Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) on lyhytkestoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) on lyhytkestoinen"

Transkriptio

1 Katsaus Interpersoonallinen psykoterapia depression hoidossa Hasse Karlsson ja John C. Markowitz Interpersoonallinen psykoterapia on lyhytkestoinen, helposti opittava ja käytännönläheinen psykoterapiamuoto, joka alun perin kehitettiin depression hoitoon. Sen teho depressiossa on osoitettu lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa. Viime vuosina sen sovelluksia on kehitetty myös muiden psykiatristen sairauksien hoitoon. Tässä katsauksessa kuvataan, mitä interpersoonallinen psykoterapia on, referoidaan tutkimustuloksia sen tehosta erilaisten depressioiden hoidossa ja luodataan tulevaisuuden näkymiä. Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) on lyhytkestoinen (ennakolta sovitut viikoittaista istuntoa depression akuutissa hoidossa), käytännönläheinen, teoreettisesti yksinkertainen, diagnoosikeskeinen hoitomuoto. Se perustuu ja 1950-luvuilla syntyneeseen interpersoonalliseen teoriaan (Sullivan 1953) ja depressioon liittyvien interpersoonallisten ilmiöiden tutkimuksessa saatuun tietoon. IPT:n lähtökohdat voidaan kiteyttää muutamiin perusperiaatteisiin: 1) Masennustila on sairaus, sitä voidaan hoitaa, eikä siihen sairastuminen ole potilaan vika. 2) Masennustilan jakson ja potilaan sosiaaliseen rooliin vaikuttavien elämäntapahtumien välillä on (ei-kausaalinen) yhteys. Negatiiviset tapahtumat voivat johtaa mielialan laskuun, ja masentuneella mielialalla on taipumus huonontaa sosiaalista toimintakykyä ja siten edelleen altistaa huonoille tapahtumille. Tämä yhteys on myös hoidon polttopisteenä. 3) Potilas voi käyttää kyseisen yhteyden ymmärtämistä vaikeuksiensa ratkaisemisessa. Tämä ymmärtäminen myös lievittää masennusta. Potilaat paranevat IPT:n avulla oppimalla hallitsemaan omaa elämäänsä ja ratkaisemalla tunneperäisesti latautuneita interpersoonallisia ongelmia. On tärkeää huomata, että hoidon onnistuminen ei riipu pelkästään ymmärtämisestä vaan myös konkreettisten muutosten aikaansaamisesta potilaan elämässä. Miten IPT syntyi? Gerald L. Klerman ja Myrna M. Weissman kollegoineen kehittivät 1970-luvulla yksinkertaisen, määräkestoisen psykoterapian vaihtoehdoksi ja lisäksi masennustilan lääkehoidolle (Klerman ym. 1984). Tuohon aikaan psykodynaaminen psykoterapia oli Suomessa samoin kuin kaikkialla länsimaissa käytetyin psykoterapiamuoto, mutta tutkimuksia sen vaikuttavuudesta ei ollut. Samoihin aikoihin Beck työtovereineen (1979) olivat ruvenneet tutkimaan kognitiivisbehavioraalista terapiaa depression hoidossa. Toisin kuin näissä suuntauksissa IPT:ssä painotetaan depression interpersoonallista luonnetta. Yli parinkymmenen vuoden aikana IPT:lle on kehitetty sovelluksia myös muihin käyttöaiheisiin ja sitä on tutkittu varsin laajasti satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa kliinisissä tutkimusasetelmissa (Klerman ja Weissman 1993, Weissman ym. 2000). Vaikka IPT oli varsin pitkään 1760 Duodecim 2002;118: H. Karlsson ja J. C. Markowitz

