tai useamman ihmisen vuorovaikutusta, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Kysymys ei ole siten mekanistisista eikä yhdensuuntaisista muutoksista. Lopputulos ei ole suoraan määriteltävissä terapiasisällön tai terapeutin toiminnan pohjalta (40). Siksi jatkossa tarvitaankin lisää kriittisiä tutkimuksia terapiaprosesseista ja tarkempia vastauksia yhteensopivuuskysymyksiin: ketkä potilaat hyötyvät, kenen hoidossa ja millaisista terapeuttisista menettelytavoista. n Kiitokset Kirjoittajat haluavat kiittää LL Perttu Kontusta käsikirjoituksen rakentavasta kritiikistä. English summary > in english Interpersonal psychotherapy delves into problems in social interaction 2624

7 tieteessä english summary Heikki Katila M.D., specialist in psychiatry, docent Psykiatrinen Palvelukeskus Solvum Oy Ltd Jarmo Kontunen Interpersonal psychotherapy delves into problems in social interaction Interpersonal Psychotherapy (IPT) was originally developed for research purposes for the treatment of major depression. In 1984 Klerman et al. (7) developed a manual for its clinical application. Ever since, the use of IPT has broadened to include a variety of specified diagnoses and to patients with a variety of interpersonal problems. IPT is a structured and time-limited (3 4 months) form of psychotherapy. It focuses specifically on interpersonal relationships with the goal of helping patients to reduce symptoms and to improve their interpersonal functioning. This article presents a review of the background theory and clinical application of IPT. Several studies have shown the effectiveness of IPT, and our experience in Finland shows that it is also suitable for application in Finnish psychiatric out-patient clinics. 2624a

VAIKUTTAVAA LYHYTPSYKOTERAPIAA JA NEUVONTAA MASENNUKSEEN: IPT JA IPC Seinäjoki 13.10. 2009 Jarmo Kontunen

VAIKUTTAVAA LYHYTPSYKOTERAPIAA JA NEUVONTAA MASENNUKSEEN: IPT JA IPC Seinäjoki 13.10. 2009 Jarmo Kontunen VAIKUTTAVAA LYHYTPSYKOTERAPIAA JA NEUVONTAA MASENNUKSEEN: IPT JA IPC Seinäjoki 13.10. 2009 Jarmo Kontunen Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) Aikarajattu (12-16 istuntoa) ja vaiheistettu hoito Käsitellään

Lisätiedot

Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) on lyhytkestoinen

Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) on lyhytkestoinen Katsaus Interpersoonallinen psykoterapia depression hoidossa Hasse Karlsson ja John C. Markowitz Interpersoonallinen psykoterapia on lyhytkestoinen, helposti opittava ja käytännönläheinen psykoterapiamuoto,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologiliitto 4.11.2015 Olavi Lindfors PsT, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mihin psykoterapialla

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA Huusko, Risto yleislääketieteen laitos Oulun yliopisto elokuu 2014 ohjaaja: Timonen, Markku OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille

Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille Psykiatrian oppiaine järjestää psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Psykoterapian erikoispsykologikoulutus

Psykoterapian erikoispsykologikoulutus Psykoterapian erikoispsykologikoulutus Karl-Erik Wahlberg Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Psykoterapian erikoispsykologikoulutus Psykoterapian erikoispsykologikoulutus

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

SCOFF - syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula -

SCOFF - syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula - SCOFF syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula Suomen koulu, nuoriso ja opiskeluterveydenhuollon yhdistyksen kevätkokous 23.4.2009 Lea Hautala, TtM, TY, nuorisopsykiatrian yksikkö leahau@utu.fi SISÄLTÖ

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Depression psykologiset hoitomuodot - mikä toimii, mikä ei?

Depression psykologiset hoitomuodot - mikä toimii, mikä ei? Depression psykologiset hoitomuodot - mikä toimii, mikä ei? Hasse Karlsson, LT, FM, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto, Ylilääkäri, TYKS Psykoterapeutti Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät 21.04.2016 Maritta Välimäki, professori Virve Pekurinen, Sh (AMK), TtM, Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007

Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007 ANSIOLUETTELO 16.8.2015 HENKILÖTIEDOT Nimi Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) KOULUTUS Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007 Psykologian maisteri Jyväskylän yliopisto 28.1.1999 Sivuaineet:

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot