Kuntouttava työtoiminta Espoossa

Transkriptio

1 Kuntouttava Espoossa Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä Espoon kaupunki 2.5.

2 Espoossa 2(74) Sisällysluettelo 1 Johdanto Työllisyyspalvelut Espoossa Soukan työkeskus Työhönvalmennuskeskus (TVK) Työvoiman palvelukeskus Asiakasohjaus työvoiman palvelukeskukseen Asiakasprosessi työvoiman palvelukeskuksessa Kuntouttava Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kuntouttava lukuina Kaupungin kuntouttavan työtoiminnan pajaympäristöt Kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelupaikat Espoon Diakoniasäätiö Työ ja Toiminta ry Lautta ry Autismisäätiö Rinnekoti-Säätiö Järjestöyhteistyö Omnian pajat Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminta Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessi Lähete kuntouttavan työtoiminnan järjestäjälle Kuntouttavan työtoiminnan sopimus Väliarviointi Loppuarviointi opk

3 Espoossa 3(74) 4.5 Erilaiset muutostilanteet Ryhmätoiminnan asiakasprosessi Haastattelu ja valinta Kuntouttavan työtoiminnan sopimus Arviointi Jatkosuunnitelma Lopuksi Lähteet Liitteet opk

4 Espoossa 4(74) 1 Johdanto Kuntouttavaan an ohjautuminen ja itse kuntouttavan työtoiminnan prosessi sekä paikat eivät ole aikaisemmin olleet selkeästi esitettynä yksissä kansissa. Tämän raportin tarkoituksena on antaa kattava kokonaiskuva Espoossa järjestettävästä kuntouttavasta työtoiminnasta. Raportti on tuotettu osana Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanketta. Espoon kaupungin työllisyyspalvelut ovat osa aikuissosiaalityötä. Kuntouttavan työtoiminnan katsotaan olevan yksi aikuissosiaalityön työvälineistä ja rakenteellisesti kuntouttava on sijoitettu työvoiman palvelukeskukseen. Kuntouttavaan an päästääkseen asiakkaan on oltava työvoiman palvelukeskuksen asiakas. Tässä raportissa on esitelty asiakasohjausmalli ja asiakasprosessi pääpiirteissään. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessia on tässä raportissa pyritty kuvaamaan mahdollisimman selkeästi, jonka lisäksi on esitelty kuntouttavan työtoiminnan rakenne sekä paikat ja -muodot. Raporttiin on liitetty kaikki tärkeimmät kuntouttavaan an ohjaukseen ja asiakasprosessiin kuuluvat lomakkeet, jotta siihen olisi helppo tutustua ja saada käsitys Espoossa tarjottavasta kuntouttavasta työtoiminnasta. opk

5 Espoossa 5(74) Espoon kaupungissa tuotetaan kuntouttavaa a pääsääntöisesti neljällä eri tavalla; kaupungin omana pajoilla ja toimialoilla tapahtuvana toimintana, ostopalveluina, järjestöyhteistyönä ja omina ryhmätoimintoina. Kaupungin omaa toimintaa ovat Työhönvalmennuskeskuksen ja Soukan työkeskuksen pajoilla tapahtuva toiminta. Ostopalveluina kaupunki on kilpailutuksen kautta (laki julkisista hankinnoista 348/ 2007) valinnut viisi (5) toimijaa, joita ovat Espoon Diakoniasäätiö, Työ ja Toiminta ry, Rinnekotisäätiö, Autismisäätiö ja Lautta ry. Kuntouttavaa a järjestetään myös yhteystyönä niin sanotulla Järjestökadulla Espoon keskuksessa, jossa sijaitsee Espoon mielenterveysyhdistys ry, Askel ja Hyvä Arki ry. Lisäksi kuntouttavaa a järjestetään matalan kynnyksen kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintana työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevien sosiaaliohjaajien toimesta. Myös kaupungin eri toimialoilla sekä Omnian pajoilla on mahdollista olla kuntouttavassa työtoiminnassa sovitusti. opk

6 Espoossa 6(74) 2 Työllisyyspalvelut Espoossa Sosiaali- ja terveystoimi Perusturvajohtaja Toimialan esikunta Talous- ja hallintojohtaja Viestintäryhmä Viestintäpäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikkö Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Terveyspalvelujen tulosyksikkö Terveyspalvelujen johtaja Vanhusten palvelujen tulosyksikkö Vanhusten palvelujen johtaja 1 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Erityisasiantuntija Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö Lasten terapiapalvelut Lastensuojelupalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 opk