2 puhtaasti tutkimuskäytössä, viime vuosina yhä laajempi kliinikoiden joukko on ruvennut opettelemaan IPT:tä ja käyttämään sitä kliinisessä työssään. Miten IPT:tä toteutetaan? IPT-prosessissa on kolme vaihetta. Ensimmäisessä tehdään depressiodiagnoosi, diagnosoidaan interpersoonallinen ympäristö, jossa depressio-oireilu alkoi ja yhdistetään nämä interpersoonalliseen formulaatioon, joka liittää masennusjakson tavallisesti yhteen neljästä interpersoonallisesta ongelma-alueesta (Markowitz ja Swartz 1997). Nämä ovat: suru (komplisoitunut tai kesken jäänyt surutyö), rooliristiriita, roolin muutos ja interpersoonalliset puutokset (tai elämäntapahtumien puute). Sen jälkeen, kun potilaan kanssa on neuvoteltu formulaatiosta ja hän on sen hyväksynyt, siitä tulee hoidon polttopiste. Terapeutin tehtävänä on myös tarjota potilaalle sairaan rooli (Rounsaville ym. 1988). Tämä tarkoittaa sitä, että potilas pyritään vapauttamaan syytöksistä, joiden syynä ovat depression aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen ja sitä kautta vaikeudet suoriutua erilaisista tehtävistä. Sairaan rooli on aina väliaikainen ja purkautuu sairausjakson mentyä ohi, eikä siksi perusajatukseltaan ole ollenkaan samanlainen kuin sairausloma, joka pahimmillaan passivoi potilasta eikä aina sisällä ajatusta aktiivisesta kuntoutumisesta. Sairausloma ei luonnollisesti ole IPT:ssä kielletty. Oleellista on, että hoito on aktiivista ja sisältää ajatuksen kuntoutumisesta. Hoidon ensimmäisessä vaiheessa terapeutti selittää IPT:n periaatteen, jonka mukaan polttopisteessä ovat viimeaikaiset elämäntapahtumat ja mieliala eikä esimerkiksi koko elämänhistoria tai vaikkapa unien käsittely. Hoito sisältää myös psykoedukaatiota depressiosta ja sen eri hoitovaihtoehdoista ja pitää yllä toivoa paranemisesta. Hoidon keskivaihe alkaa, kun potilas on hyväksynyt formulaation. Tämä fokusoi hoidon yhteen tai enintään kahteen neljästä interpersoonallisesta ongelma-alueesta. Kullekin ongelma-alueelle on kuvattu erillinen ja koherentti strategia, jolla on tarkoitus helpottaa potilasta selviämään ongelmien kanssa ja niin muodoin saada aikaan depressio-oireiden lieventyminen (Klerman ym. 1984, Weissman ym. 2000) Jokainen istunto alkaa kysymyksellä»miten asiat ovat olleet viime tapaamisemme jälkeen?» Tavallisesti potilas kertoo viimeaikaisista tapahtumista tai omasta tunnetilastaan. Terapeutti auttaa sitten potilasta yhdistämään mielialansa ulkoisiin tapahtumiin. Tuoreen emotionaalisesti latautuneen tapahtuman tutkiminen johtaa sitten keskustelun fokaaliseen ongelma-alueeseen. Jos potilas on selvinnyt tapahtumista hyvin ja tuntee olonsa paremmaksi, terapeutin tehtävänä on korostaa yhteyttä selviytymisen ja mielialan välillä ja myös onnitella potilasta tästä. Mikäli potilas on edelleen masentunut, terapeutti ja potilas tutkivat yhdessä ilmenneitä interpersoonallisia vaikeuksia, sitä mitä potilas tietyssä tilanteessa halusi, mikä mahdollisesti meni vikaan ja minkälaisia vaihtoehtoja potilaalla on tulevaisuudessa samankaltaisten tilanteiden hallitsemiseksi. Sen jälkeen tätä voidaan tarvittaessa harjoitella roolipelin avulla. Terapeutti lopettaa yleensä istunnon tekemällä tiivistelmän tunnista. IPT:ssä ei anneta kotitehtäviä kuten kognitiivisessa terapiassa, mutta interpersoonalliseen fokukseen liittyvän ongelman ratkaisu on terapian julki lausuttu päämäärä. Terapian lopetusvaiheessa muutamien viimeisten istuntojen aikana korostetaan potilaan riippumattomuutta ja kompetenssia ja korostetaan potilaan edistymistä ja onnistumisia lyhyen hoidon aikana. Terapeutin tehtävänä on myös muistuttaa uudelleen depression luonteesta ja uusiutumisriskistä. Ellei potilas ole parantunut, terapeutti toteaa, että terapia on epäonnistunut ei potilas ja tarjoaa vaihtoehtoisia hoitoja. Uusiutuvaa depressiota poteville, jotka ovat saaneet aikaisemmin apua IPT:stä, voidaan tarjota jatkohoitoa uuden masennusjakson yhteydessä. Koska IPT pohjautuu lääketieteelliseen malliin depressiosta, se on helppo yhdistää myös lääkehoitoon. Esimerkkipotilas Potilas on 26-vuotias nainen, nelivuotiaan lapsen yksinhuoltaja. Hän toimii asiakaspalvelutehtävissä. Hän oli Interpersoonallinen psykoterapia depression hoidossa 1761

3 vuotiaana aikuispsykiatrian osastolla hoidossa otettuaan yliannoksen unilääkkeitä. Tämä liittyi potilaan kertoman mukaan siihen, että hän oli tullut raskaaksi, poikaystävä oli jättänyt hänet ja hän oli saanut keskenmenon. Potilas oli tuolloin käyttänyt sertraliinia kahden kuukauden ajan. Ajankohtaisena asiana oli kaksi vuotta kestäneen seurustelusuhteen katkeaminen. Parisuhde oli loppunut miehen löydettyä uuden kumppanin. Tulotilanteessa potilas sai Beckin depressiokyselyssä 28 pistettä. Hänellä oli hyvin negatiivinen kuva itsestään, syyllisyyden tunteita, ja kuoleman toiveita. Hänellä esiintyi myös itkuisuutta, ärsyyntyneisyyttä, kiinnostuksen vähenemistä, vaikeutta tehdä päätöksiä, aamuyön unettomuutta, väsymyksen tunteita, ruokahaluttomuutta, laihtumista ja fyysisten tuntemusten korostunutta tarkkailua ja kiinnostus sukupuolielämään oli kadonnut. Potilas on nuorin neljästä sisaruksesta, vanhemmat erosivat, kun potilas oli murrosiässä. Isä on matkatöissä ja suhde häneen on jäänyt etäiseksi; viimeisen puolen vuoden ajan välit ovat olleet kokonaan poikki. Vanhemmat sisarukset ovat paljolti korvanneet vanhempia. Suhde äitiin on ollut aina ongelmallinen. Äidillä on ollut vaikea uhkapeliriippuvuus potilaan varhaisista lapsuusvuosista alkaen. Tämän vuoksi lapset joutuivat jopa kärsimään nälkää. Jossakin vaiheessa sosiaalitoimisto antoi perheelle ruokarahaa, mutta äiti käytti nämäkin rahat pelaamiseen. Potilaan tullessa hoitoon äidillä oli edelleen erittäin vahva ote häneen voimakkaan syyllistämisen kautta. Hoidon fokukseksi valitaan rooliristiriita. Parisuhteessa potilas oli kokenut elävänsä täysin toisen ehdoilla, mikä oli hänelle tuttua jo vuorovaikutussuhteessa äitiin. Hoidon alussa potilaalle kerrottiin depressiosta ja yhdistettiin hänen oireitaan ja tuntemuksiaan siihen. Hän sai tästä uutta ymmärrystä itsestään ja oli positiivisen hämmästynyt siitä, että kaikki oireilu ei ollutkaan hänen persoonallisuuttaan. Vastaanotolla käytiin tarkasti läpi potilaan läheisiä vuorovaikutussuhteita ja häntä kannustettiin pitämään selkeästi puoliaan aluksi suhteessa äitiinsä. Potilas pelkäsi suhteen äitiin katkeavan mutta hämmästyi sitä, että jämäkkä suhtautuminen äitiin paransikin välejä. Potilas on koko ikänsä avustanut taloudellisesti äitiään ja pystyi nyt ensi kertaa kieltäytymään siitä. Potilas koki, että hän oli jo ainakin murrosiästä asti toiminut seurassa aina joko rääväsuisena pellenä ja kaikkien hauskuttajana tai piikikkäänä kriitikkona. Potilas pelkäsi, että häntä pidettäisiin tylsänä ja ihmiset pettyisivät häneen, jos hän muuttaisi vuorovaikutustapaansa. Hän uskaltautui kuitenkin kokeilemaan muiden seurassa levollista läsnäoloa tilanteissa ja koki nämä tilanteet hyvin miellyttäviksi. Potilas koki myös, että ryhdyttyään jämäkämmäksi suhteessa poikansa päivähoitajaan ahdistus lapsesta oli vähentynyt ja sen myötä myös sekä hoitajan että hänen itsensä suhtautuminen lapseen oli muuttunut positiivisemmaksi. Lapsi oli reagoinut tähän vähentämällä huomiohakuista käyttäytymistään. Potilas koki oppineensa IPT-hoidon avulla vaikuttamaan vointiinsa muuttamalla toimimattomia vuorovaikutustaitojaan. Depressio-oireet olivat hoidon loppuessa selkeästi vähentyneet. Potilas sai nyt Beckin testissä kymmenen pistettä. Hän suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Hän on solminut uuden seurustelusuhteen, jossa hän on päättänyt edetä hitaasti kuunnellen itsensä ja poikansa toiveita. Hän kuvasi hoidon päättyessä olevansa hyvin tyytyväinen hoitomenetelmään ja harmitteli, ettei jo aikaisemmin uskaltautunut hakemaan apua oireisiinsa. Asteikolla 0 10 hän arvioi tyytyväisyytensä psykoterapiaan 10:ksi ja tyytyväisyytensä lääkehoitoon 8:ksi. IPT:n ohella potilas sai fluoksetiinilääkitystä annoksin 20 mg/vrk. Erot muihin psykoterapioihin Psykoterapeutit, jotka eivät ole tottuneita määräkestoisiin hoitoihin, joutuvat opettelemaan kaikkiin lyhytpsykoterapioihin kuuluvat terapeutin aktiivisuuden ja fokusoidun toimintatavan. Terapeutit, joilla on psykodynaaminen tausta, joutuvat siirtämään huomiota pois transferenssista ja sen käsittelystä ja sen sijaan keskittymään tapahtumiin psykoterapiatilanteen ulkopuolella. Ne terapeutit puolestaan, joilla on kognitiivinen tausta ja ovat tottuneita esimerkiksi rooliharjoituksiin ja muihin IPT:ssäkin käytettyihin tekniikoihin, joutuvat siirtämään huomionsa irrationaalisista ajatuksista elämäntilanteisiin ja niihin liittyviin tunneilmiöihin. Miten IPT:tä voi oppia? Ensimmäinen askel IPT:n oppimisessa on lukea menetelmää koskeva käsikirja (Klerman ym. 1984, Rounsaville ym. 1988, Weissman ym. 2000). Koska näyttöön perustuvien hoitomuotojen asema on myös psykiatriassa lisääntymässä, IPT:tä opetetaan yhä enemmän psykiatrian erikoislääkärikoulutuksissa eri puolilla maailmaa (Markowitz 1995). Tutkijat, jotka tarvitsevat sertifioinnin IPT:hen tehdäkseen vaikuttavuustutkimuksia, voivat saada muodollisen IPTkoulutuksen (Weissman ym. 1982, Rounsaville ym. 1986). Näillä henkilöillä on usein aikaisempaa kokemusta sekä psykoterapeuttina toimimisesta että siitä sairaudesta, jota he aikovat tutkia. Muodollinen koulutus sisältää kirjan lukemisen, kurssille tai työpajaan osallistumisen ja kolmen tapauksen onnistuneen hoidon. Tämä sisältää video- tai äänitallenteiden tekemisen tapauksesta ja niiden läpikäymisen tunti tunnilta koulutetun IPT-työnohjaajan kanssa. Koska näi H. Karlsson ja J. C. Markowitz

4 tä ohjaajia ei ole paljon, koulutusta voidaan järjestää myös lähettämällä nauhoja tai kirjallinen kuvaus terapiasta ulkomaille. Myös vertaisryhmien ohjausta on käytetty. Jonkin verran on tutkimusnäyttöä siitä, että IPT:tä on mahdollista toteuttaa tehokkaasti varsin lyhyelläkin koulutuksella (Santor ja Kusumakar 2001) Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että IPT ei sisällä monimutkaista ja rönsyilevää teoriaa. Lisäksi IPT:n interventiot ovat hyvin käytännönläheisiä. Toimiiko IPT vakavan masennustilan hoidossa? IPT on yksi harvoja psykoterapiamuotoja, joita on tutkittu niin paljon, että ne on otettu mukaan depression hoitosuosituksiin (Depression Guideline Panel 1993, Karasu ym. 1993). Varhaisimmat tutkimukset IPT:stä viittasivat siihen, että sillä on keskivaikeissa depressioissa amitriptyliiniin verrattava ja additiivinen teho (Klerman ym. 1974, DiMascio ym. 1979, Weissman ym. 1979). IPT näytti tehoavan lääkitystä nopeammin mielialaoireisiin ja toimintakyyn, kun taas lääkehoito vaikutti nopeammin neurovegetatiivisiin oireisiin (DiMascio ym. 1979). IPT:tä saaneille potilaille kehittyi uusia sosiaalisia taitoja hoidon jälkeisen vuoden aikana, kun taas pelkkää lääkitystä saaneilla tällaista ei havaittu (Weissman ym. 1981). Myöhemmät tutkimukset ovat vahvistaneet IPT:n tehokkuuden depression hoidossa yleisesti (Elkin ym. 1989). IPT:n on osoitettu tehoavan myös erilaisissa depressiopotilaiden alaryhmissä, kuten nuorisopotilailla, geriatrisilla potilailla, perusterveydenhuollon potilailla, HIV-positiivisilla potilailla ja synnytyksen jälkeisissä masennustiloissa. Uusi tutkimus näyttää viitoittavan suuntaa erilaisten antidepressiivisten hoitojen tehosta erilaisissa tilanteissa. Kahdessa tutkimuksessa (Elkin ym. 1989, Markowitz ym. 1998) IPT:llä näytti olevan tiettyjä etuja kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan (CBT) verrattuna. Ensin mainitussa tutkimuksessa IPT tehosi hieman paremmin potilasryhmissä, joissa depressio oli vaikea ja potilaiden toimintakyky oli heikentynyt merkittävästi. Toisessa tutkimuksessa IPT tehosi CBT:tä paremmin HIV-positiivisten potilaiden depressioon. Tutkijat pohtivat, että IPT saattaa olla erityisen sopiva vakavia somaattisia sairauksia sairastaville, jotka ovat joutuneet kokemaan menetyksiä, roolin muutoksia ja rooliristiriitoja. National Institute of Mental Healthin (NIMH) rahoittama laaja tutkimus osoitti, että potilaat saavat erilaisia hyötyjä IPT:stä ja CBT:stä (Sotsky ym. 1991). Potilaat, joilla oli suhteellisen hyvä sosiaalinen toimintakyky, hyötyivät paljon IPT:stä, kun taas ne, joilla oli suuria sosiaalisia vaikeuksia (todennäköisesti hyvin samankaltaisia potilaita kuin ne, jollaisia on kuvattu ryhmässä IPT:n»interpersoonalliset puutteet»), vastasivat IPT:hen huonommin. Vaikeammin depressiiviset ja ne, joilla oli vaikeuksia keskittyä, saivat huonon vasteen CBT:hen, kun taas depression syvyys ja heikentynyt toimintataso ennustivat parasta vastetta IPT:hen ja imipramiiniin. Imipramiini puolestaan tehosi parhaiten potilaisiin, joiden työkyky oli alentunut, mikä todennäköisesti heijasti hoidon nopeampaa vaikutusta. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siihen suuntaan, että siviilisääty, komorbidi persoonallisuushäiriö (Barber ja Muenz 1996) ja poikkeava uni-eeg (Thase ym. 1997) saattavat ennustaa IPT:n tulosta. Franck työtovereineen on osoittanut, että IPT:n jatkaminen akuutin depressiojakson jälkeen kolmen vuoden ajan kerran kuukaudessa on erittäin tehokas ehkäisevä hoito toistuvaa masennusjaksoa vastaan (Frank ym. 1989, ja 1990, Frank 1991). IPT muuntyyppisissä depressioissa Franckin työryhmä on muokannut varsin radikaalisti IPT:tä lääkehoidon lisähoidoksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä poteville. Ryhmä yhdisti IPT:n käyttäytymisterapiaan, jonka tarkoituksena on ylläpitää sosiaalisia rytmejä (social zeitgeber). Näiden rytmien häiriöt, erityisesti säännöllisen unen muutokset, voivat laukaista maanisia episodeja (Ehlers ym. 1988). Tätä hoitojen yhdistelmää kutsutaan interpersoonalliseksi sosiaalisten rytmien terapiaksi, ja sen tehoa selvitetään parhaillaan satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa (Frank ym. 1997). Se näyt- Interpersoonallinen psykoterapia depression hoidossa 1763

5 täisi olevan lääkehoitoon yhdistettynä tehokkaampi kuin lääkityksen ja tavanomaisen hoidon yhdistelmä. Raskaudenaikaisessa ja synnytyksenjälkeisessä depressiossa lääkehoidon toteuttaminen on tavallisesti hankalaa. IPT:n käyttökelpoisuudesta näissä tilanteissa on julkaistu muutamia tutkimuksia. O Haran ym. (2000) tutkimuksessa satunnaistettiin 120 synnytyksenjälkeistä depressiota sairastavaa naista joko IPT:hen tai odotuslistalle. Hoitoryhmässä depressio-oireet vähenivät huomattavasti, kun taas odotuslistan potilaiden oireissa ei tapahtunut suuria muutoksia. IPT:llä hoidettujen sosiaalinen sopeutuminen oli myös parempaa. Spinellin (1997) pienessä pilottitutkimuksessa puolestaan saatiin viitettä IPT:n tehosta myös raskaudenaikaisen depression hoidossa. Kaksi tutkimusta (Klier ym. 2001, Zlotnick ym. 2001) on julkaistu ryhmämuotoisen IPT:n tehosta toisaalta synnytyksen jälkeisen depression hoidossa ja toisaalta synnytyksenjälkeisen masennuksen ehkäisyssä naisilla, joilla oli depression riskitekijöitä. Lyhyt ja»laimennettu» versio interpersoonallisesta psykoterapiasta, interpersonal counselling (IPC), on kehitetty perusterveydenhuollossa potilaille, joilla esiintyy depressio-oireita (Klerman ym. 1987). Myös tämän periaatteiltaan yksinkertaisen hoitomuodon tehosta on empiiristä näyttöä (Mossey ym. 1996, Markowitz 1998). Lopuksi IPT on vähitellen löytämässä paikkansa psykiatristen sairauksien hoidossa. Aikaisemmin valtaasemassa olleen psykodynaamisen psykoterapian rinnalle on tulossa erilaisia tutkittuja psykoterapiamenetelmiä, joita voidaan hyödyntää monenlaisissa psykiatrisissa sairaustiloissa (Frances ym. 1984). Esimerkiksi depression hoitoon on olemassa monia hoitovaihtoehtoja, jotka ulottuvat suuresta valikoimasta hyvin toimivia lääkkeitä useisiin erilaisiin psykoterapioihin. Potilaan ominaisuudet ja halukkuus tiettyyn hoitoon vaikuttavat hoitotulokseen. Tulevaisuudessa löydetään todennäköisesti lisää diagnostisia, biologisia ja psykososiaalisia seikkoja, jotka ennustavat tietyn hoitomuodon tuloksia. Kokonaan uusi tapa tutkia psykoterapiaa on käyttää hyväksi nykyaikaisia toiminnallisia kuvantamismenetelmiä. Vastikään julkaistiin kaksi tutkimusta (Brody ym. 2001, Martin ym. 2001), joissa osoitettiin kuten monissa aikaisemmissakin tutkimuksissa, että depressioon liittyy PET- ja SPECT-menetelmillä kuvannettavissa olevia aivojen toiminnan muutoksia ja että nämä muutokset korjaantuvat suurelta osin samalla tavalla sekä lääkehoidolla (näissä tutkimuksissa venlafaksiini ja paroksetiini) että IPT:llä. IPT:tä on tutkittu erityisesti»outcome»-tutkimuksissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys, miksi tämä terapia toimii. Terapiaprosesseista ei juuri ole tehty tutkimuksia. Suomessa on käynnissä ainakin kaksi tutkimusta IPT:stä julkisen sektorin psykiatrisessa polikliinisessä hoidossa oleville potilaille (Koponen ja Karlsson, henkilökohtaiset tiedonannot 2002), joten menetelmän sovellettavuudesta suomalaisessa mielenterveystyössä saadaan lisää tietoa lähiaikoina. *** Kiitämme erikoissairaanhoitaja Kirsti Salosta tapausesimerkistä. Kirjallisuutta Barber JP, Muenz LR. The role of avoidance and obsessiveness in matching patients to cognitive and interpersonal psychotherapy: empirical findings from the Treatment for Depression Collaborative Research Program. J Consult Clin Psychol 1996; 64: Beck AT, Rush AJ, Shaw BF, Emery G. Cognitive therapy of depression. New York: Guilford, Brody AL, Saxena S, Stoessel P, ym. Arch Gen Psychiatry 2001; 58: Depression Guideline Panel. Clinical Practice Guideline. Depression in Primary Care: Volumes 1-4. Rockville, MD: U.S. Department of Health and Human Services, Agency for Health Care Policy and Research. AHCPR Publications No , DiMascio A, Weissman MM, Prusoff BA, Neu C, Zwilling M, Klerman GL. Differential symptom reduction by drugs and psychotherapy in acute depression. Arch Gen Psychiatry 1979;36: Ehlers CL, Frank E, Kupfer DJ. Social zeitgebers and biological rhythms: a unified approach to understanding the etiology of depression. Arch Gen Psychiatry 1988;45: Elkin I, Shea MT, Watkins JT, ym. National Institute of Mental Health treatment of depression collaborative research program: general effectiveness of treatments. Arch Gen Psychiatry 1989;46: Frances A, Clarkin JF, Perry S. Differential therapeutics in psychiatry: the art and science of treatment selection. New York: Brunner/Mazel, H. Karlsson ja J. C. Markowitz

6 Frank E. Interpersonal psychotherapy as a maintenance treatment for patients with recurrent depression. Psychotherapy 1991;28: Frank E, Hlastala S, Ritenour A, ym. Inducing lifestyle regularity in recovering bipolar disorder patients: results from the maintenance therapies in bipolar disorder protocol. Biol Psychiatry 1997; 41: Frank E, Kupfer DJ, Perel JM. Early recurrence in unipolar depression. Arch Gen Psychiatry 1989;46: Frank E, Kupfer DJ, Perel JM, ym. Three-year outcomes for maintenance therapies in recurrent depression. Arch Gen Psychiatry 1990; 47: Karasu TB, Docherty JP, Gelenberg A, Kupfer DJ, Merriam AE, Shadoan R. Practice guideline for major depressive disorder in adults. Am J Psychiatry 1993;150 Suppl:1 26. Klerman GL, Budman S, Berwick D, ym. Efficacy of brief psychosocial intervention for symptoms of stress and distress among patients in primary care. Med Care 1987;25: Klerman GL, DiMascio A, Weissman MM, Prusoff BA, Paykel ES. Treatment of depression by drugs and psychotherapy. Am J Psychiatry 1974; 131: Klerman GL, Weissman MM. New applications of interpersonal psychotherapy. Washington, DC: American Psychiatric Press, Inc., Klerman GL, Weissman MM, Rounsaville BJ, Chevron ES. Interpersonal psychotherapy of depression. New York: Basic Books, Klier CM, Muzik M, Rosenblum KL, Lenz G. Interpersonal psychotherapy adapted for the groups setting in the treatment of postpartum depression. J Psychother Res 2001;10: Markowitz JC. Interpersonal psychotherapy for dysthymic disorder. American Psychiatric Press, Markowitz JC, Kocsis JH, Fishman B, ym. Treatment of HIV-positive patients with depressive symptoms. Arch Gen Psychiatry 1998; 55: Markowitz JC, Swartz HA. Case formulation in interpersonal psychotherapy of depression. Kirjassa: Eels ED, toim. Handbook of psychotherapy case formulation. New York: Guilford Press, 1997, s Markowitz JC. Teaching interpersonal psychotherapy to psychiatric residents. Acad Psychiatry 1995;19: Martin SD, Martin E, Rai SS, Richardson MA, Royall R. Brain blood flow changes in depressed patients treated with interpersonal psychotherapy or venlafaxine hydrochloride. Arch Gen Psychiatry 2001;58: Mossey JM, Knott KA, Higgins M, Talerico K. Effectiveness of a psychosocial intervention, interpersonal counseling, for subdysthymic depression in medically ill elderly. J Gerontol 1996;51A(4)M172 M178. O Hara MW, Stuart S, Gorman LL, Wenzel A. Efficacy of interpersonal therapy for post-partum depression. Arch Gen Psychiatry 2000; 57: Rounsaville BJ, Chevron ES, Weissman MM, Prusoff BA, Frank E. Training therapists to perform interpersonal psychotherapy in clinical trials. Compr Psychiatry 1986;27: Rounsaville BJ, O'Malley SS, Foley SH, Weissman MM. The role of manual-guided training in the conduct and efficacy of interpersonal psychotherapy for depression. J Consult Clin Psychol 1988;56: Santor DA, Kusumakar V. Open trial of interpersonal therapy in adolescents with moderate to severe major depression: effectiveness of novice IPT therapists. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40: Sotsky SM, Glass DR, Shea MT, ym. Patient predictors of response to psychotherapy and pharmacotherapy: findings in the NIMH treatment of depression collaborative research program. Am J Psychiatry 1991;148: Spinelli MG. Interpersonal psychotherapy for depressed antepartum women: a pilot study. Am J Psychiatry 1997;154: Sullivan HS. The interpersonal theory of psychiatry. New York: W. W. Norton, Thase ME, Buysse DJ, Frank E, ym. Which depressed patients will respond to interpersonal psychotherapy? The role of abnormal EEG sleep profiles. Am J Psychiatry 1997;154: Weissman MM, Markowitz JC, Klerman GL. Comprehensive guide to interpersonal psychotherapy. New York: Basic Books, Weissman MM, Prusoff BA, DiMascio A, Neu C, Goklaney M, Klerman GL. The efficacy of drugs and psychotherapy in the treatment of acute depressive episodes. Am J Psychiatry 1979;136: Weissman MM, Klerman GL, Prusoff BA, Sholomskas D, Padian N. Depressed outpatients: results one year after treatment with drugs and/or interpersonal psychotherapy. Arch Gen Psychiatry 1981;38:52 5. Weissman MM, Rounsaville BJ, Chevron ES. Training psychotherapists to participate in psychotherapy outcome studies: identifying and dealing with the research requirement. Am J Psychiatry 1982; 139: Zlotnick C, Johnson SL, Miller IW, Pearlstein T, Howard M. Postpartum depression in women receiving public assistance: pilot study of an interpersonal-therapy-oriented group intervention. Am J Psychiatry 2001;158: HASSE KARLSSON, LT, FM, professori, ylilääkäri Turun yliopisto, psykiatrian klinikka ja Turun mielenterveyskeskus Kunnallissairaalantie Turku JOHN C. MARKOWITZ, MD, associate professor Cornell University Medical College, New York Weill Medical College of Cornell University 55 East 68th Street, Room 1322 New York, N.Y USA Interpersoonallinen psykoterapia depression hoidossa 1765

VAIKUTTAVAA LYHYTPSYKOTERAPIAA JA NEUVONTAA MASENNUKSEEN: IPT JA IPC Seinäjoki 13.10. 2009 Jarmo Kontunen

VAIKUTTAVAA LYHYTPSYKOTERAPIAA JA NEUVONTAA MASENNUKSEEN: IPT JA IPC Seinäjoki 13.10. 2009 Jarmo Kontunen VAIKUTTAVAA LYHYTPSYKOTERAPIAA JA NEUVONTAA MASENNUKSEEN: IPT JA IPC Seinäjoki 13.10. 2009 Jarmo Kontunen Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) Aikarajattu (12-16 istuntoa) ja vaiheistettu hoito Käsitellään

Lisätiedot

Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tieteessä Heikki Katila LKT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Psykiatrinen Palvelukeskus Solvum Oy heikki.katila@solvum.fi Jarmo Kontunen PsL, psykologi, psykoterapeutti (VET) Psykoterapia- ja

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta?

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Depressiofoorumi 17.11.2010 Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Tutkimusprofessori, THL Sidonnaisuudet: Osallistunut a) luennoitsijana, b) koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA Huusko, Risto yleislääketieteen laitos Oulun yliopisto elokuu 2014 ohjaaja: Timonen, Markku OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Depression psykologiset hoitomuodot - mikä toimii, mikä ei?

Depression psykologiset hoitomuodot - mikä toimii, mikä ei? Depression psykologiset hoitomuodot - mikä toimii, mikä ei? Hasse Karlsson, LT, FM, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto, Ylilääkäri, TYKS Psykoterapeutti Esityksen sisältö

Lisätiedot

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologiliitto 4.11.2015 Olavi Lindfors PsT, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mihin psykoterapialla

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa

Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa Katsaus Virpi Tilli, Kirsi Suominen ja Hasse Karlsson Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa Paniikkihäiriö on yleinen psykiatrinen sairaus. Siihen liittyy usein muita samanaikaisia psykiatrisia

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET

MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET UNIVERSITY OF TURKU MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille

Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille Psykiatrian oppiaine järjestää psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA Väitöskirjatutkimus Turun yliopisto lastenpsykiatrianlaitos ja hoitotieteenlaitos 27 Heikki Ellilä ESH, TtM, FT, Yliopettaja Turun amk Terveysala

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot