JOENSUUN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA OMISTAJAPOLITIIKAN TARVE JA TAVOITTEET 1 OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET Joensuu konsernin omaisuus ja sen tarkastelukulmat Peruskaupunki Liikelaitokset Joensuun Vesi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun Tilakeskus Joensuun Työterveys 1.4. Taserahastot Yhtiöt Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Muut yhtiöomistukset 1.6. Kuntayhtymät Säätiöt ja yhdistykset Omaisuutta koskevat erillispäätökset 27

2 1 OMISTAJAPOLITIIKAN TARVE JA TAVOITTEET Kuntien tehtävänä on järjestää kuntalaisille lainsäädännössä tai kunnan omissa päätöksissä määritellyt palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Silloin kun maan, rakennusten, koneiden tai laitteiden omistaminen ei ole palvelutuotannon kannalta taloudellista, palvelujen tuottaminen voi tapahtua yhtä hyvin vuokratiloissa ja vuokratuin välinein. Myöskään kunnan mukanaolo yhtiöissä niiden omistajana ei ole välttämätöntä. Monissa tapauksissa omistus kuitenkin antaa mahdollisuuden vaikuttaa palvelujen tuotantoon tai se on taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Omistajapolitiikan linjauksia ohjaa kaupunkistrategia. Omistajapolitiikka määrittelee, missä tehtävissä ja hankkeissa kunta on mukana omistajana ja/tai sijoittajana. Samalla määritellään omistukselle asetettavat tuotto- ja muut tavoitteet. Kaupungin omistajapolitiikka ulottuu suoran omistuksen lisäksi liikelaitoksiin, tytäryhtiöihin, osakkuusyhtiöihin, säätiöihin, yhdistyksiin ja kuntayhtymiin. Omistajapolitiikan piiriin kuuluu siten kaupungin ja kaupunkikonsernin omaisuus omistuksen luonteesta tai organisointitavasta riippumatta. Kaupungin omistajapolitiikan tehtävänä on edistää pääoman ja omaisuuden tehokasta käyttöä, vahvistaa kuntataloutta ja siten tukea laadukkaiden ja edullisten palvelujen tuottamisedellytyksiä. Omistaminen voi olla luonteeltaan myös strategista, jolloin se kohdistuu omaisuuslajeihin tai kohteisiin, joista saadaan taloudellista tai toiminnallista hyötyä vasta pitkällä aikavälillä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy toimikaudekseen omistajapoliittiset linjaukset. Ne ovat toimintaa suuntaavia ja luonteeltaan suhteellisen pysyviä. Linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi ja yksittäisten päätösten pohjaksi luottamushenkilöille, henkilöstölle sekä tytär- ja osakkuusyhteisöille. Omistajapoliittisia linjauksia toteutetaan mm. talousarviolla, konserniohjeilla ja tytäryritysten kanssa tehtävillä tavoite- ja tulossopimuksilla ja erillispäätöksillä hallintosäännön mukaisesti ja sen toimivaltuuksin. Liiketoiminnan johtokunta on hyväksynyt riskienhallintasuunnitelman Liiketoiminnan johtokunnan hyväksymä riskienhallintasuunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana. Voimassa olevassa suunnitelmassa on määritelty hallintokuntien henkilö-, omaisuus- ja toiminnan riskejä ja esitetty riskienhallintatoimia ja -keinoja. Riskienhallintasuunnitelman mukaan omaisuusriskeillä tarkoitetaan kaupungin kiinteällä tai irtaimelle omaisuudelle aiheutuvaa vahingonvaaraa sekä kaupungin vastattavana olevaa kolmannen osapuolen omaisuuden vahingonvaaraa. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo omistajapolitiikan toteutumista.

3 2 OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET 1.1. Joensuu konsernin omaisuus ja sen tarkastelukulmat Konsernin omaisuus Joensuun -konsernilla tarkoitetaan konserniohjeen mukaan Joensuun kaupunkia ja sen määräysvallassa olevia tytäryhtiöitä ja säätiöitä. Kunnalla on määräysvalta konserniyhteisössä, kun sillä on 1) enemmän kuin puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen, 2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö yhteisön hallituksen tai siihen verrattavan toimielimen jäsenistä taikka sellaisen toimielimen jäsenistä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1)-kohdassa mainittu ääntenenemmistö. Omistajaohjauksen kannalta peruskaupunki, liikelaitokset, rahastot ja tytäryhtiöt muodostavat ohjattavimman kokonaisuuden. Näihin omaisuuseriin kaupunki pystyy välittömämmin vaikuttamaan omilla päätöksillään. Kuntayhtymissä ja osakkuusyhtiöissä kaupunki on osaomistaja ja ohjausvalta riippuu omistuksen tai muulla perusteella määräytyvän äänivallan suuruudesta ja erityisesti omistajaohjauksen tehokkuudesta. Konsernin voidaan jakaa ohjauksen ja johtamisen kannalta seuraaviin kokonaisuuksiin ( ): peruskaupunki (1 kpl) liikelaitokset (4 kpl) rahastot (2 kpl) tytäryhtiöt (24 kpl) osakkuusyhtiöt (14 kpl) kuntayhtymät (4 kpl) säätiöt (5 kpl) Omaisuuserien arvot ja konserniyhtiöiden luettelo ovat tilinpäätöksen per mukaisia, ellei tosin mainita. Omaisuutena tarkastellaan kaupungin ja liikelaitosten osalta pysyviä vastaavia. 1 Yhtiöiden ja kuntayhtymien osalta omaisuutta tarkastellaan tilinpäätöksen mukaisesti kaupungin osuutena yhtiön/yhtymän omasta pääomasta. Peruskaupungin taseessa on suurin osa konsernin omaisuudesta. Peruskaupungin taseessa pysyvien vastaavien arvo oli 353 milj. euroa. Liikelaitosten pysyvät vastaavat olivat 180 milj. euroa ja koko konsernin 670 milj. euroa. Elinkeino- ja tulevaisuusrahastojen arvo oli 69 milj. euroa. 1 Pysyvät vastaavat = aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja sijoitukset.

4 3 Kaupungin osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta oli 47,5 milj. euroa ja osakkuusyhtiöiden omasta pääomasta 8,8 milj. euroa. Joensuun kaupungin osuus kuntayhtymien omasta pääomasta oli 50,3 milj. euroa. Omistusten/omaisuuserien tarkastelukulmat Omistukset voivat olla luonteeltaan 1. strategisia, kaupungin kehitystä edistäviä 2. palvelutuotannon edellytyksiä turvaavia 3. liiketaloudellisia, taloudellista tuottoa tuottavia. Mikäli omistus ei täytä yhtäkään näistä ehdoista, omistukselle ei ole pääsääntöisesti perustetta. Omistamisella on aina myös hintansa, sillä omistaminen sitoo pääomia. Strateginen omistus tukee kaupungin strategisten päämäärien saavuttamista ja antaa mahdollisuuden ohjata toimintaa omistajana haluttuun suuntaan. Palvelutuotannon edellytyksiin liittyvä omistus on tarkoituksenmukaista silloin, kun omistus tarjoaa mahdollisuuden palveluiden kustannustehokkaaseen ja laadukkaaseen tuotantoon ja ei-omistuspohjaiset ratkaisut ovat sitä huonompia. Omistus on liiketaloudellisesti kannattavaa, jos pääoman tuotto ylittää pääoman kustannukset tai tuotto on parempi kuin vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa. Omaisuuden taloudelliset tuottotavoitteet vaihtelevat omaisuuserittäin. Sellaisellekin omaisuudelle, jolle ei ole asetettu nimenomaista tuottotavoitetta, on kustannuslaskennassa ja tuotteiden ja palveluiden hinnoittelussa huomioitava pääomakustannus. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain talousarviossa sisäisestä laskennallisesta korosta, jota em. laskelmiin on sovellettava. Vuodelle 2013 laskennalliseksi koroksi on päätetty 4 %. Koron lisäksi pääomakustannuksena on huomioitava suunnitelman mukainen poisto. Selkeimmät tuottotavoitteet voidaan asettaa liikelaitoksille, yhtiöille, rahastoille ja kassavaroille. Hallinnassa ja käytössä olevan omaisuuden ja omistuksen arvo tulee säilyttää. Joissakin omaisuuserissä tavoitteena voi olla omaisuuden arvon kasvattaminen.

5 Joensuu konserni Tytäryhtiöt Joensuun kaupunki peruskaupunki, liikelaitokset, rahastot Säätiöt Cultura -Säätiö Euroopan metsäinstituutin tukisäätiö Itä-Suomen venäläisen koulun säätiö Ortodoksisen kulttuurin säätiö SOVATEK - säätiö 4 Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy 100 % Joensuun Pysäköinti Oy 79,6 % Joensuun Satamarakennus Oy 54,9 % Joensuun Yrityskiinteistöt Oy 100 % Karelia Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Kiihtelysvaaran Yritystalot Oy 100 % Joensuun Kodit Oy 100 % Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy 57,7 % Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli 99,9 % KOy Sairaalakatu 19 53,1 % Joensuun Tiedepuisto Oy 86,1 % KOy Heinävaaran liikekulma 55,9 % KOy Oravanpyörä 60,4 % Senioripiha Oy 100 % As Oy Enon Tuuliharju 42,4 % (konserni 79,3 %) KOy Enon Jäähalli 50,6 % KOy Uimaharjun Haka 82,7 % KOy Uimaharjun Pienteollisuustalo 76,2 % KeskKoy Harpatinharju 100 % KeskKoy Uimaharjun lähipalvelukeskus 55,8 % Puhas Oy 68,5 % Saimaan Satamat Oy 100 % Uimaharjun Palvelutalo Oy 100 % Osakkuusyhtiöt As Oy Joensuun Suvituuli 37,2 % As Oy Pikku-Ukko 23,1 % Joensuun Keskusliikenneasema Oy 45,6 % Joensuun Rantaparkki Oy 35,0 % Joensuun Ravirata Oy 33,4 % KOy Karsikon Liiketalo 32,2 % KOy Pohjois-Karjalan Maakuntatalo 38,5 % KOy Torisuvanto 28,4 % Joensuun Kuivakenkä Oy 20,8 % Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy 38,2 % KOy Enon Kauppakeskus 29,3 % KOy Reijolanristeys 24,6 % As Oy Hammaslahden Malmitie 33,3 % As Oy Juhannusmorsian 39,0 % Kuntayhtymät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 55,5 % Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä 43,6 % Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 43,5 % Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 8,2 %

6 Peruskaupunki Peruskaupungin pysyvät vastaavat muodostavat merkittävän omaisuuserän. Pysyvien vastaavien osalta suurimpia omaisuuseriä ovat maa- ja vesialueet sekä kiinteät rakenteet ja laitteet. Kaupungin omistuksia tytäryhtiöissä ja osakkuusyhtiöissä ja kuntayhtymissä käsitellään jäljempänä erikseen. Kaupungin omistamat rakennukset ovat Joensuun Tilakeskus -liikelaitoksen taseessa. Peruskaupungin pysyvät vastaavat ilman sijoituksia, milj. euroa Aineettomat oikeudet 0,0 Muut pitkävaikutteiset menot 0,2 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 0,3 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 62,9 Rakennukset 4,6 Kiinteät rakenteet ja laitteet 68,5 Koneet ja kalusto 4,6 Muut aineelliset hyödykkeet 5,4 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2,9 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 149,1 Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden arvo taseessa on 62,9 milj. euroa. Maaomaisuuden käypä arvo on huomattavasti suurempi. Maanomistus jakaantuu seuraavasti: - yhteensä oman kunnan alueella ha - asemakaava-alueella 4900 ha - raakamaata 460 ha - muissa kunnissa asemakaava-alueella 0 ha - vesialueet 700 ha Kaupungin maanomistus on luonteeltaan ensisijaisesti strategista, kaupungin kehittämistä turvaavaa omistamista. Maanomistamisella ja kaavoittamisella varmistetaan maankäytön tavoitteiden toteutumista ja kehittyvän kaupungin maanarvo kasvaa. Tavoitteena on vuosittain hankkia hehtaaria raakamaata keskeisiltä rakennusalueilta. Maata on hankittu kaupungille liikunta- ja ulkoilutarkoituksiin naapurikunnistakin mm. Pärnävaaralta ja Lykynlammelta sekä moottoriurheilualueen laajentamiseen lentokentän itäpuolelta. Kuntaliitosten myötä kaupungin puhtaasti metsätalouskäytössä oleva maa on lisääntynyt huomattavasti. Kaupungin metsäomaisuuden pinta-ala on vajaat 8600 ha. Metsät jakaantuvat talousmetsiin, lähimetsiin, ulkoilu- ja virkistysmetsiin sekä suojametsiin. Metsiä hoi-

7 6 detaan käyttötarkoituksen mukaisesti tehdyn metsätaloussuunnitelman mukaan. Ulkoiluja lähimetsät hoidetaan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Metsätalousmetsiä käytetään tarvittaessa myös raakamaahankinnoissa vaihtokohteina. Metsäomaisuuden myyntituotto on kuntaliitoksen jälkeen ollut noin 0,9-1,0 milj. euroa vuodessa. Metsäomaisuuden mukana kaupunki on saanut myös mm. koskiosuuksia, joita voidaan hyödyntää sopimusneuvotteluissa sähköyhtiöiden kanssa. Metsäomaisuuden karttumisen ja syrjäisemmän sijainnin johdosta voidaan metsäalueita vuokrata myös varsinaista metsästystä varten. Maan myynnin ja vuokrauksen minimitavoitteena on tuottaa kaupungille maanhankinnasta, kaavoituksesta sekä katu-, verkosto-, ja puistoinvestoinneista aiheutuvat kulut pitkällä aikavälillä. Kilpailun perusteella luovutettavien asunto- ja liiketonttien tuotto määräytyy markkinahinnan perusteella. Kaupunginvaltuusto hyväksyy erikseen maapoliittisen ohjelman. Perustavoitteena on pidettävä sitä, että kaupunki kykenee vastaamaan tonttikysyntään luomalla monipuolista tonttitarjontaa ja turvaamaan myös yhteiskunnan tuella rahoitettavan asuntotuotannon. Lähivuosien keskeisiä raakamaan hankinta-alueita ovat Multimäki, Papinkangas sekä Pilkko ja Reijola. Maan luovuttamisessa on kysymys verovaroilla hankitun maaomaisuuden jalostamisesta ja luovuttamisesta takaisin veronmaksajille. Näistä syistä luovutustoiminnan tulee olla tasapuolista ja läpinäkyvää. Kaupunginvaltuusto on uudistanut tonttien myynti- ja vuokrausperusteet Maa-alueita hankitaan usein vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen niiden ottamista yhdyskuntarakentamisen piiriin. Siksi on tärkeää, että hankitut alueet vähintäänkin säilyttävät maa- ja metsätalouskäyttöön perustuvan arvonsa eivätkä ajaudu joutomaiksi. Osa metsistä toimii puistomaisina virkistysalueina. Peltoalueet pidetään viljeltyinä vuokraamalla niitä lyhytaikaisilla vuokrasopimuksilla paikallisille maanviljelijöille. Joensuun kaupunki on vuonna 2003 tekemällään sopimuksella luovuttanut omistamiensa, kaupungin alueella sijaitsevien vesialueiden kalastukseen ja metsästykseen liittyvät oikeudet Joensuun kalastuskunnalle. Vastavuoroisesti Joensuun kalastuskunnalla on velvollisuus hoitaa kalastuksen valvonta ja kalastussäännöksistä tiedottaminen, laatia kaupungin omistamien vesialueiden käyttö- ja hoitosuunnitelma, huolehtia sopimuksen mukaiselle vesialueelle tehtävistä kalanistutuksista sekä muista kalavesien hoitotoimista, valvoa, että sopimuksen mukaisella alueella noudatetaan hyvää järjestystä ja siisteyttä sekä raportoida myydyistä kalastusluvista ja tehdystä kalavesien hoitotyöstä toimintakertomuksessaan kalenterivuosittain. Merkittävin kalastuskunnan hoitama työ on Ilosaaren koskikalastusalueen hoitaminen. Sopimus ei koske liitoskuntien vesialueita. Muutoin omistajan hallintavaltaa em. vesialueilla käyttää Joensuun kaupunki. Esimerkiksi erilaiset muut kuin kalastukseen liittyvät vesialueille tarvittavat luvat myöntää normaalissa järjestyksessä Joensuun kaupunki.

