Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa"

Transkriptio

1 tieteessä Heikki Katila LKT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Psykiatrinen Palvelukeskus Solvum Oy Jarmo Kontunen PsL, psykologi, psykoterapeutti (VET) Psykoterapia- ja työnohjauspalvelut Jarmo Kontunen Tmi Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Interpersonaalinen psykoterapia on alun perin masennuksen hoitoon kehitetty psykoterapiamuoto, mutta sitä on sovellettu myös muihin ei-psykoottisen tason mielenterveyshäiriöihin. Tavoitteena on oireiden vähentäminen ja sosiaalisen verkoston parantaminen. Perusajatuksena on, että yksilön odotukset roolistaan eivät täyty hänen elämäntilanteessaan. Terapiassa käsitellään ajankohtaisia ihmissuhteita ja elämäntapahtumia, ei menneisyyttä. Hoito on aikarajattu istuntoon ja vaiheistettu aloitus-, keski- ja päätösvaiheeseen. Psykoterapia voidaan toteuttaa psykiatrisessa avohoidossa. Lyhyempänä ohjaus- ja neuvontamuotona (6 7 istuntoa) sitä voidaan käyttää myös perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Interpersonaalinen psykoterapia on yksi kokeellisin asetelmin tutkituimpia terapiamuotoja ja se on otettu laajasti mukaan masennuksen Käypä hoito -suosituksiin. Artikkeli perustuu kirjoittajien aiemmin Psyko terapiat-kirjaan (Duodecim 2012) (1) kirjoittamaan kappaleeseen Interpersoonallinen psyko terapia. Vertaisarvioitu VV Interpersonaalisen psykoterapian kehittäjä psykiatrian professori Gerald Klerman ( ) uskoi, että psykoterapia on samalla tavalla tietoa ja taitoa vaativaa kuin kirurgia. Hän alkoi kehittää tutkimusryhmänsä kanssa 1960-luvun lopulla psykoterapeuttista hoitoa, joka olisi ohjeistettu, määräkestoinen ja huomioisi empiiriset tutkimukset, kuten elämäntapahtumien yhteyden masennusoireiden alkamiseen. Tästä tutkimukseen kehitetystä menetelmästä tuli vähitellen Yhdysvalloissa kliinistä käytäntöä, kun interpersonaalisen psykoterapian (IPT) hyvät tulokset pystyttiin toistamaan useissa satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa (2,3,4, 5,6). Ensimmäinen kirja interpersonaalisesta psykoterapiasta julkaistiin vuonna 1984 (7). Tämän jälkeen tätä manuaalina toiminutta kirjaa ovat uudistaneet ja täydentäneet terapian kehitystyötä jatkaneet Myrna Weissman ja John Markowitz (8,9,10). Interpersonaalisen psykoterapian käyttöalue on laajentunut aikuisten keskivaikean masennuksen yksilöpsykoterapeuttisesta hoidosta nuorten (11) ja vanhusten (12,13) hoitoon. Terapiaa on sovellettu myös pitkäaikaisen masennuksen eli dystymian (14) ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon (15). Ryhmämuotoisena terapian periaatteita on käytetty masennuksen ja mm. syömishäiriöiden hoidossa (16). Viimeisen kymmenen vuoden aikana interpersonaalinen terapia on otettu laajemmin käyttöön myös Euroopassa (17,18,19,20). Kokemuksemme viittaavat siihen, että terapia on omaksuttavissa hyvin suomalaiseen psykiatrian avohoitoon (21,22). Taustateoria Interpersonaalisessa psykoterapiassa potilaan oireet nähdään kahdella tavalla: häiriöt sosiaalisissa suhteissa voivat edeltää oireita ja toisaalta oireet voivat heikentää yksilön kykyä toimia sosiaalisten rooliensa mukaisesti, mikä taas johtaa oireiden lisääntymiseen. Interpersonaalisessa psykoterapiassa pyritään tutkimaan ja purkamaan tätä oireita synnyttävää ja ylläpitävää kehää. Perusajatuksena on, että potilaan oireet helpottuvat, kun potilas oppii ymmärtämään elämäntilanteensa stressitekijöiden ja masennusoireiden välisiä yhteyksiä ja oppii ratkaisemaan tunneperäisesti latautuneita läheisiin ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Terapiamuoto perustuu ajatukseen, että psykiatriset ja interpersonaaliset vaikeudet johtuvat vuorovaikutus- ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutuksista. Ihmiset, joilla on biologinen ja geneettinen alttius psykologisiin ongelmiin, joutuvat herkemmin vaikeuksiin kohdatessaan stressiä. Tähän vaikuttavat henkilön temperamentti, persoonallisuustekijät ja varhaiset kokemukset, mitkä puolestaan heijastuvat yksilön omaan kiintymyssuhdetyyliin. Interpersonaalista toimintamallia määrittää ajankohtaisesti koettu stressi ja ympäristöstä saatu tuki. 2619

