MAATALOUSHARJOITTELIJAA KOSKEVAT TYÖEHDOT ALKAEN

Transkriptio

1 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO OPPILAITOKSET Annankatu C 48, HELSINKI MAATALOUS 1/2010 Puhelin (09) , faksi (09) Sähköposti: info@tyonantajat.fi Kotisivu: (9) MAATALOUSHARJOITTELIJAA KOSKEVAT TYÖEHDOT ALKAEN Työsopimus Työaika Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Nykyinen Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on voimassa Työssäoppimisen ja harjoittelun erona on, että opiskelija työssäoppimisjaksoa suorittaessaan ei ole työsuhteessa yritykseen. Työssäoppimisjaksojen käytännön toteuttamisesta oppilaitos ja yritykset sopivat keskenään. Yrittäjällä ei työssäoppimisen yhteydessä ole opiskelijaan nähden työsuhteeseen perustuvia velvoitteita lukuun ottamatta työsuojeluvastuuta, joka on yhtä laaja kuin normaalissa työsuhteessa. Työehdoista tulisi sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään neljä kuukautta. Kirjallinen työsopimus on tarkoituksenmukainen senkin takia, että lain mukaan kaikissa yli kuukauden kestävissä työsuhteissa työntekijälle on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista, ellei työsopimusta tehdä kirjallisena. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa säännöllinen työaika voi vaihdella 4-10 tuntia päivässä ja olla enintään 50 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua laaditun työvuoroluettelon puitteissa enintään 8 tuntiin päivässä ja enintään 40 tuntiin viikossa 52 viikon jakson aikana. 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan kanssa voidaan sopia myös 11 tunnin säännöllisestä työpäivästä. Samoin kuin edellä työnantajan on huolehdittava siitä, että käytettäessä 11 tunnin työpäivää, säännöllinen työaika harjoittelukauden kuluessa tasoittuu keskimäärin enintään 8 tuntiin päivässä. Tasoitus tapahtuu teettämällä harjoittelijalla vastaavasti lyhyempiä työpäiviä tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.

2 Käytettäessä työaikajärjestelyä, jossa päivittäinen ja viikoittainen työaika vaihtelee, työnantajan tulee laatia työvuoroluettelo, josta ilmenee millä tavoin säännöllinen työaika tasoittuu enintään 40 tuntiin viikossa. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työajan lyhennys Palkka Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. Pekkasvapaa). Työajan lyhennyksen määrä lasketaan siten, että tehtyä 17 työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä. Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi. Harjoittelijan palkaksi on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa sovittu 75 %:a vaativuusryhmä yhden palkasta. Harjoittelijan palkka on seuraava: 2(9) tuntipalkka: kuukausipalkka 5,73 e/h 985,56 e/kk (40 tunnin työviikko) Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5. Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallituksen päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2010 ovat seuraavat: Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö) : omassa huoneessa 431 /kk (14,21 /pv) ja yhteishuoneessa 415 /kk (13,68 /pv) : omassa huoneessa 407 /kk (13,42 /pv) ja yhteishuoneessa 392 /kk (12,92 /pv) Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen) - keskuslämmityshuoneessa 105 euroa/kk (3,46 euroa/pv) - uunilämmityshuoneessa 38 euroa/kk (1,25 euroa/pv) Ravintoetu - 5, 70 euroa ateriaa kohti ajalla ,30 euroa ateriaa kohti ajalla

3 3(9) Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen rahaarvoja työnantaja voi tiedustella paikallisesta verotoimistosta. Ruokailu- ja virkistystauot Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2x12 min.) annetaan vähintään 8 tunnin pituisena työpäivänä. Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko. Silloin kun säännöllisen työajan tasoittamiseksi teetetään lyhyempiä työpäiviä, annetaan kaksi virkistystaukoa myös vähintään 7 tunnin työpäivänä. Viikkolepo ja muut vapaapäivät Ylityö Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutöissä saadaan viikkolepopäivä siirtää, mutta se on viimeistään annettava kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta. Kotieläinten hoitotöissä viikkolepopäivien ajankohtia tarkastellaan yleensä neljän viikon jaksoissa siten, että jaksoon sisältyy yhteensä neljä viikkolepopäivää. Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka. Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti. Mikäli työpaikalla on käytössä keskimääräinen säännöllinen työaika voidaan em. viikkovapaita siirtää ja antaa vastaava määrä vapaata myöhemmin harjoittelujakson kuluessa. Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai ovat palkattomia vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Työaikalain mukaan tehtyjen ylityötuntien määrää tarkastellaan neljän kuukauden jaksoissa. Työaikakirjanpidossa ylitöitä ei eritellä vuorokautisiin ja viikoittaisiin ylitöihin. Ylitöiden korvausperusteet sen sijaan ovat erilaiset vuorokautisessa ja viikoittaisessa ylityössä eli ne tulee palkanmaksussa käsitellä erillisinä. Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa. 18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 138 tuntia neljässä kuukaudessa. Kalenterivuodessa ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia.

4 Sunnuntaityö 4(9) Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan päivittäinen ja viikoittainen ylityö. Säännöllisen päivittäisen työajan (ks. edellä: 8-11 tuntia) lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Säännöllisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä, josta maksetaan normaali tuntipalkka. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen samoja korotusprosentteja (50 tai 100) mitä edellä todettiin rahakorvauksen yhteydessä. Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samanaikaisesti ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen rahana maksettavan korotuksen määräytymisperusteita. Poikkeuksena sunnuntaityökorvauksen osalta on urakkapalkalla tehtävä marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyö, jossa ei korotettua palkkaa tarvitse maksaa. Sairausajan palkka Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista. A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään, palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton. B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden Mikäli harjoittelijan työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli sairauspoissaolo kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

5 Vuosiloma Palkanmaksu Siltä sairausajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea Kelasta mahdollinen sairausajan päiväraha itselleen. Kela alkaa maksaa päivärahaa sen jälkeen kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää. Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus. Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapaturmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon. Sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä työnantajalla on aina oikeus vaatia hyväksyttävä selvitys eli yleensä lääkärintodistus. Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen harjoittelijan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä eikä lomaa harjoittelun aikana pidetä. Työnantajan ja harjoittelijan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta, johon luetaan työajalta maksetut rahapalkat ja mahdollinen sairausajan palkka. Työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa voidaan harjoittelijalle antaa lomaa myös harjoittelun aikana. Lomaa kertyy 2 arkipäivää sellaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää. Yhden lomapäivän palkka saadaan kuukausipalkkaisella jakamalla kk-palkka luvulla 25. Tuntipalkkaisella yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla viikkopalkka luvulla 6 ja kertomalla se luvulla 1,03. Lomapalkka saadaan kertomalla em. päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä. Pidetyltä vuosilomalta maksetaan lisäksi lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkasta. Lomaltapaluuraha lasketaan ainoastaan lomapalkkaan sisältyvästä rahapalkan osuudesta eli luontoisedun arvoa (esim. täysihoitoetu) ei oteta mukaan. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuukausipalkkaiselle palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntai- tai ylityökorotukset. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän työpäivän kuluessa. 5(9)

6 6(9) Työnantajan työsuojeluvastuu Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa harjoittelutyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantajan on otettava huomioon kaikki työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin edellytyksiin liittyvät seikat, jotta työntekijälle ei aiheutuisi tapaturman vaaraa tai haittaa hänen terveydelleen. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus. Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia. Laissa nuorista työntekijöistä (alle 18 vuotta) on todettu, että työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa tai kokemusta, saa opetusta ja ohjausta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Ennen työn aloittamista harjoittelija on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, on työnantajan annettava nämä harjoittelijan käyttöön. Samoin eläinten hoitotyössä työntekijän käyttöön on varattava turvajalkineet, mikäli työturvallisuus sitä edellyttää. Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuollon järjestämisessä työnantaja voi ottaa yhteyttä esim. paikalliseen terveyskeskukseen. Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat tänä vuonna seuraavat: Prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta Työnantajan osuus Työntekijän osuus Sosiaaliturvamaksu 2,23 - Työeläkemaksu TyEL - koskee vuotiaita työntekijöitä - TyEL-maksu palkkasumman mukaan katso jäljempänä 4,5 Työttömyysvakuutusmaksu - koskee vuotiaita työntekijöitä 0,75 0,40 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 - Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (4,5 % + 0,40 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

7 7(9) Verotili ja kausiveroilmoitus Kaikki työnantajat, myös satunnaiset, ilmoittavat työnantajasuorituksia koskevat tiedot verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Työnantajasuorituksia maksettaessa on käytettävä pysyvää asiakaskohtaista verotilin viitenumeroa ja ne on maksettava viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoja työnantajille: Veroohjeet. TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 51,57 euroa kuukaudessa. Vuoden 2010 TyEL-maksut ovat vuoden 2008 palkkasummasta riippuen seuraavat: Sopimustyönantaja (ilman asiakashyvitystä) - Pientyönantaja (palkkasumma enintään milj. euroa vuonna 2008) TyEL-maksu 21,80 % Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä TyEL-maksu 22,40 % Työttömyysvakuutusmaksu, jonka tapaturmavakuutusyhtiö laskuttaa työnantajalta, on yhteensä 1,15 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen euron osalta. Jos työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma vuonna 2010 on enintään euroa vuodessa, työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ei peritä. Palkansaajamaksut pidätetään työntekijöiltä, mutta vakuutuslaitokset eivät peri niitä työnantajalta, jos saman työnantajan palveluksessa olevien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevat palkkasummat yhteenlaskettuina ovat enintään euroa. Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, mikäli teetettyjen työpäivien kokonaismäärä ylittää 12 päivää vuodessa. Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön. Ulkomaisen harjoittelijan työehdot Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin. Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen harjoittelijan palkasta. Työnantajan sosiaaliturvamaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:

8 8(9) Sosiaaliturvamaksu (2,23 %) ja sairausvakuutusmaksu (2,4 %) Työntekijä tulee Suomeen alle 4 kuukaudeksi Työntekijä tulee Suomeen - EU/ETA/Sveitsi alueelta - muualta vähintään 4 kuukaudeksi enintään 6 kuukaudeksi (rajoitetusti verovelvollinen) Harjoittelija: työansio alle 1052 /kk tai työaika alle 18 t/viikko Lähetetty työntekijä (todistus E 101) ei kyllä ei ei Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevan harjoittelijan palkasta toimitetaan verokortin mukainen ennakonpidätys. Suomessa enintään 6 kuukautta oleskelevan harjoittelijan palkasta työnantaja perii 35 %:n suuruisen lopullisen lähdeveron palkan suuruudesta riippumatta. Ennen veron perimistä työnantaja voi vähentää palkasta 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivältä. Vähennyksestä on oltava merkintä verotoimiston antamassa lähdeverokortissa. Neuvonta työsuhdeasioissa Maaseudun Työnantajaliitosta saatava neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy oppilaitoksille tarjottuun palvelusopimukseen. Harjoittelunvalvojat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon. Harjoittelutilat ovat myös suoraan tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme ( ja ottamaan yhteyttä toimistoomme. MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Veli-Matti Rekola toimitusjohtaja

9 9(9) Internet-osoitteita: Työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Verohallinto Työsuojelupiirit Työturvallisuuskeskus Maaseudun Työnantajaliitto ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA Harjoittelijan bruttopalkka on välisenä aikana 985,56 euroa kuukaudessa ja se muodostuu täysihoitoedusta ja rahapalkasta. Täysihoitoedun (asunto, ravinto, valo ja lämpö) raha-arvo omassa huoneessa on 431,00 euroa kuukaudessa ajalla Harjoittelijalle maksetaan palkkana erotus, joka jää, kun rahapalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän osuudet eläkevakuutusmaksusta (4,5 %) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,40 %) bruttopalkasta laskettuna. Esimerkki: 431,00 täysihoitoetu 554,56 rahapalkka 985,56 bruttopalkka (40 h/viikko) rahapalkasta (554,56 ) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta: - 147,83 ennakonpidätys, oletus 15 % - 44,35 työntekijän työeläkemaksu 4,5 % - 3,94 työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,40 % 358,44 = harjoittelijalle maksettava rahapalkka ========