8 7 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kadut, sillat, puistot, urheilualueet yms.) omaisuuden arvo säilytetään. Omistajana kaupunki valvoo ja huolehtii, että ulkopuolisten toiminnoilla ei vahingoiteta kaupungin omaisuutta eikä haitata sen myöhempää käyttöä. Kaikista kaupungin omaisuuteen liittyvistä rakenteista sovitaan aina kirjallisesti. Kaupungin tehtävänä on huolehtia, että rakenteet ja laiteet toimivat ensisijaisessa käyttötarkoituksessaan. Liikennöintiin ja virkistykseen tarkoitettuja alueita voidaan kuitenkin tilapäisesti vuokrata myös muuhun käyttöön kuten työmaa-alueiksi tai tapahtumien järjestämiseen. Tekninen lautakunta on hyväksynyt lupamaksut kaduilla ja muilla yleisillä alueilla tehtävistä töistä Tavoitteena on rahoittaa yhdyskuntatekniikan (pl. vesihuolto) investoinnit pitkällä tähtäimellä maan vuokrauksesta ja myynnistä saatavilla tuloilla. Investointien osalta on tärkeää huolehtia uusinvestointien ja peruskorjausinvestointien tasapainosta. Koneet ja kalusto Koneiden ja laitteiden hankinnassa ja ylläpidossa tavoitteeksi asetetaan tehokkuuden lisääminen. Kaikki konehankinnat kilpailutetaan ja hallintamuoto valitaan siten, että kokonaiskustannukset ovat pienimmät. Ajoneuvohankinnoissa otetaan ostojen lisäksi käyttöön myös leasing-hankinnat. Koneiden ja laitteiden merkkikirjavuutta vähennetään systemaattisesti. Ylläpidon ja korjausten kustannuksia alennetaan ja kustannusseurantaa parannetaan. Koneiden ja laitteiden yhteiskäyttöä edistetään, jotta niiden käyttö olisi mahdollisimman tehokasta. Rahat ja pankkisaamiset Peruskaupungin rahat ja pankkisaamiset olivat 6,0 milj. euroa. Kassavarat ovat vähäiset ja maksuvalmiutta hoidetaan lyhytaikaisella rahoituksella. Kassa vaihtelee kuukauden sisällä voimakkaasti. Kaupunginvaltuuston päätöksessä sijoitustoiminnan perusteista on linjattu kassavarojen sijoittaminen ja päätetty sijoitusinstrumenteista Liikelaitokset Liikelaitos on yksi kunnan toiminnan järjestämismuodoista, jonka perusteista on säädetty Kuntalain 10a luvussa. Liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti hoidettavia tehtäviä varten. Liikelaitosten toiminnan tulee olla kannattavaa siten, että laitos kattaa varsinaisen toimintansa ja investointiensa kulut omalla tulorahoituksellaan. Liiketoiminnan tunnuspiirteenä on, että ulkoinen suoritemyynti muille kuin kunnan tai kuntayhtymän omille tehtäväyksiköille on merkittävää ja palveluiden hinnoittelussa noudatetaan joko markkinahintaa tai kustannusvastaavuutta. Liikelaitos voidaan perustaa myös muuta kuin varsinaista liiketoimintaa varten, jos toiminta järjestetään liiketaloudellisten periaatteiden mukaan.

9 8 Kunnan liikelaitos on osa kuntaa. Kaupunginvaltuusto asettaa vuosittain laitoksille taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, joiden puitteissa laitos järjestää toimintansa haluamallaan tavalla. Liikelaitoksella on oma johtokunta, joka ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Kaupungilla on neljä kuntalain 10a luvussa tarkoitettua; Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Joensuun Vesi, Joensuun Tilakeskus sekä Joensuun Työterveys. Joensuun Tilakeskus lakkaa liikelaitoksena ja jatkaa konsernihallintoon sijoittuvan taseyksikkönä. Liikelaitosten taseiden loppusumma, milj. euroa Joensuun Vesi 44,9 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 6,0 Joensuun Tilakeskus 146,3 Joensuun Työterveys 1,3 Liikelaitosten pysyvät vastaavat, milj. euroa: Aineettomat hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 0,3 0,0 0,9 0,0 Rakennukset 0,0 0,0 134,9 0,0 Kiinteät rakenteet ja laitteet 38,6 0,0 0,0 0,0 Koneet ja kalusto 0,4 2,7 0,1 0,1 Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 Ennakkomaks.ja kesken.er.hankinnat 0,6 0,0 0,8 0, Joensuun Vesi Joensuun Vesi vastaa kaupungin järjestämästä vesihuollosta. Vesihuolto on strategisesti tärkeä toiminto. Puhdas vesi on elintärkeää ja puhtaat vesistöt ovat kaupungin kehittämisen kannalta tärkeitä arvoja. Joensuun Veden tasearvo on 44,9 milj. euroa, josta kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo muodostaa 86 %. Omaisuuden arvo säilytetään riittävien korvausinvestointien ja ylläpidon avulla. Laitoksen nettoinvestoinnit vuonna 2012 olivat 6,2 milj. euroa. Joensuun Veden tulostavoite vuodelle 2013 on 1,85 milj. euroa. Laitos maksaa kaupungille sen sijoittamasta peruspääomasta 6 % korvauksen. Joensuun Vesi jatkaa toimintaansa kaupungin liikelaitoksena Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä Poh-

10 9 jois-karjalan maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen toiminta perustuu kuntien hyväksymään yhteistoimintasopimukseen ja alan lainsäädäntöön. Johtokunta päättää alueen kuntia kuultuaan ylläpidettävästä pelastustoimen palvelutasosta. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueen ensihoitopalveluiden järjestämisestä yhteistyössä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa. Pelastuslaitoksen johtokunta toimii kaupunginhallituksen alaisena. Johtokuntaan kuuluu kolme Joensuun kaupungin asettamaa jäsentä, kaksi jäsentä Joensuun seutukunnan muista kunnista, yksi jäsen Pielisen - Karjalan seutukunnasta ja yksi jäsen Keski-Karjalan seutukunnasta sekä yksi jäsen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymästä. Kuntien yhteistyöelimenä ja lausunnonantajana merkittävissä asioissa toimii pelastustoimen neuvottelukunta. Ensihoitopalveluiden yhteistyöelimenä toimii ensihoidon neuvottelukunta, jossa on edustus Kys-Erva-alueelta, sairaanhoitopiiristä ja pelastuslaitokselta. Ensihoidon neuvottelukunnan tehtävänä on ensihoitopalveluiden toiminnan suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtävät. Pelastuslaitos tiivistää yhteistyötä Itä-Suomen alueen muiden pelastuslaitosten kanssa operatiivisen tilannekuvan, johtamisjärjestelmään liittyvien toimintojen kehittämistyössä. Lisäksi yhteistyössä vapaaehtoisten toimijoiden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja/hankkeita haja-asutusalueen asukkaiden arjen turvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuustilanteita varten ihmisten omatoimisen varautumisen tehostamiseksi. Pelastuslaitoksen reaaliomaisuus koostuu koneista ja kalustosta. Toimitilat laitos on vuokrannut kunnilta. Pelastuslaitoksen taloudellisena tulostavoitteena vuonna 2013 on 0,05 milj. euron ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia. Pelastustoimen investoinnit rahoitetaan poistoilla, jotka sisältyvät kuntien maksuosuuteen. Laitoksen omistuksessa olevan omaisuuden arvo säilytetään. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos jatkaa toimintaansa kaupungin liikelaitoksena Joensuun Tilakeskus Toimitiloja tarvitaan lähes kaikissa kaupungin tuottamissa palveluissa. Joensuun Tilakeskus vastaa keskitetysti toimitilojen järjestämisestä hallintokunnille ja liikelaitoksille. Yritystilojen ja vuokra-asuntojen järjestäminen on vastuutettu konsernissa muille yksiköille, mm. Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:lle, Joensuun Tiedepuisto Oy:lle, Joensuun Kodit Oy:lle ja Opiskelija-asunnot Joensuun Elli Oy:lle. Tilakeskus vastaa toimitilojen hankinnasta, ylläpidosta ja luovuttamisesta.

11 10 Tilakeskuksella on omistajavastuullaan 397 rakennusta. Niiden huoneistoala on m² ja tekninen arvo on 385 milj. euroa. Päivänarvo eli tekninen arvo/nykyhinta kuvaa jälleenhankinta-arvoa vähennettynä iän, käytön, käyttökelpoisuuden tai muun syyn johdosta tapahtuneella rakennuksen arvon alenemisella. Rakennusten tasearvo oli 134,9 milj. euroa. Tilakeskuksen liikevaihto on 37,6 milj. euroa ja vuoden 2013 tulostavoite 2,13 milj. euroa. Rakennusten tasearvot omaisuuslajeittain, milj. euroa: Hallinto- ja laitosrakennukset 126,2 Tehdas- ja tuotantorakennukset 1,1 Asuinrakennukset 0,5 Muut rakennukset ja rakennelmat 7,1 Yhteensä 134,9 Tilojen hankintavaihtoehtoja ovat omien tilojen hankkiminen tai vuokraaminen. Tilojen hankkiminen vuokraamalla edellyttää, että tilojen ostaminen ei taloudellisesti ole järkevää tilojen käyttötarve on tilapäistä tai aikaan sidottua. Hankintatavasta päätettäessä otetaan huomioon kaupungin taloudellinen tilanne ja omistajariskit. Investointiohjelma hyväksytään vuosittain. Ohjelmassa yksilöidään kaikki yli 0,3 milj. euron investoinnit. Tarvittavan rakennusomaisuuden arvoa pidetään yllä jatkuvan kunnossapidon periaatteella. Rakennuksiin sidotun pääoman määrä ja ylläpidon vuosikustannus pyritään minimoimaan tehostamalla tilojen käyttöä ja luopumalla tarpeettomista tiloista. Tilojen käyttöasteita pyritään parantamaan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Rakennukset, jotka ovat elinkaarensa lopussa, myydään, kunnostetaan, puretaan tai jalostetaan uuteen käyttötarkoitukseen. Näin voidaan mm. vähentää korjausvelkaa ja lisätä investointien tehokkuutta. Kaupunki pitää vastuullaan olevat rakennussuojelukohteet hyvässä kunnossa. Realisoitavasta omaisuudesta mahdollisesti saatava myyntivoitto ohjataan investointivarausmenettelyn kautta tuleviin tilainvestointeihin, mikäli kaupungin taloudellinen tulos sallii varaukset. Rakennusomaisuuden johtamista tuetaan jakamalla rakennukset erilaisiin salkkuihin. Tilakeskuksen omistamille rakennuksille on liiketoiminnan johtokunta määritellyt tuottotavoitteet, joita sovelletaan sisäisten pääomavuokrien määrittämiseen. Päätöstä on tarkistettu Pääoman tuotto on määritelty siten, että se riittää rahoittamaan korvausinvestointeja. Pääomavuokran tuottotavoitteet ovat seuraavat: Kaupungin suorassa omistuksessa olevat rakennukset 6 %:n korko tekniselle arvolle + maa-alueen vuokra

12 11 Osakehuoneistot 6 % korko osakepääomalle Laitos maksaa kaupungille 6 %:n korvauksen peruspääomastaan. Joensuun Tilakeskus liikelaitos lakkautetaan lukien. Tilakeskus toimii sen jälkeen konsernihallintoon sijoittuvana taseyksikkönä Joensuun Työterveys Joensuun Työterveys vastaa kansanterveyslain terveyskeskuksille asettamista työterveyshuoltopalveluiden tuottamisvelvoitteista Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan osalta. Liikelaitos tuottaa lisäksi työterveydenhuollon palvelut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymälle. Työterveyden reaaliomaisuuden määrä taseessa on pieni. Laitoksen omaisuuden arvo kertyy mahdollisten investointien myötä. Toimitilat laitos on vuokrannut kunnilta. Laitoksen taloudellisena tulostavoitteena vuonna 2013 on euron ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia. Joensuun Työterveys jatkaa kaupungin liikelaitoksena Taserahastot Tulevaisuus- ja elinkeinorahastot toimivat omina taseyksikköinään. Niihin siirrettiin osa (48,77 milj. euroa) Joensuun Energia Oy:n osakkeiden kauppahinnasta. Rahastojen markkina-arvo on kasvanut vuodesta 2000 runsaat 54 %, keskimäärin runsaat 4 % vuodessa. Taserahastot milj. euroa Rahasto Tasearvo Markkina-arvo Tulevaisuusrahasto 53,6 58,4 Elinkeinorahasto 15,5 14,3 Rahastot yhteensä 69,1 72,7 Rahastot on tarkoitettu pysyviksi tuoton lähteiksi ja niiden sijoitushorisontti on siten pitkä. Rahastojen pitkän aikavälin keskimääräistä tuotto-odotusta voidaan kasvattaa lisäämällä hallitusti osakepainon osuutta. Ns. neutraaliallokaation mukainen osakepaino on nykyisin 15 %, joka on verrattain matala muihin pitkän aikavälin julkisiin sijoittajiin verrattuna. Tulevaisuusrahasto Tulevaisuusrahaston tarkoituksena on lisätä kaupungin ja sen asukkaiden hyvinvointia edistämällä pääasiassa korkeaan osaamiseen perustuvien työpaikkojen lisäämistä ja niiden säilyttämistä. Rahaston pääomaa kartutetaan tilikauden tuloksen mahdollistamissa rajoissa lisäämällä siihen kunkin vuoden aloittavan taseen mukaiselle pääomalle laskettu rakennuskustannus-

13 12 indeksin suhteellista muutosta vastaava tuotto. Rakennuskustannusindeksin suhteellinen muutos lasketaan vertaamalla indeksin marraskuun lukuja peräkkäisinä vuosina. Mikäli rahaston sijoitustuotto hoitokuluilla vähennettynä jää indeksin suhteellista muutosta pienemmäksi, pääomaan lisätään koko tuotto. Kaupunginvaltuusto voi kaupungin tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä päättää muusta rahaston pääoman lisäyksestä, mikäli tilikauden tulos sen mahdollistaa. Se osa rahaston tuotosta, jota ei edellä mainitun mukaisesti ole siirretty rahaston pääomaan, voidaan jakaa vuosittain jälkikäteen rahaston tarkoituksen mukaisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin. Hankkeiden tulee tukea kaupungin strategian toteuttamista. Rahaston merkitys on strateginen ja sen tuotoilla parannetaan kaupungin kehittymisen edellytyksiä. Rahaston varat on sijoitettava turvallisesti ja tuloa tuottavasti julkisille rahoitus- ja osakemarkkinoille. Riskin hallitsemiseksi pääoma sijoitetaan riittävän hajautetusti siten, että osakemarkkinoille sijoitetaan 0-25 % pääomasta ja korkoinstrumentteihin % pääomasta. Rahaston varojen sijoittamista ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymillä sijoitustoiminnan rajoituksilla. Rahastoa perustettaessa tuottotavoite oli 3,5 4 %. Rahastovarallisuuden hoidosta vastaa kaksi omaisuudenhoitajaa. Vuoden 2013 talousarvion mukaan rahaston tuottotavoite on 4,5 %. Rahaston sääntöjen mukaan sen pääomaa ei saa vähentää. Tavoitteena on kasvattaa rahaston arvoa ja pitää rahaston vuosituotto sellaisella tasolla, että se tukee kaupungin taloutta ja että tuotosta jää vuosittain jaettavaa tukemaan työpaikkojen lisäämistä. Elinkeinorahasto Elinkeinorahaston tarkoituksena on edistää kaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteita ja työllisyyttä. Rahaston pääomaa kartutetaan tilikauden tuloksen mahdollistamissa rajoissa lisäämällä siihen pääoman vuotuinen tuotto ja mahdolliset pääoman palautukset. Kaupunginvaltuusto voi kaupungin tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä päättää myös muusta rahaston pääoman lisäyksestä, mikäli tilikauden tulos sen mahdollistaa. Rahaston vuodelta 2000 peräisin oleva määräyksen mukaan sen kartuttaminen keskeytetään, kun pääoma saavuttaa 16,82 milj. euroa. Määräyksessä ei ole huomioitu inflaation vaikutusta. Rahaston sääntöä muutetaan siten, että katto poistetaan. Rahaston pääomaa ja sen tuottoa voidaan käyttää rahaston tarkoituksen mukaisiin strategisesti merkittäviin ja/tai välittömästi työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Rahasto on luonteeltaan strateginen, kaupungin kehittymistä edistävä. Rahaston varat on sijoitettava turvallisesti ja tuloa tuottavasti julkisille rahoitus- ja osakemarkkinoille. Riskin hallitsemiseksi pääoma sijoitetaan riittävän hajautetusti siten, että osakemarkkinoille sijoitetaan 0-25 % pääomasta ja korkoinstrumentteihin % pääomasta.

14 13 Rahaston varojen sijoittamista ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymillä sijoitustoiminnan rajoituksilla. Rahastoa perustettaessa tuottotavoite oli 3,5 4 %. Rahastovarallisuuden hoidosta vastaa omaisuudenhoitaja. Vuoden 2013 talousarvion mukaan rahaston tuottotavoite on 4,5 %. Tavoitteena on kasvattaa rahaston arvoa ja pitää rahaston vuosituotto sellaisella tasolla, että se tukee kaupungin taloutta Yhtiöt Kaupungin tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt toimivat osakeyhtiölain mukaisesti, mutta niitä koskevat kuntalain kuntakonsernia koskevat säädökset. Osakeyhtiölaki ja muu yhtiöitä koskeva lainsäädäntö muodostavat ensisijaisen säädöspohjan niiden toiminnalle. Tytäryhtiörakennetta, niiden strategisia ja taloudellisia tavoitteita ohjaa konsernijohto. Osakkuusyhtiöissä konsernijohdolla on vaikutusvaltaa, mutta ei määräämisvaltaa. Vaikutusvallan suuruus riippuu omistusosuudesta. Kaupunginvaltuuston hyväksymät konserniohjeet ohjaavat tytäryhtiöiden ja niissä toimivien toimintaa. Kaupunki laatii konsernitilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa käytetään silloin, kun - kysymyksessä on liiketoiminta, jossa toiminta tapahtuu kilpailluilla markkinoilla ja kilpailuolosuhteissa - toiminnan tuotot kattavat kaikki kustannukset ja ne kertyvät myyntituloista - toiminnalle asetetaan taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tuottovaatimus - toiminnassa korostetaan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan osakeyhtiölain mukaista vastuuta taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista - toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja - kaupunki pyrkii saamaan toimintaan ulkopuolista rahoitusta, liiketoiminnan asiantuntemusta ja/tai kumppaneita. Kaupunki voi tarvittaessa luopua omistuksestaan yhtiössä osittain tai kokonaan. Pääsääntöisesti kaupunki sijoittaa varojaan yhtiöön osakepääomana tai muina omaan pääomaan rinnastettavina instrumentteina. Kaupunki voi sijoittaa yhtiöön myös apporttina luovutettavaa omaisuutta. Kaupunki ei pääsääntöisesti myönnä vieraan pääoman ehtoista lainaa tytär- tai osakasyhtiölle. Poikkeuksen tähän muodostavat kaupungin vuokrataloyhtiöille myönnettävät ns. kolmassijalainat ja konsernitilin luottolimiitti. Toimivaan yhtiöön kaupunki sijoittaa uutta pääomaa vain toiminnan laajentumisen tätä edellyttäessä. Kaupunki ei korjaa yhtiön heikkoa tulosta toistuvilla pääomasijoituksilla.

15 14 Kaupungin takauspolitiikka Yhtiöt vastaavat itse rahoitus- ja pääomahuollostaan. Kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen pääsääntöisesti vain omistamalleen tytäryhtiölle tai merkittävästi omistetulle osakkuusyhtiölle. Takaus myönnetään vain rahalaitoslainoille seuraavien periaatteiden mukaisesti: - lainat on kilpailutettu asianmukaisesti ja lainanotosta on yhtiön hallituksen päätös - omavelkainen takaus voidaan myöntää koko lainan määrälle tai osalle lainan määrää - kaupungin osakkuusyhtiölle takaus voidaan myöntää enintään kaupungin omistusosuutta vastaavalle määrälle. Ehtona on, että muut omistajat samanaikaisesti osallistuvat yhteisön rahoitukseen omistusosuuttaan vastaavalla osuudella. Muille kuin tytäryhtiöille myöntämälleen takaukselle kaupunki edellyttää vastavakuuden. Tytäryhtiölle myönnetystä takauksesta voidaan periä takausprovisio, kun kaupungin omistusosuus yhtiöstä on alle 80 %. Osakkuusyhtiölle myönnetystä takauksesta provisio peritään aina. Vastavakuus ja takausprovisio vahvistetaan tapauskohtaisesti. Tytäryhtiöiden lainojen kilpailuttamisesta ja mahdollisten takausten valmistelusta voidaan periä kaupunginhallituksen erikseen päättämä järjestelypalkkio. Kaupungin takausvastuut konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta olivat 82,6 milj. euroa Tytäryhtiöt Konsernin osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta oli 47,5 milj. euroa. Tytäryhtiöiden toimintaa voidaan kehittää ainakin seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla: 1. Toiminta jatkuu nykyisellä tavalla 2. Toimintaa laajennetaan tai suunnataan uudelleen 3. Yhtiön toiminta sulautetaan toiseen yhtiöön 4. Omistuspohjaa laajennetaan aina osakkuusyhtiöksi saakka 5. Omistuksesta luovutaan Merkittävimpien tytäryhtiöiden kanssa laaditaan 2 3 vuotta kattavat tavoite- ja tulossopimukset. Uudet sopimukset laaditaan vuonna Sopimukset hyväksyy kaupunginhallitus ja ne tarkistetaan kahden vuoden välein. Tavoitteena on tiivistää konsernirakennetta pääasiassa sulautumisilla tai luopumalla osasta omistuksista.

16 15 Tytäryhtiö Konsernin Omistuksen osuus omistus- omasta pääomasta osuus, % Asunto- ja kiinteistöyhtiöt Joensuun Kodit Oy 100, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli 99, As Oy Enon Tuuliharju (kaup. omistus 42,4%) 79, Kesk. Koy Harpatinharju 100, Uimaharjun Palvelutalo Oy 100, Koy Heinävaaran liikekulma 55, Kesk. Koy Uimaharjun lähipalvelukeskus 55, Koy Uimaharjun Pienteollisuustalo 76, Koy Kiihtelysvaaran Oravanpyörä 60, Koy Uimaharjunhaka 82, Koy Joensuun Sairaalakatu 19 53, Elinkeino- ja kehittämisyhtiöt Joensuun Tiedepuisto Oy 87, Joensuun Yrityskiinteistöt Oy 100, Saimaan Satamat Oy 100, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 57, Joensuun Satamarakennus Oy 1) 54, Kiihtelysvaaran Yritystalot Oy 100, Muut yhtiöt Joensuun Pysäköinti Oy 85, Puhas Oy 68, Koy Jokikadun Pysäköinti 2) 63, Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy 100, Senioripiha Oy 100, Koy Enon Jäähalli 50, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy 100, ) Saimaan Satamat Oy tytäryhtiö 2) Joensuun Kodit Oy:n tytäryhtiö Asunto- ja kiinteistöyhtiöt

17 16 Joensuun Kodit Oy (kaupungin omistus 100 %) omistaa ja ylläpitää vuokra-asuntoja. Yhtiön taseen loppusumma on 177,4 milj. euroa. Pitkäaikaisen vieraan pääoman osuus on 85 % taseen loppusummasta (150,9 milj. euroa) ja oma pääoma 7 % (13,2 milj. euroa). Opiskelija-asunnot Joensuun Elli Oy (kaupungin omistus 99,98 %) omistaa ja ylläpitää opiskelija-asuntoja. Yhtiön taseen loppusumma on 47,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten vieraan pääoman osuus on 68 % taseen loppusummasta (32,2 milj. euroa) ja oma pääoma 2 % (0,8 milj.euroa). Yhtiöiden asiakas- ja asukaspalvelutoiminta yhdistetään ja johto sijoittuu samoihin tiloihin. Yhtiöiden asuntokantaa lisätään tarpeen mukaan. Omaisuuden arvo tulee säilyttää. Tyhjiksi jäävistä ja pysyvästi vajaakäytössä olevista rakennuksista luovutaan. Asuntojen hinta- ja laatutason tulee olla kilpailukykyisiä. Yhtiöiden tulee kattaa kustannuksensa perittävillä vuokrilla ottaen huomioon voimassaolevat lainsäädökset. Kaupunki myöntää yhtiöille ns. III-sijalainaa uustuotanto-, peruskorjaus- ja perusparannushankkeiden omarahoitusosuudeksi. Lainalle peritään peruskoron mukaista korkoa. Joensuun Kodit Oy vastaa jatkossa konsernin taseeseen rakennettavista erityisryhmien asunnoista. Kaupungin omistamia asuntoyhtiöitä ovat KOy Joensuun Sairaalakatu 19 (53,1 %), AsOy Enon Tuuliharju (79,3 %; kaupunki 42,4+ Joensuun Kodit Oy 36,9 %), Uimaharjun Haka (82,7 %). Asuntoyhtiöiden asunnot ovat vuokrakäytössä. Kaupungin osittain omistamien yhtiöiden kohdalla olisi tarpeen neuvotella omistusjärjestelyistä, joiden jälkeen ne pyritään sulauttamaan Joensuun Kodit Oy:öön. Jos järjestelyissä ei päästä kaupungin kannalta hyväksyttävään ratkaisuun, yhtiöt jatkavat toimintaansa entisellään. Muita kaupungin toimintoja palvelevia yhtiöitä ovat: KOy Heinävaaran liikekulma (55,9 %), KOy Oravanpyörä (60,4 %), KOy Uimaharjun Pienteollisuustalo (76,2 %), Uimaharjun Palvelutalo Oy (100 %), Kesk.KOy Harpatinharju (100 %), Kesk.KOy Uimaharjun lähipalvelukeskus (55,8 %), KOy Enon Jäähalli (50,6 %). Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Harpatinharju on myynnissä. Myös muiden yhtiöiden osalta on mahdollista luopua omistuksesta. Elinkeino- ja kehittämisyhtiöt Keskeiset elinkeino- ja kehittämisyhtiöt Joensuun Tiedepuisto Oy, Joensuun Seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Joensuun Yrityskiinteistöt Oy toimivat Tiedepuiston tiloissa. Joensuun Tiedepuisto Oy on monipuolinen kehitysorganisaatio, joka tarjoaa sekä palveluja liiketoiminnan kehittämiseen ja teknologian ja osaamisen siirtoon että korkealuokkaisia toimitiloja. Kaupunki omistaa Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakekannasta 86,1 % (konsernin osuus 87,4 %). Yhtiön toiminta kehitysyhtiönä on kaupunkikehityksen kannalta strategisesti tärkeää. Yhtiön toiminnan tulee olla kannattavaa. Yhtiön taseen loppusumma on 47,7 milj. euroa, pitkäaikaiset velat 29 milj. euroa ja oma pääoma 14 milj. euroa.

18 17 Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n (kaupungin omistus 100 %) toimialana on yrityskiinteistöjen omistaminen, vuokraus ja peruskorjaaminen. Yhtiön taseen loppusumma 22,1 milj. euroa. Pitkäaikaista vierasta pääomaa oli 14,5 milj. euroa ja omaa pääomaa 5,2 milj. euroa. Yhtiön tilatarjontaa laajennetaan, kun alueella toimivien tai alueelle sijoittuvien yritysten toiminta sitä edellyttää. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy (kaupungin omistus 57,7 %) on Joensuun seudun kuntien omistama yhtiö. Yhtiö vastaa osakaskuntien elinkeinopolitiikan edistämisestä, kehittämisestä ja toteuttamisesta sekä elinkeinoasioiden hoidosta ja yhteistoiminnan järjestämisestä ja organisoimisesta seudullisena yhteistyönä. Yhtiöiden työnjako on vakiintunut ja toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisellä tavalla. Saimaan Satamat Oy (kaupungin omistusosuus 100 %) toimialana on satamapalveluihin ja satamaan liittyvä toimintojen järjestäminen sekä rahti- ja matkustajasatama-alueiden sekä pienvenesatamien, rakennusten ja rakenteiden omistaminen, vuokraaminen ja ylläpito. Yhtiö voi omistaa kiinteistö, osakkeita ja muuta omaisuutta. Tutkitaan mahdollisuus siirtää pienvenesatamien hallinta yhtiölle. Joensuun Satamarakennus Oy (kaupungin omistus 54,9 %) omistaa satamatoimistot ja satamassa työskentelevien ahtaajien toimitilat. Yhtiön toiminta jatkuu nykyisellä tavalla. Kiihtelysvaaran Yritystalot Oy on kaupungin 100 %:sti omistama yhtiö, jonka hallinnoimat tilat on vuokrattu yrityksille. Yhtiön jäljellä olevat tilat pyritään myymään, jonka jälkeen yhtiö puretaan. Muut yhtiöt Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy:n (kaupungin omistus 100 %) tarkoituksena on liikunnan koulutuspalveluiden tuottaminen sekä tilojen ylläpitäminen ja vuokraaminen. Yhtiön toiminta jatkuu nykyisellä tavalla. Liikuntatilakysymys pyritään ratkaisemaan vuoden 2013 aikana. Joensuun Pysäköinti Oy (kaupungin omistus 79,6 %, konserni 85,5 %) vastaa osaltaan pysäköintipaikkojen järjestämisestä Joensuun kaupungin alueella. Yhtiö vastaa investointiensa rahoituksesta. Omistusintressi on alkujaan ollut strateginen, mutta on toimintaympäristön muutoksen seurauksena muuttumassa myös taloudelliseksi. Yhtiöltä edellytetään osinkotuottoa tai muuta tuloutusta. Tämän vuoksi yhtiöjärjestyksen voitonjakokielto poistetaan yhtiöjärjestyksestä vuoden 2013 aikana.

19 18 Puhas Oy (kaupungin omistus 68,5 %) tuottaa seudulliseen jätehuoltoon, jätteiden kuljetukseen ja lajitteluun sekä kaatopaikan ylläpitoon liittyvät palvelut. Toimintaa kehitetään niin, että jätteiden lajittelua ja käsittelyä lisätään. Biokaasun kerääminen ja jakelujärjestelmä otetaan lähivuosina käyttöön, jos tekeillä oleva selvitys osoittaa sen kannattavaksi. Yhtiö on mukana seitsemän jätehuoltoyhtiöiden kanssa yhteisessä ekovoimalaitoshankkeessa. Yhtiön toiminta jatkuu nykyisellä tavalla. Senioripiha Oy:n (kaupungin omistus 100 %) toimialana on sosiaali- ja terveydenhuollon hoiva-, hoito- ja hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja järjestäminen, näihin palveluihin liittyvä suunnittelu ja organisointi sekä hoiva-, hoito- ja hyvinvointipalveluhankkeiden hallinnointi ja kehittäminen. Yhtiö vastaa Senioripiha-konseptin kehittämisestä ja toteuttamisesta. Yhtiön tulevaisuus ratkaistaan vuoden 2013 aikana Osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiö Konsernin Omistuksen osuus omistus- omasta pääomasta osuus, % Asunto- ja kiinteistöyhtiöt Koy P-K:n Maakuntatalo 38, As Oy Suvituuli 37, Koy Torisuvanto 28, Koy Reijolanristeys 24, As Oy Juhannusmorsian 39, As Oy Pikku-Ukko 23, Koy Enon Kauppakeskus 29, Koy Karsikon Liiketalo 32, As Oy Hammaslahden Malmitie 33, Muut yhtiöt Joensuun Rantaparkki Oy 34, Joensuun Ravirata Oy 33, Joensuun Keskusliikenneasema Oy 45, Joensuun Kuivakenkä Oy 23, P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy 38, Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden omasta pääomasta oli 8,8 milj. euroa. Asunto- ja kiinteistöyhtiöt

20 19 As Oy Joensuun Suvituuli (37,2 %), As Oy Pikku-Ukko (23,1 %), Koy Karsikon Liiketalo (32,2 %), Koy P-K:n Maakuntatalo (38,5 %), Koy Torisuvanto (28,4 %), As Oy Hammaslahden Malmitie (33,3 %). Koy Enon Kauppakeskus (29,3 %), Koy Reijolanristeys (24,6 %), As Oy Juhannusmorsian (39,0 %) Kaupungin osittain omistamissa asunto- ja kiinteistöyhtiöissä toimii lähinnä kaupungin omaa palvelutoimintaa ja tiloja on osin vuokrattuina. Tyhjänä/vajaakäytössä oleville tiloille pyritään löytämään ostaja tai vuokraaja. Myös muiden osakkeiden myynti on markkinatilanteesta riippuen mahdollista. Muut yhtiöt Kaupunki omistaa Joensuun Keskusliikenneasema Oy:ssä linja-autoliikenteen matkustajien odotustilat. Kaupungin omistusosuus on 45,6 %. Joensuun Rantaparkki Oy on pysäköintilaitosrakennus, joka palvelee mm. kaupungin omistamia kiinteistöjä (Jokikatu 8 ja Penttilänkatu 7-9). Kaupungin omistusosuus (35,0 %) yhtiöstä oikeuttaa 50 autopaikan hallintaan. Joensuun Ravirata Oy toimii ravirata-alueen vuokraajana ja ravitoiminnan hoitajana. Kaupunginomistus osuus on 33,4 % yhtiön osakekannasta. Joensuun Kuivakenkä Oy hoitaa liikekeskustan katulämmityksen rakentamisen ja ylläpidon. Kaupunki omistaa 20,8 % yhtiön osakekannasta. Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy toimii tietohallinto- ja informaatioteknologiapalveluiden sekä muiden hallintoon liittyvien palveluiden yhteishankintayksikkönä ja palvelujen tuottajana sen omistaville kuntatoimijoille. Kaupunki on ostanut yhtiöltä tarvitsemansa tietotekniikan palvelut vuoden 2009 alusta lukien siirrettyään yhtiöön tietotekniikan palvelukeskuksen toiminnan ja sen henkilöstön kaupunki luovutti yhtiölle myös tietoliikennettä palvelevat koneet, laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät. Kaupungin omistus yhtiön osakekannasta on 38,2 %. Yhtiöiden toiminta jatkuu nykyisellä tavalla Muut yhtiöomistukset Peruskaupungin taseessa muita yhtiöiden omistuksia tai osuuksia (alle 20 %:n omistukset) on hankintahinnaltaan yhteensä vajaat 3,6 milj. euroa. Merkittävä osa näistä on asunto- ja kiinteistöyhtiöitä. Yksittäisten asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistusten arvot ovat suhteellisen pieniä lukuun ottamatta Koy Uimaharjun Liikekulmaa, jonka omistuksen tasearvo on 0,292 milj. euroa. Kaupungin omistuksen arvo Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ssä on runsaat 0,14 milj. euroa ja Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:ssä noin 0,142 milj. euroa. Kaupunki omistaa Pohjois- Karjalan Sähkö Oy:n osakkeista 6,9 % ja on Pohjois-Karjalan Energiaholdingin jälkeen (54,1 %) suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Joensuun kaupungin omistusosuus Pohjois- Karjalan Energiaholding Oy:stä on 13,35 %.

21 20 Kaupunki on osakkaana Kuntarahoitus Oyj:ssä ja omistuksen hankintahintainen arvo 0,695 milj. euroa. Kaupungin omistusosuus on 1,23 %. Yhtiön suurin omistaja on Kuntien Eläkevakuutus. Kaupunki on osakkaana Itä-Suomen Rahasto Oy:ssä. Kaupungin omistuksen tasearvo on 0,74 milj. euroa. Kuurnan Voima Oy:stä kaupunki omistaa 11,0 % ja omistuksen tasearvo on vajaat 0,19 milj. euroa. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:stä kaupunki omistaa 15 %. Omistuksen tasearvo on 0,20 milj. euroa. Kaupungin omistus Karjalan Tekstiilipalvelut Oy:ssä on 12,38 % ja omistuksen tasearvo runsaat 0,025 milj. euroa Kuntayhtymät Kaupunki hoitaa osan palveluistaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetustoimessa kuntayhtymien kautta. Osa kuntayhtymien jäsenyyksistä perustuu lainsäädäntöön ja osa vapaaehtoisuuteen. Jotkut kuntayhtymät hallitsevat huomattavaa omaisuusmassaa, jolla luodaan edellytykset niiden palvelutuotannolle. Omistajaohjaus toteutuu kuntayhtymien hallinnossa olevien edustajien kautta ja viimekädessä yhtymävaltuuston päätöksillä. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeita yhtymävaltuustossa kaupunkia edustaville jäsenille. Kaupunginhallitus on nimennyt kuntayhtymien päätöksenteon seurannan vastuuviranhaltijat. Joensuun kaupungin äänivalta keskeisimpien kuntayhtymien valtuustoissa on noin 40 %. Kaupungin omistusosuus on % kuntayhtymästä riippuen. Kaupungin tahtotilan tulee välittyä nykyistä tehokkaammin kuntayhtymien johdolle ja kaupungin edustajille kuntayhtymissä, minkä vuoksi on tarpeen tiivistää omistajaohjausta. Kuntayhtymien suhteen noudatetaan seuraavia periaatteita: - liiketoiminnan tai omistamisen luonteista toimintaa ei organisoida kuntayhtymämuotoon, - seudullista palvelutuotantoa ei organisoida kuntayhtymämuotoon, - kuntayhtymät järjestävät itse investointiensa rahoituksen, - kaupungin ollessa suurimpana ja merkittävänä omistajana sen näkemysten tulee vaikuttaa kuntayhtymien strategioihin ja päätöksiin - maksu- tai omistusosuus- ja päätösvaltasuhteissa ei saa olla ristiriitaa Kaupungin osuus kuntayhtymien omasta pääomasta on 50,3 milj. euroa.

22 21 Kuntayhtymä Kaupungin Omistuksen osuus omistus- omasta pääomasta osuus, % P-K:n koulutuskuntayhtymä 55, P-K:n sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 43, P-K:n maakuntaliitto 43, Itä-Suomen päihdehuollon ky 8, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuoltopalveluja. Erikoissairaanhoitolain mukaan jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kunnan tulee olla myös erityishuoltopiirin jäsen. Kaupungin osuus kuntayhtymän peruspääomasta on 43,6 % ja osuus omasta pääomasta 12,4 milj. euroa. Kuntayhtymäkonsernin taseen loppusumma oli 137,3 milj. euroa. Kunnat valitsevat jäsenet yhtymävaltuustoon asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa kolmea ja puolta tuhatta asukasta kohti. Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. Kuntayhtymän valtuustossa on 56 jäsentä, joista Joensuun kaupungin valitsee 22 jäsentä. Kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. Sen mahdollisesta suorittamisesta, määrästä, perusteista ja suoritusajankohdasta päättää yhtymävaltuusto tilivuotta edeltävässä kevätkokouksessaan. Peruspääomaosuuksille ei ole maksettu korkoa. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan valtuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan peruspääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuurina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantuloa seuraavan vuoden alusta lukien Jäsenkunnat rahoittavat kuntayhtymän toiminnan maksuosuuksina, jotka määräytyvät pääsääntöisesti kunnan asukkaiden käyttämien palveluiden perusteella. Kaupungin omistusosuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on 55,5 % ja osuus omasta pääomasta 37,1 milj. euroa. Kuntayhtymän taseen loppusumma oli 106,6 milj. euroa. Kuntayhtymän jäsenyys on vapaaehtoinen. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien valitsema kuntayhtymän valtuusto. Pohjois-Karjalan koulutusyhtymän perussopimuksen mukaan päätösvalta ei määräydy omistuksen mukaan, vaan kuntayhtymän valtuustoon valitaan jäsenet kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa kolmea tuhatta viittäsataa (3 500) asukasta kohden. Kullakin valtuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.

23 22 Kuntayhtymän valtuustossa on 54 jäsentä, joista Joensuun kaupungin valitsee 22 jäsentä. Kuntayhtymä ei perussopimuksen mukaisesti maksa jäsenkuntien sijoittamalle peruspääomalle korkoa. Kaupunki ei rahoita kuntayhtymän toimintaa vaan se rahoittaa toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella yksikköhintarahoituksella, valtionosuuksilla, EUja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla ja muilla tuloilla. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan valtuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan peruspääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuurina erinä seitsemän vuoden aikana eron voimaantuloa seuraavan vuoden alusta lukien. Kaupungin omistus Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta on 43,5 %. Omistuksen arvo on vähäinen. Maakuntaliitto vastaa aluekehityslain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunnallisille liitoille säädetyistä tehtävistä sekä muiden lakien tai alemman asteisten säädöksien määräämistä tehtävistä. Liitto vastaa myös maakunnan edunvalvonta- ja kehittämistehtävistä. Lakisääteisten tehtävien osalta kunnan on oltava alueensa maakuntaliiton jäsen. Maakuntavaltuustoon valitaan jäsenet kunnan asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa kolmea ja puolta tuhatta asukasta kohti. Kullakin valtuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. Kuntayhtymän valtuustossa on 54 jäsentä, joista Joensuun kaupungin valitsee 22 jäsentä. Peruspääomalle maksettavasta korosta ei perussopimuksessa ole mainintaa. Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät viimeksi vahvistettujen, jäsenkunnissa verotulotasauksen perusteena olevien laskennallisten verotulojen suhteessa Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan valtuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan peruspääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuurina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantuloa seuraavan vuoden alusta lukien. Korvattavalle summalle maksetaan korkolain mukainen korko. Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä järjestää päihdehuollon palveluja Itä-Suomen alueen jäsenkunnilleen.