2 Kirjallisuutta 1 Kontunen J, Katila H. Interpersoonallinen psykoterapia. Kirjassa: Huttunen MO, Kalska H, toim. Psykoterapiat. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012; Klerman GI, DiMascio A, Weissman MM, Prusoff BA, Paykel ES. Treatment of depression by drugs and psychotherapy. Am J Psychiatry 1974;131: DiMascio A, Weissman MM, Prusoff BA, Neu C, Zwilling M, Klerman GL. Differential symptom reduction by drugs and psychotherapy in acute depression. Arch Gen Psych 1979;36: Weissman MM, Prusoff BA, DiMascio A, Neu C, Goklaney M, Klerman GL. The efficacy of drugs and psychotherapy in the treatment of acute depressive episodes. Am J Psychiatry 1979;136: Weissman MM, Klerman GI, Prusoff BA, Sholomskas D, Padian N. Depressed outpatients: results after one year of treament with drugs and/or interpersonal psychopherapy. Arch Gen Psych 1981;38: Elkin I, Shea MT, Watkins JT, Imber SD, Sotsky SM, Collins JF, Glass DR, Pilkonis PA, Leber WR, Docherty JP, Fiester ST, Parlof MB. National mental health treatment of depression collaborative research program: general effectiveness of treatment. Arch Gen Psych 1989;46: Klerman GI, Weissman MM, Rounsaville BJ, Chevron ES. Interpersonal psychotherapy. New York: Basic Books Weissman MM, Markowitz JC, Klerman G. Comprehensive guide to interpersonal psychotherapy. New York Basic Books Weissman MM, Markowitz JM, Klerman GI. Clinician s quick guide to interpersonal psychotherapy. New York: Oxford University Press Markowitz JM, Weissman MM, toim. Casebook of interpersonal psychotherapy. New York: Oxford University Press Mufson L., Moreau D, Dorta, K, Weissman M. Interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. New York, London: The Guilford Press Hinrichsen A, Clougherty K. Interpersonal psychotherapy for depressed older adults. Washington, DC: American Psychological Association Miller M. Clinician s Guide to interpersonal psychotherapy in late life, helping cognitively impaired or depressed elders and their caregivers. New York: Oxford University Press Markowitz J. Interpersonal psychotherapy for dysthymic disorder. Washington, DC, London: American Psychiatric Press Frank E. Treating bipolar disorder. A clinician s guide to interpersonal and social rhythm therapy. New York, London: the Guilford Press Etologisten ja varhaisen vuorovaikutuksen tutkimusten mukaan ihmisellä on voimakas ja elinikäinen sisäinen taipumus ja tarve etsiä ja muodostaa kiintymyssuhteita toisten kanssa. Kyky ja tarve läheisten kiintymyssuhteiden muodostamiseen ovat tärkeitä lajin säilymiselle. Kiintymyssuhdeteorian kehittäjä John Bowlby on myös todennut (23), että kaikenikäiset ihmiset ovat onnellisempia, toimintakykyisempiä ja pätevämpiä, jos heidän kiintymyssuhdetarpeensa ovat tyydyttävät. Epätyydyttävät kiintymyssuhteet ilmenevät usein psykiatrisina oireina. Koko elämän ajan ihminen on varmempi, kun hänellä on yksi tai useampi turvallinen ihminen lähellä ongelmia kohdatessaan. Kiintymyssuhdeteoria muodostaa perustan sen ymmärtämiselle, että potilaan oireet syntyvät täyttymättömistä kiintymyssuhdetarpeista. Terapian muoto ja käytäntö Interpersonaalisessa psykoterapiassa potilaan tulee voida ilmaista itseään spontaanisti omin sanoin, mutta samalla tulee kuitenkin huolehtia fokuksessa pysymisestä. Terapeutti auttaa potilasta tunnistamaan omia tarpeitaan ja tunteitaan ja kommunikoimaan niistä läheistensä kanssa. Myönteiset kokemukset omista tarpeista ja vuorovaikutussuhdetaidoista lievittävät toisten taholta tulevia negatiivisia odotuksia, jolloin oireet helpottuvat. Interpersonaalisen psyko terapian monet terapeuttiset toimen piteet yhtenevät psykodynaamisen psykoterapian kanssa, mutta muistuttavat myös kognitiivisen ja ratkaisukeskeisen terapian toimenpiteitä, koska terapiassa on tutkivan otteen lisäksi vahva käyttäytymisen muutokseen ohjaava painotus (24). Yleisistä terapeuttisista tekniikoista keskeisimpiä ovat potilaan elämäntilannetta ja ongelmia selventävät kysymykset. Interpersonaaliselle psykoterapialle erityisiä tekniikoita ovat kommunikaatioanalyysi, päätöksentekoanalyysi ja rooliharjoitus. Kommunikaatioanalyysissa tutkitaan tarkasti viestintään liittyviä vaikeuksia läheisissä suhteissa. Tavoitteena on auttaa potilasta ymmärtämään sanallisessa ja ei-sanallisessa viestinnässä välittyvää tunne-ilmapiiriä, joka liittyy oleellisesti masennusta ylläpitävää vuorovaikutuskehään. Päätöksentekoanalyysi tarkoittaa eri vaihtoehtojen ja niiden seurausten tutkimista. Terapeutti voi myös käyttää erilaisia rooliharjoituksia. Niiden avulla potilas oppii havainnoimaan vuorovaikutustaan ja harjoittelemaan uusia sosiaalisia taitoja. Terapeuttisissa toimenpiteissä keskeistä on, että terapeutti rohkaisee potilasta testaamaan viikon aikana terapiatunnilla esiin nousseita ajatuksia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja läheisissä suhteissaan. Interpersonaalinen psykoterapia kestää noin 3 4 kuukautta ja sisältää yleensä (8 20) viikoittaista käyntiä. Aloitusvaiheeseen käytetään 3 käyntiä, keskivaiheeseen 5 8 ja lopetusvaiheeseen 2 4 käyntiä. Terapia on aina aikarajattu ja vaiheet ovat samat (taulukko 1). Aloitusvaiheessa terapeutti kartoittaa potilaan oireet ja antaa niistä selkeän palautteen. Hän tuo selkeästi esille, että masennus on sairaus, joka ei ole potilaan oma syy ja josta voi toipua. On tärkeää tuoda esille potilaalle myös sairaan/toipilaan rooli: ennen kuin oireet helpottavat, potilaan ei pidä vaatia itseltään täyttä selviytymistä kaikissa rooleissaan. Toinen aloitusvaiheen tehtävä on suhteiden kartoitus (interpersonal inventory). Keskeistä on kartoittaa potilaan sekä hänen läheisensä odotuksia toisilleen sekä niiden toteutuminen. Aloitusvaiheessa kerätyn tiedon pohjalta terapeutti ja potilas määrittelevät yhdessä ongelma-alueen, johon terapiatyöskentelyssä keskitytään. Ongelmaalueet pyritään määrittelemään yhteen tai korkeintaan kahteen seuraavista: suru (läheisen menetys ja komplisoitunut suruprosessi), interpersonaaliset rooliristiriidat (puolison, lasten, sukulaisten tai työtovereiden kanssa), roolimuutokset (esim. opiskelemaan lähtö, lapsen syntymä, eläkkeelle jäänti, avioero, työttömyys tai vakava sairaus), interpersonaalinen arkuus (yksinäisyys ja eristäytyneisyys tai elämäntapahtumien puute). Keskivaiheessa terapeutin tehtävänä on auttaa potilasta käymään läpi ongelma-alueen asioita. Aloituskysymys jokaisella keskivaiheen istunnolla on: Miten asiat ovat sujuneet sitten viime tapaamisemme?. Se auttaa potilasta suuntaamaan ajatuksensa ajankohtaisiin kokemuksiin ja hän voi vastata tähän avoimeen kysymykseen joko kuvaamalla mielialaansa tai tapahtumia. Terapeutti pitää mielessä nämä molemmat puolet ja tekee tarkentavia kysymyksiä niin, että mielialavaihtelujen ja tapahtumien yhteydet voivat tulla ymmärretyksi. Tämän tunnin aloituksen jälkeen terapiatunti jatkuu yleensä ongelman yleisestä tarkastelusta 2620

3 tieteessä Taulukko 1. Yhteenveto interpersonaalisen psykoterapian vaiheista. ALOITUSVAIHE Oireiden kartoitus Nimen antaminen oireille ja psykoedukaatio Sairaan/toipilaan roolin antaminen Interpersonaalisten suhteiden kartoitus Keskeisen ongelma-alueen määrittely yhdessä potilaan kanssa Interpersonaalisen psykoterapian työtavoista kertominen ja hoitosopimuksen sisällön määrittely. Tavoitteiden asettelu KESKIVAIHE: TYÖSKENTELY ONGELMA-ALUEELLA Suru rohkaistaan potilasta ajattelemaan menetystä keskustellaan siitä, mitä kuolemaa ennen ja sen jälkeen tapahtui luodaan kuvaa menetetystä ja suhteesta kaikkine puolineen tutkitaan kuolemaan assosioituneita tunteita rohkaistaan suuntautumaan muiden ihmisten pariin Interpersoonalliset rooliristiriidat autetaan ristiriidan havaitsemisessa. nostetaan esiin ristiriidoissa toistuvia rakenteita autetaan tekemään uusia valintoja, miten toimia ristiriitojen ratkaisemiseksi muokataan vääristyneitä kommunikointitapoja ja parannetaan kommunikaatiotaitoja Roolimuutokset autetaan arvioimaan vanhaa roolia ja tutkitaan siihen liittyviä tunteita, sekä myönteisiä että kielteisiä realisoidaan uuden roolin vaatimuksia rohkaistaan sosiaalisen tuen vastaanottamiseen, etsimiseen ja uudessa roolissa tarvittavien taitojen hankkimiseen Interpersonaalinen arkuus menneiden suhteiden monipuolinen kartoittaminen suhteissa toistuvien esteiden tutkiminen keskustelu terapeuttiin kohdistuvista tunteista ja odotuksista ja niiden yhteydet muihin suhteisiin rohkaistaan uusien suhteiden luomiseen LOPETUSVAIHE Lopettamiseen liittyvien tunteiden käsittely Oiremuutosten arviointi Interpersonaalisten suhteiden muutoksista keskustelu Tulevaisuuden stressitilanteiden kartoitus ja selviämiskeinojen pohtiminen Jatkohoidon tarpeen arviointi 16 Wilfley D, MacKenzie R, Welch R, Ayres, V, Weissman, M. Interpersonal psychotherapy for group. New York: Basic Books van Schaik DJ, van Marwijk HW, Beekman AT, de Haan M, van Dyck R. Interpersonal psychotherapy (IPT) for late-life depression in general practice: uptake and satisfaction by patients, therapists and physicians. BMC Fam Pract. 2007;13;8: Schramm E, van Calker D, Dykierek P ym. An intensive treatment program of interpersonal psychotherapy plus pharmacotherapy for depressed inpatients: acute and long-term results. Am J Psychiatry 2007;164: potilaan odotuksiin ja havaintoihin ja vaihtoehtoisten tapojen käsittelyyn. Jos mahdollista kunkin tunnin tavoitteena on löytää uusia käyttäytymistapoja, joita potilasta rohkaistaan kokeilemaan viikon aikana ennen seuraavaa tapaamista. Lopetusvaiheessa terapeutin on tärkeää ottaa huomioon terapian loppumiseen liittyviä tunteita ja tukea potilasta itsenäiseen selviytymiseen. Mahdollisten käyntikohtaisten lyhyiden arviointien lisäksi lopussa arvioidaan hoidon tulosta oireiden, elämänmuutoksesta selviämisen ja ihmissuhteiden muutoksen kannalta. Itsenäiseen selviytymiseen tuetaan mm. tulevaisuuden stressitilanteita kartoittamalla ja selviytymiskeinoja pohtimalla. Hoidon tavoitteena on, että potilas oppii käsittelemään itsenäisesti ja sosiaalisen verkostonsa tuella elämänsä kriisi tilanteita. Jos oireet ovat selkeästi lievittyneet ja stressitekijät helpottuneet, voidaan hoito päättää. Mikäli stressitekijät aiheuttavat merkittävän uudelleen sairastumisen uhan, on mahdollista sopia harvempijaksoisesta ylläpitotai tukihoidosta. Muu jatkohoito tulee kyseeseen, jos oireet eivät ole lievittyneet riittävästi tai elämäntilanteen vaikeus sitä edellyttää. Ongelma-alueet Interpersonaalisen psykoterapian ongelmaalueet toimivat potilaan ja terapeutin yhteisenä ongelmien hahmottamisen ja ymmärtämisen alustana. Niillä on osittain yhtenevät, mutta myös omat työskentelystrategiansa. Suru fokuksena tulee kyseeseen, kun masennusoireiden alkamiseen on liittynyt läheisen kuolema. Tällöin oman elämän jatkaminen ja surun läpikäyminen on jostain syystä estynyt. Masennukseen johtava suru on jollain tavalla komplisoitunut. Hoidon tavoitteena on helpottaa suruprosessia muistelemalla ja myös auttaa potilasta vähitellen kiinnostumaan muista elämässä merkittävistä asioista ja ihmissuhteista. Terapeutin tehtävänä on rohkaista potilasta ajattelemaan menetystä. Masennukseen johtaneessa surussa kuolemaan on usein yhdistynyt tunteita, joista ihminen on vain osittain tietoinen. Muistelun ja tunneilmaisun lisäksi myös toiminnallinen puoli on tärkeää. Erilaiset rituaalit auttavat siinä, kuinka hyvästellä läheinen. Terapeutti rohkaisee potilasta näiden mahdollisuuksien käyttöön ja keskustelee potilaan kanssa niistä kokemuksista, joita ne tuovat esille. Interpersonaalisella rooliristiriidalla tarkoitetaan tilannetta, missä potilaalla ja vähintään yhdellä hänelle merkityksellisellä henkilöllä on toisistaan poikkeavat odotukset keskinäiselle suhteelle. Tyypillistä kaikille masennukseen liittyvillä rooliristiriidoille on ristiriitojen toistuminen, pitkittyminen ja huono kommunikointi. Potilaalla on usein tunne, ettei mitään ole tehtävissä. Toivottomuus laajenee helposti kaiken kattavaksi kokemukseksi, ettei elämästä voi selvitä. Terapian lähtökohta on kuitenkin, että ihminen kehittyy koko elämänsä ajan läheisissä 2621

4 19 Blom MB, Jonker K, Dusseldorp E ym. Combination treatment for acute depression is superior only when psychotherapy is added to medication. Psychother Psychosom 2007;76: Morris J. Interpersonal psychotherapy in child and adolescent mental health services. Clin Psychol Psychother 2012;19: Karlsson H, Säteri U, Markowitz JC. Interpersonal psychotherapy for Finnish community patients with moderate to severe major depression and comorbidities: A pilot feasibility study. Nord J Psychiatry 2011;65: Löyttynen AM, Koponen H, Kontunen J, Lehtonen J, Marttunen M. Introducing interpersonal psychotherapy (IPT) to psychiatric outpatient care: early experiences in training therapists and treating depressed outpatients. Psychiatria Fennica, 36th to 39th annual volume. Helsinki: Psychiatria Fennica Oy 2008: Bowlby J. A Secure Base. Clinical applications to attachment theory. London: Tavistock/Routledge Kontunen J, Karlsson H, Larmo A. Interpersoonallinen psykoterapia. Depression fokusoitu hoitomenetelmä. Helsinki: Edita Cuijpers P, Geraedts AS, van Oppen P, Andersson G, Markowitz JC, van Straten A. Interpersonal psychotherapy for depression: a meta-analysis. Am J Psychiatry 2011;168: Mufson L, Dorta KP, Wickramaratne P, Nomura Y, Olfson M, Weissman MM. A randomized effectiveness trial of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Reynolds C, III, Frank E, Dew M ym. Treatment of 70+ year olds with recurrent major depression. Excellent short-term but brittle long-term response. Am J Geriatr Psychiatry 1999;7: Reynolds C, III, Dew M, Pollock B ym. Maintenance treatment of major depression in old age. New Engl J Med 2006;354: Champion L. Social Relationships and Social Roles. Clinical Psychol Psychother 2012;19: O Hara MW, Stuart S, Gorman LL, Wenzel A. Efficacy of interpersonal therapy for postpartum depression. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Mulcahy R, Reay R, Wilkinson R, Owen C. A randomised control trial for the effectiveness of group interpersonal psychotherapy for postnatal depression. Arch Womens Ment Health 2010;13: Murphy R, Straebler S., Basden S, Cooper Z, and Fairburn C. Interpersonal psychotherapy for eating disorders. Clin Psychol Psychother 2012;19: Frank E, Kupfer DJ, Thase ME ym. Two-year outcomes for inter personal and social rhythm therapy in individuals with bipolar I disorder. Arch Gen Psychiatry 2005;62: suhteissaan ja erityisesti silloin kun tärkeän ihmissuhteen repeämät tulevat korjatuiksi. Kun fokus on interpersonaalisissa ristiriidoissa, hoidon tavoitteet ja toimintatavat riippuvat ristiriidan asteesta. Kun ristiriitojen käsittely on käynnissä, terapeutin tehtävä on tukea ja ohjata jo menossa olevaa prosessia. Kun suhde on umpi kujassa, terapeutin keskeinen tehtävä on saada keskustelu ensin käyntiin ja sitten tukea potilasta niin, että keskustelu voi edetä. Mikäli suhde on päättynyt ristiriitaan ja on peruuttamattomasti ohi, terapeutin tehtävä on auttaa potilasta suhteen luopumisen suremisessa. Roolimuutoksella fokuksena tarkoitetaan tilannetta, jossa masennuksen alkamiseen liittyy elämänmuutos, josta potilas ei ole kokenut selviytyneensä tai selviytyvänsä. Roolimuutokset liittyvät sekä normaaliin elämänkulkuun (siirtyminen opiskelemaan tai työelämään, lapsen saaminen, eläkkeelle jääminen) että epätoivottuihin elämänmuutoksiin (avioero, työttömyys, vammautuminen). Roolimuutostilanteessa terapeutti auttaa potilasta arvioimaan realistisesti vanhaa roolia ja auttaa tutkimaan siihen liittyviä tunteita. Menneestä on usein vaikea luopua. Usein ihmisellä on taipumus idealisoida vanhaa roolia ja vähätellä sen kielteisiä puolia. Uuteen rooliin taas saattaa liittyä paljon kysymyksiä elämänmuutoksen kohtuuttomuudesta. Mitä pitemmälle terapia etenee, sitä enemmän painopiste siirtyy tulevan roolin vaatimuksiin ja niistä selviämiseen. Terapeutti tukee potilasta uudessa roolissa tarvittavien taitojen hankintaan. Tukiverkoston omaksuminen on uudessa roolissa tärkeää. Se näyttää usein puuttuvan ihmisiltä, joiden masennuksen taustalla on roolimuutos. Interpersonaalinen arkuus tai interpersonaaliset puutteet tulee hoidon fokukseksi, kun potilaan masennus liittyy läheisten suhteiden puuttumiseen. Osa arkuudesta kärsivistä potilaista ei ole ehkä koskaan aikuisiällä muodostanut kestäviä ja läheisiä ihmissuhteita. Tämä ongelma-alue poikkeaa muista siinä, että vaikeus on usein kestänyt kauan, eikä siihen liity välttämättä akuuttia stressitekijää. Interpersonaalisen arkuuden ongelma-alueella työskentely poikkeaa muiden ongelma-alueiden työskentelystä. Koska ajankohtaisia ihmissuhteita ei välttämättä ole, tutkitaan aikaisempia suhteita ja niissä toistuneita kohtaamisen esteitä. Terapiassa painotetaan myös enemmän sitä, miten terapiasuhteessa esiin tulevaa kommunikointia voisi siirtää terapian ulkopuolisiin suhteisiin. Tutkimuksia terapian eri käyttöalueilta Vuonna 2011 julkaistussa meta-analyysissa (25) interpersonaalinen psykoterapia todettiin akuutin masennuksen hoidossa jokseenkin yhtä tehokkaaksi kuin serotoniinin takaisinoton estäjiin (SSRI) perustuva lääkehoito. Kaksi eniten masennuksen hoidossa tutkittua terapiamuotoa (interpersonaalinen ja kognitiivis-behavioraalinen terapia) osoittautuivat yhtä tehokkaiksi. Interpersonaalinen psykoterapia yhdistettynä lääkehoitoon osoittautui paremmaksi kuin pelkkä lääkehoito. Työryhmä totesi, että interpersonaalisen psykoterapian tehosta yksisuuntaisen masennuksen hoidossa on selkeä näyttö. Toisessa tutkimuksessa (26) terapiaryhmän masennusoireet vähenivät selkeästi enemmän kuin tavanomaista hoitoa saaneiden. Myös sosiaalinen toimintakyky parani terapiaryhmässä enemmän. Interpersonaalisen psykoterapian sovellettavuuden kannalta tässä tutkimuksessa oli merkittävää se, että tutkimus toteutettiin kouluterveydenhuollossa ja alhaisista sosioekonomisista olosuhteista tulevien nuorten keskuudessa ja että oppilashuollon henkilöstö voitiin kouluttaa terapian käyttöön. Terapiamuoto on osoitettu vaikuttavaksi myös vanhuksilla (27). Yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä lääkehoidon merkitys ylläpitohoitona ja masennuksen uusiutumisten estäjänä näytti kuitenkin korostuvan (28). Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa (17) todettiin, että ikääntyneet perusterveydenhuollon potilaat olivat motivoituneita inter personaalisen psykoterapian mukaiseen hoitoon ja yleislääkärit suhtautuivat tähän psykoterapeuttiseen hoitoon myönteisesti ennen kaikkea sen aikarajatun ja strukturoidun luonteen vuoksi. Sosiaalisten roolien muutokset eri elämänvaiheissa ovat usein yhteydessä masennukseen ja huomion kiinnittäminen niihin on hoidossa keskeistä (29). Satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa oli 120 synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivää potilasta, interpersonaalista psyko terapiaa saaneiden masennusoireet vähenivät huomattavasti, kun taas odotuslistan potilaiden oireissa ei tapahtunut suuria muutoksia (30). Toisessa ryhmämuotoisessa hoitotutkimuksessa todettiin oireiden vähentymisen lisäksi myönteisiä vaikutuksia potilaan suhteessa 2622

5 tieteessä 34 Frank E, Levenson J. Interpersonal Psychotherapy. Washington, DC: American Psychological Association Weissman M, Klerman G. Interpersonal counseling for stress and distress in primary care settings. Kirjassa: Klerman G, Weissman M. New applications of interpersonal psychotherapy. Washington D.C.: American Psychiatric Press 1993; Weissman M, Verdeli H. Interpersonal psychotherapy: evaluation, support, triage. Clin Psychol Psychother. 2012;19: Bass J, Neugebauer R, Clougherty KF ym. Group interpersonal psychotherapy for depression in rural Uganda: 6-month outcomes: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006;188: Bolton P, Bass J, Betancourt T ym. Interventions for depression symptoms among adolescent survivors of war and displacement in northern Uganda: a randomized controlled trial. JAMA 2007;298: Constantino M, Adams M, Pazzaglia A, Bernecker S, Ravitz P, McBride C. Baseline patient characteristics as predictors of remission in interpersonal psychotherapy for depression. Psychother Res 2013;23: Leiman, M. Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa. Duodecim 2004;120: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Heikki Katila: tekijänpalkkio ( Kustannus Oy Duodecim). Jarmo Kontunen: apuraha väitöskirjatyöhön (Suomen Kulttuurirahasto). vauvaan ja puolisoon, kun hoitoa verrattiin tavanomaiseen hoitoon (31). Psykoterapian käyttöä puoltaa tässä elämänvaiheessa myös se, että masennuslääkkeiden käytöllä on rajoituksensa. Syömishäiriöissä interpersonaalisen psykoterapian tutkimukset ovat painottuneet bulimian hoitoon. Vertailevia tutkimuksia 75 potilaan aineistolla interpersonaalisen psykoterapian, käyttäytymisterapian ja kognitiivis-behavioraalisen terapian välillä on tehty 1990-luvulta lähtien. Tutkimuksissa näytti hoidon loppuvaiheessa siltä, että kognitiivis-behavioraalinen terapia olisi vaikuttavampi, mutta 1 ja 6 vuoden seurannoissa interpersonaalinen ja kognitiivisbehavioraalinen terapia osoittautuivat yhtä tehokkaiksi. Käyttäytymisterapialla vastaavia tuloksia ei saavutettu hoidon lopussa eikä seurannassa, mikä kertoisi siitä, että kyseessä oli interpersonaalisen ja kognitiivis-behavioraalisen terapian spesifi hoitovaikutus (32). Interpersonaalisen psykoterapian kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettävästä sovellutuksessa käytetään nimeä interpersonaalinen ja sosiaalisten rytmien terapia. Näyttää siltä, että erityisesti potilaan kyky lisätä sosiaalisten rytmien säännöllisyyttä akuuttihoidon aikana on yhteydessä oireiden uusiutumattomuuteen 2 vuoden seurannassa (33). Interpersonaalista psykoterapiaa on alustavasti testattu myös muidenkin häiriöiden hoidossa (34). Kun masennusoireiluun liittyy ahdistushäiriö, terapian tulokset ovat olleet heikompia, mutta parantuneet, kun terapiaan on lisätty siihen paremmin ahdistusoireisiin sopivaa psykoedukaatiota ja kognitiivis-behavioraalisia strategioita. Sen lisäksi, että tätä terapiamenetelmää on tutkittu eri oireryhmissä sekä yksilö- ja ryhmämuotoisena, sitä on myös sovellettu eri hoitojärjestelmissä. Muun terveydenhuollon kuin mielenterveystyön käyttöön on kehitetty lyhyempi neuvontatyyppinen versio (interpersonal counseling, IPC) (35). Neuvonta on suunniteltu alun perin ei-psykiatrisille potilaille, joilla on lievempää depressiivisyyttä tai uupumisoireita. IPC sisältää yleensä 6 istuntoa. Myrna Weissman ja Helen Verdeli ovat kehittäneet perusterveydenhuollon käyttöön vieläkin lyhyemmän, kolme käyntiä sisältävän intervention (IPT-EST: evaluation, support, triage). Sen tarkoitus on tukea potilasta hoitoon tulon vaiheessa, kartoittaa mahdollisia laukaisevia tekijöitä masennusoireille ja auttaa tarpeenmukaisen hoidon valinnassa (36). Yksi osoitus terapian laajasta sovellettavuudesta ovat tutkimuksinakin julkaistut hankkeet hyvin niukkojen terveydenhuollon resurssien maissa. Ugandan maaseudulla toteutetuissa verrokkitutkimuksissa on voitu todeta ryhmämuotoisen terapian voivan auttaa monia menetyksiä sotien ja HIV:n vuoksi kokeneita ihmisiä (37,38). Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että perusajatus läheisten ihmissuhteiden keskeisestä merkityksestä masennuksen synnyssä ja siitä toipumisessa on yleismaailmallinen ja siihen perustuva hoito laajasti sovellettavissa. Soveltaminen kliiniseen käytäntöön Ratkaisevinta potilaiden ohjaamisessa interpersonaaliseen psykoterapiaan on, kuten muissakin psykoterapeuttisissa hoidoissa, potilaan oma motivaatio. Kokemustemme mukaan monille potilaille on helpompi motivoitua aikarajattuun hoitoon kuin aikarajaamattomaan. Potilaan ominaisuudet, kuten suhteellisen turvallinen kiintymyssuhdetyyli ja sosiaalinen tukiverkosto parantavat hoitoennustetta (39). Päinvastaisessakaan tapauksessa nämä eivät kuitenkaan ole poissulkukriteerejä. Terapian kannalta oleellista on yhteisesti rakentuva kuva ongelmaalueesta, joka on yhteydessä oireiluun. Kokemuksemme viittaavat siihen, että interpersonaalinen psykoterapia on omaksuttavissa hyvin suomalaiseen psykiatrian avohoitoon (21,22). Tutkimushankkeissa kokeneet avohoidon työntekijät ovat oppineet terapian toimintatavat lyhyen teoriakoulutuksen (2 4 päivää) ja työnohjauksen avulla. He ovat olleet myös tyytyväisiä saadessaan käyttöönsä lisätyövälineen potilaiden hoitoon. Kliinikoille ehkä ongelmallisinta on oppia aikarajattua työskentelyä: joillekin työskentelytapa istuu lähes välittömästi, suurelle osalle työskentely avautuu työnohjauksen kautta ja joidenkin työskentelytottumuksiin aikarajattu ja fokusoitu terapia ei tunnu sopivan. Sekä tutkimusprojekteista että muista koulutusprojekteista saamamme kokemukset ovat vahvistaneet sitä, että interpersonaalinen psykoterapia on hyvä ensivaiheen hoito, josta moni saa riittävän avun. Niissä tapauksissa, joissa terapia ei riitä, se voi toimia perustana terapeuttisen yhteistyösuhteen muodostumiselle ja jatkohoitoon ohjaamiselle. 2623

