MARJANVILJELIJÄ TYÖNANTAJANA. Sovellettava työehtosopimus. Työsopimus

Transkriptio

1 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO TIEDOTE HML 1/2010 Annankatu C 48, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Sähköposti: info@tyonantajat.fi Kotisivu: Helmikuu (13) MARJANVILJELIJÄ TYÖNANTAJANA Vaikka marjanviljelijä toimii työnantajana pääosin kausiluonteisesti, kohdistuvat häneen periaatteessa samat velvollisuudet ja oikeudet kuin vakinaisestikin työnantajana toimivaan yrittäjään. Tähän tiedotteeseen on koottu keskeiset työehdot, jotka työnantajan tulisi tuntea palkatessaan työntekijöitä esim. marjanpoimintaan. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton jäsenet saavat Maaseudun Työnantajaliitosta neuvontaa poimintakauden työsuhteita koskeviin kysymyksiin. HML:n ja MTA:n väliseen yhteistyösopimukseen perustuva palvelu ei kuitenkaan merkitse viljelijän jäsenyyttä Maaseudun Työnantajaliitossa. Sovellettava työehtosopimus Työsopimus Marjanviljelyyn ja muuhun avomaaviljelyyn sovelletaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Uusi työehtosopimus on tullut voimaan ja se ulottuu 2013 tammikuun loppuun. Palkkaus on sovittu vuosille 2010 ja Kasvihuone- ja taimistotuotantoon sovelletaan puolestaan Puutarha-alan työehtosopimusta. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on työsopimuslain mukainen yleissitova työehtosopimus, jossa määriteltyjä työsuhteen vähimmäisehtoja tulee myös järjestäytymättömän työnantajan noudattaa. Työsopimus on suositeltavaa tehdä lyhyissäkin työsuhteissa kirjallisena. Kirjallinen työsopimus voidaan laatia esim. Extranetissä kohdassa Lomakkeet > Työsopimukset olevan sopimusmallin mukaan. Vähintään kuukauden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantajan on lain mukaan annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista, ellei työsopimusta tehdä kirjallisena. Koeajan käyttö edellyttää kirjallista työsopimusta. Koeaika määräaikaisessa (alle 8 kk) työsuhteessa saa olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Määräaikaisen työsopimuksen kesto voidaan ilmoittaa päivämäärän tarkkuudella, mikäli se on tiedossa sopimusta tehtäessä. Tarkka päivämäärä ei useinkaan ole tiedossa etukäteen, jolloin määräaikaisuus todetaan siten, että työsopimus on voimassa esim. "poimintakauden ajan". Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun työkauden lopussa ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen päättymisestä tulisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa työntekijälle hyvissä ajoin ennen työn päättymistä.

2 2(13) Työaika Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Tuotannollisista tarpeista johtuen (esim. sadonkorjuutyössä) säännöllinen työaika voi vaihdella 4-10 tuntia päivässä ja olla enintään 50 tuntia viikossa. Kymmenen tunnin käyttö koskee 18 vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Pidennettyä työpäivää käytettäessä säännöllisen työajan tulee kuitenkin työnantajan laatiman työvuoroluettelon puitteissa tasoittua enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa. Työajan lyhentäminen (ns. Pekkas-vapaat) tulee sovellettavaksi myös määräaikaisissa työsuhteissa, mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia. Tällöin lyhennystä kertyy 8 tuntia/1 pv tehtyä säännöllistä 17 työpäivää kohti. Lyhennysvapaa on palkallista. Marjanpoimintatyössä säännöllinen viikkotyöaika voi jäädä 40 tuntia alhaisemmaksi tai työpäiviä kertyy työsuhteen aikana vähemmän kuin 17, jolloin työajan lyhennystä ei sovelleta. Marjanpoiminnassa työpäivän pituus vaihtelee sadon kypsymisen, sääolosuhteiden ja markkinatilanteen mukaan. Työajan osalta tulisikin työsopimuksessa sopia, että poimija on työhön käytettävissä silloin, kun satotilanne ja muut olosuhteet sen sallivat. Nuoret työntekijät Työsuhteeseen voidaan ottaa 14-vuotias tai sellainen 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta. Työsuhde saa kestää enintään puolet koulun loma-ajasta ja työn tulee olla nuorelle sopivaa kevyttä työtä. Maatalousja puutarha-alalla tehtävät istutus-, poiminta- ja aputyöt katsotaan nuorille sopiviksi kevyiksi töiksi. 15 vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä työsopimuksen. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen solmii huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Alle 15-vuotiaan työaika saa koulujen loma-aikana olla enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Ylityö ei ole sallittua. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8 ja 20 välille (painavista syistä klo 6-20) vuotiaan työaika on sama kuin täysi-ikäisen työaika samassa työssä. Nuoren työaika ei saa kuitenkaan ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa. Ruokailu- ja virkistystauot Jos päivittäinen työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan työntekijälle vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Alle 15-vuotiaalle vastaava ruokailutauko on annettava, kun työaika on 4,5 tuntia päivässä. Työntekijälle on vähintään 8 tunnin pituisen työpäivän aikana annettava kaksi 12 minuutin virkistystaukoa. Virkistystauko luetaan työaikaan. Jos työpäivä on alle 8-tuntinen, annetaan yksi virkistystauko. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 10 tuntia, annetaan kolme virkistystaukoa.

3 3(13) Palkka Mansikanpoiminnan urakkapalkkasuositus on 2010 seuraava: 92 senttiä/kg ja 2,76 euroa/3 kilon koppa. Em. urakkataksa perustuu siihen, että keskimääräinen työsaavutus normaalilla urakkatyövauhdilla on 10 kg tunnissa, jolloin urakka-ansio työehtosopimuksen mukaisesti on 20 % tuntipalkkaa korkeampi. Mikäli urakkatyön olosuhteissa, esim. sadon määrässä, sääolosuhteissa, lajikkeissa yms. tapahtuvat muutokset aiheuttavat merkittävää poikkeamaa em. keskimääräiseen työsaavutukseen, syntyy perusteita määritellä urakkataksa tilakohtaisesti uudelleen. Esim. hyvin alhaisen sadon aikana poimittu määrä urakkatyövauhdillakin voi jäädä alhaiseksi, jolloin urakkataksaa on syytä korottaa. Vastaavasti suurimarjaista lajiketta runsaan sadon aikana poimittaessa työsaavutus nousee, jolloin saattaa olla syytä määritellä yksikkötaksa uudelleen. Työnantajan on tarvittaessa harkittava onko em. suosituksesta syytä yrityskohtaisesti poiketa. Työehtosopimuksessa määritellystä 20 %:n urakkalisästä ei kuitenkaan voida poiketa. Edellä todettu poimintapalkka soveltuu käytettäväksi lähinnä pääsadon aikana. Alku- ja loppusadon aikana, jolloin satomäärä on pieni ja urakkatyön edellytykset eivät toteudu, voidaan poimintaa teettää aikapalkalla. Ajankohdan, jolloin siirrytään poimimaan urakkapalkalla tai vastaavasti siirrytään poimimaan aikapalkalla, työnantaja voi määrittää käyttäen hyväksi kokeneiden poimijoiden saavuttamaa työtulosta. Urakkapalkkausta käytettäessä koskee se tilan kaikkia poimijoita, ellei erikseen ole toisin sovittu. Vastaavalla tavalla tulee hinnoitella myös esimerkiksi vadelman- tai herneenpoiminnassa käytettävä urakkapalkka. Työntekijän ansion tulee normaalilla urakkatyövauhdilla nousta vähintään 20 % hinnoittelun perusteena ollutta vaativuusryhmän tuntipalkkaa korkeammaksi. Normaali urakkatyövauhti tulee arvioida yrityskohtaisesti. Urakkatyössä lopullisen ansion määrä riippuu henkilökohtaisesta työsaavutuksesta. Koska urakkataksa on määritelty keskimääräisesti ja on kaikille sama, saattavat lopulliset ansiot vaihdella suurestikin eri poimijoiden välillä. Takuupalkan maksamiseen urakkatyössä ei HML:n suositus eikä työehtosopimus velvoita. Aikapalkalla työskenneltäessä käytetään seuraavia työehtosopimuksen ohjetuntipalkkoja, jotka ovat voimassa alkaen: euroa/h Vaativuusryhmä 1 7,64 - lyhyttä perehdyttämistä edellyttävä työ Vaativuusryhmä 2 8,00 - aiempaa kokemusta edellyttävä työ

4 4(13) Peruskoulussa tai lukiossa opiskelevat 5,35 Perehdyttämisajan palkka 6,88 - enintään 4 kk ajan työntekijälle, jolla ei alan aiempaa työkokemusta - riippumaton työntekijän iästä Luontoisetujen verotusarvot Palkanmaksu Sunnuntaityö Työntekijöiden palkkaan liittyy usein myös luontoisetuja. Ellei työntekijä suorita tarjotusta luontoisedusta verotusarvon mukaista korvausta työnantajalle, katsotaan luontoisetu ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi. Verohallituksen vahvistamat luontoisetujen verotusarvot ovat vuodelle 2010 seuraavat: Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö) : omassa huoneessa 431 /kk (14,21 /pv) ja yhteishuoneessa 415 /kk (13,68 /pv) : omassa huoneessa 407 /kk (13,42 /pv) ja yhteishuoneessa 392 /kk (12,92 /pv) Ravintoetu : 5,70 ateriaa kohti : 5,30 Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 105 kuukaudessa (3,46 /pv). Uunilämmityshuoneessa vastaava arvo on 38 kuukaudessa (1,25 /pv). Luontoisedun arvo päivää kohti saadaan jakamalla kuukausikohtainen arvo luvulla 30,33. Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalaskelma, josta ilmenee ansion määrä sekä sen perusteena olevat työtunnit tai poimintamäärät. Palkkalaskelmassa tulee näkyä myös palkasta tehtävät vähennykset. Palkanmaksun osalta tulee muistaa, että työsuhteen päättyessä palkkasaatava on maksettava neljän työpäivän kuluessa, ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu. Palkkasaatavan viivästyessä työntekijälle tulee lain mukaan oikeus ns. odotusajan palkkaan enintään kuudelta päivältä. Sunnuntaityökorotusta ei makseta urakkapalkalla suoritettavassa marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyössä. Mikäli työtä tehdään aikatyönä, sunnuntailta tulee 100 %:lla korotettu palkka. Jos sunnuntaina tehty työ on samalla viikoittaista ylityötä, maksetaan sunnuntaityökorotuksen lisäksi ylityökorvaus.

5 5(13) Viikonlopputyö Ylityö Viikkolepo Työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee ainoastaan lauantaisin ja sunnuntaisin, voidaan sopia maksettavaksi palkka samansuuruisena kaikilta työtunneilta. Palkka sisältää tällöin mahdollisen vuorokautisen ylityön korvaukset sekä sunnuntaityön korotusosan. Sopimusmahdollisuus koskee siis ainoastaan niitä työntekijöitä, jotka eivät työskentele muulloin saman viikon aikana. Sopimus viikonlopputyöstä maksettavasta palkasta on tehtävä kirjallisesti ja sopimuksesta on käytävä ilmi, että sovittu palkka sisältää mahdolliset vuorokautiset ylityökorvaukset sekä sunnuntaityön korotusosan. Vuorokautista ylityötä on säännöllisen 8 tunnin lisäksi tehty työ ja viikoittaista ylityötä on säännöllisen 40 tunnin lisäksi tehty työ. Ylityökorvauksia laskettaessa viikoittainen ylityö ja vuorokautinen ylityö tarkastellaan aina erikseen. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Työaikalain mukainen ylityön enimmäismäärä on 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksoa kohti. Työaikakirjanpidossa eli tehdyn työajan seurannassa vuorokautista ja viikoittaista ylityötä ei tarvitse eritellä. Työntekijälle tulee antaa viikkolepopäivä pääsääntöisesti jokaisena työviikkona. Sadonkorjuutyössä työnantaja voi siirtää viikkolevon myöhemmin työsuhteen aikana pidettäväksi. Viikkolepo on kuitenkin annettava kahden kuukauden kuluessa sen siirtämisestä. Ellei viikkolepoa anneta, on työntekijälle maksettava tehtyjen tuntien mukainen viikkolepokorvaus. Jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia, ei viikkolepoa tarvitse antaa. Työaikakirjanpito Työaikalain mukaan työnantaja on velvollinen pitämään luetteloa tehdyistä säännöllisistä työtunneista sekä sunnuntai- ja ylityötunneista ja niistä maksetuista korotetuista palkoista. Tehdyt ylityöt on kirjattava siten, että niiden määrä ilmenee 4 kuukauden jaksoissa. Työaikakirjanpito voidaan käytännössä järjestää siten, että työntekijä itse merkitsee päivittäin tekemänsä työtunnit ns. tuntilapulle ja työnantaja tarkastaa sen päivittäin tai viikoittain. Työaikakirjanpito koskee myös urakkatyötä.

6 6(13) Työsuojeluviranomaiset tarkastavat työaikakirjanpidon työpaikkakäyntien yhteydessä. Sairausajan palkka Lomakorvaus Työtodistus Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu työsuhteen kestosta seuraavasti: Jos työsuhde on jatkunut vähintään viikon ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % palkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairastumispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja normaalin palkan enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli työkyvyttömyys kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen poissaolopäivä ns. karenssipäivä, jolta sairausajan palkkaa ei makseta. Sairauspoissaolosta työnantajalla on aina oikeus vaatia hyväksyttävä selvitys eli lääkärintodistus. Urakkapalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka lasketaan tuntipalkan eikä urakka-ansion perusteella. Työtapaturmasta työnantaja tekee tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiöön, joka maksaa korvauksen työnantajalle siltä ajalta, jolta työnantaja on palkanmaksuvelvollinen. Työtapaturmassa ei karenssipäivää sovelleta. Määräaikaisen työsuhteen päättyessä maksetaan työntekijälle lomakorvauksena 12,5 % työansiosta. Niin sovittaessa lomakorvaus voidaan maksaa myös jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työansioon lasketaan mukaan työstä maksetut rahapalkat sekä mahdollinen sairausajan palkka. Erityisesti on huomattava, että lomakorvausta ei saa sisällyttää urakka- tai tuntipalkkaan, vaan se on oltava erillisenä eränä palkkalaskelmassa. Työsuhteen päättyessä työntekijälle annetaan työtodistus, mikäli hän sitä pyytää. Työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävät. Arvio työtaidosta ja käytöksestä sekä työsuhteen päättymisen syy merkitään vain, jos työntekijä sitä erikseen pyytää.

7 7(13) Työsuojelu ja työterveyshuolto Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisissa työsuhteissa. Työsuojeluun liittyvistä velvoitteista on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantajan on otettava huomioon kaikki työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin edellytyksiin liittyvät seikat, jotta työntekijälle ei aiheutuisi tapaturman vaaraa tai haittaa hänen terveydelleen. Työnantaja toimii myös laissa määriteltynä työpaikan työsuojelupäällikkönä. Työntekijää on opastettava ja perehdytettävä ennen työn aloittamista. Erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla, joilla työkokemus on vähäinen, huolellinen perehdyttäminen on tarpeen. Kaikessa työturvallisuuslain alaisessa työssä on järjestettävä myös työterveyshuolto. Käytännössä työterveyshuollon järjestämiseksi työnantajan tulee solmia työterveyshuoltosopimus terveyskeskuksen, lääkäriaseman tai lääkärin kanssa. Työterveyshuolto sisältää mm. työpaikkaselvitysten tekemisen. Työterveyshuollon aiheuttamista hyväksytyistä kustannuksista Kela korvaa työnantajalle hakemuksesta 60 %. Sosiaalivakuutusmaksut Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut ovat vuonna 2010 seuraavat. Prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta: Työnantajan maksu Työntekijän maksu Sosiaaliturvamaksu 2,23 Työeläkevakuutusmaksu TyEL - tilapäinen työnantaja 22,40 - sopimustyönantaja 21,80 - työntekijän TyEl-maksu vuotiaat 4, vuotiaat 5,7 Työttömyysvakuutusmaksu 0,75 0,4 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (4,5 % + 0,4 % tai 5,7 % + 0,4 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

8 8(13) Verotili ja kausiveroilmoitus Kaikki työnantajat, myös satunnaiset, ilmoittavat työnantajasuorituksia koskevat tiedot verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Työnantajasuorituksia maksettaessa on käytettävä pysyvää asiakaskohtaista verotilin viitenumeroa ja ne on maksettava viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoja työnantajille: Veroohjeet. TyEL-vakuutuksessa työnantaja on tilapäinen, kun palkkasumma on alle /6 kuukaudessa ja ei jatkuvasti työntekijöitä. Sopimustyönantajat jaetaan pientyönantajiin (palkkasumma enint ) ja suurtyönantajiin (palkkasumma yli ). TyEL-vakuutus koskee vuotiaita työntekijöitä. TyEl-vakuuttamisen ansion alaraja on 51,57 /kk. Työttömyysvakuutusmaksu, jonka tapaturmavakuutusyhtiö laskuttaa työnantajalta, on 0,75 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen euron osalta ja 2,95 % sen yli menevältä osalta. Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan vuotiaista työntekijöistä. Työnantajien työttömyysvakuutusmaksua ei peritä työnantajalta, jos työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma on yhteensä vuonna 2010 enintään euroa. Palkansaajamaksut pidätetään työntekijöiltä, mutta vakuutuslaitokset eivät peri niitä työnantajalta, jos saman työnantajan palveluksessa olevien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevat palkkasummat yhteenlaskettuina ovat enintään euroa. Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, mikäli teetettyjen työpäivien kokonaismäärä ylittää 12 päivää vuodessa. Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön. Ulkomaisen työvoiman käyttö Marjojen ja hedelmien poimintatyössä ei työntekijän oleskelulupaa Ulkomaalaislaissa marjojen ja hedelmien poiminta ja korjuu on vapautettu työntekijän oleskeluluvan piiristä. Ulkomaalaislain 81 :ssä asia todetaan seuraavasti: Oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa on ulkomaalaisella, joka tulee marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten poimintaan tai korjuuseen taikka turkistarhatyöhön enintään kolmen kuukauden ajaksi. Myös edellä mainittujen kasvien hoito- ja istutustyöt ovat työvoimaviranomaisen tulkinnan mukaan työntekijän oleskeluluvasta vapautuksen piirissä.

9 EU-alueella työvoima voi liikkua vapaasti, myös uusien jäsenmaiden Bulgarian ja Romanian osalta. Työntekijän oleskelulupa muissa kuin edellä mainituissa töissä Laissa lähtökohtana on, että ETA-alueen ulkopuolelta tuleva tarvitsee Suomessa työntekoa varten työntekijän oleskeluluvan. Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen perustuu työvoimaviranomaisen harkintaan, jossa selvitetään mm. tarkoitettuun työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa. 9(13) Työntekijän oleskelulupa oikeuttaa työskentelemään yhdellä tai useammalla ammattialalla (ammattialakohtaisuus). Erityisestä syystä työntekijän oleskelulupa voidaan rajata koskemaan työtä tietyn työnantajan palveluksessa. Työntekijän oleskelulupaa koskevan hakemuksen voi tehdä työntekijä tai työnantaja. Hakemuksen voi jättää Suomen edustustoon, poliisille tai työvoimatoimistoon. Pääsääntöisesti ensimmäinen lupa on haettava ennen maahan saapumista. Työnantaja voi kirjallisesti pyytää työvoimatoimistolta ennakkotiedon työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. Ennakkotieto on annettava viipymättä. Työnantajan velvollisuudet Ulkomaalaislaissa työnantajan velvollisuuksista on säädetty seuraavaa: A) Työnantajan on liitettävä työntekijän oleskelulupahakemukseen: 1) työsopimuslaissa tarkoitettu selvitys työnteon keskeisistä ehdoista 2) vakuutus siitä, että ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisen työehtosopimuksen mukaiset sekä 3) työvoimatoimiston vaatiessa selvitys siitä, että työnantaja on huolehtinut ja vastaisuudessa kykenee huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana (esim. sosiaalivakuutusmaksujen maksaminen). B) Työnantajan on varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ulkomaalaisella on vaadittava työntekijän oleskelulupa tai että hän ei tarvitse oleskelulupaa. C) Työnantajan, joka ottaa palvelukseensa muun kuin unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan tai tämän perheenjäsenen taikka pysyvällä oleskeluluvalla oleskelevan ulkomaalaisen, tulee viivytyksettä toimittaa työvoimatoimistolle edellä tarkoitettu selvitys työehdoista sekä ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Työvoimatoimistolle annettava selvitys koskee siten esim. lyhytaikaisesti marjanpoimintaan EU:n ulkopuolelta tulevia ulkomaalaisia.

10 10(13) D) Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisten tarkastettavissa. Tiedot on säilytettävä palvelussuhteen päättymisestä neljän vuoden ajan. Ulkomaalaisen maahanmuuttoon ja työntekoon liittyvistä säännöksistä on lisätietoja saatavilla Maahanmuuttoviraston kotisivulla Ulkomaalaisen työntekijän työehdot Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan työntekijöihin, koskien mm. palkkaa ja lomakorvausta. Sosiaalivakuutusmaksut Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen työntekijän palkasta. Työnantajan sosiaaliturvamaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti: Työnantajan sotu-maksu (2,23 %) ja vakuutetun sairausvak.maksu (2,4 %) Työntekijä tulee Suomeen alle 4 kuukaudeksi Työntekijä tulee Suomeen - EU/ETA/Sveitsi alueelta - muualta vähintään 4 kuukaudeksi mutta enintään 6 kuukaudeksi (rajoitetusti verovelvollinen) Harjoittelija: työansio alle /kk tai työaika alle 18 t/viikko Lähetetty työntekijä (todistus E 101) ei kyllä ei ei Vakuutetun maksu on 2,4 % sisältäen sairaanhoito- ja päivärahamaksun. Verotus Suomessa enintään 6 kuukautta oleskeleva on rajoitetusti verovelvollinen, jonka palkasta työnantaja perii 35 %:n suuruisen lopullisen lähdeveron palkan suuruudesta riippumatta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 päivältä. Vähennyksen saa vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä merkinnän työntekijän lähdeverokorttiin. Myös opiskelijoiden ja harjoittelijoiden osalta edellä todettu vähennysmenettely jatkuu ennallaan.

11 Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevaa verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti. Vuokratyövoiman käyttö 11(13) Vuokratyövoimaa käytettäessä tilaajayrityksen on vuoden 2007 alusta voimaan tulleen tilaajavastuulain mukaan pyydettävä viranomaisten määräämät selvitykset työvoimaa tarjoavalta yritykseltä. Tilaajavastuulaki ei kuitenkaan koske maatilatalouden harjoittajia, esim. marjanviljelytiloja, joten laissa määriteltyjä tietoja ei tarvitse työvoimaa tarjoavalta yritykseltä pyytää. Ulkoministeriö on tänä vuonna ohjeistuksessaan Suomen edustustoille ilmoittanut, että viisumivelvollisista maista marjanpoimintatyöhön tuleville vuokratyöntekijöille ei myönnettäisi oleskelulupaa. Vuokratyövoiman verotus Seuraavista maista tulevien, enintään kuusi kuukautta Suomessa oleskelevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua, Viro, Moldova ja Valko-Venäjä. Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona. Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Ennakkoveroa määrättäessä palkkatulosta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys (tai 17 euroa/päivä) työskentelyajalta. Ennakkoveron lisäksi vähintään neljä kuukautta työskentelevä työntekijä on velvollinen suorittamaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun (2,4 %) koko palkasta ilman vähennyksiä. Sairausvakuutusmaksua ei peritä, jos työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän todistus E 101. Työn teettäjän on annettava verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Em. tiedot tulee toimittaa verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero.

12 12(13) Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta ( tai puhelimitse Työnantajaliiton jäsenpalvelut Viljelijälle, joka toimii työnantajana muulloinkin kuin pelkästään poimintakaudella, on myös työsuhdeasioiden laajempi tuntemus tarpeen. Maaseudun Työnantajaliiton jäseneksi liittyvälle työnantajalle lähetetään työsuhdekansio, joka sisältää voimassa olevan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen ja jäsentiedotteet. Työsuhdeasiain neuvontapalvelu on jatkuvasti jäsenten käytettävissä. Jäsenmaksu perustuu viljelijäperheen ulkopuolisen työvoiman palkkasummaan ja on siitä 0,52 %. Vähimmäisjäsenmaksu on 95 euroa vuodessa. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme ( ja ottamaan yhteyttä toimistoomme. MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA

13 13(13) Internet-osoitteita: Sisäasiainministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Työhallinto Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Maahanmuuttovirasto Verohallinto Ennakkoperintärekisteri Työeläkevakuutus Työsuojelupiirit Työturvallisuuskeskus Maaseudun Työnantajaliitto TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN SELVITYS KESKEISISTÄ TYÖEHDOISTA Työsopimuslain mukainen selvitys keskeisistä työehdoista, mikä ulkomaalaislain mukaan on annettava työvoimaviranomaiselle, sisältää seuraavat asiat: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka 2) työnteon alkamisajankohta 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja peruste 4) koeaika 5) työntekopaikka 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät 7) työhön sovellettava työehtosopimus: Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus 8) palkan perusteet ja palkanmaksukausi 9) säännöllinen työaika 10) vuosiloman määräytyminen 11) irtisanomisaika