7 Espoossa 7(74) Aikuisten sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Päällikkö Marja Dahl Asiantuntija Eveliina Cammarano Johtava sosiaalityöntekijä Anna-Maija Josefsson Pohjoinen aikuisten sosiaalipalvelut Aluepäällikkö Tapio Nieminen Sosiaali- ja kriisipäivystys Eteläinen aikuisten sosiaalipalvelut Aluepäällikkö Pasi Sipola Pohjoinen aikuissosiaalityö Espoon keskus ja Leppävaara Työllisyyspalvelut Eteläinen aikuissosiaalityö Matinkylä-Olari-Tapiola ja Espoonlahti Maahanmuuttajapalvelut Talous- ja velkaneuvonta Kuvio 1. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen alle kuuluu perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikkö. Tämä tulosyksikkö on jaettu kuvion mukaisesti viiteen (5) yksikköön, joista yksi on aikuisten sosiaalipalvelut. Työllisyyspalvelut Espoossa kuuluvat aikuisten sosiaalipalveluiden toimintakenttään, joka on aluesosiaalityön osalta jaettu Pohjoiseen ja Eteläiseen aikuisten sosiaalipalveluihin. Organisatorisesti työllisyyspalvelut kuuluvat Pohjoisen aikuissosiaalityön piiriin, mutta työllisyyspalvelujen palvelualueena on koko Espoo, jonka lisäksi palvelua tarjotaan myös Kauniaislaisille. opk

8 Espoossa 8(74) ESPOON TYÖLLISYYSPALVELUT Työllistäminen ja ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen työllistäminen ja sosiaalinen kuntoutus Työhallinto ja Kela Työvoiman palvelukeskus Työhönvalmennuskeskus Soukan työkeskus Työllistymistä ja ammatillista kuntoutusta tukevat palvelut Ohjaus palkkatuettuun työhön Työvoimapalvelut Sosiaalinen kuntoutus, Terveydenhoito Motivointi ja aktivointi Työkyvynarviot Aikuissosiaalityö Kuntouttava Ohjaus perus- ja erikoissairaanhoitoon sekä kuntoutukseen Työhönvalmentavaa palvelua Työllistämistä työttömille, Mielenterveyskuntoutujille ja vammaisille Työtoimintaa pajoilla, kuntouttavia ryhmäpalveluita Toimintakykyä ylläpitävää palvelua Kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja Työttömille Työtoimintaa työsalilla, Työkokeiluita Kuvio 2. Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen organisaatio Espoossa työllisyyspalvelut koostuvat kolmesta eri yksiköstä. Soukan työkeskus ja Suomenojalla sijaitseva Työhönvalmennuskeskus ovat toimintaympäristöjä, joissa työllisyyspalveluiden asiakkaat voivat harjoitella erilaisia työelämässä tarvittavia taitoja. Pajoilla on hyvinkin monipuolista toimintaa erilaisen toimintakyvyn omaaville asiakkaille. Osa asiakkaista suuntaa pajajakson jälkeen työelämään tai koulutukseen ja osa taas jatkaa pajaympäristössä ylläpitäen arkirytmiään ja toimintakykyään. Työllistymisen sijaan voidaankin puhua työelämäosallisuudesta, joka opk

9 Espoossa 9(74) käsitteenä kattaa laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä tehtävää a. Työvoiman palvelukeskus (Etyp) on puolestaan kaupungin, työvoimahallinnon ja kelan yhteinen palvelukeskus, josta asiakas voi saada moniammatillista palvelua ja asiakasohjausta erilaisiin aktivoiviin toimintoihin. 2.1 Soukan työkeskus Soukan työkeskus on yksi Espoon kaupungin työllisyyspalveluihin kuuluva paikka, joka tarjoaa matalan kynnyksen a. Työtehtävät ovat monipuolisia, työajat sovittavissa ja työyhteisö turvallinen. Työtehtävinä ovat mm. alihankinta-, kokoonpano-, purku- sekä lajittelu- ja pakkaustyöt. Osa toiminnasta voi tapahtua myös työkeskuksen ulkopuolella. Työkeskuksessa asiakkaan tavoitteena voivat olla esimerkiksi päivärytmin löytäminen, mielekkään tekemisen saaminen arkeen ja sosiaalisten kontaktien luominen sekä ylläpito. Työkeskuksessa asiakasta ohjataan ja tuetaan suunnitelmien eteenpäin viemiseksi. opk

10 Espoossa 10(74) 2.2 Työhönvalmennuskeskus (TVK) Työhönvalmennuskeskuksen tarkoituksena on opastaa, auttaa ja tukea asiakkaita määrätietoisesti työelämää kohti. Keskuksessa on erilaisia pajoja, jotka yhdessä muodostavat työpajaympäristön, jossa asiakkaat voivat harjoitella ja kehittää työelämävalmiuksiaan. Työpajatoiminnan rinnalla tarjotaan tukea ja ohjausta työllistymisen esteenä oleviin erilaisiin elämäntilanteisiin. Työhönvalmennuskeskukseen asiakas voi tulla ilman sitoumuksia tutustumaan joka toinen maanantai järjestettävälle tutustumiskierrokselle. Jos asiakas tutustumisen jälkeen on kiinnostunut TVK:n toiminnasta, hän voi täyttää yhteydenottopyyntölomakkeen henkilökunnalle. Näin asiakkaaseen otetaan yhteyttä ja yhdessä asiakkaan kanssa keskustellaan sopisiko paikka hänelle. Tämän jälkeen asiakas kutsutaan haastatteluun, jossa lopullinen valinta tehdään. Kuntouttavaan an ohjaudutaan kuitenkin erilaisen prosessin kautta, joka kuvataan tässä raportissa myöhemmin. Työhönvalmennuskeskuksessa asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai palkkatuella. 2.3 Työvoiman palvelukeskus (Etyp) Työvoiman palvelukeskuksen palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat apua työllistymistä vaikeuttavien ongelmien ratkaisemisessa ja opk

11 Espoossa 11(74) jotka erityisesti hyötyvät palvelukeskuksen moniammatillisista palveluista sekä laajasta yhteistyöverkostosta. Palvelukeskus työskentelee tiiviissä yhteistyössä muiden alueella toimivien työllisyys-, kuntoutus- koulutus- ja muita asiantuntijapalveluita tuottavien organisaatioiden ja projektien kanssa. Espoossa työvoiman palvelukeskukseen on sijoitettu kelan, sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja työvoimahallinnon palvelut. Asiakkaita ottaa vastaan ja palvelee laaja-alainen ammattilaisten verkosto, jossa on osaamista niin työvoimapalveluista, terveydenhoidosta, sosiaalipalveluista, kuntoutuksesta kuin koulutuksestakin Asiakasohjaus työvoiman palvelukeskukseen Asiakkaan ohjaaminen Työvoiman palvelukeskukseen Palvelutarvearvio/ Alku- ja tilannearvio Asiakkaan työnhaku voimassa Suostumus tietojen vaihtoon Kirjaukset tietojärjestelmään LÄHETE ja SUOSTUMUS Yhteistyö, yhteinen tietojärjestelmä Ajanvarauksesta tieto lähettävälle taholle Työhaku on voimassa ajanvaraukseen saakka Kutsu on velvoittava Asiakas kutsutaan haastatteluun/palvelutarvearvioon Asiakasprosessi jatkuu Lähettävä taho Työvoimanpalvelukeskus Kuvio 3. Asiakasohjaus työvoiman palvelukeskukseen opk

12 Espoossa 12(74) Asiakas ohjautuu palvelukeskukseen yleensä aluesosiaalityön lähetteellä (Liite 1), jonka mukaan liitetään asiakkaan suostumus tietojen vaihtoon moniammatillisessa palvelukeskuksessa (Liite 2). Asiakkaaksi voi ohjautua myös TE-toimiston kautta lähetteellä. Asiakkuuden alkamisen ehtona on työnhaun voimassaolo. Työvoiman palvelukeskukseen on keskitetty kuntouttavan työtoiminnan organisointi osana aikuissosiaalityötä. Sitä koordinoivat ja ohjaavat kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajat. Kuntouttavaan an päästäkseen asiakkaan tulee olla Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakas Asiakasprosessi työvoiman palvelukeskuksessa Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi kuntouttavaan an KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA Aktivointisuunnitelma Työharjoittelu Työelämävalmennus Kurssit KUTY Työhönvalmentaja Tukihenkilö Hilla-Maaria Sipilä ETYP moniammatilliset palvelut Sos tt. Työvoimaohjaaja Sairaanhoitaja Kuntoutuspsykologi KELA:n virkailija Asiakkaan taustatiedot sekä voimavarat ja rajoitteet= PALVELUTARVEARVIO Työ / koulutus Toimeentulo Velka-asiat Asuminen Perhesuhteet Päihteet Kuvio 4. Asiakasprosessi työvoiman palvelukeskuksessa opk

13 Espoossa 13(74) Edellä esitetyssä kuviossa on asiakasprosessi työvoiman palvelukeskuksessa kuvattu yleisellä tasolla. Kaupungin työntekijät kokoontuvat työkokoukseen, jossa jokaiselle asiakkaalle nimetään vastuuvirkailijat; sairaan/terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Työvoimahallinnon puolelta asiakkaille on myös määritelty oma työvoimaohjaaja (nykyiseltä nimikkeeltään asiantuntija, mutta tässä raportissa käytetään nimikettä työvoimaohjaaja, joka kuvaa tehtävää paremmin). Asiakas kutsutaan palvelutarvearvioon, jossa hänen tilanteensa kartoitetaan seikkaperäisesti. Tämän ensimmäisen palvelutarvearvion perusteella yhdessä asiakkaan kanssa sovitaan asiakkuuden alkamisesta työvoiman palvelukeskuksessa. Asiakkaan vastuu työntekijät kirjataan sosiaaliefficaan ja TYPPI -järjestelmään (työvoiman palvelukeskuksen yhteinen asiakastietojärjestelmä). Jatkossa arviotapaamisia voi olla useitakin ja arviointi saattaa kestää ajallisesti melko pitkään. Jos asiakkaan kohdalla katsotaan tarpeelliseksi aloittaa kuntouttava, laaditaan aktivointisuunnitelma yhdessä työvoimaohjaajan, kaupungin työntekijän (yleensä sosiaalityöntekijä) sekä asiakkaan kanssa. Joissain tapauksissa asiakkaalla saattaa olla jo kuntouttavaan an meno selkeästi tavoitteena ja jopa pakkakin mielessä. Tällöin lähetteen saapumisen jälkeen asiakas voidaan ohjata suoraan kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajan tapaamiseen. Tällä keinolla ollaan pyritty opk

14 Espoossa 14(74) joustavoittamaan ja nopeuttamaan asiakasprosessia, jos arvio asiakkaan palveluntarpeesta on jo lähettävän tahon puolesta tehty ja selkeästi ilmaistu lähettteessä. Kun tarve kuntouttavasta työtoiminnasta nousee esiin, tulee lain mukaan asiakkaan kanssa laatia aktivointisuunnitelma (Liite 3). Aktivointisuunnitelma, joka voi sisältää työllistymistä, hoitoa, kuntoutusta tai kuntouttavaa a, on yhteisen suunnittelun tulos ja järjestettävien palveluiden lähtökohta. Sen tulee pohjautua asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja se voi sisältää hyvin laaja-alaisesti erilaisia työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaali- ja terveystoimen, koulutuksen ja kuntoutuksen palveluita. Espoossa aktivointisuunnitelmia tehdään pääasiassa työvoiman palvelukeskuksessa ja ainoaksi aktivointisuunnitelman lähtökohdaksi on muotoutunut kuntouttavaan an siirtyminen vaikka laki antaakin mahdollisuuden luoda myös muita siirtymiä aktivointisuunnitelman sisällöksi. Aktivointisuunnitelma on aina päivitettävä ennen kuntouttavaan työtoiminaan siirtymistä. Aktivointisuunnitelman laatimiseen ja päivitykseen osallistuvat työvoimahallinnon ja kaupungin työntekijä sekä asiakas. Espoossa pyritään muodostamaan aktivointisuunnitelman laatimisesta joustavaa, sillä se on jossain määrin osoittautunut melko kankeaksi työkaluksi käytännön työssä. Ajatuksena onkin, että aktivointisuunnitelmaa pyritään tarkentamaan ja täydentämään asiakkaan palvelun ( kuntouttava ) edetessä. Toiminnan kautta niin asiakas kuin työntekijätkin opk

15 Espoossa 15(74) voivat saada hyvää tietoa asiakkaan työkyvystä, vahvuuksista ja rajoitteista. Toiminnan kautta myös erilaisten palveluiden tarve voi nousta esiin aivan eri tavalla kuin toimistokäynneillä asioista keskusteltaessa. Aktivointisuunnitelman laatimisen/päivityksen jälkeen suunnitelma käsitellään kuntoutuksen SAS-työryhmässä, jossa asiakkaalle nimetään sosiaaliohjaaja ja yhdessä keskustellaan asiakkaan tilanteesta aktivointisuunnitelman perusteella. Aktivointisuunnitelmat ja samalla asiakkuudet jaetaan SAStyöryhmässä jokaisen sosiaaliohjaajan työtilanteen mukaan. SAStyöryhmässä käydään jokainen jaossa oleva asiakkuus läpi. Työryhmässä on ajan tasalla oleva tieto kuntouttavan tytöominnan paikkojen tilanteesta ja jokaiselle asiakkaalle pyritään löytämään hänen tarvettaan/toiveitaan vastaava paikka. Asiakasohjaus tapahtuu tämän työryhmän kautta. Näin pyritään saamaan an ohjautuminen järjestelmälliseksi ja läpinäkyväksi. SAS-työryhmän johdosta kuntouttavan työtoiminnan asiakasohjaus on myös tasapuolista asiakkaiden kannalta. Kuntoutuksen SAS-työryhmän jäseniä ovat neljä sosiaaliohjaajaa Etypistä, työhönvalmentaja Soukan työkeskuksesta ja ohjaaja TVK:sta. Työryhmän puheenjohtajana toimii Etypin johtava sosiaalityöntekijä. Työryhmä kokoontuu kerran viikossa maanantaisin. Asiakkaat ohjautuvat sosiaaliohjaajille vain työryhmän kautta aktivointisuunnitelman laatimisen jälkeen. opk

16 Espoossa 16(74) SAS-työryhmän jälkeen asiakkaalle nimetty sosiaaliohjaaja kutsuu asiakkaan kuntouttavan työtoiminnan suunnittelua varten tapaamiseen. Tarvittaessa terveyden/sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja tapaavat asiakkaan yhdessä. Tapaamisessa on tavoitteena tutustua tarkemmin asiakkaan tilanteeseen, lisätä luottamusta, keskustella asiakkaan omista tavoitteista ja suunnitella kuntouttavaa a. 3 Kuntouttava 3.1 Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kuntouttava on kunnan järjestämää aktiivista sosiaalipolitiikkaa pitkäaikaistyöttömien työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi ja sen tavoitteena on mm. katkaista pitkäaikaistyöttömyys ja luoda valmiuksia/edellytyksiä työelämään Kuntouttavaa a on lain edellytysten mukaisesti järjestetty vuodesta 2001, jolloin tuli voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. opk

17 Espoossa 17(74) Kunnan tulee antaa tieto työvoimatoimistolle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä tekemästään sopimuksesta. Kuntouttavaa a ei saa hankkia yritykseltä. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001, 6.) Kuntouttava on kaikenikäisille siihen ohjatuille velvoittavaa. Alle 25- vuotiaat kuitenkin ohjautuvat siihen lyhyemmän työttömyyden perusteella kuin yli 25-vuotiaat. Tällä pyritään saamaan nuorten työttömyys poikki ja ennaltaehkäisemään syrjäytyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntouttavaa a voidaankin käyttää yhtenä aktivoinnin välineenä. Työttömyysturvalain 5 luvun 10 :n mukaan henkilön katsotaan olleen työssäoloehdon voimassaolon suhteen työmarkkinoilla, jos hän on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa. Tältä osin kuntouttavaa a arvioidaan siten samoin kuin muitakin työllistymistä edistäviä palveluita.(kuntouttavan työtoiminnan käsikirja.) 3.2 Kuntouttava lukuina Kuntouttavan työtoiminnan määrä ilmoitetaan päivinä. Espoon kaupunki ostaa kuntouttavaa a sopimuskaudella , jonka lisäksi mahdollisuus optiovuosiin , yhteensä päivää. Yksi kuntouttavan työtoiminnan päivä henkilöä opk

18 Espoossa 18(74) kohden maksaa nuorilla keskimäärin 40,20 ja aikuisilla 38,20. (Espoon kaupungin työllisyyspalvelut.) Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työllisyysmäärärahoista 10,09 euroa päivää ja kuntouttavaan an osallistuvaa henkilöä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan an. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 4 ja 24 :n muuttamisesta 1296/2002.) toteutuneet päivät Kuvio 5. Toteutuneet päivät vuosina Kuviossa viisi (5) on kuvattu Espoossa toteutuneiden kuntouttavan työtoiminnan päivien määrää vuosina Vuonna 2012 päiviä on ollut selkeästi enemmän kuin aikaisemmin ja määrän odotetaan opk

19 Espoossa 19(74) kasvavan vuonna. ( Espoon kaupunki, kuntouttavan työtoiminnan tilastot ) alle 25-v. yli 25-v. mamut yhteensä Kuvio 6. Kuntouttavassa työtoiminassa vuosina aloittaneiden määrä Edellä esitetty kuvio kertoo kuntouttavassa työtoiminnassa vuosina aloittaneiden asiakkaiden määrän eri asiakasryhmittäin. Selkeästi suurin asiakasryhmä on ollut jokaisena vuotena yli 25 -vuotiaat. Viime vuonna (2012) kuntouttavan työtoiminnan aloittaneita asiakkaita oli yhteensä 135. Tarkastelujakson ensimmäisenä vuonna (2008) kuntouttavan työtoiminnan aloittaneiden määrä kaikissa asiakasryhmissä tuntuu olleen melkoisen suuri (yhteensä 233) muihin vuosiin verrattuna. Tämän selittänee osaltaan vuonna 2008 olleiden ryhmätoimintojen määrä - kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa järjestettiin työvoiman palvelukeskuksessa useamman eri ryhmän avulla ja ryhmiin osallistuneiden asiakkaiden määrä oli opk

20 Espoossa 20(74) suurempi (60 asiakasta) kuin muina vuosina, jolloin ryhmissä aloittaneiden asiakkaiden määrä on vaihdellut asiakkaan välillä. Tänä vuonna () ei ole työvoiman palvelukeskuksen toimesta järjestetty yhtään kuntouttavan työtoiminnan ryhmää. (Espoon kaupunki, kuntouttavan työtoiminnan tilastot ) kaikki aloittaneet kaikki päättäneet sovitusti päättäneet keskeyttäneet Kuvio 7. Kuntouttavassa työtoiminnassa vuosina aloittaneet ja päättäneet (sovitusti päättäneet ja keskeyttäneet) asiakkaat Kuviosta seitsemän (7) nähdään, että ennen vuotta 2012 keskeyttäneiden määrä on pysynyt alhaisempana kuin sovitusti kuntouttavan työtoiminnan päättäneiden asiakkaiden määrä. Kuitenkin vuonna 2012 nämä luvut ovat tasoittuneet ja keskeytyksiä on jostain syystä tullut jopa hieman enemmän suhteessa sovitusti päättäneiden määrään. Tässä tilastossa ei kuitenkaan ole eroteltu keskeytyksien syitä, joita ovat voineet olla niin luvattomat poissaolot, opk

21 Espoossa 21(74) terveydelliset syyt kuin kouluksen tai työn aloittaminen kesken kuntouttavan työtoiminnan jaksoa. Tästä kuviosta ei siis voi päätellä ovatko keskeytykset olleet positiivisia vai negatiivisia työllistymisen näkökulmasta. (Espoon kaupunki, kuntouttavan työtoiminnan tilastot ) toimeentulotuki työmarkkinatuki Kuvio 8. Kuntouttassa työtoiminnassa vuosina aloittaneiden pääasiallinen toimeentulo Kuvio kahdeksan (8) osoittaa, että suurin osa kuntouttavan työtoiminnan aloittaneista saivat vuosina työmarkkinatukea. Toimeentulotuen saajien määrä on puolestaan ollut vuonna 2012 hieman laskussa. Työmarkkinatuen lisäksi asiakkaiden on mahdollista saada myös toimeentulotukea eikä tästä kuviosta selviä kuinka moni saa samanaikaisesti näitä kahta etuutta. (Espoon kaupunki, kuntouttavan työtoiminnan tilastot ) opk

22 Espoossa 22(74) Uuden ohjeistuksen myötä kaikki kuntouttavan työtoiminnan aloittavat saavat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, joten toimeentulotuen saajien määrän voisi olettaa olevan jo vuonna laskeva kuntouttavan työtoiminnan aloittaneiden asiakkaiden keskuudessa. 3.3 Kaupungin kuntouttavan työtoiminnan pajaympäristöt Kaupungin omia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja sijaitsee pajaympäristössä ja kaupungin eri toimialoilla. Pajaympäristöjä ovat TVK ja Soukan työkeskus. Molemmissa on kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja asiakasohjaus tapahtuu työvoiman palvelukeskuksen kautta. Soukan työkeskuksessa työtehtävät ovat yleensä tilaustöitä ja liittyvät lähinnä pakkaukseen ja pussitukseen, mm. heijastimien pussitusta. Työtehtävinä voi olla myös kierrätysmateriaalin valmistelu esim. kankaiden ja vaatteiden purkaminen tilkuiksi. Soukka tekee yhteistyötä kierrätyskeskuksen kanssa. Soukan työkeskuksessa on sovitusti tarjolla myös työkeskuksen ulkopuolella tapahtuvia työtoimintoja. Työhönvalmennuskeskuksen toiminnot ovat jaoteltu yhteentoista (11) erilaiseen pajaan ja työtehtävään, joita ovat opk

23 Espoossa 23(74) 1) Remonttiryhmä: Pienremontit Espoon kaupungin kiinteistöissä (porttien tekeminen ja kiinnitys, pienten esineiden seiniin kiinnittämiset). Pienkoneiden (käsityökalujen) käyttö 2) Verhoomo: Espoon kaupungin eri yksiköiden huonekalujen verhoilu sekä käytöstä poistettujen huonekalujen verhoilu ja kierrätys 3) Fillaripaja: Hylätyistä pyöristä kierrätyksen periaatteella turvallisia, kunnostettuja pyöriä. Tietokonepohjaisen fillarikorttien luovutuksen ylläpito ja seuranta 4) Kuljetuspaja: Henkilö- ja tavarakuljetus, ensin apumiehenä toimiminen. Henkilökuljetus: Alaikäiset yksin Suomeen tulleet maahanmuuttaja nuoret ja heidän asiointikuljetukset 5) Palveluryhmä: Kauklahden seniorikeskuksessa pyykkihuolto, ruuan jakelu ja TVK:ssa toimistosiivous. Taavinkodissa hoitotarvikkeiden lajittelu ja huoneisiin jakaminen (mm. pesulaput, rasvat, vaipat yms.) 6) Auroran pesula: Vanhusten henkilökohtaisten vaatteiden lajittelu, pesu, silitys, prässäys yms. pyykkihuolto 7) Kierrätyspiste: Espoon kaupungin sisäinen kalusteiden kierrätys (purku ja kasaus), logistiikka-alan tehtävät ja varastotyö. Pienet kunnostustyöt 8) Kädentaitopaja: Kierrätysmateriaalista Ihanuus-kauppaan myyntiin tehtäviä tuotteita (mm. kasseja, koruja, kortteja). Taulujen maalausta myyntiin sekä tilaustyönä julkisiin tiloihin (esim. Tiistinhovi, sosiaalipalvelutoimisto). Päiväkotien tilaustyöt mm. vanhoista lakanoista ommeltavat lasten käsipyyhkeet. Mahdollisuus huomioida erityistaidot mm. piirtäminen ja valokuvaaminen opk

24 9) Aulapalvelut: Aula- ja toimistotehtävät Kuntouttava Espoossa 24(74) 10) Niittypesula: Logistiikka ja pesulapalvelut (mm. pyykin lajittelu, pesu, kuivaus, mankelointi, viikkaus ja pakkaaminen) 11) Puupaja: Puun pintakäsittely, peruskäsipuusepän työt (mm. ruiskumaalaus, käsin maalaus ja vastaavat lakkaukset), puuntyöstökoneiden käyttö. Metallityöt (mm. hitsaus, metallin käsittely sekä metalliesineiden korjaustyöt) 3.4 Kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelupaikat Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön Työ- ja Yksilövalmennuspalvelut tarjoaa kuntouttavaa a vuotiaille työttömille espoolaisille. Työpajaympäristö on jaettu neljään eri työpajaan ( Hyljeluodontie 3), joita ovat 1) EKY- elektroniikan käsittely, yritysyhteistyö ja fillaripaja 2) Tekstiili- ja kädentaitopaja 3) Puurakenne ja talonmiespalvelut työpaja 4) Palvelutyöpaja opk

25 Espoossa 25(74) Elektroniikkapajan toimintaan sisältyvät kodin- ja toimistoelektroniikan nouto, vastaanotto ja purkaminen jakeisiin. Tämän jälkeen purkuosat lajitellaan omiin jakeisiinsa. Jakeet toimitetaan edelleen käsittelyyn tilaajayrityksen toimesta. Elektroniikkapajalla myös testataan, asennetaan ja korjataan pajojen omia laitteita. Fillaripajan toimintaan kuluu polkupyörien perushuolto, pesu, puhdistus ja kierrätysmateriaaleista toimivan pyörän kokoaminen ja testaus. Autonkuljetus ja apukuljettajan työt ovat yksi yritysyhteistyön muoto. Työpajojen ruokien ja leipien nouto, ser -kierrätyksen noudot ja muut kuljetustehtävät kuuluvat oleellisena osana toimintaan. Elektroniikkapajan siivoustyöt ja tilojen järjestyksen ylläpito lukeutuvat pajojen työtehtäviin. Pajan piha-alueen kunnossapitotyöt kuuluvat myös pajojen toimintaan ja niitä tehdään usein yhteisöllisessä hengessä. Erilaiset alihankintatyöt lukeutuvat pajan toimintaan. Tällaisia voivat olla mm. pussitus- ja pakkaustyöt. Tekstiili- ja kädentaitopajalla tehdään monipuolisia käsitöitä ammattimaisella asenteella. Käsityöt ovat isoja tilaustöitä kuten pussilakanoiden ompelua sarjatuotantona tai pienempiä, yksittäisiä korjauksia esimerkiksi takin vetoketjun ompelu. Tekstiili- ja kädentaitopajalla tehdään tilauksesta myös mattoja, poppanoita ja huiveja. Erilaisten pipojen, sukkien ja tumppujen kutominen ja virkkaaminen kuuluvat myös työtehtäviin. Pajan tehtäviin kuuluvat lisäksi erilaiset askartelutyöt sekä toimistokalusteiden verhoilutyöt. Lisäksi omien tilojen siivoaminen kuuluu pajan työntehtäviin. opk

26 Espoossa 26(74) Puurakenne ja talonmiespalvelut työpajan yhtenä työtehtävän on huonekalujen kunnostus. Tähän sisältyy erilaisten työvaiheiden opettelu mm. liimaus, lakkaus ja maalaus. Pienimuotoisten puuesineiden valmistus voi myös olla yhtenä työtehtävänä; pajalla voi asiakas tehdä voiveitsiä, maustehyllyjä, leikkuulautoja tms. Erilaiset pienimuotoiset remonttityöt säätiön muissa yksiköissä kuuluvat työtehtäviin. Lisäksi pihojen hoitaminen on yksi olennainen osa talonmiespalveluja. Lisäksi tämänkin pajan työtehtäviin kuuluvat omien jälkien siivous ja työpisteen kunnossapito sekä viikkosiivous. Palvelutyöpajan työpisteinä toimivat jakelu- ja valmistuskeittiö, pesula sekä piha-alue. Jakelukeittiön työtehtäviin kuuluvat astiahuolto, keittiöön liittyvän hygienian ylläpito sekä ruoan esillelaitto, jakelu ja poiskorjaus. Valmistuskeittiössä puolestaan työtehtäviä ovat ruoanlaitossa ja leipomisessa avustaminen, aamiaisen valmistus sekä ruoan esillelaitto, jakelu ja poiskorjaus. Näiden lisäksi myös astiahuolto kuuluu työtehtäviin. Pesulassa huolletaan pyykkiä ja työtehtäviin kuuluvat pyykinpesu, kuivaus ja viikkaus. Piha-alueilla pidetään kunnossa istutuksia mm. kitkemällä ja siistimällä sekä kastelemalla istutuksia ja nurmikkoa. Lisäksi kesäisin on haravointia ja lakaisua ja talvisin puolestaan lumen luontia ja hiekoitusta. Jätehuolto on myös yksi työkokonaisuus, johon sisältyy useampia pienempiä osatehtäviä. opk

27 Espoossa 27(74) Työ ja Toiminta ry Työ ja Toiminnan Espoon toimipiste sijaitsee Suomenojalla (Niittyrinne 6). Työ ja Toiminta ry tarjoaa kuntouttavaa a niin nuorille kuin aikuisillekin. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat osallistuvat toimipisteissä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrättämiseen painottuviin työtehtäviin. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat kuntoutuksen aikana hyvän kuvan toiminnan prosesseista ja kierrätyksen merkityksestä. Kierrätystoiminta on jaettu viiteen (5) eri osa-alueeseen, joita ovat 1) Elektroniikan vastaanotto 2) Laitteiden lajittelu 3) Uudelleenkäyttö 4) Purku ja lajittelu 5) Kuljetus 6) Käsityöpaja (tuotteiden uudistus, korjaus, maalaus, pienmetalli ja korutyö) 7) Toimistotyö 8) Pienimuotoinen keittiötyö Laitteita puretaan käsityönä niille varatulla erityisellä käsittelypöydällä. Laitteista irrotetaan materiaalihyötykäyttöön kelpaavat osat ja materiaalit. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat perehdytetään normaaleihin työelämän käytäntöihin kuten työaikojen noudattamiseen, työyhteisön opk

28 Espoossa 28(74) pelisääntöihin ja päihteettömyyteen. Työ ja Toiminta ry:ssä kuntouttavan työtoiminnan asiakas voi suorittaa työturvallisuuskoulutuksen Lautta ry Lautta ry tarjoaa kuntouttavaa a nuorille aikuisille ( vuotiaat). Yhdistyksellä on Espoon Tapiolassa Konepaja (Pohjantie 3), jossa toimitaan mediatuotannon, tietotekniikan ja kuljetustekniikan (autot ja laivat) alalla. Työtehtävinä pajalla ovat 1) Atk -laitteiden huolto, korjaus, ylläpito ja kokoaminen 2) Ohjelmistojen asennus ja testaus sekä sisäisten verkkojen rakentaminen 3) Kadonneiden tietojen pelastaminen vieottuneilta kovalevyiltä 4) Tietoyhteiskuntaan osallistuminen 5) Erilaisten passien suorittaminen muun muassa ensiapu, atk-ajokortti 6) Veneiden huolto ja kunnostus 7) Veneily ja vesiturvallisuus (yhdistyksellä on kaksi merikelpoista venettä) Nuori ei tarvitse mitään erityisosaamista osallistuakseen Lautta ry:n kuntouttavaan an, vain sitoutuminen ja kiinnostus ovat tärkeitä. Toiminta voi tapahtua eri puolilla Espoota ja Helsinkiä ja an opk