6 Epätyydyttävät kiintymyssuhteet ilmenevät usein psykiatrisina oireina. Suomessa interpersonaalisen psykoterapian koulutuksia on järjestetty lähinnä sairaanhoitopiirien tilauksesta. Kouluttajina ja työnohjaajina ovat toimineet Dynaamisen ja interpersonaalisen psykoterapiayhdistyksen (www.dipy.fi) psykoterapeutit, jotka ovat oppineet menetelmän käyttöä terapian keskeisen kehittäjän, John Markowitzin koulutuksissa. Interpersonaalinen psykoterapia vastaa tämän ajan haasteeseen näyttöön perustuvista hoidoista lääketieteessä. Vaikka tutkimukset ovat osoittaneet menetelmän vaikuttavaksi, näyttöön perustuvan tutkimuksen ja psykoterapian kliinisen käytännön välinen suhde on edelleen ongelmallinen. Psykoterapia on kah- den tai useamman ihmisen vuorovaikutusta, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Kysymys ei ole siten mekanistisista eikä yhdensuuntaisista muutoksista. Lopputulos ei ole suoraan määriteltävissä terapiasisällön tai terapeutin toiminnan pohjalta (40). Siksi jatkossa tarvitaankin lisää kriittisiä tutkimuksia terapiaprosesseista ja tarkempia vastauksia yhteensopivuuskysymyksiin: ketkä potilaat hyötyvät, kenen hoidossa ja millaisista terapeuttisista menettelytavoista. n Kiitokset Kirjoittajat haluavat kiittää LL Perttu Kontusta käsikirjoituksen rakentavasta kritiikistä. English summary > in english Interpersonal psychotherapy delves into problems in social interaction 2624

7 tieteessä english summary Heikki Katila M.D., specialist in psychiatry, docent Psykiatrinen Palvelukeskus Solvum Oy Ltd Jarmo Kontunen Interpersonal psychotherapy delves into problems in social interaction Interpersonal Psychotherapy (IPT) was originally developed for research purposes for the treatment of major depression. In 1984 Klerman et al. (7) developed a manual for its clinical application. Ever since, the use of IPT has broadened to include a variety of specified diagnoses and to patients with a variety of interpersonal problems. IPT is a structured and time-limited (3 4 months) form of psychotherapy. It focuses specifically on interpersonal relationships with the goal of helping patients to reduce symptoms and to improve their interpersonal functioning. This article presents a review of the background theory and clinical application of IPT. Several studies have shown the effectiveness of IPT, and our experience in Finland shows that it is also suitable for application in Finnish psychiatric out-patient clinics. 2624a

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA Huusko, Risto yleislääketieteen laitos Oulun yliopisto elokuu 2014 ohjaaja: Timonen, Markku OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri Koli seminaari 11.4.2014 Mikael Leiman Laudito Oy Kohdallinen apu transteoreettisen muutosmallin (TTM) valossa Psykoterapia,

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät 21.04.2016 Maritta Välimäki, professori Virve Pekurinen, Sh (AMK), TtM, Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Nuorten depression psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus

Nuorten depression psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Tieteessä katsaus Mauri Marttunen professori Helsingin yliopisto ja HUS, Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö mauri.marttunen@thl.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään. Krisse Lipponen TaitoBa oy

Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään. Krisse Lipponen TaitoBa oy Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään TaitoBa oy Positiivinen psykologia hyvin eri kuin ratkes Empiristinen tieteenkäsitys Tullaan eri tieteen traditioista mutta päädytään samanlaisiin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

SEKSUAALINEUVONTA. (Nummelin 2000, Ilmonen 2006, Ryttyläinen ja Valkama 2010).

SEKSUAALINEUVONTA. (Nummelin 2000, Ilmonen 2006, Ryttyläinen ja Valkama 2010). SEKSUAALIOHJAUS Seksuaaliohjaus: tavoitteellista, tilannekohtaista ammatillista vuorovaikutusta. Sen keskeisiä elementtejä ovat tiedon antaminen sekä asiakkaan seksuaalisuuden hyväksyminen. SEKSUAALINEUVONTA

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Suomalainen yksinäisyys -työpaja Heponiemi 12.5.2016 Vanhempi tutkija, VTL,FT, Tuuli Pitkänen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti. Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Videot virikkeenä vuorovaikutusopetuksessa

Videot virikkeenä vuorovaikutusopetuksessa Videot virikkeenä vuorovaikutusopetuksessa Asta Toivonen, Clinicum, Kansanterveystieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta / Clinicum Kansanterveystieteen osasto/ Asta Toivonen/ Vi 17.12.2015 1 Työryhmä:

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot